Sahayrittäjät ry on piensahateollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö
Sahayrittäjät ry on piensahateollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö
Sahayrittäjät ry on piensahateollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Koosteen <strong>on</strong> tehnyt Raimo Etelä<br />
Historian havinaa piensahauksen<br />
vuosikymmeniltä –<br />
Sirkkelisaha 1988 No 4-5<br />
Vaikutelmia Suomen<br />
Kenttäsahojen Liit<strong>on</strong><br />
kesäretkeilyltä 1988<br />
14<br />
Koosteet kertovat maamme piensahauksen toiminnasta vuosien<br />
1946–2000 väliseltä a<strong>ja</strong>lta. Artikkeleita haetaan eri aikakausilta <strong>ja</strong> ne<br />
pyritään pitämään samantyylisinä kuin ne <strong>on</strong> kirjoitettu.<br />
SAHAYRITTÄJÄ 1/2011<br />
Heinäkuun alussa Ruotsiin suuntautuneen opinto-<br />
<strong>ja</strong> virkistysmatkan aikan nähtiin mm. omatekoinen<br />
tukinpidin, vannesahatehdas <strong>ja</strong> ruotsalainen<br />
maaatilasahuri työssään. Lisäksi ihmeteltiin sikäläisten<br />
metsien hu<strong>on</strong>ohkoa metsänhoidollista tilaa.<br />
Toisten sahurien kanssa vaihdettiin kokemuksia <strong>ja</strong><br />
a<strong>ja</strong>tuksia.<br />
Taakse jäivät Ruissal<strong>on</strong> lehtevät rannat kun M/s<br />
Svea meitä vei Turun satamasta helteisessä illassa<br />
kohti uusia seutu<strong>ja</strong>. Kiireisimmät riensivät laivan<br />
myymälään ostamaan makeisia <strong>ja</strong> virvokkeita.<br />
(jotenkin tuntuu tutulta vielä tänäänkin. lat.huom.)<br />
Tukholman satamassa ei vitkuteltu, vaan lähdettiin<br />
heti ajelemaan kohti Ruotsin sisämaata. Ainakin<br />
lin<strong>ja</strong>-aut<strong>on</strong> takaosassa alettiin heti innokkaasti<br />
sahata tukke<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kunnostaa teriä.<br />
Tukki pysyy tukevasti pöydässä<br />
Örebr<strong>on</strong> lähistöllä oli ensimmäinen varsinainen<br />
opintokohde. Sikäläinen isäntämme, Hjorts Trävaruaffär-niminen<br />
puutavaraliike, esitteli meille toimintaansa<br />
<strong>ja</strong> laitteitaan. Tutustuimme mm. heidän kehittämäänsä<br />
HAKE-tukinpitimeen. Laite estää tukin<br />
liukumisen taaksepäin sahauksen aikana. Käyttöä<br />
laitteelle voisi olla ainakin talven pakkasilla, kun tukki<br />
jäisellä pöydällä ei tahdo mennä sirkkelistä läpi.<br />
Raakapuunsa liike ostaa kok<strong>on</strong>aanpaikallisen<br />
metsänomista<strong>ja</strong>yhdistyksen välityksellä. Tästä <strong>on</strong><br />
etuna, että sahurilla ei ole huolta leimikoiden mukana<br />
tulevasta kuitupuusta. Huomattavan suuri osuus<br />
liikkeen myynnistä oli höylättyä tavaraa. Purulle liike<br />
oli keskinyt köyttöä; se myydään autoliikkeille,<br />
jotka käyttävät sitä öljyn puhdistamiseen laittioilta.<br />
Matkaa <strong>ja</strong>tkettiin halki laajojen viljelysaukeiden.<br />
Maatilat olivat iso<strong>ja</strong> kuin meikäläiset kartanot, pieniä<br />
maalaistalo<strong>ja</strong> oli harvassa. Rukiin puinti oli alkanut,<br />
vaikka oli vasta heinäkuun alkupuoli. Motalassa<br />
syötiin Viialan Viilan tarjoama lounas. Götan<br />
kanaalin kohdalla oli tie kir<strong>ja</strong>imellisesti pystyssä:<br />
jouduimme odottamaan kanavassa lipuvan paatin<br />
solumista ohi, ennen kuin pääsimme <strong>ja</strong>tkamaan<br />
matkaa.<br />
Omsbergin kansallispuistossa kasvoi komeita<br />
pyökkejä <strong>ja</strong> muita kovia puulaje<strong>ja</strong>. Oli douglaskuusia<br />
<strong>ja</strong> peik<strong>on</strong>lehtiä muista kasveista puhumattakaan.<br />
Ensimmäisen päivän aikana näkemämme tienvarren<br />
metsät olivat kaikki reheviä lehtimetsiä. Suomalaisen<br />
silmin nähtynä metsien hoito oli jokseenkin<br />
olemat<strong>on</strong>ta. Nuoria metsiä ei juuri näkynyt.<br />
Yhtenä syynä tähän voidaan pitää ruotsalaista<br />
metsäverotusta. Se <strong>on</strong> myyntitulojen verottamista<br />
eikä koukuttele metsänomista<strong>ja</strong>a parempaan<br />
metsänhoito<strong>on</strong>(<strong>ja</strong> samaan <strong>on</strong> sitten siir<str<strong>on</strong>g>ry</str<strong>on</strong>g>tty Suomessa<br />
jotain vuosia sitten; lat, toinen huom.)<br />
Idässä, kauempana suurten järvien rannoitla kasvoi<br />
tosin kunn<strong>on</strong>havumetsiäkin <strong>ja</strong> näimme suurin<br />
piirteinmeikäläistyyppistä metsien käsittelyä.<br />
Suomalainen kenttäsahuri<br />
Moskovassa<br />
Gyllene Uttern-hotellissa vietetyn illan aikan muun<br />
tarinoinnin lomassa kertoi kuhmolainen sahayrittäjä<br />
Matti Haverinen kokemuksistaan Moskovan työmatkaltaan.<br />
Matti oli viime vu<strong>on</strong>na rakennusliikkeen<br />
alihankki<strong>ja</strong>na vienyt sirkkelisahansa Kremlin muurien<br />
vierelle, missä paikallinen väestön ihaillessa<br />
antoi sirkkelinsä soida. Matillaoli mukanaan retkeä<br />
esittä viede, jotak katselimme suurella mielenkiinnolla.<br />
Matka oli rohkaiseva todiste sahurikuntamme<br />
ammattitaidosta.<br />
Retkikunta yöpyi Vättern-järven itärannalla si<strong>ja</strong>itsevassa<br />
pienessä Gränna-nimisessä kaupungissa.<br />
Kaupungissa valmistetaan <strong>ja</strong> myydään omalaatuisia<br />
makeisa, joita kutsutaan nimellä polkagris. Useimmat<br />
retkemme osanotta<strong>ja</strong>t toivat tuliaisina polkagrise<strong>ja</strong><br />
– kokemusten <strong>ja</strong> muistojen ohella.<br />
Illan kohokohta oli Kalli<strong>on</strong> K<strong>on</strong>epa<strong>ja</strong>n tarjoama<br />
juhlapäivällinen. Tällä huomattavalla pyörösahojen<br />
valmista<strong>ja</strong>lla <strong>on</strong> menossa juhlavuosi. Liikkeen<br />
perustamisesta <strong>on</strong> tänä vu<strong>on</strong>na kulunut 70 vuotta.<br />
Tammea aidanpylväiksi<br />
Toisena päivänä matkan <strong>ja</strong>tkuessa tunnelma oli lin<strong>ja</strong>-autossa<br />
korkealla kuten edellispäivänäkin. Juttu<br />
lensi, hauskaa oli tutussa seurassa. Aut<strong>on</strong> takaosassa<br />
heräsi jopa m<strong>on</strong>iääninen laulunvire. Lisää<br />
lauto<strong>ja</strong> sahattiin <strong>ja</strong> terät tulivat entistä terävämmiksi.<br />
Mariannelundissa vierailtiin A. K. Erics<strong>on</strong>in van-<br />
nesahatehtaassa. Teknisten tietojen ohessa kuultiin,<br />
että tehdas <strong>on</strong> toimittanut Suomeen toistasataa<br />
vannesahaa. Tehdas <strong>on</strong> pitkälle automatisoitu.<br />
Nähtiin mm. piirustuksia lukeva polttoleikkuri<br />
<strong>ja</strong> tietok<strong>on</strong>eoh<strong>ja</strong>ttu sorvi.<br />
Loh<strong>ja</strong>laisen Saw Centerin tarjoaman lounaan<br />
syötyämme saavuimme Norrköpingin lähistölle.<br />
Stig Karlss<strong>on</strong>in maatilalle. Ilmeni, että Karlss<strong>on</strong><br />
<strong>on</strong> tehnyt hankinto<strong>ja</strong> Suomesta - hänellä <strong>on</strong> täältä<br />
tuotu sekä vaimo että kenttäsirkkeli. Karlss<strong>on</strong>in<br />
erikoisuus <strong>on</strong> kovapalaterä, joh<strong>on</strong> <strong>on</strong> viilatu erikoinen<br />
lovi. Loven tarkoituksena <strong>on</strong> talvisaikaa estää<br />
purun jääminen sahausrako<strong>on</strong>.<br />
Sahan vieressä oli kasa järeähköjä tammitukke<strong>ja</strong>.<br />
Niistä isäntä kertoi sahaavansa mm. aidanseipäitä.<br />
Tammipylväs kestää maassa noin 50 vuotta.<br />
Ohimennen kuulimme liikevaihtoveroa peritään<br />
Ruotsissa 23%.<br />
Matka oli hauska <strong>ja</strong> opettavainen. Se tuntui<br />
ikäänkuin päättyvän kesken. Paluu tapahtui M/s<br />
Vellamolla. Kaikki 52 mukanaollutta kenttäsahuria<br />
<strong>ja</strong> heidän perheenjäsenentään olivat tyytyväisiä<br />
kokemaansa.<br />
SK<br />
Terät <strong>ja</strong> tarvikkeet<br />
puun <strong>ja</strong> metallin<br />
työstöön<br />
myy <strong>ja</strong> huoltaa<br />
Turengin Terähuolto<br />
VALMISTAMME STELLIITTI JA KOVAMETALLITERIÄ<br />
Tierpintie 1, 14200 TURENKI. Puh. 03-688 3797, 050 304 4369<br />
sähköpostiosoite: turengin.terahuolto@pp.inet.fi<br />
SAHAYRITTÄJÄ 1/2011 15
Change language