M - Suomen Posti Oyj - BE Group
M - Suomen Posti Oyj - BE Group
M - Suomen Posti Oyj - BE Group
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
M - <strong>Suomen</strong> <strong>Posti</strong> <strong>Oyj</strong><br />
Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakaslehti 2/2006<br />
Turun teräspalvelukeskus laajenee<br />
Lapuan teräspalvelukeskuksen<br />
palvelut<br />
monipuolistuvat,<br />
sivu 2<br />
Misa-kiukaista hyvät<br />
löylyt jo 50-vuoden<br />
ajan, sivu 3<br />
Starckjohann Steel<br />
Sinfonia Lahden<br />
yritysjoukkueeseen,<br />
sivu 5<br />
Markkinakatsaus,<br />
sivu 6<br />
Starckjohann Steelin Turun teräspalvelukeskukseen rakennetaan<br />
7000 neliötä lisää tuotanto- ja varastotilaa. Laajennuksen yhteydessä<br />
otetaan käyttöön uusi sinkopuhdistus- ja suojamaalauslinja.<br />
Laajennus mahdollistaa pidempien avopalkkien sekä sinko- ja<br />
suojamaalattujen tuotteiden varastoinnin ja jatkokäsittelyn<br />
tuotantotiloissa.<br />
Sinkopuhdistuttujen ja suojamaalattujen<br />
tuotteiden käyttö on kasvussa. Varastokaupassa<br />
on nähtävissä ns. pitkien tuotteiden<br />
kysynnän kasvua, ja toisaalta pitkät tuotteet<br />
singotaan ja suojamaalataan yhä useammin<br />
ennen niiden sahausta. Myös levyjen sinkous<br />
ennen jatkokäsittelyä poltto- ja plasmaleikkauksessa<br />
on entistä yleisempää.<br />
- Asiakkaamme haluavat yhä useammin<br />
polttoleikatut kappaleet sinkopuhdistettuina<br />
ja suojamaalattuina. Sinkopuhdistuksen ja<br />
suojamaalauksen ansiosta asiakkaan varastointikustannukset<br />
alenevat ja tuotteiden jatkokäsittelyssä<br />
saavutetaan kustannussäästöjä.<br />
Lisäksi tuotteiden käsitteleminen on siistimpää,<br />
koska niiden pinta on jo valmiiksi esikäsitelty,<br />
kertoo tuotantojohtaja Ilpo Valtonen.<br />
- Vastataksemme kasvavaan kysyntään<br />
olemme käynnistäneet Turun teräspalvelukeskuksen<br />
laajennuksen ja tarvittavat koneinvestoinnit.<br />
Uudet linjat parantavat ensisijaisesti Länsija<br />
Pohjois-<strong>Suomen</strong> myyntialueiden asiakkaille<br />
kohdistettua palvelua, koska tähän saakka<br />
kaikki sinkopuhdistetut ja suojamaalatut<br />
tuotteet on toimitettu Lahden teräspalvelukeskuksesta.<br />
Näin myös sisäiset rahdit jäävät<br />
pois toimitusketjusta, mikä alentaa logistiikkakustannuksia.<br />
Uusittavalla sinko- ja suojamaalauslinjalla<br />
on tehokas liuottimien käsittelylaitos, joka<br />
vähentää maalauksessa syntyvät liuotinpäästöt<br />
minimiin.<br />
Lämmintä ja kylmää tilaa sisältävän<br />
laajennuksen kokonaiskustannukset ovat noin<br />
2,5 miljoonaa euroa ja koneinvestoinnit noin<br />
800 000 euroa. Laajennus työllistää jo tämän<br />
vuoden aikana kolmesta viiteen henkilöä.<br />
Tavoitteena on lisätä vuoroja ensi vuonna,<br />
jolloin henkilömäärä kasvaa edelleen vastaavasti.<br />
Laajennus ja maalauslinja pyritään<br />
ottamaan käyttöön marraskuun alussa.<br />
Tilalaajennuksen pääurakoitsijana on<br />
Skanska Talonrakennus Oy. Teräsurakoinnista<br />
vastaa Teräselementti Oy.
2<br />
2/2006<br />
Palvelun tarve edelleen kasvussa<br />
Talouskehitys on jatkanut vahvaa menoaan myös tämän vuoden<br />
talven ja kevään aikana. Positiivisia viestejä on tullut niin<br />
Aasiasta, Yhdysvalloista kuin Euroopastakin. Myös suomalainen<br />
teknologiateollisuus on hyötynyt maailmanlaajuisesta myönteisestä<br />
kehityksestä. Kysyntä on ollut hyvällä tasolla ja alan<br />
yritysten tilauskannat ovatkin edelleen vahvistuneet. Voidaan<br />
myös todeta, että vahva kysyntä ja osittainen tarjonnan niukkuus<br />
niin raaka-aineiden kuin terästuotteidenkin saatavuuden osalta<br />
ovat olleet omiaan vahvistamaan terästen hintoja. Ne tuntuvatkin<br />
pysyvän vahvoina ja osittain vielä vahvistuvankin<br />
vuoden loppua kohti mentäessä.<br />
Uusimpina osoituksina näistä panostuksistamme ovat mm.<br />
Lapualle kesäkuussa tehtävät polttoleikkauskone- ja hienosädeplasmakoneinvestoinnit<br />
viisteleikkausvaunuineen. Näiden<br />
avulla saavutamme entistäkin paremman kustannustehokkuuden,<br />
laadun ja monipuolisemman leikkaustekniikan. Toinen<br />
merkittävä satsaus on Turun teräspalvelukeskuksen jo käynnistetty<br />
7000 neliömetrin tuotanto- ja varastotilan laajennus<br />
sisältäen myös uuden huipputekniikan omaavan sinkopuhdistus-<br />
ja suojamaalauslinjaston uutena palvelumuotona<br />
Turussa.<br />
Luotamme siihen, että näillä jo aloitetuilla ja lähivuosille<br />
suunnitelluilla investoinneilla pystymme entistäkin paremmin<br />
palvelemaan asiakkaitamme ja syventämään luottamuksellista<br />
yhteistyötämme.<br />
Nyt tapahtunut kehitys tietää sitä, että viime lehdessämme<br />
käsittelemäni aihe, palvelun tarve, on nyt aina vain ajankohtaisempi:<br />
palvelun hoitaminen laadukkaasti ja oikeaaikaisesti<br />
on entistäkin tärkeämpää. Meidän tehtävämme on<br />
parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä kokonaistaloudellisilla,<br />
joustavilla ja räätälöidyillä toimituksilla suoraan tuotantolinjoillenne.<br />
Uskomme vahvasti siihen, että meidän koneistomme<br />
on viritetty sellaiseksi, että kokonaisketjussa säästyy<br />
kustannuksia, pääomia ja aikaa. Tätä me haluamme painottaa<br />
ja tähän me haluamme panostaa yhä enemmän.<br />
Kiitän yhteistyökumppaneitamme kuluvan vuoden yhteistyöstä<br />
ja toivotan kaikille hyvää kesää ja menestystä myös<br />
loppuvuodelle.<br />
Matti Tiira<br />
toimitusjohtaja<br />
Avainluvut 2005<br />
Starckjohann Steel Oy Ab<br />
<strong>BE</strong> <strong>Group</strong> AB<br />
Liikevaihto (M€) 246,9 623,6<br />
Liikevoitto (M€) 17,1 38,6<br />
Liikevoitto (%) 6,9 6,2<br />
Henkilöstö 340 900<br />
Entistä monipuolisempia leikkauspalveluita<br />
Lapuan teräspalvelukeskuksesta<br />
Lapuan teräspalvelukeskukseen asennetaan kesä-heinäkuun<br />
vaihteessa uusi polttoleikkauskone ja nykyinen plasmaleikkauslaitteisto<br />
korvataan hienosädeplasmalla.<br />
Uusien koneinvestointien myötä teräspalvelukeskus<br />
pystyy tarjoamaan entistä monipuolisempaa<br />
leikkaustekniikka yleisimmille<br />
leikkauspaksuuksille. Tuotteiden leikkausjälki<br />
ja -tarkkuus paranevat ja automatiikka lisää<br />
kustannustehokkuutta.<br />
Viisteleikkauksella muotoviisteet<br />
automaattisesti<br />
Sekä hienosädeplasma- että polttoleikkauskoneen<br />
toimitukseen sisältyvät uudet viisteleikkausvaunut,<br />
joiden myötä viisteleikkauksella<br />
leikattavien tuotteiden laatu paranee ja<br />
kustannustehokkuus kasvaa. Nyt kaikki kappaleisiin<br />
tehtävät muotoviisteet voidaan valmistaa<br />
automaattisesti saman työkierron<br />
aikana ilman, että leikatut kappaleet siirretään<br />
toiseen työvaiheeseen. Hienosädeplasmalla<br />
puolestaan päästään tarkempaan leikkausjälkeen<br />
ja erityisesti pienten reikien leikkaustarkkuus<br />
paranee merkittävästi plasmaleikkaukseen<br />
verrattuna.<br />
Koneiden asennus, koulutus ja käyttöönotto<br />
tapahtuvat kesäkuussa ja tuotanto käynnistyy<br />
heinäkuun alussa. Hienosädeplasman<br />
toimittajana on ESAB Oy ja polttoleikkauslaitteiston<br />
Messer Cutting & Welding GmbH.<br />
Koska poltto- ja hienosädeplasmaleikattujen<br />
tuotteiden kysyntä on voimakkaassa<br />
kasvussa, Starckjohann Steel investoi Lapuan<br />
teräspalvelukeskuksen lisäksi noin 700 000<br />
euroa myös muiden teräspalvelukeskusten<br />
poltto- ja plasmaleikkaukseen kuluvan vuoden<br />
aikana.<br />
Polttoleikkauslaitteiston tekniset tiedot<br />
• leikkausala 6000 x 13000 mm, paksuus 150 mm<br />
• viisi poltinta<br />
• automaattinen monipoltinvaunu, jonka viistekulma on maksimissaan 45°<br />
• mustesuihkulla toimiva merkkausvaunu<br />
Hienosädelaitteiston tekniset tiedot<br />
• leikkausala 3800 x 12 500 mm, paksuus 40 mm<br />
• poltin viisteleikkauspäällä, viistekulma maksimissaan 45°<br />
• plasmamerkkauslaite
3<br />
2/2006<br />
Misa – hyviä löylyjä jo 50 vuoden ajan<br />
Seppä Mikael Samppa kehitti vuonna 1956 puulämmitteisen saunankiukaan, joka antoi erinomaiset<br />
löylyt ja osoittautui myös kestäväksi ja pitkäikäiseksi. 1960-luvulla Misa-kiuas lämpeni lähes<br />
jokaisessa <strong>Suomen</strong> kolkassa ja seuraavalla vuosikymmenellä oli vientiäkin jo noin 30 maahan.<br />
Jatkuvalämmitteinen puukiuas on yhä vielä Misa Oy:n päätuote.<br />
Tuotantopäällikkö Lasse Partanen (vas.) esittelee teräs- ja metallimyyjä Merja Tepposelle Misan kiuasmallistoa<br />
yhdessä toimitusjohtaja Jyrki Mäkeläisen kanssa.<br />
1950-luvulla saunoissa käytettiin kertalämmitteisiä<br />
kiukaita. Niistä sai kyllä hyvät löylyt,<br />
mutta lämmitysaika oli pitkä ja polttopuiden<br />
kulutus suuri. Mikael Sampan keksintö oli<br />
jatkuvalämmitteinen, puilla toimiva kiuas,<br />
jossa oli pitkä tulenkiertojärjestelmä sekä<br />
kolmionmuotoiset palokammiot, joissa oli<br />
suuri tulipinta kiviä varten. Kammiot oli<br />
muotoiltu niin, että kiukaaseen syntyi helposti<br />
luonnollinen veto. Samppa onnistui kehittämään<br />
huippuhyvän tuotteen, jonka kysyntää<br />
vielä vauhditti ajankohta, jolloin omakotitalojen<br />
ja rantasaunojen rakentaminen oli erittäin<br />
vilkasta.<br />
Sitten 1950-luvun Misan kiuasmallisto on<br />
laajentunut kattaen kaiken kokoiset saunat ja<br />
erityyppiset kiukaat. Misalla on hallussaan<br />
90 % <strong>Suomen</strong> laitoskiuasmarkkinoista ja se on<br />
toimittanut kiukaita mm. Puolustusvoimille,<br />
esimerkiksi viime vuonna Santahaminaan<br />
uuden, 130 kW:n öljypolttimella toimivan<br />
kiukaan.<br />
– Laitoskiukaissa esimerkiksi vaippojen<br />
väliset ilmatilat ja muut niiden toimintaan<br />
vaikuttavat seikat ovat todella huolellisesti<br />
suunniteltuja, toteaa tuotantopäällikkö Lasse<br />
Partanen.<br />
- Hyvät löylyt saa kiukaasta, jossa ilma<br />
kiertää oikein ja jossa on sopiva määrä kiviä.<br />
Raaka-aineiden täytyy olla oikeassa suhteessa<br />
toisiinsa, eikä materiaali saa olla liian paksua<br />
eikä liian ohutta, hän kuvailee. Partanen tietää,<br />
mistä puhuu, sillä hän on ollut yrityksen palveluksessa<br />
yli 40 vuotta ja myös osa-omistajana<br />
jo vuodesta 1985, jolloin Samppa myi Misa<br />
Oy:n uusille omistajille. He rakennuttivat<br />
Misalle uuden tehdasrakennuksen Lemille.<br />
Vuoden 1999 omistajanvaihdoksessa mukaan<br />
tuli myös nykyinen toimitusjohtaja Jyrki<br />
Mäkeläinen.<br />
Hän kertoo, että Misa Oy:n tuotannossa<br />
toimii tällä hetkellä 18 henkeä ja että henkilöstön<br />
kokonaisvahvuus on 22 - 24 henkeä.<br />
- Misan tuotteille on ominaista korkea laatu,<br />
kestävyys ja erikoistuotteet. Mallistossa on<br />
puukiuaspuolella 60 erilaista tuotetta, joista<br />
varsinaisia malleja on kuusi, ja sähkökiuaspuolellakin<br />
on 50 erilaista tuotetta kun<br />
lasketaan mukaan ohjauskeskukset, Mäkeläinen<br />
toteaa.<br />
Pientaloihin hankittavissa kiukaissa on<br />
viime vuosina ollut havaittavissa trendi entistä<br />
kalliimpiin, tietokoneohjattuihin malleihin.<br />
Kiukaan muotoilussa ja materiaaleissa on<br />
entistä enemmän vaihtoehtoja. Misan valikoimassa<br />
on mm. vuolukivipintaisia laavukiukaita.<br />
Uusimmassa, jatkuvasti lämpimässä<br />
Samppa-kiukaassa löylyluukku aukeaa automaattisesti,<br />
ja kiukaan ajastus voidaan hoitaa<br />
vaikka matkapuhelimella.<br />
Hyvät henkilösuhteet ja palvelu<br />
tärkeää<br />
Lasse Partasella ja Starckjohann Steelin<br />
Lappeenrannan myyntiyksikössä toimivalla<br />
teräs- ja metallimyyjä Merja Tepposella on<br />
takanaan pitkä yhteistyö. – Kun on hyvät<br />
henkilösuhteet ja saa luotettavaa ja miellyttävää<br />
palvelua, se lisää myös yleistä työssä viihtymistä,<br />
mikä on tärkeää itse kunkin jaksamiselle.<br />
Arvostan sitä, että saan tiedon puhelimitse,<br />
enkä esimerkiksi vain sähköpostin<br />
välityksellä, sanoo Partanen.<br />
Kiukaiden valmistuksessa käytetään pääasiassa<br />
0,5 – 25 mm:n ohutlevyä sekä kuumaettä<br />
kylmävalssattuna, mutta myös haponkestäviä<br />
teräksiä sekä alumiinia. Misa käytti<br />
ensimmäisenä kiukaan vaipassa Aluzink-levyä,<br />
jota nykyisin käyttävät kaikki muutkin kiuasvalmistajat.<br />
Vuosien aikana materiaalinhankinta on<br />
muuttunut oleellisesti. – Käytämme työpäivän<br />
aikana 2000-3000 kiloa terästä. Aikaisemmin<br />
ostimme raaka-aineet junavaunulasteittain,<br />
mutta nykyään ei kenelläkään ole varaa<br />
makuuttaa niitä varastossa. Koneet käytämme<br />
hyödyksi niin pitkään kuin mahdollista. Kun<br />
levyntyöstökoneen ominaisuudet eivät jossain<br />
vaiheessa enää kestä mukana, meidän on<br />
harkittava osavalmistuksen ulkoistamista,<br />
Partanen toteaa.<br />
Tehtaalla on pulverilinjasto ja emalointilaitos,<br />
joita hyödynnetään myös muiden tuotteiden,<br />
mm. savuhormien, puuliesien, vesisäiliöiden<br />
ja -patojen sekä pihakeittiöiden<br />
valmistuksessa. Misa valmistaa myös alihankintana<br />
prosessiteollisuuden porrasaskelmia<br />
kirkkaasta teräksestä.<br />
Yrityksen perustajan mukaan nimetty<br />
Samppa-kiuas on kokonaan ruostumatonta terästä.<br />
Se on jatkuvasti lämmin kiuas, joka toimii<br />
kauko-ohjauksella.
4<br />
2/2006<br />
Vierailulla sepän pajassa<br />
Seppämestari Jouko Nieminen on toiminut<br />
seppänä vuodesta 1983 lähtien. Pajassa<br />
työskentelee hänen lisäkseen toinen seppämestari,<br />
yksi palkattu työntekijä ja alivuokralaisena<br />
puukkojen valmistaja. Paja on myös<br />
suosittu harjoittelupaikka, jossa on ollut<br />
harjoittelijoita eri oppilaitoksista ulkomaita<br />
myöten, viimeksi Englannissa opiskeleva<br />
amerikkalainen harjoittelija.<br />
– Sepän työ on käden ja silmän yhteispeliä.<br />
Se on taitoa vaativa ammatti, jonka oppimiseen<br />
menee hyvinkin kymmenen vuotta, eikä tässä<br />
ammatissa tule koskaan täysinoppineeksi.<br />
Viimeiset 20 vuotta olen elättänyt itseni seppänä<br />
ja viime vuosina, kun olen saanut tarpeeksi<br />
painetta, on mennyt ihan mukavasti, Nieminen<br />
toteaa. Hän tuli alalle oppisopimuskoulutuksella<br />
ja hakeutui heti työn ohessa myös<br />
Taideteolliseen korkeakouluun.<br />
Rauta on taottava silloin<br />
kun se on kuumaa<br />
Nykyajan seppä on metallialan huippuammattilainen,<br />
jonka töissä yhdistyvät sekä materiaalin<br />
että muodon hallinta. Seppä on taidekäsityöläinen,<br />
jonka asiakkaita ovat yksityiset<br />
ihmiset, taloyhtiöt ja seurakunnat. Tyypillisiä<br />
töitä ovat tilaustyönä suunnitellut ja valmistetut<br />
taontatyöt rakentamiseen ja sisustamiseen:<br />
portit, kaiteet, takkaluukut ja -tarvikkeet,<br />
tuuliviirit ja veistokset. Sepän työtä on myös<br />
vanhojen kerrostalojen porttien, porraskäytävien<br />
kaiteiden ja hissien uusinta, kunnostus<br />
ja entisöinti. Työkalunvalmistus on tärkeä osa<br />
ammattia, sillä sepän pitää osata tehdä itse<br />
kaikki työkalunsa.<br />
Sepän käyttämät rakenneteräkset, tangot<br />
ja putkipalkit, kuumennetaan perinteisessä<br />
hiiliahjossa noin + 2000 °C:n lämpötilassa,<br />
kunnes ne mukautuvat takomalla haluttuun<br />
muotoon: venyvät, ohentuvat ja tulevat paksummiksi.<br />
Muita työstötapoja pajassa ovat<br />
sahaus ja hitsaus. Kehittyneet suunnittelu- ja<br />
mallinnusohjelmat helpottavat suunnittelua<br />
ja etenkin suunnitelmien esittelyä.<br />
Mistä sitten tietää, koska rauta on tarpeeksi<br />
kuumaa? - Teräksen väristä näkee aika tarkkaan,<br />
milloin pitää takoa. Aikaa tuumailuun<br />
ei silloin juurikaan ole. Hyvän sepän tunnusmerkki<br />
onkin, että hän aina tietää kolme<br />
työvaihetta eteenpäin, koska takoessa ei ennätä<br />
miettiä, mitä on seuraavaksi tekemässä,<br />
Nieminen vastaa.<br />
Sepän ammatti oli Suomessa kuolemaantuomittu<br />
1960 - 70-luvuilla. Kiinnostus elpyi<br />
kun 1979 perustettiin Taidesepät ry, jonka<br />
tarkoituksena on vaalia ja kehittää seppien<br />
ammattitaitoa sekä edistää metallikäsityön<br />
käyttöä ja näkyvyyttä arkkitehtuurissa ja<br />
tuotesuunnittelussa. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla<br />
toimii muutama seppä, joista<br />
vain kahdella on palkattua työvoimaa. - Keski-<br />
Euroopassa, Englannissa ja Venäjällä on paljon<br />
taitavia tekijöitä. Alalla ei pantata tietoa, ja<br />
vuosittain järjestettävät workshopit ovat<br />
hienoja tiedonjakamistilaisuuksia, joissa voi<br />
tutustua toisten työnäytteisiin, hän kertoo.<br />
Vantaalla, Kehä III:n kupeessa, entisen maatalon pihapiirissä on vanha rakennus, jonka kynnykselle<br />
ilmestyy tulijaa vastaanottamaan vahvan näköinen mies, joka on pukeutunut nahkaesiliinaan.<br />
Sisään astuttaessa vieras tuntee siirtyvänsä ajassa taaksepäin. Huoneen keskellä hehkuu tuli.<br />
- Sen täytyy olla ahjo, ja tuo tuossa on sitten alasin, vieras muistelee. Olemme tulleet sepän<br />
pajaan.<br />
Sepän työ vaatii paitsi muodon hahmottamista ja käden taitoa, myös raakaa voimaa. Seppämestari Jouko Nieminen pajavasaran varressa.<br />
Teräs taipuu taideteoksiksi<br />
Nieminen on tehnyt varsinaisten käyttöesineiden<br />
ja entisöintien lisäksi myös taideesineitä<br />
ja veistoksia. Hän on kiinnostunut<br />
pinnan muokkaamisesta ei menetelmillä ja on<br />
kokeillut töissään erilaisia pintavaihtoehtoja,<br />
mm. ruosteisilta näyttäviä ja erehdyttävästi<br />
puuta muistuttavia pintoja.<br />
Seppämestari on osallistunut lukuisiin<br />
yksityisiin ja ryhmänäyttelyihin sekä Suomessa<br />
että ulkomailla. Hänen töitään on eri puolilla<br />
maailmaa, mm. Etelä-Koreassa asti. Yksi<br />
suurimmista projekteista on ollut kansainvälisen<br />
Henry Cort Competition -suunnittelukilpailun<br />
ensimmäinen palkinto vesiveistossarjassa.<br />
Farehamin kaupunkiin Englantiin<br />
“Sepäntyön ja taonnan avulla saadaan metallirakenteet heräämään eloon aivan omalla tavallaan. Pienikin<br />
herkullinen detalji, harkiten käytettynä, antaa työlle seppämestarin leiman ja luonteen kädentaidoista<br />
sekä laadusta.” Jouko Nieminen, seppämestari<br />
pystytettyä, viisi metriä korkeaa vesiveistosta<br />
varten Englannista toimitettiin Suomeen 3,5<br />
tonnia perinteisellä putlausmenetelmällä<br />
valmistettua terästä. Kaksi vuotta kestäneen<br />
projektin päätteeksi veistos kasattiin Suomessa<br />
niittaamalla ja pulttaamalla, kuljetettiin<br />
Farehamiin ja pystytettiin alueelle, johon<br />
kilpailutöinä kerättiin kaupungin tunnetun<br />
pojan, putlateräksen keksijän Henry Cortin,<br />
kunniaksi erilaisia veistoksia ja rakenteita.<br />
Veistoksen hinnaksi tuli kaikkineen noin 70 000<br />
puntaa.<br />
Sepän pajassa työtahti kiihtyy kesää kohti.<br />
Työn alla on parhaillaan veistos Bengtskärin<br />
majakan 100-vuotisjuhliin, teos, johon kiinnitetään<br />
majakan korjauksen rahoittamiseen<br />
osallistuneiden yritysten nimet teräskilpiin.<br />
Farehamin kaupungissa sijaitsevassa veistoksessa<br />
vesi valuu painovoiman vaikutuksesta astiasta<br />
toiseen. Teoksen materiaalina on 3,5 tonnia<br />
Englannissa putlausmenetelmällä valmistettua<br />
terästä.
5<br />
2/2006<br />
Sinfonisesti yhdessä:<br />
Starckjohan Steel<br />
Sinfonia Lahden yritysjoukkueeseen<br />
- Starckjohann Steel on aikaisemmin tehnyt<br />
sponsorointiyhteistyötä vain urheilun saralla.<br />
Tämä on ensimmäinen merkittävä yhteistyösopimuksemme<br />
kulttuurin alueella. Halusimme<br />
tukea nimenomaan lahtelaista<br />
kulttuuria, ja mikä voisi olla silloin parempi<br />
vaihtoehto kuin mainetta ja kunniaa niittänyt<br />
kaupunginorkesterimme, Sinfonia Lahti, toteaa<br />
toimitusjohtaja Matti Tiira.<br />
- Sinfonia Lahti on osoittanut pitkäjänteisellä<br />
ja kunnianhimoisella toiminnallaan sitoutumista<br />
tinkimättömän korkeatasoiseen osaamiseen<br />
ja yhteispeliin. Orkesterista on tullut<br />
Lahden hiihtourheilutapahtumien rinnalle<br />
kaupungin merkittävin imagotekijä, ja olemme<br />
mielellämme sitä tukemassa. Tarkoituksemme<br />
on hyödyntää orkesterin hienoja konsertteja<br />
asiakastilaisuuksissa ja henkilökunnan virkistäytymisessä,<br />
Tiira jatkaa.<br />
Ainutlaatuinen menestystarina<br />
Sinfonia Lahti on viimeisen kahdenkymmenen<br />
vuoden aikana saavuttanut yhdessä ylikapellimestarinsa<br />
Osmo Vänskän kanssa sellaisen<br />
arvostuksen ja menestyksen, josta kukaan<br />
tuskin osasi uneksiakaan.<br />
Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun<br />
alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta,<br />
uudesta konserttitalosta ja<br />
ennakkoluulottomista projekteista asettivat<br />
toiminnalle pitkäjänteisen päämäärän, johon<br />
kaikki sitoutuivat.<br />
Orkesteri on tehnyt Vänskän johdolla lähes<br />
60 äänilevyä, joista useat ovat saaneet merkittäviä<br />
kansainvälisiä palkintoja. Niiden myötä<br />
ovet ovat auenneet myös kansainvälisille<br />
areenoille. Useat kiertueet Euroopassa, Japanissa<br />
ja Amerikassa sekä levytyksistä saadut<br />
kansainväliset tunnustukset avasivat tien kohti<br />
kansainvälistä mainetta ja asemaa.<br />
Orkesterin harjoittaman yritysyhteistyön<br />
tuloksena Lahdessa avattiin uusi konserttitalo<br />
Intendentti Tuomas Kinberg ja toimitusjohtaja Matti Tiira allekirjoittivat yhteistyösopimuksen.<br />
Starckjohann Steel ja Sinfonia Lahti ovat solmineet kolmivuotisen<br />
yhteistyösopimuksen, joka astuu voimaan 1.7.2006. Sinfonia<br />
Lahden tukijana Starckjohann Steelistä tulee Sinfonisesti<br />
yhdessä -yritysjoukkueen jäsen, jolla on oma nimikkokonsertti<br />
sekä syys- että kevätkaudella ja mahdollisuus hyödyntää Sinfonia<br />
Lahden konsertteja omassa toiminnassaan.<br />
vuonna 2000. Sibeliustalon synty loi Sinfonia<br />
Lahdelle ylikapellimestari Osmo Vänskän<br />
johdolla mahdollisuuden aloittaa vuosittain<br />
toistuvana maailman ensimmäinen Sibeliusfestivaali,<br />
jonka aikana esitetään pelkästään<br />
Sibeliuksen musiikkia.<br />
Sibeliuksen lisäksi orkesteri on ollut<br />
vuodesta 1992 tehnyt tuottoisaa yhteistyötä<br />
nimikkosäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa.<br />
Kalevi Aho on säveltänyt orkesterille viisi sinfoniaa,<br />
ja orkesteri on jo nyt levyttänyt lähes<br />
kokonaisuudessaan Ahon laajan orkesterituotannon.<br />
Osmo Vänskästä Sinfonia Lahden<br />
kunniakapellimestari<br />
Osmo Vänskä on kutsuttu Sinfonia Lahden<br />
kunniakapellimestariksi kun hänen kautensa<br />
orkesterin johdossa päättyy keväällä 2008.<br />
Vänskä on johtanut Sinfonia Lahtea päävierailijana<br />
vuosina 1985 - 1988. Vuodesta 1988<br />
vuoteen 2003 hän toimi orkesterin taiteellisena<br />
johtajana ja ylikapellimestarina vuosina 2004<br />
- 2008.<br />
Ylikapellimestari Osmo Vänskän johdolla<br />
kuullaan konserttivuonna 2006 - 2007 mm.<br />
Sibeliustalon urkujen vihkiäiskonsertti sekä<br />
Berliinin -Wienin -konserttimatkan läksiäiskonsertti.<br />
Vuoteen 2008 jatkuvan ylikapellimestarikauden<br />
aikana orkesteri vierailee mm.<br />
Japanissa sekä Berliinin Filharmoniassa ja<br />
kolmen konsertin sarjalla Wienin Musikvereinissa<br />
helmi-maaliskuussa 2007. Vänskän<br />
kauden päättävä läksiäiskonsertti pidetään<br />
Sibeliustalossa toukokuussa 2008.<br />
Sinfonisesti yhdessä<br />
Sinfonia Lahden menestystarinaan on olennaisena<br />
osana kuulunut Suomessa ainutlaatuinen<br />
yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.<br />
Sinfonisesti yhdessä -yritysjoukkueen kanssa<br />
on toteutettu aiemmin kokemattomia markkinointimalleja<br />
ja kehitetty perinteisestä sponsoroinnista<br />
todellista kumppanuutta, jossa myös<br />
yritysten keskinäiset suhteet ovat syventyneet.<br />
Orkesteri onkin saanut useita yritysyhteistyöhön<br />
liittyviä tunnustuspalkintoja.<br />
-Olemme iloisia siitä, että yritysjoukkueessamme<br />
on mukana Lahdessa toimivia<br />
yrityksiä ja erittäin hyvillämme siitä, että<br />
olemme päässeet yhteistyöhön Starckjohann<br />
Steelin kanssa, toteaa Sinfonia Lahden intendentti<br />
Tuomas Kinberg.<br />
- Emme halua olla vain tuen kohde, vaan<br />
haemme todellista vuorovaikutusta ja kanssakäymistä,<br />
bisnessynergiaa, jossa myös joukkueen<br />
jäsenyritykset pääsevät toimimaan<br />
joukkueena. Me pyrimme myös antamaan<br />
jotain omasta osaamisestamme. Olemme Osmo<br />
Vänskän kanssa käyneet kertomassa siitä,<br />
miten tällainen taiteilijayhteisö toimii ja tekee<br />
omaa markkinointiaan. Toisaalta olemme saaneet<br />
paljon näkemystä ja kokemusta yrityksiltä<br />
siitä, miten he tekevät omaa bisnestään.<br />
- Kokoonnumme kaksi kertaa vuodessa<br />
pohtimaan yhdessä näitä asioita ja tarkastelemaan<br />
ajankohtaisia, joko sponsorointiin<br />
yleisesti liittyviä tai muuten tätä toimintaa<br />
sivuavia ilmiöitä, joista voi saada virikkeitä ja<br />
vaikutteita. Näissä tilaisuuksissa joukkueen<br />
jäsenet voivat vaihtaa kokemuksia eri aloilla<br />
toimivina, tasavertaisina partnereina. Koska<br />
suurin osa sopimuksista on pitkäaikaisia,<br />
vähintään viiden, kymmenenkin vuoden<br />
sopimuksia, on mahdollista luoda aika syvällisiäkin<br />
yhteistyösuhteita.<br />
-Sinfonia Lahdella menee niin kansainvälisesti<br />
kuin kansallisestikin erittäin hyvin.<br />
Asiat ovat mallillaan. Meillä on edessä<br />
levytyksiä ja suuria ulkomaankiertueita<br />
merkittävissä paikoissa. Emme aio pysähtyä<br />
lepäämään laakereillamme, vaan tavoitteita<br />
riittää ja matka jatkuu, Kinberg toteaa.
6<br />
2/2006<br />
MARKKINAKATSAUS<br />
Kesäkuu 2006<br />
Vahva maailmantalous tukee markkinakehitystä<br />
Vuoden 2006 alussa maailman teräsmarkkinoiden<br />
pitkään jatkunut alavire kääntyi<br />
nousuun, kun markkinat tiukkenivat nopeasti<br />
ja terästen hintataso kääntyi ylöspäin.<br />
Maailmanmarkkinoiden elpymistä johtivat<br />
Aasian ja Euroopan markkinat, kun taas<br />
Yhdysvalloissa markkinafundamenttien<br />
vahvistuminen piti pitkään hintatason vain<br />
ennallaan, mutta vähitellen myös Yhdysvalloissa<br />
hinnat ovat alkaneet nousta. Hintatason<br />
nousua maailmanlaajuisesti on tukenut<br />
kysyntä- ja tarjontatasapainon tiukentuminen,<br />
kun kysyntä on parantunut ja samalla tuotantovaikeudet<br />
tai vapaaehtoiset rajoitukset ovat<br />
pitäneet tarjonnan tiukkana.<br />
Maailmantaloutta lujittaa Yhdysvaltojen<br />
vahva kasvu, jonka jatkumiseen luotetaan<br />
entistä enemmän, vaikka viime aikoina<br />
talouden kehityksessä aiheuttaa pientä<br />
epävarmuutta öljyn hinnan ja korkotason<br />
nousu. Kiinan kasvu on talouskasvun hillitsemispyrkimyksistä<br />
huolimatta edelleen erittäin<br />
nopeaa ja Japanin teollisuuden aktiviteetista<br />
kertova indeksi on nousussa. Euroopan markkinat<br />
ovat yhä selvemmin osoittaneet vahva<br />
elpymisen jatkuvan vuoden 2006 kuluessa.<br />
Tarkasti seuratun, Saksan liike-elämän<br />
luottamusta mittaavan Ifo-indeksin nousu on<br />
jatkunut. Huhtikuussa indeksi nousi korkeimmilleen<br />
15 vuoteen, toukokuussa indeksi pysyi<br />
lähes ennallaan ja on edelleen odotuksia korkeammalla.<br />
Indeksiä nostavat sekä nykyistä<br />
taloustilannetta koskeva osa-alue että tulevan<br />
kuuden kuukauden odotuksia mittaava osuus.<br />
Saksan talous elää nyt vahvan nousun kautta<br />
ja samoin näyttää olevan koko euroalueella.<br />
Sen teollisuuden kehityksestä kertova PMIindeksi<br />
on myös kuukausittain noussut.<br />
Huhtikuussa kasvava tuotanto ja uudet<br />
tilaukset nostivat indeksin korkeimmilleen<br />
sitten syyskuun 2000.<br />
Maailman teräsmarkkinoita on viime kuukausina<br />
puhuttanut kahden teräsjättiläisen<br />
mahdollinen fuusio. Tammikuussa 2006<br />
maailman suurin teräsyhtiö Mittal Steel ilmoitti<br />
tekevänsä ostotarjouksen Arcelorista, jonka<br />
johto torjui tarjouksen tuoreeltaan pitäen sitä<br />
vihamielisenä. Mittal Steel on kuitenkin<br />
vähitellen edennyt asiassa, josta on käyty kovaa<br />
taistelua. Toteutuessaan fuusio tarkoittaisi<br />
maailman kahden suurimman teräsyhtiön<br />
yhdistymistä kapasiteetiltaan noin 112 milj.<br />
tonnin teräsjättiläiseksi. Arcelorin johdon<br />
vahva argumentti fuusiota vastaan on<br />
yhtiöiden täysin erilaiset yrityskulttuurit ja<br />
Arcelorin suuntautuminen korkean jalostusarvon<br />
tuotteisiin, kun taas Mittal Steel on<br />
vahva tavallisissa hiiliteräksissä ja mm. pitkissä<br />
bulkkituotteissa. Viimeisin käänne asiassa on<br />
kuitenkin Arcelorin ja Venäjän Severstalin<br />
ilmoitus fuusioitumisesta, joka saattaa lopettaa<br />
Mittal Steelin ponnistukset Arcelorin suhteen.<br />
Toteutuessaan uusi yhtiö nousee maailman<br />
suurimmaksi noin 70 milj. tonnin vuosituotannollaan.<br />
Teräsmarkkinoilla vahva nousu<br />
alkuvuonna 2006<br />
Maailman terästuotanto kasvoi vuoden 2006<br />
tammi-huhtikuussa 6,0 % vuoden 2005 vastaavan<br />
aikaan verrattuna. Kiinan 18,0 % kasvu<br />
on edelleenkin huikea, mutta näyttäisi olevan<br />
hiukan hidastumassa vuoden 2005 lähes<br />
25 %:n kasvuvauhdista. Vahvaksi haastajaksi<br />
on noussut Intia, jonka terästuotanto kasvoi<br />
vastaavasti 20,9 %, ja on nyt maailman<br />
nopeinta. Kiinan tuotannon kasvu merkitsee<br />
Kiinan osuuden jatkuvaa kasvua maailman<br />
koko tuotannosta. Nyt sen osuus on jo 33 %<br />
maailman raakateräksen tuotannosta.<br />
Vaikka Kiinan tuotannon kasvu näyttää<br />
hallituksen terästuotantoon kohdistuvien<br />
rajoitustoimien takia alkavan hidastua, se<br />
pysynee silti pitkään maailman nopeimmin<br />
kasvavana tuotantoalueena, mikä osin johtuu<br />
myös siitä, että viranomaiset tukevat kustannustehokkuuden<br />
ja tuontia korvaavan tuotannon<br />
nimissä suurten integroituneiden terästehtaiden<br />
laajennuksia. Kiinan kulutus kasvaa<br />
myös nopeasti, mutta kapasiteetin kasvu on<br />
ollut ja on niin nopeaa, että kasvavan tuotannon<br />
kuluttaminen on markkinoiden jatkuva<br />
haaste.<br />
Kiinan ja osin myös Intian tuotannon kasvu<br />
nostavat Aasian osuuden koko maailman<br />
terästuotannosta 52 %:iin, kun laajentuneen<br />
EU:n (25) osuus on noin 17 %. Euroopan (EU-<br />
25) raakaterästuotannon lasku vuonna 2005<br />
on pysähtynyt ja tuotanto tammi-huhtikuussa<br />
2006 on lähes vuoden 2005 vastaavan ajankohdan<br />
tasolla. Vanhojen jäsenmaiden tuotanto<br />
kuitenkin laski edelleen hiukan ja vastaavasti<br />
uusien jäsenmaiden tuotanto oli pienessä<br />
nousussa.<br />
Teräslevytuotteiden hintaindeksi nousi<br />
huhtikuussa korkeimmilleen vuoteen ja on<br />
noussut nyt vuoden 2006 alusta jo 25 %.<br />
Hintojen nousua johtaa sinkitty teräs sinkin<br />
hintatason ennätyksellisen nousun takia.<br />
Kuumavalssatun levyn hinnat ovat nousseet<br />
vuoden toisella neljänneksellä kaikilla<br />
markkina-alueilla ja nousupaine jatkuu ainakin<br />
vuoden kolmannelle neljännekselle.<br />
USD/tonni<br />
850<br />
800<br />
750<br />
700<br />
650<br />
600<br />
550<br />
500<br />
450<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
Kuumavalssatun kelan hinta<br />
päämarkkina-alueilla 2001-5/2006, USD/tonni<br />
USA<br />
Eurooppa<br />
100<br />
3 6 9 3 6 9 3<br />
2001 2002 2003<br />
Aasia<br />
ei IVY-tuonti<br />
Venäjä<br />
vientihinta<br />
Kiina<br />
6 9 3 6 9 3 6 9 3 6<br />
2004 2005 2006<br />
Euroopassa teräksen kysyntä on vuoden 2006<br />
toisella neljänneksellä vahva ja teräslevyjen<br />
hinnat ovat voimakkaassa nousussa. Kansainvälisen<br />
hyvän kysynnän ja hintatason takia ja<br />
euron halventumisen nostaessa kilpailukykyä<br />
vienti Euroopan ulkopuolelle on nousussa,<br />
mikä tiukentaa kotimaista tarjontaa. Jos kesäkaudella<br />
tarjonta pysyy tiukkana, hinnat<br />
nousevat yhä. Euroopan hintatasoa tukevat<br />
myös käynnissä olevat hankinnat varastoihin<br />
ja vahva kansainvälinen hintataso. Vuoden<br />
kolmannella neljänneksellä tuottajat pyrkivät<br />
nostamaan levytuotteiden hintoja jopa<br />
€ 100/tonni. Kun myös tuontihinnat kolmansista<br />
maista ovat nousussa, halvan terästuonnin<br />
puuttuminen helpottaa Euroopan tuottajien<br />
hinnankorotuspyrkimyksiä. Suurimpia korotuksia<br />
odotetaan sinkityssä levyssä, jossa<br />
huippukorkea sinkin hinta painaa nyt myös<br />
teräksen hintaa ylös.<br />
550<br />
500<br />
450<br />
400<br />
350<br />
Teräslevyn hintataso Euroopassa<br />
(Saksan markkinoilla) 2001-5/2006, euro/tonni<br />
euro/tonni<br />
750<br />
700<br />
650<br />
600<br />
300<br />
250<br />
Sinkitty levy<br />
CR levy<br />
HR kela<br />
200<br />
3 6 9 3 6 9 3 6 9 3 6 9 3 6 9 3 6<br />
2001 2002 2003 2004 2005 2006<br />
Teräsromun hintataso pysyi joulukuusta 2005<br />
maaliskuuhun 2006 suhteellisen vakaana,<br />
mutta maaliskuussa Euroopan markkinoilla<br />
romun keskimääräinen hinta alkoi nousta ja<br />
on noussut toukokuussa jo yli 200 euroon<br />
tonnilta. Maakohtaisesti hintatason nousu on<br />
kuitenkin vaihdellut. Esimerkiksi Saksassa<br />
romun hyvä saatavuus on pitänyt hinnan<br />
toukokuussa ja kesäkuussa ennallaan, kun<br />
Italiassa hintataso on toukokuussa kovan<br />
kysynnän takia € 20 - 30/tonni korkeampi.<br />
Kysyntä on erittäin hyvä ja sen odotetaan<br />
pysyvän hyvänä ainakin Euroopan kesälomakauden<br />
aiheuttamiin terästeollisuuden tuotantoseisokkeihin<br />
asti. Markkinoita tiukentaa<br />
myös hyvä kansainvälinen kysyntä, mikä<br />
vaikeuttaa romun saatavuutta mm. Venäjältä.<br />
Pitkien terästen hinnat Euroopan markkinoilla<br />
kääntyivät helmi-maaliskuussa 2006<br />
jälleen voimakkaaseen nousuun, joka jatkui<br />
toisen neljänneksen alussa, mutta näyttää<br />
hiukan tasoittuneen toukokuussa. Kun romun<br />
hinta pysyi pitkään melko tasaisena, pitkien<br />
terästen hintojen nousu on nyt ollut kysyntävetoista.<br />
Saksan markkinat ovat johtaneet<br />
nousua, kun sen rakentamisen aktiviteetti on<br />
vihdoin elpymässä pitkästä lamasta, ja rakennustoiminta<br />
on vuosia ollut pitkien terästen<br />
suurin kysyntään vaikuttava sektori. Vaikka<br />
terästen hintojen nousupainetta lisää kustannusten,<br />
kuten energian ja nyt myös romun<br />
hintojen nousu, määräävin tekijä on ollut<br />
kysyntä, joka on näkynyt sekä todellisena<br />
kulutuksena että varastojen täydentämisenä.<br />
Euroopan markkinoilla hintatason nousu<br />
jatkui toukokuulle asti kuukausittain ja jyrkästikin<br />
muita markkina-alueita nopeammin.<br />
Kesäkuukausina hyvä kysyntä ja nouseva<br />
romun hinta saa tuottajat nostamaan hintoja<br />
edelleen. Saksassa betoniteräksen hinta on<br />
toukokuussa lähes € 100/tonni korkeampi kuin<br />
vuoden alussa. Valssilangan hinta on nousut lähes<br />
yhtä paljon, noin € 80/tonni, ja kauppatangon<br />
hinta lähes € 60/tonni.<br />
560<br />
400<br />
360<br />
320<br />
280<br />
Pitkien terästen hintataso Euroopassa<br />
(Saksan markkinoilla) 2001-5/2006, euro/tonni<br />
euro/tonni<br />
600<br />
520<br />
480<br />
440<br />
240<br />
Rakenneteräs<br />
Kauppatanko<br />
Valssilanka (verkko)<br />
Valssilanka (HC)<br />
Betoniteräs<br />
200<br />
3 6 9 3 6 9 3 6 9 3 6 9 3 6 9 3 6<br />
2001 2002 2003 2004 2005 2006<br />
Ruostumattoman teräksen hinta<br />
nousee yhä<br />
Ruostumattoman teräksen markkinat ovat<br />
kokeneet dramaattisen nousun vuoden 2006<br />
alusta lähtien, kun kysyntä on nopeasti elpynyt<br />
eikä tarjonta kyennyt vastaamaan kasvavaan<br />
kulutukseen. Markkinoiden tiukkenemisen<br />
seurauksena kansainvälinen hintataso kääntyi<br />
nousuun vuoden 2006 alussa ja myös Euroopassa<br />
perushinnat alkoivat nousta. Seosainelisä<br />
laski markkinahintaa kuitenkin vielä helmikuussa,<br />
mutta maaliskuusta lähtien myös<br />
seosainelisä on noussut kuukausittain ja<br />
nousee edelleen. Euroopan hintataso kylmävalssatussa<br />
ruostumattomassa levyssä on<br />
noussut vuoden alusta kesäkuuhun, vain puolessa<br />
vuodessa, jo noin kolmanneksen.<br />
Nikkelin korkea hinta merkitsee ruostumattoman<br />
teräksen seosainelisän merkityksen<br />
nousua teräksen markkinahinnassa. Elokuussa<br />
2005 koettu tähänastinen seosainelisän huipputaso<br />
ylitetään kesäkuussa. Toukokuussa nikkeli<br />
saavutti kaikkien aikojen korkeimman noteerauksensa<br />
kuuukausikeskihinnassa, USD<br />
21040/tonni, mikä nostaa seosainelisää edelleen<br />
heinäkuussa, ja nikkelin hinnan pysyminen<br />
huippukorkealla pitää seosainelisän nousussa<br />
vielä ainakin elokuulle, jopa 1300 euroon<br />
tonnilta. Hyvän kysynnän ja tiukkojen markkinoiden<br />
tukemina Euroopan tuottajat nostavat<br />
edelleen perushintoja. Toukokuussa kylmävalssatun<br />
levyn perushintataso Saksan markkinoilla<br />
oli € 1300 - 1350/tonni, mutta elokuun<br />
toimituksiin perushinnat ovat nousussa jo 1500<br />
euroon tonnilta. Kun siihen lisätään seosainelisä,<br />
ruostumattoman teräksen markkinahinta<br />
voi kolmannella neljänneksellä nousta kaikkien<br />
aikojen ennätyslukemiin, 2800 euroon tonnilta.<br />
Ruostumattoman teräksen markkinoita<br />
pitää tiukalla tarjonnan laahaaminen kysynnän<br />
perässä. Kaikki tuottajat eivät ole ennakoineet<br />
tilauskannan näin vahvaa nousua, ja toisaalta<br />
tuonti Eurooppaan on pysynyt rajoitettuna<br />
maailmanlaajuisen hyvän kysynnän ja myös<br />
Euroopan teräskaupan tuontihaluttomuuden<br />
vuoksi. Nouseva hintataso lisää riskejä varastojen<br />
kasvattamisessa. Todellinen kysyntä<br />
puolestaan on hyvä, mutta erityisesti kysyntää<br />
lisäävät suuret teolliset investoinnit, jotka pitävät<br />
tehtaiden tilauskirjat täynnä.<br />
Ruostumattoman teräksen (CR 304) ja<br />
nikkelin hinta 2001-5/2006, USD/euro/tonni<br />
USD/tonni<br />
22000<br />
20000<br />
18000<br />
16000<br />
14000<br />
12000<br />
10000<br />
8000<br />
6000<br />
euro/tonni<br />
2400<br />
2300<br />
2200<br />
2100<br />
2000<br />
1900<br />
1800<br />
1700<br />
1600<br />
1500<br />
4000<br />
1400<br />
3 6 9 3 6 9 3 69 3 6 9 3 6 9 3 6<br />
2001 2002 2003 2004 2005 2006<br />
Nikkeli, USD/tonni Ruostumaton teräs, euro/tonni
7<br />
2/2006<br />
Metallit ennätyshinnoissa<br />
Vuoden 2006 alkukuukausina perusmetallien<br />
maailmanmarkkinat ovat olleet hurjassa<br />
nousukierteessä ja metallien hinnat ovat<br />
jatkuvasti saavuttaneet uusia ennätyksiä.<br />
Maailmanmarkkinoiden elpyminen alkoi<br />
kysynnän noususta ja kun samalla tarjonta on<br />
pysynyt tiukkana, hintataso on painunut<br />
ylöspäin.Vaikka metallien pitemmän aikavälin<br />
tarkastelussa hinnat ovat nyt nousseet noin<br />
kolme vuotta ja kokonaan uudelle tasolle,<br />
viime kuukausina koettu hintakierre ei olisi<br />
mahdollinen ilman sijoitusrahastojen jatkuvaa<br />
kiinnostusta ja aktiviteettia metallimarkkinoilla.<br />
Spekulatiivinen kauppa on joissakin<br />
metalleissa nostanut hintatason yli minkään<br />
järkevän kysyntä/tarjontatasapainon.<br />
Alumiinimarkkinat seuraavat perinteisesti<br />
kuparimarkkinoita, mutta viime aikojen hintakehitys<br />
on jäänyt kuparista jälkeen yhä<br />
enemmän. Alumiinimarkkinoiden fundamentit<br />
eivät ole aivan yhtä vahvat kuin<br />
kuparissa, ja alumiini näyttää menettäneen<br />
suosioitaan sijoituskohteena, ilmeisestikin<br />
sinkille. Alumiinin fyysinen kysyntä on<br />
kuitenkin kasvanut voimakkaasti varsinkin<br />
Euroopassa, ja spekulatiivinen kauppa on<br />
muiden metallien suosiosta huolimatta<br />
aktiivista. Alumiinin maltilliseen hintakehitykseen<br />
vaikuttaa kuitenkin kuparia parempi<br />
saatavuus. Alumiinin LME-varastot ovat<br />
pysyneet koko alkuvuoden suhteellisen<br />
korkealla ja lähes ennallaan huhti- ja<br />
toukokuussa.<br />
Vaikka alumiinin hintakehitys muihin<br />
metallein nähden on ollut maltillinen,<br />
toukokuun keskihinta USD 2862/tonni ylitti<br />
aikaisemman kaikkien aikojen huippuhinnan<br />
kesäkuulta 1988. Alumiinin hintakehitys<br />
vuoden 2006 loppuun ylittääkin kaikki<br />
aikaisemmat ennusteet, kuten tietysti on<br />
käynyt muissakin metalleissa. Alumiinin<br />
hinnan odotetaan kuitenkin pysyvän muita<br />
metalleja paremmin nykytasollaan, liikkuen<br />
edelleen laajalla välillä USD 2700 - 3000/tonni.<br />
Sähkö- ja elektroniikkateollisuutta<br />
koskevat uudet direktiivit otettu huomioon<br />
teräs- ja alumiinihankinnassa<br />
Uudet EU:n ympäristödirektiivit RoHS (2002/95/EC) ja WEEE<br />
(2002/96/EC) rajoittavat tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä<br />
sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Starckjohann Steel ja<br />
sen yhteistyökumppanit, maailman johtavat teräksen tuottajat,<br />
ovat tietoisia ekologisen kestävyyden tuomista vaatimuksista ja<br />
ovat kehittäneet omaa toimintaansa siten, että markkinoille<br />
saadaan RoHS-direktiivin täyttäviä tuotteita sähkö- ja<br />
elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.<br />
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajien<br />
on ollut otettava huomioon omassa tuotannossaan,<br />
että 1.7.2006 jälkeen markkinoille<br />
tuotavat uudet sähkö- ja elektroniikkalaitteet<br />
eivät saa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta<br />
sisältää elohopeaa, kadmiumia, lyijyä, kuuden<br />
arvoista kromia eikä palonestoaineina käytettyjä<br />
PBB- ja PBDE-yhdisteitä. Lyijyn osalta<br />
voidaan poiketa silloin, kun sitä on seosaineena<br />
teräksessä, jonka painosta 0,35 % on<br />
lyijyä, alumiinissa, jonka painosta korkeintaan<br />
0,4 % on lyijyä ja kupariseoksessa, jonka<br />
painosta lyijyä on korkeintaan 4 %. Luonnostaan<br />
teräsmateriaalissa esiintyy hivenen lyijyä,<br />
alle 0,025 % sekä vähemmän kuin 0,0001 %<br />
elohopeaa ja kadmiumia.<br />
Selvityksen toimittaneet tavarantoimittajat<br />
• Arcelor FCS Commercial<br />
• SSAB Tunnplåt AB<br />
• Boxholm Stål AB<br />
• Sönnichsen a.s.<br />
• Ovako Bar Oy Ab<br />
• AMAG Rolling GmbH<br />
• Novelis Deutschland GmbH<br />
• Pechiney Rhenalu<br />
• Aluminium Pieve<br />
WEEE-direktiivillä, 2002/96/EC (WEEE),<br />
säädetään toimenpiteitä, jotka koskevat sähköja<br />
elektroniikkalaiteromun syntymisen ehkäisemistä,<br />
sähkö- ja elektroniikkalaitteiden<br />
keräämistä sekä niiden esikäsittelyä, kierrättämistä<br />
ja hyödyntämistä.<br />
Jotta voimme varmistua siitä, että toimittamamme<br />
tuotteet ovat vaatimusten mukaisia,<br />
olemme lähettäneet kaikille tavarantoimittajillemme<br />
kyselyn, jossa on kysytty, täyttävätkö<br />
toimittajan tuotteet RoHS -direktiivin<br />
vaatimukset tai milloin ne ovat direktiivin<br />
mukaisia. Kysyimme myös, onko tuote<br />
autoteollisuuden GADSL-listalla (Global<br />
Automotive Declarable Substance List).<br />
Terästeollisuus on suhtautunut vakavasti<br />
direktiivin vaatimuksiin, ja olemme saaneet<br />
vastaukset tärkeimmiltä toimittajiltamme,<br />
jotka ovat vuoden vaihteesta lähtien pääsääntöisesti<br />
pystyneet toimittamaan direktiivin<br />
mukaisia tuotteita. Päätoimittajamme ovat<br />
toimittaneet meille selvityksen tuotteidensa<br />
koostumuksesta.<br />
Pieniä muutoksia on tehty erityisesti<br />
ruostumattomiin ja sinkittyihin tuotteisiin.<br />
Kuumasinkityn ohutlevyn pintasuoja-aine<br />
ovat muuttunut täyttämään paremmin uusien<br />
määräysten vaatimukset, joten esimerkiksi<br />
levyn puhdistamiseen saatetaan tarvita eri<br />
aineita kuin aikaisemmin.<br />
Lisätietoja voi kysyä laatu- ja ympäristöpäällikkö<br />
Esa Koivistolta, puh. (03) 825 2443.<br />
Direktiivi 2002/95/EC<br />
Restriction of the Use of Certain Hazardous<br />
Substances in Electrical and Electronic<br />
Equipment (RoHS)<br />
Direktiivi 2002/96/EX on Waste Electrical and<br />
Electronic Equipment Directive (WEEE)<br />
• Assan Aluminium<br />
• Satinox Tubi Inox S.p.A.<br />
• Acerox Inoxidables Olarra S.A.<br />
• Ugine & Alz<br />
• Acerinox<br />
• Acroni<br />
• Valbruna Nordic<br />
• Stalatube<br />
• Outokumpu Stainless Version: 20/08/2003<br />
Update: 1<br />
July 2006, and can be anticipated on request. There is no other use of lead as an<br />
intentionally introduced substance in paints for prepainted steels for electrical and<br />
electronic equipment.<br />
2) Hexavalent Chromium<br />
With regard to materials for electrical and electronic equipment, hexavalent chromium<br />
may be used in passivation on metallic coatings, in surface treatment for organic coating<br />
and in paints (top coat, back coat and primer).<br />
Arcelor Flat Carbon Steel is developing with its suppliers a hexavalent chromium free<br />
passivation (industrial start up in 2004). It will completely replace chromatation based<br />
one before 1st of July 2006 for the whole Electrical and Electronic Equipment market.<br />
Arcelor Flat Carbon Steel is developing with its suppliers a hexavalent chromium free<br />
thin organic coating (Easyfilm E, industrial start up in 2004). It will completely replace<br />
hexavalent chromium based one before 1st of July 2006.<br />
Arcelor Flat Carbon Steel is developing with its suppliers a hexavalent chromium free<br />
surface treatment for prepainted steel (industrial start up in 2004). It will replace<br />
hexavalent chromium based one before 1st of July 2006.<br />
In paints, the only existing use of hexavalent chromium in materials for electrical and<br />
electronic equipment in Arcelor Flat Carbon Steel is in lead chromates for pigments in<br />
topcoats; these pigments will be removed from Arcelor FCS Commercial offer (see §1).<br />
3) Mercury and Cadmium<br />
Arcelor Flat Carbon Steel uses neither mercury nor cadmium as an intentionally<br />
introduced substance in its steel making plants. Natural traces of these substances in<br />
steel are lower than 0,0001%.<br />
In metallic and organic coatings for electrical and electronic equipment, Arcelor Flat<br />
Carbon Steel uses only material without intentionally introduced mercury and cadmium.<br />
Natural traces of mercury in metallic coatings are lower than 0,0001%, and natural<br />
traces of cadmium lower than 0,01%.<br />
USD/tonni<br />
8400<br />
8000<br />
Alumiinin ja kuparin kuukausikeskihinnat<br />
2001-5/2006, USD/tonni<br />
Alumiini<br />
Kupari<br />
Company : ARCELOR<br />
Address : 19, avenue de la Liberté<br />
L-2930 Luxembourg<br />
Version: 20/08/2003<br />
Update: 1<br />
7600<br />
7200<br />
6800<br />
6400<br />
6000<br />
5600<br />
5200<br />
4800<br />
4400<br />
4000<br />
3600<br />
3200<br />
COMPLIANCE WITH THE DIRECTIVE 2002/95/EC<br />
OF ARCELOR FCS COMMERCIAL PRODUCTS<br />
The article 4.1.of the Directive 2002/95/EC of the European parliament of the council of<br />
27 January 2003 on the restriction of the use of certain hazardous substances in<br />
electrical and electronic equipment imposes “Member States shall ensure that, from 1st<br />
of July 2006, new electrical and electronic equipment put on the market does not contain<br />
lead, mercury, cadmium, hexavalent chromium, polybrominated biphenyls (PBB) or<br />
polybrominated diphenyl ethers (PBDE)”.<br />
The annex of the directive includes an exemption for lead “as an alloying element in<br />
steel containing up to 0,35 % lead by weight, aluminium containing up to 0,4 % lead by<br />
weight and as a copper alloy containing up to 4 % lead by weight”.<br />
Flat Carbon Steels and their coatings contain neither PBB nor PBDE.<br />
Arcelor FCS Commercial product offer will be in total conformity with the directive, the 1st<br />
January 2006 at last. Some customer requirements (specific color, specific treatment...)<br />
could leave our offer if they would not be in accordance with it.<br />
1) Lead<br />
In spite of the exemption included in the directive, Arcelor Flat Carbon Steel uses no<br />
lead as an intentionally introduced substance1 in its steel making plants. Natural traces<br />
of lead in steel are lower than 0,025%.<br />
For metallic coatings except Hot Dip Galvanised with spangles, Arcelor Flat Carbon<br />
Steel uses metal supplies without intentionally introduced lead. Natural traces of lead in<br />
these coatings are lower than 0,005%.<br />
In Hot Dip Galvanised with spangles, intentionally introduced lead content may reach<br />
0.2% in the metallic coating. Arcelor Flat Carbon Steel intends to remove intentionally<br />
introduced lead form all its Hot Dip Galvanised production before the end of 2004. From<br />
now onwards, lead free metallic coatings2 may be delivered on request.<br />
Lead chromates may be used as a pigment in the topcoat of prepainted steels. Arcelor<br />
Flat Carbon Steel policy is to remove such pigments from its paints with minimal<br />
changes in shade and metamerism. This evolution will be carried out before the 1st of<br />
2800<br />
2400<br />
2000<br />
1600<br />
Laurent Chamontin<br />
Arcelor FCS Commercial<br />
Product Stewardship Manager<br />
1200<br />
3 6 9 3 6 9 3 6 9 3 6 9 3 6 9 3<br />
2001 2002 2003 2004 2005 2006<br />
6<br />
1<br />
“Intentionally introduced” shall mean “deliberately utilized in the formulation of a material or component where its<br />
continued presence is desired in the final product to provide a specific characteristic, appearance or quality”.<br />
2<br />
I.e. without intentionally introduced lead.
8<br />
2/2006<br />
Uusi vannesaha Lahden<br />
teräspalvelukeskukseen<br />
Starckjohann Steelin tuotantopalvelut<br />
Lahden Mytäjäisen teräspalvelukeskukseen<br />
on huhtikuun aikana asennettu uusi, järeä<br />
tuotantovannesaha, jonka tyyppi on Behringer<br />
420-723GA. Saha on otettu tuotantokäyttöön<br />
toukokuussa.<br />
Teräsuutiset toivottaa lukijoilleen<br />
aurinkoista ja lämmintä kesää!<br />
Sahan kapasiteetti<br />
Korkeus 420 mm<br />
Leveys 620 mm<br />
Saha kääntyy 45/60-asteen kulmaan.<br />
Mekaaninen leikkaus<br />
Leikkausvahvuudet jaloteräkset 1 - 6 mm<br />
alumiinit 1 - 8 mm<br />
teräkset 1 - 8 mm<br />
Leikkauspituus 4 250 mm<br />
Nauhaleikkaus<br />
Leikkausvahvuus<br />
Nauhan leveys<br />
Arkkileikkaus<br />
0,4 - 3,0 (4,0) mm<br />
20 - 1 650 mm<br />
Leikkausvahvuus 0,4 - 3,0 mm<br />
Arkin leveys 300 - 1 650 mm<br />
Arkin pituus 500 - 6 000 mm<br />
Polttoleikkaus<br />
Materiaalit: Rakenne- ja kulutuksen<br />
kestävät teräkset<br />
Leikkausvahvuudet 5 - 300 mm<br />
Leikkausala 6 000 x 15 000 mm<br />
CNC-ohjaus<br />
Hienosädeplasma<br />
Materiaalit: Rakenne- ja kulutuksen<br />
kestävät teräkset<br />
Leikkausvahvuudet 2 - 40 mm<br />
Leikkausala 3 800 x 12 500 mm<br />
CNC-ohjaus<br />
Laserleikkaus<br />
Leikkausvahvuudet jaloteräkset 1 - 15 mm<br />
teräkset 1 - 16 mm<br />
Leikkausala 2 000 x 4 000 mm<br />
CNC-ohjaus<br />
Happiplasmaleikkaus<br />
Leikkausvahvuus<br />
Leikkausala<br />
5 - 20 mm<br />
4400 x 13000 mm<br />
Vesisuihkuleikkaus<br />
Leikkausvahvuus 1 - 100 mm<br />
Leikkausala 3000 x 6000 mm<br />
Sahaus<br />
Teräkset<br />
Suorakaide: 10 x 10 - 620 x 360 mm<br />
Neliö:<br />
10 x 10 - 500 x 500 mm<br />
Pyöreä:<br />
Ø 10 - 530 mm<br />
Kulman sahaus: ± 60°<br />
Ruostumattomat<br />
Neliö:<br />
10 x 10 - 380 x 380 mm<br />
Pyöreä:<br />
Ø 10 - 300 mm<br />
Alumiinit<br />
Neliö:<br />
10 x 10 - 100 x 100 mm<br />
Pyöreä:<br />
Ø 10 - 100 mm<br />
Huonekaluputket<br />
Suorakaide: 10 x 15 - 60 x 85 mm<br />
Neliö:<br />
12 x 12 - 70 x 70 mm<br />
Pyöreä:<br />
Ø 12 - 85 mm<br />
Seinämävahvuus: 1 - 4 mm<br />
Sahauspituus: 20 - 3000 mm<br />
Pituustoleranssi: ± 0,5 mm<br />
Alkupituus: 3500 - 7500 mm<br />
Alkusahaus: min. pituus 15 mm<br />
Kiinnipitopala: pituus 35 mm<br />
Terän leveys: n. 2,5 mm<br />
Harjauspituus: 150 - 3000 mm<br />
Sinkopuhdistus ja suojamaalaus<br />
Puhdistusaste Sa 2 1/ 2<br />
Maalikalvon paksuus 20 µ<br />
Maali<br />
Korro E<br />
Särmäys<br />
Maks. särmäyspituus 3 000 mm<br />
Särmäysvahvuudet<br />
jaloteräkset 1 - 6 mm<br />
alumiinit 1 - 8 mm<br />
teräkset 1 - 8 mm<br />
Nimitysuutisia<br />
Oulun myyntiyksikkö<br />
Pekka Kokkonen on nimitetty Oulun myyntiyksikköön teräs- ja metallimyyjäksi 20.3.2006<br />
alkaen. Hän on aiemmin toiminut Impomet Oy:ssä teknisenä edustajana.<br />
Tampereen myyntiyksikkö<br />
Jukka Halttunen on nimitetty Tampereen myyntiyksikköön teräs- ja metallimyyjäksi 27.3.2006<br />
alkaen. Hän on aiemmin toiminut Steelpa Oy:ssä myyntitehtävissä.<br />
Tero Bergström on nimitetty Tampereen myyntiyksikköön teräs- ja metallimyyjäksi 7.6.2006<br />
alkaen. Hän on aiemmin toiminut Koneistus-Riikosella mm. projektipäällikkönä.<br />
Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakaslehti<br />
Julkaisija<br />
Starckjohann Steel Oy Ab<br />
Helsingintie 50<br />
PL 54, 15101 Lahti<br />
Puh. (03) 825 200<br />
Faksi (03) 825 2503<br />
Päätoimittaja<br />
Päivi Piirainen<br />
paivi.piirainen@<br />
starckjohannsteel.fi<br />
Painopaikka<br />
LahtiPrint<br />
Lahti 2006<br />
Toimitus<br />
Starckjohann Steel Oy Ab<br />
Mainostoimisto Fortuna Oy<br />
Taitto<br />
Mainostoimisto Fortuna Oy<br />
Osoitelähde<br />
Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakasja<br />
kohderyhmärekisteri. Henkilöstörekisterilain<br />
edellyttämä rekisteriseloste<br />
on nähtävissä Starckjohann<br />
Steel Oy Ab:n toimitiloissa Helsingintie<br />
50, 15100 Lahti.<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@starckjohannsteel.fi<br />
Myyntiyksiköt ja teräspalvelukeskukset<br />
Helsinki Joensuu Jyväskylä Lahti<br />
Puh. (09) 7744 4200 Puh. (013) 253 4500 Puh. (014) 333 4100 Puh. (03) 825 200<br />
Faksi (09) 7744 4210 Faksi (013) 253 4510 Faksi (014) 333 4111 Faksi (03) 825 2514<br />
Lappeenranta Lapua Oulu Pori<br />
Puh. (05) 229 4960 Puh. (06) 433 6400 Puh. (08) 564 4400 Puh. (02) 630 4800<br />
Faksi (05) 229 4970 Faksi (06) 433 6415 Faksi (08) 564 4410 Faksi (02) 630 4810<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Puh. (03) 3142 4600 Puh. (02) 282 3400<br />
Faksi (03) 3142 4610 Faksi (02) 282 3490<br />
www.starckjohannsteel.fi
Change language