Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Talentia-lehti | <strong>Sosiaalityön</strong> tutkimuksen seura<br />
Tuula Kostiainen<br />
KT<br />
Yhteiskunta- <strong>ja</strong> kulttuuritieteiden yksikkö<br />
Tampereen yliopisto<br />
Eettinen arviointi <strong>ja</strong> toimijuus<br />
asiakastyön kehittämisessä<br />
Aineistolähtöinen tutkimus voi parhaimmillaan<br />
pal<strong>ja</strong>staa ennakoimattomia <strong>ja</strong> yllätyksellisiä yhteyksiä<br />
eri tekijöiden välillä. <strong>Sosiaalityön</strong> osaamisen<br />
kehittämistä käsittelevässä kasvatustieteen väitöskir<strong>ja</strong>työssäni<br />
(Kostiainen 2009) sosiaalityön arvot <strong>ja</strong><br />
niiden arviointi olivat ennakoimattomalla tavalla yhteydessä<br />
sosiaalityön osaamisen kehittymiseen. <strong>Sosiaalityön</strong>tekijät<br />
eivät usein ottaneet esiin eettisiä kysymyksiä,<br />
mutta silloin kun he keskustelivat niistä, asiakastyön<br />
luonteen arviointi oli syvästi koskettavaa. Arviointi<br />
perustui sosiaalityön arvoihin, työn inhimillisyyteen <strong>ja</strong><br />
omaan elämänkokemukseen.<br />
Tutkin kaksi vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa<br />
sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöitä sosiaalialan<br />
osaamiskeskuksen projekteissa. Yksi tutkimuskysymys<br />
oli, mitkä tekijät ovat yhteydessä sosiaalityön<br />
osaamisen kehittymiseen <strong>ja</strong> miten. Tutkimuksen aineisto<br />
hankittiin yksilö- <strong>ja</strong> ryhmähaastatteluilla sekä havainnoimalla<br />
tilaisuuksia. Lisäksi käytössä oli osaamiskeskusdokumentte<strong>ja</strong>.<br />
Yksilöhaastatteluihin osallistui yhdeksän<br />
lastensuojeluun erikoistunutta sosiaalityöntekijää kolmesta<br />
kunnasta. Ryhmähaastatteluihin osallistui 57 sosiaalityöntekijää<br />
26 maaseutumaisesta kunnasta. Aineiston<br />
käsittelyssä käytin glaserilaista grounded theorya,<br />
jossa teorianmuodostus tarkoittaa aineiston käsitteellistämistä<br />
<strong>ja</strong> käsitteiden välisten suhteiden tutkimista <strong>ja</strong><br />
teorian ydin muodostuu empiirisestä aineistosta (Glaser<br />
& Strauss 1965; Glaser 1992; 2001; 2007).<br />
Tässä artikkelissa tarkastelen, miten eettinen arviointi<br />
oli sisäistetty väitöskir<strong>ja</strong>tutkimuksessa muodostuneissa<br />
osaamisen kehittämisen tiloissa <strong>ja</strong> miten eettisen arvioinnin<br />
luonne oli yhteydessä sosiaalityöntekijän toimijuuteen<br />
asiakastyön kehittämisessä. Liitän tässä artikkelissa<br />
arvioinnin tarkastelun Lawrence Kohlbergin (1981;<br />
1983) moraaliarvioinnin kehityksen teoriaan, jossa korkeimpana<br />
hyvearvona pidetään oikeudenmukaisuutta.<br />
Osaamisen kehittämisen tilat<br />
Muodostin väitöskir<strong>ja</strong>tutkimuksessa aineiston poh<strong>ja</strong>lta<br />
neljä osaamisen kehittämisen tilaa: vetäytyvä, henkilökohtaistava,<br />
vastustava <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ettu tila. Osaamisen kehittämisen<br />
tilo<strong>ja</strong> jäsentävä nelikenttä (kuva 1) rakennettiin<br />
kahden ydinkäsitteen ominaisuuksien varaan. Ne olivat tiedonmuodostamisen<br />
samankaltaistaminen <strong>ja</strong> oppimistilan<br />
luottamuksellisuus <strong>ja</strong> vuoropuhelullisuus. Samankaltaistaminen<br />
(ks. Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti 2006,<br />
106–107) tarkoitti sitä, että sosiaalityöntekijät vertasivat<br />
uutta tietoa aiempaan tietoonsa arvioiden tiedon samanlaiseksi<br />
tai erilaiseksi. <strong>Sosiaalityön</strong>tekijät saattoivat liikkua<br />
eri osaamisen kehittämisen tiloissa, vaikka olivatkin<br />
enimmäkseen yhdessä tilassa. Erityisesti kriittiset työntekijät<br />
liikkuivat a<strong>ja</strong>tuksellisesti useassa tilassa, mikä voi<br />
merkitä kriittisen reflektion tärkeyttä osaamisen kehittymisessä.<br />
Liikkuminen tilojen välillä johtikin päätelmään,<br />
että tilat ovat oppimisprosessin välttämättömiä vaiheita.<br />
Tilojen luonne oli yhteydessä tilaan vaikuttaviin rakennetekijöihin.<br />
Yksi vahva rakennetekijä oli käsitys sosiaalityön<br />
arvopoh<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> sen eettinen arviointi. Tutkimuksen<br />
mukaan sosiaalityöntekijät pyrkivät muuttamaan<br />
asiakkaan tilanteen hyväksi, mutta vaativa työ<br />
koettiin ennakoimattomaksi. Työ edellytti vahvaa ammattietiikkaa,<br />
herkkyyttä <strong>ja</strong> itsessä tunnistettavaa inhimillisyyttä.<br />
Eettinen arviointi <strong>ja</strong> toimijuus<br />
Käsittelen seuraavaksi, miten sosiaalityöntekijät olivat<br />
sisäistäneet sosiaalityön eettisen arvioinnin osaamisen<br />
kehittämisen tiloissa <strong>ja</strong> miten arviointi oli yhteydessä<br />
toimijuuteen asiakastyön kehittämisessä. Toimijuuden<br />
ymmärrän Margaret Archerin (2003, 94, 118) tapaan sekä<br />
henkilökohtaisena että kollektiivisena ominaisuutena.<br />
Toimijuus tarkoittaa sosiaalisiin olosuhteisiin kohdistuvaa<br />
muutosvoimaa, joka syntyy yksilön refleksiivisen<br />
sisäisen keskustelun avulla (Archer 2003, 130). Tutkimustuloksia<br />
tarkastellessani havaitsin, että osaamisen kehittämisen<br />
tiloilla oli yhtymäkohtia Lawrence Kohlbergin<br />
35
Change language