Sahayrittäjä 4/2011 - Sahayrittäjät ry

Paikallisen ZAG-yrityksen, joka toimii Cemerkinnässäpaikallisena ulkopuolisena auditoijanaeli tarkastuslaitoksena, näkemyksenmukaan tilanne on hyvä. Kysyttäessämiten paikalliset piensahat ovat asiaan valmistautuneet,tilanne ei ollutkaan enää niinhyvä. Mukana olleet piensahojen, kokoluokka10000-30000m3, edustajat totesivat,että kyseinen asia on myös merkittäväkuluerä heidän toiminnassaan.Paluu Ljubljanan keskustaan ja ryhmäkokoontui jälleen omatoimisen tutustumiskierroksenjälkeen ja aloitimme siirrymisenbussilla Bled´n kaupunkiin, aivan Juliaanistenalppien juurelle missä majoittuminensikäläiseen hyvätasoiseen Savica-hotelliin.Majoittumisen jälkeen jokaisella oli omaamukavaa aikaa tutustua tähän Presidetti Titonsuosikkikaupunkiin. Hyvänä esimerkkinäoli projektimme johtajan Riitan tokaisu, ettäpaikallisen järven kietäminen on aika hyvälenkki – hän kiersi sen kahdesti eli 12 km.2.matkapäiväSaapumispäivänä oli mukavan lämmintä jatuntui jopa melkein kesäiseltä koska lämpöasteitaoli ollut yli 20 astetta. Aamu toisitten sateisen ja jopa lumisen yllätyksen.Bledissä satoi ja lämpötila oli juuri ja juuriplussan puolella. Ylempänä satoi jo lunta.Paikalliset sanoivat, että tuli talvi aikaisin.Mutta ei muuta kuin aamupalalle ja siitäsitten bussiin ja matkalle kohti uusia tapahtumia.Postojnan tippukiviluola sekä paikallinensahalaitos olivat päivän tutustumiskohteet.Meillä oli hieno onni saada Triotravelsinopas, Pirjo Sekic oppaaksemme. Hänelläkun on erittäin oivalliset tiedot Sloveniastakun on asunut siellä monia vuosia. Olisuorastaan mukavaa ja rattoisaa kuunnellahänen kerrontaansa maasta, maan historiastaja niistä lähihistorian tapahtumistajotka jokainen meistä vielä muistaa.Postojnan tippukiviluolat olivat elämysvarmaan kaikille. Vaikka ne maailman suurimmateivät olleetkaan, niin jo pelkästäännäiden stagnaattien ja stagniittien näkeminenmelkein salpasi hengityksen. Ajatuskinsiitä, että yhden parimetrisen tippukivensyntyminen on saattanut viedä 15000vuotta on jotain, mitä ei aivan yhdellä kertaaymmärrä. Tutustumismatka oli kokonaisuudessaanviisi kilometriä pitkä josta osatehtiin luolajunalla ja osa kävellen. Kokoluolasto oli hieno ja vaikuttavakokemus. Myös muistutuksenasiitä, että ihmisetsaattavat vihapäissääntehdäjopa arvaamattomiaasioita olinähtävissä siinäkohtaa, missätoisen maailmansodanaikana“pelkästään näidenstagnaattien jastagniittien näkeminenmelkein salpasihengityksen.”saksalaiset pitivät polttoainevarastojaanja jonka Titon partisaanit sitten räjäyttivät.Mahtoi tulla sisälläolijoille kiirus jos paikkaloimusi pariviikkoa ilmiliekeissä. Jäljelle onjäänyt ns. mustat luolat joiden seinä ovatpalon jäljiltä nokisen mustat. Tutustuminenpäättyi paluujunalla maanpäälle ja jälleenkerran matti meikäläiset olivat yhden asianrikkaampia.Tippukiviluolien jälkeen siirryimme läheisellesahalle, jossa mainiot yhteistyökumppanimme,Damien ja hänen suomalainenvaimonsa Mirka jo odottelivatkin meitä.Lyhyen, mutta teräviä kysymyksiä herättäneenalustuksen jälkeen siirryimme sahallejossa meitä odotteli hieman vanha, muttatoimiva kehäsahalinja, 6–7 henkilön työllistäjä.Raami jyskytti tukkia halki jota ympärilläolevat ihmiset sitten siirtelivät paikastatoiseen. Tavara kuivaukseen ja kuivauksenjälkeen osa meni sahatavaraksi ja osastatehtiin aihioita betonimuotteja varten. Betonimuottilinjallakolme nuorta tyttöä työskentelilaittaen soiroa sisään ja pätkien niitäsitten muottiaihioksi. Palkkatasostatytöt kertoivat saavansa 900 euroakuussa jota pidettiin ihanmallikkaana palkkatasonavarsinkin kun keskipalkkaoli jotakuinkin 1400 euroakuukaudessa.Sahan toiminnasta tehtyjähavaintoja oli se, ettäkoko tuotanto oli 30000m 3Bedin linna ja Bled-järviSahayrittäjä 4/20115

kuusisahatavaraa vuodessa ja yritys työllisti25 henkilöä. Raaka-aineena käytettytukki, joka oli hankittu sikäläisistä metsistämaksoi sahalle 68 euroa kuutio tienvarteentoimitettuna. Ihan siinä joutui ihmettelemäänjälleen kerran näiden paikallistensahureiden kilpalukykyä, joka mielestäni onvarsin hyvä.Sahalta siirryimme sitten vielä Mirkan jaDamienin kotitilalle tutustumaan heidänympöristöönsä. Olivat kunnostaneetvanhan talon ja lisänneetsiihen yhden siiven.Sikäli mielenkiintoistaoli se, että yleensäSloveniassa rakennetaantiilestä,mutta he tekivätpuurunkoisen rakennuksenjokaoli villaeristeinen.Erikoista siinä kuitenkinoli, että paikallinenrakentaja ei ollut hyväksynytsuunnittelijan mitoituksia,vaan oli ne liki tupalannut, jotenrunkokin oli sitten sen luokan että varmaanoli tukeva. Ja sitten illaksi Blediin ja tutustumaanpaikalliseen yöelämään, kuka nytsitten jaksoikin sen tehdä.3.matkapäiväTiton huvilaTriglav-vuori, Slovenian korkein vuoriAamulla jälleen aamupalaa ja siirtyminenjo odottavaan bussiin. Itse asiassa tässäkohti pitääkin mainita, että meillä oli myösoppaan lisäksi vallan hyvä bussikuski. Ahtaissatiloissa bussin käsittelyä oli mielenkiintoistaseurata. Homma kävi vallan mainiosti.Siirtyminen lumisten teiden varteen,pari pientä eksymistä, mutta ei se tahtiahaitannut – olutta näytti olevan ja matkajatkui mukavasti.Saavuimme ystävämme Mirkan jaDamien´n kanssa Pokuljukaan, sikäläisenmetsäkeskuksen näytemetsään. Lähellä oliJuliaaniset alpit ja Slovenian korkein alppivuoriTriglav, joka nostaa huippunsa 2860metrin korkeuteen – ihan komea näky oli.Lunta maassa jo niin, että nappakengätolivat hankalat. Tutustumista hyvin hoidettuihinkuusimetsiin jossa puun pituusoli 40 metriä ja puustoa saatiin 1000 m3hehtaarilta. Jotenkin siinä tuli mieleen, ettäosataan metsiä hoitaa muuallakin kuinSuomessa.Sloveniassa kun ei ole suurta sahateollisuuttaeikä massateollisuutta, niin metsääei kasvateta ihan samoin periaattein kuinmeillä. Siellä myös joudutaan ottamaanhuomioon vuoriston vaikutus ja maaneroosiot. Slovenian on metsäpinta-alaltaankohtuullisen suuri maa, jos huomioidaanmaan kokoluokka.Maan metsävaranto on liki 1,2 miljoonahehtaaria, joista kuusi ja pyökki ovateniten edustettuna yli 60%:nmäärällä. Loput jakautuvatsitten muiden puulajien,kuten alppikuusen,männyn,lehtipuiden kutentammen jnekesken. Tulevaisuudessatähtäimessäon pienentääkuusen osuutta ja lisätä sen kauttalehtipuiden määrää.Metsäisen tutustumisretken jälkeen siirryimmeaavistuksen verran eteläisempäänosaa Sloveniaa – Bohinjìin jossa nousimmekabiinihissillä Vögelinvuorelle 1500 km:nkorkeuteen ja siellä olevaan hiihtokeskukseen,josta myös avautuivat huikeat näkymätyli Bohinjin järven. Lunta oli liki 25 senttiäja paikallisen juomakulttuurilaitoksen antimet– siis olut ja paikallinen likööri, käviväthyvin kaupaksi.Paluumatkalla tutustuimme perinnetilaan,joka myös oli hieman hakusen takana.Löytyi pakana kuitenkin. Äkkiä bussiinja takaisin Blediin, jossa jälleen tutustuimmepaikalliseen yöelämään ja sen anteihin– kuka missäkin ruokapaikassa, joita olipikkukaupungissa ihan riittämiin.4.matkapäiväAamulla jälleen aamiaista ja sitten kimpsujakasaan. Puoleen päivään vapaata ja sit-6 Sahayrittäjä 4/2011

ten entisen Jugoslavien presidentin Titonhuvilalle maistamaan kuulua leivosta. VillaBled-huvila, jossa Tito ja hänen vaimonsaviettivät aikaansa muiden maiden vieraidenkanssa oli myös eräänlainen kokemus.Kävimme vielä syömässä läheisessäkylässä, jossa saimme purtavaksemme,omastakin mielestä hieman omituisen annoksen– hieman kokkareisen perunamuusipuristeenhapankaalilla ja yhdellä paikallisellarasvamakkaralla lisättynä. ”Ruokailun”jälkeen bussi suuntasi kohti Ljubljanaa jasikäläistä Hurina-kenttää.Lähtöselvitykset ja siirtymiset koneeseen.Iltalennolla kohti kotosuomea. Itse lento olikanssa hieman jännittävä, sillä vastatuulija turbulenssit aiheuttivat että kone joskusvaappui ja tutisi ihan totisesti. Tarjoilutkinpiti lopettaa kun kabiinihenkilökunta komennettiinpaikalleen istumaan. Ihan hyvinkuitenkin kotiin tultiin.Matka oli mukava ja jälleen kerran pitäämyötää, että sahurit ovat oivallisia matkaseuralaisia.Kiitos teille kaikille!Teksti ja kuvatRaimo Etelä/Sahayrittäjät ryAuvikaisten kotialbumiSahayrittäjä 4/20117

UutisetVuoden 2011 puupalkintoMetsähallituksen Pilketalolle RovaniemelläVuoden 2011 Puupalkinnon saa MetsähallituksenPilke-talo Rovaniemellä. Palkintojulkistettiin 27.10. Puupäivässä HelsinginWanhassa Satamassa. Talon on suunnitellutArkkitehtityöhuone Artto Palo RossiTikka Oy pääsuunnittelijanaan arkkitehtiTeemu Palo. Pilke on esimerkki ekologisenpuurakentamisen huippuosaamisesta.Pilke-talo ilmentää Metsähallituksen ympäristölinjauksia.Pilkkeen rakentamisenhiilidioksidipäästöt ovat vain kolmasosavastaavien verrokkirakennusten päästöistä.Pilkkeen puuarkkitehtuuri on kaunista jahyödyntää puun mahdollisuuksia monillaeri tavoin sekä rakenteellisesti että pinnoissa.Puuta on yhdistetty tarkoituksenmukaisellaja kauniilla tavalla myös muihin rakennusmateriaaleihin.Pilke on pääasiassa toimistorakennus ja135 ihmisen työpaikka. Siinä sijaitsevatmyös näyttelytilat tiedekeskus Pilkkeelle.Talossa on liimapuinen pilaripalkkirunko,joka myös näkyy sisätiloissa. Julkisivut ovatpuulla paikalla verhottuja puuelementtejä.Puuta on käytetty runsaasti sisäpinnoissa.Rakennus itsessään on oiva lisä näyttelyyn.Pilke on oivallinen esimerkki puun kilpailukyvystätoimistorakentamisessa. Hankealitti budjettinsa 450 000 eurolla. Hanketoteutettiin niin, että sen kaikki osat ja toimituksetvoitiin kilpailuttaa.Vaikka Puupalkinto on ensisijaisesti arkkitehtuuripalkinto,tällä kertaan tuomaristohaluaa nostaa Pilke talossa esiin myöstilaajan keskeisen roolin hienon kohteenrakentamisessa. Hyvän suunnittelun ja toteutuksenlisäksi tilaajan tahto ja johdonmukaisuussen toteuttamisessa ovat keskeisiäasioita pyrittäessä korkeatasoiseenpuuarkkitehtuuriin.Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksenarakennukselle, sisustukselle tairakenteelle, joka edustaa korkealaatuista,suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossapuuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällätavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta1994 alkaen. Nyt myönnetty palkintoon järjestyksessä neljästoista ja se on osaSuomen metsäsäätiön rahoittamaa ”Puuon ekoin” -kampanjaa. Palkinnon myöntääPuuinfo.8 Sahayrittäjä 4/2011

Vuoden puutavarakauppias Aarno LaaksoElämäntyönä puutavarakauppaVuoden 2011 puutavarakauppias on julkistettuHelsingissä Wanhassa Satamassajärjestetyssä Puupäivässä. Palkittu on tamperelainenjohtaja Aarno Laakso PuukeskusOy:stä. Palkinnon myöntää SuomenPuutavara- ja RakennustarvikekauppiasyhdistysSPY ry. Vuoden Puutavarakauppiasvalittiin nyt jo 16. kerran.Aarno Laakson yli 40-vuotinen ura puutavarakaupanparissa on ennen näkemättömänpitkä ja erityiseksi sen tekee, että häntyöskentelee edelleen yhdessä ja samassatyösuhteessa. SPY ry:n hallitus halusi tälläkertaa nimenomaan myöntää tunnustuksenpuutavarakaupan parissa tehdystämenestyksellisestä elämäntyöstä.Orivedeltä syntyisin oleva Aarno Laaksokertoo hakeutuneensa nuorena miehenämarraskuussa 1967 töihin puun pariin varastomieheksitamperelaisen Faneria O.Kokkonen & Kumppanit -liikkeen palvelukseen.Kauppateknikon tutkinnon suorittanutvarastomies yleni Faneriassa myyntimieheksi1970-luvun alussa ja osastopäälliköksivuoden 1976 alusta alkaen. Vuonna 1977lokakuussa Fanerian osti Rauma-Repolanomistama Puukeskus Oy. Laakson urajatkui nousujohteisesti myyntipäälliköksi jaedelleen konttorinjohtajaksi vuonna 1983.Hänet nimitettiin Puukeskuksen aluejohtajaksivuoden 1989 alusta alkaen ja johtajaksi1. syyskuuta 2006 alkaen.Aarno Laakso korostaa henkilökohtaisenpalvelun ja kanssakäymisen tärkeyttä. Vaikkatietokoneet ja kännykät ovat tulleet jokapäiväisiksiyhteydenpitovälineiksi, kaupanparissa työ tehdään edelleen ihmisten kanssahenkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa,hän totesi palkinnonjakotilaisuudessa.Myös kollegat ja työtoverit korostavatLaakson luonteenpiirteitä joviaalina ja luotettavanaasiantuntijana. Tavarantoimittajatja asiakkaat arvostavat hänen laaja-alaistaammattitaitoaan.Laadukkaat, yhä valmiimmat tuotteet janiiden toimitusvarmuus ovat Laakson mukaanpuutavarakaupan avainasioita. - Asiakkaatodottavat ennen muuta korkeaalaatua, luotettavaa toimitusta ja toimivaa logistiikkaa.Kilpailukykyinen hinta tulee vastanäiden jälkeen, hän tietää.Laakso tunnetaan puutavarakaupan vaneriexperttinä.Hänellä on hyvät suhteet tehtaisiinja tuotantohenkilökuntaan asti. Pitkäaikainenyhteistyökumppani sanoo AarnoLaakson levytuntemuksen ja -tietämyksenolevan vertaansa vailla.Uusia tuotteita ja materiaaleja tulee markkinoillejatkuvasti. Puun käyttö lisääntyy.Hyvinä esimerkkeinä Aarno Laakso mainitseeVierumäen puukerrostalon tai TampereenVuorekseen tulevat puutalot. - Puu onkuin purjevene, jolla on hyvä myötätuuli.Puutavarakauppias valittiin tänä vuonna16. kerran. Palkinnon myöntää SuomenPuutavara- ja RakennustarvikekauppiasyhdistysSPY ry. Palkinnolla halutaan tehdätunnetuksi suomalaisen puutavarakaupanasiantuntemusta ja palvelua. Samalla seon henkilökohtainen tunnustus ja palkintoansiokkaasta kauppiastyöstä puutavarakaupanpiirissä.Sahayrittäjä 4/20119

Ylivieskaan suunnitteilla yksi Suomen suurimmistapuurakennuskohteistaosassa. Se on myös oma 73 000 asukkaankaupan päämarkkina-alue, mikä lisää tarvettaasunto- ja julkistilojen rakentamiselle.CENTRIA tutkimus ja kehitys on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-,kehitys ja täydennyskoulutusyksikkö,jonka palveluksessa Ylivieskassa on noin50 erilaisissa asiantuntijatehtävissä työskenteleväähenkilöä. Keski-Pohjanmaanammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössäkoulutusaloja on viisi, henkilökuntaa 120 jaopiskelijoita 1200.Keväällä 2011 päätettiin tilata Oulun yliopistonarkkitehtuurin laitokselta diplomityö,jota kaupunki voi hyödyntää kaupunkisuunnittelussa.Ylivieskan seudulla onmyös merkittävää puurakentamista sekäsen tutkimusta, jota kaupunki haluaa näinYlivieskan kaupunki, Ylivieskan TeknologiakeskusYTEK ja Keski-Pohjanmaanammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikönCENTRIA tutkimus ja kehitys ovat yhteistyössäaloittaneet Ylivieskan Taanilan alueenideasuunnittelun. Tämä ideasuunnitelmaon osa kaupunkisuunnittelua. Aiheestaon teetetty Oulun yliopiston arkkitehtuurinlaitoksella diplomityö. Diplomityössä ontutkittu, miten noin 12 hehtaarin kokoisestaTaanilan alueesta luodaan nykyaikainenpuurakentamisen mallikohde.Keväällä 2011 alkaneen suunnittelutyöntulokset esitellään Ylivieskan kaupunginvaltuustosalissa maanantaina 31.10.2011klo 13.00.Ylivieska on kasvava, yli 14 000 asukkaankaupunki Pohjois-Pohjanmaan etelätukea.Diplomityössä luonnostellaan myösyhtenäiset toimitilat CENTRIA tutkimus jakehityksen toiminnoille, jotka on tällä hetkellähajasijoitettu useisiin eri rakennuksiin.Alueelle suunnitellaan asuntoja noin 47 000neliömetrin verran, josta osa on suunnattuopiskelijoiden käyttöön. Diplomityön tekijäon ark.yo Janne Tolppanen.Ylivieskan Taanilan alue on valittu yhdeksivaltakunnalliseen Moderni puukaupunki-hankkeen kärkikohteista. Moderni puukaupunki-hanketta hallinnoi Puuinfo Oyja sen tehtävänä on edistää suomalaistapuurakentamista. Hankkeen projektipäällikkönätoimii tekniikan tohtori Markku Karjalainen.Piensahateollisuuden kehittyvätmahdollisuudetEkogen-pienvoimala – Lähienergiaa uusiutuvista läheistä.Jokunen vuosi takaperin julkaisimme Sahayrittäjä-lehdessäartikkelin TkT LasseKoskelaisesta ja siitä, että Lappeenrannanteknisessä yliopistossa oli kehitetty CHPtekniikkaaja nimenomaan niin, että pienvoimalavoisi soveltua myös pk-teollisuudentarpeisiin.Tänään tuo asia on edennyt jo askeleenpidemmälle ja lähiaikoina on tarkoitus koekäynnistääprotomallinen pienvoimala Lappeenrannassa.Ekogen Oy on tehnyt edellämainitun pienvoimalan pohjalta tuotteen,joka kokonsa ja hintansa puolesta voisisopia hyvinkin piensahateollisuuden tarpeisiin.Konttiperiaatteella rakennettu, paikalletuotu, toimintavalmis paketti on kompaktikokonaisuus, joka on valmis tuotantoonnopeasti. Tarvittavat liitännät ovat jo valmiiksiasennettu kontteihin ja niiden kytkentätoimintakäyttöön on varsin helppo jayksinkertainen tapahtuma. Perustustyöt jamuut toteuttamista ennen tehtävät toimetpitää yrittäjien kuitenkin tehdä.Toimitusjohtaja Marko Karhunen- Pienvoimala on suunniteltu siten, että senjatkuvan sähkötuotannon tuotos on n. 85kW ja se toteutuu n. 300 kW:n lämpötuotannonkäytöllä, sanoi Ekogen Oy:n teknologiajohtajaLasse Koskelainen. Maksimisähkötuotto on 100 kW. -Tällä tuotannollapystyy periaatteessa sähköistämään n. 50-100 omakotitaloutta, jatkoi Koskelainen.- Se mikä tässä on mielenkiintoista, onuudenlainen ajatus ns. lähienergiasta jasen hyödynnettävyydestä, kertoi yrityksentoimitusjohtajana toimiva insinööri(amk)Marko Karhunen. Pk-sahojen tuotannostakertyvän sivutuotevirran hyödyntäminen onmerkittävä asia, ja ns. lähienergiana senmerkitys vielä kasvaa, jatkoi Karhunen.Pien-CHP -laitoksen hankinta ei kuitenkaanole aivan pieni investointi pk-sahoilleja tavoitteena onkin löytää Suomesta sellaisiayritysryhmiä, jotka jo toimivat lämpöyrittäjyyskentässäjoko energiayrittäjinätai raaka-ainetuottajina. Tällaiset alueellisetyritysryhmät voivat yhteisinvestointina sittenhankkia CHP-tekniikkaan perustuvanenergialaitoksen, ja päästä siten hyödyntämäänsekä omat raaka-ainevirtansa sekäsyöttötariffituen, jolloin myös perustuotannonkilpailukyky paranee.Teksti ja kuvatRaimo Etelä/Sahayrittäjät ry10 Sahayrittäjä 4/2011

pienvoimalaitos- Lähienergiaa uusiutuvista lähteistäUusiutuvaa energiaa paikallisesti- entistä pienemmissä kohteissaSähkön ja lämmön yhteistuotantoUusi ratkaisu energiatehokkuudenparantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksiSahayrittäjä 4/201111

Lähienergia- uusi mahdollisuusLähienergia on uusi ekologinen tapa tuottaaenergiaa. Aikaisemmin sähkön ja lämmönyhteistuotanto oli mahdollista vain suurtenkeskitettyjen lämpökuormien alueilla, kaukolämpö-ja teollisuuskohteissa. Nyt teknologiaon kehittynyt niin, että entistä pienemmissäkohteissa voidaan saada sama hyöty yhteistuotannostaja lisäksi käyttää puhtaita uusiutuviaenergialähteitä.Lähienergian periaatteisiin kuuluu käyttää paikallisiaresursseja energian hankintaan. Senavulla voidaan usein tuottaa huomattava osatarvittavasta energiantarpeesta. Voidaan joparakentaa täysin omavaraisia yhteisöjä uusiutuvanenergian pohjalta.Lähienergian hyödyntäminen lähtee usein lämmöntarpeesta.Lämpökuorman avulla voidaantoteuttaa biomassaa – puuta tai pellettiä – käyttävälaitos, joka saa raaka-aineensa lähialueelta.Ei tarvita pitkiä kuljetusmatkoja polttoaineenhyödyntämiseksi. Polttoaineen hankintaanvoidaan käyttää myös paikallista työvoimaa.Samassa yhteydessä voidaan tuottaa myös sähköä.Puuenergialla tuotetusta sähköstä on nytSuomessakin mahdollista saada syöttötariffinmukainen hinta.Varsinkin siellä, missä sähköverkot ovat alttiitahäiriöille, voidaan hajautetun lähienergian tuotannonavulla parantaa toimitusvarmuutta.Päästöjen vähentäminenPuupolttoaineet ovat hiilineutraaleja, eli neeivät tuota ilmakehään haitallisia hiilidioksidipäästöjä.Vain kuljetukset tuottavat hiilidioksidia,mutta niidenkin määrää pyritään minimoimaanhankkimalla polttoaine lähialueelta.Tehokkaimmin päästöjä voidaan vähentää sähkönja lämmön yhteistuotannossa, ja erityisestisilloin, kun uusiutuvalla energialla voidaan korvatafossiilisia polttoaineita. Yhteistuotannossasaavutettavaa CO 2-päästöjen vähenemistä voidaankuvata vertaamalla vaihtoehtoisilla tavoillatuotettuun sähköön ja lämpöön. Suomensähköntuotannossa keskimääräinen päästökerroinon 200 kg/MWh hiilidioksidia. LämmöntuotannossaCO 2-päästö riippuu polttoaineestaseuraavan taulukon mukaisesti.RaskaspolttoöljyKevytpolttoöljyMaakaasuKivihiiliPalaturvePuuSähköntuotanto 100 kW 120 120 120 120 120 0 ton/aLämmöntuotanto 300 kW 502 480 365 615 690 0 ton/aYhteensä 622 600 485 735 810 0 ton/aCO 2-päästöjen määrä tuotettaessa vastaava energiamäärä (6000 h/a) vaihtoehtoisilla tuotantotavoilla. Sähkönosalta Suomen keskimääräinen ominaispäästö ja lämmöntuotannossa polttoaineesta riippuva päästökerroin.12 Sahayrittäjä 4/2011

TilantarveLaitos on tehdasvalmisteinen ja se on koottukahteen vakiokokoiseen laitoskonttiin. Toinenkontti sisältää polttolaitteet ja toisessa on turbiiniapulaitteineen. Tarvittaessa laitos voidaansiirtää myöhemminkin paikasta toiseen.Sijoituspaikalle rakennetaan betoninen perustusja tarvittavat liitännät sähkö-, lämpöjohto-,vesi- ja datayhteyksiä varten. Tämän päälletuodaan laitekontit. Lisäksi rakenteisiin kuuluupolttoainevarasto, joka on pystymallinen siilotai kontin mittainen varasto, joka on varustettutankopurkaimilla.Havainnekuva pellettilaitoksesta. Tarvittava tonttipinta-alaon noin 20 x 20 m.Energian tuotantotapaEkogen-pienvoimalan energiantuotanto perustuupolttoaineen suoraan polttoon ja sähkönkehittäminen mikroturbiiniteknologiaan. Voimanlähteenäon Turbec T100 –mikroturbiini.Polttoratkaisu perustuu Ariterm Oy:n polttimeen.Energian siirto polttimelta turbiiniin tapahtuuepäsuorasti lämmönsiirtimen välityksellä. Lämmönsiirtimessäpolttoaineen tuottama lämpösiirtyy korkeassa, yli 900 asteen lämpötilassakiertoilmaan, joka kulkee turbiinin kautta.Lämmönsiirtimen avulla vältetään biomassanpoltossa aina syntyvien epäpuhtauksien ja tervojenkulkeutuminen turbiiniin. Kun turbiinissakäytetään vain puhdasta paineilmaa, sen luotettavuusparanee ja käyttöikä pitenee.Turbiinin jälkeen sekä ilmakierrossa että savukaasuissaoleva jäännöslämpö käytetäänvesikattilassa lämmön tuottamiseen. Puhdastailmaa voidaan tarvittaessa käyttää myös sellaisenaanlämmitykseen tai esimerkiksi polttoaineenkuivaamiseen.Huolto ja kunnossapitoLaitokselle laaditaan luotettavuuskeskeiseenkunnossapitomalliin (RCM) perustuva kunnossapito-ohjelma,joka optimoi toteutettavattoimenpiteet turvallisuuden ja tuottavuudenkannalta. Tämä kattaa kunnonvalvonnan mittauksetja tarkastukset, huoltotoimenpiteet, varaosalogistiikanja tuottavuuden seurannan.Kunnossapito-ohjelman perusteella operaattorivoi tehdä pääosan huoltotoimenpiteistäitse, tai ulkoistaa tai keskittää tehtävät ulkopuoliselletekijälle.KäyttötoimenpiteetPolttoaineen täydennys täydellä kuormalla• Täydennys 1-2 viikon välein hake/pelletti• Tuhkan poisto• Tuhkan määrä• • max. 10 kg/vrk pelletti• • max. 30 kg/vrk hake• Poisto 2 viikon välein pelletti/hakeVeden seuranta• Laatu ja täydennysLaitoksen käynnistys ja pysäytys paikallisestiOhjaus etäyhteydelläHälytykset kaukovalvonnallaTarkastukset tarvittaessaKunnossapitotehtävätPolttoainejärjestelmän kulumien tarkastusvuosittainTulipesän muurausten tarkastus• 2 v välein• Korjaus tarvittaessaLämmönsiirtimen tarkastus vuosittain• Kulumien mittausKuumien osien uusiminen• 5 v välein tarvittaessaTurbiinin huolto• Vuosittain, 8 h• Revisio 40 000 h jälkeenMuu koneisto: perustarkastus vuosittainSahayrittäjä 4/201113

Tekniset tiedotKäyttöympäristöKontin mitat: P x L x KPainoPolttolaitteistoVoimakoneKompressorin paineTurbiinin sisäänmenolämpötilaPyörimisnopeusÖljyn kulutusUlkotilaan soveltuva konttirakenne13,0 x 6,0 x 3,2 m26 tonAriterm Multijet 700 kWTurbec T100 mikroturbiini4,5 bar950 o C70 000 rpm< 3 l/6000 h käyttöjaksollaSähkön tuotantoSähköteho, maxTaajuusMaksimivirtaMax taajuuspoikkeamaMax jännitevaihteluNimellisjänniteKäynnistysjänniteKäynnistystehoNimellisvirta100 kW50 Hz120 A+/- 5%+/- 10%400/230 V AC, 3-vaihe400 V AC, 50 Hzmax 15 kW173 ALämmön tuotantoLämmitystehoTuotantomuotoLämpötilaVerkon nimellispaineLaitosautomaatioPaikallinen tai kaukokäyttö300…350 kWLämmin vesi80…150 o C16 barSiemensEKOGEN OYLaserkatu 653850 LAPPEENRANTAPuhelin: +358 10 666 5040Fax: +358 10 666 5049info@ekogen.fiwww.ekogen.fikuviopaja.fi14 Sahayrittäjä 4/2011

Uusia jäseniä Sahayrittäjät ry:seenUusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet seuraavat yritykset, yrittäjät tai yhteistöt;JÄSENEKSIYritys:Tecdoma OyNimi:Markku HeikkaKatuosoite: Turuntie 215Postinumero: 21380Postitoimipaikka: AuraMatkapuhelin: 0440213803Sähköposti: markku.heikka@teodoma.fiKotisivut: www.teodoma.fiYritys:Holmaharjun SahaNimi:Jani JaakkolaKatuosoite: Holanderintie 28Postinumero: 49400Postitoimipaikka: HaminaPuhelin: 040 5105339Yritys:Nimi:Katuosoite: Toppisentie 4Postinumero: 91800Postitoimipaikka: TyrnäväPuhelin: 085451873Puutuote Timo Oravainen T.miTimo OravainenMatkapuhelin: 0503360433Sähköposti: timo.oravainen@dnainternet.netYritys:Lännen Talotekniikka OyNimi:Mäki-Arvela SampsaKatuosoite: Järvikyläntie 835Postinumero: 29280Postitoimipaikka: JÄRVIMAAPuhelin: 0400192548Matkapuhelin: 0400192548Fax:Sähköposti: sampsa@lannentalotekniikka.fiKotisivut: www.lannentalotekniikka.fiKANNATUSJÄSENEKSINimi:Katuosoite:Postinumero: 21140Postitoimipaikka: RymättyläAtte LiitolaUpslantie 32APuhelin: 040-5454563Sähköposti: atte.liittola@suomi24.fiYritys:Fiskars Oyj AbpNimi:LAATUPUUKatuosoite: Peltorivi 15Postinumero: 10470Postitoimipaikka: FiskarsMatkapuhelin: 0440 215974Sähköposti: reijo.arfman@fiskars.comKotisivut: www.fiskarsvillage.fiYritys:Laineen SahaNimi:Jukka LaineKatuosoite: Kärppäläntie 87Postinumero: 38140Postitoimipaikka: SastamalaPuhelin: 03-5154 136Matkapuhelin: 0400-526 136Sahayrittäjä 4/201115

Puukerrostalossa asuvatonnelliset ihmisetPuukerrostaloissa asuvat tyytyväiset asukkaat pitkään.Tutkimuksen johtaja ehdottaa taloille katsastusjärjestelmää.Puukerrostaloissa asuvat tyytyväiset asukkaatpitkään. Puukerrostalojen asukastyytyväisyyttäon tutkittu Finnish Wood Researchintoimesta ja päädytty siihen että asukkaidenviihtyvyys ja tyytyväisyys oli korkeallatasolla sekä vuokralla että omistusasunnoissaasuvien asukkaiden keskuudessa.Puurakentamista Järvinen pitää tulevaisuudenrakentamismuotona. Tutkimuksen johtajaKimmo Järvinen ehdottaa kiinteistöilleviiden vuoden välein tapahtuvaa katsastusjärjestelmää.Säännöllisin välein tulisi mitataasuntojen tiiviydet, ilmanvaihto, ilman laatuja mahdolliset akustiikassa tapahtuneetmuutokset. Taloista ja asunnoista on pidettävähyvää huolta, koska niissä on kiinnisuuri kansallisvarallisuus ja niissä vietetäänpaljon aikaa, sanoo Järvinen.Finnish Wood Research toteutti laajanolemassa olevien ja uusien puukerrostaloasuntojenasukas- ja isännöitsijätyytyväisyystutkimuksen.Tutkimus koostui puukerrostalojenasukkaiden ja isännöitsijöidenkeskuudessa tehdystä noin 120 haastattelusta.Tutkimustulosten puolueettomuudenturvaamiseksi haastattelujen kohteena olleidenkerrostalojen asuntoja ja isännöitsijöitäei mainita.Tutkimuksen vastausprosentti nousi yli70 prosenttiin, jota voi pitää erinomaisenkattavana. Haastateltavia lähestyttiin ensinkirjekyselyllä ja sen jälkeen Tampereen teknillisenyliopiston teekkariopiskelijat toteuttivathaastattelut henkilökohtaisesti.- Tälläkin haluttiin korostaa tutkimuksenpuolueettomuutta, että asialle laitettiin betonirakentamisenopiskelijat, vitsailee Järvinen.Tutkimukseen liittyy myös kylmänä aikanaasunnoissa lämpökameralla tehtyjämittauksia, joilla mitataan asuntojen ilmatiiviyttä,ja vedon tunnetta. Haastatteluissaselvitettiin asukkaiden yleistä viihtyvyyttä,tyytyväisyyttä, akustiikkaa ja äänimaailmaa,kustannuksia sekä kokemuksia arkkitehtuuristaja asuinmiljööstä.- Eräs vanha herra vastasi kysymykseentyytyväisyydestä, että talo on pelastanutkolme kertaa hänen henkensä, eikä haluakoskaan muuttaa pois. Hän oli nukahtanutkolmasti tupakka suussa ja sprinkleri olisammuttanut syttyneen tulipalon alkuunsa,kertoo Järvinen.- On jokseenkin edesvastuutonta keskittyäkeskustelemaan ainoastaan runko-16 Sahayrittäjä 4/2011

akenteiden palokestävyydestä, kun palotsyttyvät kuitenkin asuntojen irtaimistosta,tekstiileistä, matoista, huonekaluista jalopulta kuollaan savuun ja häkään riippumattaonko talo betoni- vai puurunkoinen,sanoo Järvinen.Ongelmat samoja puu- jabetonitaloissaTämän tutkimuksen vertailuaineistoksiotettiin neljä viimeisintä kerrostaloasumisestatehtyä asukastyytyväisyystutkimusta.Pääviesti tutkimuksesta oli se, että asukkaatovat vähintään yhtä tyytyväisiä yleisellätasolla kuin betonitaloissa, sanoo Järvinen.Puutaloissa on pääasiassa onnellisiaasukkaita ja he asuvat niissä pidempäänkuin betonitaloissa. Usein pitkäaikaisenasumisen syy johtuu talon sijainnista eikäsinänsä sen toteuttamistavasta.- Monet ongelmat ovat samoja sekäpuu- että betonikerrostaloissa. Molemmissakoetaan vedon tunnetta, asunnotkesällä liian kuumana, äänimaailmaan jaakustiikkaan liittyviä ongelmia kuten pesukoneidenja askelten ääntä sekä ilmanvaihtokanavienkautta kulkeutuvia hajuja jaääniä. Yhteinen ongelma on myös ilmanvaihtoja tuuletus. Asukkaat kokevat ns.energiatehokkaat passiivitalot liian tiiviinä,joissa ilma on tunkkaista.- Tätä ilmastointiongelmaa voi pitää vakavana,kun pitäisi tavoitella energiatehokkuutta,sanoo Järvinen. Kun tiiviissätalossa avataan ikkuna, se sotkeeilmastoinnin ja hävittääenergiatehokkuuden.Järvinen viittaa Tampereenteknillisen yliopistonprofessori RalfLindbergin huoleen siitä,että kun tehdään liiantiiviitä passiivitaloja, onmahdollista että sisäilmantunkkaisuuden tunne kasvaa jaavaamalla ikkunoita asukkaat menettävättiiviin talon tavoitellun energiatehokkuuden.Tämä nostaa taas asumisen jarakentamisen kustannuksia. Tiiviin passiivienergiatalonrakentamisessa tulisi pyrkiäoptimiin eristepaksuuteen.- Ongelmana on myös passiivitalojen elementtituotannossakäytettävä eristevaahto,joka ajan myötä kutistuu ja elementtimenettää passiiviluokituksen tason. Passiivitaloissatoimiva ilmanvaihto ja huolto“Asunnot ovatSuomessa tärkeäkansallisvarallisuus,josta täytyy pitäähyvää huolta.”ovat tärkeitä. Tehokas koneellinen ilmastointijohtaa suodattimien likaantumiseen jalopulta ilmastoinnin toimivuuden loppumiseen.Huolto vaihtaa suodattimen, muttaei katsota , onko taloon syntynyt sellaisiarakenteellisia muutoksia, jotka muuttavatilmanvaihdon toimivuutta. Autoja kyllä katsastetaanjoka vuosi, mutta ei taloja, ihmetteleeJärvinen.Kiinteistöille tulisi luoda viiden vuoden väleintapahtuva katsastusjärjestelmä, jossamitataan asuntojen tiiviydet, ilmanvaihtoja mahdolliset akustiikassa tapahtuneetmuutokset. Talo on parinkymmenen vuodenasumisen jälkeen toinen talo kuin senvalmistuessa. Taloa on voitu peruskorjataja huoltaa sellaisilla toimenpiteillä, jotka vaikuttavatsen toimivuuteen.- Asunnot ovat Suomessa tärkeä kansallisvarallisuus,josta täytyy pitää hyväähuolta. Kukaan ei tarkasta asuntojen kuntoa,vaikka niissä vietetään paljon aikaa jasisäilma vaikuttaa suoraan terveyteen.Talotekniikan kehittäminenvälttämätöntäPuurakentamisella voidaan korjata paljonrakentamisen virheitä, koska puutalo onhengittävä kun se tehdään oikein. Puu onekotehokas ja energiatehokas rakennusmateriaali,jolla voidaan lisätä myös asumisviihtyvyyttä.Ei asuntoihin tarvita välttämättä koneellistailmanvaihtoa. Huonoimmaksiratkaisuksi on osoittautunutkeskushuippuimuri, joka onkytketty liesituulettimeen.Sisäilma tulisi voida kierrättääpari kertaa tunnissa.Parhaana ratkaisunapidän koneellisesti järjestettyäpoisto- ja tuloilmaratkaisua,sanoo Järvinen.Ongelmia tulee, kunjärjestelmiä ei huolleta ja pidetäpuhtaana. Koneellinen ilmavaihto tulisivoida suunnitella ja toteuttaa siten, ettäasukkailla on käyttöosaamista. Luonnollinenilmankierto voi olla hyvä ratkaisu taloihin,joissa ei ole mahdollisuuksia toteuttaasitä toimivalla tekniikalla. Vanhan kansanrakentamisessa oli paljon viisautta, kun taloistatehtiin hengittäviä ja ikkunat teipattiintalveksi.Talotekniikalla on tulevaisuuden taloissasuuri merkitys, mutta sen tulee olla samallatasolla kuin edistyneiden runkojärjestelmienkin.Tässä on suuri liiketoiminnan mahdollisuus,arvioi Kimmo Järvinen. Tämä onkoko rakennusalan asia, koska ilmastointiinja energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisutovat materiaaleista riippumattomia. Tähäntarvitaan laajamittaista asuntojen sisäilmanlaadun parantamiseen tähtäävää Tekeshanketta.Tutkimuksen päätuloksena Järvinen pitääpuukerrostaloissa asuvien asukkaidentyytyväisyyttä ja pitkää asumisaikaa. Viihtyvyysja tyytyväisyys olivat samaa luokkaasekä vuokralla että omistusasunnoissaasuvien asukkaiden keskuudessa. Puukerrostaloaei voida pitää vain tietyn sosiaaliluokanasumismuotona, vaan kaikkien.Puurakentaminen on tulevaisuudenrakentamistaJärvinen suositteleekin sosiaalisen asuntotuotantoonja valtion tukemaan vuokraasuntotuotantoonpuurakentamista. Runkomateriaaliaolennaisempaa rakentamisessaon hyvä suunnittelu ja talojen huolto.Taloihin tulee saada määräaikaiskatsastuspakko,vaatii Järvinen. Mistä materiaalistatahansa tehdyt talot vaativat huoltoa, tarveei koske vain puutaloja. Kolme vuosikymmentävanha huoltamaton betonikerrostaloei ole kaunista katsottavaa lähiössä. Kuntaloa huolletaan säännöllisesti, se pysyykunnossa ja turvaa asumismukavuuden jaasukkaiden viihtyvyyden.On hyvä, että rakentamisesta käytäväänkeskusteluun on tullut mukaan materiaali-ja energiatehokkuusarviointi, sanooJärvinen. Koska nämä tulevat olemaan tulevaisuudenrakentamismääräysten keskeisimpiätekijöitä, niiden vaikutukset on syytäottaa huomioon jo nyt. Materiaalitehokkuudenkannalta hyvä rakennusmateriaali onkevyt, uusiutuva, luja ja kestävä materiaali,joka mahdollistaa rakentamisen vähäisemmällämateriaalimäärällä. Puussa yhdistyvätsekä materiaali- että energiatehokkuudenvaatimukset. Siksi puurakentaminen ontulevaisuuden rakentamista, sanoo johtajaKimmo Järvinen.Puuinfon artikkelipalvelu / Markku LaukkanenLisätietoja haastattelusta: Kimmo Järvinen,Finnish Wood Research Oy,Puh. 040 720 6311, kimmo.jarvinen@fwr.fiSahayrittäjä 4/201117

PääkirjoitusVuosi 2011 on ollutitsetutkiskelun vuosi”Mies kun tulee tiettyyn ikää...”, tulkitsi JunnuVainio mainiossa laulussaan vanhenevanmiehen tuntemuksia – tosin, ehkä hiemantoiselta kantilta kuin itse olen tehnyt.Vuosi 2011 on ollut jälleen toiminnallisestiaktiivinen Sahayrittäjä-vuosi. HelmikuunTalvisahauspäivät ensimmäisine yrittäjäpalkintoineenoli hieno tilaisuus. Yrittäjäpalkintoon yksi tunnustus sahayrittäjille, jotka tekevätarvokasta ja myös tuloksekasta työtäpiensahauksen saralla.Toivon sen kannustavan yrittäjiä pitämäänyllä sitä tinkimätöntä sahurihenkeä ja ammattitaitoasekä halua kehittää alan toimintojanousujohteisesti.Jyväskylän puu- ja bioenergia messutsyksyllä ovat olleet yksi yhdistyken hienojaasioita. On ollut mukavaa ja merkityksellistäolla yhtenä toimijana rakentamassamessuja. Myös syksyinen Slovenian matkayrittäjien kanssa oli hieno ja rikas kokemus.Toivottavasti ensi vuonna uudestaan!Rakennustuoteasetus eli kansanomaisestisahatavaradirektiivi tai sahatavaran Cemerkintäon ollut se ”kuuma peruna”, jokaon aiheuttanut ehkä eniten päänvaivaa tänävuonna. Olen aiemminkin tuonut julki, ettäkyseinen säädös on todellinen takaiskumaamme pienelle puutuoteteollisuudelle.Tässä kohdin on mainittava, että yhdistyson ei-poliittinen yhdistys ja sen tarkoitus onvain alan toimintaedellytysten kehittäminenja parantaminen. Mutta koska monetpäätökset tehdään poliittisin perustein, onmeidän myös ehkä joustettava tarkoitusperästämme.Maaseutu-Pisa-koulutushanke, tuo yhdistyksenhankelippulaiva on ollut vallanhieno menestys. Se on tuottanut koulutuspalveluitayrittäjien tarpeisiin jo niin, ettäkohta 400 yrittäjää on saanut alan osaamistalisäävää koulutusta. Rytkösen Harrija Backmanin Riitta TTS:stä, sekä mukanaolevat oppilaitokset ovat tehneet tämänmahdolliseksi.Jäsenmäärämme on lisääntynyt vuodenaikana, vaikka toisaalta myös poistumaakinon ollut. Osa poistumasta tapahtuu jokavuosi sen valitettavan asian, maksamattomienjäsenmaksujen vuoksi. Onneksi tänäkinvuonna uusia jäseniä on liittynyt mukaanenemmän kuin on poistunut tai poistettu.Jäsenmäärämme on kuitenkin vielä vaatimaton,n 215 yrittäjää ja tavoiteemmeolisikin saada aktivoitua maamme 1500yrittäjästä ainakin kaksisataa uutta jäsentä.Tällä on suuri merkitys kun tehdään töitä likipelkän jäsenmaksutulojen varassa.… Niin, se mitä alussa kirjoitin itsetutkiskelustajohtuu siitä, että olen jo virallisestisiirtynyt eläkevuosikymmenelle ja jostainsyystä, jota en myönnä, vaikka tiedänkinsen – ns. työsaanto on alkanut sojottamaanalaspäin tai siis hiipumaan. On vainollut mahdottoman mukavaa tehdä klapejahissukseen klapikoneella.Ja sitten lopuksi toivotan Teille kaikille,sahureille, kannatusjäsenille, sidosryhmilleja muillekin asiaankuuluville henkilöille oikeinmukavaa joulua ja rauhallista uuttavuotta.Raimo EteläPieni henkilökohtainen jouluruno:Joulu kuulostaa kulkuselta.Joulu tuntuu pumpulilta.Joulu maistuu pipariltatai namuselta tai mantelilta.Joulu näyttää tähtöseltä.Joulu näyttää kynttilältä.Joulu tuoksuu vihreältätai punaiselta tai ruskealta.Sillä joulukuusi on vihreäja kuusen oksan kätkössäon piparipossun seuranakirkkaanpunainen omena.-Kaarina Helakisa-18 Sahayrittäjä 4/2011

Sahayrittäjät RYIlmoitushinnat vuonna 2012:Jäsenhankintakampanja jatkuu edelleen. Hankkimalla tänävuonna kaksi uutta jäsentä, olet vapautettu seuraavan vuodenjäsenmaksusta.Jäsenilleen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja saha- ja höylätavaransekä raakapuun hinnasta, asiakaskontaktipalvelut, koulutus-,neuvonta ja tuotetekniset palvelut, atk-tukipalveluita, investointi-ja sahauskustannuslaskelmia, koulutusmatkoja ja retkiä,sekä Sahayrittäjä-lehden neljä kertaa vuodessa, BioEnergialehdenkahdeksan kertaa vuodessa sekä Puu- ja Tekniikkalehdet.Vuosijäsenmaksu vuonna 2012 on 150€, verovähennyskelpoinen.Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.Sahayrittäjä on Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti, jotalukevat jäsenten lisäksi myös muut alan ammattilaiset ja sidosryhmät.Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.Etukansi: 955 €2 sivu ja takakansi: 870 €Tekstissä: 1/1 sivu 420 €, 1/2 sivu 310 €,1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväriIlmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.Päätoimittaja: Raimo EteläKannen kuva: Raimo EteläPainopaikka: MP-paino Oy, 2011 LahtiUlkoasu ja sivuntoteutus: Jenni PöllänenKiljavantie 6, rak. 6, 05200 RAJAMÄKIPuh. 040 821 8238, info@sahayrittajat.fiSahayrittäjä 4/201119

Puu- ja BioenergiamessutJyväskylässä 2011Keski-Suomi - Kappale kauneinta SuomeaSyyskuussa järjestettiin jälleen valtakunnallisetPuu- ja Bioenergiaan suuntautuneetmessut Jyväskylässä. Sahayrittäjät ry ontoiminut 2006 lähtien yhtenä messujärjestäjänä.Yhteistyö ja sitakautta myös omanalamme näkyvyyden nosto on ollut yksi yhteistoiminnantavoite. On erittäin tärkeätä,että voimme omalla panoksellamme tuodaesille pientä sahateollisuutta ja siihen vahvastiliittyvää energiapuolta, sillä piensahatja höyläämöt ja muutkin pienet puutuottajatovat erittäin merkittävä osa bioenergianraaka-ainetuottajista.Edellisillä messuilla -vuoden 2009, yhdistykselläoli seminaari, jossa lähestyttiin piensahojenja lämpöyrittäjyyden symbioosia.Miten piensahat voivat olla mukana bioenergiantuotannossa? Silloin mukana olleetyrittäjät totesivat.että heidän toiminnassaanlämpöyrittäjyys näkyy merkittävästi koko heidänliiketoiminnassaan. Lämpöyrittäjyydenja mahdollisesti tulevaisuudessa myös pienimuotoisenCHP-tekniikan ansioista myöspiensahateollisuuden yritystoimintaan tulleneeuusia ulottuvuuksia.Tämän vuoden messuilla oli tavanomaisenvahvasti edustettuna biopuoli ja isojen toimijoidentuotanto- aivan niinkuin yleensäkin.Pienet toimijat olivat – ehkäpä tavanomaisesti– plokkautuneet pienosastoiksi ja sitäkauttahieman syrjempään messukävijöidensilmistä.Sahayrittäjät ry:llä oli oivallinen näkyvyyspaikkaaivan pääsisäänkäyn vieressä. Mukanaolleet yritykset myös totesivat, että tänävuonna kävi osastolla runsaasti kävijöitä.Seminaarina oli Ce-merkintää koskevaneljän tunnin mittainen sessio, jossa Lu-juuslajitteluyhdistyksen Osmo Makkonenpiti asiaan liittyvän Roadshow avauksen.RoadShow jatkuu vuoden loppuun saakkaMaaseutu-Pisa -koulutuksina ympärivaltakunnan. Seminaari vetikin osallistujiarunsaasti eli liki 40 piensahuria oli paikallakuulemassa Ce-merkinnän saloja.Onko Puu- ja Bioenergia messuillaarvioinnin paikka?Pienten yrittäjien kanssa keskusteltuani,on tullut esiin se, että pienet toimija ovatjoutuneet ns. hinta/laatusuhteen -epätasapainoon.Suurten yrityten vahva ja näkyväesiintyminen johtaa auttamattomasti siihen,että pienet puualan yritykset joutuvat tyytymäänpienempiin osastoihin ja sitäkaut-Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Eero Koskelakeskustelemassa Wood-Mizerin HowartBlackbournen kanssa vannesahan soveltuvuudestapiensahateollisuuden käyttöön.20 Sahayrittäjä 4/2011

Piensahateollisuuden 7. valtakunnalliset talvisahauspäivätTALVISAVUT 2012sekä Sahayrittäjät ry:n sääntömääräinen vuosikokous10.-12.helmikuuta 2012 Leppävirralla, Sokos Hotelli VesileppisOhjelmassa mm.sahausnäytökset, talviterätestaukset, tuote-esittelyjä, yrittäjyys-seminaarit,Maaseutu-Pisa -koulutusta yrittäjille, riemukasta yhdessäoloa, talvisavut illallinen,vuoden sahayrittäjä palkinnon julkaisu, Mr. Talvisavut-lisäpalkinto, arpajaiset sekäillallistanssitSahayrittäjät ry:n sääntömäääräinen vuosikokous12.2.2012 klo 11.00 alkaenHuonevaraukset Sokos Hotelli Vesileppis,myyntipalvelu p. 010 762 9650,fax. 017 192 4060, myynti.vesileppis@sokoshotels.fiTervetuloaSahayrittäjien talvenMUST-tapahtumaan!H2 -huone 50 euroa/hlö/vrkH1 -huone 77 euroa/hlö/vrkLisävuode 20 euroaIllalliskortti jäsenille 37 euroa/kplIllalliskortti ei jäsenille 45 euroa/kplMajoitus sisältää hyvän olon aamiaisen, kylpyläosaston, kuntosalin jahiihtoareenan vapaan käytön.Pukukoodi iltatilaisuuteen: juhlavahko pukeutuminenEnnakkoilmoittautuminen: Raimo Etelä Sahayrittäjät ry p. 040 821 8238 tairaimo.etela@sahayrittajat.fi. (Katso myös www.sahayrittajat.fi)22 Sahayrittäjä 4/2011

Kemera vaje kipuamassa ennätystasolleMetsäkeskuksilla on ollut vuonna 2011käytettävissä kestävän metsätalouden rahoituslain(kemera) mukaista tukea kaikkiaan76,03 miljoonaa euroa ja lainaa 50000 euroa. Lisäksi pienpuun energiatuenoletettiin olevan voimassa osan vuotta, jotenpienpuun energiatuelle varattiin vuoden2011 talousarvioon 13,5 miljoonan euronmääräraha.Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseenmyönnetyt varat käytetään metsänuudistamiseen,kulotukseen, nuorenmetsän hoitoon (sisältäen taimikonhoidon,nuoren metsän harvennuksen ja pystykarsinnan),energiapuun korjuuseen, haketukseen,juurikäävän torjuntaan, metsänterveyslannoitukseen,kunnostusojitukseenja metsätiehankkeisiin sekä näiden töidensuunnitteluun ja toteutusselvityksiin. Metsäkeskusmyöntää tukea edellä mainittujentöiden toteuttamiseen maanomistajien hakemustenperusteella.Osa metsäkeskuksista on joutunut joalkukesästä rajoittamaan tukimaksatuksiatuen suuren kysynnän vuoksi. Tukimaksatuksiaon eniten odottamassa Pohjois-Pohjanmaan(2,5 milj. euroa), Keski-Suomen(0,9 milj. euroa) ja Rannikon (0,5 milj. euroa)metsäkeskuksissa. Ainoastaan Kaakkois-Suomen ja Lapin metsäkeskuksissa maksatuksiaei ole toistaiseksi tarvinnut ryhtyärajoittamaan.Maa- ja metsätalousministeriö on esittänytvuoden 2011 kolmannessa lisätalousarvioehdotuksessa13,5 miljoonan euron(valtiovarainministeriön esitys 3,75 milj.euroa) lisämäärärahaa kemera tukivaroihinkuluvalle vuodelle. Lisämääräraha siirtyisipienpuun energiatuesta annetun lain maksatuksiinvaratuista tukivaroista. Metsäkeskustennäkemysten mukaan lisätarvekuluvalle vuodelle arvioidaan olevan lähes21 miljoonaa euroa, joten esitetty lisämäärärahapaikkaa vajetta vain pieneltä osin.Eniten tarvetta lisämäärärahalle arvioidaanolevan Pohjois-Pohjanmaan (n. 3,9 milj.euroa), Etelä-Savon (n. 3,2 milj. euroa) jaLounais-Suomen (n. 2,6 milj. euroa) metsäkeskuksissa.Vähiten lisämäärärahatarvettaon Kaakkois-Suomen ja Kainuun metsäkeskuksissa.Tuen kysyntää ovat lisänneet metsänhoitotöidenkasvaneet työmäärät erityisestinuoren metsän hoidossa, energiapuunkorjuussa ja haketuksessa. Myös Asta- jaVeera -myrskyjen tuhojen jälkeiset metsän-uudistamistyöt ovat lisänneet merkittävästituen tarvetta.Metsäluonnon hoidon edistämiseen metsäkeskuksillaon käytössään vuodelle 201110,825 miljoonaa euroa. Tukea voidaankäyttää metsien biologisen monimuotoisuudenedistämiseen metsänomistajillemyönnettävänä ympäristötukena sekäbiologista monimuotoisuutta ylläpitäviin jaedistäviin luonnonhoitohankkeisiin. Luonnonhoitovarojenmaksatuksia ei ole tarvinnuttoistaiseksi metsäkeskuksissa rajoittaa.Metsäkeskusten arvioiden mukaan lisätarvettaluonnonhoidon edistämisen määrärahoihinkuluvalle vuodelle on kuitenkinnoin 1,8 miljoonan euron edestä. Enitenluonnonhoitovaroille on kysyntää Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon sekä Häme-Uusimaan metsäkeskuksissa.Mikko Korhonenviranomaispäällikkö,Pohjois-Karjalan metsäkeskuspuh 020 772 8240Sahayrittäjä 4/201123

Sahayrittäjät ry yhteistyökumppaneineen toivottavatjäsenilleen, kannatusjäsenilleen, sidosryhmille sekälukijoille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2012!Kainuun terähuolto OyOkun Terähuolto KyTurengin TerähuoltoAM-Frost/ Marko AppelgreenKallion Konepaja Oy - KARAWood Mizer finland/ Falkberg jordbrukLaitilan Metalli Laine Oy - LAIMETST1Dimex OyJyväskylän puu -ja bioenergiamessutMaaseutu-Pisa -koulutushankeSahayrittäjät ry on piensahateollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö