Puutavara-auton tehtävä on ajaa puuta eikä toimia puuvarastona

Esa Haakanalla, Kai Kukkakorvella ja Pauli Karpilla on paljon kokemusta puunajosta myös Venäjällä. Venäjän ajojen hiipuessa miehet
siirtyivät Ruotsiin, kuten monet muutkin samassa tilanteessa olleet. Länsinaapurissa olosuhteet ovat toista luokkaa.
Ruotsissa myrskypuuta ajavilta terveisiä Suomen metsäyhtiöille
<strong>Puutavara</strong>-<strong>auton</strong> <strong>tehtävä</strong> on ajaa
puuta eikä toimia puuvarastona
Suomalaisia puutavara-autoilijoita
on edelleen runsaasti ajossa
Etelä-Ruotsin myrskyalueilla.
– Tarkkaa lukumäärää ei kukaan
ole laskenut, mutta valistunut
arvauksemme on, että
suomalaisautoja on nyt eri toimijoiden
ajoissa yhteensä noin
120, päättelevät Esa Haakana,
Pauli Karppi ja Kai Kukkakorpi
helteisenä kesäkuun päivänä
Braåsissa, Växjön tuntumassa. -
Heinäkuun loppuun mennessä
määrä tästä kyllä varmasti putoaa.
Gudrun –myrskyn tuhojen
jälkihoito jatkuu vielä puolitoista
vuotta myrskyn jälkeen täyttä
vauhtia. Myrskyn murjomat
puut on saatu valtaosin metsistä,
jäljellä on toki vielä korjuusavottaakin
alueilla, missä juurineen
kaatuneet puut ovat pysyneet
jotenkuten hengissä näihin
saakka.
Kevään ja alkukesän aikana
on keskitytty metsään varastoitujen
puiden kuljettamiseen ihmisten
ilmoille uhkaavan tuholaisvaaran
tieltä.
Esa, Pauli ja Kai ovat olleet
tammikuusta lähtien ajamassa
pääosin Södran myrskypuuta
Jaakko Ahon Scanweld -yhtiön
leivissä yhdessä lähes 50 muun
suomalaisen kanssa. Puolen
vuoden aikana puuta on ajettu
käyttöpaikoille, terminaaleihin
ja eteläisen Ruotsin satamiin.
Puolen vuoden kokemus ruotsalaisesta
puunajotavasta ja –
kulttuurista saa miehet – ja
Puun vastaanotto toimii Mönsteråsin tehtaallakin sujuvasti. Mittaportilta
selviää muutamassa minuutissa eikä jatkossakaan turhia aikailla. Portilta
lähtee heti tieto kuormanpurkuun, että tulossa ollaan...
myöhempien juttuhetkien perusteella
Niiden <strong>tehtävä</strong> on siirtää puuta
lähes jokaisen suoma-
paikasta toiseen mahdollisim-
laisautoilijan – lähettämään terveisiä
man tehokkaasti. Puun vas-
kotimaan metsäyhtiöille. taanotto tehtailla ja sahoilla on
- Täällä on ymmärretty mitä tehty niin joustavaksi, että kuljettaja
varten puutavara-autot ovat.
voi ajaa puuta maksi-
46

- Moni suomalainen jäisi mielellään
terminaalien tyhjennysajoihin,
sanoo Esa Haakana...
... Pauli Karppi on samaa mieltä...
...eikä Kai Kukkakorpikaan epäröisi
hetkeäkään.
maalisesti ilman odotusaikoja
puun vastaanotossa.
-Ruotsalaisessa kulttuurissa
puutavara-autoa käytetään siihen,
mihin se on tarkoitettukin,
puun kuljettamiseen, ei varastointiin
niin kuin Suomessa.
Tehtaalla ei nysvätä
Esan mukaan tehtailla asenne
on sellainen, että autoilijan
eteen tehdään kaikki mahdollinen,
jotta hän pääsisi takaisin
tielle mahdollisimman nopeasti
- Vastaanottopäässä on toisenlainen
mentaliteetti, kuin
Suomessa. Mittaus sujuu nopeasti,
eikä jonoja kerry, vaikka
kuormia tulee lähes peräperää.
Kai Kukkakorpi laskee, että
enimmillään on joutunut odottelemaan
mittausta 10-15 minuuttia
juuri vastaanoton aamulla
alettua.
- Täällä ei tarvitse jonottaa eikä
odotella, mittamiehet ei jupise,
eikä niitä tarvitse pelätä. Suo-
Esa Haakana tuo jälleen yhden kuorman Mönsteråsin tehtaalle.
Ruotsalaistiet, vaikka pinnoiltaan ovatkin varsin tasaisia ovat kapeita
ja karheita. Kun kaksi isoa kohtaa ei pelivaraa jää paljoakaan.
Sadekelissä ja yön tummina hetkinä kohtaaminen on <strong>tehtävä</strong> kieli
keskellä suuta. Muutamat jäljet vilkkaiden kuljetusreittien varrella
kertovat siitä, että aina homma ei onnistu, vaan seurauksena on
ainakin kärryn kellahdus ojan puolelle. Tien karheus puolestaan
kuluttaa renkaita tavanomaista nopeammin. Viime talvi oli Etelä-
Ruotsissa kovin vuosikymmeniin. Lunta tuli paljon. Paikallisessa tienhoidossa
teitä ei juuri aurata, vaan lumi ajetaan alas suolalla. Kova
suolaus aiheutti ylimääräisiä huoltotöitä, varsinkin perävaunuissa
oli paljon sähköongelmia suolaloskan hapettaessa lamppujen ja
kytkimien kosketuspintoja. Suolan jälki näkyy myös maalipinnoissa.
Alumiini sen sijaan kesti hyvin.
www.busakshamban.fi
Tiivisteitä, jotka eivät muistuta olemassaolostaan.
Korkealaatuiset tuotteet, tasokas asiakaspalvelu sekä luotettavuus
ovat ominaisuuksiamme, joiden avulla olemme saavuttaneet vahvan
aseman johtavana suomalaisen koneenrakennusteollisuuden tiivistejärjestelmätoimittajana.
Tuotevalikoimaamme kuuluvat hydrauliikkatiivisteiden
lisäksi pyörivän liikkeen sovellukset, staattiset tiivisteet ja
räätälöidyt erikoistuotteet. Maailman tunnetuimpia merkkejä edustavista
tuotteista rakennettujen kokonaisuuksien lisäksi tarjoamme
asiakkaillemme teknisen ja logistisen tuen.
Busak+Shamban – ratkaisu tiiviimpään tulokseen.
Busak+Shamban Suomi Oy, (09) 825 6110, bsfinland@busakshamban.com47

Onnin Auto Oy
Pienet asiat kertovat miten tehtailla edesautetaan puutavara-autojen
mahdollisimman tehokasta käyttöä. Heti paluupostista tultaessa
on molemmin puolin hiekkalaatikot, joista hiekoittimet voi tarvittaessa
täyttää.
RASKAAN KALUSTON
VARAOSIEN ERIKOISLIIKE
OA
Onnin Auto Oy
Malmin Kauppatie 46, 00730 HELSINKI
Puh. 09 350 8520 Fax. 09 350 85210 myynti@onninauto.fi
www.onninauto.fi
Tehdasalueille on varattu puhdistuspaikka autoille. Sen käy puolestaan
siivoamassa tehtaan pyöräkuormaaja.
messa tuntuu joskus, kuin olisi
rikollisessa puuhassa, sanoo
Esa. - Täällä ei myöskään pompotella
tai suorastaan simputeta
puuntuojia, niinkuin joskus
Suomessa.
Esa jää pohtimaan mikä merkitys
asiaan on sillä, että Ruotsissa
kaiken puun mittauksen
hoitaa puolueeton VMF –organisaatio.
Myös kuorman purku sujuu
vauhdilla, eikä nippuja riiputella
ilmassa.
Kolmikon kokemusten myös
purku käy joustavasti ja tehok-
Puuta tuodaan tehtaille sekakuormina, jopa sekanippuinakin.
Jukka Immosella on kokemusta
Ruotsin ajoista jo viime
kesältä muutaman kuukauden
ajalta, joten homma
sujuu jo rutiinilla. Hän kuskaa
varkautelaisen S & J
Asikaisen Sisua. - Sen verran
on ajo muuttunut, että
enää ei saa ajaa ihan koko
viikkoa samasta pinosta,
nauraa Jukka.
48

Myös baltialaisia autoilijoita on edelleen lukuisa määrä Ruotsissa.
Kolmiakseliset vaunut ovat yhä yleisiä heidän kalustossaan.
Ruotsalaisten suhtautuminen myrskypuiden ajajiin on hienoa. Vaikka
autoralli kulkee pienillä teillä hyvinkin läheltä patioita ja joissain
paikoin jopa pihojen läpi - hämmästyttävän hyvin hoidettujen muuten
- niin tervehdykset vaihdetaan puolin ja toisin.
kaasti, vaikka purkukoneita ei
ole käytössä sen enempää kuin
Suomessakaan, erilaista on vain
asenne. - Täällä on laskettu, että
jokainen ylimääräinen minuutti,
jonka puuauto seisoo maksaa
seitsemän kruunua ja niitä
minuutteja halutaan olevan
mahdollisimman vähän.
Tehdaspään myönteisen, autoilijan
työtä arvostavan, ilmapiirin
huomaa omistakin reaktioista.
- Täällä ei tehtaalle tullessa
harmita yhtään se jos kaveri
ajaa liinojen päästöpaikalla
ohi. Ei yhtään kun tietää, että
homma toimii varmasti ja oma
purku ei siitä viivästy, virnistää
Esa.
Hän on katsellut suomalaista
puunajoa näköalapaikalta MKY:n
puheenjohtajana ja tuntee suomalaiset
vastaanoton pullonkaulat.
Suomessa on Esan mielestä
kangistuttu siihen, että
puunajo on aikataulutettu liian
tarkkaan.
– Täällä tehtailla on varastotiloja
niin, että aina on paikka
minne kuorman purkaa, tehtaalle
tulossa ei olla minuutin,
eikä tunninkaan päälle.
Myönteisiä autoilijan työtä
helpottavia asioita löytyy lisää.
- Vaikka ovat pikkujuttuja niin
niillä on iso merkitys, ja nekin
kertovat suntautumisesta autoilijan
työn tärkeyteen., sanoo
Esa.
– Tehtailla on järjestetty paikat
autojen puhdistukselle, heti
tehtaan portin ulkopuolella on
hiekkalaatikot, joista hiekoittimet
voi täyttää, tankkauspis-
Kuhasen puutavara-<strong>auton</strong> purkukeikka
mittauksineen, purkuineen
ja <strong>auton</strong> puhdistamisineen
kesti Mönsteråsin tehtaalla
15.6 iltapäivällä n. 17 minuuttia,
taskukellolla mitattuna.
49

teet ovat tehdasalueella, luettelevat
Esa, Pauli ja Kai. - Kun
pikkuasiat ovat kunnossa ajaminen
suorastaan ilo.
– Täällä voi ajaa myös sekakuormillla,
jopa niin, että samassa
nipussa on eri laatuja,
koneet purkaa ne erilleen. – Taitaisi
tulla melkoinen huuto, jos
Suomessa tekisi niin. Myös
ajomääräyskäytännöt ovat paljon
joustavampia.
Vapaa-aikaa
Vaikka puunajossa ollaan tosissaan
on vapaatakin joskus
pidettävä. – Kun kotiin Kiteelle
on matkaa 960 kilometriä autolla
ja vielä Suomenlahti laivalla
päälle ei aivan joka viikonloppu
tule lähdettyä, nauraa
reissutyöhön kuuluvat vaateja
ruokahuoltoaskareet omaksunut
Esa Haakana.
Aivan irti puunajosta ei Esa
ole päässyt vapaallakaan. No
on me tehty pyhien aikana
mm. terminaalikierros, kävimme
katsomassa puita Byholmassa
ja vähän muuallakin.
- Nyt on mielessä Öölannin
kierros ja haaveissa Gdanskissa
käynti. - Pitää myös katsoa,
millaisia paikalliset kesätapahtumat
ovat.
Puun paino
vaihtelee paljon
Ville Siiskonen pysäyttää pu-
Ville Siiskonen punaisine paholaisineen saapui tehtaalle “kontrollivaa´an kautta. - Puut eri paikoissa
ovat niin eri painoisia, että kuormainvaaka piäisi olla. Tässä kuormassa tuli 37,300 kiloa. Sisun mittariin
on vajaassa kahdessa kuukaudessa kertynyt 40.000 kilometriä.
Tehdasalueilla liikuttaessa on kuljettajankin käytettävä suojakypärää
ja liivejä. Ville Siiskonen ohjaa purkukoneen liikkeitä.
Reissutyössä on
perhe usein
mielessä Ville
Siiskosen
kojelaudasta isää
tervehtivät Vili Sisu
Villenpoika ja Lili
Eloisa Villentytär.
Jo vuosi
Ruotsissa
Jotkut suomalaisautoilijat
ovat olleet Ruotsissa yhtäjaksoisesti
jo vuoden päivät.
Yksi heistä on haapavetinen
Ilpo Viitanen. Hän aloitti
heinäkuussa 2005.
Ilpo ihastelee samaa kuin
muutkin suomalaiset - puun
vastaanoton joustavaa toimintaa
tehtailla. - Se toimii
aina ja kaikkialla, sanoo
mies vuoden kokemuksella.
Tällä hetkellä Ilpo ajaa yksin,
on ajanut jo pari kuukautta.
Kuljettajat ovat lähteneet
kotiin veropäivien
täyttyessä.
Jos ajot jatkuvat vaikkapa
terminaalipuiden purulla
niin uusia miehiä, sellaisia,
jotka täällä eivät ole vielä
olleet, pitäisi löytää. - Hieman
ihmetyttävät nuo verottajan
erilaiset tulkinnat
eri alueilla.
50