Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Talentia-lehti | <strong>Sosiaalityön</strong> tutkimuksen seura<br />
Katarina Fagerström<br />
VTM, sosiaalityön <strong>ja</strong>tko-opiskeli<strong>ja</strong><br />
Helsingin yliopisto<br />
Kir<strong>ja</strong>-arvio<br />
Arvot <strong>ja</strong> etiikka sosiaalityössä<br />
Aini Pehkonen & Mar<strong>ja</strong> Väänänen-Fomin (toim.) <strong>Sosiaalityön</strong> arvot <strong>ja</strong> etiikka.<br />
PS-kustannus, Jyväskylä. 2011, 320 s.<br />
Aini Pehkosen <strong>ja</strong> Mar<strong>ja</strong> Väänänen-Fominin toimittamassa<br />
sosiaalityön tutkimuksen seuran<br />
yhdeksännessä vuosikir<strong>ja</strong>ssa pohditaan, miten<br />
etiikka <strong>ja</strong> arvot huomioidaan sosiaalityön käytännöissä,<br />
opetuksessa <strong>ja</strong> tutkimuksessa. Kysymys herättää uusia<br />
kysymyksiä. Arvot <strong>ja</strong> eettiset periaatteet oh<strong>ja</strong>avat sosiaalityötä,<br />
mutta auttavatko teoreettiset <strong>ja</strong> filosofiset pohdinnat<br />
meitä paremmin ymmärtämään sosiaalityön arvo<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> etiikkaa, vai tavoitettaisiinko sosiaalityön eettisiä<br />
arvoristiriito<strong>ja</strong> myös tutkimalla käytännön sosiaalityöstä<br />
nousevia arkisia tilanteita? Jotta tutkijoiden <strong>ja</strong> tutkittavien<br />
välinen suhde olisi sosiaalityön sensitiivisten kysymysten<br />
äärellä mahdollisimman eettinen, on olemassa<br />
yhteisesti hyväksyttyjä arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ohjeistuksia, joita on<br />
kunnioitettava.<br />
Monet sosiaalityön väitöskir<strong>ja</strong>t (esim. Nousiainen<br />
2004; Laitinen 2004) ovat käsitelleet eettisesti sensitiivisiä<br />
aiheita sosiaalityön käytännöissä. Lisäksi on ilmestynyt<br />
kirjo<strong>ja</strong>, joissa kirjoitetaan arvoristiriidoista <strong>ja</strong><br />
ammattietiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi<br />
kir<strong>ja</strong>n Pahan kosketus (Laitinen & Hurtig 2002) artikkelit<br />
käsittelevät pahuuden kohtaamista sosiaalityön käytännöissä.<br />
Ammattieettistä ohjeistusta on pyritty pitämään<br />
a<strong>ja</strong>n tasalla. Kansainväliset sosiaalityön järjestöt IASSW <strong>ja</strong><br />
IFSW laativat vuonna 2004 yhteiset kansainväliset eettiset<br />
ohjeet sosiaalityölle. (www.iassw-aiets.org.) Suomessa<br />
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian<br />
ammattieettinen lautakunta julkaisi vuonna 2005<br />
uudistetun etiikkaoppaan.<br />
<strong>Sosiaalityön</strong> tutkimuseettisiä kysymyksiä on tarkastelu<br />
useissa tieteellisissä artikkeleissa (esim. Hurtig<br />
2006; Ylinen 2008; Laitinen & Uusitalo 2007; Sinko &<br />
Virokannas 2009). Viime vuonna julkaistussa artikkelikokoelmassa<br />
Asiakkuus sosiaalityössä (Laitinen & Pohjola<br />
2010) käsitellään monipuolisesti sosiaalityön asiakkuuteen<br />
liittyviä eettisiä kysymyksiä. Samoin viime vuonna<br />
ilmestyi erityisesti lasten <strong>ja</strong> nuorten tutkimuksen etiikkaa<br />
pohtinut teos (Lagström ym. 2010). Yksinomaan sosiaalityön<br />
arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> etiikkaa käsittelevää kir<strong>ja</strong>a ei Suomessa<br />
ole 2000-luvulla julkaistu.<br />
Kir<strong>ja</strong>n rakenne<br />
Vuosikir<strong>ja</strong> koostuu kolmestatoista artikkelista, jotka valottavat<br />
sekä sosiaalityön käytännön että tutkimuksen<br />
eettisesti jännitteisiä kysymyksenasettelu<strong>ja</strong>. Teoksessa<br />
tarkastellaan sosiaalityön arvojen <strong>ja</strong> etiikan tutkimusta<br />
erilaisista teoreettisista, menetelmällisistä <strong>ja</strong> paikantumisen<br />
näkökulmista. Kir<strong>ja</strong>n artikkelit tuovat sekä tyylillisesti<br />
että sisällöllisesti tuoreella tavalla esiin sosiaalityön<br />
tutkimuksen eettisten kysymysten moniulotteisuuden <strong>ja</strong><br />
monimuotoisuuden.<br />
Kir<strong>ja</strong> rakentuu neljästä osasta. Ensimmäisessä osassa<br />
Pauli Niemelä käsittelee sosiaalityön arvojen <strong>ja</strong> etiikan<br />
filosofista perustaa. Niemelä esittelee kehittämänsä hyvinvointieettisen<br />
teorian, joka poh<strong>ja</strong>utuu pitkälti George<br />
Henrik von Wrightin moraalifilosofiaan. Von Wrightiltä<br />
Niemelä poimii praktisen toiminnan välttämättömyyden<br />
keskeiseksi käsitteeksi. Ihmisen hyvän Niemelä näkee<br />
hyvinvointina (well-being), olemisen <strong>ja</strong> toiminnan hyvänä.<br />
Tarve-, tarkoitus- <strong>ja</strong> osallisuusteorian lisäksi Niemelä<br />
yhdistää resurssiteorian hyvinvoinnin jäsentämiseen.<br />
Hän <strong>ja</strong>kaa hyvinvointiin tarvittavat resurssit fyysiseen<br />
hyvään, sosiaaliseen hyvään <strong>ja</strong> henkiseen hyvään. Niemelä<br />
näkee, että tämä teoreettinen malli voi toimia työvälineenä<br />
sosiaalityön eettisten periaatteiden hahmottamisessa.<br />
Teoksen toisessa osassa kirjoitta<strong>ja</strong>t paikantavat<br />
tutkimuksissaan sosiaalityötä toimintana. Kolmannessa<br />
osassa paneudutaan sosiaalityön arvoihin <strong>ja</strong> etiikkaan<br />
ammatillisissa käytännöissä. Neljännessä osassa tarkastellaan<br />
sosiaalityön tutkimuksen arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> etiikkaa.<br />
39
Change language