Etelä-Savon liitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon ... - Museovirasto
Etelä-Savon liitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon ... - Museovirasto
Etelä-Savon liitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon ... - Museovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR<br />
28.12.2009 39/004/2009<br />
Etelä-<strong>Savon</strong> <strong>liitto</strong><br />
Etelä-<strong>Savon</strong> <strong>kunnat</strong><br />
Etelä-<strong>Savon</strong> ympäristökeskus<br />
Etelä-<strong>Savon</strong> maakuntamuseo<br />
VIITE / REFERENS<br />
<strong>Museovirasto</strong>n lausuntopyynnöt 18.12.2003 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009)<br />
ASIA / ÄRENDE<br />
VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) ETELÄ-SAVON LIITON<br />
ALUEELLA<br />
Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että <strong>Museovirasto</strong>n valmistelema inventointi Valtakunnallisesti<br />
merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 <strong>Museovirasto</strong>n ja ympäristöministeriön<br />
selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt<br />
(RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon<br />
alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty<br />
tarkistus).<br />
Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi . Etelä-<strong>Savon</strong> kohdetaulukko sekä muistio<br />
Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat<br />
tämän kirjeen liitteenä.<br />
Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi<br />
maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun<br />
lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin<br />
oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja<br />
-määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa.<br />
Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen<br />
Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset<br />
alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös<br />
valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa<br />
vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan<br />
inventoinnin tarkistamiseen.<br />
Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva<br />
inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta<br />
näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut <strong>Museovirasto</strong>, jonka tehtävänä<br />
on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena.<br />
Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset<br />
perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty<br />
ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat .<br />
NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(4)<br />
Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit,<br />
kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet.<br />
Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen<br />
kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista<br />
kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on<br />
otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä<br />
kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun<br />
lopulta 1970-luvulle.<br />
Lausuntokierrokset<br />
<strong>Museovirasto</strong> lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille,<br />
maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle<br />
vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993<br />
julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993<br />
kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa<br />
poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat<br />
päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli<br />
myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400<br />
kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät<br />
vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen.<br />
Saatujen lausuntojen perusteella <strong>Museovirasto</strong> viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia<br />
kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70%<br />
suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan<br />
luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993-<br />
valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta<br />
pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista<br />
suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185<br />
rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta.<br />
Joissakin lausunnoissa <strong>Museovirasto</strong>lta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia.<br />
Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei<br />
ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005,<br />
jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista<br />
(kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan<br />
kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 §:n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 §:n<br />
mukainen yleinen arviointivelvollisuus.<br />
Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten<br />
alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan<br />
kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan <strong>Museovirasto</strong>n<br />
lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta<br />
osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta<br />
maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain<br />
mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen<br />
sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet,<br />
samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset<br />
oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt<br />
vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on<br />
mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja<br />
rakennuslain mukainen valitusoikeus.<br />
Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely).<br />
Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(4)<br />
Etelä-<strong>Savon</strong> valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt<br />
Liitteenä on taulukko Etelä-<strong>Savon</strong> kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Etelä-Savosta inventointiin otetut<br />
uudet kohteet (6), rajaustarkistukset (43) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (5). Etelä-<strong>Savon</strong><br />
kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 94 km².<br />
Etelä-Savo on Järvi-Suomea, jossa vesistöllä on oleellinen merkitys rakennetun kulttuuriympäristön<br />
sijoittumiseen ja luonteeseen. Maisemalliselta sijainniltaan vaikuttavalla Kyrönsalmen kalliosaarella<br />
sijaitseva, 1475 Ruotsin itärajaa turvaamaan perustettu Olavinlinna on maamme ensimmäinen varsinainen<br />
bastionilinnoitus. Vuosisatoja rakentunutta linnaa on restauroitu 1800-luvun lopulta lähtien ja Olavinlinna<br />
tunnetaan maailmanlaajuisesti korkeatasoisista oopperajuhlistaan.<br />
Punkaharjun ainutlaatuisen kauneuden ansiosta siitä tuli jo 1800-luvun alussa suosittu matkailu- ja<br />
nähtävyyskohde. Liikenteellistä merkitystä sillä on ollut jo varhain: maantie Viipurista <strong>Savon</strong>linnaan on<br />
kulkenut harjun laella jo keskiajalla. Punkaharjun herätti 1800-luvun alussa keisarin ja runoilijoiden huomiota<br />
ja alue lunastettiin valtiolle 1843 kruununpuistoksi, jonne rakennettiin 1845 Valtionhotelli.<br />
Vesiteiden varsilla ovat paitsi vanhat kirkonkylät näyttävine puukirkkoineen myös kesähuvilat, kuten<br />
Punkaharjun laivareitin huvilat. Vesistöjen tarjoamia luontaisia kulkuväyliä on parannettu kanavilla 1700- ja<br />
1800-luvulla. Niistä esimerkiksi Suvorovin kanavat ja Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet ovat<br />
teemakohteita. Inventoinnissa samaa ilmiötä edustavat teemakohteet voivat ulottua usean kunnan tai<br />
maakunnan alueelle, kuten Tiehallinnon museotie- ja museosiltavalikoima, johon lukeutuu mm.<br />
keskiaikainen Viipurista Olavinlinnaan johtanut Suuri <strong>Savon</strong>tie.<br />
<strong>Savon</strong> kartanokulttuuri eli Juvan, Rantasalmen ja Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla on omaperäinen,<br />
maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolinen kulttuuri-ilmiö, joka on muovannut kulttuurimaisemaa<br />
niin viljelyksillään kuin rakennuskulttuurillaan ja jonka seurauksena alueella on Suomen<br />
kartanoarkkitehtuurin merkkiteoksia.<br />
<strong>Savon</strong> järvimalmiruukit 1800-luvun alkupuolelta ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Ne<br />
kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat<br />
järvi- ja suomalmi. <strong>Savon</strong>linnassa Laitaatsillan telakka 1900-luvun alkupuolelta on ollut Suomen tärkeimpiä<br />
sisävesitelakoita ja sisävesilaivojen talvehtimistukikohta. Telakan historia liittyy Suomen<br />
puunjalostusteollisuuden kehitykseen ja toimintaedellytyksiin Saimaan vesistöalueella.<br />
Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan ympäristöt, joita Etelä-Savossa edustavat mm. uuden läänin<br />
pääkaupungiksi 1837 perustetun Mikkelin vankila ja tarkka-ampujakasarmit, ilmentävät rakentamisen<br />
tavoitteita ja kehitystä eri aikoina. Tärkeään rautateiden risteyspaikkaan Pieksämäellä rakentunut<br />
rautatieläisympäristö on yksi valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen<br />
lukeutuvista alueista. Aseman lähellä on Kontiopuiston laaja omakotialue jälleenrakennuskaudelta.<br />
Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkollisista kohteista mainittakoon Heinäveden Uuden<br />
Valamon ja Lintulan luostarit, joiden ansiosta toisessa maailmansodassa itärajan taakse jääneiden<br />
luostareiden ortodoksinen perinne elää. Samanlainen syntyhistoria on Vaalijalan hoitolaitoksella, joka<br />
lukeutuu jälleenrakennuskauden laitosarkkitehtuurin parhaimmistoon.<br />
Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien<br />
rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja<br />
tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen<br />
Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme<br />
rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen.
4(4)<br />
<strong>Museovirasto</strong> kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Etelä-<br />
<strong>Savon</strong> tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn.<br />
Pääjohtaja<br />
Paula Purhonen<br />
Osastonjohtaja<br />
Maire Mattinen<br />
LIITTEET<br />
1. Kohdetaulukko: Etelä-<strong>Savon</strong> valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt<br />
2. Kartta: Etelä-<strong>Savon</strong> valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt<br />
3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja <strong>Museovirasto</strong>n muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen<br />
huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1<br />
ETELÄ-SAVON VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT<br />
Kohdetaulukon lukuohje:<br />
T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa.<br />
RKY93 = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen<br />
kuin RKY93:ssa.<br />
RKY93p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun<br />
valikoimaan<br />
U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = <strong>Museovirasto</strong>n<br />
esityksestä<br />
R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R-<br />
supistettu<br />
Kohdemäärien laskutapa:<br />
Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena.<br />
Teema on laskettu ja kirjattu RKY93:ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun,<br />
U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi <strong>Museovirasto</strong>n esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä<br />
teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne<br />
RKY93, RKY93p, U/la vai U/mv.<br />
ETELÄ-SAVO<br />
Enonkoski<br />
Heinävesi<br />
Hirvensalmi<br />
Museosilta T RKY93<br />
Enonkosken kirkonkylä RKY93 R-<br />
Heinäveden luostarit RKY93 R+<br />
Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet T RKY93<br />
Karvion sulkukanava RKY93 R+<br />
Kermankoski U/la<br />
Kerman sulkukanava RKY93 R+<br />
Kermanranta RKY93p<br />
Pilpan sulkukanava RKY93 R+<br />
Taivallahden sulkukanava RKY93 R+<br />
Varislammen avokanava RKY93<br />
Varistaipaleen sulkukanava RKY93<br />
Vihovuonteen avokanava RKY93 R+<br />
Väärän avokanava RKY93 R+<br />
Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta RKY93 R+<br />
Hämeenmäen ja Hurrilan kylät<br />
RKY93<br />
Kissakosken kanava ja tehdasalue<br />
RKY93p<br />
Pohoskylän raitti<br />
U/la
Joroinen<br />
Huutokosken rautatieasema<br />
RKY93<br />
Joroisten kartanot T RKY93<br />
Joroisniemi RKY93 R+<br />
Järvikylä RKY93 R+<br />
Korhola U/mv R+<br />
Koskenhovi RKY93 R+<br />
Kotka RKY93<br />
Paajala ja Frugård RKY93<br />
Pasala RKY93<br />
Stendahl U/mv R-<br />
Torstila U/mv R+<br />
Vättilä U/mv R+<br />
Juva<br />
Juvan kartanot<br />
RKY93<br />
Vehmaa RKY93 R+<br />
Inkilä, Tietti ja Loukio RKY93p<br />
Juvan kirkonmäki<br />
RKY93p<br />
Koikkalan kylä RKY93 R+<br />
Kangasniemi<br />
Kangasniemen kirkon ympäristö RKY93 R+<br />
Kerimäki<br />
Kerimäen kirkko ja kirkkoranta RKY93 R-<br />
Raikuun kanava RKY93 R+<br />
Salpalinja T RKY93<br />
Punkkerimäki U/mv<br />
Mikkeli<br />
Anttolan kirkonmäki<br />
RKY93p<br />
Emolan esikaupunkialue RKY93 R+<br />
Kenkäveronniemen pappila RKY93 R+<br />
Mikkelin hallitustori ympäristöineen RKY93 R+<br />
Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat<br />
RKY93<br />
Mikkelin rautatieasema RKY93 R+<br />
Mikkelin tarkk´ampujakasarmit RKY93 R+<br />
Mikkelin vankila RKY93 R+<br />
Otavan satamaradan rautatieasema<br />
RKY93<br />
Porrassalmen historiallinen maisema RKY93 R+<br />
Mäntyharju<br />
Pertunmaa<br />
Museosilta T RKY93<br />
Virransalmen silta U/mv<br />
Mäntyharjun rautatieasema-alue<br />
RKY93<br />
Mäntyharjun vanha keskusta RKY93 R+<br />
Pyhäniemen talo RKY93 R+<br />
Suuri <strong>Savon</strong>tie T RKY93<br />
Mäntyharju / Kuortti-Miekansalmi RKY93<br />
Suuri <strong>Savon</strong>tie T RKY93 R+<br />
Ahvenniemen talo U/la<br />
Pertunmaa / Kuortti-Miekansalmi RKY93
Pieksämäki<br />
Punkaharju<br />
Puumala<br />
Rantasalmi<br />
Ristiina<br />
<strong>Savon</strong>linna<br />
Kivelän talo<br />
RKY93<br />
Kontiopuiston omakotialue<br />
RKY93<br />
Pieksämäen Keskuskatu<br />
U/mv<br />
Pieksämäen maaseurakunnan kirkonmäki RKY93 R-<br />
Pieksämäen rautatieläisympäristöt RKY93 R+<br />
<strong>Savon</strong> järvimalmiruukit T RKY93<br />
Haapakoski RKY93<br />
Vaalijalan kuntoutuskeskus<br />
RKY93<br />
Punkaharju<br />
RKY93<br />
Punkaharjun laivareitin huvilat<br />
U/la<br />
Putikon sahayhdyskuntakylä RKY93 R+<br />
Salpalinja T RKY93 R+<br />
Venesaari U/mv<br />
Puumalan kirkko<br />
RKY93<br />
Salpalinja T RKY93 R+<br />
Puumalansalmi, 6 kpl U/mv<br />
Puumalantie U/mv<br />
Suvorovin kanavat T RKY93<br />
Kukonharju RKY93<br />
Hiltulan kylä<br />
RKY93<br />
Rantasalmen kartanot T U/mv R+<br />
Haapaniemi U/mv<br />
Kopsanhovi U/la<br />
Maantien Pesola U/mv<br />
Putkisalo RKY93<br />
Pyyvilä U/mv<br />
Rantakartano U/mv<br />
Rouhiala RKY93<br />
Vaahersalo U/mv<br />
Himalansaaren kylä<br />
RKY93p<br />
Ristiinan vanha kuntakeskus RKY93 R+<br />
Toijolan kylän historialliset kohteet<br />
RKY93<br />
Juvolan tiilitehdas U/mv<br />
U/mv<br />
Laitaatsillan telakkayhdyskunta<br />
RKY93p<br />
Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema RKY93 R+<br />
Orivirran saarto<br />
RKY93<br />
Punkaharjun laivareitin huvilat<br />
U/la<br />
Rauhalinna<br />
RKY93<br />
Salpalinja T RKY93 R+<br />
Purnunvuori U/mv<br />
Kongosaari U/mv<br />
<strong>Savon</strong>linnan rautatieasema RKY93 R-
Sulkava<br />
Salpalinja T RKY93 R+<br />
Sarsuinmäki U/mv<br />
Sulkavan kirkonkylä RKY93 R+<br />
Suvorovin kanavat T RKY93<br />
Telataipale RKY93<br />
Yhteensä 62 56 6 43<br />
RKY93 56<br />
RKY93p 5<br />
U/la 3<br />
U/mv 3<br />
R+ 38<br />
R- 5
LIITE 2<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
SULKAVA<br />
SAVONLINNA<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
PIEKSÄMÄKI<br />
HEINÄVESI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
MIKKELI<br />
KANGASNIEMI<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
PUUMALA<br />
JUVA<br />
KERIMÄKI<br />
RISTIINA<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PUNKAHARJU<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
PERTUNMAA<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
ENONKOSKI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
RANTASALMI<br />
SULKAVA<br />
SAVONLINNA<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
JOROINEN<br />
PIEKSÄMÄKI<br />
HEINÄVESI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
HIRVENSALMI<br />
MIKKELI<br />
KANGASNIEMI<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
MÄNTYHARJU<br />
PUUMALA<br />
JUVA<br />
KERIMÄKI<br />
RISTIINA<br />
Etelä-<strong>Savon</strong> valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt<br />
1 : 1 000 000<br />
<strong>Museovirasto</strong>
Change language