2 - Varastokirjasto
2 - Varastokirjasto
2 - Varastokirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VARASTOKIRJASTO TOIMINTAKERTOMUS 2010<br />
Sisällys<br />
1. Johdon katsaus toimintaan ................................................... 1<br />
2. Vaikuttavuus............................................................................ 3<br />
2.1. Aineiston vastaanotto, käsittely ja säilyttäminen...................... 3<br />
2.2. Kaukopalvelu............................................................................ 7<br />
2.3. Asiakaspalaute.......................................................................... 9<br />
3. Toiminnallinen tehokkuus...................................................... 9<br />
3.1. Toiminnan taloudellisuus.......................................................... 9<br />
3.2. Toiminnan tuottavuus............................................................... 11<br />
4. Tuotokset ja laadunhallinta ………………………………. 11<br />
4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet............. 11<br />
4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu..... 12<br />
5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen.............. 12<br />
6. Tilinpäätösanalyysi................................................................. 15<br />
7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...........…. 15
1. Johdon katsaus toimintaan<br />
Vuosi 2010 oli kolmivuotisen tuloskauden ensimmäinen vuosi. Tuloskaudella toiminnan<br />
kehittämisen painopisteenä oli entiseen tapaan kirjastojen tukeminen tilaongelmissa ottamalla<br />
vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämä aineisto sekä aineiston käyttöön asettaminen.<br />
Kuluva vuosi oli edelleen toiminnallisesti ongelmallinen: vain osa tavoitteista saavutettiin.<br />
Erityisesti luetteloinnissa oli ongelmia uuden tietokantaratkaisun takia. Aineiston käsittelyssä<br />
kuitenkin pystyttiin nostamaan tuottavuutta ja taloudellisuutta, mutta asetettuihin tavoitteisiin ei<br />
päästy. Kaukopalvelussa oli normaali vuosi ja se toimi suunnitelmien mukaisesti.<br />
Toimintaympäristö<br />
<strong>Varastokirjasto</strong> palvelee koko kirjastoverkkoa, joten <strong>Varastokirjasto</strong>ssa on reagoitava siihen mitä<br />
muutoksia eri kirjastosektoreilla tapahtuu ja millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n toiminnalle.<br />
Tärkein muutos toimintaympäristössä on korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittämien. Sen<br />
ympärille muodostetussa hankkeessa selvitettiin mm. kirjastojen yhdistymisen ja<br />
toimintayksiköiden vähenemisen vaikutuksia <strong>Varastokirjasto</strong>on. Perusolettamus on, että kirjastoilla<br />
on jatkossakin kokoelmatila- tai varastotilaongelmia, joiden ratkaiseminen onnistuu<br />
varastokirjastokonseptin avulla. Kirjastot tarvitsevat jatkossakin <strong>Varastokirjasto</strong>n kaukopalvelua.<br />
Rakenteellisen kehittämisen hankkeen lopppuraportissa pohdittiin Kansalliskirjaston ja<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n yhteistyön kehittämistä ja alustavien kaavailujen mukaan organisaatioiden<br />
yhdistyminen saattaa toteutua seuraavalla toimintasuunnitelmakaudella 2010 – 2012.<br />
Ammattikorkeakoulusektorilla on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellisen<br />
kehittämisen ohjelmaa. Organisaatioiden välisiä kumppanuuksia on vahvistettu ja organisaatioita<br />
on yhdistetty. Yhdistymisten myötä on luonnollisesti tapahtunut myös kirjastoyhdistymisiä. Vuonna<br />
2010 ammattikorkeakoulujen <strong>Varastokirjasto</strong>on lähetetyn aineiston määrä sekä yhteislainaus ovat<br />
olleet kasvusuunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia ammattikorkeakouluja on tällä<br />
hetkellä 25. Ministeriön tavoitteena on, että vuonna 2020 Suomessa on enintään 18<br />
ammattikorkeakoulua. Tämän johdosta <strong>Varastokirjasto</strong>n on tulevaisuudessa syytä varautua<br />
ammattikorkeakoulujen aineistolähetysten kasvuun. <strong>Varastokirjasto</strong> on tärkeä resurssi ja<br />
palveluntuottaja ammattikorkeakoulukirjastoille. Kansalliskirjaston ja <strong>Varastokirjasto</strong>n<br />
palvelukyselyssä vuonna 2010 ammattikorkeakoulut arvioivat <strong>Varastokirjasto</strong>n palvelun tärkeyden<br />
arvosanalla 3,47 asteikolla 1-4.<br />
Varsinkin tieteellisten kirjastojen siirtyminen entistä enemmän elektronisten aineistojen käyttäjiksi<br />
alkaa näkyä jatkuvien julkaisujen siirtotarpeen vähenemisenä. Vuonna 2010 ainoastaan<br />
erikoiskirjastot lähettivät jatkuvia julkaisuja tavallista enemmän. Siirroista suuri osa oli<br />
monografioita, mikä lisäsi käsittelyrästien määrää.<br />
Yleisten kirjastojen osuus <strong>Varastokirjasto</strong>n lainauksesta on edelleen merkittävä. <strong>Varastokirjasto</strong>n<br />
kokoelmat näyttävät muodostavan kirjastoille ”pitkän hännän”.<br />
Toiminnasta<br />
Aineistoa otettiin vastaan kirjastojen siirtotarpeiden mukainen määrä, noin 0,3 hyllykilometriä<br />
ennakoitua enemmän.<br />
1
Vaikka toimintaympäristö on muuttunut verkostoitumisen suuntaan siten, että kirjastojen tekemää<br />
luettelointityötä voidaan paremmin hyödyntää, määrällisesti aineistoa käsiteltiin ja saatiin hyllyyn<br />
hiukan vähemmän kuin oli tavoitteena. Syynä tähän on vuoden 2008 lopulla käyttöön otettu uusi<br />
yhteisluettelointiohjelma, joka on osoittautunut kömpelöksi. Monografiatietueiden määrä kasvoi<br />
jonkin verran, mutta se on edelleen huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Sen sijaan<br />
jatkuvien julkaisujen käsittelyyn sillä ei ollut merkitystä. Em. syistä sekä runsaiden aineistosiirtojen<br />
johdosta monografia-aineiston kohdalla käsittelyssä ei päästy tavoiteaikaan.<br />
Aineiston käsittelyn taloudellisuus (kustannukset / käsitelty hyllymetri) parani hieman ja<br />
luetteloitujen tietueiden määrä kasvoi samoin. Tilan vapauttamisen ja aineiston vastaanoton<br />
yksikkökustannukset (kustannukset / vastaanotettu aineisto hyllymetreinä) nousivat. Kaukopalvelun<br />
taloudellisuus (kustannukset / tilaus) heikkeni jonkin verran.<br />
Aineiston käsittelyssä toiminnan tuottavuus (käsitelty aineisto hyllymetreinä / kustannukset) parani<br />
jonkin verran. Kaukopalvelun tuottavuus nousi, ja on korkea verrattuna esimerkiksi<br />
samantyyppiseen laitokseen Norjassa.<br />
Kaukopalvelu toimi asetetun tulostavoitteen mukaisesti ajantasaisena siten, että lainat ja jäljenteet<br />
pääsääntöisesti toimitettiin samana päivänä kuin tilaus saapui. Tilausten kokonaismäärä jatkoi<br />
nousuaan lisääntyvien lainapyyntöjen ansiosta. Artikkelikopioiden määrä puolestaan väheni, mikä<br />
johtunee elektronisten aineistojen käytön lisääntymisestä ja siitä, että jatkuvien julkaisujen vanhoja<br />
vuosikertoja on nykyään saatavilla yhä enemmän elektronisina.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong> koordinoi tieteellisten kirjastojen kokoelmakarttahanketta. Hankkeessa selvitetään<br />
kirjastojen kokoelmien rakennetta ja laatua sekä kansallista merkittävyyttä. Tämä auttaa<br />
suunnittelemaan <strong>Varastokirjasto</strong>n toimintaa pitkällä tähtäimellä.<br />
Henkilöstö<br />
Vuoden aikana jatkettiin tiettyjen virkojen ja työtehtävien uudelleen järjestelyä. Tavoitteena on<br />
vastata tuottavuusohjelman vaatimuksiin ja varautua toimintaympäristön muutosten vaikutuksiin<br />
mm. mahdollistamalla joustavamman henkilöstön käytön eri työtehtävissä. Tuottavuusohjelman<br />
seurauksena on kuitenkin muodostunut ongelmia, eikä henkilöstöä ole voitu käyttää optimaalisesti.<br />
Tuottavuusohjelman puitteissa tilapäisen henkilöstön määrää vähennettiin. Henkilöstö- ja<br />
taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi liittyminen on vähentänyt toimistotehtäviä.<br />
Valtion palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin seuranta- ja kehittämisryhmässä.<br />
Kuluneena vuonna henkilöstön työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämiseen satsattiin<br />
edellisvuosia enemmän. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden avulla mahdollistettiin osallistuminen itse<br />
kullekin sopivaan liikunta- tai kulttuuriharrastukseen. Sairauspoissaolojen määrä nousi 17,4<br />
päivään/htv (vuonna 2009 9,6 päivää/htv). Merkittävin syy tähän on muutaman yksittäisen<br />
virkamiehen pitkät sairauslomat. Myös sairaudenhoidon kustannukset kasvoivat merkittävästi.<br />
Edellä mainitut toimet sekä niiden avulla kohentuneet tulokset näyttävät korreloivan myös<br />
työtyytyväisyyden kanssa. VMBaron työtyytyväisyysindeksi kohosi hieman edellisestä vuodesta<br />
ollen nyt 3,64 – selvästi yli valtakunnallisen keskiarvon.<br />
2
2. Vaikuttavuus<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n toiminnan tarkoituksena on vähentää kirjastojen tilatarvetta ottamalla vastaan<br />
aineistoa kirjastoista näiden siirtotarpeiden mukainen määrä. Samalla varmistetaan se, että maahan<br />
hankittu tutkimusaineisto säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä.<br />
Vuoden 2010 lopussa <strong>Varastokirjasto</strong>on on siirretty kirjastoista aineistoa 114 700 hyllymetriä.<br />
Tämä merkitsee noin 26 500 m 2 :n tilasäästöjä. Yliopistokirjastoissa on vapaakappalekirjastoja<br />
lukuun ottamatta pystytty vähentämään varastotiloja. Säästöjä syntyy myös siitä, että<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n tilakulut neliötä kohden ovat alle puolet yliopistokirjastojen keskimääräisistä<br />
tilakuluista.<br />
Aineistoa on saatu käyttöä varten hyllyihin noin 70 300 hyllymetriä. Monografioita on noin 1,39<br />
miljoonaa nidettä, kausijulkaisuja reilut 90 500 nimekettä. Aineiston käyttö on vakiintunut noin 80<br />
000 tilaukseen vuodessa, mikä on enemmän kuin yliopistokirjastoista tilattu kaukopalvelu yhteensä.<br />
Asiakkaita oli vuoden lopussa 1 879, näistä kirjastoja ja tietopalveluyksiköitä 1 831.<br />
2.1. Aineiston vastaanotto, käsittely ja säilyttäminen<br />
Tavoitteena oli: <strong>Varastokirjasto</strong>n keskeisenä tavoitteena on tilana vapauttaminen muissa<br />
kirjastoissa. Kirjasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämän määrän aineistoa.<br />
Tulossopimuskaudella vastaanotettava aineisto käsitellään nopeasti ja tehokkaasti yleensä alle<br />
kuuden kuukauden kuluessa saapumisesta. <strong>Varastokirjasto</strong> vastaa kirjastoista toimitettavan<br />
aineiston ohjeistuksesta ja ohjeistuksen noudattamisesta.<br />
2.1.1. Aineiston vastaanotto<br />
Kirjastoista siirrettiin aineistoa <strong>Varastokirjasto</strong>on 4 303 hyllymetriä, mikä on enemmän kuin<br />
ennakoitiin (4 000). Kaikki kirjastojen siirrot otettiin vastaan. Vuoden lopussa kirjastoon oli<br />
siirretty yhteensä noin 114 700 hyllymetriä aineistoa.<br />
Avohyllymitoituksen mukaan (Hagman, Kirjaston mitoitus) tieteellisissä kirjastoissa aineistoa on<br />
4,33 hm/m 2 . Tämän pitäminen kirjastoissa vaatisi noin 26 500 neliömetriä avokokoelmatiloja.<br />
Yliopistokirjastoista on siirretty aineistoa 68 200 hyllymetriä. Täten tilansäästö yliopistokirjastoissa<br />
on minimissään 15 750 neliömetriä. Koska siirtojen lisäksi kirjastot voivat poistaa paikallisesti<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>ssa jo olevaa aineistoa, tilasäästöt ovat huomattavasti suuremmat.<br />
Vuoden 2009 yhteistilaston mukaan yliopistokirjastojen tilakulut olivat keskimäärin 170,56<br />
€/m 2 /v. <strong>Varastokirjasto</strong>n tilakulut olivat 69,31 €/m 2 /v. Siirtojen ansiosta yliopistokirjastojen<br />
on ollut mahdollista saada säästöä tilakuluissaan vuoden 2009 kustannustasolla vähintään<br />
2 685 700 euroa vuodessa.<br />
3
Aineistoa on otettu vastaan seuraavasti:<br />
2008 2009 2010<br />
Yht. koko<br />
toiminnan<br />
aikana<br />
Yliopistojen kirjastot 2 203 1 578 1 723 68 318<br />
Muut tiet. kirjastot 1 234 2 647 1 692 29 077<br />
Yleiset kirjastot 848 694 856 16 977<br />
Muut 10 2 32 341<br />
Yhteensä 4 295 4 922 4 303 114 714<br />
Vuonna 2010 siirtoja oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, myös pitkäaikaista keskiarvoa<br />
vähemmän (ka 5,2 hkm). Korkeakoulujen ja niiden kirjastojen yhdistymisen vaikutus näkyi mm.<br />
Itä-Suomen yliopiston ja Aalto-yliopiston kirjastojen suurehkoina siirtomäärinä. Myös Eduskunnan<br />
kirjaston lähestyvän remontin vaikutus näkyi.<br />
Vuonna 2010 vastaanotettu aineisto koostuu seuraavan taulukon mukaisesti (hyllymetreinä):<br />
Mono- Jatkuvat Väitösgrafiat<br />
julkaisut kirjat<br />
Muu Yhteensä %<br />
Yliopistojen kirjastot 955 963 1,5 1 1 920 44,6<br />
AMK-kirjastot 98 126 224 5,2<br />
Erikoiskirjastot 330 934 7 0,2 1 271 29,5<br />
Yleiset kirjastot 723 131 2,2 856 19,9<br />
Vaihdot 1,1 1,1 0<br />
Yksityiset 29 3 32 0,7<br />
Yhteensä 2 133 2 157 8,5 3,4 4 303 100,0<br />
Monografioita siirrettiin enemmän kuin edellisvuonna, lähes vuotuisen keskiarvon mukainen määrä<br />
(ka. 2 206). Sen sijaan jatkuvia julkaisuja saapui noin hyllykilometri vähemmän kuin edellisenä<br />
vuonna, jolloin päästiin keskiarvoon.<br />
Suurimmat siirrot:<br />
- Oulun yliopiston kirjasto 316 hm (66 % m, 34 % j)<br />
- Eduskunnan kirjasto 258 hm (22 % m, 78 % j)<br />
- Kansalliskirjasto 249 hm (73 % m, 27 % j)<br />
- Itä-Suomen yliopiston kirjasto 247 hm (20 %m, 80 % j)<br />
- Jyväskylän yliopiston kirjasto 206 hm (66 % m, 34 % j)<br />
- Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto 197 hm (19 m, 81 j)<br />
- Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto 160 hm (21 % m, 79 % j)<br />
- Helsingin kaupunginkirjasto 130 hm (98 % m, 2 % j).<br />
Vuonna 2010 <strong>Varastokirjasto</strong>on toimitti aineistoa 185 (v. 2009 194) kirjastoa tai tietopalvelua.<br />
Kirjastoista oli yliopistoissa toimivia kirjastoyksiköitä 21, ammattikorkeakouluissa toimivia 22,<br />
erikoiskirjastoja 75 ja yleisiä kirjastoja 62. Ulkomaisia vaihtokeskuksia oli viisi.<br />
Koko toiminnan aikana aineistoa ovat luovuttaneet kaikki yliopistokirjastot, 27 AMK-kirjastoa,<br />
kaikki maakuntakirjastot ja muista yleisistä kirjastoista lähes puolet sekä yli 300 muuta kirjastoa.<br />
Vastaanotetusta aineistosta 59,7 % on peräisin yliopistojen kirjastoista. Siirretty määrä on noin 20<br />
% yliopistokirjastojen kirja- ja kausijulkaisukokoelmista.<br />
4
Tilan vapauttaminen 2008 2009 2010 2011 tavoite<br />
siirrettyä aineistoa (hm) 4 295 4 922 4 303 4 500<br />
vaikuttavuus<br />
- vuositaso (m 2 )<br />
- kumulatiivinen (m 2 )<br />
992<br />
24 400<br />
1 137<br />
25 500<br />
994<br />
26 500<br />
Pitkän ajan vaikuttavuutta tiloihin voidaan arvioida esim. suljettujen varastotilojen määrää<br />
seuraamalla. Seuraavassa taulukossa eritellään kirjastotilojen muutosta vuodesta 1990 vuoteen 2009<br />
yliopistokirjastoissa tieteellisten kirjastojen yhteistilaston pohjalta.<br />
m 2 Kirjastotilat Suljetut varastot<br />
1990 2009 1990 2009<br />
Yliopistokirjastot<br />
yhteensä 134 796 165 361 39 557 41 536<br />
Vapaakappalekirjastot<br />
52 231 88 114 28 649 33 115<br />
Muut<br />
yliopistokirjastot 82 565 77 247 10 908 8 421<br />
Kirjastotilat ovat kasvaneet noin 23 %. Varastotilat ovat kasvaneet noin 5 %.<br />
Vapaakappalekirjastoissa kaikki kirjastotilat ovat kasvaneet (69 %) ja suljetut varastotilat noin 16<br />
%. <strong>Varastokirjasto</strong>n vaikutus näkyy suoraan muiden yo-kirjastojen varastotilatarpeen<br />
vähenemisenä.<br />
2.1.2. Aineiston käsittely<br />
Aineistoa saatiin käsiteltyä 4 097 hyllymetriä, mikä oli noin 200 hm enemmän kuin edellisenä<br />
vuonna.<br />
Aineistoa on käsitelty seuraavasti:<br />
2008 2009 2010 Tavoite<br />
2011<br />
Käsitelty (hm) 5 305 3 869 4 097 4 500<br />
Valmista (hm) 3 159 2 939 2 561 3 000<br />
Käsittely aineistotyypeittäin (hyllymetreissä):<br />
Monografiat<br />
julkaisut<br />
Jatkuvat<br />
Väitösk. Musiikki Yhteensä Valmista<br />
2008 3 189 2 058 58 5 305 3 159<br />
2009 1 209 2 644 16 3 869 2 939<br />
2010 1 573 2 495 29 4 097 2 590<br />
Yhteensä koko<br />
toiminnan aikana<br />
43 651 63 513 3 975 43 111 182 70 339<br />
% käsittelystä 39 57 4 100 63<br />
Monografioita käsiteltiin hieman viimevuotista enemmän, mutta selvästi vähemmän kuin edellisinä<br />
vuosina. Uuteen yhteisluetteloon luettelointi on hidasta. Toisekseen aineiston<br />
tarkastamisohjeistukseen on kiinnitetty enemmän huomiota, ja hyvin tarkistettu aineisto on<br />
hyllymetreinä mitaten hitaampaa käsitellä. Jatkuvia julkaisuja käsiteltiin tavoitteen mukaisesti.<br />
Loppuvuodesta yksi neljästä jatkuvien julkaisujen käsittelijöistä siirtyi luetteloimaan monografioita.<br />
5
Yhteensä käsiteltyä aineistoa oli selvästi vähemmän kuin keskiarvo koko toiminnan ajalta (4 097 /<br />
ka. 5 054 hm). Kuitenkin henkilötyövuotta kohden käsittely lisääntyi.<br />
Seuraavassa taulukossa esitellään aineistotilanne koko toiminnan ajalta (hyllymetreinä).<br />
Yhteenveto 1989 - 31.12.2010:<br />
Hm Monografiat<br />
Jatkuvat Väitös- Musiikki- Yhteensä<br />
julkaisut kirjat aineisto<br />
Vast.otettu 46 221 63 941 4 263 187 114 610<br />
Valmista 25 321 42 242 2 733 43 70 339<br />
Ei otettu<br />
kokoelmiin<br />
18 192 21 362 1 239 0 40 793<br />
Odottaa<br />
käsittelyä<br />
2595 505 297 145 3 541<br />
Vuoden 2010 aikana saapuneen monografia-aineiston käsittelyaika ylitti selvästi tavoitteen alle<br />
kuusi kuukautta. Jatkuvien julkaisujen osalta tavoitteeseen päästiin. Käsittelemätöntä<br />
musiikkiaineistoa on varastossa yhteensä noin 21 000 sy (133 hm), mikä vastaa noin kolmen<br />
henkilötyövuoden panosta.<br />
Kaksoiskappaleina tai muun syyn takia kokoelmiin ei liitetty kirjastoista siirrettyä aineistoa:<br />
hm 2008 2009 2010<br />
Monografiat 1 533 326 644<br />
Jatkuvat julkaisut 603 602 807<br />
Muut 9 3 9<br />
Yhteensä 2 145 930 1 460<br />
Luetteloituja tietueita oli seuraavasti:<br />
kpl 2008 2009 2010<br />
Monografiat 67 585 n. 44 500 44 859<br />
Jatkuvat julkaisut 3 026 n. 3 500 3 305<br />
Tietueita 70 611 n. 48 000 48 164<br />
Tietueet yht. 1 257 239 1 305 239 1 345 452<br />
Luettelointitietueiden määrät vuodelta 2009 ovat arvioituja, koska luotettavien luettelointitilastojen<br />
saaminen oli mahdotonta uuden luettelointijärjestelmän (Aleph) alkuaikoina.<br />
Vuoden 2010 aikana uusia monografiatietueita lisättiin tietokantaan 44 859, mikä oli melkein sama<br />
määrä kuin edellisenä vuonna. Monografianiteitä oli vuoden lopussa 1 386 891, nimekkeitä<br />
1 254 922. Uusia jatkuvia julkaisuja luetteloitiin noin 6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena 3 305<br />
nimekettä. Jatkuvia julkaisuja oli vuoden lopussa yhteensä noin 90 500 nimekettä. Väitöskirjoja oli<br />
yhteensä 2 725 hyllymetriä (noin 520 000 nidettä) 3 892 hyllymetrin tilassa. Musiikkiaineistoa oli 7<br />
596 säilytysyksikköä. Järjestettyä aineistoa oli vuoden lopussa yhteensä noin 3,25 miljoonaa<br />
nidettä/säilytysyksikköä.<br />
VAARIin tallennetuista uusista luettelointitietueista 12 % oli primääriluetteloituja ja 88 %<br />
poimittuja tietueita. Primääriluetteloinnin määrä laski edellisen vuoden määrästä kahdella<br />
prosenttiyksiköllä. Jatkossa alkuperäisluetteloinnin osuus vähenee edelleenkin, sillä luovutetusta<br />
6
aineistosta yhä suurempi määrä on valmiita tietueita poimittaviksi yhteisluettelo LINDAsta.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n luetteloinnilla on kuitenkin edelleen merkittävä osa bibliografisen tiedon<br />
tuottamisessa LINDA-yhteistietokantaan. Luetteloiduista tietueista 38 %, 18 463 tietuetta, oli uusia<br />
tietueita LINDAan.<br />
Vuonna 2010 luetteloijien määrä väheni 1,5 henkilötyövuotta.<br />
Luettelointihenkilökunta on omaksunut hyvin MARC 21-formaatin sekä kahden<br />
kirjastojärjestelmän välisen työskentelytavan. Kahden erilaisen kirjastojärjestelmän käyttö<br />
luetteloinnissa on kuitenkin kiistatta hitaampaa kuin yhden järjestelmän systeemi, joten aiempien<br />
vuosien luettelointimääriin ei nykyisellä systeemillä ja henkilökuntamäärällä päästä.<br />
Vuoden 2010 luettelointimääriin päästiin työskentelyolosuhteita parantamalla. Jokaiselle<br />
luetteloijalle hankittiin uudet isokokoiset näytöt, tai kaksi näyttöä. Näin luetteloija sai selkeästi<br />
näkyviin molemmat tietokannat yhtäaikaisesti, ja työskentely tuli jonkin verran joustavammaksi.<br />
2.2. Kaukopalvelu<br />
Tavoitteena oli: Kaukopalvelu pidetään ajantasaisena, tilaukset toimitetaan vuorokauden sisällä.<br />
Kirjasto kehittää elektronisia aineistonvälityspalveluita ja osallistuu kaukopalvelun<br />
kehittämishankkeisiin. Palvelut ovat jatkossakin maksuttomia.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n kaukopalvelu on antolainausta, se ei itse tilaa mitään. Puhuttaessa <strong>Varastokirjasto</strong>n<br />
kaukopalvelusta tarkoitetaan vain antolainausta.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n kaukopalvelu on kehittynyt seuraavasti:<br />
2008 2009 2010<br />
Lainaus 62 311 63 969 66 421<br />
Pdf-kopiot 16 857 15 443 14 844<br />
Ei toimitettu 786 706 651<br />
Yhteensä 79 168 80 118 81 916<br />
Kaukopalvelu toimi asetetun tulostavoitteen mukaisesti ajantasaisena siten, että lainat ja jäljenteet<br />
toimitettiin pääsääntöisesti samana päivänä kuin tilaus saapui, kuitenkin 24 tunnin sisällä<br />
tilauksesta.<br />
Tilausten kokonaismäärä lisääntyi hiukan edellisvuodesta ja asettui ennakoidulle tasolle.<br />
Lainapyyntöjen määrä kasvoi, mutta kopiopyyntöjen väheni neljättä vuotta peräkkäin. Syynä voi<br />
olla normaali vuotuinen vaihtelu tai todennäköisemmin elektronisten aineistojen lisääntyminen.<br />
Lainauksen kokonaismäärässä on mukana myös lainojen uusinnat. Keskimäärin laina uusittiin 1,2<br />
kertaa.<br />
Eri kirjastotyyppien lainausosuudet vaihtelevat vuosittain. Lainoista 53 % meni yleisten kirjastojen<br />
kautta (2009 67 %). Yliopistokirjastojen lainaosuus on 19 % (2009 11 %). Erikois- ja<br />
yrityskirjastojen lainaosuus oli 18 % (2009 12 %). Ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat<br />
vakiintuneet suhteellisen alhaiselle tasolle (7 %).<br />
7
Jäljenteiden osuus uusista pyynnöistä oli 37,7 % (2009 38 %). Jäljenteistä 81 % meni tieteellisiin<br />
kirjastoihin (2009 81 %). Ulkomaille toimitetuista pääosa meni pohjoismaihin ja Baltiaan. Vuonna<br />
2010 kaikki jäljenteet lähetettiin digitaalisesti. Jäljenteiden keskipituus oli yhdeksän<br />
liuskaa/toimitus.<br />
Asiakaskirjastojen määrä on kasvanut vuosittain. Uusia kirjastoja tai tietopalveluyksiköitä saatiin<br />
22. Yhteensä asiakasrekisterissä oli vuoden 2010 lopussa 1 831 kirjastoa/tietopalvelua.<br />
Kaukopalvelun kehittäminen<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n kaukopalvelutoiminnan tärkein vaikutus liittyy aineistojen yhteiskäytön<br />
edistämiseen. <strong>Varastokirjasto</strong>konsepti tukee ajatusta kansallisista yhteisistä kokoelmista ja<br />
kirjastojen luottamusta aineiston nopeaan ja maksuttomaan saatavuuteen.<br />
Linnea2-konsortio on tehnyt päätöksen hankkia Relais ILL –kaukopalveluohjelmiston.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong> pilotoi yhdessä kolmen yliopistokirjaston (Aalto-, Oulun ja Lapin yliopisto) kanssa<br />
sen käyttöönottoa. Ohjelmiston pilotointi alkoi alkuvuodesta ja se jatkuu vuoden 2011 kevääseen,<br />
jolloin konsortion jäsenet tekevät lopullisen päätöksensä hankinnasta. Projektin kokonais- ja<br />
tekninen vastuu on Kansalliskirjastolla, <strong>Varastokirjasto</strong> koordinoi toiminnallista testausta.<br />
Oletuksena on, että uuden asiakastoimisuutta edistävän kaukopalveluohjelman myötä<br />
kaukopalvelun hyödyntäminen yliopistoissa virkistyy. Kirjastonjohtaja koordinoi<br />
asiantuntijaryhmää, jonka tarkoituksena on valmistella Relaisin hankintapäätöstä.<br />
Artikkeleita toimitettiin kokeiluna suoraan loppukäyttäjille ilman, että artikkelikopio välillä<br />
tulostettiin paikallisessa kirjastossa. Kokeilussa olivat mukana Kuopion yliopiston kirjasto, Oulun<br />
yliopiston kirjasto, Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto, Kansanterveyslaitos sekä<br />
Metsäntutkimuslaitos. Artikkelikopioita toimitettiin kokeilussa 1 800 kpl (v. 2009 1 844). Lisäksi<br />
kolme yliopistokirjastoa salli asiakkaiden itsensä jättää artikkelikopiotilauksia suoraan Vaaritietokantaan.<br />
Näitä tilauksia toimitettiin 1 484 (v. 2009 1 483). Saadun palautteen mukaan palvelun<br />
nopeutumiseen oltiin erittäin tyytyväisiä.<br />
Voyager Universal Borrowing –ohjelmiston käyttöä tuettiin. UB on Voyager-ohjelmiston osa, joka<br />
mahdollistaa sen, että minkä tahansa Voyager-kirjaston henkilöasiakas voi tilata kirjan<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>sta oman kirjastonsa lainaustunnuksella. <strong>Varastokirjasto</strong> toimittaa tilatun kirjan<br />
asiakkaan kotikirjastoon.<br />
8
UB-käyttäjiä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 17 kirjastoa: kymmenen yliopisto-, kuusi<br />
ammattikorkeakoulukirjastoa sekä yksi erikoiskirjasto. UB-lainoja oli vuoden aikana kaikkiaan 2<br />
286 (v. 2009 2 459). Suuri osa UB-lainoista meni yliopistokirjastoihin, Oulun yliopistoon<br />
ylivoimaisesti eniten (43 % koko UB-lainauksesta). Ammattikorkeakoulukirjastojen osuus oli<br />
hienoisessa kasvussa (2009 13 %, 2010 18 %).<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n edustaja oli mukana Linnea2-konsortion lainaus- ja kaukopalvelutyöryhmässä,<br />
jonka tehtävänä on mm. kehittää kaukopalvelua ja edistää kirjastoaineiston yhteiskäyttöä<br />
tieteellisissä kirjastoissa.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong> järjesti kymmenennet pohjoismaiset kaukopalvelupäivät Hanasaaressa Espoossa.<br />
Konferenssissa pohdittiin kokoelmien hallintaa, niiden saavutettavuutta ja yhteiskäyttöä<br />
kansainvälisten ja pohjoismaisten asiantuntijoiden voimin. Osallistujia oli 172.<br />
2.3. Asiakaspalaute<br />
<strong>Varastokirjasto</strong> järjesti yhdessä Kansalliskirjaston kanssa palvelukyselyn asiakaskirjastoilleen<br />
kevään aikana. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein, tämä kysely oli <strong>Varastokirjasto</strong>n osalta<br />
ensimmäinen. Saadun palautteen mukaan asiakkaat pitävät <strong>Varastokirjasto</strong>a tarpeellisena,<br />
laadukkaana, luotettavana ja yhteistyökykyisenä kumppanina, jolla on ammattitaitoinen henkilöstö.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n kolme lakisääteistä päätehtävää/-palvelua ovat aineiston vastaanotto, säilyttäminen<br />
ja asettaminen käyttöön. Asteikolla 1 – 4 aineiston vastaanotto (mm. kuljetusten järjestäminen ja<br />
ohjeistus) sai arvosanaksi kiitettävä, 3,66. Vastaanotetun aineiston säilyttäminen (esim. VAARItietokanta<br />
ja käsittelyn nopeus) arvioitiin sekin kiitettäväksi, 3,53. Eniten kiitosta sai kaukopalvelu,<br />
jonka avulla aineisto on tarvitsijoiden käytettävissä. Palvelu sai pisteet 3,82, osa-alueista nopeus<br />
peräti 3,86.<br />
Koko <strong>Varastokirjasto</strong>n toiminta, edellisten lisäksi luotettavuus, tiedotus, koulutus, opastus,<br />
yhteistyö kirjastoverkoston kanssa ja henkilöstön osaaminen arvioitiin numeroin 3,50 kiitettäväksi.<br />
Palautteen mukaan eniten parannettavaa on aineiston käsittelyn nopeudessa sekä kirjastokentän<br />
vaikuttamismahdollisuuksissa <strong>Varastokirjasto</strong>n toimintaan (2,95).<br />
Asiakaspalautetta on kerätty myös web-lomakkeella aineistosiirtojen yhteydessä. Lisäksi eri<br />
tilaisuuksien yhteydessä on saatu vapaamuotoista palautetta. Kaikki palaute on analysoitu<br />
säännöllisesti.<br />
3. Toiminnallinen tehokkuus<br />
3.1. Toiminnan taloudellisuus<br />
3.1.1. Aineiston vastaanotto, käsittely ja säilyttäminen<br />
Vuonna 2010 aineiston vastaanottoon, käsittelyyn ja säilyttämiseen liittyvät kustannukset olivat<br />
1 216 990 euroa. Suurimmat menoerät olivat:<br />
- henkilöstö 600 924 euroa<br />
- tilat 451 722 euroa<br />
- palvelujen osto 91 394 euroa<br />
- aineet, tavarat 31 688 euroa.<br />
9
2008 2009 2010<br />
Käsitelty 5 305 3 869 4 097<br />
Kustannukset 1 362 088* 1 253 473 1 216 990<br />
Euroa / hm 257 324 297<br />
* sisältää rästiprojektin 27 000 €.<br />
Aineiston käsittelyn yksikkökustannukset olivat 297 euroa/hyllymetri. Taloudellisuus parani<br />
edellisvuoteen verrattuna.<br />
Edelliseen sisältyvät, mutta tässä vielä erikseen, tilan vapauttamiseen ja aineiston vastaanottoon<br />
liittyvät kustannukset olivat 38 716 euroa. Suurimmat menoerät olivat:<br />
- henkilöstö 8 232 euroa<br />
- palvelujen osto (mm. rahti) 19 645 euroa<br />
- tilat 9 307 euroa.<br />
2008 2009 2010<br />
Vastaanotettu 4 295 4 922 4 303<br />
Kustannukset 34 997 41 993 38 716<br />
Euroa / hm 8,2 8,5 9,0<br />
Aineiston vastaanottoon ja tilan vapauttamiseen liittyvät kustannukset <strong>Varastokirjasto</strong>lle olivat 9,0<br />
euroa/metri (tavoite 10,0 €). Yksikkökustannus kohosi hiukan edellisvuodesta vähentyneestä<br />
aineistomäärästä ja yleisen kustannustason noususta johtuen. Kiinteät kustannukset pysyivät<br />
ennallaan.<br />
3.1.2. Kaukopalvelu<br />
Vuonna 2010 kaukopalveluun liittyvät kustannukset olivat 362 033 euroa. Suurimmat menoerät<br />
olivat:<br />
- henkilöstö 222 260 euroa<br />
- palvelujen osto (mm. posti) 96 711 euroa<br />
- tilat 14 294 euroa.<br />
2008 2009 2010<br />
Tilauksia 79 168 80 118 81 916<br />
Kustannukset 329 318 334 836 362 033<br />
Euroa / tilaus 4,16 4,18 4,42<br />
Kaukopalveluun liittyvät kustannukset suhteessa tilausten määrään oli 4,42 euroa/tilaus (tavoite<br />
4,20). Tilausten yksikkökustannus kohosi lisääntyneestä tilausmäärästä huolimatta, sillä yleinen<br />
kustannustaso jatkoi nousuaan. Henkilöstökustannukset olivat suurin menoerä. Suhteutettuna<br />
tilausten määrään niiden osuus pysyi ennallaan ollen 2,71 euroa/tilaus (v. 2009 2,70).<br />
10
3.2. Toiminnan tuottavuus<br />
3.2.1. Aineiston vastaanotto, käsittely ja säilyttäminen<br />
Aineistoa käsiteltiin 4 097 hyllymetriä. Vastaanottoon ja käsittelyyn osallistui 14,81<br />
henkilötyövuotta (vuonna 2009 16,31 htv). Aineistoa käsiteltiin 277 hm/htv. Alla vertailutiedot:<br />
2008 2009 2010<br />
Käsitelty (hm) 5 305 3 869 4 097<br />
HTV 15,47 16,31 14,81<br />
Käsitelty aineisto (hm/htv) 343 237 277<br />
Tuottavuus lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Vähemmällä henkilöstömäärällä saatiin käsiteltyä<br />
enemmän aineistoa. Uusi luettelointiprosessi on sisäistetty, joskaan nykyisen kahden<br />
luettelointijärjestelmän käytön vuoksi ei voida päästä samoihin tuloksiin kuin jos käytössä olisi vain<br />
yksi.<br />
Tuottavuutta voidaan kuvata myös suhteuttamalla luetteloitujen tietueiden määrä henkilötyövuosiin:<br />
2008 2009 2010<br />
Luetteloituja tietueita 70 611 48 000 48 164<br />
HTV 15,47 16,02 14,52<br />
Luetteloitu aineisto<br />
(tietuetta/htv)<br />
4 564 2 996 3 317<br />
3.2.2. Kaukopalvelu<br />
Tilauksia oli 81 916. Henkilötyövuosia käytettiin 5,44 (v. 2009 5,47). Tilauksia oli henkilötyövuotta<br />
kohden 15 058. Alla vertailutiedot:<br />
2008 2009 2010<br />
Tilauksia 79 168 80 118 81 916<br />
HTV 5,08 5,47 5,44<br />
Tilauksia / htv 15 283 14 647 15 058<br />
Tuottavuus lisääntyi hiukan edellisvuoteen verrattuna. Ruuhkahuippujen tasoittamiseen käytettiin<br />
muun henkilökunnan apua, lähinnä jatkuvien julkaisujen käsittelystä. Lisäksi työllisyysmäärärahoin<br />
palkattuja oli 0,43 htv.<br />
4. Tuotokset ja laadunhallinta<br />
4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet<br />
Koska suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkissuoritteet liittyvät suoraan kirjaston toiminnan<br />
vaikuttavuuteen, on niitä analysoitu vaikuttavuusosiossa.<br />
11
4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu<br />
4.2.1. Aineiston vastaanotto, käsittely ja säilyttäminen<br />
Alla olevaan taulukkoon on koottu tilasto siitä, kuinka paljon siirrettyä monografia-aineistoa<br />
odottaa käsittelyä ja kuinka paljon sen käsittelyyn kuluisi aikaa, jos kaikki luetteloijat voisivat<br />
keskittyä vain niihin. ”Rästit” tarkoittaa katsausvuotta edeltävinä vuosina ja ”vuosi” katsausvuonna<br />
kertynyttä käsittelemätöntä aineistoa vuoden lopussa. Jatkuvat julkaisut kyettiin käsittelemään alle<br />
kahdessa kuukaudessa aineiston saapumisesta.<br />
monografiat<br />
2008 2009 2010<br />
rästit vuosi rästit vuosi rästit vuosi<br />
hm 664 775 1 371 593 2 035 560<br />
käs. aika kk 4 4,5 13,5 4,5 15,5 4,3<br />
Aiemmin kuvatun uuden yhteisluettelo-ohjelman käyttöönoton vaikutus näkyy selvästi yllä olevasta<br />
taulukosta. Kun 2008 lopussa kaiken monografia-aineiston käsittelyaika olisi ollut yhteensä 8,5 kk,<br />
vuoden 2010 lopussa se oli nykyisellä käsittelynopeudella 1 v 10 kk. Jatkuvia julkaisuja oli vuoden<br />
lopussa 505 hm, käsittelyaikana 2,5 kk.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>ssa kiinnitetään erityistä huomiota LINDAn laatuun, ja tietueisiin tehdään jatkuvasti<br />
korjauksia ja täydennyksiä.<br />
Luetteloinnin esimies toimi Linnea2–konsortion hankinta- ja luettelointityöryhmässä sekä LINDAn<br />
laaturyhmässä.<br />
4.2.2. Kaukopalvelu<br />
Kaukopalvelun asiakkaiksi olivat rekisteröityneet kaikki kotimaiset yliopistojen kirjastot, kaikki<br />
maakuntakirjastot ja lähes kaikki muut yleiset kirjastot. Yleisistä kirjastoista oli rekisteröitynyt 505<br />
toimipistettä. Ammattikorkeakouluista asiakasrekisterissä oli 173 toimipistettä. Muita<br />
kaukopalvelua käyttäneitä tieteellisiä kirjastoja oli 294 ja yrityskirjastoja 186. Pohjoismaisia<br />
asiakkaita oli 269. Muita ulkomaisia asiakkaita oli 146. Näkövammaisten kirjaston Celian<br />
asiakkaista 137 kuului asiakasrekisteriin. Celia maksaa postikulut <strong>Varastokirjasto</strong>ssa olevien<br />
Braille-julkaisujen lähettämisestä. Vuoden 2010 lopussa rekisterissä oli yhteensä 1879 asiakasta,<br />
näistä kirjastoja ja tietopalveluyksiköitä 1 831. Vuonna 2010 aktiivisia käyttäjiä oli 762 kirjastoa.<br />
Palvelukyselyn ja muun saadun palautteen mukaan asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n kaukopalvelun laatuun ja nopeuteen. Varsinkin kokeilu, jossa artikkelikopiot<br />
toimitetaan suoraan loppukäyttäjille, on saanut paljon kiitosta.<br />
5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen<br />
Tulossopimuksen mukaan <strong>Varastokirjasto</strong> on vastuullinen työnantaja, joka arvioi toimintansa<br />
jatkuvasti. Johtamista kehitetään kaikilla tasoilla. Tavoitteena on ammattitaitoinen, motivoitunut,<br />
oikein kohdistettu ja joustava henkilöstö. Henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista<br />
huolehditaan.<br />
Työyhteisön kehittämistä tapahtui monella suunnalla. Vuoden aikana jatkettiin henkilöstörakenteen<br />
ja johtamisjärjestelmän kehittämistä. Asia liittyy osin tuottavuusohjelmaan ja osin toiminnallisiin<br />
12
tarpeisiin. Henkilöstörakenteen kehittämisellä on pyritty mahdollistamaan henkilöstön entistä<br />
joustavamman sijoittuminen tarpeiden mukaisiin tehtäviin. Tuottavuusohjelman seurauksena on<br />
kuitenkin muodostunut ongelmia, eikä henkilöstöä ole voitu käyttää optimaalisesti.<br />
Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämiseen liittyviä toimintoja olivat mm. henkilöstön<br />
virkistystoiminta sekä työterveyshuollon kanssa toteutetut tyky-hankkeet. Toukokuussa<br />
työterveyshuollon työpsykologi luennoi koko henkilökunnalle aiheesta ”Hyvinvoinnin<br />
ylläpitäminen ikääntymisen ja työelämän muutoksissa”. Sekä keväällä että syksyllä järjestettiin<br />
johtokunnan ja henkilöstön yhteiset tulevaisuuden haasteita luotaavat kehittämisseminaarit.<br />
Seuraavassa työhyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja:<br />
2008 2009 2010<br />
Työtyytyväisyysindeksi 3,59 3,61 3,64<br />
Sairauspoissaolot<br />
(päivää/htv)<br />
15,4 9,6 17,4<br />
Työterveyskustannukset<br />
(euroa/htv)<br />
549 485 965<br />
Työkunnon ja<br />
työtyytyväisyyden<br />
edistäminen (€/htv)<br />
263 532 633<br />
Koulutuskustannukset<br />
(€/htv)<br />
Koulutukseen käytetty<br />
aika (tpv/htv)<br />
2008 2009 2010<br />
446 447 606<br />
2,8 2,5 3,0<br />
Muita henkilöstöön liittyviä seurattavia tunnuslukuja ovat mm henkilötyövuosien määrä ja<br />
kustannukset (= kokonaistyövoimakustannukset) sekä henkilöstön ikärakenne.<br />
2008 2009 2010<br />
Henkilötyövuodet 22,3 21,8 20,3<br />
Kustannukset (€) 858 423 873 187 823 184<br />
€/htv 38 494 40 054 40 551<br />
Työvoimakustannukset ovat valtion keskimääräistä hieman alempia. Tehdyn työajan palkat<br />
suhteessa palkkasummaan ovat melko matalia, mikä johtuu henkilöstön pitkästä työurasta ja sitä<br />
kautta vuosilomaoikeuden määrästä.<br />
Kirjastossa työskenteli vuoden aikana 22 vakinaista ja viisi määräaikaista virkamiestä. Vuoden<br />
alussa vakinaisia oli 22 ja vuoden lopussa 20.<br />
Aineiston vastaanottoon, luettelointiin ja aineiston käsittelyyn käytettiin 14,81 htv. Kaukopalveluun<br />
käytettiin 5,44 kokoaikaista henkilötyövuotta. Yhteensä käytettiin kokoaikaiseksi muutettuna 20,25<br />
henkilötyövuotta. Tukitoimintoihin mm. atk-tehtäviin, tiedotukseen ja toimisto- sekä johtotehtäviin<br />
käytettiin yhteensä 2,89 henkilötyövuotta. Tämä osuus on jyvitetty yllä oleviin toiminnallisiin htvosuuksiin.<br />
Lisäksi kirjastossa työskenteli vuoden aikana työllistettyjä ja työharjoittelijoita.<br />
13
Keski-ikä vuoden lopussa:<br />
2008 2009 2010<br />
Miehet 51,1 51,8 50,5<br />
Naiset 52 52,1 54,3<br />
seniori-ikäisiä* (%) 75 83 81<br />
(* Seniori-ikäinen on yli 45-vuotias.)<br />
Tuottavuusohjelman osana <strong>Varastokirjasto</strong>n tavoitteena on kolmen henkilötyövuoden<br />
väheneminen vuodesta 2006 vuoteen 2011 mennessä. Tavoitteena on 19 htv:tä vuoden 2011<br />
lopussa.<br />
Hallinto<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n toimintaa ohjaa johtokunta, jonka opetusministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi<br />
kerrallaan. Johtokunnan tehtävänä on huolehtia kirjaston yleisestä kehittämisestä ja päättää<br />
toiminnan suuntaviivoista sekä toimia yhteistyöelimenä kirjastoihin päin. Tämä tarkoittaa mm.<br />
toiminta- ja taloussuunnitelman- sekä talousarvioehdotusten tekemistä, päätöksentekoa<br />
periaatteellisista asioista sekä kirjastojen toiveiden ja aloitteiden käsittelemistä.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä.<br />
Nykyinen johtokunta, jonka jäsenet edustavat koko kirjastoverkkoa, aloitti toimintansa 1.3.2010.<br />
Siihen kuuluvat:<br />
ylikirjastonhoitaja Ari Muhonen (Aalto-yliopiston kirjasto), puheenjohtaja<br />
kirjastonjohtaja Ulla Nygrén (Turun yliopiston kirjasto), varapuheenjohtaja<br />
hallinto- ja kehittämispalvelujen johtaja Dorrit Gustafsson, Kansalliskirjasto<br />
kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti (Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto)<br />
kirjasto-tietopalvelun päällikkö Janne Ranta (YLE ARMI)<br />
tietopalvelupäällikkö Tuula Snicker (Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto, Kuopio)<br />
Esittelijänä johtokunnan kokouksissa toimi kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen. Asiantuntijoina<br />
olivat kirjastonhoitaja Liisa Björkqvist ja toimistopäällikkö Ari Kotonen. Johtokunta kokoontui<br />
neljä kertaa.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n toimintaa johti kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen. Kirjastonjohtajan apuna oli<br />
johtoryhmä, johon kuuluivat kirjastonhoitaja Liisa Björkqvist, toimistopäällikkö Ari Kotonen ja<br />
suunnittelija Sirpa Janhonen. Johtoryhmän sihteereinä toimi osastosihteeri Arja Kankkunen.<br />
Johtoryhmä kokoontui seitsemän kertaa.<br />
14
6. Tilinpäätösanalyysi<br />
a. rahoituksen rakenne<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n perusrahoitus tuli valtion talousarvion kautta. Vuoden aikana <strong>Varastokirjasto</strong><br />
organisoi kirjastojen muodostamaa vapaaehtoista kokoelmakarttakonsortiota. Hankkeeseen<br />
osallistuvien kirjastojen rahoitus oli 17 000 €. Hankerahaa käytettävänä oli edelliseltä vuodelta<br />
4 702. Kokoelmakartan kulut olivat 18 424 €. Hankerahaa jää 3 278 €.<br />
b. talousarvion toteutuminen<br />
<strong>Varastokirjasto</strong> sai valtion talousarviossa 1 621 000 euroa. Siirtomäärärahoja oli 49 280,50 euroa.<br />
Käytettävänä oli 1 670 280,50 euroa. Työllistämismäärärahoja käytettiin 24 158,77 euroa.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n kulut momentilla 29.40.04 olivat 1 529 742,52 euroa. Momentilla 4.09.29.60.04<br />
kulut olivat 49 280,50 euroa. Tuloja kertyi yhteensä 23 377,09 euroa. <strong>Varastokirjasto</strong>n<br />
kokonaiskulut olivat 1 602 400,11 euroa.<br />
Määrärahoja siirtyi vuodelle 2011 91 257,48 euroa.<br />
c. tuotto- ja kululaskelma<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n tulosalueiden kokonaiskustannukset v. 2010, euroa<br />
Tilan<br />
Kustannuslaji<br />
vapauttaminen,<br />
aineistonkäsittely<br />
ja säilyttäminen<br />
Kaukopalvelu Yhteensä<br />
muutos<br />
ed.<br />
vuodesta<br />
%<br />
Investoinnit 0 0 0 0<br />
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 41 262 10 189 51 451 49,8 34 356<br />
Henkilöstökustannukset 600 924 222 260 823 184 -5,7 873 187<br />
Vuokrat 451 722 14 294 466 016 -0,6 468 783<br />
Palvelujen ostot 91 394 96 711 188 105 8,5 173 380<br />
Muut kulut 31 688 18 579 50 267 30,2 38 603<br />
Yhteensä 1 216 990 362 033 1 579 023 -0,58 1 588 309<br />
2009<br />
d. tase<br />
Taseessa on eriteltynä arvon muutokset hankintojen ja suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen.<br />
7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b §:n mukaisesti vastuussa sisäisen<br />
valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen<br />
valvonnan tarkoitus on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että kirjaston toiminta on tehokasta ja<br />
tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan<br />
lakeja ja hyvän hallinnon vaatimuksia.<br />
<strong>Varastokirjasto</strong>n sisäisen valvonnan tilaa on vuoden aikana arvioitu käyttämällä COSO-ERM<br />
viitekehystä. Sen mukaan:<br />
15
- Toimintaympäristön tila on hyvä<br />
- Tavoitteiden asettaminen toimii: toimintaa suunnitellaan johdonmukaisesti, seuranta ja<br />
ohjaus ovat kunnossa.<br />
- Valvontatoimenpiteet ovat asianmukaisia<br />
- Informaatio ja tiedonkulku ovat asianmukaista<br />
- Seuranta on asianmukaista<br />
Kaudella ei havaittu väärinkäytöksiä.<br />
16
Change language