Yrittäjä - Sahayrittäjät ry
Yrittäjä - Sahayrittäjät ry
Yrittäjä - Sahayrittäjät ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Saha yrittäjä<br />
Lehti 2 / 2009 vuosikerta 63<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 1
MAASEUTU-PISA<br />
MAASEUTU-PISA – maaseudun piensahaja<br />
puutuoteteollisuuden kokonaisvaltaisen<br />
liiketoimintaosaamisen koulutus<br />
Maaseutu-Pisa tarjoaa puualan yrittäjille ja yrittäjiksi<br />
aikoville kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamisen<br />
koulutusta vuosina 2009–2011. Koulutus tapahtuu<br />
eri puolilla maata toteutettavina kuuden opintoviikon<br />
mittaisina opintokokonaisuuksina, jotka on jaettu<br />
useisiin valinnaisiin kursseihin. Yrittäjä voi valita<br />
kursseja oman tarpeensa mukaan koko opintokokonaisuuden<br />
verran tai osan siitä.<br />
Koulutus toteutetaan yhteistyössä alan oppilaitosten<br />
kanssa, jolloin yrittäjien käytössä on ajanmukaiset koneet<br />
ja laitteet sekä paras mahdollinen asiantuntemus<br />
alalta.<br />
Pienillä sahoilla, höyläämöillä ja jatkojalostajilla on<br />
suuri merkitys maaseudun yrittäjinä, maaseudun<br />
työllistämisessä ja kotimaan sahatavaratuotannon<br />
turvaajana. Maassamme on tällä hetkellä noin 1100<br />
sahaustoimintaa harjoittavaa maaseudun yritystä.<br />
Piensahat tuottavat noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä<br />
sahatavaraa vuosittain. Suomen vuosittaisesta sahatavaratuotannosta<br />
se tarkoittaa lähes kymmentä prosenttia<br />
ja paikallisesti piensahat ja höyläämöt ovatkin<br />
lähialueidensa huomattavia puutavaran toimittajia.<br />
LISÄTIETOJA:<br />
yrityksen<br />
perustamissuunnittelu,<br />
liiketoimintastrategia<br />
ja johtaminen<br />
sopimukset,<br />
vientiasiakirjat<br />
ja riskien<br />
hallinta<br />
puu<br />
raaka-aineena<br />
sahatavaran<br />
laatulajittelu<br />
LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TARJOTIN<br />
pienyritys<br />
työnantajana<br />
sukupolvenvaihdos<br />
yrityksen<br />
talous, verotus<br />
ja investoinnit<br />
markkinointi ja<br />
myynti<br />
työsuojelu<br />
TEKNISEN OSAAMISEN TARJOTIN<br />
pyörösahaus- ja<br />
terätekniikka<br />
varastointi ja<br />
logistiikka<br />
vannesahausja<br />
terätekniikka<br />
jatkojalostus<br />
atk-taidot<br />
sahatavaran<br />
kuivaus<br />
yrityksen kehittäminen<br />
sivutuotteiden<br />
hyödyntäminen<br />
Riitta Backman, 044 7143 681, riitta.backman@tts.fi<br />
Raimo Etelä, 040 8218 238, info@sahayrittajat.fi<br />
www.tts.fi/maaseutupisa<br />
Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ajankohdista sivuilta 8-9 sekä<br />
www.tts.fi/maaseutupisa ja www.sahayrittajat.fi<br />
Sahayrittäjät<br />
valmiina ratkaisemaan sahaustarpeesi<br />
2<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
Puheenjohtajan palsta<br />
Erikoinen markkinatilanne<br />
Elämme erikoisia aikoja sekä puukaupassa että valmiin tavaran markkinoilla.<br />
Tilastot antavat jonkin kuvan tukkipuun markkinahinnoista. Pienten sahojen<br />
haluamaa laatupuuta ei kuitenkaan näillä hinnoilla liiku, ja kaiken<br />
kaikkiaan tarjonta on hiljaista. Hyvänä asiana kannattaa huomioida energiapuun<br />
kysynnän ja hinnan raju nousu. Tässä asiassa eivät onnenlahjat käy aivan tasan,<br />
sillä kova kysyntä kohdistuu lähinnä ruuhka-Suomeen ja isojen lämpölaitosten<br />
ympäristöön.<br />
Sisällysluettelo<br />
Piensahoille tilanne on tervetullut, kun<br />
sivutuotteille tulee uusia ostajia, varsinkin<br />
silloin kun sahausmäärät eivät<br />
riitä selluhakkeen toimittamiseen. Joissain<br />
tapauksissa lämpölaitos on vaihtoehto<br />
myös selluhakkeen rinnalle.<br />
Myös pienehköjä tukkikauppoja tilanne<br />
helpottaa. Kun kuitupuulle ei ole<br />
ottajaa perinteisillä kanavilla, laitetaan<br />
kuidut energiapuupinoon, sillä hinnat<br />
ovat niin lähellä toisiaan, ettei kuitulajeja<br />
muutenkaan kannattaisi erotella.<br />
Puukauppa ei enää pysähdy siihen, ettei<br />
latvoille ole osoitetta.<br />
Tästä energiapuubuumista en nustetaan<br />
pysyvää ilmiötä, siis etua piensahoille.<br />
Tätä ennustetta perustelen<br />
sillä, että isolla sahateollisuudellahan<br />
on vastaava etu ollut olemassa jo vuosia,<br />
joten en usko että tämä ”energiapuulisä”<br />
heti ulosmitattaisiin pois tukin<br />
hinnassa. Huolestuttava piirre sahatavaramarkkinoilla<br />
on paikoittaiset<br />
ale-myynnit. Paikoin on alettu ylisuuria<br />
varastoja tyhjentämään, mikä on<br />
näkynyt seutukuntien hintatasoissa.<br />
Toivon ettei tähän leikkiin tarvitse kenenkään<br />
meidän jäsenen osallistua sillä<br />
kaikki tietävät, miten helppoa hinnan<br />
laskeminen on, mutta takaisin oikealle<br />
tasolle nostaminen onkin työn takana.<br />
Joten jäitä hattuun ja pää kylmänä,<br />
kyllä aika (ainakin laadukkaan) tavaran<br />
kaupittaa. Valtakunnassa rakennetaan<br />
uutta metsästrategiaa ja myös Sahayrittäjät<br />
<strong>ry</strong> on mukana tässä työssä.<br />
Vuosikymmeniä maamme metsiä on<br />
hoidettu ja konekalustoa kehitetty lähinnä<br />
massatuotannon ehdoilla. Tuloksiakin<br />
on tullut, mutta silti tekee<br />
mieli kysyä että kenen eduksi? Kuutiokasvu<br />
on huipussaan ja hakkuumääriä<br />
voidaan lisätä. Sahuri ei kaipaa monen<br />
millin vuosikasvulla kasvanutta hötöpuuta.<br />
Puuta myyvä isäntäkään ei voi<br />
olla tyytyväinen kun entistä suurempi<br />
osa rungoista kelpaa vain sellukattilaan.<br />
Laatupuuta yritetään tehdä pystykarsimalla<br />
parhaita yksilöitä. Karsimalla<br />
saadaan kyllä oksat pois, mutta<br />
mistä tulee tiukkasyistä ikkuna- ja ovi<br />
raaka-ainetta.<br />
Muistan kun aikanani alakoulussa<br />
kävimme metsässä istuttamassa muu-<br />
Puheenjohtajan palsta: Erikoinen markkinatilanne 3<br />
Rahtisahausta jo liki kolmannessa sukupolvessa – ja töitä riittää 4<br />
Maaseutu-Pisa koulutukset alkavat syksyllä 8<br />
Uusia jäseniä Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:seen! 10<br />
Pienen vannesahan ”tukevampi” versio – Wood-Mizer LT20B3 12<br />
Historian havinaa: Saha rupesi tuottamaan laatuhaketta 13<br />
Pääkirjoitus: Direktiivi ja standardiviidakko uhkaa pieniä puualan yrittäjiä! 15<br />
Sahayrittäjä-lehti koeajoi uuden Ison Kissan – C5 Hdi 136 tourer`n 16<br />
taman taimen. Metsäala koettiin niin<br />
tärkeäksi, että sitä tehtiin tutuksi todellakin<br />
jo alakoulussa. Silloinen paikallinen<br />
metsäneuvoja kertoi, että suomalainen<br />
puu on niin hyvälaatuista että se<br />
on haluttua ulkomaillakin. Puusta saatiin<br />
siis tärkeitä vientituloja. Luonnonlait<br />
lienevät melko pysyviä joten nyt<br />
kysynkin, milloin Suomesta on tullut<br />
kilpailukykyinen massapuun tuottaja<br />
esimerkiksi eucalyptystä vastaan? Toivon<br />
että kysymys herättää eri tahoilla<br />
huomiota ja että uudessa metsästrategiassa<br />
huomioidaan myös laatunäkökohdat.<br />
Laatupuu on joka tapauk sessa<br />
meidän ainoa kilpailuetu puuntuotannossa<br />
ja laatupuu on se joka luo pohjan<br />
koko meidän pienelle puutuoteteollisuudelle.<br />
Vastausta edellä esitettyyn<br />
kysymykseen odotellessa Suomi<br />
hiljenee lomakauteen.<br />
Kesä on nyt parhaimmillaan ja toivonkin,<br />
että kaikki jäsenemme ja yhteistyöyrityksemme<br />
ehtisivät pitämään<br />
myös ansaittua lomaa ja nauttimaan<br />
sii tä. Olemme perinteisesti mukana<br />
Jyväskylän Puu ja Bioenergiamessuilla<br />
2.–4.9.2009. Huomioikaa tapahtuman<br />
yhteydessä pidettävä seminaari ja<br />
luennot. Toivotan kaikki sahayrittäjät,<br />
yhteistyötahot ja pienen puutuotealan<br />
toimijat tervetulleeksi osastollemme.<br />
Eero Koskela<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n puheenjohtaja<br />
eero.koskela@sahayrittajat.fi
Rahtisahausta jo liki kolmannessa<br />
sukupolvessa – ja töitä riittää<br />
Maaseudulla toimivien<br />
siirrettävien sahojen<br />
sahauspalvelut kestävät<br />
kovenevan kilpailun.<br />
Nykyaikaisilla, tehokkailla koneilla varustettu rahtisahausmuoto<br />
on kestänyt hyvin saha-alan kurimuksen.<br />
Sahureilla liki koko Suomessa on ollut<br />
vilkasta koko kevään ja sahauspalveluita kysytään koko ajan.<br />
Korjausrakentaminen sekä nopea ja asiakasläheinen sahatavaran<br />
tuottaminen on ollut avainasemassa, jolla rahtisahaus<br />
palvelut ovat lyöneet itsensä yleisesti kuluttajien tietoisuuteen.<br />
Hausjärvellä, Lahti–Riihimäki-tien varrella on jo liki<br />
60-vuotta palveltu lankuntarvitsijoita rahtisahausperiaatteella.<br />
Aivan tienvarressa, näkyvällä paikalla on sahayrittäjä<br />
Jorman Sirpoman, 56 v, sahauslanssi, jonka välittömässä läheisyydessä<br />
”ylisahuri” Esko Sirpoma perusti perheen ensimmäisen<br />
sahan. Lanssilla on tosin melko vähän käyttöä,<br />
koska sahaa on kuljetettu suurimman osan sahauskautta<br />
ympäri lähiseutuja. Silloin kun saha on ollut peruspaikallaan,<br />
on sillä yleensä ollut sahuuta, kun asiakkaat ovat tuoneet tai<br />
sahuri on hakenut aivan lähialueen sahauspalveluiden tarvitsijoiden<br />
tukit sinne sahattavaksi.<br />
Jutuntekopäivänä sahapaikalla oli työnalla autotallin tykötarpeet,<br />
noin 30 mäntyrunkoa, jotka olivat kuulemma raakattu<br />
metsäyhtiön puolesta polttopuuluokkaan. Sahauksessa<br />
rungoista saatiin varsin hyvälaatuista raaka-ainetta rakentamiseen.<br />
Sahausjälkikin oli luonnikkaan hyvä, eikä terä piirtänyt<br />
juurikaan jälkiä sahatavaran pintaan. Samoin paikalla<br />
kävi muitakin henkilöitä, joita sahaus kiinnosti. – Joskus kun<br />
4<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
oikein on hyvä päivä, niin sahapaikalla voi olla useampikin<br />
auto tai traktori tuomassa tukkeja, tarinoi Jorma sahauksen<br />
jälkeen.<br />
Sahausta harjoitettu jo vuodesta 1950<br />
Nykyisen pääsahurin isä, Esko Sirpoma, 85 vuotta, aloitti sahauksen<br />
rakentamisen kuumina aikoina vuonna 1950. Paikkakin<br />
oli liki sama, vain tien toisella puolen, jossa on vielä<br />
sahauspaikkakin jäljellä. Jorma sahailee siellä talvisin hieman<br />
tuulelta suojassa. Jos on paljon tukkeja, voidaan osa tukeista<br />
ajaa vanhalle ja osa nykyiselle paikalle ja sahaa siirretään.<br />
– Siirrettävälle sahaukselle oli jo 50-luvulla suuri kysyntä,<br />
kos ka lähialueella ei ollut siirtosahoja, vaan jokunen puurunkoinen<br />
kiinteä saha, kertoi Esko Sirpoma, sahuri vanhemmassa<br />
sukupolvessa.<br />
Sahana Esko Sirpomalla oli silloinen Kara-saha, joka oli<br />
kuulemma aikoinaan melko edistyksellinen kone. Saha oli<br />
rautarunkoinen, puupöytäinen, vaijerivetoinen ja remmikäyttöinen,<br />
joka sai käyttövoimansa traktorin voimansiirrosta.<br />
Pystystys tosin vaati jonkin verran enemmän aikaa<br />
kuin nykyiset ”vermeet”. Pystytykseen vaadittiin usein neljäkin<br />
henkilöä ja aikaa meni jopa yksi päivä. Sahaus aloitettiin<br />
aluksi siirtosahauksena, mutta myöhemmin se muutettiin<br />
kiinteäksi rahtisahauspaikaksi. – Sahoista oli siihen aikaa<br />
jonkinlainen pula, ja asiakkaita riitti, ja Ritaspuulle me sahattiin<br />
pitkiäkin aikoja yhteenmenoon, jopa viikon rupeamia.<br />
Näkyvä ja omaperäinen opastetaulu ohjaa sahauspalveluita<br />
tarvitsevat Sirpoman Jorman sahaplaanille.<br />
– Maanantaina lähdettiin reppu selässä viikoksi sahaamaan,<br />
totesi pirteä Esko. – On nuo nykyiset sahat huomattavasti<br />
kehittyneet 50-luvun laitteista ja nopeuskin on ihan toisenlainen,<br />
jatkoi hän seuratessaan pojan ja pojanpojan Ollin<br />
työskentelyä.<br />
Toisenpolven sahuri aloitti vuonna 1979<br />
Nykyinen pääsahuri, Jorma, aloitti osansa toimialasta<br />
26-vuotiaana nuorukaisena, aluksi isänsä perämiehenä<br />
ja siitä pikkuhiljaa oppien karttuessa otti paikkansa pääsahurina.<br />
Sahaus oli hänelle usean vuoden sivuammatti, joka<br />
tosin mahdollisti sahurin statuksen – Mersun. Varsinaisen<br />
leipätyönsä Jorma tekikin Nokia Networksin vanhempana<br />
järjestelmäasiantuntijana eli suomeksi tietoliikenne teknikkona.<br />
Päätoimiseksi sahuriksi hän jäi kuitenkin tämän vuoden<br />
toukokuussa jäädessään pois – ei eläkkeelle – Nokialta.<br />
– Sahaus on pitänyt kyllä kiireisenä ja työtä kyllä on riittänyt,<br />
ettei sen puoleen ole tarvinnut olla huolissaan, sanoi<br />
Jorma kertoessaan taustastaan. – Ensimmäisen sahauksen<br />
Tukkipyörösahalla onnistuu ammattimieheltä myös järeidenkin tukkien<br />
sahaus ja asiakkaatkin ovat tyytyväisiä saamastaan sahauspalvelusta.<br />
Onnistuneen sahauksen jälkeen on mukava vaikkapa istuskella ja<br />
nauttia hyvän päivän antimista.<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 5
Sahayri<br />
muistan hyvin, ja silloin kyllä pelotti melkoisesti, naureskeli<br />
hän, kun keskustelimme sahauksen vaivattomuudesta ja<br />
helpponäköi syydestä.<br />
Rahtisahaus on tekninen ja<br />
asiakasläheinen toimiala<br />
Maaseudulla toimivat rahtisahauspalvelut ovat vieläkin melkoinen<br />
Must-tapahtuma vuosittain. – Monesti sitä oikein ihmettelee,<br />
mihin ne sahatavarat oikein häviää kun joka vuosi<br />
sahataan samaan paikkaan, mutta niinhän se on, että aina<br />
maalla tarvitaan lautaa, lankkua ja pattinkia, pohti nyt jo ikämiesikäinen<br />
Jorma, jonka poika Olli on vahvasti suuntautumassa<br />
samoille jalanjäljille.<br />
– On tiedettävä melko paljon tekniikasta, terähuollosta,<br />
puu sta, rakennustekniikasta sekä tietenkin sahatavaran<br />
kuivauksesta. Kuivaus onkin terähuollon jälkeen varmaan<br />
sahauk sen tärkeimpiä osa-alueita, jolla voidaan myös huonosti<br />
tehtynä pilata hyvä sahaustyö, valisti Jorma.<br />
Pojassa ainesta myös sahayrittäjäksi<br />
Jorman poika, Olli 28 vuotta, on jo pienestä pitäen ollut mukana<br />
sahaustouhuissa. Aivan samalla tavoin kuin isä-Jorma<br />
Yksiteräinen pyörösahaustekniikka mahdollistaa<br />
asiakaslähtöisen ja yksilöllisen<br />
sahauksen jolla tämäntyylinen sahauspalvelu<br />
on voinut ylläpitää kilpailukykyään myös<br />
huonoinakin aikoina.<br />
va<br />
v<br />
Tulevaa, nuorta sahuripolvea. Olli Sirpoma on<br />
jo nyt ollut vahvasti mukana isänsä sahaustoiminnassa,<br />
ja odottaa voi, että perinteet jatkuvat<br />
myös eteenpäin hänenkin lapsilleen.<br />
lmii<br />
6<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
ttäjät<br />
aikoinaan, ensin vastaanottopuolella, sitten perämiehenä<br />
ja pikkuhiljaa ottanut myös vastuuta sahauksestakin. – On<br />
hyvä, että poika on mukana, koska joskus on myös tilanteita,<br />
jolloin pitää pystyä jakamaan töitä, totesi Jorma pojan<br />
merkityksestä nykyiseen sahaukseen.<br />
Ollin päätoimi on nykyisin Koskisen Oy:n vaneritehtaalla<br />
vanerinvalmistajana, joten sahaus sopii kyllä toimenkuvaan<br />
luonnikkaasti, kunhan vain lopullinen ajatus toiminnasta selviää.<br />
Nuoria yrittäjiä ala tarvitsee varsin kipeästi ja rahtisahaus<br />
on toisaalta aivan arvostettu ammatti eikä yhtään häpeä<br />
muiden alojen kanssa.<br />
Nykyinen saha on omavalmisteinen<br />
ja toiminut hyvin.<br />
Jorma Sirpoma on valmistanut nykyisen sahansa liki kokonaan<br />
itse. Versio on jo kolmas ja siihen on kerätty kaikki<br />
aikaisempien versioiden hyvät puolet. Saha on varustettu<br />
kaksoisrungolla ja on siten vankkarakenteinen jossa on pitkä<br />
9 metrin sahauspöytä. Lisäksi vetotelan aukko on täysin<br />
avoimena ollessaan sen verran suuri, että tosi suuretkin tukin<br />
mahtuvat terän ja telan välistä läpi. – Osat on hankittu<br />
peesi<br />
Kuvassa Sirpoman sahureita kolmessa sukupolvessa: vasemmalla<br />
emeritussahuri Esko, keskellä nykyinen sahuri Jorma ja oikealla tuleva<br />
sahuri Olli.<br />
rautakaupasta ja suunnittelu on ollut omaa ja liki samanaikaista<br />
rakentamisen kanssa. Itse valmistus ei ollut hankalaa<br />
ja rahaakin meni varsin vähän valmistukseen, tosin aikaa sitäkin<br />
enemmän, totesi Jorma sahastaan joka on pelannut<br />
toimintavarmasti jo vuosia.<br />
Sahausrupeama, noin 30 tukkia, valmistui parissa tunnissa<br />
ja asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. – Kyllä<br />
tällainen palvelumuoto on hyvin tärkeä palvelumuoto, varsinkin<br />
maaseudulla ja olemalla mukana sahaustapahtumassa<br />
hintakin jää sen verran edulliseksi, että jopa taloudellista<br />
hyötyäkin tästä on, totesi sahauttaja tyytyväisenä.<br />
Teksti ja kuvat<br />
Raimo Etelä<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 7
Maaseutu-Pisa koulutukset<br />
alkavat syksyllä<br />
Maaseudun pienille saha- ja puualan<br />
yrittäjille tarkoitettu hanke<br />
vahvistaa pienyrittäjien toimintaa<br />
Piensahateollisuuden alkuaikoina – sotien jälkeen – kun<br />
kenttäsahaus oli ehkäpä määrällisesti ja voimallisesti<br />
merkittävässä asemassa maamme puutuotealalla, puhuttiin<br />
alan koulutuksesta ja sen tarpeellisuudesta suuresti.<br />
Sen ajan edistystä hakeneet yrittäjät – kuten E.A Koivula<br />
ja T. Kettinen järjestivät silloisille yrittäjille ympäri Suomea<br />
sahauskursseja ja teräkursseja muun muassa Kotkan<br />
Puutalousopiston Palvaanjärven toimipaikassa ja monessa<br />
muussakin paikassa ympäri Suomen. Alan koulutuksen toteuttamisesta<br />
vastasivat myös monet eri oppilaitokset eritasoisten<br />
opettajien kanssa.<br />
Tänä päivänä maaseudulla toimivat piensahayrittäjät, rahtisahayrittäjät,<br />
höylärit ja muutkin puualan yrittäjät voivat<br />
myös saada alan koulutusta Maaseutu-Pisan -hankkeen avulla.<br />
Maaseutu-Pisa saa toimintarahoituksen Euroopan maaseudun<br />
kehittämisen maatalousrahastolta ja osa eli 10 %<br />
rahoituksesta tulee yrittäjiltä kurssimaksuina. Koulutuksen<br />
tavoitteena on vahvistaa maaseudulla toimivan pienen<br />
puutuoteteollisuuden liiketoimintaosaamista sekä teknistä<br />
osaamista.<br />
Piensahateollisuuteen on astumassa uusi sukupolvi<br />
Nyt yrittäjinä toimivat puualan yrittäjät ovat usein jo sitä<br />
ikäluokkaa, että melko monelle sahaus alkaa olla jo eläkeikätoimintaa.<br />
Sukupolvenvaihdosten myötä on alalle siirtymässä<br />
uusi ja nuorekas joukko yrittäjiä jotka jatkossa vievät<br />
maamme pientä puutuotealaa eteenpäin. Osa nuorista yrittäjistä<br />
jatkaa jo luotuja ratoja joko rahtisahureina tai kiinteän<br />
sahalaitoksen pyörittäjinä. Osalle luultavasti tulee tarvetta<br />
myös kehittää omaa toimintaansa vastaamaan yhä merkityksellisemmäksi<br />
käyvää alaa. Tällöin tarvitaan myös koulutusta,<br />
jota nuoret nykysahurit ovat kyllä tottuneet hakemaan.<br />
– Koulutuksemme Maaseutu-Pisassa pyrkii siihen, että<br />
jokainen alan yrittäjä – olkoon sitten alkava nuori, dynaaminen<br />
ja innovatiivinen yrittäjä tai jo kannuksensa hankkinut<br />
vanha konkari – voisi saada juuri sitä koulutusta, jota<br />
hän omassa työssään eniten tarvitsee, totesi Maaseutu-Pisa<br />
Projektipäälliikkö Riitta Backman TTS tutkimuksesta näkee pienen saha-<br />
ja puutuoteteollisuuden koulutuksen erittäin hyväksi keinoksi alan<br />
toimintaedellytyksien kehittämiselle ja uskoo että yrittäjät hakeutuvat<br />
Maaseutu-Pisa -koulutukseen.<br />
-hankkeen projektipäällikkö Riitta Backman TTS tutkimuksesta.<br />
Koulutuksessa ovat mukana EU:n lisäksi alan johtavat oppilaitokset,<br />
jotka ovat jo tottuneet kouluttamaan sahureita<br />
vuosikymmenten ajan. Tekniikat ja toimintamuodot ovat<br />
vain muuttuneet nykyvaatimusten mukaisiksi ja koulutuksen<br />
tarpeet ovat nykyisin myös muutakin kuin sahatekninen ja<br />
terätekninen koulutus.<br />
Maaseutu-Pisan liiketoimintaosaaminen on<br />
monipuolinen koulutuspaketti<br />
Vaikka pieni puutuoteteollisuus ja sahayrittäjyys on lähialueita<br />
palvelevaa pienteollisuutta tai jopa mikroteollisuutta,<br />
jossa päätavoite on yrittäjän työllistäminen, joudutaan nykyisin<br />
yritysmaailmassa tekemisiin monien asioiden kanssa,<br />
jotka yrittäjän on hallittava. Enää ei riitä, että yrittäjä pelkästään<br />
tekee tuotannollisen toiminnan vaan hänen on osattava<br />
tekniikan lisäksi myös paperityöt. Mitä paremmin yrittäjä<br />
osaa itselleen avaintoimet määrittää ja mitä paremmin hän<br />
pystyy muut työt suorittamaan sitä enemmän hänelle jää ai-<br />
8<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
kaa siihen mikä hänestä on tärkeintä.<br />
– Monet yrittäjät ovat kuitenkin halunneet yritykselleen<br />
kasvutavoitteet ja tässä hankeessa voidaankin hyvin hyödyntää<br />
aikaisempien, kuten Kasvun eväät sekä Piensahateollisuuden<br />
menestystekijät, tutkimusten tuuloksia, kertoi Backman.<br />
Pieni saha- ja puutuoteteollisuus on merkittävä<br />
toimiala mekaanisessa metsäteollisuudessamme<br />
Alussa viitattiin menneisiin aikoihin, jolloin maassamme toimi<br />
saha ja höylä liki joka kylässä eikä alan toiminnan merkitystä<br />
edes epäilty. Vuosien saatossa alan kilpeen on tullut<br />
ruosteläiskiä jonkin verran ja muiden alojen näkyvyyden<br />
kasvaessa maaseudun pk-saha- ja puutuoteteollisuus on jäänyt<br />
näkymättömiin. Toimiala on kuitenkin kohtalaisen tärkeä<br />
varsinkin maaseudulla olevana toimijana ja monipuolisten<br />
palveluiden tuottajana.<br />
– Koulutuksella pyritään myös siihen, että yrittäjät itse sekä<br />
myös mahdollisesti alalle mielivät voisivat hyvillä mielin<br />
panostaa toimintaansa sekä siihen, että ala antaa toimeentulon<br />
ja mahdollisuuden myös yhteiskunnalliseen arvostukseen,<br />
sanoi Riitta Backman lopuksi.<br />
Teksti ja kuva: Raimo Etelä<br />
Maaseutu-Pisa koulutukset syksyllä 2009<br />
EDUKAI - Kainuun ammattiopisto, Kajaani, Kuhmo, Kuusamo<br />
viikko 44 Puu raaka-aineena<br />
viikko 45 Pyörösahaus ja terätekniikka<br />
viikko 46 Vannesahaus ja terätekniikka<br />
viikko 47 Sahatavaran kuivaus<br />
viikko 48 Sahatavaran laatulajittelu<br />
viikko 49 Varastointi ja logistiikka<br />
viikko 50 Jatkojalostus; höyläys ja terätekniikka<br />
viikko 51 Jatkojalostus; hirsirakentaminen<br />
viikko 52 Sivutuotteiden hyödyntäminen<br />
Kyamk - Kymenlaaksonen ammattikorkeakoulu, Kotka<br />
6.–7.10. Yrityksen perustamissuunnittelu, liiketoimintastrategia ja<br />
johtaminen<br />
27.–29.10. Yrityksen talous, verotus ja investoinnit<br />
17.–18.11. Markkinointi ja myynti<br />
24.–25.11. Sahayrittäjän atk-koulutus<br />
15.–16.12. Sopimukset, vientiasiakirjat ja riskien hallinta<br />
1.–3.9. Sahatavaran laatulajittelu<br />
13.–14.10. ja Puu raaka-aineena ja pyörösahaustekniikka<br />
20.–23.10.<br />
27.–29.10. Kovapalaterän kunnostuskurssi<br />
7.–11.12. Sahatavaran kuivaus<br />
Lisää kurssiaikatauluja<br />
ilmoitetaan myöhemmin!<br />
LAO - Lapin ammattiopisto, Rovaniemi<br />
9.9. Sukupolvenvaihdos (iltakurssi)<br />
14.–15.9. ja Liikeidea ja yrityksen perustamissuunnittelu, liiketoimintastrategia<br />
ja johtaminen, kokonaisvaltainen laadunhallinta<br />
12.10.<br />
2.11. ja Markkinointi ja myynti, sopimukset, vientiasiakirjat ja<br />
14.–15.12. riskien hallinta<br />
18.11. Pienyritys työnantajana<br />
1.–2.12. ja Yrityksen talous, verotus ja investoinnit<br />
16.12.<br />
9.–11.11. Sahayrittäjän atk-koulutus<br />
Mamk - Mikkelin amk Yti-tutkimus Oy, Mikkeli<br />
22.–23.9. Puu raaka-aineena<br />
24.–25.9. Pyörösahaus ja terätekniikka<br />
28.9. Pyörösahaus ja terätekniikka<br />
29.9.–1.10. Sahatavaran kuivaus sekä varastointi ja logistiikka<br />
7.–9.10. Sahatavaran laatulajittelu<br />
28.–30.10. Liikeidea ja yrityksen perustamissuunnittelu, liiketoimintastrategia<br />
ja johtaminen, kokonaisvaltainen laadunhallinta<br />
2.–3.11. Markkinointi ja myynti<br />
4.–5.11. Sopimukset, vientiasiakirjat ja riskien hallinta<br />
16.11. Sukupolven vaihdos<br />
17.11. Pienyritys työnantajana<br />
18.–20.11. ATK taidot<br />
25.–27.11. Yrityksen talous, verotus ja investoinnit<br />
2.–4.12. Yrityksen talous, verotus ja investoinnit<br />
Sedu - Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoki<br />
5.–6.10. Puu raaka-aineena<br />
19.–20.10. Pyörösahaustekniikka<br />
26.–28.10. Pyörösahaustekniikka<br />
23.–24.11. Sahayrittäjän atk-koulutus<br />
7.–9.12. Sahayrittäjän atk-koulutus<br />
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.tts.fi/maaseutupisa sekä Riitta Backman 044 7143 681, riitta.backman@tts.fi<br />
Kurssihinta on 50 €/kurssipäivä + alv 22%.<br />
Hakeudu koulutukseen itsellesi sopivaan koulutuspaikkaan ja kehitä ammattitaitoasi sekä liiketoimintaosaamistasi<br />
vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 9
Uusia jäseniä Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:seen!<br />
Uusina jäseninä Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:seen ovat liittyneet seuraavat yritykset, henkilöt tai yhteisöt.<br />
TTS (Työtehoseura <strong>ry</strong>)<br />
PL 5 (Kiljavantie 6)<br />
05201 Rajamäki<br />
Olavi Seppälä -rahtisahauspalvelut<br />
Kauppilantie 182<br />
36430 Sahalahti<br />
Oy Kvalitimber Ab/Sixten Häggman<br />
Lappforsvägen 245,<br />
68840 NEDERLAPPFORS<br />
Euroports Finland Oy<br />
Juha Räsänen<br />
PL 68 (Hakunintie 23)<br />
26100 Rauma<br />
JK Wood Oy<br />
Antti Pasanen, toimitusjohtaja<br />
Viemannintie 3b<br />
73500 Juankoski<br />
Hattulan Hirsi Oy<br />
Jarmo Valo, toimitusjohtaja, yrittäjä<br />
Nikkarinkuja 6<br />
13720 Hattula<br />
puh. (09) 2904 1200<br />
www.tts.fi<br />
Toimiala: koulutus ja tutkimustoiminta sekä hanketoiminta.<br />
puh. (03) 3764 619 / gsm 0400 624 746<br />
ola.seppala@kotiluukku.com<br />
Toimiala: Rahtisahauspalvelut Sahalahdella ja sen ympäristössä siirrettävällä<br />
Kara-tukkipyörösahalla. Sahassa 12-metrinen tukkipöytä, joten pitkätkin tukit<br />
voidaan sahata vaivattomasti saheiksi. 20-vuoden kokemus sahauksesta. Lisäksi<br />
puutavaran kuivauspalvelut.<br />
tfn: (06) 7260 050 / gsm 040 5835 096 / telefax: (06) 7810 051<br />
sixten.haggman@kvalitimber.fi<br />
Toimiala; Sahaus ja puutavarakauppa/Sågning och virkeshandel.<br />
puh. 040 573 0118 / fax +358 2 831 2444<br />
juha.rasanen@euroports.fi<br />
www. Raumastevedoring.fi tai www.Botniashipping.fi<br />
Toimiala: Satamatoiminta, laivaus sekä huolinta.<br />
puh. 050 546 9270<br />
jk-wood@kolumbus.fi<br />
Toimiala: Puuta ja puutavaraa.<br />
puh. 010 449 5770 / fax (03) 637 2738<br />
hattulanhirsi@hattulanhirsi.fi<br />
Toimiala: Hirsitaloteollisuus, lomamökit, pienmökit, saunat. Suunnittelu- ja<br />
pystytyspalvelu.<br />
Tervetuloa Sahayrittäjien alati kasvavaan joukkoon. Suosittelemme heidän palveluitaan asiakkaille.<br />
Eteläpohjalainen sahayrittäjä<br />
Valmistaudu tuleviin haasteisiin - kehitä yrityksestäsi vielä parempi !<br />
Onko Sinulla selvä suunnitelma yrityksesi tulevaisuudesta,<br />
tiedätkö mitkä ovat keskeiset kehittämistarpeet ja<br />
mistä kannattaisi aloittaa?<br />
Tee yhdessä metsäkeskuksen Luusi -hankkeen<br />
yritysneuvojien kanssa kehittämistarvekartoitus.<br />
Saat samalla yritystäsi koskevan kehittämissuunnitelman.<br />
Kehittämissuunnitelman toteutuksessa Sinua avustavat Luusi<br />
-hankkeen yritysneuvojat. Esille tulevat koulutussuunnitelmat<br />
toteutetaan yhteistyössä sahayrittäjille suunnatun Maaseutu-<br />
Pisa -hankkeen kanssa.<br />
Eteläpohjalainen sahayrittäjä, ota yhteyttä metsäkeskuksen Luusi –hankkeen toimijoihin.<br />
Sinua palvelevat<br />
Projektipäällikkö<br />
Arto Valkama<br />
puh. 050 3140 463<br />
Yritysneuvoja<br />
Martti Kangasniemi<br />
puh. 050 3140 460<br />
10<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
KK-Teräpalvelu OY<br />
High Quality And Precision Tools<br />
Valmistamme vuosien kokemuksella erikoisterät asiakkaiden toiveiden mukaan.<br />
Teemme myös erilaisia kokoonpano, suunnittelu ja koneistustöitä sopimuksen mukaan.<br />
Palvelemme asiakkaitamme korkealla ammattitaidolla ja asiantuntemuksella sekä toimitamme<br />
huippulaatua kilpailukykyisillä hinnoilla asiakkaan erityistoiveet huomioon ottaen.<br />
Esittelemme sinulle uusia työmenetelmiä, tuotteita ja palveluita<br />
jotka tehostavat työtäsi entisestään.<br />
Löydämme eri ratkaisut niin sahaukseen, jyrsintään, poraukseen kun leikkaamiseen.<br />
Täydenpalvelun<br />
terätalo!<br />
Specialized manufacturer<br />
of circular saw blades<br />
Professional tools<br />
AM FROST<br />
Hm.Kenttäsirkkelinterät<br />
KK-Teräpalvelu Meijeritie 19 • 07700 Koskenkylä • FINLAND<br />
Puh. 019-637 445 • 0400 717 465 • Fax. 019-637 552<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 11<br />
petri.korhonen@elisanet.fi tai petri@kk-terapalvelu.fi
Pienen vannesahan ”tukevampi” versio –<br />
Wood-Mizer LT20B3<br />
Uudella sahamallilla<br />
pyritään lisäämään pienten<br />
sahojen tuottavuutta.<br />
Pieni saha suurilla ominaisuuksilla.<br />
Kapeateräisten vannesahojen valmistaja, Wood-<br />
Mizer, on tuonut markkinoille sahan, jossa yhdistetään<br />
kahden nykyisen sahamallin ominaisuuksia.<br />
Tuotteen uskotaan soveltuvan sellaisille pienyrittäjille, jotka<br />
käyttävät pieniä sahoja, mutta joutuvat joissain tilanteissa<br />
toteuttamaan myös raskaampiakin sahaustoimia.<br />
Sahamalli – LT20B3 on vankempi kuin LT15-mallin sahat<br />
ja toisaalta matalampi kuin LT20-mallin sahat, jolloin sahalla<br />
voidaan sahata hieman suurempia tukkeja ja tukin asettelukorkeus<br />
on matalampi, koska tukin lastaus sahauspöydälle<br />
tapahtuu manuaalisesti.<br />
Uudessa mallissa sahauspöytä on myös elementtirakenteinen,<br />
joiden pituus on kaksi metriä. Elementtejä lisäämällä<br />
voidaan pöytää jatkaa eri pituuksiin.<br />
Uuden LT20B3:n sahapää on varustettu 11 kw:n sähkömoottorilla,<br />
joka mahdollistaa ylös/alas-toiminnan sekä syötön.<br />
Muitakin moottorivaihtoehtoja on saatavilla. Samoin<br />
lisävarusteina on saatavilla tukkiramppi ja käsikäyttöinen<br />
vintturi.<br />
Yksinkertaisen nerokas tukinkiinnitin.<br />
Maahantuoja:<br />
Oy Falkberg Jordbruk Ab<br />
Falkintie 220<br />
25610 Ylönkylä<br />
puh. 02-732 2253<br />
0440-424 339<br />
falkberg@woodmizer.fi<br />
www.woodmizer.fi<br />
12<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
Historian Havinaa Piensahauksen vuosikymmeniltä. Koostanut Raimo Etelä<br />
Sirkkelisaha 1959 N.o 3-4<br />
Metsänhoitaja J o u k o K a j a s:<br />
Saha rupesi tuottamaan laatuhaketta<br />
Suurilavainen kuorma-auto ajoi Hangosta<br />
Lohjalle vievää maantietä. Tuntui<br />
kuin kokonainen pieni talo ilman<br />
kattoa olisi sivuuttanut vastaantulijan.<br />
Kukkurakuormasta saattoi päätellä auton<br />
kuljettavan puuhaketta, joka hohteli<br />
taivasta vasten puhtaan valkoisena.<br />
Arvatenkin matkan päämääränä<br />
oli Lohjan selluloosatehdas. Mutta mistä<br />
auto on saanut kuormansa? – Tosin<br />
jossakin Hangon ja Tammisaaren välimailla,<br />
meren rannalla on viime vuosina<br />
modernisoitu maamme nykyaikaisimpiin<br />
kuuluva sahalaitos, muistelimme.<br />
Varmaankin juuri siellä on ruvettu<br />
valmistamaan sahausjätteistä selluloosahaketta.<br />
Tuota pikaa jo avaammekin mainitun<br />
Skogbyn sahaosakeyhtiön toimiston<br />
oven. Meidät ohjataan sahan isännöitsijän,<br />
dipl.ins. Trosten L i l l s u n d i n<br />
Tuottamaton jätepuu tarjoaa nyt kannattavaa<br />
työtä. Kuvassamme sahan<br />
"seinämäinen" 160 m3 seulotun selluloosahakkeen<br />
varasto.<br />
huoneeseen. Hänellä ei tunnu olevan<br />
mitään sitä vastaan, että haluamme tutustua<br />
sahaan. Tosin dipl.ins. Lillsund<br />
on juuri lähdössä neuvotteluun, mutta<br />
ennen lähtöään hän ehtii lyhyesti vastailla<br />
kysymyksiimme.<br />
Sahanrimat selluloosahakkeeksi<br />
– Kyllä olemme valmistaneet viime<br />
syksystä lähtien sahanrimoista selluloosahaketta,<br />
hän toteaa. Päivittäin sitä<br />
kertyykin melkoisesti eli 160 m3.<br />
Vuoden mittaa sitä tulee kymmeniätuhansia<br />
motteja. Selluloosahakkeen<br />
talteeno ton teki mahdolliseksi se, että<br />
sahalle saatiin tukkien kuorintalaitteet.<br />
Saha on v. 1952 siirretty nykyiselle<br />
uudella paikalleen, jolloin jo varattiin<br />
mahdollisuudet näille myöhemmin toteutettaville<br />
uudistuksille. Vuotuissahaus<br />
on n. 7000 std., mikä vastaa runsasta<br />
1,5 milj. kuutiojalkaa tukkeja. – Tämän<br />
kesän ajan tapahtuu tukkien paksuuden<br />
mukainen lajittelu vielä vedessä,<br />
kertoo työnjohtaja Verner S j ö h o l m,<br />
jonka opastamana saamme tutustua lähemmin<br />
sahalaitokseen. Talviaikana<br />
vedessä suoritettu lajittelu on kuitenkin<br />
siksi kallista ja hankalaa, että joulusta<br />
lähtien siir<strong>ry</strong>mme suorittamaan tukkien<br />
lajittelun koneellisesti maavaraisessa<br />
lajittelulaitoksessa. Laitoksen rakentaminen<br />
aloitetaan lähipäivinä niin, että<br />
se on valmis vielä tämän vuoden puolella<br />
ennen vesien jäätymistä.<br />
Yhä suurempia ”hakekuormureita”<br />
Kaksi isolavaista kuorma-autoa saapui<br />
juuri paikalle. Hetkessä ne valuttavat<br />
lavansa täyteen haketta ja matka koh-<br />
Sahan kipeä ongelma, jätepuun hyväksikäyttö,<br />
laukesi tämän vähäisen<br />
kopin rakentamisen jälkeen. – Kuorittuja<br />
tukkeja pulpahtaa veteen yllä<br />
olevasta kopista miltei katkeamattomana<br />
nauhana.<br />
ti selluloosatehdasta alkaa. Kummankin<br />
auton omistaa yksityinen. Toiseen<br />
mahtuu 30 m 3 ja toiseen 20 m 3 kuormaa.<br />
Päivää kohti vaaditaan siis 6–8<br />
ajoa. Mutta koska työ ei ole tilapäistä,<br />
uskomme että kuorma-autoilijoiden lähiaikojen<br />
suunnitelmiin kuuluu rakentaa<br />
isommat, mahdollisesti 40–50 m 3 :n<br />
kuormurit. Ehkäpä esimerkiksi Vapo<br />
voisi sitten järjestää tälle suuritehoiselle<br />
kalustolle lisää työtä kuljettamaan polttohaketta<br />
käyttöpaikkoihin.
Jatkojalostus<br />
kannattaa ja lisää<br />
tuottavuutta!!<br />
Terähuolto<br />
TERÄVÄSTI YLI 30 VUOTTA<br />
Meiltä uudet terät ja terien kunnostukset,<br />
melkein jokaiseen puuta/metallia työstävään koneeseen.<br />
Soita, tule käymään tai laita sähköpostia, on<br />
helpompi kertoa mitä emme voi kunnostaa.<br />
Okun Terähuolto Ky Alavinkatu 6,<br />
83500 Outokumpu, puh. (013) 561 929<br />
Fax (013) 561 939, GSM 0400-170 470<br />
email: arto.alava@okunterahuolto.fi<br />
www.okunterahuolto.fi<br />
14<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
Pääkirjoitus<br />
Direktiivi- ja standardiviidakko uhkaa pieniä puualan yrittäjiä!<br />
Puutuotealan yrittäjille on pikkuhiljaa,<br />
vaivihkaa, valmisteltu erilaisia<br />
Eu-direktiivejä, jotka koskevat<br />
myös pienyrittäjiä. On tulollaan<br />
paneelidirektiiviä, lattialautadirektiiviä<br />
ja lujuuslajitteludirektiiviä ja monia<br />
muita, jotka on yhdistetty CE-merkin<br />
alle. Osa näistä on jo voimassa ja koskevat<br />
myös pieniä yrittäjiä. Osaan, eli<br />
lujuuslajitteluun, on saatu lisäselvityksiä<br />
varten jatkoaikaa vuoteen 2012<br />
syyskuun 1. päivään asti.<br />
Näissä direktiivisuunnitteluissa on<br />
ollut silmäänpistävänä asiana se, että<br />
pieniä yrityksiä ei olla asiasta kuultu tai<br />
jos ollaan niin ainakaan me emme ole<br />
siitä saaneet etukäteistietoa. Eu-direktiivien<br />
ongelmana on se, että jos asia<br />
on päätetty, niin siihen on vaikea enää<br />
saada muutosta ja usein näissä tapauksissa<br />
suurimman maksun joutuu maksamaan<br />
pienyrittäjät.<br />
Kansallisella puolella on toisaalta<br />
”sorvattu” hirsistandardia, joka myös<br />
aiheuttaa päänvaivaa pienille hirsivalmistajille.<br />
Tämänkin valmistelussa oli<br />
käydä niin, että pienet olisi jätetty kuulematta.<br />
Onneksi asia tuli esille ja Sahayrittäjät<br />
<strong>ry</strong> otti asiaan kantaa ja saimme<br />
omalle lausunnollemme jatkoaikaa.<br />
Tässäkin tapauksessa jo valmisteilla<br />
oleva standardi olisi aiheuttanut lisäkustannuksia<br />
pienille hirsirakentajille.<br />
Pienen saha-, höylä- ja hirsiteollisuuden<br />
on hyvä muistaa, että heidän edustamansa<br />
toimiala on aivan yhtä tärkeätä<br />
kuin isommankin teollisuuden toiminta.<br />
On tärkeää, että pienteollisuuden<br />
etuja pystytään ajamaan eteenpäin.<br />
Muuten on melko varmaa, että pienet<br />
jäävät isojen jalkoihin.<br />
Pienen, maaseudulla toimivien saha-<br />
ja puutuotealan yrittäjien kilpailu-<br />
ja kasvukyvyn kehittämiseksi on alkamassa<br />
Maaseutu-Pisa -koulutus, jonka<br />
avulla pienyrittäjät ja heidän toimialansa<br />
toivottavasti saavat lisäarvoa, sekä<br />
sitä kautta myös nostetta toimintaedellytysten<br />
kehittämiseen.<br />
...ja lopuksi<br />
Itärajan takana on miljoona kuutiota<br />
”arvo”puuta odottamassa pääsyä Suomen<br />
sellukattiloihin! – Vai odottaako?<br />
Mielenkiintoinen uutinen!<br />
Nyt kun puukauppassa on avautumassa<br />
tilanne, jossa puuvarastot ovat<br />
pikkuhiljaa huvenneet, kauppa voisi ruveta<br />
käymään. Onkin kiva seurata mistä<br />
puuta loppujen lopuksi hankitaan,<br />
jotta sellu- ja paperiteollisuuden koneet<br />
jaksaisivat pyöriä.<br />
Raimo Etelä<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong> -S<strong>ry</strong><br />
Kiljavantie 6, rak. 6, 05200 RAJAMÄKI<br />
Puh. 040 821 8238<br />
S-posti: info@sahayrittajat.fi<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong> on piensahateollisuuden yhteistoimintaja<br />
etujärjestö<br />
Jäsenhankinta kampanja jatkuu edelleen. Hankkimalla tänä<br />
vuonna kaksi uutta jäsentä olet vapautettu vuoden 2009 jäsenmaksusta.<br />
Jäsenilleen Sahayrittäjä <strong>ry</strong> tarjoaa tietoja saha- ja höylätavaran<br />
sekä raakapuun hinnasta, asiakaskontaktipalvelut, koulutus-,<br />
neuvonta ja tuotetekniset palvelut, atk-tukipalveluita, investointi- ja<br />
sahauskustannuslaskelmia, sekä koulutusmatkoja ja retkiä.<br />
Sahayrittäjä-lehden neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden<br />
kahdeksan kertaa vuodessa sekä Puu- ja Tekniikkalehdet.<br />
Vuosijäsenmaksu vuonna 2009 on 120 €, verovähennyskelpoinen.<br />
Kannatusjäsen vuosimaksu 25 €.<br />
Ilmoitushinnat vuonna 2009<br />
Etukansi: 955 €<br />
Takakansi: 870 €<br />
Tekstissä: 1/1 sivu 420 €, 1/2 sivu 310 €,<br />
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €<br />
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.<br />
Maksuehdot 14 päivää netto.<br />
Sahayrittäjä on Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n julkaisema ammattilehti, jota lukevat<br />
jäsenten lisäksi myös muut alan ammattilaiset ja sidos<strong>ry</strong>hmät.<br />
Päätoimittaja: Raimo Etelä<br />
Kannen kuva: Raimo Etelä<br />
Painopaikka: MP-paino Oy, 2009 Lahti<br />
Ulkoasu ja sivuntoteutus: Kaija Laaksonen
Sahayrittäjä-lehti koeajoi uuden<br />
Ison Kissan – C5 Hdi 136 tourer`n<br />
ISO KISSA luo<br />
normaaliin autoiluun<br />
nautinnolliset elämykset.<br />
Citroën ei ole koskaan ollut aivan tavallinen auto. Jo<br />
isojen kissojen edeltäjät ID ja DS -mallit eri versioineen<br />
loivat ihmisille kuvan edistyksellisestä ja<br />
monikäyttöisestä autosta. Varsinkin mallien poikkeuksellinen<br />
muotoilu sai sekä kannatusta että vastustusta. Kaasunestejousitusta<br />
epäiltiin, mutta vuosien saatossa ja eri kokemusten<br />
kautta sekin on havaittu toimivaksi ja turvalliseksi<br />
jousitusmuodoksi. Citroën on aina luonut poikkeuksellisia<br />
mallistoja – vaikka joidenkin mallien kohdalla ei ole voinut<br />
aivan yksimielisesti olla samaa mieltä.<br />
Uusi Citikka C5 on jatkanut malliston kehityksessä samoilla<br />
periaatteilla kuin aiemminkin. Uusi muotoiluprofi ili<br />
on miellyttävän veistoksellinen ja mahdollistaa nykyaikana<br />
verrattuna muihin käyttöautoihin, silmiä hivelevän puhtaat<br />
ja kauniit linjat. Varsinkin Tourer (farmari) mallin linjakkuus<br />
on miellyttävän ajaton joka luo tasapainoisen ja jatkuvuutta<br />
luovan tunnelman. Linjakkaat muodot eivät kuitenkaan ole<br />
vain ilo silmälle vaan niiden avulla saadaan ajoon myös pienempi<br />
ilmanvastus ja melutaso. Tämä taas tekee ajamisen<br />
mukavammaksi ja taloudellisemmaksi niin melun kuin polttonesteen<br />
kulutuksenkin kannalta.<br />
Koeajon tavoitteena ei ollut niinkään auton monien hienojen<br />
näppä<strong>ry</strong>yksien kokeileminen, vaan ajatuksena oli, että<br />
koska nykyautoja ei järinkään moni pysty korjailemaan on<br />
autoilussa nykyisin oltava vain ajamisen ilo. Siis baanalle ja<br />
tavoitteena pitkä matka ja matkan jälkeen virkeä mieli ilman<br />
väsyneitä jäseniä. Toteutuiko se??<br />
Etusija mukavuudelle<br />
Citroën`n valtteina on aina ollut mukavuus – niin ajamisessa<br />
kuin matkustamisessakin. Tilat ovat väljät ja koeajossakin<br />
todettiin, että kuskin, joka on pitkä ja vaatii kuljettajan<br />
penkin lähes taka-asentoon asettamista, lisäksi etu- ja takapenkin<br />
väliin jää aivan riittävästi tilaa jopa perheen pitkäjalkaisillekin.<br />
Uudessa C5-mallistossa on erityisesti otettu huomioon<br />
kuljettajan vireyden ylläpito. Istuimet tarjoavat hyvän ja tukevan<br />
ajoasennon ja säädöistä löytyy mahdollisuuksia liki<br />
kaikille ihmistyypeille. Lisäksi pienenä yksityiskohtana autossa<br />
on ns ”autoonnousutoiminta”, joka helpottaa kuljettajan<br />
asettumista istuimelle.<br />
Myös matkustajille on tarjolla ”jokamiehen luxusta” hyvien<br />
verhoilumateriaalien ja väljien tilojen sekä pienten yksityiskohtien<br />
avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että Citroën C5<br />
Tourer sopii hyvin runsaasti ajokilometrejä tekevälle kaupparatsulle<br />
että myös tavallisen perheen autoksi jossa isä, äiti<br />
lapset ja koira matkustavat varusteineen mökille viikonlopuksi.<br />
Ajamisen nautintoja on kehitetty myös tehokkaalla ilmastoinnilla<br />
sekä korkealuokkaisella audiojärjestelmällä, jossa<br />
hifi -järjestelmä Dolby Surroudilla pääsevät oikeuksiinsa.<br />
Ajamisen melutaso alhainen<br />
Varsinkin uudehkon Citikan melutasot ovat alahaiset, niin<br />
myös koeajetun C5 Tourerin. Vahva diesel väänsi masii-<br />
16<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
nan liikkeelle kuusi (6) lovisen automaatin avustuksella. Siitä<br />
huolimatta kiihdytysmelu että kovan ajonkin tuoma melutaso<br />
pysyi varsin maltillisella tasolla, eikä aiheuttanut tarvetta<br />
lisätä radion voimakkuutta. Alhainen melutaso on saatu aikaiseksi<br />
monilla keinoilla kuten monikertaisilla ovitiivisteillä,<br />
tuulilasin laminoinnilla pyöräpesien äänieristystä parantamalla<br />
sekä yleisesti äänieristystä kehittämällä. Luonnollisesti<br />
pelkona on, että melutaso nousee kun autolle tulee ikää ja<br />
eristeen kulahtavat. Näin on käynyt myös toimittajan hieman<br />
vanhemmalle C5-mallille.<br />
Kone- ja vaihteistovalikoimaa löytyy<br />
Citroen tarjoaa moottorivaihtoehtoina laajan valikoiman<br />
erilaisia voimapesiä, jotka voidaan varustaa joko manuaalisella<br />
tai automaattisella vaihteistolla. Tarjolla on kolme bensiinimoottoria<br />
1,8 litraisesta 125 hv.n koneesta aina 3 litraiseen<br />
211 hv voimapesään sekän neljän Hdi-dieselin sarjaa<br />
joiden tehoalue on 110–204 hv. Dieselit ovat varustettu<br />
FAB-hiukkassuotimella joka poistaa pakokaasujen nokipäästöt<br />
ja savutuksen liki kokonaan.<br />
Koeajossa olleen Citroën C5 Hdi 136 Tourer`n vaihteistona<br />
oli kuusilovinen automaattivaihteisto, joka toimi<br />
erinomaisella tarkkuudella. Vanhempaan C5 malliin nähden<br />
(4-automaatti) vaihteiston vaihto tapahtui huomattavasti<br />
tarkemmin ja pienemmällä nykäisyllä. Lisäksi myös<br />
koeajetussa mallissa vaihteistoa voitiin käyttää myös manuaalisesti<br />
”tökkimällä” keppiä joko eteen tai taakse riippuen<br />
haluttiinko lisää vaiheita vai vähentää niitä. Toisaalta tämä<br />
toiminto ei ole enää mikään uutuus mutta mukava pikkulisä<br />
kokonaisuudessa.<br />
Kiitämme<br />
+ ajonautintoa<br />
+ alhaista melutasoa<br />
+ kohtuullista polttoainekulutusta (rankka ajotapa<br />
saattaa kyllä nostaa kohtuuttomaksikin)<br />
+ runsasta tavaratilaa ja matkustamotilaa<br />
+ hienoa ulkonäköä<br />
+ kaasunestejousituksen kuormantuntevuutta.<br />
Moitimme<br />
– hankalia huoltotoimia päivittäistoimissa, jos lampun<br />
vaihto on sellainen<br />
– nippeleiden määrää, joiden oppiminen vie aikaa ja<br />
voivat vaarantaa ajoturvallisuuden, jos kuljettaja rupeaa<br />
niihin syventymään ajonaikana<br />
– etulasin palkin kokoa, joka jonkin verran häiritsee<br />
varsinkin risteysalueilla.<br />
Yleisesti ottaen<br />
Uusi C5 on piristävä vaihtoehto nykyautojen tavanomaisuudelle,<br />
ja jos jotakin vieläkin kaasunestejousitus<br />
häiritsee, on mahdollista saada autoon tavanomainen<br />
teräsjousitus.<br />
Uuden C5 "Ison Kissan" ohjauspyörän keskiö on kiiteä, ja vain kehä<br />
pyörii. Keskiöön on kerätty kaikki tarpeelliset vimpaimet ja se on<br />
myös valaistu pimeäajoa varten.<br />
Tavaratilasta saadaan istuimet kaatamalla runsaasti kuljetustilaa.<br />
Muutenkin Tourerin takaosa on isonkokoinen.<br />
Auto täynnä mukavia yksityiskohtia<br />
Ajonaikainen alusta jäykistys ja maavaran lasku, kääntymätön<br />
ohjauspyörän keskiö, mikä mahdollistaa kuljettajalle paremman<br />
ja suuremman turvatyynyn, sivuttaiset turvatyynyt,<br />
passiivinen turvarakenne, turvavöiden automaattinen<br />
voiman säätö, mäkilähtöavustin, automaatinen seisontajarru,<br />
runsas tavaratila, kääntyvät takapenkit, käynnistyksen esto<br />
jne jne ovat asioita, joita on totuttu löytämään hieman kalliimmista<br />
autoista, mutta ovat nyt Citroên`n kautta saatavilla<br />
myös jokaiselle, joka hiemankin arvostaa ajamisen mukavuutta.<br />
Kun tähän listaan lisätään myös ajonvakautusjärjestelmä,<br />
lukkiutumaton jarrujärjestelmä, elektroninen jarruvoiman<br />
jako ja joitain muitakin hienouksia on jo vaikea päästä<br />
yli ajatuksesta, että miksei sitä voisi vuoden 1987 BX:19<br />
TRS:n ja vuoden 2005 C5 farkun jälkeen vieläkin hankkia<br />
uuden C5 tourerin eli ISON KISSAN.<br />
Lopputulos testiajon noin 260 km jälkeen – Ei väsyneitä<br />
jäseniä, ei kipeätä selkää, ei jomottavia hartioita, ei ylimääräisiä<br />
pysähdyksiä lepuuttamaan puutuneita paikkoja – olisi<br />
mennyt hyvinkin vielä toinen mokoma yhtä soittoon.<br />
Testiajon suoritti<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong><br />
Raimo Etelä<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 17
Edullista<br />
ilmoitustilaa<br />
Sahayrittäjä<br />
-lehdessä!<br />
Kysy:<br />
040 821 8238<br />
Seuraava<br />
lehti<br />
ilmestyy<br />
syyskuussa.<br />
Terät ja tarvikkeet<br />
puun ja metallin<br />
työstöön<br />
myy ja huoltaa<br />
Turengin Terähuolto<br />
VALMISTAMME STELLIITTI JA KOVAMETALLITERIÄ<br />
Tierpintie 1, 14200 TURENKI. Puh. 03-688 3797, 050 304 4369<br />
sähköpostiosoite: turengin.terahuolto@pp.inet.fi<br />
18<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 19
SAHAYRITTÄJÄT RY ON<br />
PIENSAHATEOLLISUUDEN<br />
YHTEISTOIMINTA- JA ETUJÄRJESTÖ<br />
20<br />
SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009
Change language