Koulutusaineisto - Museovirasto
Koulutusaineisto - Museovirasto
Koulutusaineisto - Museovirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kiinteät muinaisjäännökset<br />
metsien käsittelyssä<br />
<strong>Koulutusaineisto</strong>
Sisältö<br />
•Kiinteiden muinaisjäännösten tunnistaminen<br />
•Muinaismuistolaki<br />
•Muinaisjäännösrekisteri<br />
•Hakkuu ja maanmuokkaus<br />
•Uusi löytö<br />
•Yhteystietoja
3<br />
Kiinteät muinaisjäännökset<br />
•Tässä koulutusaineistossa esitellään kiinteitä<br />
muinaisjäännöksiä ja niiden tunnistamista.<br />
•Annetaan ohjeita muinaisjäännöksen säilyttämiseksi<br />
talousmetsien käsittelyn yhteydessä.<br />
•Kerrotaan, miten toimia havaittuaan<br />
aiemmin tuntemattoman muinaisjäännöksen.<br />
•Aineisto on tarkoitettu metsäorganisaatioiden<br />
sisäiseen koulutukseen ja metsäammattilaisten<br />
omatoimiseen opiskeluun.
4<br />
Kiinteiden muinaisjäännösten tunnistaminen<br />
Kiinteät muinaisjäännökset ovat maisemassa tai<br />
maaperässä säilyneitä kerrostumia tai rakenteita, jotka<br />
ovat syntyneet ihmisen toiminnan tuloksena.<br />
Osa kiinteistä muinaisjäännöksistä on tunnistettavissa<br />
maastossa selvästi erottuvien rakenteiden perusteella,<br />
toiset ovat kokonaan näkymättömissä maan alla.<br />
Muinaisjäännöksiin kuuluu kohteita tuhansien vuosien<br />
takaa, mutta myös uudempia jäänteitä aina II<br />
maailmansodan aikaisiin rakennelmiin asti.<br />
AIKAKAUDET<br />
•Kivikausi (8000 -1500 eKr.)<br />
•Pronssikausi (1500 -500 eKr.)<br />
•Rautakausi (500 eKr. - 1150/1300 jKr.)<br />
•Historiallinen aika (1150/1300 jKr. - )
5<br />
Kiinteiden muinaisjäännösten tunnistaminen<br />
Monet esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset<br />
sijaitsevat lähellä nykyisiä vesireittejä tai paikoilla, joilla<br />
ennen maankohoamista oli vettä. Meri, joet ja järvet<br />
olivat ennen tärkeitä kulkureittejä.<br />
Seuraavassa esitellään kiinteitä muinaisjäännöksiä sen<br />
mukaan, miten ne erottuvat maastossa. Muinaisjäännöstyypistä<br />
on kuvaus ja levinneisyyskartta.<br />
Taipalsaaren<br />
Kuivaketveleen<br />
linnavuori. Kuva<br />
MV/P. Uino.
6<br />
Pronssikautiset hautaröykkiöt<br />
Pronssikautisissa hautaröykkiöissä on selvästi erottuva<br />
rakenne ja ne sijaitsevat usein näkyvillä paikoilla.<br />
Sisämaan röykkiöitä kutsutaan lapinraunioiksi.<br />
Harjavalta Kaunismäki (vas.) ja Taipalsaari Kirjamoinniemi. Kuvat MV/ H.<br />
Taskinen ja P. Uino.
7<br />
Rautakautiset hautaröykkiöt<br />
Rautakautiset röykkiöt ovat usein huomattavasti<br />
pronssikautisia röykkiöitä pienempiä. Niissä saattaa<br />
olla kivien lisäksi muuta maa-ainesta.<br />
Rauma Salisuonmäki.<br />
Kuva MV/H. Taskinen.
8<br />
Linnavuoret<br />
Rautakaudelle ja keskiaikaan ajoittuvien<br />
linnavuorten kivivallit erottuvat selvästi<br />
metsäisessä maastossa mäkien rinteillä.<br />
Taipalsaari Kuivaketvele.<br />
Kuva MV/P. Uino.
9<br />
Jatulintarhat<br />
Rannikolla voi nähdä kallioille tai moreenimaalle<br />
tehtyjä sokkelolatomuksia eli jatulintarhoja. Näitä<br />
historiallisen ajan rakenteita on ilmeisesti<br />
käytetty alueen omistuksen merkkinä.<br />
Porvoo Rågskär.<br />
Kuva MV/P. Uino
10<br />
Ryssänuunit<br />
Muita merenkulun ja saariston elinkeinojen jäänteitä<br />
ovat kiviset ryssänuunit, joita on historiallisella ajalla<br />
saatettu käyttää mm. kalojen savustamiseen.<br />
Pyhtää Kaunissaari.<br />
Kuva MV/P. Uino
11<br />
Jätinkirkot<br />
Perämeren rannikolla on vaihtelevan kokoisia kivistä<br />
kasattuja ns. jätinkirkkoja. Hylkeenmetsästäjät käyttivät<br />
niitä tukikohtinaan kivikaudella.<br />
Raahe Kastelli. Kuva<br />
MV/T. Pärssinen.
12<br />
Seitakivet ja rakkakuopat<br />
Lapissa rakkakivikoihin on<br />
kaivettu kuoppia saaliiden<br />
säilytystä varten. Myös<br />
erilaiset seidat kuuluvat<br />
alueen kiinteisiin muinaisjäännöksiin.<br />
Utsjoen Jäyribainjarga (vas.) ja<br />
Tervola Iso Petäjämaa. Kuvat MV/M.<br />
Torvinen.
13<br />
Uhrikivet<br />
Uhri- eli kuppikiviä on usein<br />
rautakautisten kalmisto- ja<br />
asuinpaikkojen yhteydessä.<br />
Kuppikivissä saattaa olla<br />
kymmeniä muutaman sentin<br />
syvyisiä kuppeja. Kivien<br />
koko vaihtelee.<br />
Hämeenlinna Perttula 1.<br />
Kuva MV/J. Saukkonen.
14<br />
Tarinapaikat<br />
Tarinapaikkoihin liittyy kansantarinoita esim.<br />
parantavista lähteistä, kummittelusta tai<br />
historiallisten henkilöiden edesottamuksista.<br />
Matkamiehenristi<br />
Uukuniemellä.<br />
Kuva MV/P. Uino.
15<br />
Maatalouden ja teollisuuden jäänteet<br />
Kaskitaloudesta ja peltojen<br />
raivaamisesta muistuttavat<br />
metsissä viljelyröykkiöt.<br />
Kiviaidat, kulkuteiden<br />
pohjat ja vanhat rajamerkit<br />
ovat myös historiallisen<br />
ajan maatalouden<br />
jäänteitä.<br />
Uukuniemi<br />
Papinniemi<br />
kaskiraunio (ylh.)<br />
ja Polvijärvi Iljala<br />
karjakuja. Kuvat<br />
MV/P. Uino.<br />
Itä-Suomen järvialueilla<br />
on raudanvalmistuksesta<br />
jääneitä kuonakasoja ja<br />
uunien pohjia.
16<br />
Tervahaudat<br />
Tervahaudat ovat yleisiä Pohjanmaan, Perä-Pohjolan<br />
ja Kainuun kangasmetsissä. Tervaa poltettiin 1600-<br />
1800 –luvuilla.<br />
Manamansalo Martinkangas.<br />
Kuva MV/H. Taskinen.
17<br />
Pyyntikuopat<br />
Kangasmetsissä voi huomata pyyntikuoppia tai<br />
kokonaisia pyyntikuoppajärjestelmiä eli hankaita.<br />
Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 2-5 metriä ja<br />
syvyydeltään noin metrin. Pyyntikuoppia on<br />
käytetty kivikaudelta 1800-luvulle saakka.<br />
Parikkala<br />
Romanonkangas.<br />
Kuva C. Carpelan.
18<br />
Puolustusvarustukset<br />
Historiallisen ajan puolustusvarustuksiin liittyy<br />
erilaisia kaivantoja ja linnoitteita. Savossa niitä on<br />
1700-luvulta, Etelä-Suomessa I maailmansodan ja<br />
Itä-Suomessa II maailmansodan ajalta.<br />
Kerimäki Raikuu. Kuva<br />
MV/H. Taskinen.
19<br />
Kivikautiset asuinpaikat<br />
Kivikautiset asuinpaikkojen jäänteet voivat olla<br />
näkymättömissä maan sisässä.<br />
Laukaa Hartikka.<br />
Kuva MV/M. Miettinen.
20<br />
Kivikautiset asumuspainanteet<br />
Asuinpaikoilla saattaa olla myös vaikeasti havaittavia<br />
asumuspainanteita. Niitä näkyy joskus kangasmetsissä<br />
laakeina 6-10 metrin levyisinä painanteina.<br />
Punkaharju Paaslahti. Kuva<br />
MV/H. Taskinen.
21<br />
Lapin talvikylät<br />
Talvikylien jäännökset ovat peräisin historialliselta<br />
ajalta, 1500-luvulta eteenpäin. Maastossa kohdalla<br />
näkyy kodanpohjia.<br />
Inari Nukkumajoki 2.<br />
Kuva MV/ P. Hamari
22<br />
Maanalaiset kalmistot<br />
Jotkut kalmistotyypeistä ovat kokonaan maan alla,<br />
eikä niiden olemassaoloa voi havaita ilman<br />
arkeologisia tutkimuksia.<br />
Nurmes Kalmoniemi.<br />
Kuva MV/ H. Taskinen.
23<br />
Muinaismuistolaki<br />
Kiinteitä muinaisjäännöksiä suojaa muinaismuistolaki.<br />
Ne ovat suojeltuja ilman erillistä<br />
viranomaispäätöstä.<br />
Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen,<br />
peittäminen, muuttaminen ja poistaminen on<br />
kiellettyä ilman muinaismuistolain nojalla<br />
annettua lupaa. Kiinteään muinaisjäännökseen<br />
kuuluu suoja-alue, joka on tarpeen<br />
jäännöksen säilyttämiseksi.<br />
Muinaismuistolaki 17.6.1963/295
24<br />
Muinaisjäännösrekisteri<br />
Kuva MV.<br />
Muinaisjäännösrekisteri on <strong>Museovirasto</strong>n tietokanta<br />
kiinteistä esihistoriallisista ja historiallisista<br />
muinaisjäännöskohteista. Rekisteri<br />
on valtakunnallinen ja kattava. Se sisältää tällä<br />
hetkellä tiedot 15500 kiinteästä esihistoriallisesta<br />
muinaisjäännöksestä. Rekisteriä<br />
päivitetään jatkuvasti ja siihen lisätään noin 50<br />
uutta kohdetta joka vuosi.<br />
Rekisterin tarkkuus riippuu kunnittaisesta<br />
tutkimustilanteesta. Arkistotietojen mukaan<br />
tallennettujen kiinteiden muinaisjäännösten<br />
sijaintitarkkuus on noin 50 m. Uudet maastotarkistukset<br />
GPS-laitteilla tuottavat rekisteriin<br />
paikkatietoja 5-10 m tarkkuudella.
25<br />
Muinaisjäännösrekisteri<br />
Pistemäinen sijaintitieto ei kuvaa parhaalla<br />
tavalla kiinteän muinaisjäännöksen sijaintia,<br />
Tietoa on alettu tallentaa aluemaisena. Tähän<br />
mennessä 1700 kiinteää muinaisjäännöstä on<br />
tallennettu aluemaisesti.
26<br />
Hakkuu ja maanmuokkaus<br />
Kun hakkuu- tai metsänuudistamisalalla on<br />
muinaisjäännösrekisterin kohde, toimijan<br />
pitää ottaa yhteyttä <strong>Museovirasto</strong>n tai<br />
maakuntamuseon arkeologiin muinaisjäännöksen<br />
rajauksen selvittämiseksi. Samalla<br />
vastuu oikeista käsittelyohjeista siirtyy<br />
asiantuntijaviranomaiselle. Usein puhelinkeskustelussa<br />
selviää, minkälaiset työt ovat<br />
mahdollisia ja tarvitaanko maastokäyntiä.
27<br />
Hakkuu ja maanmuokkaus<br />
•Kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen<br />
otetaan huomioon metsätöiden suunnittelussa<br />
ja toteutuksessa.<br />
•Kaikki puut ja pensaat kaadetaan hakkuussa,<br />
uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa.<br />
Puut, pensaat ja oksat siirretään<br />
pois muinaisjäännöksen päältä.<br />
•Muinaisjäännösalueelle ei jätetä säästöpuita<br />
eikä sillä kasvateta uutta puustoa.<br />
•Muinaisjäännöksen päälle ei kaadeta puita<br />
eikä kasata hakkuutähteitä.<br />
•Metsäkoneella ei ajeta muinaisjäännöksen<br />
näkyvien osien päältä, vaikka ne olisivat<br />
jäässä tai lumen peitossa.
28<br />
Hakkuu ja maanmuokkaus<br />
•Puutavara varastoidaan muinaisjäännösalueen<br />
ulkopuolelle.<br />
•Kiinteää muinaisjäännöstä ja sen suojaaluetta<br />
ei muokata eikä niiltä nosteta kantoja.<br />
•Uudistusala voidaan kulottaa, jos muinaisjäännös<br />
säilyy vahingoittumattomana.<br />
•Metsätiet, kunnostusojitukset ja pintavalutuskentät<br />
suunnitellaan ja toteutetaan<br />
muinaisjäännösalue kiertäen.<br />
•Laajoille muinaisjäännösalueille suunnitellaan<br />
ratkaisut erikseen.
29<br />
Uusi löytö<br />
Maanpinnalla saattaa näkyä rakenteita, jotka<br />
ovat aiemmin tuntemattomasta kiinteästä<br />
muinaisjäännöksestä.<br />
Maanmuokkauksen tai ojituksen yhteydessä<br />
paljastunut irtolöytö voi olla merkki kiinteästä<br />
muinaisjäännöksestä. Irtolöytö saattaa olla<br />
hiiltä, palanutta luuta, kivinen työkalu,<br />
keramiikan pala tai koru.<br />
Löytäjän tulee ottaa heti yhteys maanomistajaan<br />
ja arkeologiin.
30<br />
Uusi löytö<br />
Saviastianpaloja.<br />
Kvartsi-iskoksia.<br />
Palanutta luuta.<br />
Kuvat MV.
31<br />
Uusi löytö<br />
Kivikirveitä.<br />
Pronssisolkia.<br />
Rautainen kirves.<br />
Kuvat MV.
32<br />
Yhteystietoja<br />
<strong>Museovirasto</strong>n ja maakuntamuseoiden<br />
arkeologien puhelinnumerot<br />
<strong>Museovirasto</strong><br />
Helsinki (09) 40 501<br />
Turku (02) 262 0259<br />
Pori (02) 621 1069<br />
Tampere (03) 212 4185<br />
Turun maakuntamuseo (02) 262 0251<br />
Lahden historiallinen museo (03) 814 4497<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo,<br />
kulttuuriympäristöyksikkö (03) 314 651 40<br />
Savonlinnan maakuntamuseo (015) 571 4725<br />
Pohjanmaan Museo (06) 325 3813<br />
Kainuun Museo (08) 615 5675<br />
Lapin maakuntamuseo, kanslia (016)322 2482
33<br />
Metsävastaa - kiinteät muinaisjäännökset<br />
<strong>Museovirasto</strong> - metsänhoito<br />
© <strong>Museovirasto</strong> 2004<br />
Kannen kuva: Ristiina Astuvansalmi kalliomaalausalue.<br />
Kuva Lentokuva Vallas.
Change language