Etelä-Savon liitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon ... - Museovirasto
Etelä-Savon liitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon ... - Museovirasto
Etelä-Savon liitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon ... - Museovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3(4)<br />
Etelä-<strong>Savon</strong> valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt<br />
Liitteenä on taulukko Etelä-<strong>Savon</strong> kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Etelä-Savosta inventointiin otetut<br />
uudet kohteet (6), rajaustarkistukset (43) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (5). Etelä-<strong>Savon</strong><br />
kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 94 km².<br />
Etelä-Savo on Järvi-Suomea, jossa vesistöllä on oleellinen merkitys rakennetun kulttuuriympäristön<br />
sijoittumiseen ja luonteeseen. Maisemalliselta sijainniltaan vaikuttavalla Kyrönsalmen kalliosaarella<br />
sijaitseva, 1475 Ruotsin itärajaa turvaamaan perustettu Olavinlinna on maamme ensimmäinen varsinainen<br />
bastionilinnoitus. Vuosisatoja rakentunutta linnaa on restauroitu 1800-luvun lopulta lähtien ja Olavinlinna<br />
tunnetaan maailmanlaajuisesti korkeatasoisista oopperajuhlistaan.<br />
Punkaharjun ainutlaatuisen kauneuden ansiosta siitä tuli jo 1800-luvun alussa suosittu matkailu- ja<br />
nähtävyyskohde. Liikenteellistä merkitystä sillä on ollut jo varhain: maantie Viipurista <strong>Savon</strong>linnaan on<br />
kulkenut harjun laella jo keskiajalla. Punkaharjun herätti 1800-luvun alussa keisarin ja runoilijoiden huomiota<br />
ja alue lunastettiin valtiolle 1843 kruununpuistoksi, jonne rakennettiin 1845 Valtionhotelli.<br />
Vesiteiden varsilla ovat paitsi vanhat kirkonkylät näyttävine puukirkkoineen myös kesähuvilat, kuten<br />
Punkaharjun laivareitin huvilat. Vesistöjen tarjoamia luontaisia kulkuväyliä on parannettu kanavilla 1700- ja<br />
1800-luvulla. Niistä esimerkiksi Suvorovin kanavat ja Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet ovat<br />
teemakohteita. Inventoinnissa samaa ilmiötä edustavat teemakohteet voivat ulottua usean kunnan tai<br />
maakunnan alueelle, kuten Tiehallinnon museotie- ja museosiltavalikoima, johon lukeutuu mm.<br />
keskiaikainen Viipurista Olavinlinnaan johtanut Suuri <strong>Savon</strong>tie.<br />
<strong>Savon</strong> kartanokulttuuri eli Juvan, Rantasalmen ja Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla on omaperäinen,<br />
maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolinen kulttuuri-ilmiö, joka on muovannut kulttuurimaisemaa<br />
niin viljelyksillään kuin rakennuskulttuurillaan ja jonka seurauksena alueella on Suomen<br />
kartanoarkkitehtuurin merkkiteoksia.<br />
<strong>Savon</strong> järvimalmiruukit 1800-luvun alkupuolelta ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Ne<br />
kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat<br />
järvi- ja suomalmi. <strong>Savon</strong>linnassa Laitaatsillan telakka 1900-luvun alkupuolelta on ollut Suomen tärkeimpiä<br />
sisävesitelakoita ja sisävesilaivojen talvehtimistukikohta. Telakan historia liittyy Suomen<br />
puunjalostusteollisuuden kehitykseen ja toimintaedellytyksiin Saimaan vesistöalueella.<br />
Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan ympäristöt, joita Etelä-Savossa edustavat mm. uuden läänin<br />
pääkaupungiksi 1837 perustetun Mikkelin vankila ja tarkka-ampujakasarmit, ilmentävät rakentamisen<br />
tavoitteita ja kehitystä eri aikoina. Tärkeään rautateiden risteyspaikkaan Pieksämäellä rakentunut<br />
rautatieläisympäristö on yksi valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen<br />
lukeutuvista alueista. Aseman lähellä on Kontiopuiston laaja omakotialue jälleenrakennuskaudelta.<br />
Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkollisista kohteista mainittakoon Heinäveden Uuden<br />
Valamon ja Lintulan luostarit, joiden ansiosta toisessa maailmansodassa itärajan taakse jääneiden<br />
luostareiden ortodoksinen perinne elää. Samanlainen syntyhistoria on Vaalijalan hoitolaitoksella, joka<br />
lukeutuu jälleenrakennuskauden laitosarkkitehtuurin parhaimmistoon.<br />
Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien<br />
rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja<br />
tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen<br />
Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme<br />
rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen.
Change language