Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Talentia-lehti | <strong>Sosiaalityön</strong> tutkimuksen seura<br />
sen tiedon lisäksi tunteet, erityisesti syyllisyys siitä, ettei<br />
ole pystynyt auttamaan riittävästi. Tunnepitoinen, reflektoiva<br />
käsittelytapa kääntää tarkastelun henkilökohtaiseksi<br />
osaamattomuudeksi sen si<strong>ja</strong>an, että ratkaisua<br />
edellyttävät ongelmat vietäisiin yhteisölliseen tai organisatoriseen<br />
tarkasteluun sosiaalitoimessa. Käsittelytapa<br />
kääntää toimijuuden sisäänpäin. Osaamis- <strong>ja</strong> toimintavaatimukset<br />
kohdistuvat omaan itseen.<br />
Vastustavassa osaamisen kehittämisen tilassa sosiaalityöntekijää<br />
oh<strong>ja</strong>avat tieto <strong>ja</strong> tunne lakien velvoittavuudesta.<br />
Laki antaa välineitä asioiden käsittelyyn. Moraaliarvioinnin<br />
kolmannella tasolla perustelu oikein tekemisestä<br />
liittyy tunteeseen lakien velvoittavuudesta, sillä yksilö<br />
noudattaa lake<strong>ja</strong> turvatakseen kaikkien ihmisten hyvinvoinnin<br />
<strong>ja</strong> oikeudet. Laki ilmaisee rationaalisen kokonaishyödyn,<br />
siitä tulee suurin hyvä suurimmalle joukolle.<br />
(Kohlberg 1981, 411–412.)<br />
”Sä osaat, sä tiedät, mihkä lakiin sä perustat tän <strong>ja</strong><br />
ne menee oikeen. Sehän on kanssa äärettömän tärkeetä,<br />
että ihminen tulee kuulluksi.. oikein <strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kaikki kaikki<br />
nää hoituu, ett se velvollisuushan meillä on myöskin...Se<br />
on AIVAN eri nähdä se ihminen kasvotusten. Kyll hienot<br />
teoriat rapisee aika nopeesti, kun sä joudut ottaan käyttöön<br />
niin kun ihan maalaisjärkee.”<br />
Sitaatissa on nähtävissä myös moraalikehityksen toinen<br />
taso. Maalaisjärjen käytöllä halutaan korostaa asiakkaan<br />
arjen ymmärtävää kohtaamista, mutta laki antaa<br />
kuitenkin jämäkän perustelun työskentelylle. Vastustavan<br />
tilan yksi ominaisuus on vihamielisyys, joka suuntautuu<br />
erilaista tietoa kohtaan. Yksilö vastustaa teoria- <strong>ja</strong><br />
tutkimustietoa, joka määritellään ”hienoksi” <strong>ja</strong> todellisuudesta<br />
irrallaan olevaksi. Epäluottamus muiden toimijoiden<br />
tietopoh<strong>ja</strong>an vie yhteistyön mahdollisuuden<br />
<strong>ja</strong> siten toimijuuden. Epäluottamusta ei ilmaista sanallisesti,<br />
vaan vaikenemalla.<br />
Jaetulla osaamisen kehittämisen tilalla on yhteys moraalikehityksen<br />
kolmannen tason toiseen vaiheeseen, joka sisältää<br />
universaalit eettiset periaatteet. Oikean toiminnan<br />
katsotaan olevan itse valittujen universaalisten eettisten<br />
periaatteiden oh<strong>ja</strong>amaa toimintaa. Yksittäiset lait tai yhteiskunnalliset<br />
sopimukset ovat yleensä päteviä, koska ne<br />
perustuvat tällaisiin periaatteisiin. Jos lait rikkovat näitä<br />
periaatteita vastaan, on laki hylättävä <strong>ja</strong> toimittava periaatteen<br />
mukaisesti. Universaale<strong>ja</strong> oikeudenmukaisuuden<br />
periaatteita ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo <strong>ja</strong> ihmisarvon<br />
kunnioittaminen. Yksilö on henkilökohtaisesti sitoutunut<br />
niihin. (Kohlberg 1981, 411–412.)<br />
”Monta kertaa aina palaan siihen omaan tapaan tehdä<br />
töitä... kuinkas mä oon tässä oikein toiminut kun on<br />
tullut ittelle ikää <strong>ja</strong> on elämässään joutunut kokee jo paljon<br />
kaikenlaisia tällasia inhimillisiä juttu<strong>ja</strong>, vaikeitakin<br />
elämäntilanteita, njiin oppinut ymmärtämään asiakkaita<br />
ihan toisella tavalla.”<br />
”Mitä kaikkea hirveitä ihmiset joutuu kestään... mitä<br />
kaikkea hirveää ihmisten pitää kestää, minkälaisissa pirunlaisissa<br />
tilanteissa niitten pitää räpeltää... kuinka<br />
kylmiä nämä hallintoihmiset saattaa puhua näistä samoista<br />
ihmisistä, joille ei ole elämässä kovin kauheita<br />
tapahtunut. Siis ääretön kylmyys, ääretön kauheus, mitä<br />
elämä tuottaa.”<br />
Jaetussa tilassa sosiaalityöntekijä noudattaa lake<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> käyttää mahdollisuuksien mukaan suopeaa tulkintaa<br />
asiakkaan asioiden edistämiseksi. Tila edellyttää vahvaa<br />
tietopoh<strong>ja</strong>a, persoonallista <strong>ja</strong> ammatillista identiteettiä<br />
sekä sosiaalityön arvojen eettistä pohdintaa ihmisten<br />
kanssa tehtävässä työssä. <strong>Sosiaalityön</strong>tekijän toimijuus<br />
säilyy <strong>ja</strong> kehittyy ristiriito<strong>ja</strong> ratkaisemalla <strong>ja</strong> asioihin<br />
tarttumalla. Toiminta vaatii myös rohkeutta <strong>ja</strong> työn rajojen<br />
rikkomista.<br />
Johtopäätökset<br />
Osaamiskeskustutkimuksessa havaitsin, että jokainen<br />
työntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin. <strong>Sosiaalityön</strong>tekijät<br />
olivat kuitenkin sisäistäneet sosiaalityön eettisen<br />
arvioin nin eri tavoin osaamisen kehittämisen tiloissa,<br />
mistä johtuen toimijuus sai eri muodon eri tiloissa. Havaintojen<br />
perusteella voi olettaa, että vetäytyvässä osaamisen<br />
kehittämisen tilassa toimijuus kohdistui itseen.<br />
<strong>Sosiaalityön</strong>tekijät saattoivat siirtyä vetäytyvään tilaan<br />
jouduttuaan ristiriitaan eri tavalla a<strong>ja</strong>ttelevien sosiaalityöntekijöiden<br />
tai osaamiskeskustyöntekijöiden kanssa.<br />
Erilainen tieto herätti myös vihaisuutta, koska tieto-odotuksiin<br />
petyttiin. Niissä tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijät<br />
sanoivat vetäytyneensä kokonaan yhteistyöstä kollegojen<br />
<strong>ja</strong> osaamiskeskuksen kanssa, saattoi kyseessä olla<br />
oman edun arviointi. <strong>Sosiaalityön</strong>tekijät sanoivat olevansa<br />
osaavampia <strong>ja</strong> kokeneempia kuin monet muut sosiaalityöntekijät<br />
tai osaamiskeskustyöntekijät. Arvostettavin<br />
asia heille itselleen oli, että selviytyvät hyvin omista arkitöistään.<br />
Taustalla saattoi olla myös kuormittunut työtilanne<br />
tai sosiaalitoimen välinpitämätönjohtamistapa.<br />
Henkilökohtaistavassa tilassa eettinen arviointi lähti<br />
vahvasti sosiaalityöntekijän omista tunteista <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tuksista.<br />
Työ oli vuorovaikutusta asiakkaan kanssa perustuen<br />
hyvän ihmisen moraaliin, haluun tehdä oikein <strong>ja</strong> hyvää.<br />
<strong>Sosiaalityön</strong>tekijä halusi olla auttamistyön vuorovaikutuksessa<br />
parempi osaa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> asiakkaan liittolainen. Carol<br />
Gilligan (1982, 19) on tuonut esiin, että hyvän ihmisen<br />
moraali on naisille tyypillinen moraalinen ääni. Se on<br />
välittämistä, huolenpitoa <strong>ja</strong> vastuuta muista ihmisistä.<br />
37
Change language