Uudet leikkauskoneet Lapuan teräspalvelukeskukseen - BE Group
Uudet leikkauskoneet Lapuan teräspalvelukeskukseen - BE Group
Uudet leikkauskoneet Lapuan teräspalvelukeskukseen - BE Group
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
M -Suomen Posti Oyj<br />
Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakaslehti 3/2006<br />
KTK kuljettaa monivuotisella<br />
sopimuksella,<br />
sivu 3<br />
Kulutuslevyt ja erikoislujat<br />
rakenneteräkset luotettavasta<br />
toimitusketjusta,<br />
sivu 4<br />
Tervetuloa osastollemme A 802<br />
Romuteräs teollisuuden<br />
raaka-aineeksi,<br />
sivu 7<br />
<strong>BE</strong> <strong>Group</strong>in toinen neljännes<br />
kaikkien aikojen paras,<br />
sivu 8<br />
<strong>Uudet</strong> <strong>leikkauskoneet</strong> <strong>Lapuan</strong> <strong>teräspalvelukeskukseen</strong><br />
<strong>Lapuan</strong> teräspalvelukeskuksessa on otettu elokuussa käyttöön uusi kaasuleikkauskone ja plasmaleikkauslaitteisto<br />
on korvattu hienosädeplasmalaitteistolla. Investointien myötä teräspalvelukeskuksen<br />
leikkaustekniikka monipuolistuu, kustannustehokkuus kasvaa ja tuotteiden laatu paranee.<br />
- Pystymme tarjoamaan entistä monipuolisempaa<br />
leikkaustekniikkaa yleisimmille leikkauspaksuuksille,<br />
kertoo tuotantopäällikkö<br />
Jouni Keski-Saari. - Teräspalvelukeskuksissamme<br />
koneiden käyttöaste on korkea ja materiaali<br />
voidaan hyödyntää optimaalisesti tietotekniikan<br />
avulla. Romu ja hukkakappaleet<br />
asiakkaan tuotannossa vähenevät, ja niiden<br />
käsittely ja varastointi jäävät pois. Meiltä asiakas<br />
saa valmiiksi tehdyt komponentit kokonaistaloudellisesti<br />
ajatellen edullisemmin<br />
kuin valmistamalla ne itse.<br />
- Osatoimitustemme perustana on, että asiakas<br />
maksaa sen osuuden levystä, jonka on<br />
käyttänyt. Loppuosa levystä jää tietokoneen<br />
muistiin jatkokäyttöä varten ja levyn sulatusnumerolla<br />
voidaan tietokoneelta tarkistaa, mikä<br />
levy mihinkin työhön on käytetty. Kaikki<br />
varastossa olevat teräslevyt ovat siis numeroituna<br />
ja tallennettuna tietokoneen muistiin,<br />
niin sanottuun palakorttiin, joten sopiva levy<br />
löytyy hetkessä - jopa leikatun levyn muoto<br />
on tallennettuna tietokoneelle. Tietokoneohjattu<br />
tuotanto mahdollistaa, että saman paksuisesta<br />
levystä voidaan ajaa yhdessä ajossa<br />
useiden eri asiakkaiden tilaukset. Tämä<br />
nopeuttaa selkeästi töiden läpimenoaikoja,<br />
Keski-Saari kertoo.<br />
<strong>Lapuan</strong> teräspalvelukeskuksen varastossa<br />
on tällä hetkellä noin 2500 tonnia teräslevyjä.<br />
Levyjen paksuudet vaihtelevat 3 - 150 mm:iin.<br />
Levyjen leveys on 2450 mm ja pituudet vaihtelevat<br />
3 metristä aina 12 metriin asti. <strong>Lapuan</strong><br />
teräspalvelukeskuksessa ja sen yhteydessä<br />
toimivassa myyntiyksikössä työskentelee yhteensä<br />
42 henkilöä.<br />
- Meillä on monipoltinvaunuja, joilla pystymme<br />
tekemään muotokappaleeseen viisteitä.<br />
Viisteet on helpompi tehdä koneella ja<br />
myös jälki on tasalaatuinen ja parempi. Kaikki<br />
tarvittava viisteet tehdään Lapualla. Myös yli<br />
kuusimetriset kappaleet leikataan <strong>Lapuan</strong> teräspalvelukeskuksessa,<br />
koska isot levyt varastoidaan<br />
siellä, kertoo Keski-Saari.<br />
<strong>Lapuan</strong> teräspalvelukeskuksesta toimitetaan<br />
vain esikäsiteltyä, mustaa terästä. Tyypillisiä<br />
tuotteita ovat erilaiset koneen osat mm.<br />
puujalostus-, kuljetusväline- ja kaivosteollisuuden<br />
koneisiin ja laitteisiin. Päätoiminnot<br />
ovat polttoleikkaus ja hienosädeplasmaleikkaus.<br />
Koneistus ostetaan tarvittaessa ulkopuolelta<br />
alihankintana.<br />
Jatkuu sivulla 2
2<br />
3/2006<br />
Palveluiden hankinnalla lisää kilpailukykyä<br />
Vuosi 2006 on ollut positiivisen kehityksen aikaa maailmantaloudessa.<br />
Tämä kehityssuunta on tiukentanut teräsmarkkinoita<br />
ja kääntänyt terästuotteiden hinnat noususuuntaan, jota<br />
on jatkunut nyt jo useita kuukausia. Samaan aikaan on useiden<br />
tuotteiden saatavuudessa terästehtailta tapahtunut jonkinasteista<br />
huonontumista ja toimitusajat ovat kautta linjan<br />
pidentyneet aivan viime viikkojen aikana. Myös Suomessa<br />
talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Tilauskirjat ovat<br />
täyttyneet edellistä vuotta paremmin ja teollisuustuotanto onkin<br />
ollut melkoisen vahvassa nousussa lisäten kysyntää. Terästuotteiden<br />
kulutusennuste Suomessa tälle vuodelle näyttääkin<br />
noin kahdeksan prosentin kasvua edelliseen vuoteen.<br />
Nyt vallitseva tilanne on jälleen kerran tuonut voimakkaasti<br />
esiin kilpailukyvyn jatkuvan lisäämisen merkityksen yrityksille<br />
alati kansainvälistyvillä markkinoilla. Me tarjoamme<br />
tähän työkaluksi luottamuksellisen ja joustavan kumppanuuden<br />
sekä monipuoliset palvelut niin nykyisille kuin uusillekin<br />
asiakkaillemme. Huolellinen tutustuminen yrityksesi toimintaan,<br />
toimintatapoihin ja tarpeisiin takaa yksilöllisen, juuri<br />
oikean ja oikea-aikaisen ratkaisun yrityksellesi. Toimitamme<br />
tuotantosi vaatimalle tasolle jatkojalostetut tuotteet suoraan<br />
tuotantoosi nykyaikaisella logistiikkapalvelullamme, jonka<br />
avulla poistamme myös maantieteelliset etäisyysongelmat.<br />
Voit käyttää tuotantotilasi tehokkaammin, vapautat pääomaa<br />
ydinosaamiseesi, pidät tuotantosi läpimenoajat lyhyinä ja voit<br />
näin keskittyä hyödyntämään yrityksesi omia voimavaroja<br />
tuottavampaan toimintaan – omaan tuotantoosi. Useat tarjolla<br />
olevat vakio- ja massaratkaisut eivät enää riitä, joten räätälöidään<br />
yhdessä uusi tapa toimia, jolla karsit kuluja merkittävällä<br />
tavalla.<br />
Olemme tänäkin vuonna jatkaneet kehitystyötämme tuotantopalveluidemme<br />
lisäämiseksi, monipuolistamiseksi ja tehostamiseksi,<br />
ja tämä työ on meillä jatkuvaa myös tulevaisuudessa.<br />
Tarjoamme käyttöösi tehokkaat ja käyttöasteeltaan korkeaa<br />
luokkaa olevat koneet sekä laajan tilauskannan mahdollistamaan<br />
alhaisen materiaalihukan. Asiakkaanamme hyödyt näistä<br />
säästöistä. Toimitustemme takeena on laaja materiaalivalikoimamme<br />
ja hyvä saatavuus, jonka mahdollistavat koko <strong>BE</strong><br />
<strong>Group</strong> -konsernin vahvat ja läheiset suhteet niin kotimaisiin<br />
kuin kansainvälisiinkin teräksen ja metallien tuottajiin.<br />
Kilpailukykyä tarvitaan lisää, meillä on siihen työkalut. Haetaan<br />
niistä yhdessä juuri sinulle sopiva ja joustava ratkaisu.<br />
Toivotan menestyksellisiä Alihankintamessuja ja työntäyteistä<br />
loppuvuotta.<br />
Matti Tiira<br />
toimitusjohtaja<br />
Jatkoa etusivulta<br />
Viisteleikattujen tuotteiden laatu<br />
paranee<br />
Käytössä on neljä polttokonetta ja yksi hienosädeplasma.<br />
Hienosädeplasmakoneen ja kaasuleikkauskoneen<br />
toimitukseen sisältyivät<br />
uudet viisteleikkausvaunut, joiden myötä<br />
viisteleikkauksella leikattavien tuotteiden<br />
laatu paranee ja kustannustehokkuus kasvaa.<br />
Nyt kaikki kappaleisiin tehtävät muotoviisteet<br />
voidaan valmistaa automaattisesti<br />
saman työkierron aikana ilman, että leikatut<br />
kappaleet siirretään toiseen työvaiheeseen.<br />
Hienosädeplasmalla puolestaan päästään<br />
tarkempaan leikkausjälkeen verrattuna<br />
plasmaleikkaukseen. Erityisesti pienten reikien<br />
leikkaustarkkuus paranee merkittävästi,<br />
lupaa Keski-Saari.<br />
Koneiden asennus, koulutus ja käyttöönotto<br />
tapahtuivat kesän aikana ja tuotanto<br />
käynnistyi elokuussa. Hienosädeplasman toimitti<br />
Esab Oy ja kaasuleikkauslaitteiston<br />
Messer Cutting & Welding GmbH.<br />
Kuluvan vuoden aikana Starckjohann Steel<br />
investoi teräspalvelukeskustensa kaasu- ja<br />
plasmaleikkaukseen yhteensä noin 700 000<br />
euroa. Investointien taustalla on kaasu- ja<br />
hienosädeplasmaleikattujen tuotteiden voimakkaasti<br />
kasvanut kysyntä.<br />
Laadukas ja tasainen viiste voidaan uudella<br />
koneella valmistaa automaattisesti saman työkierron<br />
aikana.<br />
Uusien koneiden ansiosta <strong>Lapuan</strong> teräspalvelukeskuksen<br />
leikkauspalvelut monipuolistuvat,<br />
niiden kustannustehokkuus kasvaa ja tuotteiden<br />
laatu paranee, toteaa tuotantopäällikkö Jouni<br />
Keski-Saari.<br />
Kaasuleikkauslaitteisto<br />
• leikkausala 6000 x 13000 mm,<br />
paksuus 150 mm<br />
• viisi poltinta<br />
• 1 automaattinen monipoltinvaunu,<br />
viistekulma maksimissaan 45°<br />
• 1 muistesuihkumerkkausvaunu<br />
Tekniset tiedot<br />
Hienosädeplasmalaitteisto<br />
• leikkausala 3800 x 12 500 mm,<br />
paksuus 40 mm<br />
• 1 poltin viisteleikkauspäällä,<br />
viistekulma maksimissaan 45°<br />
• 1 plasmamerkkauslaite
KTK:n ja Starckjohann Steelin yhteistyön jatkuminen<br />
varmistettu uudella, monivuotisella sopimuksella<br />
3<br />
3/2006<br />
Yksityiset autoilijat alkoivat perustaa KTKtilauskeskuksia<br />
jo 1930-luvulla. Vuosien saatossa<br />
toiminta on kehittynyt taksitolppaan<br />
rinnastettavista yhteenliittymistä osakeyhtiö-<br />
tai osuuskuntamuotoisiksi markkinointiyrityksiksi,<br />
joissa kuljetusyrittäjät ovat edelleen<br />
pääomistajina. Valtaosa KTK-yrityksistä<br />
palvelee kauppaa ja teollisuutta, osa on keskittynyt<br />
maanrakennusurakointiin ja -kuljetuksiin.<br />
Yritykset ovat toisistaan riippumattomia,<br />
mutta toistensa luontaisia, ja yleensä<br />
suurimpia, yhteistyökumppaneita.<br />
Aiemmin Lahden Autokunta -nimellä tunnettu<br />
KTK Lahti ja Turussa toimiva Läänin<br />
Kuljetus Oy tarjoavat kaupalle ja teollisuudelle<br />
monipuolisia kuljetuspalveluja. Turun<br />
KTK:n yhdistyttyä Läänin Kuljetus Oy:n kanssa<br />
runsas vuosi sitten palvelu laajeni käsittämään<br />
myös maanrakennuksen, ja yrityksen<br />
viralliseksi nimeksi tuli Läänin Kuljetus Oy.<br />
KTK panostaa edelleen teräskuljetuksiin<br />
Starckjohann Steel ja Lahden ja Turun KTKyritykset<br />
jatkavat monivuotista kolmikantasopimusta,<br />
joka on merkittävimpiä ja jopa<br />
ainutlaatuinen KTK-yritysten keskinäisessä<br />
yhteistyössä. - Starckjohann Steel on KTK<br />
Lahden merkittävin asiakas. Terästuotteiden<br />
lisäksi kuljetamme paljon muun muassa rakennustarpeita<br />
ja huonekaluja, kertoo KTK<br />
Lahden toimitusjohtaja Timo Heikkinen.<br />
- Läänin Kuljetus Oy:n kuljetuksista 40 %<br />
tulee kauppa- ja teollisuussektorilta. Maanrakennuspuoli<br />
edustaa yli puolta volyymista.<br />
Meillä Turussa pakastelogistiikka on suhteellisen<br />
iso, mutta olemme myös opetelleet<br />
teräskuljetukset, jotka ovat vähintään yhtä<br />
vaativia. Lähtökohta on se, että kaikki kalusto<br />
on varustettu niin, että se soveltuu teräskuljetuksiin.<br />
Käytössä on monen tyyppisiä<br />
ajoneuvoja: on täysperää, puoliperää ja<br />
jatkettavaa. Yhteinen piirre niille on, että ne<br />
kaikki voidaan lastata katon kautta. Olemme<br />
hakeneet monimuotoisuutta, jotta voimme<br />
varmistua siitä, ettei kuljetus jää ainakaan<br />
kalustosta kiinni, kertoo markkinointipäällikkö<br />
Roger Jansson.<br />
Varmuutta kuljetusyrittäjille<br />
- Toiminnan kannalta on merkittävää, että<br />
KTK-yrityksissä osakkaat suurelta osin myös<br />
tekevät fyysisen työn. Suurin piirtein joka<br />
toisen terästä ajavan auton ratin takana istuu<br />
toimitusjohtaja eli kaluston omistaja-kuljettaja.<br />
Autoilijayrittäjä on usein yhden miehen<br />
yritys, jolla on erittäin suuret pääomakulut,<br />
Lahden ja Turun KTK-yritykset ja Starckjohannn Steel jatkavat<br />
kolmikantasopimustaan teräskuljetuspalvelusta. Jo toistakymmentä<br />
vuotta jatkunut kuljetusyhteistyö Etelä- ja Keski-Suomen<br />
alueella on hiottu toimivaksi, ja siitä on saatu asiakkailta<br />
hyvää palautetta. Yhteistyö jatkuu useamman vuoden kattavalla<br />
sopimuksella.<br />
koska kuorma-auto on aina yli 100 000 euron<br />
investointi. Kun yrittäjät tietävät, että on<br />
luotettava sopimuskumppani, jolla on tietyt<br />
vaatimukset, se lisää investointihalukkuutta<br />
ja kalusto pystytään rakentamaan oikeaan<br />
tarpeeseen ja pitämään korkeatasoisena. Monivuotinen<br />
sopimus antaa varmuutta kuljetusyrittäjille,<br />
ja viime vuosina moni on investoinut<br />
uuteen autoon. Arviolta noin puolet<br />
kalustosta on enintään kolme vuotta vanhaa,<br />
toimitusjohtaja Heikkinen vahvistaa.<br />
- Starckjohann Steelin tuotesortimentti on<br />
hyvin laaja, ja teräksillä on paljon erilaisia<br />
KTK Lahden myyntipäällikkö Miko Kaapu (vas.), Starckjohann Steelin myyntijohtaja Timo Kallio,<br />
KTK Lahden toimitusjohtaja Timo Heikkinen ja Läänin Kuljetus Oy:n markkinointipäällikkö Roger<br />
Jansson KTK Lahden toimipaikan edessä.<br />
Keijo Hellsten lastaa kuormaa Lotilan teräspalvelukeskuksessa. Lastausjärjestys määräytyy purkujärjestyksen<br />
ja tuotteiden ominaisuuksien mukaan. Koska sama auto vie tavaran asiakkaan ovelle asti,<br />
toimitusvarmuus on huippuluokkaa.<br />
ominaisuuksia: on arkaa ja vähemmän arkaa<br />
tavaraa. Lastaus onkin melkoinen palapeli,<br />
jossa avainasia on oikea lastausjärjestys.<br />
Lastaus tapahtuu yleensä yhteistyössä KTK:n<br />
ja Starckjohann Steelin varastohenkilöstön<br />
kanssa, purkaminen hoidetaan tarvittaessa<br />
jopa työajan ulkopuolella. Koska autot ajavat<br />
usein Starckjohann Steelin väreissä, ja<br />
työasut ovat Steelin, kuljettajat mielletään<br />
Starckjohann Steelin henkilöstöksi. KTK:n<br />
kuljettaja onkin useimmiten nähty Starckjohann<br />
Steelin edustaja asiakkaan tiloissa, hän<br />
toteaa.<br />
Kustannuksia karsitaan yhdessä<br />
- Ajopäiväjärjestelmän mukaisina ajopäivinä<br />
ajamme eri suuntiin muuttuvia ja venyviä<br />
lenkkejä. Tavoitteenamme on pitää kuormakoot<br />
mahdollisimman suurina. Asiakkaat<br />
ovat oppineet, minä päivinä kuljetukset tulevat<br />
ja järjestävät tilauksensa sen mukaan.<br />
Ainakin syrjäseuduille tällaiset järjestelmät<br />
ovat pakollisia, jotta saadaan järkeviä kuormia.<br />
Sama auto, joka ottaa tavaran kyytiin,<br />
vie sen asiakkaan ovelle asti. Lastausjärjestys<br />
on purkujärjestyksen mukaan. Näin kuljetusvarmuus<br />
on ihan huipussaan, tavara ei<br />
katoa eikä kuljetusvahinkoja pääse tapahtumaan,<br />
Roger Jansson vahvistaa.<br />
- Pidämme laatupalavereja kuukausittain,<br />
eikä niissä juurikaan tule esille reklamaatioita.<br />
Koko ajan olemme dokumentoineet, mitä<br />
tehdään. Laatupalaverit ovat toimiva foorumi,<br />
jossa on aina myös kehitysprojekteja<br />
käynnissä. Pyrimme ratkaisemaan yhdessä<br />
asiakkaiden erikoistoivomukset ja kehittämään<br />
koko kuljetusketjua niin, että kulut<br />
saadaan mahdollisimman pieniksi. Volyymivaihtelut<br />
ovat suuria, mutta järjestelmä on<br />
viritetty niin, että siihen pystytään vastaamaan.<br />
Yhdessä luomme sellaiset olosuhteet,<br />
että voimme joustaa suunnitelmallisesti.<br />
Teemme yhteistyötä läpi koko organisaation.<br />
Se on päivittäistä kanssakäymistä, jolla varmistetaan,<br />
ettei ristiriitoja pääse juurtumaan,<br />
hän lisää.<br />
Myyntijohtaja Timo Kallio painottaa logistiikan<br />
kehittämisen merkitystä. - Kuljetuksilla<br />
on entistä suurempi merkitys toiminnassamme,<br />
ja logistiikan kehittäminen tärkeä<br />
kehityskohde. Siihen liittyviä uusia asioita<br />
ja kehittämiskohteita tulee koko ajan.<br />
Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme<br />
tässäkin suhteessa parasta mahdollista palvelua,<br />
hän toteaa.<br />
Koko ketju asiakasta varten<br />
Läänin Kuljetus Oy:n kuljetusyrittäjä Keijo<br />
Hellsten ajaa Starckjohann Steelin teräksiä<br />
koko Etelä-Suomen alueella. - Tavaramääristä<br />
riippuen samaa reittiä ajaa kaksi, kolmekin<br />
autoa kerralla. Teräksiä on ollut kyydissä<br />
kahdeksan vuoden ajan, ja monista asiakkaista<br />
on tullut ystäviä. Heiltä saa monennäköistä<br />
vinkkiä. Joskus keskustellaan, miten<br />
toimintaa voisi tehostaa, useimmiten parannetaan<br />
maailmaa ylimalkaan.<br />
- Asiakkailta olen saanut hyvää palautetta<br />
toiminnastamme. Autot tulevat silloin<br />
kun on luvattu, jos ei tule yllätyksiä matkalla.<br />
Niihinkin on liikenteessä liikuttaessa aina<br />
varauduttava. Viimeiseen saakka pidetään<br />
kiinni siitä, että tehdään mitä luvataan. Täytyy<br />
aina pitää mielessä, ketä varten tien päällä<br />
ollaan. Koko ketju on olemassa asiakkaitamme<br />
varten, hän jatkaa.<br />
Heinolan Hitsauspalvelu Oy valmistaa<br />
painelaitteita ja teollisuusputkistoja noin<br />
kymmenen hengen voimin. – Meillä on ollut<br />
todella pitkä asiakassuhde Starckjohann<br />
Steelin kanssa ja täytyy todeta, että kuljetukset<br />
ovat toimineet erittäin hyvin. Heinolaan<br />
tavaraa tulee kaksi, kolme kertaa viikossa.<br />
Lähes kolmeenkymmeneen vuoteen voi joku<br />
myöhästyminen sattua, mutta pääsääntöisesti<br />
kaikki on sujunut mallikkaasti, vahvistaa<br />
toimitusjohtaja Jouko Kokki.<br />
Läänin Kuljetus Oy:n kuljetusyrittäjä Keijo<br />
Hellsten on pyörittänyt kuorma-auton rattia<br />
alaikäisestä lähtien. Ensimmäisen oman auton ja<br />
liikenneluvan hän sai vuonna 1976. Nykyisen,<br />
kyljestä ja katosta avattavan autonsa hän hankki<br />
kolme vuotta sitten.
4<br />
3/2006<br />
Dillidur ja Dillimax:<br />
Enemmän ominaisuuksia ja parempaa palvelua<br />
Kulutuslevyjä ja erikoislujia rakenneteräksiä käyttävä teollisuus on toiminut 2 - 3 viimeistä<br />
vuotta täydellä kapasiteetilla samoin kuin näitä tuotteita valmistava teollisuus. Kysyntää ovat<br />
luoneet etenkin hyvä suhdanne kaivosteollisuudessa, mikä johtuu pitkälti hyvästä kysyntätilanteesta<br />
teräs- ja metalliteollisuudessa sekä energia- ja kuljetusteollisuuden investointitarpeista.<br />
Tällaisessa tilanteessa vaaditaan toimitusketjulta luotettavuutta ja nopeutta.<br />
Dillinger Hüttenwerk on perinteikäs terästehdas,<br />
joka on perustettu jo vuonna 1685.<br />
Ensimmäisen valssaamalla valmistetun teräslevyn<br />
tehdas teki vuonna 1804. Teräslevyihin<br />
liittyvät palvelut ovat ajan myötä kehittyneet<br />
ja hioutuneet pääosaksi liiketoimintaa ja pitäneet<br />
osaltaan Dillinger Hüttenwerkin aina<br />
kehityksen kärjessä. Karkaistut ja nuorrutetut,<br />
siis kulutus- ja erikoislujat teräslevyt,<br />
tulivat tehtaan tuotanto-ohjelmaan neljännesvuosisata<br />
sitten. Näitä Dillinger Hüttenwerkin<br />
tuotteita edustaa Suomessa Starckjohann<br />
Steel. Kun otetaan huomioon myös<br />
Starckjohann Steelin pitkä historia ja kokemus<br />
teräskaupassa, kysymyksessä ovat todella<br />
kokeneet ja ammattitaitoiset yhteistyökumppanit.<br />
Yrityksillä on luottamukselliset<br />
suhteet, jotka ovat kehittyneet yhteisen kokemuksen<br />
ja toiminnan myötä. Myös Dillinger<br />
Hütte toimii asiakaslähtöisesti, ja molempien<br />
osapuolien yhteinen tavoite on kehittää<br />
toimintaansa niin, että näitä erikoistuotteita<br />
käyttävien asiakkaiden kilpailukyky markkinoilla<br />
olisi taattu. Jotta asiat sujuisivat käytännössä,<br />
on monien eri osatekijöiden tilaustoimitusketjussa<br />
pelattava yhteen.<br />
Esikäsittely- ja varastointipalvelu –<br />
rahanarvoista kilpailukykyä yrityksellesi<br />
Dillidur- ja Dillimax-levyjen hinnoittelu sisältää<br />
joukon palveluita, joita kannatta käyttää<br />
hyväksi. Kokonaishintaan sisältyviä lisäpalveluita<br />
ovat mm. tekninen neuvonta, tuotekehitysapu<br />
(oikea materiaali oikeaan käyttötarkoitukseen),<br />
tuotteen käsittely ja työstäminen,<br />
pitkäjänteinen hintapolitiikka ja logistiikkapalvelut.<br />
Hankkimalla tuotteet valmiiksi esikäsiteltyinä,<br />
asiakas säästää tuotantotilaa ja keventää<br />
materiaalivarastoon sekä tuotantokoneisiin<br />
sitoutunutta pääomaa. Materiaalin<br />
kuljetus maksaa vain kappaleiden todellisen<br />
painon mukaan, eikä rahtia tarvitse maksaa<br />
levyn hukkapaloista, jotka joudutaan romuttamaan<br />
pajalla. Starckjohann Steel kierrättää<br />
nämä prosessiromut tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.<br />
Käyttämällä esikäsittely- ja<br />
varastointipalveluja asiakas saa siis vieläkin<br />
enemmän vastinetta yrityksensä rahalle.<br />
Esikäsitellyn ja varastoidun tuotteen edut<br />
ja kilpailutekijät ovat huippuunsa viritetyt<br />
tuotantopalvelut, toimitusnopeus, luotettavuus,<br />
materiaalivarastoon sitoutuvan pääoman<br />
säästö, oman varastotilan säästö, koneinvestointien<br />
ja huoltokustannusten pieneneminen,<br />
säästöt kuljetuskustannuksissa<br />
sekä hukkamateriaalin kierrätyspalveluissa.<br />
Starckjohann Steelin myyntiyksikkö tekee<br />
mielellään laskelman tuotantoprosessin todellisista<br />
kuluista ja osoittaa rahallisen hyödyn<br />
esikäsittelypalveluiden käyttämisestä.<br />
Ihmiset tuotteen takana<br />
Hyvän ja kilpailukykyisen tuotteen takana<br />
on aina koko tehtaan organisaatio – ihmiset.<br />
Kuvassa olevat Dillinger Hütten avainhenkilöt<br />
varmistavat, että asiat sujuvat myös<br />
Suomen markkina-alueella.<br />
Wolfgang Seiwert, kuvassa vasemmalla,<br />
on linkki myynnin ja tuotannon välillä,<br />
Christoph Waller vastaa levytuotannosta,<br />
Martin Klein on myyntipäällikkö, jolta var-<br />
masti löytyy ratkaisu asiakkaan ongelmaan.<br />
Rolf Maier vastaa kaikkien Dillingerin tuotteiden<br />
myynnistä maailmanlaajuisesti, Francis<br />
Martin on markkinointipäällikkö, jolta saa<br />
vastauksen kaikkiin teknisiin kysymyksiin.<br />
Äärimmäisenä oikealla Walter Groß, joka<br />
vastaa logistiikasta ja kuljetuksista.
5<br />
3/2006<br />
Turun teräspalvelukeskuksen tuotantopäällikkö<br />
Mikko Matilainen korostaa levyn<br />
oikeaa käsittelyä ennen leikkausta, leikkausvaiheessa<br />
ja sen jälkeen. - Teräspalvelukeskuksessa<br />
levy esilämmitetään oikeaan<br />
lämpötilaan ennen leikkausta, ja leikkaus<br />
tehdään oikein. Leikkausvaiheen jälkeen levy<br />
jäähdytetään, kuten teräksen valmistaja sen<br />
on tarkoittanut tehtäviksi. Leikkaajat ovat<br />
saaneet koulutuksen eri levyjen leikkaukseen<br />
valmistajan ohjeiden mukaisesti. Myös<br />
myynti tietää, miten ne pitää käsitellä, hän<br />
vakuuttaa.<br />
Varastovalikoima<br />
Dillidur 400V (6-8 mm) 10 – 100 mm<br />
Dillidur 500V (6-8 mm) 10 – 70 mm<br />
Dillimax 690T (6-8 mm) 10 – 80 mm<br />
Myös muita karkaistuja ja nuorrutettuja teräslaatuja<br />
ja mittoja saatavana tarvittaessa<br />
tehdastoimituksena.<br />
Tekniset tiedot<br />
Tarkemmat tekniset tiedot ja työstöohjeet:<br />
www.starckjohannsteel.fi/terakset.htm<br />
Kovuus-, myötöraja-, vetolujuus-, murtovenymä- sekä sitkeysohjearvot<br />
< 25 mm:n levypaksuuksille<br />
DILLIDUR 275 C 325 L 400 V 450 V 500 V<br />
Kovuus [HB] 1) 275 320 400 450 500<br />
Myötöraja ReH[MPa] 540 600 1000 1200 1300<br />
Vetolujuus Rm[MPa] 900 950 1300 1500 1650<br />
Venymä A [%] 2) 16 13 12 11 8<br />
Iskusitkeys [J] 3) 10 20 50 40 25<br />
1)<br />
keskimääräinen pinnankovuus<br />
2)<br />
pyörösauvavetokoe, poikittain<br />
3)<br />
Charpy-V-pitkittäin -20 °C:n lämpötilassa<br />
Tuotantopäällikkö Mikko Matilainen (oik.) seuraa, kun polttoleikkaaja Ari Koivisto ottaa talteen<br />
Dillidur-levyn tunnistetietoja ennen leikkausta.<br />
Dillidur-kulutuslevyt<br />
Teräkset kulumista vastaan<br />
Dillidur-teräkset ovat hienorakeisia ja karkaistuja<br />
kulutusteräksiä, joilla on erittäin hyvä<br />
hitsattavuus. Näissä teräksissä on lämpökäsittelyllä<br />
saatu aikaan erittäin suuri kovuus<br />
ja siten kulumiskestävyys. Kulutuslevyjä<br />
käytetään kaikenlaisiin kulutusosiin,<br />
joilta vaaditaan erittäin lujaa kulutuksen kestoa.<br />
Niillä saavutetaan hyvä kokonaistaloudellisuus:<br />
pidempi elinikä, alemmat kunnos-<br />
sapitokustannukset ja vähemmän huoltoseisokkeja.<br />
Helpon käsiteltävyyden ansiosta valmistuskustannuksia<br />
voidaan alentaa huomattavasti.<br />
Dillimax-rakennelevyt<br />
Teräkset rakenteen painon keventämiseen<br />
ja parempaan hyötykuormaan<br />
Dillimax-teräkset ovat hienorakeisia ja erikoislujia<br />
nuorrutettuja rakenneteräksiä, joilla<br />
on optimaaliset hitsausominaisuudet. Ne<br />
ovat ominaisuuksiltaan lujempia ja sitkeämpiä<br />
kuin perinteiset rakenneteräkset. Dillimaxin<br />
mekaanisiin ominaisuuksiin kuuluvat<br />
erittäin korkeat murto- ja venymärajat sekä<br />
hyvä sitkeys. Suuren lujuuden ansiosta teräsrakenteiden<br />
levyvahvuuksia voidaan pienentää<br />
huomattavasti. Ohuemmat levyvahvuudet<br />
keventävät painoa sekä helpottavat<br />
käsiteltävyyttä ja työstöominaisuuksia.<br />
<strong>BE</strong> <strong>Group</strong> -konserni edustaa Dillidur- ja<br />
Dillimax-tuotteita Skandinaviassa. Starckjohann<br />
Steelillä on ollut Dillinger Hütten levyjen<br />
yksinmyynti Suomessa vuoden 2002<br />
alusta lähtien. Koko konsernin hankinnat<br />
Dillingeriltä suoritetaan keskitetysti, ja Dillidur-<br />
ja Dillimax-levyjä varastoidaan sekä<br />
Suomessa että Ruotsissa, minkä ansiosta saatavuus<br />
varmistetaan molemmilla markkinoilla.<br />
Molempia laatuja on suuri varastovalikoima<br />
eri toimitusmahdollisuuksin: suoraan varastosta<br />
tai valmiiksi esikäsiteltynä.<br />
Lisätietoja tuotteista antavat Starckjohann<br />
Steelin myyntiyksiköt ja ostopäällikkö Janne<br />
Miettinen, janne.miettinen@starckjohannsteel.fi,<br />
puh. (03) 825 2318 tai 050 643 58.<br />
Myötörajan vähimmäisarvot levynpaksuuden mukaan<br />
Myötöraja ReHMPa:na (Rp 0,2 myötörajan ollessa tarkemmin määrittämättä)<br />
Levynpaksuus (mm) 30 50 60 80 100 150<br />
DILLIMAX 460 460 440 400 — — —<br />
DILLIMAX 500 500 480 440 — — —<br />
DILLIMAX 550 550 530 490 — — —<br />
DILLIMAX 620 620 580 1) 560 1) — — —<br />
DILLIMAX 690 690 670 1) 630 1) — — —<br />
DILLIMAX 890 890 850 1) 830 1) — — —<br />
DILLIMAX 965 960 930 850 — — —<br />
DILLIMAX 1100 1100 — — — — —<br />
1)<br />
Sopimuksesta voidaan säätää suurempia vähimmäisarvoja.
6<br />
3/2006<br />
Syyskuu 2006<br />
Maailmantalouden kehitys tukee<br />
markkinoita<br />
Vuoden 2006 alussa maailman teräsmarkkinat<br />
tiukkenivat nopeasti ja terästuotteiden hintataso<br />
kääntyi ylöspäin. Maailmanmarkkinoiden<br />
elpymistä johtivat Aasian ja Euroopan<br />
markkinat, kun taas Yhdysvalloissa<br />
hintataso alkoi toisen neljänneksen aikana<br />
lopulta myös nousta. Elokuussa 2006 hiiliterästen<br />
globaali hintaindeksi oli 25 % korkeampi<br />
kuin vuotta aikaisemmin. Levytuotteissa<br />
nousu on kuitenkin 30 %, kun pitkissä teräksissä<br />
se on vain 16 %. Vuoden kolmannella<br />
neljänneksellä Aasian hintataso on alkanut<br />
hiukan vajota, mikä painaa maailmanlaajuista<br />
hintatasoa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa<br />
hintataso on pysynyt jokseenkin ennallaan,<br />
kun lähinnä sesonkiluontoiset tekijät ovat<br />
viime aikoina pysäyttäneet hintojen nousun<br />
hiljaisemmalla kesäkaudella. Ruostumattoman<br />
teräksen maailmanmarkkinat ovat alkuvuonna<br />
2006 olleet erittäin vahvat ja hintataso<br />
nopeassa nousussa, mikä näyttää edelleen<br />
jatkuvan koko loppuvuoden.<br />
Maailmantaloutta lujittaa Yhdysvaltojen<br />
vahva kasvu, jonka jatkumiseen luotetaan<br />
yhä, vaikka pientä kasvun hidastumista on<br />
nähtävissä, koska öljyn hinnan ja korkotason<br />
nousu aiheuttaa epävarmuutta talouden<br />
kehityksessä. Yhdysvaltojen talouden tunnusluvut<br />
ovat viime aikoina kuitenkin olleet<br />
hyvässä nousussa. Tarkasti seurattu, tehdasteollisuuden<br />
aktiviteettia kuvaava ISM-indeksi<br />
on vuoden 2006 alkukuukausina liikkunut<br />
ylös ja alas, mutta selvästi yli 50-tason,<br />
mikä tarkoittaa tuotannon jatkavan hyvää<br />
kasvuaan. Heinäkuussa indeksi taas nousi<br />
ja odotuksia enemmän. Kiinan kasvu on sen<br />
talouskasvun hillitsemispyrkimyksistä huolimatta<br />
edelleen erittäin nopeaa, ja Japanin<br />
teollisuuden aktiviteetista kertova indeksi<br />
on edelleen nousussa.<br />
Euroopan markkinat ovat yhä selvemmin<br />
osoittaneet vahvan elpymisen jatkuvan<br />
vuoden 2006 kuluessa ja Euroopan talouskehityksen<br />
suunta jatkuu vahvasti ylöspäin.<br />
Tarkasti seuratun, Saksan liike-elämän luottamusta<br />
mittaavan Ifo-indeksin nousu on<br />
jatkunut vahvasti viime kuukaudet korkeimmillaan<br />
15 vuoteen. Vaikka heinäkuussa indeksi<br />
hiukan laski, lukema on hyvä ja odotuksia<br />
parempi. Saksan talous elää nyt vahvan<br />
nousun kautta ja samoin näyttää olevan<br />
koko euro-alueella. Heinäkuussa tosin teollisuuden<br />
odotuksista kertovat indikaattorit<br />
laskivat monessa EU-maassa, mutta esimerkiksi<br />
Suomessa heinäkuussa teollisuuden<br />
luottamusindikaattori oli edelleen nousussa.<br />
Euro-alueen teollisuuden kehityksestä<br />
kertova PMI-indeksi on noussut vahvasti.<br />
Kesäkuussa kasvava tuotanto ja uudet tilaukset<br />
painoivat indeksiä edelleen ylöspäin,<br />
korkeimmilleen kuuteen vuoteen, ja vaikka<br />
heinäkuussa indeksi laski hiukan kesäkuusta,<br />
se on pysynyt korkealla tasolla.<br />
Teräsmarkkinoiden vahva alkuvuosi<br />
tasaantumassa<br />
Viisi kuukautta jatkunut taistelu Arcelorin<br />
omistuksesta sai kesäkuussa ratkaisunsa, kun<br />
sen hallitus hyväksyi Mittal Steelin kaksi kertaa<br />
korotetun, 26,9 mrd euron tarjouksen<br />
yhtiöstä. Lopulta Mittal Steel on hankkinut<br />
omistukseensa 92 % Arcelorin osakkeista, ja<br />
Mittalin perhe, joka omistaa Mittal Steelin,<br />
tulee omistamaan sopimuksen mukaan<br />
Arcelorista 43,6 %. Omistuksen katto on 45 %.<br />
Uuden yhtiön nimeksi tulee Arcelor Mittal<br />
ja sen kapasiteetti nousee 120 miljoonaan<br />
raakaterästonniin vuodessa.<br />
Uusi suuryhtiö laskee saavuttavansa<br />
1,6 mrd euron synergiahyödyt hankinnoissa,<br />
markkinoinnissa ja valmistuksessa.<br />
Arcelor Mittal tulee myös olemaan vahva<br />
jokaisella osa-alueella teräksen tuotannossa,<br />
kun Arcelorin suuntautuminen korkean<br />
jalostusarvon tuotteisiin mm. levyteräksissä<br />
ja Mittal Steelin vahvuus tavallisissa hiiliteräksissä,<br />
mm. pitkissä bulkkituotteissa, yhdistyvät.<br />
Fuusion vaikutus maailman terästuotantoon<br />
jää nähtäväksi, jos uusi suuryhtiö pystyy<br />
säätelemään tuotantoa paremmin kysyntää<br />
vastaavaksi, tosin Kiinan osuus maailman<br />
tuotannossa on ylivoimainen ja yhä kasvussa.<br />
Maailman terästuotanto vuoden 2006<br />
alkupuoliskolla kasvoi 7,9 %, mutta Kiinan<br />
tuotanto 18,3 %, jo 200 miljoonaan tonniin.<br />
Kiinan tuotannon kasvu nopeammin kuin<br />
muualla merkitsee Kiinan merkityksen jatkuvaa<br />
vahvistumista terästuottajana. Nyt sen<br />
osuus on jo kolmannes maailman raakateräksen<br />
tuotannosta. Kiinan ja osin myös Intian<br />
tuotannon kasvu nostavat Aasian osuuden<br />
koko maailman terästuotannosta 52 %:iin,<br />
kun laajentuneen EU:n (25) osuus on noin 17<br />
%. Vaikka Kiinan tuotannon kasvu näyttää<br />
hallituksen terästuotantoon kohdistuvien rajoitustoimien<br />
takia hiukan hidastuneen vuoden<br />
2005 vielä kovemmasta kasvuvauhdista,<br />
se pysyy maailman nopeimmin kasvavana<br />
tuotantoalueena. Kiinan kulutus kasvaa<br />
myös nopeasti ja välillä ylittääkin tarjonnan,<br />
mutta kapasiteetin kasvu on ollut ja on niin<br />
nopeaa, että kasvavan tuotannon kuluttaminen<br />
pidemmälläkin tähtäyksellä on markkinoiden<br />
jatkuva haaste.<br />
Teräslevytuotteiden hintataso nousi vuoden<br />
2006 alkupuoliskolla eniten Aasiassa,<br />
jossa Kiinan kasvavaa tuotantoa vastasivat<br />
vahva kysyntä ja tuotantohäiriöt muualla<br />
maailmassa.<br />
Vuoden kolmannella neljänneksellä Aasian<br />
hintataso on kuitenkin kääntymässä laskuun,<br />
kun Kiinan kysyntä heikkenee ja muualla<br />
Aasiassa markkinat ovat sesonkiluontoisesti<br />
hiljaisemmat. Syksyn kuluessa hintatason<br />
odotetaan tasoittuvan. Yhdysvalloissa<br />
hintatason nousu alkoi toisen neljänneksen<br />
alussa ja hinnat nousivat kuukausittain,<br />
mutta lisääntyvä sekä kotimaan tuottajien<br />
että tuontitarjonta ja hiljentynyt kysyntä<br />
ovat painamassa levytuotteiden hintoja<br />
myös siellä. Yhdysvaltojen aikaisempi tiukka<br />
markkinatilanne on ainakin toistaiseksi helpottumassa,<br />
mistä kertoo myös teräspalvelukeskusten<br />
varastojen nousu taas korkeimmilleen<br />
vuoteen. Euroopan markkinat ovat<br />
vuoden kolmannella neljänneksellä vahvimmat.<br />
Hinta-taso on pitänyt myös hiljaisemmalla<br />
kesäkaudella ja nousupaine jatkuu.<br />
Euroopassa teräslevyjen hintataso alkoi<br />
maaliskuussa yleisesti nousta ja nousu jatkui<br />
kolmannelle neljännekselle, mutta tasoittui<br />
hiljaisemman kesäsesongin aikana.<br />
Elokuussa levytuotteiden keskimääräinen<br />
hintataso Saksan markkinoilla oli kuitenkin<br />
25 % korkeampi kuin vuoden alussa. Vuodenneljännelle<br />
neljännekselle tuottajat ovat<br />
ilmaisseet pyrkimyksistään hinnankorotuksiin:<br />
yleisesti odotetaan ilmoituksia € 20 - 50/<br />
tonni korotuksista, mutta Euroopan lomakauden<br />
lopulla korotusten hyväksyminen<br />
ei vielä ole varmaa. Markkinoilla Euroopan<br />
tuottajien tarjonta pysyy edelleen tiukkana,<br />
mutta tuontipaine saattaa kasvaa muiden<br />
markkinoiden tiukkuuden hellittäessä. Kysyntä<br />
on hyvä, mutta saattaa vuoden lopulla<br />
olla hiukan alkuvuotta hiljaisempi.<br />
Teräsromun hintataso pysyi vuoden 2006<br />
alussa suhteellisen vakaana, nousi sen jälkeen,<br />
mutta pysyi kesän aikana taas ennallaan.<br />
Maakohtaiset hintaerot ovat myös tasoittuneet<br />
ja keskihinta Euroopassa heinäelokuussa<br />
oli noin € 220/tonni. Romun saatavuus<br />
talven aikana oli tiukka kylmän sään<br />
aiheuttaessa katkoksia toimituksiin. Toimitusmahdollisuudet<br />
ovat nyt parantuneet, mutta<br />
kysyntä on myös hyvä, joskin kesäsesonki on<br />
pitänyt markkinat viime aikoina hiljaisina.<br />
Toisaalta terästehtaat ovat olleet huolissaan<br />
romun saatavuudesta kesän aikana, kun monet<br />
tehtaat pitkien terästen hyvän kysynnän<br />
takia ovat lyhentäneet perinteisiä kesäseisokkejaan,<br />
mikä on lisännyt romun tarvetta<br />
myös perinteisellä lomakaudella.<br />
Pitkien terästen markkinoilla hintatason<br />
nousu Euroopassa jatkui kuusi kuukautta<br />
tammikuussa saavutetun pohjatason jälkeen,<br />
mutta nousu tasaantui elokuussa kysynnän<br />
sesonkiluontoisesti hiljentyessä. Tuotteittain<br />
ja markkinoittain hintakehityksessä on kuitenkin<br />
eroja. Betoniteräksen hinta elokuussa<br />
on noussut Saksan markkinoilla vuoden<br />
alusta keskimäärin noin € 130/tonni, valssilangan<br />
noin € 100/tonni ja kauppatangon<br />
ja rakenneterästen vain hiukan vähemmän.<br />
Betoniteräksessä ja valssilangassa hintatason<br />
nousu muualla Euroopassa on ollut hiukan<br />
maltillisempi. Toisaalta esimerkiksi Espanjassa<br />
niiden hintataso on Euroopan korkein,<br />
Italiassa kasvan tuonnin takia Euroopan matalin,<br />
mutta rakenneterästen hinnat ovat jatkaneet<br />
nousuaan myös kesän ajan ja ovat Euroopan<br />
korkeimmat.<br />
Pitkien terästen markkinat ovat yleisesti<br />
edelleen tiukat, kun tarjonta on pysynyt<br />
rajoitettuna. Tuontipaine Euroopan ulkopuolelta<br />
on kuitenkin kasvamassa, kun tuontihinnat<br />
tulevat kilpailukykyisemmiksi. Romun<br />
hintakehitys syksyllä ja vuoden viimeisellä<br />
neljänneksellä tulee pitkälti sanelemaan<br />
teräshintojen suunnan, lyhyellä tähtäyksellä<br />
hintoihin on kuitenkin nousupainetta.<br />
Ruostumattoman teräksen hinta<br />
huippukorkealle<br />
Ruostumattoman teräksen tuottajat maailmanlaajuisesti<br />
ovat kokeneet jopa dramaattisen<br />
muutoksen tilausten kasvussa, kun<br />
kysyntä pysyy vahvana ja varastot kaikilla<br />
tasoilla on jo aikaa siten ajettu alas. Markkinoilla<br />
tarjonta laahaa edelleen kysynnän perässä.<br />
Seurauksena on ollut markkinoiden<br />
ennennäkemätön tiukkuus, joka on painanut<br />
perushintoja ylöspäin. Kun samalla nikkelin<br />
hinta on tehnyt uusia ennätyksiä, myös seosainelisä<br />
on jatkanut nousuaan ennätyskorkeuksiin.<br />
Markkinoiden tiukkenemisen seurauksena<br />
kansainvälinen hintataso kääntyi nousuun<br />
vuoden 2006 alussa ja perushinnat alkoivat<br />
nousta. Maaliskuusta lähtien myös<br />
seosainelisä on noussut kuukausittain ja<br />
nousee edelleen, kun nikkelin hinta on kaikkien<br />
aikojen ennätystasollaan. Heinäkuussa<br />
kuukauden keskihinta nousi taas voimakkaasti,<br />
USD:iin 26 590/tonni. Euroopan markkinoilla<br />
seosainelisän nousu yhdessä perushinnan<br />
kanssa nosti ruostumattoman kylmävalssatun<br />
teräslevyn markkinahinnan elokuussa<br />
jo lähes 3000 euroon tonnilta. Kun<br />
nikkelin hinta elokuussa on taas uudessa<br />
ennätyskorkeudessa, ruostumattoman teräksen<br />
markkinahinta nousee nyt voimakkaasti<br />
kuukausittain. Nikkelin rakettimaisen hintasyöksyn<br />
takia jyrkin nousu teräshinnoissa on<br />
vuoden loppupuolella vielä edessä.
7<br />
3/2006<br />
Euroopan hyvä kysyntä on saanut tuottajat<br />
nostamaan perushintoja vuoden alusta jo<br />
useita kertoja ja uusia korotuksia odotetaan<br />
vielä kuukausittain. Elokuussa perushinta<br />
nousi Saksan markkinoilla jo 1 500 - 1 600<br />
euroon tonnilta ja vuoden lopulla perushintanoteerausten<br />
odotetaan olevan jo €<br />
1 800 - 1 850 tonni. Perushintojen hintahaitari<br />
on myös kasvamassa, kun markkinoiden<br />
tiukkuus kohtelee asiakkaita eri<br />
tavalla sopimuksista riippuen. Tuottajat pyrkivät<br />
nostamaan tarjontaa kaikin keinoin,<br />
mutta Euroopan kapasiteetti ei tässä markkinatilanteessa<br />
näytä riittävän, eikä myöskään<br />
terästuonti ole kasvanut.<br />
Metallien hinnat jatkavat ennätyskorkealla<br />
Vuoden 2006 aikana metallien maailmanmarkkinat<br />
olivat kaikkien aikojen nousussa ja<br />
metallien hinnat ovat saavuttaneet jatkuvasti<br />
uusia ennätyksiä. Kesäkuussa hintatason nousu<br />
rauhoittui ja hinnat kääntyivät lievään laskuun,<br />
mutta heinäkuussa koettiin taas uusi<br />
nousu, kun markkinoiden fundamentit pysyvät<br />
edelleen vahvoina. Maailmanmarkkinoiden<br />
elpyminen vuoden 2006 alussa alkoi<br />
kysynnän noususta, ja kun samalla tarjonta<br />
on pysynyt tiukkana, hintataso on noussut.<br />
Vuoden aikana koettu hintakierre ei kuitenkaan<br />
olisi mahdollinen ilman sijoitusrahastojen<br />
jatkuvaa kiinnostusta ja aktiviteettia<br />
metallimarkkinoilla.<br />
Alumiinimarkkinat seuraavat perinteisesti<br />
kuparimarkkinoita, mutta viime aikojen<br />
alumiinin hintakehitys on jäänyt kuparista<br />
jälkeen yhä enemmän. Alumiinimarkkinoiden<br />
fundamentit ovat viime kuukausina hiukan<br />
vahvistuneet, mutta pysyvät yleisesti<br />
ristiriitaisempina kuin kuparissa. Alumiinin<br />
fyysinen kysyntä on hyvä, ja hintatason<br />
lasku kesäkuussa sai monet kuluttajat takaisin<br />
markkinoille ja hankkimaan alumiinia<br />
alentuneisiin varastoihinsa, mikä näkyy<br />
myös LME-varastojen alentumisena. Ne<br />
putosivat kesän aikana noin 75 000 tonnia.<br />
Varastotaso on suhteellisesti kuitenkin edelleen<br />
korkea, varsinkin muiden perusmetallien<br />
varastokehitykseen verrattuna.<br />
Alumiinin hinta nousi kolmessa kuukaudessa<br />
toukokuussa huipputasolleen USD<br />
3 300/tonni, mutta menetti sitten muutamassa<br />
viikossa lähes koko nousun. Kesäkuusta<br />
lähtien alumiinin hinta on liikkunut melko<br />
kapeassa vaihteluvälissä USD 2 400 –<br />
2 600/tonni,ja vuoden neljännelläkin neljänneksellä<br />
hintatason odotetaan pitävän<br />
samassa vaihteluvälissä. Energian hintakehitys<br />
on alumiinin tuotannon kannalta keskeinen,<br />
ja jos sen hinta pysyy huippukorkealla,<br />
tarjonnan tiukkuus saattaa jatkua.<br />
Toisaalta raaka-aineen, alumiinin, hinta on<br />
ollut laskussa, mikä voi taas lisätä tuotantoa.<br />
Kuusakoski Oy kierrättää romuteräksen<br />
terästeollisuuden raaka-aineeksi<br />
Starckjohann Steelillä on kolmatta vuotta voimassa valtakunnallinen sopimus romuteräksen<br />
ja -alumiinin kierrätyksestä Kuusakoski Oy:n kanssa. Aikaisemmin sen hoitivat osin paikalliset<br />
yritykset. Kuusakoski vastaa mietallien kierrätyksestä Starckjohann Steelin kaikissa teräspalvelukeskuksissa<br />
eli Lahdessa, Turussa ja Lapualla.<br />
Starckjohann Steelin tuotannossa syntyy<br />
karkeasti ottaen noin 12 erilaatuista metalliromua,<br />
jotka lajitellaan teräspalvelukeskuksissa.<br />
Kuusakosken toimittama palvelu<br />
kattaa keräilyvälineet, noutologistiikan, raportoinnin,<br />
romun jalostuksen ja myynnin<br />
terästeollisuudelle. Kuusakoski toimittaa<br />
joka laadulle omat keräilylavansa, käy<br />
tarkastamassa ne tarvittaessa jopa päivittäin<br />
ja tuo tyhjän tilalle. Kuusakosken Heinolan<br />
tehtailla kaikki romumetallit jalostetaan<br />
edelleen teollisuuden raaka-aineeksi. Pisimmälle<br />
jalostetaan alumiini, joka sulatetaan<br />
seosharkoiksi ja toimitetaan edeelleen teollisuuden<br />
käyttöön.<br />
Tehokasta ja vastuullista<br />
kierrätystä<br />
- Starckjohann Steel on vastuussa tuottamastaan<br />
jätteestä ja käyttää sen kierrättämiseen<br />
luotettavaa yhteistyökumppania, jolla myös<br />
on sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Kaikki<br />
Starckjohann Steelin tuotannossa syntyvä<br />
metalliromu käytetään siis uudelleen, kertoo<br />
teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa<br />
Valkonen. - Meillä Starckjohann Steelissä jalostusarvo<br />
on kasvussa. Materiaalin hyötykäytössä<br />
tärkeintä on kokonaistehokkuus ja<br />
taloudellisuus. Se vaatii toiminnan jatkuvaa<br />
kehittämistä. Levy käytetään optimaalisesti<br />
hyväksi. Aina syntyy kuitenkin leikkausjätettä,<br />
romua, joka toimitetaan edelleen jalostettavaksi<br />
mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti<br />
ja taloudellisesti.<br />
Valkonen neuvottelee yhteistyön perusperiaatteista<br />
Kuusakoski Oy:n aluejohtaja<br />
Risto Grönlundin kanssa. Paikallisina yhteyshenkilöinä<br />
toimivat Kuusakoski Oy:n asiakasvastaavat<br />
ja teräspalvelukeskusten tuotantopäälliköt,<br />
jotka tuntevat oman yksikkönsä<br />
tarpeet. - Metallien kierrätys on tiivistä<br />
yhteistyötä, joka vaatii aktiivisuutta myös<br />
asiakkaan puolelta. Meillä on keskusteluyhteys<br />
useammalla tasolla, Grönlund toteaa.<br />
- Autamme asiakkaitamme keskittymään<br />
ydinliiketoimintaansa. Palvelukokonaisuudesta<br />
sovimme yhdessä asiakkaan tarpeiden<br />
mukaan. Tarvittaessa noudamme romumetallit<br />
vaikka koneelta asti. Kuusakosken teollinen<br />
kierrätysjärjestelmä on läpinäkyvä ja<br />
kustannustehokas.<br />
- Meille on tärkeää, että yhteistyökumppanimme<br />
on luotettava, jotta voimme olla<br />
varmoja siitä, että romut käsitellään asianmukaisesti<br />
ja mahdollisimman vähän ympäristöä<br />
kuormittaen, toteaa Starckjohann Steelin<br />
laatu- ja ympäristöpäällikkö Esa Koivisto.<br />
- Olemme tehneet auditoinnin Kuusakosken<br />
Heinolan toimipisteeseen varmistuaksemme<br />
heidän toimintansa asianmukaisuudesta.<br />
Myös Starckjohann Steelin tuotantopäälliköt<br />
ovat päässeet perehtymään siihen, kuinka<br />
meillä muodostunut romu jatkokäsitellään<br />
Kuusakoskella. Tärkeää on myös, että keräyslavat<br />
ovat siistejä ja ehjiä. Se innostaa myös<br />
meidän henkilökuntaamme ymmärtämään,<br />
että romulla on arvoa ja että pienellä lajitteluun<br />
panostamisella voidaan romunkäytön<br />
jatkoprosessia parantaa ja nopeuttaa. Hyväkuntoiset<br />
lavat ovat myös turvallisia käyttää,<br />
eikä niitä tarvitse piilotella tontin kauimmaisilla<br />
nurkilla.<br />
Teollisuuden uusiokäyttöön lähteviä alumiiniharkkoja<br />
Kuusakoski Oy:n kierrätystehtaalla<br />
Heinolassa. Kuva: Sami Repo<br />
Kierrätys on iloinen asia, todistavat aluejohtaja Risto Grönlund Kuusakoski Oy:stä ja Starckjohann<br />
Steelin teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa Valkonen.<br />
Kuusakoski – kierrätystä jo vuodesta 1914<br />
Kuusakoski Oy on pohjoisen Euroopan johtava teollinen kierrättäjä ja yksi maailman<br />
suurimmista kierrätysmetallien jalostajista ja toimittajista. Yritys toimii Suomen lisäksi<br />
Ruotsissa, Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa, Kiinassa ja Taiwanissa ja sillä on yli<br />
100 toimipistettä, joista 24 on Suomessa.<br />
Kierrätysmetallien hankinta-alueita ovat Suomi, Ruotsi, Baltia, Puola ja Venäjä.<br />
Markkina-alueina suurimpina ovat Eurooppa ja Aasia.<br />
Kuusakoski <strong>Group</strong> Oy:n liikevaihto oli 812 miljoonaa euroa v. 2005 ja se työllistää lähes<br />
3500 ammattilaista.<br />
Lähes satavuotinen teollinen kierrätysosaaminen, tehokkaat kuljetusmenetelmät ja<br />
ammattimainen asiakaspalvelu takaavat parhaat kierrätysratkaisut asiakkaille.<br />
Paalattu ruostumaton teräs on käytettävissä<br />
sellaisenaan terästehtaiden raaka-aineena. Kuva<br />
Kuusakoski Oy:n Heinolan kierrätystehtaalta.<br />
Kuva: Sami Repo<br />
www.kuusakoski.fi
8<br />
3/2006<br />
<strong>BE</strong> <strong>Group</strong>in toinen<br />
neljännes kaikkien<br />
aikojen paras<br />
Starckjohann Steelin tuotantopalvelut<br />
Starckjohann Steelin emoyhtiö <strong>BE</strong> <strong>Group</strong> on<br />
julkaissut osavuosituloksensa. Sen mukaan<br />
konsernin liikevaihto kasvoi neljä prosenttia<br />
339,1 miljoonaan euroon ensimmäisellä<br />
vuosipuoliskolla (326,8 miljoonaa euroa vuoden<br />
2005 vastaavalla jaksolla). Myös toisella<br />
vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa <strong>BE</strong><br />
<strong>Group</strong>in liikevaihto nousi 173,8 miljoonaan<br />
euroon (168,7 miljoonaa euroa viime vuoden<br />
vastaavalla neljänneksellä).<br />
Liikevoitto puolestaan laski 23,5 miljoonaan<br />
euroon (24,2) ensimmäisen puolen vuoden<br />
aikana. Liikevoittoprosentti oli 6,9 (7,4).<br />
Liikevoiton lasku johtui uusille markkinaalueille<br />
siirtymisen aiheuttamista kustannuksista<br />
sekä markkinahintojen muutoksen aiheuttamista,<br />
edellistä vuotta alemmista varastovoitoista.<br />
Myös toisen neljänneksen liikevoitto nousi<br />
1,8 miljoonaa euroa ja oli siten 13,9 miljoonaa<br />
euroa (12,1). Hyvä kysyntä kaikilla markkinoilla<br />
sekä viimevuotista korkeammat teräksen<br />
ja muiden metallien hinnat vaikuttivat<br />
liikevaihdon kehitykseen. Kaiken kaikkiaan<br />
tuloksena oli konsernin paras neljännes kautta<br />
aikojen.<br />
Terästuotteiden vahva kysyntä<br />
Suomessa jatkui<br />
Starckjohann Steel Oy Ab:n kotimarkkinoilla<br />
Suomessa terästuotteiden kysynnän vahvistuminen<br />
jatkui myös toisella vuosineljänneksellä<br />
teknologiateollisuuden kysynnän voimistumisen<br />
myötä. Teknologiateollisuuden<br />
tilauskanta olikin kesäkuun 2006 lopussa 22<br />
prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna<br />
vastaavaan aikaan. Tämä näkyi erityisesti lisääntyneenä<br />
tuotantopalveluiden myyntinä<br />
Starckjohann Steelissä.<br />
Starckjohann Steel Oy Ab:n ensimmäisen<br />
vuosipuoliskon liikevaihto nousi ja oli näin<br />
130,1 miljoonaa euroa (129,3). Tammi-kesäkuun<br />
liikevoitto 10,7 miljoonaa euroa oli sama<br />
kuin vuosi aiemmin. Liikevoittoprosentti<br />
pysyi samana ollen 8,2. Starckjohann Steelin<br />
toisen neljänneksen liikevaihto laski hieman<br />
66,1 miljoonaan euroon (67,0), mutta liikevoitto<br />
nousi 5,9 miljoonaan euroon (5,1). Liikevoittoprosentti<br />
parani 8,9 prosenttiin (7,6).<br />
- Katsauskaudella jatkoimme kannattavuutemme<br />
parantamista. Operatiivisen pääoman<br />
tuotto oli kaikkien aikojen paras, mihin<br />
vaikutti mm. aiempaa parempi pääoman<br />
kiertonopeus. Erityisen hyvää tämä kehitys<br />
oli Suomessa, <strong>BE</strong> <strong>Group</strong>in konsernijohtaja<br />
Håkan Jeppsson kertoo.<br />
- Piristynyt kysyntä näkyi erityisesti lisääntyneenä<br />
tuotantopalveluiden myyntinä.<br />
Odotamme, että kysyntä pysyy vahvana<br />
myös vuoden loppupuoliskolla. Starckjohann<br />
Steelin kannattavuus oli edelleen vakaa, mihin<br />
vaikuttivat aiempaa parempi kustannustehokkuus<br />
ja kasvanut tuotantopalveluiden<br />
myynti, sanoo Starckjohann Steelin toimitusjohtaja<br />
Matti Tiira.<br />
Vahvaa kasvua Baltiassa ja<br />
Itä-Euroopassa<br />
<strong>BE</strong> <strong>Group</strong>in liiketoiminta kehittyi erityisen<br />
suopeasti Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Volyymilla<br />
mitattuna kokonaismyynti kasvoi kolme<br />
prosenttia, mutta yhtiön uusilla markkina-alueilla<br />
ja erityisesti Baltiassa ja Euroopan<br />
itäosissa myynti volyymeissa tarkasteltuna<br />
kasvoi peräti 44 prosenttia.<br />
<strong>BE</strong> <strong>Group</strong> jatkaa rivakkaa laajenemistaan<br />
itäiseen Eurooppaan. Uusimpana markkinaalueena<br />
on Venäjä, jossa liiketoiminta on jo<br />
käynnissä. Katsauskauden aikana <strong>BE</strong> <strong>Group</strong><br />
myi kiinteistönsä Virossa ja Liettuassa kiinteistöyhtiölle.<br />
Raportointikauden loppumisen<br />
jälkeen myös Puolan kiinteistöstä on luovuttu.<br />
Starckjohann Steelin aiemmin julkistamat<br />
investoinnit <strong>Lapuan</strong> ja Turun teräspalvelukeskuksiin<br />
etenevät suunnitelmien mukaan.<br />
Lapualla otettiin elokuussa käyttöön uusi<br />
kaasuleikkauskone ja nykyinen plasmaleikkauslaitteisto<br />
korvattiin hienosädeplasmaleikkauslaitteistolla.<br />
Turussa on rakenteilla<br />
7000 neliötä lisää tuotanto- ja varastotilaa.<br />
Tavoitteena on saada tilat ja uusi sinkopuhdistus-<br />
ja suojamaalauslinja käyttöön marraskuun<br />
2006 aikana.<br />
Investointien uskotaan parantavan teräspalvelukeskusten<br />
kustannustehokkuutta ja<br />
kilpailukykyä entisestään.<br />
Näkymät loppuvuodelle 2006<br />
- Uskomme Kiinan olevan edelleen hyvin<br />
tärkeä tekijä globaalille terästeollisuudelle.<br />
Tämä heijastuu teräksen ja muiden metallien<br />
hintojen kehitykseen. Länsi-Euroopan<br />
markkinat jatkanevat kasvuaan, ja itäpuolella<br />
kehitys pysynee voimakkaana. Arvioimme<br />
sekä kysynnän että hintojen kehityksen<br />
jatkuvan hyvänä koko loppuvuonna,<br />
konsernijohtaja Jeppsson arvioi.<br />
Liikevaihto- ja tulosluvut on muutettu Ruotsin<br />
kruunuista euroiksi kurssin 9,328 mukaan. Kurssimuutosten<br />
takia luvut eivät ole euroissa vertailukelpoisia<br />
eri neljännesten kesken: <strong>BE</strong> <strong>Group</strong> käyttää<br />
laskennassaan Ruotsin kruunuja ja ilmoittaa<br />
tulokset virallisesti kruunuissa.<br />
Mekaaninen leikkaus<br />
Leikkausvahvuudet<br />
Leikkauspituus<br />
Nauhaleikkaus<br />
Leikkausvahvuus<br />
Nauhan leveys<br />
Arkkileikkaus<br />
jaloteräkset 1 - 6 mm<br />
alumiinit 1 - 8 mm<br />
teräkset 1 - 8 mm<br />
4 250 mm<br />
0,4 - 3,0 (4,0) mm<br />
20 - 1 650 mm<br />
Leikkausvahvuus 0,4 - 3,0 mm<br />
Arkin leveys 300 - 1 650 mm<br />
Arkin pituus 500 - 6 000 mm<br />
Polttoleikkaus<br />
Materiaalit: Rakenne- ja kulutuksen<br />
kestävät teräkset<br />
Leikkausvahvuudet 5 - 300 mm<br />
Leikkausala 6 000 x 15 000 mm<br />
CNC-ohjaus<br />
Hienosädeplasma<br />
Materiaalit: Rakenne- ja kulutuksen<br />
kestävät teräkset<br />
Leikkausvahvuudet 2 - 40 mm<br />
Leikkausala 3 800 x 12 500 mm<br />
CNC-ohjaus<br />
Laserleikkaus<br />
Leikkausvahvuudet jaloteräkset 1 - 15 mm<br />
teräkset 1 - 16 mm<br />
Leikkausala 2 000 x 4 000 mm<br />
CNC-ohjaus<br />
Happiplasmaleikkaus<br />
Leikkausvahvuus<br />
Leikkausala<br />
5 - 20 mm<br />
4400 x 13000 mm<br />
Vesisuihkuleikkaus<br />
Nimitysuutisia<br />
Leikkausvahvuus 1 - 100 mm<br />
Leikkausala 3000 x 6000 mm<br />
Sahaus<br />
Teräkset<br />
Suorakaide: 10 x 10 - 620 x 360 mm<br />
Neliö:<br />
10 x 10 - 500 x 500 mm<br />
Pyöreä:<br />
Ø 10 - 530 mm<br />
Kulman sahaus: ± 60°<br />
Ruostumattomat<br />
Neliö:<br />
10 x 10 - 380 x 380 mm<br />
Pyöreä:<br />
Ø 10 - 300 mm<br />
Alumiinit<br />
Neliö:<br />
10 x 10 - 100 x 100 mm<br />
Pyöreä:<br />
Ø 10 - 100 mm<br />
Huonekaluputket<br />
Suorakaide: 10 x 15 - 60 x 85 mm<br />
Neliö:<br />
12 x 12 - 70 x 70 mm<br />
Pyöreä:<br />
Ø 12 - 85 mm<br />
Seinämävahvuus: 1 - 4 mm<br />
Sahauspituus: 20 - 3000 mm<br />
Pituustoleranssi: ± 0,5 mm<br />
Alkupituus: 3500 - 7500 mm<br />
Alkusahaus: min. pituus 15 mm<br />
Kiinnipitopala: pituus 35 mm<br />
Terän leveys: n. 2,5 mm<br />
Harjauspituus: 150 - 3000 mm<br />
Sinkopuhdistus ja suojamaalaus<br />
Puhdistusaste Sa 2 1/2<br />
Maalikalvon paksuus 20 μ<br />
Maali<br />
Korro E<br />
Särmäys<br />
Maks. särmäyspituus 3 000 mm<br />
Särmäysvahvuudet jaloteräkset 1 - 6 mm<br />
alumiinit 1 - 8 mm<br />
teräkset 1 - 8 mm<br />
Porin myyntiyksikkö<br />
Jari Pohjus on nimitetty yhtiön Porin myyntiyksikköön teräs- ja metallimyyjäksi<br />
15.8.2006 alkaen. Hän on aiemmin toiminut Finnglass Oy:ssä tuotepäällikkönä.<br />
Julkaisija<br />
Starckjohann Steel Oy Ab<br />
Helsingintie 50<br />
PL 54, 15101 Lahti<br />
Puh. (03) 825 200<br />
Faksi (03) 825 2503<br />
<br />
Päätoimittaja<br />
Päivi Piirainen<br />
paivi.piirainen@starckjohannsteel.fi<br />
Painopaikka<br />
LahtiPrint<br />
Lahti 2006<br />
Toimitus<br />
Myyntiyksiköt ja teräspalvelukeskukset<br />
Starckjohann Steel Oy Ab<br />
Mainostoimisto Fortuna Oy<br />
Taitto<br />
Mainostoimisto Fortuna Oy<br />
Osoitelähde<br />
Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakasja<br />
kohderyhmärekisteri. Henkilöstörekisterilain<br />
Tampere<br />
Turku<br />
edellyttämä rekisteri-<br />
Puh. (03) 3142 4600 Puh. (02) 282 3400<br />
seloste on nähtävissä Starckjohann<br />
Faksi (03) 3142 4610 Faksi (02) 282 3490<br />
Steel Oy Ab:n toimitiloissa Helsingintie<br />
50, 15100 Lahti.<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@starckjohannsteel.fi<br />
www.starckjohannsteel.fi<br />
Helsinki Joensuu Jyväskylä Lahti<br />
Puh. (09) 7744 4200 Puh. (013) 253 4500 Puh. (014) 333 4100 Puh. (03) 825 200<br />
Faksi (09) 7744 4210 Faksi (013) 253 4510 Faksi (014) 333 4111 Faksi (03) 825 2514<br />
Lappeenranta Lapua Oulu Pori<br />
Puh. (05) 229 4960 Puh. (06) 433 6400 Puh. (08) 564 4400 Puh. (02) 630 4800<br />
Faksi (05) 229 4970 Faksi (06) 433 6415 Faksi (08) 564 4410 Faksi (02) 630 4810<br />
www.begroup.com
Change language