Finnish American Historical Archive and Museum - Kentsgenealogy ...

-15-
sanoin ett~ hRn puhu nelj~ kielt~, han puhu oikean hyv~ Saksa. Sanoi, YOi
ihme, minn~ puhun yht~ klelt~ ja tuo mies puhu nelj~. Ja Sirenius olis
J: Ja voimakas puhuj~
persoDna, mielityv~, voittava,
H: Voimakas puhua. Ja hln hK oli se joka perusti--tai hln oli Englannissa
. pappina, tuttustui siellK Englandilais-socialismiin joka oli
kristillista socialismia. Ja saJnBAJla Bitten liikesen joka oli Englandissa
voimakas. Ja hLl ymmB.rsi Ben liikeseen henkil~-merkityksen ja Ynunhsi ettK
jOg t~K liike saadaisi viettK Suameen, Suomen tyBvKenkeskuden, niin se
muotaisi kokko tyBvllen asentenja h8.n oli ensimB.inen pappi suurden piirtein
joka menni tyBvKen talloille puhumaan. missK hyvKnsK. Ja sillK tavalla
ha rakensi silta tyBvKen kirkkonvalliH.. Mukava tapaus oli ~Bskin se etta
hln pi ti Tamperella puhen, siel' oli Ensinoor R Lean j aka oli myBs
Amerikassa opiskellemassa siinK Houghtonnissa mini-koulussa. HKn oli innostunut
tRhKn Englandilaisen nKkemyBksen ja h8.n oli pyydHnyt Sireniksen sinne puhumaan
sillK hKnne johtamissen tehdassa Tamperella ja silloin sanoi ettK, kyllK
minK tullen puhumaan kun hKn oli mennyt sinne, mutta en minnK hauluaisi ettK
minnK puhusin Bitten vasta kun miesten tyB aika on lopunut. Et' eiko alia
mahdolista minnK puhuisin heille tyB aikana. No, sittK h! minnK ollen juuri
aijatellut, sanoi timi ensignoori hKnelle. R lean. Ja Bitten jHrjestetiin
niihen tyB:-aikana; ne lopettivat ty8nnsK, ja kaikki kooetiin yhden suuren
tehdas salliin ja Sirenius puhui. Juuri naiden Delawarein Juhlin j1lken
niin Worcesterisa oli erKs mies, Hakala, joka oli Tamperella s11hen atka kuin
Sirenius oli siellK puhunut. Ja jKlken juhlan, hlin menni Sireniusta tervehtimB.!l.n,
sanoi, minnK ollen kuluut teidK ennenkin puhuva. Niin, hHn sanoi, missK?
No, siellK Tamperella. kuin te puhuite meille ty8 aikana niin sanoi ettK, se
oli ainoa kerta kuin hKnelle on maksetu silt! kuin on pappia kuunellu.
J: Ennen Sireniuksen tulemista, millKK tavalla te itse suhtauttlte tyBvRkean?
H: Minn~ olen aino olut lKmmin ~8t~tunto ty8vKke~ kohtaan. Minn~ jo pienesti
nakem~~ ty8v~en asema, ty8v~en el~RHn; siihen aikaan oli viell~ ty8v~en
ja maanYiljelys vRest8n v§lli~ aika syv! juopa ja ty8v!en palkkat eivit olette
mitk~ loistopalkoja; Suomen aloisa, ett~ ty8v!en palkat olivat aikainsa verotu .rhe1s
elinkustanukset. Ja se on ollut eras syy ett~ ~8skin, ik!v! sanaa, ett~
kirkko eiJ olle ~!ttlnyt asemannsa, kansan kirkkonna niin kuin Ben aliBi
pitt~. Se sill! tavoilla, alkaise, ei nyt tHnnKn, mutta siinn! vuosin&
sortovuosinna aikana, 1900 ja Ben jH.1.ken, kirkko oli ennemRKn, kallistyi
oppimusomistavaan luokkaan ja vRhemM.Kn ty8vU.kke! pain.
J: Tullkko tuo, aiis, henki tRnne Amerikan pHin, Suomi Synodin kesken7
H:
Satt.u visiin siirt81aisien mukkana. Sill! ei heill! ollut siell~ sil~o viell!
llhempi~ kosketuksia kirkkon, monellakaan, niesti jotka tullivat. He ollivat
kllynet riipikoulun, ja joskus kH,ynet kirkkosa, mutta kirkkon ja heid~ v8.l1i~
ei ollut mi tHJJ.n henkisst~ yhdeyyt~, eikH: henkilista yhdettytB.. He oli vat aika
vieraitta sissaise5t~ kirkkosta vaikka he olivat ulkomaista kirkkon jRsenii.
Ja he toivat Ben s~~an nikemyksen mukkana,siis tlnen my8skin ja toinen asia
monnella oli vihr~ k~ityys Amerikalaisista elWss t!, ja vapauudesta; he
lul1ivat etti kuin he nyt tulevat tKnne vapaiseen Amerikann, ei t8.l1! tarvita
kirkkoa eik~ t8.l1! tarvitta uskontoa.
J;
Puhuva.tko he teillen
milloika.n tuone pain'!