1/1999
05.03.2015 • Views
Share Embed Flag

1/1999

1/1999

1/1999

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
toimisait.com

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

1<br />

R A T K E S<br />

N EI TARVI<br />

SINUN EI TARVITSE<br />

TIETÄÄ<br />

ETTÄ TIEDÄT<br />

TTÄ TIE-<br />

DÄ<br />

SINUN EI TARVITSE<br />

TIETÄÄ<br />

ETTÄ TIEDÄT<br />

RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEISTEN MENETELMIEN LEHTI<br />

RATKES 1/99<br />

1 / 99

2<br />

N:o 1 / 99<br />

(25.2.<strong>1999</strong>) 5.vuosikerta<br />

Julkaisija RATKES -<br />

ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden<br />

menetelmien<br />

edistämisyhdistys (ry.)<br />

Päätoimittaja<br />

Tapio Malinen<br />

puh/fax: 019-668427<br />

e-mail<br />

tapio.malinen@porvoo.fi<br />

Toimitusneuvosto<br />

Ben Furman , Lauri Heikkilä,<br />

Vesa Heiskanen, Anneli<br />

Litovaara, Antti Mattila.<br />

Taitto<br />

Timo Rytkönen<br />

e-mail: trytkone@nettilinja.fi<br />

puh: 09-27 88280 tai 7773750<br />

Taiteellinen suunnittelu &<br />

kansi<br />

Kati Simonen<br />

Ratkes-yhdistyksen jäsenasiat,<br />

lehdentilaus ja yhteydenotot:<br />

Kirsi-Marja Järvinen<br />

PL 56 , 00101 Helsinki<br />

puh. 0400-872474, fax. 019-<br />

339396<br />

Internetissä Ratkesin kotisivu:<br />

www.ratkes.fi<br />

Ratkesin kotisivua ylläpitää:<br />

Päivittelijä Lasse Salmi<br />

Yksityiset ja yritykset voivat<br />

tilata Ratkes-lehteä<br />

liittymättä jäseneksi<br />

hintaan 100mk/vuosi<br />

Ilmestyy neljänä numerona<br />

v. <strong>1999</strong>. Seuraavat numerot<br />

17.5. , 20.9 ja 7.12.<strong>1999</strong>.<br />

Lehteen tulevan materiaalin<br />

on oltava toimituksessa:<br />

6.5., 6.9. ja 26.11. mennessä.<br />

Toimituksen osoite:<br />

Kajavatie 21, 06100, Porvoo.<br />

ILMOITUSHINNAT:<br />

Takasivu 1000;- ,1/1 sivu 800;-<br />

1/2 sivu 500;-, 1/4 sivu 300;-<br />

RATKES 1/99<br />

Sisältö<br />

3 LUKIJALLE<br />

2<br />

4 KOKEMUKSIA RATKAISUKESKEISISTÅ<br />

NARRATIIVISISTA KEINOISTA<br />

Antero Katajainen<br />

16 TUNTEIDEN TAKANA OVAT ARVOT JA<br />

UNELMAT -Gregory Smithiä<br />

kuunnellen<br />

Timo Rytkönen<br />

22 “TOSIASIA ON KUOLLUT METAFORA”<br />

- Ratkes-lehti haastatteli Gregory<br />

Smithiä<br />

Tapio Malinen<br />

27 LYHYTTERAPIAN SANKAREITA<br />

Heiskanen&Turunen<br />

28 FILOSOFIN VASTAANOTOLLA<br />

Antti Mattila<br />

30 RATKESMIES YLÄASTEELLA<br />

Pekka Väänänen<br />

34 WWW.RATKES.FI<br />

Lasse Salmi<br />

37 IKUISESTI UUDISTUVA JOHN FRYCKMAN<br />

SAA<br />

RATKES-AVAIMEN<br />

Ritva Saarelainen<br />

38 INTERNET-RIIPUVUUS -kirja-esittely<br />

Lasse Jalonen<br />

40 LUPAAVUUTTA ETSIMÄSSÄ -kirjaesittely<br />

Lasse Salmi<br />

41 FAMILY PROCESS -aikakauslehtiesittely<br />

Vesa Heiskanen<br />

42 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA

3 LUKIJALLE<br />

3<br />

Lukijalle<br />

Tämä lehti ei ole<br />

vielä syntynyt. Se<br />

syntyy todellisuuteen,<br />

joka on kirjoitetun<br />

sanan ja<br />

lukijan välissä. Tilaan, jossa<br />

merkitykset kehkeytyvät lukukokemuksen<br />

kautta. Sanat<br />

ovat toukkia, joista Sinä lukijana<br />

teet perhosia: löydät ja<br />

luot samanaikaisesti. Näin olet<br />

myös suhdevastuussa lehden<br />

lopullisesta syntymisestä.<br />

Elämä on liian vakava leikki,<br />

jotta voisimme väittää että se<br />

tulisi määritellä vain yhdellä<br />

tavalla.<br />

Siksi haluamme antaa erilaisten<br />

ajatusten ja kokemusten<br />

kuulua moniäänisesti ja silti<br />

korkeatasoisen arkisesti.<br />

Ratkes-lehti näkymöi erilaisten<br />

mahdollisuuksien horisontteja.<br />

Liike näissä maisemissa<br />

on myös lukijan ajattelua.<br />

Emme halua pelkästään informoida,<br />

lisätä jo ennestään<br />

vyörynomaista kiinteän tiedon<br />

määrää, vaan pikemminkin<br />

paljastaa mahdollisen. Ja lisätä<br />

sen arvostusta. Mahdollisen,<br />

jonka viisaus on epävarmuuden<br />

viisautta – paradoksien,<br />

kysymysten ja monimielisyyden<br />

viisautta. Parhaassa<br />

tapauksessa tämä lehti<br />

on ympäristö, jossa lukija voi<br />

ylittää havaitun, tiedetyn ja<br />

nautitun.<br />

Mikään ei ole piilossa. Kaikki<br />

on läsnä. Voit nähdä.<br />

PS: Tampereen alueryhmä on<br />

tuottanut osan lehden aineistosta.<br />

Kiitos ansiokkaasta ja<br />

elävästi todesta yhteistyöstä.<br />

Lopuksi tuleville kirjoittajille<br />

tiedotus: emme pyydä Sinulta<br />

maksua, jotta saisit kunnian<br />

antaa toisten hyötyä viisaudestasi<br />

ja kokemuksestasi!<br />

Tapio Malinen<br />

päätoimittaja<br />

RATKES 1/99

4<br />

Taustaa: ratkaisukeskei-syy-<br />

voimavarasuuntautuneeseen<br />

työotteeseen<br />

4KOKEMUKSIA RATKAISUKESKEISISTÄ<br />

NARRATIIVISISTA KEINOISTA<br />

destä<br />

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa<br />

on saavuttanut<br />

yhä laajenevaa<br />

suosiota ympäri maailmaa.<br />

Suomessakin sillä<br />

on vankka edustus ja<br />

kannattajakunta. Myös<br />

narratiivinen lähestymistapa<br />

on herättänyt kasvavaa<br />

kiinnostusta terapian<br />

ja kuntoutuksen piirissä.<br />

Tässä artikkelissa kuvaan,<br />

kuinka narratiiviset<br />

keinot voivat täydentää<br />

ja syventää ratkaisukeskeistä<br />

lähestymistapaa.<br />

Esittelen teorian ja<br />

käytännön tasolla, miten<br />

näitä lähestymistapoja<br />

voi käyttää rinnakkain.<br />

Kokemusteni mukaan<br />

elämäntarinan muutokset<br />

ovat asiakkaille erittäin<br />

merkityksellisiä ja usein<br />

käänteentekeviä<br />

kuntoutumisprosessissa.<br />

RATKES 1/99<br />

ANTERO KATAJAINEN<br />

LL,<br />

Yleislääketieteen<br />

erikoislääkäri<br />

EERI PARTNERS<br />

www.eeri.com<br />

antero.katajainen@eeri.com<br />

Tämä on lyhennelmä<br />

artikkelista, joka on julkaistu<br />

teoksessa:<br />

“Kunnon tarinoita -<br />

tarinallinen näkökulma<br />

kuntoutukseen”.<br />

Kun-toutussäätiön tutki-muksia,<br />

Research<br />

Re-ports, 59/98. Julkaistaan<br />

kirjoittajan ja<br />

t o i m i t t a j a n<br />

ystävällisellä luvalla.<br />

Kuntoutussäätiön Voimavarasuuntautuneen<br />

asiakastyön kehittämiskeskus<br />

( VAK-keskus )<br />

aloitti toimintansa helmikuussa<br />

1994. VAK-projektia suunniteltaessa<br />

pyrkimyksenä oli palvelun,<br />

tutkimuksen ja<br />

kehittämistyön yhdistäminen toimivaksi<br />

kokonaisuudeksi.<br />

Keskuksen hankalalta kuulostava<br />

nimi valittiin harkitusti viestittämään<br />

sitä, että toimintaa ei<br />

rakenneta tietyn toimintamallin<br />

( kuten ratkaisukeskeinen) tai teoreettisen<br />

viitekehityksen varaan,<br />

vaan kyse on yhteistyön kehittämisestä<br />

toisaalta asiakkaiden,<br />

toisaalta muiden toimijoiden<br />

kanssa.<br />

Voimavaraorientaation katsottiin<br />

kuvaavan parhaiten sitä asiakastyön,<br />

tutkimuksen ja koulutuksen<br />

ulottuvuutta, joka merkitsi<br />

uusien toimintamahdollisuuksien<br />

etsimistä yli totuttujen ammattikunta-,<br />

sektori- ja koulukuntarajojen.<br />

Käytännössä valinta<br />

tarkoitti mm. luopumista<br />

psykiatrisista diagnooseista,<br />

ongelmamäärittelystä ja sairauskertomuksista<br />

sekä siirtymistä<br />

kapeasta “psykoterapialokerosta“<br />

laajemman keskustelu- tai

5<br />

asiakastyön kentälle.<br />

Voimavarasuuntautunut työote<br />

tähtää hyvän yhteistyösuhteen<br />

ja asiakkaiden toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia<br />

lisäävien<br />

keskustelujen luomiseen. Keskustelullinen<br />

näkökulma pitää sisällään<br />

konstruktivistisen tausta-ajatuksen,<br />

jonka mukaan kielen<br />

ja puheen avulla luodaan, ylläpidetään<br />

ja muunnellaan jatkuvasti<br />

sosiaalista todellisuutta.<br />

Voima-varasuuntautuneissa<br />

keskusteluissa pyritäänkin tuottamaan<br />

ja nostamaan esiin yhteistyötä<br />

suosivia “todellisuuksia“.<br />

Hankeen ydin oli asiakastyö, jota<br />

toteutettiin pääosin Kelan rahoittamana<br />

kuntoutuksena.<br />

Asiakastyön lähtökohtana oli ratkaisukeskeinen<br />

malli (Solution-<br />

Focused Brief Therapy), josta eri<br />

työntekijöillä oli projektin aikana<br />

erilaisia muunnelmia. Rat-kaisukeskeistä<br />

perusmallia täydennettiin<br />

voimavaraorientaa-tioon sopivilla<br />

elementeillä mm.<br />

narratiivisista terapioista, hypnoosista,<br />

NLP-menetelmästä ja<br />

sosio- tai psykodraamasta. (ks.<br />

Vataja 1998)<br />

Omat lähtökohtani<br />

Koulutukseni asiakastyöhön perustuu<br />

ratkaisukeskeiseen<br />

perus-ajatteluun ja malliin. Lisäksi<br />

olen ollut innostunut<br />

narratiivisesta työotteesta, joka<br />

on mielestäni oivallisesti syventänyt<br />

ja täy-dentänyt ratkaisukeskeistä<br />

työotetta. Viime aikoina<br />

olen harjoitellut myös NLP-taitoja,<br />

jotka ovat edelleen lisänneet<br />

“työkaluvalikoimaa“.<br />

Kun tarkastelen omaa työotettani<br />

löydän konstruktivistisesta<br />

tausta-ajatuksista paljon omaa<br />

työtäni kuvaavaa ja “sateenvarjon“,<br />

jonka alle mahtuvat kaikki<br />

käyttämäni lähestymistavat.<br />

Konstruktivistinen terapeutti<br />

katsoo, että se kuinka asioita katsomme<br />

määrittää mitä näemme ja<br />

se mitä näemme määrittää mitä<br />

teemme. Kun keskustelemme ja<br />

haastattelemme asiakasta teemme<br />

historiaa emmekä ainoastaan<br />

kerää taustatietoa ( we are<br />

“making history“ and not just<br />

“taking history“) (Hoytt, 1996)<br />

Jotkut terapiamuodot ohjaavat<br />

keskustelujen avulla ihmisiä hakemaan<br />

ratkaisuja ongelmiin-sa,<br />

toiset taas ohjaavat keskusteluja<br />

sen merkityksen tutkimisen<br />

suuntaan ajatellen, että uuden<br />

merkityksen löytyminen ohjaa irtautumaan<br />

vanhasta ongelmakeskeisestä<br />

näkemyksestä.<br />

Uusien elämäntarinoiden kehittäminen,<br />

joiden kautta ihmiset voivat<br />

löytää uuden näkemyksen itsestään<br />

ja maailmasta, jossa he<br />

elävät voi olla terapian keskeinen<br />

ja ohjaava metafora. Narratiiviset<br />

aikomukset ohjaavat terapiaa ja<br />

ratkaisevat usein, miten edetään<br />

ja mitä kysymyksiä ja valintoja<br />

tehdään, mistä olemme kiinnostuneita.<br />

Tällainen kertomuksellinen metafora<br />

ei ole ainoa oikea lähestymistapa,<br />

vaan pikemminkin yksi<br />

monista mahdollisuuksista, joilla<br />

terapiaa voidaan tehdä. Terapiassa<br />

keskitytään enemmän<br />

uuden merkityksen laajentamiseen<br />

ja rikastamiseen kuin uuden<br />

käyttäytymisen rohkaisemiseen.<br />

Terapeutin rooli on pääasiassa<br />

kuuntelemista ja kysymysten tekoa.<br />

Tämä auttaa pysymään “en<br />

tiedä“ -asenteessa (Anderson<br />

ja Goolishian, 1990).<br />

Kysymysten teko houkuttelee<br />

ihmisiä paremmin selkeyttämään<br />

ja ohjaamaan uudelleen ymmärrys-tämme<br />

terapian eri käänteissä<br />

kuin diagnostiset ja<br />

tulkinnalliset lausunnot.<br />

“...se kuinka asioita katsomme määrittää<br />

mitä näemme ja se mitä näemme<br />

määrittää mitä teemme...”<br />

Michael Whiten sekä David<br />

Epstonin (1990) perusteos<br />

Narrative Means to Therapeutic<br />

Ends sekä Freedman ja Combsin<br />

(1996 ) kirja narratiivisesta terapiasta<br />

ovat suositeltavaa luettavaa<br />

asiasta kiinnostuneille. Esittelen<br />

seuraavassa, joitain kohtia<br />

heidän käsityksistään, joita käytän<br />

myös itse työssäni. Petri<br />

Arvilommi (1998) on tehnyt ansiokkaan<br />

artikkelin narratiivisesta<br />

terapiasta, jota osittain<br />

myös olen käyttänyt lähteenä.<br />

5<br />

Narratiivisen keskustelun<br />

keinot - vaihtoehtoisen tarinan<br />

luominen<br />

John L. Walter ja Jane E. Peller<br />

(1996) kuvaavat hyvin terapeutin<br />

ja asiakkaan roolia kirjoituksessaan<br />

“Rethinking our<br />

assump-tions“. Samassa kirjoituksessa<br />

he esittelevät tavoitekeskustelun<br />

(goaling) käsitteen<br />

entisen rat-kaisukeskeisen tavoite<br />

( goal) käsitteen tilalle. Tavoitekeskus-telun<br />

tyyli sopii hyvin<br />

RATKES 1/99

6<br />

myös nar-ratiiviseen ajatteluun.<br />

Siinä käydään läpi mitä asiakas<br />

haluaa ja millaisena hän<br />

elämänsä kokee muutoksen<br />

jälkeen.<br />

Keskustelussa keskitytään<br />

siihen, mistä asiakkaat tietävät<br />

saavuttavansa uuden-laisen<br />

kokemuksen ja<br />

mitkä merkit kertovat sen heille.<br />

Tämäntyyppinen tavoitekeskustelu<br />

on omiaan avaamaan<br />

uusia merkityksiä ja kokemuksia<br />

asiakkaan elämään. Tavoitekeskustelu<br />

on merki-tyksen kehittämistä<br />

ja hakemis-ta sellaiselle<br />

elämälle, mitä asiakas haluaa elää<br />

ja kokea ongelmien jälkeen.<br />

Tavoitekeskustelu vie kokonaan<br />

ongelma-akselin ulkopuolelle<br />

kohti hypoteettista elämäntarinaa,<br />

missä asiakkaalla ei ole<br />

enää ongelmiaan ja hän kokee<br />

elävänsä kyseisellä elämänalueella<br />

haluamallaan tavalla.<br />

Metaforisesti tavoitekeskustelu<br />

on yhteisen tarinavaihtoehdon<br />

luomista ongelmatarinan tilalle.<br />

Tavoitekeskustelu on luonteeltaan<br />

vuorovaikutuksellinen ja<br />

luova prosessi. Siinä ei niinkään<br />

keskitytä ongelmien ratkaisuun<br />

tai tiukkaan konkreettiseen tavoitteellisuuteen.<br />

Ratkaisukeskeisyyskin<br />

saattaa olla vain<br />

ongelman toinen puoli, eikä todellinen<br />

vaihtoehto elämään. Se<br />

saattaa pitää meitä myös liian<br />

paljon ongelmapuheen vankeina.<br />

RATKES 1/99<br />

Tavoitekeskustelu poikkeaa traditionaalisesta<br />

tavoitekeskeisestä<br />

terapiasta , jossa on ajateltu<br />

tavoitetta konkreettisena päätepisteenä<br />

ja tapahtumana, joka<br />

täytyy saavuttaa. Se on enemmän<br />

mahdollisuuksien kehittämistä<br />

ja erilaisten elämän vaihtoehtojen<br />

hakemista. Sillä, että käy-<br />

6tetään<br />

termiä<br />

tavoitekeskustelu<br />

sanan tavoite sijaan,<br />

halutaan korostaa,<br />

että kyseessä on prosessi<br />

ja uusien mahdollisuuksien<br />

kehittäminen,<br />

eikä niinkään<br />

pääte-piste.<br />

Insoo Kim Bergin<br />

(1998) mukaan tari-nan<br />

kertomistapahtuma muuttaa tarinan<br />

tapahtumia kertojan mielessä.<br />

Tapahtumien eri puolet ja yksityiskohdat<br />

voivat muuttua<br />

merkittävästikin. Yksittäisten tapahtumien<br />

merkitys määräytyy<br />

tarinan arvioinnin ja ratkaisun<br />

perusteella. Valitse-malla ja toistamalla<br />

sellaisia osia asiakkaan tarinasta,<br />

jotka ovat ratkaisun kannalta<br />

hyödyllisim-piä, terapeutti<br />

auttaa löytämään asiakkaan tarinalle<br />

myönteisem-piä sävyjä.<br />

Tilan avaaminen uusille<br />

tarinoille<br />

Ennen kuin uutta elämäntarinaa<br />

ja sen sisältöä ja tapahtumia voidaan<br />

alkaa tutkia on tärkeää, että<br />

ihmisten “ongelmatarina“ tulee<br />

kuulluksi ja että ihmisille syntyy<br />

käsitys, että heidän näkemyksensä<br />

ja kertomuksensa ymmärretään<br />

ja arvostetaan. Vain tällaisen<br />

yhteisen ymmärtämisen<br />

kaut-ta voi syntyä luottamus ja<br />

hoitosuhde, jossa uutta mahdollisesti<br />

syntyvää elämäntarinaa<br />

voidaan alkaa tutkia. Elämäntarinoita<br />

kuunnellaan sellaisella<br />

asenteella, että syntyy vaikutelma<br />

monien mahdollisten merkitysten<br />

olemassaolosta. “En tiedä“<br />

-asenne auttaa ihmettelemään<br />

ja uteliaasti kyselemään:<br />

“Olisiko mahdollista, että..“ tai<br />

“Mitä jos…“<br />

Toivomme, että ihmiset tulevat<br />

kokemaan tarinansa jonain sellaisena,<br />

jota he voivat muokata, pikemmin<br />

kuin jonakin, joka on jo<br />

muokannut heidät. Ihmisten<br />

kertoessa ja hahmotellessa uutta<br />

tarinaansa on säännöllisin välein<br />

hyvä vetää yhteen, mitä on<br />

kuultu ja tarkistaa, että asiat ovat<br />

tulleet oikein ymmärretyiksi. Samalla<br />

kysymyksemme ja yhteenvetomme<br />

haastavat ihmisiä tutkimaan<br />

vanhaa tarinaansa uudessa<br />

valossa.<br />

Me emme ole kuulostelemassa<br />

asiakkaan pääasiallisia ongelmia<br />

tai keräämässä keskeisiä paloja<br />

heidän tarinoistaan<br />

tehdäksemme diagnooseja.<br />

Tavoitteenamme ei ole etsiä taustalla<br />

olevaa “todellista tai piilevää<br />

ydinongelmaa“. Emme myöskään<br />

vertaile heidän tarinoitaan<br />

mihinkään luokitte-luun tai<br />

normatiivisiin standardeihin. Yritämme<br />

sen sijaan ymmärtää ihmisten<br />

kertomien tarinoiden merkityksen<br />

heille itselleen ja sijoittaa<br />

itsemme niiden ihmisten kenkiin,<br />

joiden kanssa työskentelemme.<br />

Harlene Andersson ja Harry<br />

Goolishian (1988) ovat kirjoittaneet<br />

“en tiedä“ -asenteesta ja<br />

työtavasta. Heidän mukaansa terapeutti<br />

ei kysy asioita siksi, että<br />

heillä olisi asiantuntemusta asiakkaan<br />

ongelmiin tai siksi, että<br />

hän tietäisi ratkaisun. Terapeutti<br />

kysyy uteliaassa hengessä : “mitähän<br />

pystymme luomaan“. Keskittymällä<br />

siihen, mitä asiakas haluaa,<br />

mahdollistuu merkityksien<br />

kehittyminen. Kysymykset keskittyvät<br />

neljälle alueelle:<br />

1. Mitä asiakas sanoo haluavansa<br />

konsultaatiolta?<br />

2. Miten se mitä asiakas haluaa<br />

tulee muuttamaan hänen<br />

elämäänsä?

7<br />

3. Kuinka asiakas tietää olevansa<br />

oikeilla jäljillä ja sen<br />

että ongelma on ratkennut?<br />

4. Kuinka hän kokee tällä hetkellä<br />

jotain siitä mitä hän tavoittelee?<br />

Sen tunnistaminen, missä vaiheessa<br />

asiakas on saanut kertoa<br />

riittävän paljon ongelmatarinaansa<br />

ja mikä on juuri oikea<br />

hetki siirtyä aktiivisempaan<br />

tavoitekeskusteluun tai uuden<br />

tarinan kehittelyyn, on vaikea ja<br />

herkkyyttä vaativa asia. On hyvä<br />

edetä kokeillen, ikään kuin testata<br />

olisiko nyt jo sopiva hetki siirtyä<br />

eteenpäin. Tässä vaiheessa<br />

kannattaa tarkkailla asiakkaan sanatonta<br />

viestintää erityisen huolellisesti.<br />

Aina voi kysyä myös<br />

suoraan asiakkaalta (asiakas<br />

konsulttina). Esimerkiksi:<br />

“Kuulen ja näen, että<br />

Sinulla on ollut tosi<br />

rankkoja aikoja eikä<br />

ole ihme, että voit noin<br />

huonosti. Haluaisin<br />

kuitenkin kysyä myös<br />

hieman tulevaisuudesta<br />

ellei se tunnu Sinusta<br />

liian aikaiselta?“<br />

Tai jos tulevaisuussuun-tautuneet<br />

kysymykset<br />

on tehty ilman<br />

“ennakkolupaa“ ja asiakkaan sanaton<br />

viestintä kertoo, että on<br />

edetty liian nopeasti voi todeta:<br />

“taisin edetä liian nopeasti,<br />

ehkä on hyvä, että kerrot vielä<br />

tarkemmin ja lisää viime aikojen<br />

tapahtumista jne…“<br />

Kuuntelun ja uuden tarinan kehittämisen<br />

herkkä tasapaino on<br />

hyvä pitää mielessä koko haastattelun<br />

ajan. On joskus tarpeen<br />

palata takaisin ongelmatarinan<br />

kuunteluun, vaikka oltaisiinkin<br />

edetty jo pitkälle uuden tarinan<br />

suuntaan. Asiakkaat ovat tässä<br />

suhteessa hyvin erilaisia ( niin<br />

kuin muissakin suhteissa); jotkut<br />

tarvitsevat paljon kuuntelua,<br />

toisten kanssa voi edetä nopeammin.<br />

Kokemukseni mukaan erityisesti<br />

surua ja masennusta hoidettaessa<br />

kannattaa olla tarkkana ja antaa<br />

tarvittaessa tilaa runsaalle<br />

kuuntelulle.<br />

Uuden tarinan kehittäminen<br />

Terapian varhaisemmassa vaiheessa<br />

kysymyksillä pyritään<br />

ennen kaikkea ymmärtämään ihmisten<br />

ongelmakyllästeistä tarinaa.<br />

Kun kuuntelua, luottamusta<br />

ja yhteistä ymmärrystä on saavu-tettu<br />

sopivassa määrin, voidaan<br />

keskittyä enemmän uutta tarinaa<br />

hakeviin kysymyksiin.<br />

“...terapeutti ei kysy asioita<br />

siksi, että heillä olisi<br />

asiantuntemusta asiakkaan<br />

ongelmiin tai siksi,<br />

että hän tietäisi ratkaisun...<br />

“<br />

Kysy-myksillä pyritään houkuttelemaan<br />

ihmisiä näkemään kertomuksensa<br />

jostain uudesta näkökulmasta<br />

ja huomaamaan, että<br />

muutkin vaihtoehtoiset tarinat<br />

ovat mahdollisia. Kuuntelulla ja<br />

kysymyksillä haetaan ja odotetaan<br />

sopivan “ikkunan“ aukeamista<br />

kohti uutta, merkityksellistä<br />

tarinaa.<br />

Kuunteleminen ja kyseleminen<br />

Dekonstruktiivinen ( purkava)<br />

kysely kutsuu ihmiset näkemään<br />

tarinansa eri perspektiiveistä, havaitsemaan<br />

miten ne on rakennettu,<br />

panemaan merkille niiden<br />

rajoitukset ja huomaamaan, että<br />

on muitakin mahdollisia tarinoita.<br />

Sopivia kysymyksiä tässä vaiheessa<br />

ovat:<br />

- mitä jos … ?<br />

- kyllä, mutta toisaalta …, voisiko<br />

olla näinkin?<br />

- tuo on yksi vaihtoehto, mutta<br />

haluaisin tarkistaa olenko oikeilla<br />

jäljillä, kun ymmärrän sen<br />

mitä kerrot hieman toisella tavalla<br />

…<br />

- onko mahdollista, että se mitä<br />

kerrot voisi tarkoittaa myös<br />

…??<br />

- voitko arvata kuinka minä<br />

kuulen sen mitä juuri kerroit…?<br />

- en ole varma olenko nyt ymmärtänyt<br />

oikein kun sanon …<br />

- en ole varma onko asia sinun<br />

kohdallasi juuri näin, mutta viime<br />

viikolla minulla kävi asiakas,<br />

jolla oli hyvin samankaltainen<br />

tilanne kuin sinulla ja hän<br />

oli ymmärtänyt asian hieman eri<br />

näkökulmasta...<br />

“Sisäänmenotie“ ihmisten uusiin<br />

tarinoihin löytyy poikkeusten<br />

kautta. Yleensä kehittyvät aukot<br />

( openings) spontaanisti dekonstruktiivisen<br />

kyselyn ja kuuntelun<br />

kautta. Myös suorempi aukkojen<br />

etsiminen kyselemällä voi<br />

olla tarpeen. Kun uusia poikkeuskandidaatteja<br />

löytyy on syytä<br />

varmistaa, että aukko edustaa haluttua<br />

kokemusta ja aukeaa sellaiseen<br />

suuntaan, jolla on todella<br />

merkitystä asiakkaan elämään.<br />

Seuraavat kysymykset auttavat<br />

meitä hahmottamaan poikkeuksen<br />

merkitystä asiakkaalle:<br />

- kiinnostaako tämä sinua?<br />

- oletko yllättynyt tästä?<br />

- onko tämä jotain sellaista jota<br />

haluat lisää elämääsi?<br />

- onko tämä sinusta hyvä vai<br />

paha asia?<br />

RATKES 1/99

8<br />

Rauhankatu 4, 20100 TURKU<br />

Puh (02) 277 6800, Fax (02) 277 6830<br />

Voimavarat työssä -valmennuspäivä<br />

Oulussa , Hotelli Cumuluksessa. 10.5.<strong>1999</strong><br />

Valmennuspäivän aikana saat monipuolisisa ja toimivia keinoja Voimavarat<br />

työssä-kyselyn hyödyntämiseksi työyhteisöjen kehittämisessä. Jukka Kataja,<br />

Sari Kujala, Anneli Litovaara ja Matti Tiusanen vetävät päivät mukaansa<br />

tempaavalla tavalla.<br />

Ohjelma<br />

8.30 Ilmoittautuminen<br />

9.00 Valmennuspäivän avaus ja tavoitteet , Matti Tiusanen<br />

9.10 Johdatus voimavarakeskeiseen lähestymistapaan , Anneli<br />

Litovaara<br />

10.15 Voimavarat työssä-kysely työhyvinvoinnin edistämisessä,<br />

Matti Tiusanen<br />

11.00 Voimavarat työssä- ohjelmisto esittely , Sari Kujala<br />

12.00 Lounas<br />

13.00 Miten vahvistan yksilön voimavaroja haastattelussa , Anneli<br />

Litovaara<br />

14.00 Miten toteutan onnistuneen palautetilaisuuden, Jukka Kataja<br />

15.30 Luovia ratkaisuja työyhteisön kehittämiseen, Jukka Kataja<br />

16.30 Yhteenveto ja päätöskeskustelu<br />

Ilmoittaudu 15.4.<strong>1999</strong> mennessä , niin valmennuspäivän hinta on 1250<br />

mk. Tämän jälkeen ilmoittautuneille ja maksaville hinta on 1400 mk. Jos<br />

työpaikaltasi tulee useampia, kysy ryhmäalennusta. Hintaan sisältyy<br />

valmennuspäivän ohjelma, materiaali, lounas ja kahvit. 30.4.jälkeen perimme<br />

peruutuksista 250 mk järjestelykuluina.<br />

Lisätietoja saat Ratkaisu-Impulssista , Sari Kujalalta (HUOM! UUDET NU-<br />

MEROT) puh (02) 277 6800 , fax (02) 277 6830.<br />

RATKES 1/99

Kun uutta aukkoa tarkastellaan<br />

ja on käynyt ilmi, että se edustaa<br />

asiakkaalle tärkeää ja merkityksellistä<br />

uutta suuntaa, kannattaa<br />

asiakkaan henkilökohtaista<br />

selviytymiskykyä (personal<br />

agency) vahvistaa kuinka -kysymyksillä.<br />

Näissä kysymyksissä<br />

kannattaa pysyä sitkeästi ja kerätä<br />

mahdollisimman paljon yksityiskohtia<br />

ja lisää yksityiskohtia:<br />

mitä 9vielä, entä mitä vielä, vieläkö<br />

tulee mieleen jotain …<br />

- kuinka sait tämän aikaan?<br />

- mitä teit päästäksesi tähän uuteen<br />

tunnelmaan?<br />

- kuinka päädyit tähän uuteen<br />

tulkintaan?<br />

- mitä ennakkovalmisteluja teit<br />

tätä varten ?<br />

- mitkä olosuhteet auttoivat sinua<br />

päätymään tähän?<br />

- ketkä olivat läsnä?<br />

- mitä muuta?<br />

- mitä vielä?<br />

- voitko tarkentaa?<br />

Kaksinkertaiset maisemat -<br />

dual landscapes<br />

Ylläkuvattuihin kysymyksiin tulevat<br />

vastaukset usein tarinamuodossa<br />

ja näin alkaa kehittyä<br />

tärkeitä avaintapahtumia ( unique<br />

outcomes) uuteen muotoutuvaan<br />

tarinaan. Näitä voidaan tarkastella<br />

vuoroin kahdessa eri<br />

“maisemassa“: toiminnan maisemassa<br />

(landscape of action) ja<br />

tietoisuuden maisemassa<br />

(landscape of consciousness)<br />

(White 1990).<br />

Toiminnan maisema vastaa kysymyksiin:<br />

“kuka, mitä, missä milloin,<br />

miten“. Toiminnan maisemassa<br />

liitettään yhteen juonellisesti<br />

peräkkäisiä tapahtumia ajassa.<br />

Kytkemällä useampia poikkeuksellisia<br />

avaintapahtumia tai<br />

poikkeuksia toisiinsa saadaan aikaan<br />

uusi alatarina tai tarinan<br />

“pätkä“ toiminnan maisemassa.<br />

Tarinaa on hyvä kehittää myös<br />

tietoisuuden maisemassa. Tietoisuuden<br />

maisemalla viitataan siihen<br />

kuviteltuun alueeseen, missä<br />

ihmiset keksivät merkityksen,<br />

halut, tarkoitukset, uskomukset,<br />

sitoumukset, motivaatiot, arvot ja<br />

vastaavat, jotka liittyvät heidän<br />

kokemuksiinsa toiminnan maisemassa.<br />

Toisin sanoen tietoisuuden<br />

maisemassa ihmiset ajattelevat<br />

toiminnan maisemassa<br />

tarinoitujen kokemusten seuraamuksia<br />

ja merkityksiä. Sopivia<br />

merkitystä koskevia kysymyksiä<br />

ovat:<br />

- mitä nyt ajattelet tästä kaikesta?<br />

- mitä tämä kertoo sinulle itsestäsi<br />

/ kyvyistäsi/ selviytymismahdollisuuksistasi?<br />

- mitä tämä kertoo teidän parisuhteestanne?<br />

- minkä merkityksen annat tälle?<br />

- mitä ajattelet oppineesi näistä<br />

tapahtumista?<br />

- millä lailla tämä on kasvattanut<br />

sinua?<br />

- mitä tämä kertoo elämästäsi ja<br />

mitä haluat siitä?<br />

- voitko olla ylpeä<br />

kertomastasi? -mistä erityisesti<br />

olet ylpeä?<br />

- millä lailla uudessa valossa<br />

näet nyt itsesi<br />

- luuletko että puolisosi / ystäväsi/<br />

työtoverisi tulevat yllättymään?<br />

9<br />

Tähän vaiheeseen kannattaa kokemukseni<br />

mukaan käyttää aikaa.<br />

Muotoutuvat uudet merkitykset<br />

tietoisuuden maisemassa ovat<br />

asiakkaille yleensä erittäin syvällisiä<br />

ja voimakkaita kokemuksia<br />

ja saattavat olla käänteentekeviä<br />

terapian kannalta. Näiden uusien<br />

merkitysten ja tulkintojen avulla<br />

ihmiset pystyvät usein selviytymään<br />

uusista tilanteista tai entisistä<br />

ongelmistaan ikään kuin<br />

“uusin eväin ja uutena ihmisenä“.<br />

Kun tarinoita kehitellään<br />

yhteistyössä asiakkaan kanssa<br />

liikutaan toiminnan ja tietoisuuden<br />

maiseman välillä kutoen<br />

nämä kaksi yhteen edestakaisin<br />

uudelleen ja uudelleen ja liittäen<br />

eri käyntikerroilla ilmaantuvaa<br />

uutta materiaalia ja alatarinoita tähän<br />

muotoutuvaan uuteen tarinaan.<br />

Historian ja tulevaisuuden<br />

uudelleen kehittäminen<br />

Voimme myös hakea ajallisesti<br />

tukea näille uusille näkökulmille<br />

menneisyydestä tai tulevaisuudesta<br />

ja täten uudelleen kirjoittaa<br />

syntyvän tarinan historiaa ja<br />

tulevaisuutta. Voimme esimerkiksi<br />

kysyä:<br />

“ Muistuuko mieleesi menneisyydestäsi<br />

tapahtumia, jotka tukevat<br />

tätä uutta näkemystä itsestäsi?“<br />

“Muistatko tilanteita, jossa<br />

joku muu olisi jo aikaisemmin<br />

kiinnittänyt huomiota tähän<br />

seikkaan?“<br />

“Olitko joskus aikaisemmin /<br />

nuorempana aavistanut, että sinusta<br />

löytyy tällaisiakin piirteitä?“<br />

“Onko sinulla ollut nuorempana<br />

elämänjaksoja, jolloin nämä<br />

uudet (uudestaan löydetyt) ominaisuudet<br />

olisivat jo olleet käytössä?“<br />

Jos menneisyydestä löytyy jaksoja,<br />

jolloin uudet kyvyt, ominaisuudet,<br />

taidot yms. ovat jo olleet<br />

käytössä, tarinaa kannattaa johdatella<br />

sellaiseen normalisoivaan<br />

suuntaan, jossa nämä aikaisemmat<br />

jaksot ja nyt syntyneet<br />

uudet jaksot nähdään “oikeina<br />

tai aitoina“ ja huonot jaksot vain<br />

RATKES 1/99

10<br />

tilapäisinä vaiheina.<br />

Ihmiset ajattelevat usein, että<br />

menneisyyden tapahtumat määrittävät<br />

nykyhetkeä merkittävästi.<br />

Siksi on tärkeä etsiä “uutta<br />

menneisyyttä“. Ben Furmanin<br />

(1998) kirjan mukaan: “koskaan<br />

ei ole myöhäistä saada onnellinen<br />

lapsuus“. Harvemmin<br />

oivalletaan kuinka paljon tulevaisuuden<br />

nä-kymämme ohjaavat<br />

nykyisyyttä, uskoisin, että monessa<br />

tapauk-sessa lopultakin<br />

paljon enemmän kuin<br />

menneisyytemme. Uusille<br />

näkemyksille kannattaa siis myös<br />

kehitellä uutta tulevaisuutta.<br />

Voimme kysyä esimerkiksi:<br />

“Kun tällaisia asioita/ tapahtumia/<br />

ominaisuuksia, joita olet<br />

juuri löytänyt lisääntyy tulevaisuudessa<br />

( esim. 1 vuoden kuluttua)<br />

niin miltä tilanne silloin<br />

näyttää?“<br />

“Mitä silloin ajattelet itsestäsi<br />

ja mahdollisuuksistasi?“<br />

“Mitä arvelet muiden sanovan?“<br />

“Voitko kertoa lisää yksityiskohtia<br />

tästä tilanteesta?“<br />

“Mitä arvelet lastesi sanovan?“.<br />

Taas kannattaa sukkuloida toiminnan<br />

ja tietoisuuden maisemien<br />

välillä ja hakea konkreettista<br />

sisältöä tulevaisuuden toiminnan<br />

maisemaan ja uusia merkityksiä<br />

tulevaisuuden tietoisuuden<br />

maisemaan.<br />

40-vuotias Jaakko hakeutui<br />

hoitoon jännitysten, sosiaalisten<br />

pelkojen ja<br />

hermostuneisuuden takia, joita<br />

hänellä oli ollut yli 10 vuoden<br />

ajan. Ensimmäisillä käynneillä<br />

tilannetta lähestyttiin<br />

ulkoistamisen keinoin (ks jäljempänä).<br />

Jaakko löysikin hiljalleen<br />

yhä uusia asioita, joilla<br />

RATKES 1/99<br />

hän pystyi vaikuttamaan tähän<br />

“jännityspaholaiseen“ ja heikentämään<br />

sen vaikutusvaltaa.<br />

Nämä uudet pienet muutokset ja<br />

aluevaltaukset saivat keskusteluissa<br />

paljon huomiota osakseen<br />

ja niitä ja niiden merkitystä<br />

tutkittiin perusteellisesti.<br />

Anteron työhuoneessa majaileva<br />

lääketieteen Jumala<br />

Kuudennella käynnillä, n. 6<br />

kuukautta hoidon alkamisesta,<br />

tutkittiin tarkemmin, kuinka<br />

nämä saavutetut muutokset vaikuttivat<br />

Jaakon elämäntarinaan<br />

ja kokemukseen itsestään.<br />

Jaakon mielestä näillä<br />

muutoksilla on ollut iso merkitys<br />

hänen elämälleen. Ne antavat<br />

rohkaisua ja perustaa, jolta<br />

voi ponnistaa. Keskustelussa<br />

liikuttiin ja sukkuloitiin toiminnan<br />

ja tietoisuuden maisemien<br />

välillä hakien välillä sisältöä<br />

uudelle tulevaisuudelle ja välillä<br />

etsien menneisyydestä yksityiskohtia,<br />

jotka sopivat paremmin<br />

uuteen muotoutuvaan tarinaan.<br />

Jaakko kertoikin, että itse asiassa<br />

nuorempana aina 25 vuotiaaseen<br />

asti hänellä oli hyvä<br />

itse-luottamus, elämä oli tasapainoista<br />

ja normaalia. Jaakon<br />

kanssa piirrettiin elämänviivaa,<br />

jossa nuoruuden vaiheet<br />

sekä muotoutuva uusi näkemys<br />

edustivat Jaakon todellista, aitoa,<br />

oikeaa ja normaalia minää.<br />

Hankalat välivuodet (25v-40v),<br />

joita Jaakko kuvasi mielikuvana<br />

“pimeäksi korveksi“,<br />

joka oli vaikeakulkuinen, lähes<br />

läpi-pääsemätön, kuoppainen<br />

ja mäkinen, edustivat poikkeamaa<br />

ja putoamista pois oikealta<br />

tieltä, joka nyt oli taas<br />

löytymässä. Jaakko kuvasi<br />

päässeensä ikäänkuin takaisin<br />

oikealle tielle. Tätä oikeaa tietä<br />

kuvasi mielikuvana “tavallinen<br />

metsä“, jossa aamu<br />

sarastaa, on valoi-sempaa, sillä<br />

on positiivisempi ja varmempi<br />

olo, itseluottamus ja itsetunto<br />

ovat kohentuneet, muisti toimii<br />

paremmin ja on rohkeampi olo.<br />

Jaakon kertoessa ja kuvaillessa<br />

muutostaan eri kanteilta hänelle<br />

syntyi myös ensimmäistä kertaa<br />

elämässään näkemys, että hänen<br />

“pimeän jaksonsa“ aikana on ollut<br />

myös myönteisiä asioita, eikä<br />

tämäkään elämänvaihe ole täysin<br />

huono - Jaakko löysi selvästi<br />

sekä-että -ajattelua musta valkoisen<br />

joko- tai -ajattelun sijaan.<br />

Näin toiminnan tasolla tapahtuneiden<br />

pienten muutosten kautta<br />

päästiin hiljalleen kirjoittamaan<br />

uutta elämäntarinaa sen eri tasoilla,<br />

hakemaan menneisyydestä<br />

uutta näkemystä ja luomaan<br />

luottavaisempia ja myönteisempiä<br />

tulevaisuuden näkymiä.<br />

Eksternalisaatio eli<br />

ulkoistaminen

11<br />

Ulkoistamisessa on kyse siitä,<br />

että ihmistä kannustetaan ottamaan<br />

etäisyyttä ahdistavista kokemuksista<br />

“henkilöllistämällä“<br />

nuo kokemukset. Näin ongelmista<br />

tulee ikään kuin erillisiä - joskus<br />

humoristisia olentoja esim:<br />

“masennus mörkö“, “paniikki<br />

peikko“ tai mikä tahansa asiakkaan<br />

antama osuva nimitys “hepuli“,<br />

“slaagi“ tms. Näin ongelmat<br />

nähdään irrallaan niistä ihmisistä<br />

ja ihmissuhteista, joista<br />

ongelmien ajatellaan johtuvan.<br />

Ihmiset tai ihmissuhteet eivät ole<br />

ongelma, vaan ongelma on ongelma.<br />

Haastattelussa haetaan<br />

mitä vaikutuksia tällä ulkoistetulla<br />

“ongelmahahmolla“ on<br />

ollut asiakkaan elämään. Kartoitetaan<br />

kuin ka tämä ongelmahahmo<br />

on huijannut, houkutellut,<br />

antanut heidän uskoa, viekoitellut<br />

ja jallittanut heitä.<br />

on onnistunut?“<br />

“Mitä teit erilailla?“<br />

Ratkaisukeskeisellä asteikko-kysymyksellä<br />

voidaan myös tutkia<br />

“hepulin“ vaikutusvaltaa.<br />

Joskus asiakkaan on vaikea löytää<br />

näitä poikkeuksia ja sitä kautta<br />

vaikutusvaltaansa ongelman<br />

elämäänsä. Olen joskus tällaisissa<br />

tapauksissa pyytänyt häntä<br />

kuvailemaan mitä hänen pitäisi<br />

tehdä, jotta “masennusmörkö“<br />

ensi viikolla saisi varmasti oikein<br />

tukevan otteen hänen elämästään.<br />

Asiakkaat löytävät tähän<br />

kysymykseen yleensä paljon helpommin<br />

vastauksen ja ovat mestarillisia<br />

kuvaamaan kuinka he itse<br />

asiassa saavat oireensa aikaan.<br />

Taulukko muutostarinan kehittämiseksi<br />

Tämä tyylillinen muutos avaa<br />

monia uusia haastattelumahdollisuuksia.<br />

Samalla kun patologisoivan,<br />

sairauskeskeisen<br />

sanaston tilalle nousee uudenlaista<br />

arkisanastoa ja kielenkäyttöä,<br />

avautuu myös asiakkaalle lisääntyvää<br />

vaikutusvaltaa ja -<br />

mahdollisuuksia tätä “ongelmatyyppiä“<br />

vastaan.<br />

Tutkimalla näitä asiakkaan<br />

vaikutusmahdollisuuksia ongelmaan<br />

nähden avautuu poikkeuksia<br />

ja aukkoja kohti uutta tarinan<br />

mahdollisuutta. Esimerkkikysymyksiä:<br />

“Muistatko kertoja, jolloin<br />

“paniikkipeikko“ ei olisikaan<br />

onnistunut huijaamaan sinua<br />

niin paljoa?“<br />

“Mitä tapahtuu niinä päivinä,<br />

jolloin masennusmörkö ei pystykään<br />

jallittamaan sinua?“<br />

“Ovatko slaagit vähentyneet<br />

viime kerran jälkeen? Kuinka se<br />

Kun kysymys tehdään oikeaan<br />

“pilkettä silmäkulmassa“ -sävyyn,<br />

asiakkaat oivaltavat yleensä<br />

jotain tärkeää juuri niistä vaikutusmahdollisuuksista,<br />

joi-hin<br />

ei edellä löytynyt sisältöä. Joskus<br />

tätä kautta saadaan voimakkaampia<br />

oivalluksia kuin suoraan<br />

poikkeuksia hakien.<br />

28-vuotias Pekka, joka kävi<br />

vastaanotollani 2-3 vuotta jatkuneiden<br />

paniikkioireiden takia,<br />

helpottui selvästi heti, kun<br />

olimme ensikäynneillä<br />

ulkoistaneet paniikkihäiriön<br />

“slaageiksi“. Ulkoistamisen<br />

kautta oli helpompaa tutkia<br />

mitä vaikutuksia slaageilla oli<br />

ollut Pekan elämään. Poikkeuksia<br />

kartoitettaes-sa Pekan oli<br />

vaikea löytää mitään selvää<br />

vaikutusvaltaa näihin<br />

slaageihin. Pekka oli kuitenkin<br />

löytänyt internetistä kaavakkeen,<br />

jonka avulla hän seurasi<br />

päivittäistä vointiaan asteikkokysymyksen<br />

avulla ja kartoitti<br />

itse mistä paremmat ja huonommat<br />

päivät johtuivat. Hän oli<br />

itse tehnyt havaintoja minkälaiset<br />

käyttäytymismallit ja -strategiat<br />

aiheuttivat huonoa oloa<br />

ja toisaalta millä keinoilla parempi<br />

hallinta slaageja vastaan<br />

syntyi. Näin syntyi monia hyviä<br />

uusia oivalluksia ja konkreettisia<br />

toimintamalleja, joilla Pek-<br />

RATKES 1/99

12<br />

ka tunsi pääsevänsä “slaagien“<br />

niskan päälle ja asteittain saavuttavansa<br />

lisähallintaa tilanteeseen.<br />

Kun Pekka lisäksi oli<br />

halukas harjoittelemaan erilaisia<br />

rentoutus- ja hengitystekniikoita<br />

sekä käyttämään mielikuvia<br />

apunaan taistelussa<br />

slaa-geja vastaan, saatiin oireet<br />

asteittain 3-4 kk aikana selvästi<br />

vähenemään niin, että Pekka<br />

pystyi jälleen palamaan työhönsä<br />

ja viettämään lähes normaalia<br />

elämää.<br />

Ulkoistettu ongelma nähdään<br />

narratiivisessa ajattelussa usein<br />

vihollisena ja sen päänmenoksi<br />

punotaan sotajuonia ja -strategioita.<br />

NLP:ssä käsitellään<br />

ulkoistettua ongelmahahmoa<br />

ystävällisemmin ja koetetaan löytää<br />

sen “ilkeän“ käytöksen takaa<br />

hyviä tarkoituksia kuten esim.: se<br />

haluaa varoittaa, suojella ylirasitukselta,<br />

muistuttaa levon tarpeesta<br />

tms. Olen kokenut näiden<br />

kahden yhdistämisen hyvänä<br />

ja monessa tapauksessa “ongelmamörön“<br />

hyvien tarkoitusten<br />

löytäminen antaa enemmän<br />

kuin vihollisen kanssa taistelu.<br />

“Ongelmamörköä“ voidaan kiittää<br />

ja sille antaa hyvää palautetta<br />

hyvin suoritetusta työstä ja lähettää<br />

se nyt hyvin ansaitulle<br />

lomamatkalle, kun sitä ei enää tarvita,<br />

jonnekin missä se viihtyy<br />

hyvin ja kauan.<br />

Muutostarinan<br />

kehittäminen<br />

Käytän usein muutosprosessimetaforaa<br />

kuvamaan asiakkaitteni<br />

tilannetta. Saatan kysyä jossain<br />

vaiheessa haastattelua, kun<br />

sopiva määrä kuuntelua, arvostusta,<br />

uteliaisuutta, dekonstruktiivisia<br />

kysymyksiä, “en tiedä“ -<br />

asennetta, kaksoismaisemissa<br />

sukkulointia ja ulkoistamista on<br />

läpikäyty:<br />

(esim.: “suossa<br />

rämpiminen“, “aarniometsä“,<br />

“Olen huomannut, että usein “Vietnamin sota“, “vuoristorata“<br />

kun ihmisillä on huono olo niin tms). Nimen ja mielikuvien lisäksi<br />

voidaan myös kysyä , minkä-<br />

se viestittää jotain muutostarvetta.<br />

Voisiko olla, että lainen sisäinen puhe kuvaisi parhaiten<br />

tätä vanhaa tarinaa, joka<br />

oireesi ja huono olosi johtuu siitä,<br />

että sinulla on muutosprosessi<br />

menneillään. Huono olo “olen muiden armoilla“, “en voi<br />

nyt on jäämässä taakse (esim.:<br />

mitään“, “kaikki on lopussa“,<br />

12kuvaa<br />

“minulla ei ole voimia“ jne.).<br />

Joskus tarkennan vielä tarinaa,<br />

sen sisältöä, sisäistä puhetta ja<br />

mielikuvia tarkemmilla NLP:n<br />

tarjoamilla keinoilla, joissa yllämainitun<br />

kaltaisista mielikuvista<br />

tehdään yksityiskohtaisia kuvauksia<br />

väreineen, muotoineen,<br />

äänineen ja hajuineen.<br />

ikään kuin pakottaa tai kehottaa<br />

meidät hakemaan ja etsimään<br />

jotain uutta tapaa, asennetta<br />

tai elämäntyyliä, joka sopii<br />

meille paremmin. En tiedä<br />

onko sinun tapauksessasi kyse<br />

tästä, mitä itse arvelet?“<br />

Asiakkaat tarttuvat usein hanakasti<br />

tähän muutosprosessimetaforaan<br />

ja heidän kanssaan<br />

voidaan lähteä tarkastelemaan<br />

sitä sen eri kohdista. Liikkeelle voi<br />

lähteä nykyhetkestä, menneisyydestä<br />

tai tulevaisuudesta tai mistä<br />

tahansa tarjoutuvasta tarinan<br />

osasta, mielikuvasta, maisemasta<br />

tms. Kannattaa odottaa sopivaa<br />

hetkeä ja tilaisuutta tarttua<br />

tähän työvälineeseen.<br />

Usein kuitenkin asiakasta kuunnellessamme<br />

muotoutuu ensin<br />

kuva siitä epätyydyttävästä ja<br />

rajoittavasta tarinasta, joka tarjoutuu<br />

ongelmatarinan muodossa.<br />

Jos asiakas hyväksyy muutosprosessi-vertauksen,<br />

voidaan<br />

alkaa tutkia vanhan tarinan piirteitä:<br />

mistä asiakas ei ole pitänyt,<br />

mistä hän haluaa päästä eroon ja<br />

mitä asioita hän ei ainakaan halua<br />

“uudessa elämässään“. Tälle<br />

vanhalle elämänvaiheelle voidaan<br />

hakea nimeä ( esim: riippuvaisuuden<br />

kausi, pimeä kausi, itsekäs<br />

vaihe, sekasorto, epätasapaino,<br />

pallo hukassa, väärällä tiellä,<br />

kapinavaihe tms.) On hyvä, jos<br />

asiakas itse löytää ja nimeää tarinansa<br />

ja projektinsa. Vanhalle<br />

elämäntyylille tai tarinalle voidaan<br />

etsiä myös sopivaa mieli-<br />

Uuden tarinan sisältöä lähdetään<br />

kartoittamaan eri tasoilta ja tahoilta<br />

samalla lailla kun vanhaa tarinaa.<br />

Uudelle tarinalle kehitetään<br />

nimi tai muutosprojekti nimetään,<br />

sille haetaan konkreettista sisältöä<br />

ja merkitystä ( esimerkiksi<br />

ihmekysymyksen ja kaksoismaisemassa<br />

sukkuloinnin<br />

avulla). Uuden tarinan synnyttämiä<br />

mielikuvia ja sisäistä puhetta<br />

voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti.<br />

Tavallisia nimiä, joita asiakkaat<br />

ovat antaneet näille uusille tarinoille<br />

tai projekteille ovat olleet:<br />

oman itseni parempi kuuntelu,<br />

vapaus, jalat tukevasti maassa,<br />

otan vastuun elämästäni, oman<br />

aidon itseni löytäminen, todellinen<br />

minä, oman elämäni ohjaimissa,<br />

välitilinpäätös, suvantovaihe,<br />

simpukka joka kehittää<br />

helmeä, rakennusprojekti.<br />

Kirjoitan ja piirrän usein oheisen<br />

taulukon (taulukko 1) kaltaista<br />

hahmotelmaa, johon voi ikään<br />

kuin palapelinä hiljalleen kerätä<br />

ja täydentää informaatiota sitä<br />

RATKES 1/99

13<br />

OSUUSKUNTA TOIVO<br />

seikkailun ja suhdeälyn osaamiskeskus<br />

Lyhytterapiaa ja inspiroivaa keskustelua<br />

Työnohjausta ja koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille<br />

Vuorovaikutusta parantavia toimintaryhmiä kouluille ja työyhteisöille<br />

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä työllistymiseen liittyviä täsmähankkeita<br />

Mikko Makkonen - YTM, tutkija, kouluttaja<br />

Sinikka Kuosmanen - psykologi, varhaiskasvatuksen asiantuntija<br />

Harri Hirvihuhta - sairaanhoitaja, lyhytterapeutti<br />

Heli Koivuniemi - sosiaaliohjaaja, seikkailukouluttaja<br />

Kari Saarinen - seikkailun ja toiminnan erikoisosaaja<br />

Osuuskunta TOIVO<br />

Malminkatu 24 C<br />

00100 Helsinki<br />

Puh. 09-6866 7422<br />

Fax 09-6866 7420<br />

RATKES 1/99

14<br />

mukaa kun sitä luontevasti keskustelujen<br />

myötä kertyy. Kun<br />

vanhaa ja uutta tarinaa käydään<br />

monipuolisesti rinnakkain ja lomittain<br />

läpi syntyy näiden välille<br />

sopivaa, asiakasta motivoivaa<br />

muutosjännitettä.<br />

Tähän taulukkoon voi aina välillä<br />

palata ja siitä saa hyvää tukea<br />

yhteenvedoille, joita kannattaa<br />

tehdä istuntojen aikana ja aina<br />

uuden istunnon alkaessa. Esimerkiksi<br />

näin:<br />

RATKES 1/99<br />

14sennuksen<br />

“Viimeksi kerroit yksityiskohtaisesti<br />

ja tarkasti elämäntilanteestasi<br />

ja löysimme runsaasti<br />

asioita, joista haluaisit päästä<br />

eroon. Nimesit tämän taaksejäävän<br />

elämänvaiheesi “suossa<br />

rämpi-misen“ vaiheeksi. Kerroit<br />

myös paljon sisältöä sille uudelle<br />

elämäntyylille, jota nimitit “tasapainoiseksi<br />

ja harmoniseksi<br />

elämäksi“. Olisin kiinnostunut<br />

kuulemaan millaista edistystä on<br />

projektissasi tapahtunut, mitä<br />

uusia asioita olet havainnut, jotka<br />

sopivat tähän uuteen elämäntyyliin.<br />

Olen kiinnostunut pienistäkin<br />

asioista ja muutoksista.“<br />

Taulukon lisäksi voi piirtää myös<br />

käyrän tyypillisestä muutosprosessista<br />

erilaisine aaltoiluineen.<br />

Käyrän piirtäminen symbolisoi<br />

myös sitä, että muutosprosessit<br />

tarvitsevat aina aikaa<br />

ja yleensä edetään kaksi eteen ja<br />

yksi taakse - tyyliin. Moni asiakas<br />

on kiittänyt jälkeenpäin muutoskäyrän<br />

esittämistä ja kokenut<br />

sen hyödylliseksi edistyksen<br />

ajoittaisessa takkuilussa.<br />

“Olipa hyvä, että viimeksi kävimme<br />

läpi tuota käppyrää, muuten<br />

olisin pelästynyt viimeviikkoista<br />

takapakkiani, mutta nyt tiesin sen<br />

kuuluvan tähän projektiin.“<br />

Muutosmetaforan käyttöä ma-<br />

hoidossa olemme<br />

kuvanneet tarkemmin artikkelissa<br />

“Elämän tienhaarassa“ (Mattila,<br />

Brandt-Pihlström & Katajainen<br />

1997).<br />

45- vuotias naisjuristi Leena hakeutui<br />

vastaanotolle pitkään<br />

jatkuneiden päihdeongelmien<br />

takia. Leenan juominen karkasi<br />

ajoittain käsistä putkijuomiseksi,<br />

joiden jälkeen häneltä meni<br />

aina pitkään toipua henkisesti<br />

ja fyysisesti. Juomisen laukeamista<br />

edelsi usein jonkinlainen<br />

ristiriitatilanne, jossa Leenalle<br />

tuli voimaton olo. Kysyttäessä<br />

voisiko tällä “voimattomalla<br />

ololla“ olla joku myönteinen<br />

tarkoitus, Leena vastasi sen haluavan<br />

muistuttaa häntä siitä,<br />

että hänen on muutettava suhtautumistaan<br />

näihin ristiriitatilanteisiin<br />

ja tehtävä jotain ennenkuin<br />

ne karkaavat liian pitkälle.<br />

Työelämässä Leena pystyi<br />

käsittelemään vaikeitakin<br />

ris-tiriitatilanteita, mutta kotona<br />

ne aiheuttivat hänelle aina<br />

voi-mattoman olon ja juomisen.<br />

Leena tarttui esitettyyn muutosprosessivaihtoehtoon<br />

mielellään<br />

ja hänen kanssaan hahmottui<br />

seuraavanlainen “taulukko“<br />

muutaman käynnin aikana.<br />

(Taulukko 2. Tapauskohtainen<br />

taulukko muutostarinan kehittämiseksi)<br />

Kahden kolmen käynnin aikana<br />

konkretisoitiin niitä toimenpiteitä,<br />

asenteita ja uusia otteita, joilla<br />

em. kaltainen muutos prosessi<br />

voisi mahdollistua. Leena sai lisää<br />

voimia ja sisäistä rauhaa sekä<br />

huumoria elämäänsä, jonka avulla<br />

hän pystyi selviämään paremmin<br />

ja juomatta yli ristiriitatilanteiden.<br />

Leena katsoi rakentavansa tämän<br />

muutos projektin avulla elämänsä<br />

kivijalkaa ( kts mielikuva),<br />

jota ei ongelmat jatkossa heiluta.<br />

Oikealla tiellä<br />

“Oikealla tiellä“ -metaforasta on<br />

hyötyä, kun ajatellaan terapian<br />

yleisiä tavoitteita. Siitä on apua<br />

myös terapiatekniikkana, jolla<br />

voidaan löytää uusia merkityksiä<br />

tilanteissa, joissa asiakkaat juuttuvat<br />

ajattelemaan tavoitettaan<br />

päätepisteenä tai jäävät kiinni<br />

joko tai asetelmaan.<br />

Anderson ja Goolishian ajattelevat,<br />

että asiakkaat hakeutuvat<br />

terapiaan, koska tuntevat olevansa<br />

jumissa tai vaihtoehdottomassa<br />

tilanteessa. ( Anderson &<br />

Goolishian, 1988). Heidän mukaansa<br />

yksi terapian tarkoituksesta<br />

on mahdollistaa ja lisätä<br />

omaa vaikutusvaltaa (agency) tilanteeseen.<br />

Tärkeää on, että asiakas<br />

kokee voivansa tehdä jotain,<br />

että löytyy vaihtoehtoja (way of<br />

doing).<br />

Whiten mukaan asiakkaat tulevat<br />

hoitoon ongelmakyllästeisen tarinan<br />

kanssa, joka ei anna heille<br />

mahdollisuutta elää tyydyttävää<br />

elämää. (White & Epston, 1990).<br />

Hänen mielestään terapian tehtävänä<br />

on sellaisen uuden tarinan<br />

kirjoittaminen, joka mahdollistaa<br />

uudenlaisia merkityksiä ja<br />

kokemuksia elämään.<br />

Lipchik (1993) käyttää samantyyppistä<br />

menetelmää kuin “oikealla<br />

tiellä“ -metafora tarjoaa.<br />

Hän auttaa asiakkaitaan löytämään<br />

sekä-että -ratkaisuja jokotai<br />

-ajattelun tilalle.<br />

Niin Andersonin ja Goolishianin,<br />

Whiten ja Epstonin kuin<br />

Lipchikinkin näkemykset sopi-

vat hyvin “oikealla tiellä“ -<br />

metaforaan. “Oikealla tiellä“ oleminen<br />

tekee mahdolliseksi terapian<br />

lyhen-tymisen. Terapian lopussa<br />

ei ole välttämätöntä, että<br />

ongelma on kokonaan ratkennut<br />

tai että tavoite on täysin saavutettu.<br />

Kun asiakkaat voivat kokea olevansa<br />

“oikealla tiellä“ tai kun he<br />

kokevat voivansa tehdä jotain<br />

asioiden hyväksi itsekseen, he<br />

eivät enää ole terapian tarpeessa.<br />

Tilanteen pysyvä korjaantuminen<br />

saattaa kestää kuukausia<br />

ja vuosia, mutta terapian ei<br />

tarvitse kestää niin pitkään, jos<br />

tavoitteena on päästä “oikealle<br />

tielle“.<br />

Lopuksi<br />

Hyvän hoitosuhteen luominen<br />

on ensiarvoisen tärkeää hoidon<br />

tuloksellisuuden kannalta. (Hovarth,<br />

A. & Luborsky, L. 1993).<br />

Asiakkaan empaattinen kuuntelu,<br />

arvostaminen ja riittävän tilan<br />

antaminen ovat avainasemassa.<br />

Vasta kun riittävän hyvä luottamus<br />

on syntynyt voidaan siirtyä<br />

kohti tavoitekeskustelua ja uuden<br />

tarinan kehittämistä. Kun<br />

rat-kaisukeskeistä tavoitekeskus-telua<br />

käydään<br />

narratiivisin aikein saadaan siihen<br />

lisää syvyyttä ja usein tilanteeseen<br />

löytyy uusia, merkittäviä<br />

ja<br />

tervehdyttäviä<br />

kertomuksellisia näkökulmia.<br />

Jatkossa näitä orastavia uusia<br />

näkökulmia seurataan ja vahvistetaan<br />

sekä pyritään liittämään<br />

näitä uusia syntyviä tarinoita laajempaan<br />

elämäntarinaan liikkumalla<br />

kaksoismaisemassa vuoroin<br />

hakemassa uusia merkityksiä<br />

konkreettisille tapahtumille ja<br />

vuoroin konkretisoimalla mitä<br />

syntyvät uudet sisällöt ja merkitykset<br />

tarkoittavat nykyisyydessä,<br />

tulevaisuudessa ja menneisyydessä.<br />

Kun muutoksia haetaan “oikealla<br />

tiellä“ näkökulmasta, voidaan<br />

keskittyä pieniinkin onnistumisiin<br />

ja edistysaskeliin. Samalla<br />

asiakkaassa syntyy ja kasvaa toivo<br />

ja usko siihen, että hän voi<br />

itse vaikuttaa elämänsä suuntaan.<br />

Kokemukseni mukaan asiakkaat<br />

kokevat tällaiset elämäntarinalliset<br />

muutokset tärkeinä ja merkityksellisinä.<br />

Niiden varaan on<br />

hyvä perustaa elämäänsä ja jatkaa<br />

kulkua oikealla tiellä. Lyhytkin<br />

terapia voi olla erittäin<br />

syvällistä.<br />

Lähteet<br />

15<br />

Anderson, H. & Goolishian, H.<br />

(1988) Human systems as linguistic<br />

systems: Preliminary and evolving<br />

ideas about the implications of<br />

clinical theory. Family Process, 27,<br />

371-398.<br />

Andersson, H. & Goolishian, H.<br />

(1990) Beyond cybernetics: Comments<br />

on Atkinson and Heath‘s<br />

further thoughts on second order<br />

family therapy. Family Process, 29,<br />

2, 157-163.<br />

Arvilommi, P. (1998) Narratiivinen<br />

terapia. Perheterapia 2/98, 4-35<br />

Freedman, J. & Combs, G. (1996)<br />

Narrative therapy, The Social Construction<br />

of Preferred Raelities. New<br />

York: W.W.Norton & Company.<br />

Furman, B.(1998) Ei koskaan ole<br />

liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus.<br />

Helsinki: WSOY.<br />

Horvath, A. & Luborsky, L.<br />

(1993) Journal of Consulting and<br />

Clinical Psychology, 61, 561 - 573<br />

Hoyt, M.F. (1996) Introduction:<br />

Some stories are better than others.<br />

Teoksessa Constructive Therapies,<br />

vol 2., sivut? New York: Guilford<br />

Press.<br />

Lipchik, E. (1993) “Both /and<br />

solutions“. Teoksessa Friedman, S.<br />

(toim.) The New Language of<br />

Change. Constructive Collaboration<br />

in Psy-chotherapy. Guilford, New<br />

York.<br />

Mattila, A. & Brandt-Pihlström,<br />

M.& Katajainen, A.(1997) Elämän<br />

tienhaarassa; Masennus: Filosofinen<br />

ja ratkaisukeskeinen näkökulma.<br />

Suomen Lääkärilehti 9/97, 1049-<br />

1053<br />

Vataja, S. (1998) VAK-projektin<br />

tarina. Teoksessa: Mattila, A., Voimavarat,<br />

ratkaisut ja tarinat, RATKES Helsinki:<br />

Kuntoutussäätiön työselosteita<br />

1/99<br />

16/1998.

16<br />

16<br />

OVAT ARVOT<br />

TUNTEIDEN TAKANA<br />

Timo Rytkönen<br />

Jussi-työntekijä<br />

Vantaan turvakoti ry.<br />

Australialainen psykologi<br />

Gregory Smith<br />

vieraili alkutalvella täällä<br />

Suomessa. Miehestä<br />

on tässä lehdessä<br />

pieni teema: tämän<br />

seminaa-riraportin<br />

lisäksi voit lukea hänen<br />

henkilö-haastattelunsa<br />

sekä arvion kirjasta “<br />

Re-imagining Therapy”<br />

(suom: “Inspiraatio ja<br />

asiakastyö”), jonka<br />

hän on tehnyt yhdessä<br />

Eero Riikosen kanssa.<br />

Helsingissä pidetty seminaari<br />

“Miehet ja tunteet”<br />

oli mielenkiintoinen<br />

ja se innosti minua<br />

purkamaan laajemminkin<br />

ajatuksiani. Uskon,<br />

että sukupuolesta riippumatta<br />

olemme kaikki<br />

asiantuntijoita ja kiinnostuneita,<br />

kun puhutaan<br />

tunteista.<br />

- Gregory Smithiä<br />

kuunnellen<br />

ERI TAPOJA PUHUA JA KES-<br />

KUSTELLA<br />

Gregory kertoi aluksi puheen ja<br />

keskustelun perusteista. On tärkeää<br />

tiedostaa, mitä ja missä erilaisissa<br />

yhteyksissä puhumme.<br />

Ihmiset puhuvat eri tyyleillä. Aivan<br />

kuten kirjallisuudessa on<br />

omat “genrensä“(genre kuvaa<br />

sitä, millainen on puheen kielipeli,<br />

sen käyttöohjeisto) niin myös<br />

terapiapuheella on erilaisia tyylejä<br />

ja tapoja. Keskustelu- ja asiayhteys<br />

määrää puhetavan: voimme<br />

puhua toiminnan kieltä,<br />

tunnekieltä, luokittelu- tai vakuuttelupuhetta,<br />

pilailutyyliä,<br />

“hei-hei“-puhetta jne.<br />

Konteksti, tyyli ja äänenpaino<br />

vaihtelevat puheissa ja ne kaikki<br />

heijastavat erilaisia tapoja ajatella<br />

esim. loogisesti, rationaalisesti,<br />

tunnepitoisesti. Näiden vaihteluista<br />

syntyy moniluonteisia<br />

keskusteluja, joilla rakennetaan<br />

vaihtoehtoisia maailmankuvia.<br />

Tiedämme kaikki, että kokouksissa<br />

on oma tapansa puhua ja<br />

kahvikeskusteluissa omansa. Jos<br />

puhut jossain tilanteessa vieraan<br />

genren mukaisesti, sinut huomataan<br />

heti.<br />

Mielenkiintoista olisi miettiä, millainen<br />

on asiakastyömme genre,<br />

millainen on oma ma-neerimme,<br />

milloin näyttelemme terapeuttia,<br />

milloin luomme aitoa dialogia.<br />

Eräs seminaariin osallistuja kommentoi<br />

edellä mainittua oivaltavasti.<br />

Hän kertoi Pekka Saurin<br />

saamasta palautteesta, kun tämä<br />

oli ohjelmassaan haastatellut<br />

pedofiili-miestä. Kuuntelija oli<br />

kauhistellut tapaa, jolla Sauri oli<br />

ymmärtävästi keskustellut asiakkaan<br />

kanssa. Sauri itse kertoi, että<br />

hän oli vain yrittänyt saada soittajaa<br />

puhumaan asiastaan enemmän<br />

ja kuvailemaan omaa maailmaansa.<br />

Jos psykologi olisi lukenut<br />

“madonluvut“ ja ollut<br />

hyökkäävä, mitään keskustelua,<br />

dialogia, ei olisi todennäköisesti<br />

syntynyt.<br />

Tämä asetelma voi usein olla vallitsevana<br />

asiakastilanteissa. Kenen<br />

kanssa itseasiassa puhumme?<br />

Puhuuko työntekijän puolesta<br />

ortodoksinen metodi vai<br />

määräytyykö keskustelu asiakastilanteen<br />

ehdoilla?<br />

Työskentelen itse perheväkivallan<br />

parissa. Kun olen keskustellut<br />

muiden vastaavaa työtä tekevien<br />

kanssa, on syntynyt yhtei-<br />

RATKES 1/99

nen käsitys siitä, että näissä työtilanteissa<br />

on läsnä myös kolmas<br />

osapuoli: äänetön yleisö, yhteiskunta,<br />

oikean väkivaltapuheen<br />

dogmi. Se vahtii, puhuuko työntekijä<br />

oikeaoppisesti, vastuutetaanko<br />

varmasti miestä taiteen<br />

sääntöjen mukaan, onko puhe<br />

varmasti asian vakavuuden mukaista.<br />

Onneksi tuo tunne katoaa,<br />

kun työssä keskitytään asiakkaaseen,<br />

hänen tapaansa puhua<br />

ja ei mietitä, millaista Oikean<br />

Puheen väkivallasta tulisi olla.<br />

KIELI LUO SANOJA, SA-<br />

NOISTA TULEE ESINEITÄ<br />

Gregory viittasi venäläiseen<br />

kirjallisuustieteilijään Mihail<br />

Bahtiniin, joka on tuonut esille<br />

sitä, miten kieli voi rakentaa joko<br />

sulkeutunutta tai vaihtoehtoja<br />

luovaa maailmankuvaa. Sana voi<br />

olla joko autoratiivinen tai sisäisesti<br />

vakuuttava. Sulkeutunut<br />

maailmankuva syntyy helposti,<br />

mikäli sanat ovat yksiulotteisia<br />

totuuksia ja pitävät yllä joko-taiasetelmaa.<br />

Sanat ovat myös ajattelun välineitä,<br />

eivät lopullinen kuva todellisuudesta.<br />

Hyvä esimerkki on<br />

psykologinen käsite itsetunto.<br />

Siitä puhutaan arkikielessä kuin<br />

esineestä, ihmisen ominaisuudesta.<br />

Missä se on tai mitä se<br />

on? Voidaanko ajatella, että joissain<br />

tilanteissa ja tietyssä vireessä<br />

olet epävarmempi ja jossain<br />

muussa tilanteessa varmempi?<br />

Tätäkin on sananmahti: kieli luo<br />

sanoja, sanat luo maailmaa ja sanoista<br />

tulee ikään kuin esineitä<br />

ja sana/ajatusmalli voi muuntua<br />

ihmisen ominaisuudeksi, joka alkaa<br />

elää omaa elämäänsä luoden<br />

määritteitä siitä, millainen on<br />

esim. ihminen, jolla on huono itsetunto<br />

ja miten hän käyttäytyy.<br />

Tätä ilmiötä voi hyödyntää myös<br />

(kuten mm. ratkaisu- ja voimavarakeskeiset<br />

menetelmät tekevät)<br />

antamalla sanoille positiivisia<br />

määreitä. Silloin ne luovat<br />

myönteisiä, itseään toteuttavia<br />

ennusteita. Mutta myös ratkaisukeskeinen<br />

puhetapa voi jäädä<br />

“kuolleeksi sanaksi“, jos dialogia<br />

ei synny. Bahtinin sanoin ratkaisukeskeinenkin<br />

kielenkäyttö<br />

voi muuttua mekaanisesti ylhäältä<br />

annetuksi, suljetuksi sanaksi.<br />

TUNTEET KERTOVAT, MITÄ<br />

KEHOMME ON OPPINUT<br />

Tunnekäsitteen määrittelyt olivat<br />

tuttuja, mutta kielikuvat ja näkökulmat<br />

tuoreita ja oivaltavia. “Jotkut<br />

kuvaavat tunteita ikään<br />

kuin ne olisivat ihmisissä sijaitsevia<br />

esineitä, jotkut pitävät<br />

niitä nesteinä, jotka synnyttävät<br />

paineita.“ Esitystapa kirvoitti<br />

kuulijassa hauskan sanojen metsästyksen:<br />

pahaolo on kuin pala<br />

kurkussa, halkean tai kiehun raivosta.<br />

Tunteet ovat kehollista tietoa siitä<br />

mitä ihminen on oppinut. Viehättävä<br />

ajatus! Itkuni on muisto<br />

ensimmäisestä itkustani. Tämä<br />

on näyttelijöille tuttua: on löydettävä<br />

kehosta vanhat muistot,<br />

joihin liittyviä tunteita voi roolissa<br />

käyttää. Tunne on sisäinen<br />

kokemus. Eräs esimerkki tunteeseen<br />

sisältyvän toiminnan suuntautuneisuudesta<br />

on rakkaus.<br />

Siitä voidaan sanoa että se on<br />

tunne, jossa haluan olla/päästä<br />

toisen lähellä(e).<br />

Vastaavasti Gregory määritteli<br />

tunteettomuuden seuraavasti:<br />

sijoitan itseni ulos, ulkopuolelle<br />

jonkin asian osallisuudesta.<br />

Tietyt tunteet heijastavat tapaa,<br />

Venäläinen kirjallisuustieteilijä<br />

Mihail Bahtin<br />

( Kirjallisuuden ja estetiikan<br />

ongelmia, Progress<br />

1979 ) toteaa, että ”autoritaarinen<br />

sana” (uskonnollinen,<br />

poliittinen, moraalinen,<br />

isän tai äidin<br />

sana, aikuisten, opettajien<br />

sana jne.) on vailla sisäistä<br />

vakuuttavuutta, sillä sisäisesti<br />

vakuuttava sana on<br />

auto-ritaarisuutta vailla.<br />

Autoritaarisessa sanassa<br />

on valmiina taustaoletukset,<br />

arvot ja moraalikoodi.<br />

Se on ”valmiina löytyvä”<br />

sana. Se vaatii meitä hyväksymään<br />

itsensä ehdoitta<br />

ilman vuoropuhelua<br />

”oman sanamme” kanssa.<br />

Vastaavasti sisäisesti vakuuttava<br />

sana ei ole lopullinen,<br />

vaan avoin. Jokaisessa<br />

uudessa keskusteluyhteydessä<br />

sille avautuu<br />

uusia merkityksiä ja määrittelyitä,<br />

merkityksellisiä<br />

mahdollisuuksia. Se luo<br />

dialogia puhujan, kuulijan,<br />

kirjoittajan ja lukijan<br />

välille.<br />

Gregoryllä oli tästä esimerkki:<br />

lapsille voi kertoa<br />

tarinan lastenkutsuista<br />

siten, että kaikki on<br />

turvallisesti ennakoitavissa.<br />

Päi-vänsankarille tuodaan<br />

kakku, jaetaan lahjat<br />

ja leikitään. Kerroit<br />

kuinka hyvin tahansa, lapsia<br />

se ei puhuta, koska he<br />

tietävät ennakkoon, mitä<br />

tapahtuu. Toinen tapa on<br />

pistää vieraita elementtejä<br />

tarinan sekaan : kakku<br />

kaatuu, rosvo tulee ikkunasta<br />

jne. Tarinan suljettu<br />

kehä rikkoutuu ja alkaa<br />

tuottaa vaihtoehtoja lasten<br />

mieleen. Innostus lisääntyy.<br />

Tarina motivoi.<br />

17<br />

RATKES 1/99

Tärkeää tässä yhteydessä on todeta,<br />

että tunteita kuvaavat sa-<br />

18<br />

18nat ovat vain kuvauksia. Mitään<br />

“puhdasta“ tunnetta ei todellisuudessa<br />

esiinny. Ollessamme<br />

suut-tuneita voimme samanaikaisesti<br />

olla vihaisia, syyllisiä,<br />

häpeileviä tai pelokkaita.<br />

Esimerkiksi sanaa mustasukkaisuus<br />

voidaan käyttää kuvaamaan<br />

yhtä tunnetilaa tai se voi sisältää<br />

rykelmän hyvinkin erilaisia tunteita:<br />

halua hallita, sosiaalista<br />

häpeää, vihaa jne. Nimeämme<br />

helposti tunteitamme abstraktein<br />

käsittein erittelemättä tarkemmin<br />

niiden merkitystä.<br />

jolla ihminen ymmärtää määrätyn<br />

sosiaalisen kuvion. Viha voidaan<br />

ymmärtää haluna palauttaa oma<br />

status. Vihan tunteessa on aina<br />

joko-tai-asetelma. Se ei sisällä<br />

vaihtoehtoja. Loukkaantumiseen<br />

liittyy Gregoryn mukaan<br />

enemmän tasa-arvoisuutta, siinä<br />

on enemmän korjaamisen mahdollisuuksia;<br />

verrattuna vihaan<br />

se on enemmän sekä-että -asetelmassa.<br />

Katumus on toimintana sitä, että<br />

haluaa korjata jotain (uusi orientaatio).<br />

Pelko taas suuntaa toimintaa<br />

suojautumiseen tai pakoon.<br />

Syyllisyys suuntaa joko sisäänpäin<br />

tai se voi myös luoda<br />

perustaa uudelle orientaatiolle.<br />

RATKES 1/99<br />

Itse olen työssäni miesten kanssa<br />

havainnut, että on erittäin tärkeää<br />

antaa nimiä niille erilaisille<br />

tunteille, joita väkivaltatilanteisiin<br />

liittyy. Vertauksena voisi<br />

käyttää vanhaa sanontaa olkien<br />

jaosta pitkiin ja lyhyisiin. Jo tunteiden<br />

nimeämisessä on erilaisia<br />

vaihtoehtoja. Kun teen sen,<br />

asetun tunteiden ulkopuolelle;<br />

pistän ne riviin eteeni ja hahmotan<br />

ennen muodottomana möhkäleenä<br />

sisälläni myllertänyttä<br />

möykkyä näkyväksi.<br />

TUNTEISTA KESKUSTELU<br />

JA MIEHEN TUNTEET<br />

Kun keskustelemme tunteista,<br />

muistelemme niitä samalla. Tämä<br />

toiminto on tietyn asian uudelleenelämistä,<br />

kuin esineen<br />

poimimista hyllystä. Tanssimisen<br />

tapaan tunteminenkin on tietty<br />

tapa toimia.<br />

Gregoryn mukaan erityisesti miehet<br />

uskovat, että asioiden ja tunteiden<br />

pitää olla hallinnassa ja<br />

kontrollissa samalla tapaa kuin<br />

tanssiaskelten ja on hyvä myös<br />

tietää kuka vie.<br />

Hänen mielestään kulttuurin rakenteet<br />

tuottavat tunteiden ilmaisumalleja<br />

ja länsimaissa ainakin<br />

miehille on jäänyt tässä suhteessa<br />

varsin suppea liikkumavapaus.<br />

Urheilukilpailussa on<br />

toki sallittua voiton hetkellä tuulettaa<br />

niin katsomossa kuin kentälläkin.<br />

Silloin miesten on mahdollista<br />

halata ja taputella toisiaan.<br />

Heillä on myös lupa ilmaista<br />

tunteitaan tietyissä yksilöl-lisissä<br />

purkauksissa. Tällöin tunteet<br />

saattavat ilmetä voimallisestikin:<br />

tunne voi täysin viedä, nyt voin<br />

heilua hulluna rakkaudesta tai<br />

vihasta.<br />

Tunneskaalan ääripäissä mies<br />

voi helposti tuulettaa, mutta hieno-varaisempaan<br />

tunteiluun ei<br />

kulttuurimme tuota taitoja. Uros<br />

voi osoittaa pitämistä/rakkautta<br />

toista miestä kohtaan vain urheilukilpailussa<br />

tai vastaavissa<br />

tilanteissa, muuten tunteenilmaisu<br />

on yksilöllinen, privaatti<br />

tapahtuma. Naisilla siihen kuuluu<br />

enemmän sosiaalista näyttämistä,<br />

tapahtumaa: heille on luontevampaa<br />

uusintaa ja muistella<br />

tunnetta puhumalla.<br />

Gregory tähdensi, ettei pidä olettaa,<br />

etteivät miehet halua/osaa<br />

puhua tunteistaan. Kuten kaikista<br />

elämänilmiöistä myös tunteista<br />

voi olla uteliaan kiinnostunut.<br />

Miehelle voi antaa vaihtoehtoja,<br />

miten hän haluaa tunteistaan puhua.<br />

Toisaalta miehet ovat luonnostaan<br />

tarinankertojia. Ihmiset<br />

eivät aina huomaa niitä olennaisia<br />

asioita, joita tarinat alkavat<br />

yllättävästikin ilmaista. Kuuntele<br />

siis herkästi miehen tarinointia.<br />

Halusin Gregorya kuunnellessani<br />

kysyä, missä ja kuka päättää<br />

niistä normeista, jotka säätelevät

tunneilmaisuja. Oman työni keskeinen<br />

sisältö on juuri tunteista<br />

puhuminen miesten kanssa. Enkö<br />

ole älynnyt sen olevan miehille<br />

vaikeaa? Ehkäpä miehet ovat ammattiauttajan<br />

luo päästes-sään<br />

ylittäneet sen rajan, jossa vaikeus<br />

katoaa? Ehkä tunteesta puhumisessa<br />

vallitsee uskomus/normi,<br />

jonka mukaan se on oikeasti<br />

tehtävä tietyssä tyylilajis-sa, tietyin<br />

pehmein äänenpai-noin, kaunein<br />

sanoin jne. Sian röhkäisy ja<br />

märän turvan tök-käisy ovat<br />

myös tunteita tulvillaan, mutta ne<br />

eivät ehkä ole valtakulttuurin mukaan<br />

tunteiden ilmaisuja. Jospa<br />

tunteista ei aina edes tarvitse<br />

puhua?<br />

Itse ehkä uskon, että naiset peräävät<br />

enemmän tunteen sanallista<br />

ilmaisua (ulkoinen vahvistus)<br />

ja miehet ilmaisevat niitä toiminnan<br />

kautta (sisäinen vahvistus).<br />

Mutta tämäkään ei ole jokotai-jako.<br />

TUNTEET PALJASTAVAT<br />

RATIONALITEETIN ASIOI-<br />

DEN TAKAA<br />

Eräs lause Gregoryn alustuksessa<br />

kosketi eniten ja tekee sitä edelleen.<br />

Se on tuttu entuudestaan,<br />

mutta jostain syystä sen merkitys<br />

avautui minulle uudella tavalla.<br />

“Tunteet paljastavat ensin<br />

tietyn rationaliteetin asioiden<br />

takaa“. Eli toisin sanoen tunteiden<br />

takana ovat arvot ja unelmat.<br />

Tähän ajatukseen liittyy eräässä<br />

työnohjauspalaverissa Lauri<br />

Heikkilän esittämä malli syyllisyyden<br />

poistamisesta. Siinä tarinan<br />

kaavan avulla puretaan toiminnan<br />

taustalla oleva hyvä tarkoitus<br />

ja mietitään mikä on sen<br />

takana oleva unelma tai mitä unelmaa<br />

syyllisyyttä tuottava käytös<br />

on rikkonut.<br />

Olen käyttänyt siitä yksinkertaistettua<br />

sovellutusta keskustellessani<br />

miesten kanssa tunteista.<br />

Kaava on lyhyesti:<br />

TEKO - TUNNE - AJATUS/MO-<br />

TIIVI- MIKÄ HYVÄ TARKOI-<br />

TUS TÄMÄN TAKANA/ARVO<br />

TAI UNELMA? (tai mitä arvoa<br />

tunteesta johtanut teko rikkoo?)<br />

Esimerkiksi mitä tunteita on tilanteessa<br />

juuri ennen nyrkiniskua?<br />

Mikä ajatus/ajatuksia niiden takana<br />

on? Mikä unelma/arvo?<br />

Vastauksena voi olla: “Vihan<br />

tunne...humalainen nainen on<br />

ruma kuin huora...humalainen<br />

nainen tyrkyttää itseään muille.“<br />

Unelma: “Vaimo on hyvä,<br />

kodin hengetär/vaimo on ymmärtävä,<br />

lempeä elinikäinen<br />

kumppani.“<br />

Mikä on tunnetila lyönnin jälkeen?<br />

Vastauksena on ehkä:<br />

“Helpotuksen tunne...pääsin<br />

pahasta olosta...sama kuin pakkasella<br />

kusee housuihin, hetken<br />

lämmittää ja sitten seuraa<br />

pitkä, jäätävä kylmyys.“ Ajatus:<br />

“Minä olen alhaisin olento<br />

maan päällä.“ Unelma/arvo, joka<br />

rikkoutui: “Tee toisille niin kuin<br />

toivoisit itsellesi tehtävän ...läheisiään<br />

pitää rakastaa...riidat<br />

on soviteltava.“<br />

Vastaavasti olemme voineet purkaa<br />

kokemuksia onnistumisen<br />

tunteesta. TEKO: “Juttelin poikani<br />

kanssa pitkään.“ TUNNE:<br />

“Mielihyvä...läheisyys.“ AJA-<br />

TUS/MOTIIVI: “Sitä oltiin kuin<br />

kaksi kaverusta jakamassa jotain.“<br />

ARVO/UNELMA: “Minä<br />

olen hyvä isä...hyvää isää ei pelätä,<br />

vaan rakastetaan ja hänelle<br />

puhutaan kuin kaverille.“<br />

On mielenkiintoista, kun keskustelussa<br />

nousee sattumanvaraisesti<br />

esille eri tunteita ja tilanteita<br />

ja näistä sirpalemuistoista<br />

19<br />

muodostuu hyvinkin ehjä, yhtenäinen<br />

kertomus, joka alkaa elää<br />

omaa elämäänsä tuoden helpotusta.<br />

Siinä ovat läsnä tärkeäksi<br />

koetut arvot ja unelmat. Jos asia<br />

ei muuten näytä toimivan, voi kysymyksen<br />

- “miten aiot näillä hienoilla<br />

ja hyvillä arvoilla parantaa<br />

elämääsi?“- jättää ikään kuin leijumaan<br />

ilmaan.<br />

Juju on kai siinä, että tunteita nimetään<br />

ja kuvataan tarkemmin ja<br />

liikutaan eri tunne- ja toimintatiloista<br />

yleisemmälle tasolle; arvoihin,<br />

asenteisiin ja uskomuksiin/unelmiin<br />

ja taas takaisin tunteisiin.<br />

Näin vanhoihin malleihin<br />

tulee aina jotain uutta ja löytyy<br />

tuoreita, vaihtoehtoisia tapoja<br />

tarkastella elämää. Tuloksena on<br />

luova ajatuksellinen ja asenteellinen<br />

hämmennys ja tunnetilojen<br />

kapseloituminen omiksi irrallisiksi<br />

saa-rekkeiksi murtuu.<br />

RAKKAUDEN TITANIC JA<br />

HÄVÄISTY JÄÄVUORI<br />

Olen sitä mieltä että tunteista tai<br />

paremminkin niiden erilaisista<br />

ilmaisutavoista on hyvä puhua.<br />

Varsin usein asiakkaiden tarinoissa<br />

tulee esille asetelma, jossa<br />

toinen osapuoli toimii myönteisen<br />

tunnetilan vallassa ja toinen<br />

on täysin erilaisessa tilassa.<br />

Rakkau-dellisen aloitteen tehnyt<br />

kokee tulleensa louka-tuksi kun<br />

toinen torjuu hänet halutessaan<br />

olla yksin omassa olossaan ja<br />

ehkäpä pääsee samalla syntipukiksikin.<br />

Esim. työtön aviomies päättää<br />

yllättää työstä palaavan vaimonsa<br />

ja näyttää kerrankin romanttisen<br />

puolen itsestään. Hän<br />

harjoittelee peilin edessä rakkauden<br />

sanoja, tuota suomalaiselle<br />

miehelle tuntematonta taitoa.<br />

RATKES 1/99

20<br />

Laita peruna lusikkaan ja juokse lusikka kädessä korttelin ympäri aina<br />

kun olet masentunut tai sinua potuttaa. Jos olet pitkään ollut allapäin<br />

tms. tee harjoitus kahdesti vuorokaudessa tasatunnein.<br />

On tärkeää, että jonkin ajan kuluttua suunnittelet harjoituksen itse.<br />

Käytä kiviä, herneitä, pähkinöitä tai tomaatteja. Voit juosta nurinpäin tai<br />

hyppien aivan niin kuin itse haluat. Tee harjoitus mahdollisimman<br />

monella eri tavalla.<br />

Ota naapurisikin mukaan perunajuoksuun. Tee siitä video. Osallistu<br />

videofestivaaleille tai tee jotain muuta.<br />

Kati Simonen <strong>1999</strong><br />

PERUNAJUOKSU<br />

(Potato Walk)<br />

Fysiologian kautta neurologiaan<br />

RATKES 1/99

21<br />

Mutustellen onnen tunnetta, jota<br />

vaimossa arvelee herättävänsä,<br />

hän laittaa kodin putsiin. Valkoinen<br />

liina pöydälle, kynttilät palamaan<br />

ja ruusut hopeamaljaan.<br />

Viini temperoitumaan ja lasagne<br />

uuniin hautumaan. Makuuhuoneenkin<br />

vuoteessa odottavat uudet,<br />

ja hyvin tuuletetut lakanat.<br />

Vain tippa myskintuoksua kruunaamaan<br />

tätä kaikkea. Lapsetkin<br />

on saatu mummolaan! Voi tätä<br />

onnea!<br />

Tästä rakkauden urotyöstä täysin<br />

tietämätön vaimo saapuu kotiin<br />

koettuaan sitä ennen julkisen<br />

nöyryytyksen työpaikallaan.<br />

Pomo on haukkunut hänen ruokalassa<br />

työtovereiden kuullen.<br />

Lisäksi vaimo on bussissa näyttänyt<br />

tarkastajalle vahingossa<br />

vanhentunutta kuukausilippua.<br />

“Sakkojakin saatana ja naapurin<br />

juoruämmä istui vastapäätä!“<br />

Vaimon ainoa toive on päästä<br />

pikaisesti kodin hiljaiseen yksinäisyyteen<br />

ja painua peiton alle<br />

maailmaa pakoon. Yksin. Ja eikö<br />

mitä! Ovella on heti vastassa typerästi<br />

hymyilevä aviomies tungettelevine<br />

huulineen ja hikisine<br />

käsineen. Kyllä on kova hinku<br />

sen yhden perään, että pitää pystyttää<br />

oikein Kansallisteatteri<br />

yhtä naintia varten! Vätys! Suu<br />

menee mutrulle kun vähänkin<br />

huutaa. Kas, kun ei ala itkeä, iso<br />

mies.Vaimo raivoaa:“eikö saatana<br />

ole oikeutta olla edes vihainen“.<br />

Kumpikaan ei valinnut näytelmäänsä,<br />

mutta huomasivat esittävänsä<br />

päärooleja tragediassa<br />

nimeltä “Rakkauden Titanic ja<br />

Häväisty Jäävuori.“<br />

Tunteiden takana ovat todella<br />

RATKAISUKESKEINEN<br />

HYPNOOSI -KOULUTUS<br />

14. - 15.5. ja 28. - 29.5.<strong>1999</strong><br />

Kohderyhmä: sosiaali-, terapia-alan ja terveydenhuollon<br />

ammattilaiset sekä muut työssään<br />

rentoutustaitoja tarvitsevat ammatti-ihmiset<br />

Koulutuksen sisältö:<br />

I päivä<br />

Kontaktin luominen<br />

Milton H. Ericksonin kielimallit<br />

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa<br />

Transsin mallittaminen<br />

II päivä<br />

Itserentoutus<br />

Hypnoosin perustekniikoita<br />

Monitasoinen kommunikaatio<br />

III päivä<br />

NLP ja hypnoosi<br />

Transsin merkit<br />

käytännön harjoittelua<br />

IV päivä<br />

Tarinan käyttö<br />

käytännön harjoittelua<br />

Kouluttajina toimivat:<br />

LKT Pekka Aarninsalo, KTM Matti Alpola<br />

ja FM Lauri Heikkilä<br />

Koulutuksen hinta: 1200 mk+22%:a alv /yht. 1464 mk<br />

Koulutuksen koko on 20 henkeä<br />

Koulutusaika on 9.00 - 16.30<br />

Koulutus tapahtuu Turun keskustassa<br />

Tiedustelut ja ilmoittautuminen:<br />

Mervi Herranen p: 0400-125478<br />

ja Anna-Mari Mäenpää 02-2352042<br />

RATKES 1/99

22<br />

22<br />

”TOSIASIA ON<br />

KUOLLUT METAFORA”<br />

TAPIO MALINEN<br />

Gregory Madan Smith on<br />

australialainen psykologi,<br />

joka työskentelee<br />

Adelaidessa. Hän toimi<br />

10 vuotta Dulwich Centerin<br />

johtoryhmässä kehittäen<br />

ja opettaen narratiivista<br />

terapiaa. Nykyisin<br />

hän työskentelee<br />

NADA-terapiakeskuksessa.<br />

Hän on yhdessä Eero<br />

Riikosen kanssa kirjoittanut<br />

mainion kirjan ”Inspiraatio<br />

ja asiakastyö”,<br />

joka esitellään toisaalla<br />

tässä lehdessä. Marraskuussa<br />

Greg piti Suomessa<br />

kaksi seminaaria.<br />

Tapasimme Tampereen<br />

seminaarin jälkeen helsinkiläisessä<br />

Vaakunaravintolassa.<br />

Paikalla oli<br />

myös Eero Riikonen.<br />

Nautimme illallista ja keskustelimme.<br />

RATKES 1/99<br />

Tapio Malinen (TM): Ajattelen ja<br />

koen, että tämä haastattelutilanne<br />

on tyhjä tila, jonka voimme<br />

yhdessä täyttää merkityksillä.<br />

Ja tietysti tässä on valmiina<br />

myös koko joukko ennakkomerkityksiä.<br />

Tampereen seminaarissasi<br />

uusia merkityksiä<br />

luotiin hyvin arvostavalla tavalla.<br />

Haluankin alkuun tehdä kysymyksen,<br />

jonka koulutuksessasi<br />

opin: kun ajattelet viimeaikaista<br />

työtäsi, niin mihin olet<br />

tyytyväinen tai mistä olet tuntenut<br />

ylpeyttä.<br />

Gregory Smith (GS): (nauraa)<br />

Olen kuullut tuon kysymyksen<br />

jossain ennenkin ja yleensä minä<br />

teen sen. Tuntuu hassulta ja samalla<br />

aika vaikealta vastata siihen<br />

näin yhtäkkiä...mutta on tuntunut<br />

hyvältä kun olen puolen<br />

vuoden aikana antanut elämässäni<br />

tilaa kirjoittamiselle. Se on<br />

juuri nyt sitä, mitä haluan tehdä.<br />

Koen siihen liittyvän vapauden<br />

hienona asiana. Olen aiemmin<br />

tehnyt paljon terapia- ja opetustyötä<br />

ja nyt olen tyytyväinen tähän<br />

kirjoittamisvaiheeseen, vaikka<br />

en tarkalleen tiedäkään sen<br />

lopputulosta.<br />

TM: Mikä kirjoittamisessa on<br />

Sinulle merkittävää? Ja mitä<br />

kirjoitat ?<br />

GS: Kyse on melko monitasoisesta<br />

asiasta. Merkittävää on se<br />

että olen asettanut elämälleni tämän<br />

suunnan. Yritän myös antaa<br />

äänen ideoille, joita olen viime<br />

aikoina paljon ajatellut. Ihmisen<br />

oleminen ilmenee eri tavoin,<br />

mutta ajattelu ja tunteminen ja keholliset<br />

reaktiot ja ihmissuhteet<br />

sekä niissä tapahtuva toiminta<br />

eivät ole irrallaan toisistaan, vaan<br />

muodostavat kokonaisuuden.<br />

Voimme erotella ne analysoidaksemme<br />

niitä, mutta oletus,<br />

jonka mukaan keho ja mieli ovat<br />

erillään, on hyvin rajoittunut. Yritän<br />

kuvata, miten nämä olemisen<br />

ilmenemismuodot muun-tuvat<br />

toisikseen ja vaikuttavat toisiinsa.<br />

Esim. miten erilaiset tunnetilat<br />

luovat kokonaisvaltaisesti erilaista<br />

kehollista ja kielellistä tyyliä.<br />

Mielestäni älykkyys on elävä<br />

prosessi. Länsimaisen tavan mukaan<br />

ajattelemme, että tunne,<br />

suhteet, kieli, kulttuurisidonnainen<br />

oppiminen ja identiteetti<br />

ovat irrallisia, mutta ne ovatkin<br />

erottamattomia osia samasta kokonaisuudesta.<br />

Koetan jäsentää<br />

myös sitä, miten tunne on ikään<br />

kuin kehollista tietoa tai älykkyyttä.<br />

Se on sisäistä liikettä, joka<br />

pitää meidät koko ajan arvion ja<br />

toimintaorientaation tilassa: ihminen<br />

Aemotoi= koko ajan.

23<br />

Ratkes-lehti haastatteli<br />

Gregory Smithiä<br />

Eeron mielestä kirjoitan vapausälykkyydestä.<br />

Se on käsite, joka<br />

syntyi eräässä keskustelussamme.<br />

Ajattelen että ihmiset voivat<br />

olla hyvin älykkäitä monilla rajallisilla<br />

elämänalueilla; esim. akateemisessa<br />

maailmassa asiantuntijat<br />

tietävät äärettömän paljon<br />

yhäti pienenevästä spesiaalialueestaan.<br />

Ihmisillä on tämän<br />

vuoksi vaikeuksia muuttaa<br />

näkökulmaansa, sillä erityistietous<br />

luo usein rajoittuneita tapoja<br />

toimia ja käyttäytyä.<br />

Elämän kokonaisuuden kannalta<br />

jotkut niistä muodostuvat ns.<br />

yleisiksi tavoiksi. Esim. miesten<br />

tulee kulttuurissamme käyttäytyä<br />

ja tuntea tietyllä tapaa. Näitä toimintatapoja<br />

voisi kutsua erilaisiksi<br />

orjuudenmuodoiksi. On tärkeää,<br />

että tunnistamme olevamme<br />

loukussa, orjuutettuina<br />

omaan rajoittuneeseen näkökulmaamme,<br />

pystyäksemme muuttumaan<br />

uuteen. On hyvä tietää,<br />

toimimmeko rajoittuneesti vai<br />

olemmeko esim. empaattisia ja<br />

leikkimielisiä toisen ihmisen kielipelin<br />

mukaisesti. Älykkyyttä on<br />

se, että voimme vaihdella näitä<br />

olemistapoja tilanteiden mukaan.<br />

Kirjoitan ajatuksistani tavalliselle<br />

yleisölle akateemisen lukijakunnan<br />

sijaan ja toivon pystyväni<br />

selventämään poststrukturaalisia<br />

ideoitani sen mukaisesti.<br />

Sana on teko, ase<br />

TM: Mainitsit käsitteen kielipeli.<br />

Olet kirjoittanut Eeron kanssa,<br />

että sana on teko, ase, väline, jolla<br />

ihmiseen vaikutetaan. Eikö sanojen<br />

valinnassa ole suunnaton<br />

eettinen ja moraalinen vastuu.<br />

Voitko sanoa jotain tästä.<br />

GS: Olen kanssasi samaa mieltä.<br />

Puheella on aina eettisiä ja moraalinen<br />

seuraamuksia. Se heijastaa<br />

asemaamme toiseen ihmiseen<br />

sekä hänen ja itsemme moraalista<br />

arvoa. Vuorovaikutuksessa<br />

emme aina ole tietoisia tästä ja<br />

siksi on hyvä löytää tapoja ilmaista<br />

tämä tärkeä asia.<br />

TM: Ja löytää tässä jatkuvassa<br />

valintatilanteessa olemisen vastuu.<br />

GS: Niin ja luulen että voimme<br />

myös kehittää herkkyyttämme<br />

voidaksemme tehdä oikeita arvioita…itse<br />

asiassa ajattelen että<br />

arkitilanteissa meillä on sisäinen<br />

kyky arvioida, kohteleeko toinen<br />

ihminen meitä kunnioittavas-ti<br />

vai ei, pyytääkö hän meitä vuorovaikutuksessa<br />

olemaan leikkitoveri,<br />

tutkimusmatkailija vai<br />

manipuloitava esine. Pystymme<br />

aika herkästi ja intuitiivisesti tietämään,<br />

tuntemaan ja analysoimaan<br />

olemisemme eri tasoilla,<br />

mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu.<br />

Tämä kykymme on aina myös<br />

hyvin fyysinen.<br />

TM: Mitä luulet, voisiko tätä<br />

kykyä kehittää ja esim. opettaa<br />

terapeuteille kunnioittavaa<br />

pu-hetapaa?<br />

Ero Riikonen (ER): Voiko vilpittömyyttä<br />

opettaa?<br />

GS: Me emme useinkaan puhu<br />

tästä kyvystämme tietää, miten<br />

meitä kulloinkin kohdellaan …<br />

varsinkaan miehet eivät siitä<br />

keskustele…emme aina havaitse<br />

sitä. Mielestäni ei ole niinkään<br />

kysymys kouluttamisesta kuin<br />

huomion kiinnittämisestä siihen<br />

mikä jo on ja tämän ihmissuhdeaistin<br />

tekemistä näkyväksi.<br />

TM: Siis meillä kaikilla on luonnostaan<br />

tämä ihmissuhdeaisti;<br />

se on vain löydettävä.<br />

GS: Kyllä Ja toisaalta sitä voi<br />

harjoittaakin niin kuin teimme<br />

seminaarissamme, mutta siinä on<br />

vaaransa. Aina kun näistä asioista<br />

tekee jonkinlaisen mallin siitä<br />

voi tulla myös tuhoisa,ulkokohtainen<br />

kuvaus ja silloin menetämme<br />

sisäisen vapautemme<br />

toimia luonnollisesti.<br />

Koulutus, joka korostaisi vilpittömyyttä,<br />

voisi johtaa ihmisiä<br />

RATKES 1/99

24<br />

myös teeskentelemään ja manipuloimaan<br />

toisiaan. Parempi on<br />

esim. opettaa miehiä vain tiedostamaan<br />

tarkemmin kehonsa tuntemuksia.<br />

Näin he sallisivat niiden<br />

ohjata valintojaan enemmän<br />

sen sijaan, että heidän pitäisi<br />

toimia jonkun koulutuksen mukaisesti.<br />

Vilpittömyyden opettamisessa<br />

on todella vaaransa:<br />

voimme myös välittää jotain hyvin<br />

ulkokohtaista.<br />

Terapia ja henkisyys<br />

TM: Tästä on hyvä puhua, koska<br />

joskus kuulee esim. ratkaisukeskeistä<br />

terapiaa kritisoitavan<br />

tunteettomaksi tai pinnalliseksi.<br />

Mainitsette kirjassanne jotakin<br />

merkittävää, kun puhutte<br />

pyhyyden ulottuvuudesta ihmisten<br />

välisessä vuorovaikutuksessa.<br />

Tuon sanan tapaa usein<br />

transper-soonallisessa psykologiassa,<br />

harvoin narratiivisessa<br />

kirjallisuudessa. Mikä sai teidät<br />

käyttämään sitä?<br />

GS: Minulle pyhyys on tärkeä<br />

asia; se on oman elämän henkisyyden<br />

löytämistä.<br />

ER: Ilman henkisyyttä kaikki on<br />

välineellistä.<br />

TM: Minulle pyhyys on sitä että<br />

elää nykyhetkessä, on tässä elämässä<br />

kokonaan, sen pyhyydessä.<br />

ER: Tuo ei ole niin yksinkertaista;<br />

ihmisiä voi myös vetää nenästä,<br />

manipuloida tässä ja nyt.<br />

RATKES 1/99<br />

TM: Dvorah Simon on kirjoittanut<br />

mielenkiintoisen artikkelin<br />

”Solution-Focused-Therapy as<br />

Spiritual Path”, jossa hän väittää,<br />

että terapiatekniikka voi<br />

olla harjoitusta, joka opettaa<br />

terapeuttia ja kehittää asenteita,<br />

arvoja, tietoisuudentiloja,<br />

käyttäytymismalleja, joita voidaan<br />

kutsua henkisiksi. Mitä<br />

ajattelet tästä? Voiko terapia<br />

olla työntekijälle ns. henkinen<br />

polku?<br />

GS: Terapialla voi olla yhteyksiä<br />

henkisyyteen, mutta nuo yhteydet<br />

eivät ole kovinkaan suoria.<br />

Ratkaisukeskeistä terapiaa voidaan<br />

pitää melko buddha-laisena<br />

minimalistisuutensa vuoksi ja sillä<br />

on myös taipumus katkaista<br />

hyödyttömiä ajatus-tottumuksiamme.<br />

Narratiivisessa terapiassa<br />

voidaan uusiokertoa ihmisten<br />

henkisiä kokemuksia, jos<br />

se osa elämää on heille tärkeä.<br />

Elämäntarinoiden filosofiset näkökulmat<br />

saattavat myös irrottaa<br />

meidät tavanomaisista ajatuksistamme<br />

ja identiteetin tunteestamme.<br />

Tällöin irrottaudumme<br />

kiinteästä minäkuvastamme<br />

tai olemme tekemisissä<br />

minäkokemuksen kanssa, joka<br />

ylittää tavanomaisen minäkäsityksemme.<br />

Itämaiset perinteet<br />

kuvaavat näitä molempia. En kuitenkaan<br />

pitäisi tämän vuoksi<br />

terapiatyötä minään varsinaisena<br />

henkisenä polkuna.<br />

Metaforien leikkiä<br />

TM: Palatkaamme kieleen.<br />

Michael Whiten uusimmassa<br />

kirjassa ”Narratives of<br />

Terapists´ Lives” on mielenkiintoinen<br />

lainaus, jossa todetaan<br />

että ”tosiasia on kuollut<br />

metafora”, siis jotakin, jossa ei<br />

ole elämää. Metaforat ovat siis<br />

uuden lähteitä, eivät ”elämän<br />

tosiasioita”. Puhut itsekin paljon<br />

metaforasta ja genrestä.<br />

GS: Kyllä. John Shotterin mielestä<br />

ihmisellä on taipumus nähdä<br />

maailma sanojen lävitse ja erilaiset<br />

metaforat tekevät erilaiset<br />

asiat mahdollisiksi. Usein esim.<br />

terapiamaailmassa joku esittää<br />

uuden, tuoreen metaforan, joka<br />

sitten ajan myötä vanhenee ja<br />

muuttuu kuolleeksi tosiasiaksi.<br />

ER: Ensiksi siitä tulee kuitenkin<br />

ns. sairas metafora; ennen kuolemaa<br />

on sairastettava.<br />

TM: Onko elämässä kokonaisuudessaan<br />

kyse metaforasta?<br />

GS: Sana ”elämä” voi olla<br />

metafora, mutta elämää on kielen<br />

ulkopuolellakin. Luomme maailmaa<br />

tietyllä tapaa kielen kautta:<br />

se auttaa samanaikaisesti sekä<br />

löytämään että muuttamaan asioita.<br />

Kieli sekä kertoo asioista<br />

että vaikuttaa niihin.<br />

ER: Kun tapaat metaforan, mistä<br />

tiedät että se on metafora?<br />

GS: Oletan että useimmat asiat<br />

ovat metaforia, mikäli ei ole toisin<br />

todistettu. Jotkut eivät kuitenkaan<br />

ole. Esim. jos kissa istuu<br />

matolla niin lause ”kissa istuu<br />

matolla” ei ole metafora.<br />

TM: Jos terapia tai elämä on<br />

vakava narratiivinen leikki tai<br />

peli, niin ajattelen mielelläni<br />

että tämä metafora ilmaisee hyvin<br />

terapian ja elämän prosessiluonteen.<br />

GS: Tuossa ilmaisussa on itse<br />

asiassa kaksi metaforaa. Toinen<br />

on ”narratiivinen” ja toinen on<br />

”leikki”.<br />

NADA<br />

TM: OK. Vaihtakaamme aihetta.<br />

Olet työskennellyt kauan<br />

Dulwich Centerissä ja nyt teet<br />

töitä NADA-terapia<br />

keskuksessa. Millainen paikka

se on?<br />

ER: Tiedätkö että NADA tarkoittaa<br />

”ei mitään”?<br />

GS: Espanjaksi se todella tarkoittaa<br />

”ei mitään”. Ja sitten on olemassa<br />

myös nadajoogaa. En<br />

usko, että NADAa perustettaessa<br />

tiedettiin näistä merkityksistä.<br />

ER: Joten se ei ole metafora, koska<br />

kukaan ei tiennyt sen merkitystä.<br />

TM: Millainen paikka NADA<br />

on?<br />

GS: Siellä tehdään pääasiassa<br />

terapiaa arvostavan vuorovaikutuksen<br />

hengessä. Esim. Alan<br />

Jenkinsin työ hyväksi<br />

käytettyjen ja –käyttäjien parissa<br />

lienee jonkin verran tunnettua<br />

täälläkin. Oltuani kymmenen<br />

vuotta Dul-wich Centerin johtoryhmässä<br />

tein päätöksen vetäytyä<br />

hetkeksi terapia- ja opetustyöstäni<br />

osaksi voidakseni olla<br />

pienen poikani kanssa ja osaksi<br />

voidakseni kirjoittaa. NADAkeskuksessa<br />

voin yhdistää ajoittaisen<br />

asiakastyön ja nämä muut<br />

alueet elämässäni.<br />

Toiminnan ja merkityksen<br />

maisemat<br />

TM: Mitkä ovat mielestäsi<br />

ratkaisukeskeisen ja narratiivisen<br />

terapian yhtäläisyydet ja<br />

erot?<br />

GS: Useimmilla terapioilla on jotain<br />

annettavaa ja ei ole mitään<br />

syytä laittaa niitä paremmuusjärjestykseen.<br />

Ratkaisukeskeinen<br />

terapia on vaikuttanut paljon siihen,<br />

että suuntaudumme nykyisin<br />

patologioiden määrittelyistä<br />

ratkaisuihin ja vaihtoehtojen et-<br />

sintään. Tämän terapian voima<br />

on sen ällistyttävässä eleganssissa<br />

ja yksinkertaisuudessa.<br />

TUNNE<br />

JÄRKI<br />

Narratiiviset terapiat taas tutkivat<br />

merkitystä ja ihmisen kokemuksesta<br />

syntyvän uuden identiteetin<br />

kehittymistä. Lisäksi siinä<br />

kiinnitetään huomiota sosiaalisiin<br />

tekijöihin, kuten vallankäyttöön<br />

jne. Ratkaisukeskeisessä<br />

terapiassa nämä asiat eivät ole<br />

paljolti esillä.<br />

TM: Voisiko ajatella että ratkaisukeskeinen<br />

terapia toimii<br />

enemmän ns. toiminnan maisemassa<br />

ja narratiivinen merkityksen<br />

tai tietoisuuden maisemassa?<br />

GS: Kyllä. Koulutuksessani pyrin<br />

yhdistämään nämä luomalla<br />

toiminnan avulla kokemuksia ja<br />

tunteita, joiden merkityksiä sitten<br />

tutkitaan nimenomaan ihmisen<br />

identiteetin kannalta.<br />

Tunne ja järki<br />

25<br />

TM: Puhutaan vielä hetki yhteisestä<br />

kirjastanne. Olette mielestäni<br />

luoneet aivan uuden genren<br />

terapiakirjallisuuteen yhdistelemällä<br />

asiatekstiä, kahvilakeskusteluja<br />

ja fiktiota. Miten<br />

päädyitte tällaiseen muotoon?<br />

GS: Eeron on saatava siitä enemmän<br />

ansiota kuin minun! Oli hänen<br />

ajatuksensa käyttää kirjanteossa<br />

kahvilakeskusteluja.<br />

ER: Ei ole olemassa lakia, joka<br />

kieltäisi kirjoittamasta näin. Siksi<br />

kirjoitimme näin.<br />

GS: Meillä oli pyrkimys kirjoittaa<br />

tavalla, joka rikkoisi tavanomaisen,<br />

kiinteän ajatustenvaihdon.<br />

Ja todellakin suurin ansio<br />

tästä kuuluu kyllä Eerolle.<br />

Monet ajatuksemme kehittyivät<br />

vähitellen keskinäisissä keskusteluissamme.<br />

ER: Käsikirjoituksen teko oli<br />

hyödyllistä tunteen ja järjen yhdistelmää.<br />

Ja minä edustin tunnetta.<br />

(naurua) Näin voi sanoa.<br />

Mielestäni kirjoittamisprosessissa<br />

minä olin tunne ja sinä olit<br />

järki.<br />

GS: Minun pyrkimykseni oli puhua<br />

tunteista rationaalisesti ja<br />

merkittävimmät kirjoitusvaiheet<br />

olivat ne, jolloin olimme asioista<br />

erimieltä ja selvittelimme tilannetta<br />

joskus hyvinkin tunteenomaisesti.<br />

Se johti oivallusten kautta<br />

kehitykseen.<br />

ER: Nykyisin erimielisyytemme<br />

on vähäisempää kuin ennen.<br />

TM: Kaikki onnelliset liitot tulevat<br />

joskus tuohon vaiheeseen<br />

(naurua). Haluaisin vielä lopuksi<br />

kysyä tulevaisuuteen suun<br />

RATKES 1/99

26<br />

natun kysymyksen. Jos nyt olisi<br />

kulunut kolme vuotta ja elämäsi<br />

olisi onnellista ja olisit<br />

työhösi tyytyväinen, niin missä<br />

olet ja mitä teet?<br />

GS: Ehkä mietin näiden puhuttujen<br />

ajatusten soveltamista organisaatioiden<br />

kehittämiseen<br />

…ja ehkä olen keksinyt, miten<br />

näistä ajatuksista ei tulisi uutta,<br />

rajoittavaa kaavaa sille, miten<br />

asioiden tulisi olla. Tämä on<br />

ehkä osa elämänsuuntaani silloin<br />

(nyt).<br />

Post-e-mail<br />

Lähettäjä: Gregory Smith<br />

gms@senet.com.au<br />

Jakelu:”Tapio Malinen”<br />

tapio.malinen@porvoo.fi<br />

Lähetetty:<br />

ke, jou 23 1998 2:14 pm<br />

Aihe:Re:Re-imagining one<br />

interview<br />

”…ja sitten vielä eräs asia. Haastattelumme<br />

alussa puhuit siitä<br />

miten yhdessä täytämme tyhjän<br />

tilan merkityksillä. Jossain mielessä<br />

tämä olikin totta, sillä kaikki<br />

keskustelut luovat aina jotain<br />

uutta. Mutta toisaalta se ei pitänyt<br />

paikkaansa, sillä olit tarkkaan<br />

strukturoinnut haastattelun alun<br />

tekemällä minulle kysymyksiä,<br />

joita olin esittänyt seminaariin<br />

osallistuneille. Se oli sekä ovelaa<br />

että reilua ja tietyllä tapaa oudon<br />

hauskaa. Tämän vuoksi tila, johon<br />

astuimme olikin jo ennalta<br />

strukturoitu (vaikka haastattelun<br />

kuluessa se sai oman muotonsa<br />

ja minulla oli vapauteni vastata<br />

kysymyksiin haluamallani tavalla).<br />

Minua tämä ristiriita hämmensi,<br />

sillä sanotun ja koetun välillä<br />

ei ollutkaan yhteyttä. On olemassa<br />

yleinen pulma, miten konstruoida<br />

mahdollisuuksia ja pysyä<br />

samalla uskollisena välittömälle<br />

kokemukselle. Sanojen<br />

on jotenkin luotava yhdyssidekokemuksen<br />

ja tilanteen välille,<br />

muuten kaikki voi tuntua harhaanjohtavalta<br />

ja hieman hullulta.<br />

Toivottavasti tämä ei kuulusta liian<br />

kriittiseltä, mutta ajattelen että<br />

kyse on tärkeästä asiasta.<br />

Toivotan Sinulle parhainta joulua<br />

ja hyvää uutta vuotta”.<br />

Greg.<br />

RATKES 1/99

27<br />

SARJAKUVA TÄHÄN<br />

RATKES 1/99

28<br />

FilosoFin<br />

vastaanotolla<br />

Antti Mattila<br />

Let’s face it – havaintomme ja<br />

ajattelumme ovat turhan usein<br />

epäluotettavia, vääristyneitä ja<br />

puolueellisia – koko psykoterapian<br />

historia on täynnä harhaluuloja<br />

ja auktoriteettiuskoa. Let’s<br />

face it – tieteen kriittinen menetelmä<br />

on saavuttanut huikeita<br />

voittoja näistä rajoituk-sistamme.<br />

Ajatellaan vaikka lentokoneita,<br />

autoja, tietokoneita,<br />

neurokirurgiaa, diabeteksen hoidon<br />

kehittymistä tai antibiootteja.<br />

Tieteen tulosten soveltaminen<br />

käytännön hoitotyössä on usein<br />

ollut kulloisenkin lääkärin tai hoitoa<br />

antavan henkilön oman harrastuksen<br />

varassa – itse asiassa<br />

valtaosa hoitokäytännöistä on<br />

edelleen ”mutu”-tuntuman varaista.<br />

Viime vuosina ns.<br />

Evidence Based Medicine (EBM)<br />

(näyttöön perustuva lääketiede)<br />

on herättänyt suurta innostusta<br />

lääkärien keskuudessa.<br />

RATKES 1/99<br />

Ratkes-lehdellä on ilo<br />

aloittaa uusi, säännöllisesti<br />

ilmestyvä kolumni.<br />

Sen kirjoittaja on<br />

Kuntoutussäätiöllä<br />

työskentelevä tutkijalääkäri<br />

Antti Mattila.<br />

Uuden palstan tarkoituksena<br />

on käsitellä<br />

terapiamaailman ilmiöitä<br />

filosofinen pilke<br />

mielen kulmassa.<br />

Tämän kansainvälisen hankkeen<br />

johtavana edustajana on<br />

”Cochrane”-yhteisö, joka mm.<br />

Internetiä käyttäen seuloo kuhunkin<br />

lääketieteen määrittelemään<br />

ongelmaan olemassa olevan<br />

tutkimustiedon (vain ”tieteellisesti<br />

kelpo” tutkimus hyväksytään<br />

mukaan) ja antaa sen pohjalta<br />

hoitosuosituksia. Systeemi<br />

on jo paljastanut monia tehokkaiksi<br />

luultuja hoitoja tehottomiksi.<br />

Nyt astumme soveltavan epistemologian<br />

eli tieto-opin alueelle.<br />

EBM on nostanut erityisesti<br />

vertailuryhmien ja satunnaistamisen<br />

merkityksen esiin tieteellisen,<br />

kriittisen tutkimuksen<br />

kulmakivinä. Miksi? No, niillä<br />

taistellaan erityisesti kolmea<br />

tiedonhankintakykyämme vääristävää<br />

tekijää vastaan.<br />

1. Monet sairaudet<br />

paranevat itsestään<br />

”Kokeilin sitä, ja se toimi” tai<br />

”Ystäväni kokeili sitä, ja se toimi”<br />

– tällaiset ovat erittäin yleisesti<br />

käytettyjä perusteita hoitomuotojen<br />

tehokkuuden arvioinnissa.<br />

Monet jopa ajattelevat tällaisten<br />

ihmisten omaan kokemukseen<br />

perustuvien arvioiden olevan<br />

kaikkein paras ja suorin todiste<br />

siitä, että hoito on tehokas.<br />

Näin arvioitu hoito saattaa sitä<br />

ollakin, mutta valitettavasti tällaiset<br />

perusteet ovat varsin epäluotettavia.<br />

Ne eivät yleensä riitä<br />

osoittamaan jonkin hoidon tehokkuutta.<br />

Paitsi, että monet sairaudet<br />

paranevat itsestään, monen<br />

sairauden (esim. syöpä,<br />

nivelreuma) kulku on hyvin vaihteleva<br />

ja vaikea ennustaa. Mikäli<br />

potilas selviää paremmin kuin lääkäri<br />

ennusti, se luetaan helposti<br />

minkä tahansa kokeillun hoitomuodon<br />

ansioksi. Juuri yksittäistapauksissa<br />

sairauksien hyvin<br />

vaihteleva kulku tekee vaikeaksi<br />

arvioida hoitojen tehokkuutta<br />

potilaan kokemusten perusteella.<br />

2. Plasebo - ilmiö<br />

Plaseboilmiö tunnetaan myös<br />

”sokeripilleri-ilmiön” nimellä. Se<br />

tarkoittaa sitä, että lääketutkimuksissa<br />

on havaittu tietyn osan<br />

koehenkilöistä paranevan aina<br />

saatuaan pillereitä, joissa ei ole<br />

tutkittavaa lääkettä lainkaan.<br />

Monissa sairauksissa yli 30%

29<br />

ILMESTYNYT!<br />

Kunnon tarinoita<br />

Tarinallinen näkökulma kuntoutukseen<br />

Vilma Hänninen ja Jukka Valkonen (toim.)<br />

Miten sairaus muuttaa ihmisen elämäntarinaa? Miten tarinat voivat tukea<br />

kuntoutumista? Minkälaiset tarinat vaikuttavat kuntoutustyössä?<br />

Kirja tarkastelee kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä tarinallisen näkökulman<br />

kautta. Tarinallinen lähestymistapa tarkoittaa, että ihmisen ajatellaan tulkitsevan<br />

elämäänsä ikään kuin se olisi tarina. Eri tilanteisiin liitetyt tunteet, valinnat<br />

ja visiot riippuvat siitä, minkälaisen tarinan osaksi ne ajatellaan. Luodessaan<br />

omaa yksilöllistä elämäntarinaansa ihminen käyttää apunaan kulttuurin<br />

tarjoamia tarinamalleja.<br />

Kirja on tarkoitettu kaikille sairauksista ja kuntoutumisesta kiinnostuneille, niin<br />

tutkijoille, käytännön työtä tekeville ja opiskelijoille kuin myös omakohtaisesti<br />

sairauden ja kuntoutumisen haasteita kohdanneille ihmisille ja heidän<br />

läheisilleen.<br />

Kuntoutussäätiön tutkimuksia 59/98. Hinta 100 mk, lähetyskulut 30 mk. Tilaukset:<br />

Kuntoutussäätiö, julkaisumyynti, PL 39, 00411 Helsinki, puh. (09) 530 41,<br />

faksi (09) 566 308, sähköposti: Pirjo.Kuoppala@kuntoutussaatio.fi.<br />

plasebo-lääkettä saaneista paranee.<br />

Ilmiön syitä ei kovin hyvin<br />

tunneta, mutta jo hoitokontaktilla<br />

sinänsä on parantavaa vaikutusta.<br />

Juuri plasebo-ilmiön takia lääketieteellisissä<br />

hoitotutkimuksissa<br />

on yleensä plasebo-lääkettä<br />

saava vertailuryhmä, johon<br />

tutkittavaa lääkettä saavaa ryhmää<br />

verrataan. Ennen kuin uutta<br />

hoitoa pidetään tehokkaana, sen<br />

on oltava tehokkaampi kuin plasebo-lääke<br />

tai vähintään yhtä<br />

hyvä kuin jokin aiemmin tehokkaaksi<br />

osoitettu hoito.<br />

3. Muut huomaamatta<br />

jääneet tekijät<br />

Paranemisen saattaa aiheuttaa<br />

yksittäisen potilaan kohdalla hyvin<br />

moni muukin hänen elämässään<br />

tapahtunut asia. Paraneminen<br />

ei välttämättä ole annetun<br />

hoidon ansiota, vaikka se tapahtuisi<br />

heti hoidon antamisen jälkeen.<br />

Tällaisia tekijöitä voivat olla<br />

vaikkapa muutos ruoka-valiossa,<br />

liikuntatottumuksissa, päivärytmissä<br />

tai jokin potilaan lukema<br />

kirja tai hänen näkemänsä TVohjelma.<br />

Minkä ansioksi paraneminen<br />

luetaan ? Lääketieteellisissä<br />

hoitotutkimuksissa vastaus<br />

tähän ongelmaan on tutkittavien<br />

ryhmien satunnaista-minen.<br />

Tutkittavat potilaat jaetaan satunnaisesti,<br />

ts. arpomalla, eri<br />

tutkimusryhmiin. Tällä tavoin,<br />

jos tutkittavia potilaita on tarpeeksi<br />

monia (tavallisesti ainakin<br />

yli 30), sekoittavat tekijät jakautuvat<br />

tasaisesti molempiin ryhmiin,<br />

eivätkä vääristä tuloksia.<br />

Nämä ovat kaikki tieteellisen ajattelun<br />

ansiokkaita oivalluksia,<br />

mutta terapeutti jää helposti kysymään<br />

(varsinkin ratkaisukeskeinen<br />

terapeutti), eikö jokainen<br />

asiakas ole ainutkertainen<br />

yksilö, miten tällaiset periaatteet<br />

soveltuvat häneen? Tällöin on<br />

paras pitää mielessä ”teorian riittämättömyyden<br />

periaate”, jonka<br />

M-L. Kakkuri-Knuuttila esittelee<br />

erinomaisessa teoksessaan<br />

”Argumentti ja kritiikki” (Helsinki:<br />

Gaudeamus, 1998).<br />

Tuo periaate pohjautuu Aristoteleen<br />

näkemykselle teoreettisen<br />

tiedon asemasta käytännön taidoissa.<br />

Yleiset periaatteet eivät<br />

sellaisenaan useinkaan päde<br />

yksittäis-tapauksessa: teoriat<br />

ovat yleisiä, mutta toiminta koskee<br />

yksittäisiä tapauksia, joilla on<br />

omat erityispiirteensä. Käytännön<br />

työssä tarvitaan edelleen<br />

”käytännöllistä järkeä”.<br />

RATKES 1/99

30<br />

Kirjoittaja on SPR:n<br />

Vantaan Nuorten Turvatalon<br />

ohjaaja. Hän<br />

opiskelee ja tekee ratkaisukeskeistä<br />

työnohjausta.<br />

Hän on työskennellyt<br />

valtakunnallisissa<br />

järjestöissä kaikilla<br />

tasoilla sekä koulu-<br />

ja nuorisokodeissa.<br />

Harrastelijamuusikko.<br />

Kahden tytön isä, joka<br />

elää kolmen koiran ja<br />

kahden kissan sirkuksessa.<br />

RATKES 1/99<br />

30<br />

RATKESMIES YLÄASTEELLA<br />

Pekka Väänänen<br />

RATKESMIES YLÄASTEELLA<br />

RATKESMIES YLÄASTEELLA<br />

Syksyllä 1998 minua pyydettiin<br />

ilokseni toimimaan projektiluonteisena<br />

tukiopettajana syyslukukauden<br />

ajan eräässä yläasteen<br />

erityiskoulussa. Vastasin pyyntöön,<br />

etten ole opettaja, mutta jos<br />

työnkuvani on kouluaineiden<br />

opettaminen ratkaisu- ja voimavarakeskeistä<br />

viitekehystä<br />

käyttäen ja tavoitteena oppilaiden<br />

koulumotivaation vahvistaminen,<br />

olen ilomielin käytettävissä.<br />

Kunnioitettavaa ennakkoluulottomuutta<br />

osoittavalle koulun<br />

johdolle homma sopi ja projekti<br />

käynnistettiin. Tehtäviini kuului<br />

yhden tai kahden koululaisen<br />

opettaminen 1-2 h kerrallaan siten,<br />

että vietin koululla n. 2 päivää<br />

viikossa. Käytännössä en<br />

koskaan tiennyt ketä tulisin<br />

opettamaan tai mitä tulisimme tekemään.<br />

Opettajat antoivat aamulla<br />

listan oppilaista, joiden<br />

kanssa voisin työskennellä ja tiedon<br />

siitä, mitä aineita minun olisi<br />

hyvä heidän kanssaan opiskella.<br />

Minulla oli siis mitä otollisin tilan-ne<br />

tehdä työtä nuorten parissa<br />

ilman ennakkoasenteita tai<br />

–suunnitelmia, vastaanottavaisena<br />

ja avoimin mielin.<br />

Heti ensimmäisillä tunneilla huomasin<br />

oppiaineen olevan hyvä<br />

työväline ratkaisukeskeisten<br />

keskustelujen avaamiseen. Jos<br />

olisin aloittanut vain suoraan keskustelemalla<br />

tuntemattoman oppilaan<br />

kanssa esim. hänen tulevaisuudenhaaveistaan,<br />

olisi tämä<br />

voinut kokea sen jotenkin<br />

hämmentävänä ja kouluyhteyteen<br />

sopimattomana. Tuloksena<br />

olisi todennäköisesti ollut vastarintaa<br />

ja epämiellyttävä tunne siitä,<br />

että hänet on ohjattu tietämättään<br />

ja haluamattaan jollekin<br />

kallonkutistajalle. Yllätyksekseni<br />

havaitsin, että nekin oppilaat, jotka<br />

normaalitunneilla eivät juuri<br />

osoittaneet kiinnostusta tiettyyn<br />

aineeseen, hakivat ikään kuin<br />

suojaa oppiaineesta, johon aioimme<br />

tutustua. Koska he halusivat<br />

opiskella ko. ainetta, käytin<br />

sitä hyväkseni ikään kuin keskustelu-työkaluna.<br />

Loistava lähtökohta<br />

vuorovaikutukselle, jonka<br />

avulla minulla oli helpompaa selvittää<br />

itselleni oppilaan ajattelukarttaa.<br />

Seuraavassa tiivistettynä eräs<br />

tyypillinen esimerkki oppitunnin<br />

kulusta.<br />

PROSENTTILASKUJEN SA-<br />

NASTOA<br />

Olemme hetken opiskelleet kirjasta<br />

prosenttilaskuja ilman mainittavampaa<br />

menestystä.<br />

-….nää prosenttilaskut on tyhmiä.<br />

Ei näitä koskaan tarvitse<br />

ja mulle on aivan sama opinko<br />

mä näitä vai en.<br />

- Minäkin muistan, että minulla<br />

oli samanlainen olo joskus koulussa.<br />

Minkä vuoksi luulet näitä<br />

prosenttilaskuja opiskel-tavan<br />

?<br />

- Emmä tiä, … Kai siksi, että se<br />

on pakko.<br />

- Okei, leikitäänpä ajatuksella<br />

ettet juuri sinä saisi opiskella<br />

prosenttilaskuja. Joku vain tu-

31<br />

lisi ja kieltäisi sen juuri sinulta.<br />

Miltä se tuntuisi ?<br />

- Sikahyvältä ,… Tai emmä tiä ?<br />

- Mitä sinä aiot muuten tehdä<br />

ensi kesänä ?<br />

- Mennä kesätöihin jos vaan<br />

pääsen.<br />

- Sehän kuulostaa hyvältä. Sinulla<br />

on varmaan jokin syy, miksi<br />

haluat kesätöihin.<br />

- Joo, mä haluan tietokoneen<br />

- Hienoa. Oletko muuten koskaan<br />

tehnyt mitään niin suurta<br />

hankintaa ? Luuletko, että olisi<br />

hyvä joskus vähän harjoitella<br />

tuollaisiakin asioita kuin tietokoneen<br />

ostoa ? Mitä muuten sellainen<br />

kone maksaa, jonka haluat<br />

ja paljonko luulet kesän aikana<br />

tienaavasi ?<br />

- Joo. Ois se hyvä vähän miettiä<br />

etukäteen. Ne maksaa siinä n.<br />

5000 mk ja mä luulen, että tienaan<br />

suurin piirtein sen verran.<br />

- Okei. Jätetään tämä matikka<br />

nyt sitten ja opetellaan tietokoneen<br />

ostoa. Se on ainakin todellista<br />

ja hyvä osata. Kuvitellaanpa,<br />

että olet ollut kesän<br />

töissä ja tulet ostamaan minulta<br />

tietokonetta.<br />

Sinulla on viisi tonnia taskussa<br />

ja minä olen tietokoneliikkeen<br />

myyjä. Tehdään tämä juttu<br />

siten,<br />

että minä menen tänne pöydän<br />

taakse ja sinä tulet kauppaan<br />

aivan niin kuin tilanne olisi<br />

todellinen.<br />

Näin päätetään tehdä. Oppilas<br />

käy sovitusti kauempana ja saapuu<br />

kauppaan.<br />

- Päivää. Mun pitäis ostaa tietokone.<br />

- No päivää. Meillä olisi nyt<br />

kahta mallia tarjouksessa.<br />

Tämä 200 MHz:n koneen ovh on<br />

5200 mk ja siitä on tällä hetkellä<br />

15 %:n alennus ja tämän hienon<br />

300 MHz:n koneen, joka<br />

jaksaa pyörittää kaikki mahdolliset<br />

pelit saa vain tänään<br />

näin halvalla. Ovh on 6700 ja<br />

siitä on tänään 30 %:n alennus.<br />

Kumpi laitetaan ?<br />

- En mä tiiä. Mulla on 5000 markkaa.<br />

Kaupantekoa jatketaan hetki, kehun<br />

koneita ja ominaisuuksia,<br />

mutta en paljasta lopullisia hintoja,<br />

enkä sitä mihin oppilaalla on<br />

varaa. Lopulta kysyn, haluaisiko<br />

oppilas itse laskea, kumman koneen<br />

voi saada.<br />

- Joo haluan.<br />

- Ei ole mikään pakko laskea.<br />

Voidaan me vaikka lopettaakin<br />

tältä erää.<br />

- Eikun mä haluan laskea sen.<br />

- Minkä takia sinä haluat sen laskea<br />

? Ruokatuntikin on alkamassa.<br />

- Minä haluan oppia laskemaan<br />

sen, jotta tiedän kumman koneen<br />

saisin ja osaan ostaa tietokoneen<br />

ensi syksynä.<br />

300mhZ:N kone on<br />

...7800mk 200 MHZ =<br />

5200MK?+MODEEMI =<br />

7200MK, JOS....15 %:n<br />

alennus tekee 1753 mk...<br />

- Ok. opetellaan sitten.<br />

Opeteltuamme laskutoimitukset<br />

jatkamme harjoitusta ja oppilas<br />

ostaa minulta himoitsemansa 300<br />

MHz:n pelihirviön. Onnittelen<br />

korvasta korvaan saakka hymyilevää<br />

matemaattista lahjakkuutta<br />

uuden tietokoneen hankinnasta<br />

ja siitä loistavasta tavasta, jolla<br />

hän itse päätyi tähän viisaaseen<br />

valintaan.<br />

KÄYDÄÄNKÖ KOULUA<br />

VAI OPETELLAANKO ASIOI-<br />

TA ELÄMÄÄ VARTEN?<br />

Käytyäni lävitse esim. tämäntyyppisen<br />

työrupeaman oppilaan<br />

kanssa, saatoimme useinkin<br />

seuraavalla yhteisellä tunnillamme<br />

pohtia hieman syvällisemmin<br />

oppimiseen liittyviä asioita.<br />

Huomasin, ettei oppilaista kovinkaan<br />

moni ollut itse todella pohtinut<br />

tulevaisuuden unelmiaan.<br />

Jos unelmia oli, niin niiden ja<br />

koulunkäynnin välistä yhteyttä<br />

ei juuri nähty. Myöskään koulunkäynnin<br />

vaikutusta arkipäivän<br />

todellisten ongelmien ratkaisuihin<br />

ei selkeästi oivallettu. Käytin<br />

suurimman osan ajastani keskustelemalla<br />

koulupakko -tematiikasta.<br />

Pääsin näin pohtimaan oppilaiden<br />

kanssa nykyistä<br />

koulunkäyntitermistöä. On huomattavasti<br />

mukavampaa tuntea<br />

haluavansa oppia, jotta voisi toteuttaa<br />

jonkin haaveensa, kuin<br />

suorittaa vain oppivelvollisuuttaan.<br />

Niinpä yritin saada nuoren<br />

perustelemaan minulle, miksi hänen<br />

kannattaa opiskella jotain ainetta.<br />

RATKES 1/99

32<br />

32<br />

Samalla hän huomasi olevansa<br />

oppimisprosessissa aktiivinen,<br />

vastuullinen toimija, eikä pelkästään<br />

opettamisen kohde. Mietimme<br />

myös usein, mikä olisi parempi<br />

termi kuin ”käydä koulua”.<br />

Tämän varsin passiivisen ilmaisun<br />

sijaan oppilaat keksivät loistavia<br />

määritelmiä, jotka sisälsivät<br />

myös näkökulman tavoitteeseen<br />

pyrkimisestä.<br />

Piirtelimme oppilaiden kanssa<br />

yhdessä mm. tulevaisuuden portaita<br />

ja pohdimme - aktivoiden<br />

VAK-miellejärjestelmiä - millaista<br />

elämä on kun unelma on saavutettu.<br />

Samalla mietimme, mitkä<br />

oppilaan ominaisuudet ovat auttaneet<br />

sen saavuttamisessa. Keneltä<br />

hän on saanut apua ja tukea?<br />

Miten opiskelusta on ollut<br />

hyötyä? Oppilaat kokivat työtavan<br />

poikkeuksetta omaa ajatteluaan<br />

avartavana ja uutta näkökulmaa<br />

luovana.<br />

Teimme myös parin kuukauden<br />

mittaisia, henkilökohtaisia projekteja,<br />

joiden tavoitteet oppilaat<br />

itse määrittelivät: päätavoitteena<br />

oli oman elämän hallinta. Luonnollisestikaan<br />

emme pystyneet<br />

rajoittamaan ko. projekteja pelkästään<br />

oppilaan koulunkäyntiin.<br />

Onhan nuori suurimman<br />

osan ajastaan muualla kuin koulussa<br />

ja kaikki, mitä hänelle tapahtuu,<br />

heijastuu koko elämään.<br />

Huomasin, että jos olisin voinut<br />

vaikuttaa oppilaan elämässä tiettyihin<br />

koulunkäynnin ulkopuolisiin<br />

seikkoihin, sillä olisi voinut<br />

olla huomattava merkitys oirehtivaan<br />

käyttäytymiseen.<br />

Koska työprojektini oli ajallisesti<br />

lyhyt ja rajoittui vain kouluelämään,<br />

emme päässeet tässä<br />

suhteessa mai-nittaviin tuloksiin.<br />

Uskon kuitenkin, että yksilöllisellä,<br />

tarvittaessa koko oppilaan<br />

elinsysteemin huomioivalla<br />

työtavalla on mahdollista auttaa<br />

monia koulussa oirehtivia nuoria<br />

parempaan elämänhallintaan<br />

ja koulumenestykseen.<br />

Mielenkiintoista näissä projekteissa<br />

oli se, että oppilas itse koki<br />

saaneensa sen suoritettuaan uusia<br />

valmiuksia ja onnistumisen<br />

kokemuksia muillakin elämänalueilla<br />

kuin kouluun liittyvillä.<br />

Kävi myös niin, että opettaja ei<br />

välttämättä huomannut oppilaassa<br />

muutosta, mutta tämä oli<br />

itse vakuuttunut siitä, että teki<br />

oppimisensa hyväksi parempaa<br />

työtä kuin ennen projektin aloittamista.<br />

RATKAISUKESKEISYYS JA<br />

KOULUMAAILMA<br />

Havaitsin, että ratkaisukeskeinen<br />

työtapa ja NLP ovat opettajalle<br />

suunnattomia voimavaroja, joita<br />

voidaan käyttää myös koulumaailmassa.<br />

Vain mielikuvitus voi<br />

rajoittaa niiden sovellutuk-sia.<br />

Viime kädessähän on kyse siitä,<br />

että oppimisesta tulee ha-luttava<br />

asia. Se on sitä, jos oppilas kokee<br />

oppivansa ja hyötyvänsä<br />

tekemisestään ja ponnisteluistaan.<br />

Käytin opettajan työssäni hyvin<br />

paljon samoja menetelmiä, joita<br />

käytän varsinaisessa työssäni<br />

Vantaan SPR:n Nuorten Turvatalolla.<br />

Sekoitin surutta ratkaisukeskeisyyttä<br />

ja NLP:tä välittämättä<br />

puhdasoppisuuden taakasta.<br />

Tässä minua luonnollisesti<br />

auttoi se, että koulun opettajat<br />

tekivät todella hyvää työtä suurista<br />

oppilasryhmistä ja opetussuunnitelmien<br />

paineista huolimatta.<br />

He osasivat jakaa oppilailleen<br />

kiitosta ja kannustaa heitä<br />

eteenpäin. Osa heistä oli käyttänyt<br />

ratkaisukeskeisiä menetelmiä<br />

myös edellisissä työpaikoissaan.<br />

Edellä on kuvattu vain pintapuolisesti<br />

niitä menetelmiä, joita<br />

ehdin työssäni käyttää, sillä projekti<br />

kesti vain muutamia kuukausia.<br />

Mitään ihmeitä tai suuria mullistuksia<br />

ei todennäköisesti tapahtunut<br />

työni ansiosta. Pienet askeleet<br />

ovat tärkeimpiä. Uskon<br />

kuitenkin, että ainakin muutamien<br />

oppilaiden mahdollisuudet<br />

oman elämänsä hallintaan ovat<br />

nyt hiukan paremmat.<br />

Siemen on kylvetty. Ja suurimman<br />

osan ajasta ainakin minulla<br />

oli hauskaa.<br />

Olen kiinnostunut kuulemaan<br />

myös muiden kokemuksia ratkaisukeskeisestä<br />

koulutyöstä ja<br />

olen myös valmis kertomaan<br />

omistani lisää.<br />

Ratkesterveisin:<br />

Pekka Väänänen<br />

09-8701662 040-524 3157<br />

E.mail: pekka.vaananen@dlc.fi<br />

KOULUMAAILMAAN LIITTYVÄÄ TIETOA LÖYTYY MM RATKESIN<br />

KOTISIVULTA: www.ratkes.fi. Sieltä saat myös linkkivihjeitä<br />

eteenpäin. Esim. Ben Furmanin kotisivulle (mm. Kids n`Skills-ohjelma),löydät<br />

koulumaailmaa koskettavaa ratkaisukeskeistä kirjallisuutta jne.<br />

Avaa kone ja siirry tiedon lähteille!<br />

RATKES 1/99

33<br />

Vuoden Ratkes-palkinnon saaja<br />

Ph.D.<br />

JOHN FRYCKMAN<br />

ALKOHOLISMIN JA MUIDEN RIIPPUVUUKSIEN<br />

HOIDOSSA KOETELTUJA MENETELMIÄ<br />

Muutoksen ja ratkaisujen menestysstrategioita<br />

ALCOHOLICS AND ADDICTS - EVIDENCE BASED APPROACHES<br />

Succesful Strategies for Change and Solutions<br />

28.-29.4.<strong>1999</strong> Helsingissä<br />

Tämän käytännönläheisen seminaarin päätavoitteena on omaksua uusia taitoja,<br />

jotka synnyttävät asiakkaassa itseluottamuksen ja pätevyyden tunteita.<br />

Osallistujat oppivat tunnistamaan ”muutosvaiheita” ja miten nämä vaiheet vaikuttavat<br />

hoidon suunnitteluun.<br />

Seminaarissa käsitellään mm. seuraavia aiheita:<br />

¨ Vihan hallinta<br />

¨ Sääntöjen kartoittamismenetelmät (Mapping of Rules - MOR)<br />

¨ Mozart-efekti (ranskal. tri Tomatis)<br />

¨ Motivaation kasvattaminen<br />

¨ Biologiset vaikutuskeinot<br />

¨ Poisherkistämiskeinot (desensitisaatio)<br />

Yhdysvaltalainen kliinisen psykologian tri John Fryckman on ratkaisukeskeisten<br />

lyhytterapiamenetelmien merkittävä uranuurtaja. Hänen asiantuntemuksensa<br />

ulottuu laaja-alaisesti päihderiippuvuuksien hoitoon ja yhteisöjen kehittämiseen.<br />

John Fryckman on mm. organisoinut psykiatrisen sairaalan (Ross<br />

Hospital, California) kemiallisten riippuvuuksien hoitoyksikön toiminnan. Hän<br />

kouluttaa ja konsultoi laajalti eri puolilla maailmaa.<br />

Koulutustilaisuus tulkataan suomeksi. Osallistumismaksu 920 mk.<br />

Ilmoittautumiset 12.4. mennessä:<br />

HELSINGIN SEUDUN KESÄYLIOPISTO<br />

Liisankatu 16 A 8, 00170 Helsinki<br />

puh. (09) 135 4577, fax (09) 135 4548<br />

RATKES 1/99

34<br />

Otsikko:<br />

Lasse Salmi<br />

Ratkes ry:n päivittelijä netti@ratkes.fi<br />

www. ratkes . fi<br />

Väliotsikko:<br />

www.<br />

Ratkes ry päätti vähän yli<br />

vuosi sitten käyttää hyödyksi<br />

internetin tarjoamia<br />

mahdollisuuksia tiedottamisessa<br />

ja verkostoitumisessa. Itse kuulin<br />

ensimmäisen kerran suunnitelmasta<br />

Anneli Litovaaran ja<br />

Lauri Heikkilän pitämässä NLPkoulutuksessa<br />

Tampereella syksyllä<br />

1997. Suunnitelma alkoi elää<br />

ja koska kyseessä on energinen<br />

ja ennakkoluuloton yhdistys,<br />

niin sivujen toteutus annettiin<br />

täysin kokemattoman internettaitajan<br />

(allekirjoittaneen) hoidettavaksi.<br />

Näin jälkikäteen ajatellen alkuvaiheet<br />

sivujen suunnittelussa olivat<br />

ehdottomasti mielenkiintoisimmat.<br />

Olin samana syksynä<br />

hankkinut ensimmäisen tietokoneen<br />

kotiini ja koko aiheeseen liittyvä<br />

terminologia URL- ja HTTPsanoineen,<br />

FTP- proto-kollineen,<br />

editoreineen sekä HTML- koodeineen<br />

oli iloista sekamelskaa<br />

päässäni. Matkan varrella sain<br />

arvokasta lisätietoa ystäviltä<br />

(erityiskiitos Jarmo Haapalalle),<br />

HTML-oppaista ja itse internetistä.<br />

Käytin samaa yrityksen<br />

ja erehdyksen metodia kuin muutkin<br />

tietotekniikkaa opiskelevat ja<br />

ihme tapahtui tammikuussa 1998<br />

: Ratkesin sivut ilmestyivät nä-<br />

kyville World Wide Webiin.<br />

Ja kaikki oli silloin vasta alussa.<br />

Sivuille piti tietenkin myös kehittää<br />

jotain sisältöä, joka palvelisi<br />

Ratkesin jäseniä ja muita satunnaisia<br />

surffareita. Apua löytyi<br />

onneksi Ratkes-lehdestä. Kotisivujen<br />

sisältöä on ollut helppo<br />

suunnitella ja toteuttaa erinomaisen<br />

jäsenlehden avulla. Tarkoituksena<br />

on ollut täydentää lehden<br />

tiedottavaa roolia ja löytää<br />

jokin ratkaisukeskeinen foorumi<br />

internetiin. Lehden sisällöstä<br />

suoraan käyttökelpoista nettiin<br />

ovat olleet infot, koulutukset,<br />

yhteystiedot sekä lukuisat artikkelit.<br />

RATKES 1/99

35<br />

Väliotsikko: ratkes.<br />

Väliotsikko:<br />

fi<br />

pieni kynnys.<br />

Sivujen ulkoasu on muuttunut<br />

hyvin vähän alkuperäisestä koska<br />

olen kehittänyt sivujen navigointijärjestelmää<br />

yksinkertaisemmaksi<br />

. Kun surffaat on hyvä<br />

navigoida eli suunnitella minne<br />

haluat mennä, muuten voit “kadota”<br />

netin valtameriin . Jos<br />

muuten hukkaat päämäärän internetissä<br />

voit aina aloittaa uudestaan<br />

selaimen “home”-painiketta<br />

painamalla.<br />

Sivujen yksi idea on freimeissä<br />

eli kehyksissä. Kehyksillä tarkoitetaan<br />

sitä että kuvaruudulla näkyvä<br />

sivu on jaettu joko näkyvästi<br />

tai näkymättömästi eri kokonaisuuksiksi.<br />

Uudemmat selaimet lukevat freimejä<br />

vaivattomasti. Esimerkiksi<br />

kun olet saanut näpytellyk-si<br />

www.ratkes.fi osoitteen selaimeesi,<br />

niin ensin sinulle aukeaa<br />

etusivu, jossa on vasemmassa<br />

reunassa buttoneita eli painonappeja.<br />

Kaikki allekkain näkyvät<br />

napit ovat omassa kehyk-sessään<br />

ja ne seuraavat sinua, kun surffaat<br />

eteenpäin sivujen sisällä.<br />

Valikossa on valinnanvaraa ja<br />

niistä löytyy mm. koulutusilmoituksia,<br />

ratkaisukeskeisten<br />

palveluiden tarjoajia sekä artikkeleita<br />

vain muutamia mainitakseni.<br />

Jokaiselta avautuvalta sivulta ilmestyy<br />

uusia linkkejä ja voit silti<br />

nähdä, missä olet sivujen sisällä<br />

sillä hetkellä ( valinta näkyy<br />

kehystettynä ). Voit myös navigoida<br />

kotisivulla selaimesi<br />

eteen/taaksepäin komennoilla.<br />

Jos homma tuntuu hämärältä,<br />

niin rohkeasti vain kokeilemaan!<br />

Kotisivujen toteutus ja suunnittelu<br />

on ollut hauskaa ja antoisaa.<br />

Tarkoituksena on edelleenkin<br />

räätälöidä sitä yhdistyksen käyttöön<br />

sopivammaksi. Lehtemme<br />

uudistuminen on jo tuonut paljon<br />

uusia ideoita kehittämistyöhön<br />

ja lisää toivotaan. Yhtenä<br />

mielenkiintoisena tulevaisuuden<br />

kehittämisprojektina tulee mieleen<br />

Ratkesin aluetapahtumista<br />

tiedottaminen. Jos olet mukana<br />

aluevastaavana tai muuten, niin<br />

lähetä tietoa mielenkiintoisista<br />

koulutuksistanne, tapahtumista<br />

jne.<br />

Kotisivujen päivittäminen ja ylläpito<br />

on ollut toisaalta aika yksinäistä<br />

puuhaa ja haluankin kiittää<br />

siitä vähäisestä palautteesta,<br />

jonka olen sivuilla vierailleilta<br />

saanut. Olen myös päätellyt negatiivisen<br />

palautteen puutteesta<br />

sen, että sivut ovat palvelleet<br />

käyttäjiään kohtuullisesti. Toivon<br />

että tulevaisuudessa sivujen<br />

ylläpidosta voisi tulla yhteinen<br />

projekti, johon kaikki halukkaat<br />

voisivat tulla mukaan vaikkapa<br />

sähköpostin välityksellä.<br />

Jatkuvana ilon aiheenani on ollut<br />

uusien jäsenten liittyminen<br />

Ratkesiin netin välityksellä. Viime<br />

vuoden aikana useat kymmenet<br />

aiheesta kiinnostuneet jättivät<br />

jäsentietonsa kotisivujen<br />

kautta (141 kpl.). Aivan uutena<br />

osiona sivuilta löytyy myös<br />

kokeiluvaiheessa oleva keskustelu-foorumi,<br />

johon jokainen halukas<br />

voi jättää mielipiteensä,<br />

kommenttinsa tai kysymyksensä.<br />

Olen jättänyt foorumin tarkoituksellisen<br />

avoimeksi aiheiltaan, jotta<br />

kaikilla olisi mahdollista ylittää<br />

internetissä julkaisemisen<br />

Jos kotisivuihin hakisi jotain periaatetta<br />

niin se olisi ehdottomasti<br />

joustavuus. Tehdään siis sitä<br />

mikä toimii ja kiinnostaa kaiken<br />

sen runsaan ja hieman hajanaisenkin<br />

internet-tarjonnan keskellä.<br />

TERVETULOA MUKAAN !<br />

LYHYT SANASTO:<br />

Selain. Sovellusohjelma, jossa<br />

on graafinen vuorovaikutteinen<br />

käyttöliittymä ja jota käytetään<br />

verkossa olevien tietojen etsintään,<br />

katseluun ja hallintaan.<br />

FTP. (File Transfer Protocol) Protokolla,<br />

jota käytetään tie-dostojen<br />

siirrossa eri järjestelmien<br />

välillä.<br />

Kotisivu. WWW-palvelun aloitussivu,<br />

joka sisältää tunniste- ja<br />

hakemistotietoja.<br />

HTML (Hyper Text Markup Language)<br />

Kuvauskieli, jolla WWWsivut<br />

sekä muotoillaan et-tä<br />

WWW-tiedot jaellaan.<br />

HTTP (hypertext transfer protocol)<br />

Tapa, jolla sivut siirretään<br />

palvelinkoneelta selaimille ja yksittäisille<br />

käyttäjille.<br />

Palvelin. Verkossa oleva tietokone,<br />

joka palvelee muita tietokoneita.<br />

URL (Uniform Resource Locator)<br />

Palvelun osoite. Ilmaisee<br />

sen palvelinkoneen nimen, jossa<br />

palveluun kuuluva tiedosto sijaitsee,<br />

sekä tiedoston hakemistopolun<br />

ja tiedoston nimen.<br />

WWW (World Wide Web)<br />

Internetissä oleva järjestelmä,<br />

jolla kaikkialla maailmassa olevat<br />

multimedia-asiakirjat yhdistetään<br />

hypertekstilinkeillä. Tämän ansiosta<br />

asiakirjojen tietoihin pääsee<br />

helposti riippumatta siitä, missä<br />

ne fyysisesti sijaitsevat.<br />

RATKES 1/99

36<br />

KUTSU<br />

vuosikokoukseen<br />

Ratkes - yhdistyksen vuosikokous pidetään<br />

28.4.<strong>1999</strong>, klo 16.30 - 18.00<br />

Osuuskunta Toivon tiloissa<br />

Malminkatu 24 C 33, 00100 Hki<br />

Vuosikokouksessa esillä:<br />

- sääntömääräiset asiat<br />

- yhdistyksen hallituksen kokoonpano<br />

- vuosikokouksia koskevat sääntömuutosasiat<br />

Ratkes ry.<br />

Kaikki jäsenet tervetuloa!<br />

RATKES-PALKINNON LUOVUTUS JA ILTAJUHLA<br />

28.4.<strong>1999</strong> KLO 19.00 alkaen<br />

paikka: Hotelli Radison SAS (kabinetti)<br />

Runeberginkatu 2<br />

( vastapäätä Kampin metroasemaa )<br />

iltajuhlassa luovutetaan “Ratkaisun avain“-palkinto<br />

juhlan kunniavieraalle John Fryckmanille<br />

* kabinettiin ei tarvitse illalliskorttivarausta<br />

*ilta jatkuu hauskanpidolla ja vapaamuotoisesti<br />

Ra-ra-ra-ratke-ke-kes<br />

Asu vapaa! Ei syönti-, juonti- eikä muutakaan pakkoa!<br />

Kaikki ovat ystävällisesti tervetulleita pitämään hauskaa !<br />

RATKES 1/99

IKUISESTI UUDISTUVA<br />

Ritva Saarelainen<br />

Johtava kouluttaja,<br />

A-klinikkasäätiö<br />

37<br />

37<br />

JOHN FRYCKMAN<br />

SAA RATKES-AVAIMEN<br />

Kenttätyöntekijämme Raila Kannisto<br />

toi eräänä aamuna v.1972<br />

työpaikallemme, Helsingin Nuorisoasemalle<br />

varsinaisen ihmeen.<br />

Tämä ihme jutteli luontevasti tulkin<br />

välityksellä huumenuortemme<br />

kanssa ja nämä söivät hänen<br />

kädestään. Meille henkilökunnan<br />

jäsenille hän sanoi, että<br />

olemme ihan hyviä, mutta liian<br />

kilttejä. Outo väite, koska hän<br />

itse oli lämmin, huumorintajuinen<br />

ja ystävällinen eli ihan kiltti. Tapani<br />

Ahola, silloinen Nuorisoaseman<br />

johtaja, katsoa tapitti<br />

häntä ja kuunteli suu tiukkana.<br />

Minä kuuntelin ja tulkkasin, kun<br />

hän vastasi eräälle asiakkaalle<br />

sävyisästi tämän ranskankielen<br />

opintohaaveisiin: ”Se on aivan<br />

ihana kieli, soi kauniisti ja sitä<br />

arvostetaan kovasti, mutta onhan<br />

se kovin vaikea; verbit ovat<br />

ihan kauheita. Vaatii paljon aikaa<br />

ja tarmoa.” Pojan ilme vaihteli<br />

ihas-tuksesta tuumiskeluun.<br />

Näin käveli kalifornialainen John<br />

Fryckman ilman mitään tullimuodollisuuksia<br />

sydämeemme.<br />

Hän opetti meille ongelmanratkaisutekniikan.<br />

Yritimme Tapani<br />

Aholan kanssa käyttää sanaa<br />

”ratkoa”, koska se mielestämme<br />

kuvasi prosessia eikä<br />

lopputuotetta ”ratkaisu”. Suomen<br />

kielitoimisto pisti kuitenkin<br />

oivalluksemme ruotuun kirjoittamalla<br />

Hesarissa: ”Ongelmat ratkaistaan,<br />

niitä ei ratkota.<br />

Mistä lienevät nähneet ilmaisumme,<br />

mene ja tiedä. Näin siis<br />

vuonna 1972.<br />

Valoisa, sarkastinen hulluttelija,<br />

hienotunteinen, vahvuutta<br />

ilmen-tävä ihminen John<br />

Frycman on syntyjään ruotsalaisen<br />

siirtolai-sen lapsi. Isä kirvesmies<br />

ja poika viehättyi arkkitehtuurista.<br />

Suoritettuaan Koreassa<br />

2-vuotisen asepalvelun hän<br />

muutti suuntaa; alkoi opiskella<br />

sosiologiaa, sitten teologiaa ja<br />

lopulta psykologiaa. Hän väitteli<br />

ko. aineesta tohtoriksi v. 1982.<br />

Pappina hän teki nuorisotyötä<br />

huumenuorten parissa. Nämä<br />

opettivat hänet ”olemaan läsnä”<br />

ja saarnastuolissa hän tietenkin<br />

oppi kertomaan tarinoita niin että<br />

ne koskettivat koko värikästä<br />

seurakuntaa. Se mitä itse olen aina<br />

hänessä ihaillut on hänen kykynsä<br />

virittää sanottavansa kuulijan<br />

mukaan.<br />

Johnilla on mittava kouluttajaura.<br />

Intiasta Englantiin ja sieltä<br />

Ruotsiin ja ties minne. Hän on<br />

sulava kongressihai eli pitää<br />

workshoppeja yhtä hyvin perheterapian<br />

maailmankongressissa<br />

kuin lyhytterapian symposiumissakin.<br />

Hän on ollut jopa yhteistyössä<br />

MRI:n Paul Wazlawicin<br />

kanssa.<br />

Tästä asiasta Milanon työryhmän<br />

perheterapeutti Giuliana<br />

Prata väittää, ettei kukaan voi<br />

olla yhteistyössä Paul<br />

Wazlawickin kanssa – mene ja<br />

tiedä.<br />

Erästä asiaa haluan painottaa, sillä<br />

se tekee minuun aina yhtä suuren<br />

vaikutuksen. Nimittäin Johnin<br />

jatkuvaa uudistumiskykyä.<br />

Aina kun hänet tapaa, on hän<br />

kokeillut, hyväksynyt, hylännyt,<br />

soveltanut, pohtinut, jotain ajan<br />

hermolla olevaa asiaa.<br />

Siksi Ratkes ry:n valinta vuoden<br />

tunnustus-avaimen saajaksi<br />

28.4. –99 on mielestäni erittäin<br />

onnistunut.<br />

RATKES 1/99

38<br />

KIRJAT<br />

Ratkes-lehti alkaa tällä palstalla julkaista kirja- ja aikakauslehti-esittelyjä<br />

ja -arvioita, vinkkejä mielenkiintoisista artikkeleista ja muusta ratkaisuja<br />

voimavarakeskeisestä aineistosta (kotisivut, videot, audiokasetit). Jos<br />

Sinulla on ollut antoisa luku-, katselu- tai kuulokokemus, toimitus ottaa<br />

mielellään vastaan lyhyitä esittelyitä muillekin jaettavaksi.<br />

InterNET-riippuvuus<br />

NÄH<br />

TYÄ<br />

KOET<br />

TUA<br />

LUET<br />

TUA<br />

KUUL<br />

TUA<br />

InterNET-riippuvuus<br />

Young, Kimberly, S.:<br />

Caught in the Net – How to<br />

Recognize the Signs of Internet<br />

Addiction And a Winning Stra-tegy<br />

for Recovery. John Wiley & Sons,<br />

Inc.,New York, 1998.<br />

Ihmiset ovat kautta aikojen keventäneet<br />

elämäänsä erilaisilla vaikutusaineilla<br />

tai toistaneet tyydytystä<br />

tuottavaa toimintaa. Suurin osa<br />

meistä osaa kontrolloida käyttäytymistään,<br />

niin ettei tuo toiminta haittaa<br />

arkielämää. Osa ihmisistä kuitenkin<br />

addiktoituu, jolloin riippuvuus<br />

kääntyy tuskalliseksi kokemukseksi.<br />

Tänä päivänä tuon addiktion psyykkistä<br />

mekanismia ei tunneta vielä kovin<br />

tarkoin.<br />

Yhteiskunta suhtautuu riippuvuuteen<br />

eri tavoin: musiikkia ylenpalttisesti<br />

harrastavaa henkilöä ei pidetä<br />

ad-diktina, kun taas runsas juominen<br />

tunnustetaan yleensä sairaudeksi, johon<br />

tarvitaan apua.<br />

Yhteiskunnan ja teknologian kehittyessä<br />

myös riippuvuudet ilmenevät<br />

uusin tavoin. Internet lienee viimeisin<br />

addiktion aiheuttaja, jota ei enää<br />

voida kuvata perinteisillä sairausluokituksilla.<br />

On mielenkiintoista kysyä,<br />

miten media ja netti vaikuttavat persoonallisuuteemme<br />

kun vietämme<br />

yhä enemmän aikaa niiden parissa.<br />

Tämän riippuvuuslajin suurin tutkijaguru<br />

on tällä hetkellä Pittsburghin<br />

yliopiston psykologian laitoksen apulaisprofessori<br />

Kimberly S. Young.<br />

”Caught in the Net ” on tervetullut<br />

opus niiden harvalukuisten kirjojen<br />

joukkoon, joissa pohditaan internetin<br />

luonnetta riippuvuuden aiheuttajana.<br />

Young lähestyy aihettaan hyvin maanläheisesti<br />

käyttäen runsaasti arkielämän<br />

esimerkkejä omasta terapiatyöstään.<br />

Teksti on sujuvaa ja lukeminen<br />

onnistuu vaatimattomammallakin<br />

englannin kielen taidolla. Kirjan<br />

pääpaino on yksilötasolla, mikä on<br />

mielestäni sen keskeisin heikkous.<br />

Kirjoittaja myöntää itsekin, että internetaddiktio<br />

on vielä niin uusi asia, että<br />

siitä on vaikeaa muodostaa pätevää<br />

teoriaa, joka toimisi laajemmassakin<br />

yhteydessä. Juuri tuon kokoavan yhteyden<br />

puuttuminen, se ettei nettiaddiktiota<br />

sijoiteta laajempaan yhteiskunnalliseen<br />

rakenteeseen, on kirjan<br />

suurin vaje.<br />

NETTIADDIKTION<br />

TAUSTAA<br />

”Caught In The Net” -kirja on tarkoitettu<br />

lähinnä nettiriippuvuudesta kärsiville<br />

ihmisille ja heidän läheisilleen<br />

ja tässä tarkoituksessa se toimiikin<br />

mainiosti. Young tarkastelee riippuvuusilmiötä<br />

seikkaperäisesti, pohtien<br />

sen merkitystä eri ikäkausina.<br />

Teos kattaa lasten, nuorten ja aikuis-<br />

RATKES 1/99

39<br />

ten erilaiset psyykkiset mekanismit riippuvuuden<br />

synnyssä. Kirjoittaja tarkastelee myös seksuaalisuuden<br />

osuutta nettiaddiktion muotoutumisessa<br />

sekä niitä ongelmia, joita netin pakonomainen käyttö<br />

voi aiheuttaa vaikkapa työpaikalla.<br />

Koska internet on mittava kokoelma erilaisia saitteja<br />

ja keskusteluryhmiä, on siitä vaikea puhua yhtenäisenä<br />

mediana. Ei myöskään ole samantekevää,<br />

mihin riippuvuus kohdentuu. Young korostaakin,<br />

että juuri OnLine-chatit ja erilaiset keskusteluryhmät<br />

sekä roolipelit ovat niitä kohteita, joihin ihmiset jäävät<br />

pahiten koukkuun. Reaaliaikaisuus ja sosiaaliset<br />

kontaktit vetoavat hyvin voimakkaasti käyttäjien<br />

tunteisiin. Näin surffailusta voi helposti tulla<br />

pakonomaista. Myönteisiin tuntemuksiin ja onnistumisen<br />

elämyksiin halutaan palata yhä uudelleen<br />

ja uudelleen ja viimein käytöstä tulee pakonomaista.<br />

Netti vastaa näin käyttäjän emotionaalisiin tarpeisiin<br />

ja täydentää hänen minäkuvaansa. Kierre<br />

on valmis: ihminen ei voi enää elää ilman nettiä.<br />

Riippuvuuden synnyssä on oleellista myös internetin<br />

nimettömyys: jokainen käyttäjä voi luoda itselleen<br />

haluamansa persoonallisuuden vaihtamalla<br />

identiteettiä. Voit muuntautua miehestä naiseksi,<br />

vanhasta nuoreksi ja niin edelleen eri tilanteissa.<br />

Netin käyttäjä on ainakin pintatasolla jatkuvassa<br />

muutosprosessissa. Et voi koskaan tietää, kenen<br />

kanssa olet todellisuudessa tekemisessä.<br />

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ?<br />

Youngin mielestä masennus on yksi olennaisimpia<br />

persoonallisuuden piirteitä, joka voi johtaa<br />

nettiriippuvuuteen. Kirjoittajan perusteesi onkin,<br />

että nettiriippuvuus on viime kädessä persoonallisuushäiriö,<br />

jonka internet voimakkaasti tunteisiin<br />

kohdentuvana mediana saattaa laukaista esiin.<br />

Kirja edustaa amerikkalaista näkökulmaa addiktiohin.<br />

Sitä on vaikeaa suoraan soveltaa pohjoisiin<br />

oloihimme. Young on määritellyt nettiriippuvuudeksi<br />

38 tuntia ylittävän viikkokäytön.<br />

Tämä tuntuu ainakin suomalaisessa mediakulttuurissa<br />

turhan korkealta tuntimäärältä.<br />

TERAPIAA<br />

Youngin kirja on kokonaisuudessaan suositeltavaa<br />

lukemistoa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita<br />

internetin varjopuolista. Teos ei sorru uuden teknologian<br />

pelkoon, vaan ilmaisee asiansa kiihkottomasti.<br />

Kirjoittaja myöntää että vain pieni osa<br />

internetin käyttäjistä jää koukkuun. Lääkkeeksi<br />

Young tarjoaa 8-osaisen terapeuttisen hoito-ohjelman,<br />

jonka tavoitteena ei ole lopettaa täysin netin<br />

käyttöä, vaan kohtuullistaa se. Lähtökohtana on<br />

kartoittaa riippuvuuden voimakkuus ja pikaisella<br />

interventiolla saada netin käyttö turvalliseksi.<br />

Vaikka kirjan lähtökohta ei ole leimallisesti lyhytterapeuttinen,<br />

tarjoaa se kuitenkin tervetulleita vinkkejä<br />

myös addiktion ratkaisukeskeiseen hoitoon.<br />

Tarkoitus ei ole analysoida lapsuuden aikaisia traumaattisia<br />

kokemuksia riippuvuuden synnyssä,<br />

vaan keskittää asiakkaan voimavarat nykyhetkeen<br />

ja edetä askel kerrallaan kohti vapautumista.<br />

Terapiassa voidaan käyttää myös ratkaisukeskeisiä<br />

interventioita, jolloin asiakas itse määrittelee tavoitteensa<br />

ja tunnistaa voimavaransa. Lisäksi korostetaan<br />

tilanteen normalisoimisen myötä syntyneitä<br />

myönteisiä muutoksia. Erilaisten mielikuvien käyttö<br />

voi myös toimia mainioina muutoksen apumoottoreina.<br />

Youngilla on omat kattavat nettisivunsa, jotka löytyvät<br />

osoitteesta:<br />

www.netaddiction.com.<br />

Hän on tehnyt myös kyselykaavakkeen, jolla voi<br />

testata omaa tai läheisen mahdollista nettiriippuvuutta.<br />

Tuo testi löytyy suomenkielisenä<br />

versiona päihdelinkin mai-nioilta saitilta osoitteessa:<br />

www.paihdelinkki.fi.<br />

Siellä on myös lisää asiaa eri addiktioista.<br />

Lasse Jalonen<br />

Kirjoittaja on Turun SPR:n Nuorten Turvatalon<br />

työntekijä<br />

Aiheeseen liittyvää muuta kirjallisuutta:<br />

Turkle, Sherry: Life on the Screen- Identity in the Age<br />

of the Internet. Simon & Schuster, New York, 1995.<br />

Turkki, Teppo: Minuus mediassa<br />

-Uusia identiteettejä metsästämässä. Atena Kustannus<br />

Oy, Juva, 1998.<br />

RATKES 1/99

40<br />

KOETTUA LUETTUA NÄHTYÄ KUULTUA<br />

Lupaavuutta<br />

etsimässä<br />

Riikonen, Eero & Smith, Gregory Madan:<br />

Inspiraatio ja asiakastyö. Suom. Paula<br />

Kamppikoski ja Eero Riikonen. Vastapaino,1998.<br />

(Alkuperäisteos: Re-imagining Therapy. Sage,<br />

1997.)<br />

Sen kummemmin mieltämättä poststrukturaalisten<br />

dialogien syvintä olemusta Eero Riikosen ja Gregory<br />

Smithin kirja “Inspiraatio ja asiakastyö” jätti<br />

samanaikaisesti lukijan hämmentyneeseen ja<br />

innostuneeseen olotilaan. Kirjoittajien vahva käsitys<br />

siitä että terapia on keskustelua, on virkistävä<br />

näkökulma kaiken niiden terapeuttisten lähestymistapojen<br />

ja -metodien moninaisuudessa, jossa<br />

juuri nyt elämme. Kirjan lukeminen vahvistaa lukijan<br />

käsitystä vuorovaikutuksen laadun merkityksestä<br />

asiakastyön tuloksellisuuteen ja antaa siten<br />

mahdollisuuden tutkia lukijan omaa persoonallista<br />

osuutta asiakastyössä.<br />

Hämmentävää kirjassa oli sen äänien ja dialogien<br />

sijoittelu teoreettisen pohdiskelun tueksi. Allekirjoittaneelle<br />

ei aina selvinnyt dialogin merkitys sinänsä<br />

selkeältä tuntuvan asiayhteyden kuvaajana.<br />

Hyväksi tavaksi ymmärtää kirjoittajien esitystapaa<br />

osoittautui kokonaisuuden lukeminen, dialogien<br />

pieni sulattelu ja palaaminen jonkin ajan kuluttua<br />

teoreettiseen osuuteen. Kirja antaa nimensä mukaisesti<br />

inspiraatioita asiakastyöhön. Puhutun kielen<br />

ja koko vuorovaikutuksen (myös non-verbaalisen)<br />

merkitys ja mallittaminen jäävät silti ymmärrettävästi<br />

lukijan omien kokemusten varaan.<br />

RATKES 1/99<br />

Kielen ja mielen yhteistoiminnan jäsentäminen on<br />

tietyllä tapaa aikamme ilmiö. Terapia- ja asiakastyön<br />

metodien saattaminen yleisesti ymmär-rettävään,<br />

siis markkinoitavaan muotoon, houkuttelee kielellisen<br />

ilmaisun selkeyttämiseen ja yksinkertaistamiseen.<br />

Kirjan kirjoittajat varoittavat aiheellisesti useampaankin<br />

otteeseen terapia-alan “big-mac’eistä”<br />

eli metodipaketeista, jotka ilman toimivaa molemminpuolisuutta,<br />

eivät kata koko inhimillisen<br />

vuorovaikutuksen kirjoa. Ihmiset eivät yleensä<br />

odota terapeuteilta nopeita interventioita pulmallisiin<br />

elämäntilanteisiinsa, vaan usein pelkästään<br />

kokemusta kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta.<br />

Vuorovaikutuksessa käytetyt sanat, puhe ja<br />

dialogit ovat kuin abstrakti taideteos, joka muuttaa<br />

jatkuvasti muotoaan ja reagoi ympäristön tarpeisiin.<br />

“Niiden avulla voidaan esimerkiksi luoda hyvä<br />

ilmapiiri, saada ihmiset kehräämään, vastustaa<br />

sortoa ja tukea unelmia” (s.21).<br />

Työntekijän ja asiakkaan suhteet kieleen ja sanoihin<br />

voidaan nähdä innostavina mahdollisuuksina,<br />

joilla tavoitellaan terapeuttiseen keskusteluun usein<br />

liitettyjä odotuksia ja tavoitteita. Parhaimmillaan<br />

sanat kohtaavat yhteisessä todellisuudessa, muodostavat<br />

dialogin ja jatkavat elämäänsä teoissa sekä<br />

käyttäytymisessä. Sanojen, kielikuvien sekä tarinoiden<br />

mahdollisuudet esiintyvät kirjassa lohdullisen<br />

äärettöminä.<br />

Lasse Salmi<br />

Kouluttaja, ohjaaja<br />

Tampere

41<br />

KOETTUA LUETTUA NÄHTYÄ KUULTUA<br />

FAMILY PROCESS<br />

Aikakauslehdet<br />

Family Process on perinteikäs amerikkalainen<br />

julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa<br />

vuodessa. Toimittajiensa taustan ja artikkeleiden<br />

sisällön puolesta on se kansainvälisesti<br />

värittynyt laatulehti, joka edustaa<br />

alansa kirkasta kärkeä. Pohjoisamerikkalaisuus<br />

korostuu kuitenkin innovaatioiden<br />

esilletuonnissa: painopiste on<br />

sikäläisissä suuntauksissa. Amerikasta<br />

tosin ovat monet uudet tuulet saaneetkin<br />

alkunsa. Lehden sisältö on toisaalta käytännöllinen,<br />

mutta numerosta riippuen<br />

myös tutkimuksellisesti painottunut. Ulkoasua<br />

myöten (ei kuvia, ei taittokikkoja)<br />

Family Process on tiukan asiallinen, mutta<br />

kuitenkin erittäin kiinnostava ja luettava<br />

(tietenkin numerosta riippuen).<br />

Lehden tekijäkunta on korkeatasoista; avustavina<br />

toimittajina työskentelevät mm. Steve de Shazer,<br />

Michael White jne.Toimitusneuvostossa ovat aikoinaan<br />

vaikuttaneet alan huiput Gregory Batesonista<br />

Don D. Jacksoniin ja Virginia Satirista<br />

Jay Haleyhin. Nykyisin lehteen on mahdollista tutustua<br />

arkistojen lisäksi myös CD-romin kautta. Se<br />

käsittää lehden numerot vuodesta 1962 vuoteen<br />

1996, parin sadan dollarin korvauksella.<br />

Family Proscessiin kannattaa tarttua. Voin suositella<br />

sitä laadukkaana ja näkemyksellisesti laaja-alaisena<br />

julkaisuna.Tiukassa asiallisuudessaan se edustaa<br />

tyyliä, joka vetoaa allekirjoittaneeseen.<br />

Vesa Heiskanen<br />

Kirjoittaja on SPR:n Nuorten Turvatalon<br />

työntekijä Tampereella<br />

Kukin Family Processin reilu satasivuinen kokonaisuus<br />

on jaettu pääkirjoituksen lisäksi eri teemaosuuksiin,<br />

jotka vaihtelevat numeroittain. On<br />

tutkimusta, kliinistä teoriaa ja käytäntöä, ajankohtaista<br />

kommentaaripalstaa jne. Useissa numeroissa<br />

on myös erikoisosuus, joissa viimevuonna käsiteltiin<br />

laaja-alaisesti ainakin narratiivista terapiaa<br />

ja perhetutkimuksen uusia tuulia.<br />

Lehti tuo esiin monipuolisen kuvan yksilö- ja<br />

perheterapioista sekä niihin liittyvästä tutkimuksesta.<br />

Eri lyhytterapeuttiset työtavat ovat myös<br />

kattavasti esillä. Vuoden –98 numeroissa niistä palstatilaa<br />

saivat ainakin ratkaisukeskeiset menetelmät,<br />

narratiivisuus laajaltikin, systeemiset ja kognitiiviset<br />

mallit sekä jossain määrin NLP. Lähes-tymistapojen<br />

kirjosta ja sisällön vivahteikkuudesta<br />

huolimatta Family Processin kokonaisilme on ehjä<br />

ja huoliteltu.<br />

RATKES 1/99

42<br />

Ratkesin<br />

alueellinen toiminta<br />

Alueelliset ryhmät tekevät itsenäistä työtä ratkaisukeskeisten työtapojen ylläpitämiseksi,<br />

tutkimiseksi ja kehittämiseksi. Tällä palstalla ne voivat päivittää tietonsa. Kun haluat<br />

verkostoitua Eteläinen alueesi Kymenlaakso<br />

muihin voimavarasuuntautuneisiin ihmisiin ota yhteyttä ja tule tilaisuuksiin:<br />

ETELÄINEN KYMEENLAAKSO<br />

Irene Pirinen, Jaana Vaittinen ja Lotte Soini /<br />

Kotkan perheneuvola p: 05-2347950.<br />

Seuraava kokoontuminen: 9.3. klo. 18.30 Vanhempi-lapsi<br />

-keskuksessa, Eräpolku 8, Kotka.<br />

ETELÄ-POHJANMAAN ALUE<br />

Vapaamuotoisen alueryhmämme seuraava<br />

kokous on 29.4.-99 TYT:n tiloissa. Luovuusgeneraattori<br />

käyttöön ja mukaan suunnittelemaan<br />

toimintaa. Mikäli aikaa jää, voi trossata<br />

(=kehuskella) ratkesriemukkailla<br />

saavutuksillaan tai hakea vinkkejä omaan<br />

neuvottomuuteensa.<br />

Yhdyshenkilöt: Tommi Hautaniemi pt: 06-<br />

4154182, fax: 06-2165540,<br />

e-mail: tommi.hautaniemi @epshp.fi ja<br />

Esa Nordling pt: 06-4154183, fax: 06-<br />

2165540, e-mail: esa.nordling@epshp.fi<br />

mailto:esa.nordling@epshp.fi.<br />

HELSINGIN ALUE<br />

Ota yhteyttä RATKESin hallituksen jäseniin. Ks.<br />

Ratkesin kuulumisia-palstalta yhteystiedot.<br />

JOENSUUN ALUE<br />

Joensuuhun on perustettu uusi, voimavarakeskeinen<br />

osuuskunta Oivalogia. Sen erityisalana ovat kattavat<br />

työterveydenhuoltoon ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät<br />

palvelut. Osuuskunnan osoite: Nurmeksentie 58,<br />

Joensuu 10.<br />

Yhteyshenkilö: Arto Kyllönen,<br />

Kalevankatu 10 D 36, 80100 , Joensuu.<br />

Pk: 013-129997, pt: 013-2675719<br />

JYVÄSKYLÄN–ÄÄNEKOSKEN<br />

SEUTU<br />

Toimintamme on täällä alkanut jo vuonna –95 Liisa Tuovisen<br />

kymmenpäiväisen kurssin jälkeen. Olimme silloin<br />

varsin tohkeissamme voimavaroja vapauttavasta ajattelutavasta<br />

ja jatkoimme yhteydenpitoa 5-6 hengen ryhmässä<br />

4-5 kertaa vuodessa. Tapaamiset ovat olleet<br />

työnohjausluonteisia ja olemme näin ylläpitäneet ratkaisu-<br />

ja voimavarakeskeistä ajatteluamme.<br />

Viime vuonna järjestimme päivän jatkokoulutuksen Liisan<br />

kanssa Jyväskylässä. Jatkamme niin kauan kuin homma<br />

toimii ja palvelee meitä.<br />

Erkki Tourunen, 014-582426,<br />

e-mail: erkki.tourunen@pp.inet.fi<br />

KOUVOLAN ALUE<br />

Täällä toivotaan yhteydenottoja vapaamuotoisen<br />

tutustumisillan järjestämiseksi!<br />

Erja Vanhala-Koivula, Kuusankosken aluesairaala,<br />

p.05-8402640.<br />

OULUN ALUE<br />

Oulussa on alkanut ratkaisu- ja resurssikeskeinen työnohjaajakoulutus<br />

syksyllä –98. Suunnittelemme myös<br />

ratkaisukeskeistä ja toiminnallista syömisongelmia käsittelevää<br />

koulutusta ja vanhempien tukemista. Tulemme<br />

jatkossa kertomaan kokemuksistamme.<br />

Olemme niin ikään soveltaneet ratkaisukeskeistä ajattelua<br />

työyhteisön ongelmien ratkomiseen.<br />

Seuraavaan Ratkes-lehteen olemme luvanneet tuottaa<br />

aineistoa.<br />

Lastenpsykiatri Hilkka Keistinen p. 0400-687857,<br />

e-mail: hilkka.keistinen@pp.inet.fi ja rehtori Tarja<br />

Vitikka p. 08-8198386.<br />

RATKES 1/99

alueellinen toiminta<br />

43<br />

PORIN-RAUMAN SEUTU<br />

Porin-Rauman seudun alueellinen toiminta etsii muotoaan.<br />

Kun olet kiinnostunut ratkaisukeskeisestä yhteistoiminnasta<br />

ota yhteyttä!<br />

Teija Saine pt.02-8343384 tai fax 02-8343384,<br />

pk. 02-8226919.<br />

PORVOO<br />

Kokoontuminen 18.3. klo. 18.00 Perheasian neuvottelukeskuksessa.<br />

Aiheena ”Työni tähtihetket”. Tuotamme<br />

aineistoa 3/99 Ratkes-lehteen.<br />

Anita Björkestam-Granell, p.040-5262835.<br />

TAMPEREEN ALUE<br />

Kevään koulutus- ja työkokousten teemana ”Tarinat”.<br />

Seuraava tapaaminen 24.3. klo.14-16 Vuoltsun tiloissa.<br />

Aiheena ”Tarinat käytössä” (Marja-Leena Majanmaa<br />

ja Mailis Taskinen).<br />

Lasse Salmi p.03-2110205, 0400-701442, e-<br />

mail:lasse.salmi@vip.fi tai Kirsi Koponen p.03-<br />

3584622.<br />

TURUN ALUE<br />

Turun alueella toiminta on ollut pitkään SRP:n turvatalon<br />

innokkaan joukon vastuulla. Olemme keskustelleet<br />

myös mallittamisesta ja NLP:stä yleensä. Syksyn viimeisessä<br />

kokouksessa sovimme, että Ratkaisu-Impulssi<br />

kutsuu maaliskuussa porukan kokoon tutustumaan<br />

sen uusiin tiloihin. Näin tapahtuu. Tervetuloa torstaina<br />

25.3.-99 klo.18.00 Ratkaisu-Impulssiin, Rauhankatu 4.<br />

Matti Tiusanen alustaa ratkaisukeskeisestä lyhyt- kuntoutuksesta.<br />

Ystävälliset ilmoittautumiset Sari<br />

Kujalalle (02) 277 6800. Matti Tiusanen, p.02-277<br />

6800.<br />

VANTAAN ALUE<br />

Terveiset Vantaalta! Seuraava tapaamisemme on 4.3.<br />

klo.16.30 Viertolan avotyössä.<br />

Os. Kielotie 40. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!<br />

Merja Taipale, Viertolan vastaanottokoti,<br />

p.09-8394209.<br />

Suosi klassikoita!<br />

Ben Furmanin ja Tapani Aholan kirjasta<br />

“Taskuvarkaat nudistileirillä”<br />

on ilmestynyt uusi painos. Kirjan – joka on käännetty myös<br />

ruotsiksi ja englanniksi – toisen painoksen esipuheessa<br />

tekijät kirjoittavat: ”Me iloitsemme siitä, että yli kymmenen<br />

vuotta sitten eräällä mannertenvälisellä lennolla keksimämme<br />

ironinen vertaus, jonka mukaan etsiessään tulkintoja<br />

ihmisistä terapeutit ovat kuin taskuvarkaita<br />

nudistileirillä, on herättänyt vastakaikua – tai ainakin<br />

uteliaisuutta.”<br />

Kirjan hinta on 138.- sisältäen alv:n ja postituksen.<br />

Sitä voi tilata: Mielikirjat. Valhallankatu 5,<br />

00250 Helsinki. Puh/fax: 09-4540916<br />

RATKES 1/99

44<br />

RA<br />

T KE<br />

S<br />

yhdistys<br />

Hallitus tiedottaa:<br />

Ratkaisukeskeisen psykoterapian<br />

kouluttajakollegio on valittu!<br />

Kollegion lähitulevaisuuden eräänä<br />

tehtävänä on myöntää psykoterapian<br />

kouluttajasertifikaatti.<br />

Mitä se on?<br />

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) voi<br />

myöntää hakemuksesta psykoterapiakoulutuksen<br />

läpikäynneille käyttöoikeuden psykoterapeutin<br />

ammattinimikkeeseen. Jotta TEO voisi hyväksyä<br />

koulutuksen, on sille säädetty tietyt kriteerit, jotka<br />

koskevat koulutuksen kestoa, teorian osuutta, työnohjauksen<br />

määrää, omakohtaista terapiaa jne.<br />

Perinteisesti kouluttajien pätevyyden kriteereinä on<br />

ollut ns. vaativan erityistason psykoterapiakoulutus<br />

(VET), joka esim. psykoanalyyttisessa koulutusmallissa<br />

vastaa ns. pitkää, yleensä kuusi vuotta kestävää<br />

koulutusta. Koska ratkaisukeskeisen psykoterapian<br />

alalla ei vielä ole järjestetty VET-koulutuksia,<br />

on tämän psykoterapiasuuntauksen kohdalla<br />

sovittu, että koulutusyhteisöt ja tahot jotka<br />

järjestävät ratkaisukeskeistä psykoterapiakoulutusta,<br />

huolehtivat itse käytettyjen kouluttajien<br />

pätevyydestä.<br />

Kouluttajien pätevyyden toteamiseksi Ratkes-yhdistys<br />

perustaa kollegion, joka voi hakemuksesta<br />

myöntää ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajalle<br />

hänen pätevyytensä vahvistavan<br />

sertifikaatin.<br />

Kuka voi hakea sertifikaattia?<br />

Ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajasertifikaattia<br />

voi hakea kuka tahansa vähintään opistotasoisen,<br />

sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulu-<br />

RATKES 1/99<br />

tuksen saanut henkilö, jolla on opintoja ratkaisukeskeisessä<br />

psykoterapiassa ja kokemusta sen käytöstä<br />

ja kouluttamisesta. Hakijan tulee lisäksi olla Ratkes<br />

ry:n jäsen.<br />

Miten hakemus tulee laatia?<br />

Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan peruskoulutus,<br />

ratkaisukeskeisen psykoterapian koulutus, saatu<br />

työnohjaus sekä kokemus kouluttajana ja työnohjaajana<br />

toimimisesta. Hakemukseen liitetään ansio-<br />

ja julkaisuluettelo. Lisäksi tarvitaan kaksi (2)<br />

suosittelijaa, jotka perustelevat, miksi asianomainen<br />

soveltuu ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajaksi.<br />

Ketä kollegioon kuuluu ja mitkä ovat sen<br />

toimintaperiaatteet?<br />

Ratkesin hallitus nimeää sertifikaattikollegion jäseniksi<br />

keskuudestaan kaksi jäsentä. Kokouksessaan<br />

8.2.-99 hallitus nimesi Harri Helteen ja Anneli<br />

Litovaaran. Erovuoroisuus arvottiin ja sen mukaan<br />

Harri Helle on erovuorossa vuoden ja Anneli<br />

Litovaara kahden vuoden kuluttua.<br />

Lisäksi hallitus pyytää kollegion jäseniksi neljä (4)<br />

maassamme pitkään toiminutta, arvostettua ja luottamusta<br />

nauttivaa ratkaisukeskeisen psykoterapian<br />

kouluttajaa. Kokouksessaan hallitus päätti pyytää<br />

Ben Furmanin, Sara Vatajan, Antti Mattilan ja<br />

Peter Sundmanin.<br />

Kollegio laatii toiminnalleen säännöt, jotka Ratkesin<br />

hallitus hyväksyy. Niiden mukaan jäsenet kutsutaan<br />

kahdeksi vuodeksi ja kolme jäsentä on erovuorossa<br />

vuosittain.<br />

Ensimmäisessä kokouksessa erovuoroisuus arvotaan<br />

muiden jäsenten kuin Ratkesin hallituksen edus-

45<br />

RATKESin<br />

KUULUMISia...<br />

tajien kesken.<br />

Mihin kouluttajasertifikaatin saaja sitoutuu?<br />

Ottaessaan vastaan kouluttajasertifikaatin sen vastaanottaja<br />

sitoutuu kirjallisesti noudattamaan Ratkes<br />

ry:n ratkaisukeskeisille psykoterapeuteille ja kouluttajille<br />

laadittuja eettisiä ohjeita ja olemaan Ratkes<br />

ry:n jäsen.<br />

Mitä sertifikaatin hakeminen maksaa?<br />

Hakemuksen käsittely maksaa 500 markkaa. Sertifikaatin<br />

myöntäminen maksaa 1000 markkaa. Maksut<br />

maksetaan Ratkes ry:n tilille. Käytännön asioihin<br />

vastaa Anneli Litovaara p. 0500-439457.<br />

Mihin hakemus lähetetään?<br />

Hakemus toimitetaan Ratkes ry:n postiosoitteeseen:<br />

RATKES ry., PL 56, 00101, Helsinki.<br />

HUOMIO-HUOMIO-HUOMIO!<br />

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat:<br />

HARRI HELLE - puheenjohtaja<br />

puh ( työ) 040-500 0643<br />

BEN FURMAN, 1. varapuheenjohtaja<br />

puh 09-436 2556<br />

varajäsen TIINA TARKKANEN<br />

puh 09-477 3484<br />

AULI KIMINKI, 2. varapuheenjohtaja<br />

puh 019-347 264<br />

vj. MARJA VUORINEN, p. 09-351 600<br />

PAULA ROMULA, yhdistyksen sihteeri<br />

puh/fax: 4580122<br />

vj. RIITTA KOTILAINEN, p. 09-477 1640<br />

LAURI HEIKKILÄ, p.040-541 5893<br />

vj . AAPO PÄÄKKÖ, p. 050-330 1451<br />

ANNELI LITOVAARA, p. 0500-439 457<br />

vj. ERJA VANHALA-KOIVULA,<br />

p. 0400- 485 827<br />

45<br />

Jos saatte tietoonne kiinnostavia koulutuksia tai<br />

järjestätte itse niitä, ilmoittakaa niistä:<br />

Auli Kimiki puh: 019-347 264<br />

voimme panna tiedon lehteen, mikäli lehti sopivasti<br />

ilmestyy tai internet-sivuillemme.<br />

ANNA LAITINEN, p. 09-871 4043<br />

vj. JARMO HEINO, p. 03-628 8207<br />

LASSE SALMI, p. 0400-701 442<br />

vj. KIRSI KOPONEN, p. 03- 358 4622<br />

RAIJA LAHTI, p. 09-863 1364<br />

vj. LIISA TUOVINEN, p. 09-228 704<br />

Käykää internetissä ja Ratkesin kotisivulla!<br />

Uusinta uutta on mm. keskustelusivu. Ratkesissa<br />

aikaisemmin ilmestyneitä kiinnostavia artikkeleita<br />

löytyy linkin “ Artikkelit” alta ja paljon muuta.<br />

Kotisivumme löytyy osoitteesta:<br />

www.ratkes.fi<br />

Yhdistyksen rahastonhoitaja, jäsenrekisterin<br />

ylläpitäjä ja jäsenasioiden hoitaja on<br />

KIRSI-MARJA JÄRVINEN<br />

Kirsi-Marjan osoite: Oksasenkatu 5, 08150 Lohja<br />

puh. nro: 0400- 872 474<br />

fax: 019- 339 396<br />

RATKES 1/99

46<br />

VIESTIN MERKITYS<br />

ON<br />

SEN HERÄTTÄMÄ REAKTIO!<br />

Nyt Sinulla on mahdollisuus ilmaista mielipiteesi tästä lehdestä. Mihin ihastuit, mihin vihastuit?<br />

Mitä jäit miettimään? Mikä teki hyvää? Mistä näit unta? Mikä oli työsi kannalta hyödyllisintä?<br />

Ihmisenä olemisen kannalta? Mitä mieltä olet lehden uudesta ulkomuodosta? Jos olisit päätoimittaja,<br />

mitä tekisit toisin seuraavassa numerossa?<br />

Kannustamme ja kutsumme Sinua jakamaan palautettasi, suhdetietoasi toimitukselle. Näin voimme<br />

yhdessä (com-union) tavoitella kommunikointia, joka parhaimmillaan saattaa lisätä tietoisuutta<br />

siitä, miten päästä eteenpäin, miten havaita ja luoda tulevaisuudessa niitäkin mahdollisuuksia,<br />

joita ei vielä ole.<br />

Voit lähettää palautteesi suoraan toimituksen osoitteeseen kirjeitse tai sähköpostilla (ks. yhteystiedot<br />

lehden alusta). Suosittelemme kuitenkin erityisesti Ratkesin kotisivulla (www.ratkes.fi)<br />

olevan keskustelu-foorumin käyttöä.<br />

Toimitus vastaanottaa mielellään myös erilaista kuvallista materiaalia (valokuvat, piirrokset, mindmaps<br />

jne.) käyttöönsä.<br />

Toimitus<br />

OHJEITA<br />

KIRJOITTAJILLE<br />

1. Ratkes-lehti julkaisee ratkaisu- ja voimavarakeskeistä<br />

työtä käsitteleviä artikkeleita,<br />

selostuksia, katsauksia, keskustelupuheenvuoroja,<br />

kirjallisuusesittelyjä, haastatteluja,<br />

koulutusselostuksia ja muuta aihepiiriin<br />

liittyvää aineistoa.<br />

2. Käsikirjoitukset lähetetään osoitteella: Päätoimittaja<br />

Tapio Malinen, Kajavatie 21, 06100<br />

Porvoo. Ne toimitetaan joko dis-ketillä (päällä<br />

selkeästi merkitty tekstinkäsittelyohjelman<br />

nimi) tai e-maililla<br />

tapio.malinen@porvoo.fi.<br />

Toimitus varaa oikeuden editoida käsikirjoituksia<br />

niin että niistä tulisi tiiviitä ja<br />

sujuvakielisiä. Käsikirjoituksia ei palauteta.<br />

Taittamisen helpottamiseksi: älä muokkaa ja<br />

muotoile tekstiä sisennyksillä, lihavoinneilla<br />

tai muilla erityistehosteilla.<br />

3. Artikkeleiden pituus saa olla korkeintaan 12 liuskaa,<br />

keskustelupuheenvuorojen ja kat-sausten<br />

5 liuskaa ja kirjaesittelyjen 3 liuskaa.<br />

4. Kaikkien kirjoitusten laatijoilta pyydetään seuraavat<br />

tiedot: nimi, arvo, ammatti, työpaikka ja<br />

kirjeenvaihto-osoite ja puhelinnumero.<br />

5. Kuviot ja taulukot otsikoidaan ja numeroidaan.<br />

Kirjoittajat voivat lähettää toimituksen käyttöön<br />

tekstiinsä liittyviä valokuvia tai muuta<br />

kuvamateriaalia.<br />

6. Kirjallisuusviitteet tehdään englantilaisen tavan<br />

mukaan : Heiskanen, V. (1998) Lyhytterapian<br />

hyvin lyhyt jazzologia. Ratkes 3/98,<br />

15-17. ; Riikonen, E. & Smith, G.(1998)<br />

Inspiraatio ja asiakastyö. Vastapaino.<br />

Paula Romula puh/fax: 09-458 0122 yleinen informaatio, tiedotus<br />

Kirsi-Marja Järvinen puh: 0400- 872 474 fax: 019- 339 396 jäsenrekisteri, jäseneksi<br />

liittymiset, osoitteenmuutokset, jäsenmaksut.<br />

RATKES 1/99<br />

HUOM! JOS HALUAT TIETOA RATKESISTA:

47<br />

Ratkes!<br />

rakentavaa<br />

vuorovaikutusta<br />

Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja<br />

työtapa on maanläheinen ja<br />

myönteinen tapa kohdata erilaisia<br />

inhimillisen elämän<br />

haasteita ja pulmatilanteita.<br />

Ratkes-yhdistyksessä haluamme<br />

innostaa kehittämään<br />

niihin luovia ratkaisuja korostamalla<br />

toiveikkuutta, voimavaroja,<br />

edistystä ja yhteistyötä.<br />

Ratkaisukeskeinen työtapa<br />

valtaa alaa etenkin ihmissuhdealoilla<br />

toimivien keskuudessa.<br />

Tule kansamme kehittämään<br />

monipuolista toimintaamme!<br />

Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden<br />

työmenetelmien<br />

kehittämisyhdistys<br />

Työkaluja ihmissuhdetyöhön,<br />

terapiaan, koulutukseen,<br />

työyhteisöjen kehittämiseen<br />

Kaikille asiasta kiinnostuneille<br />

Järjestää tapaamisia ja<br />

koulutustilaisuuksia<br />

sekä julkaisee omaa lehteä<br />

(tekstaa selvästi)<br />

Liity jäseneksi! Postita tai faksaa tämä osa<br />

Puh/fax 09- 458 0122<br />

RATKES-yhdistys, PL 56, 00101 Helsinki<br />

Haluan liittyä Ratkes-yhdistykseen<br />

Nimi: ..................................................................................................................<br />

Ammatti/toimiala: ..............................................................................................<br />

Osoite: ...............................................................................................................<br />

Puhelinnumero: .................................................................................................<br />

RATKES 1/99

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!