Suunnitteluohjeet rakentajille - Hyvinkaan kaupunki

SUUNNITTELUOHJEET TANSSIKALLIO II ALUEEN RAKENTAJILLE1. YLEISTÄ2. SUUNNITTELUOHJEIDEN TARKOITUS3. SUUNNITTELUSSA TARVITTAVIEN PERUSTIETOJEN HANKINTA* Yleiskaava* Asemakaava* Tonttikartta* Rakennustapahtumaan liittyvämuu neuvonta4. TONTTIA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET5. RAKENTAMISOHJEET5.1 Rakennuksen sijoitus tontille5.2 Autopaikoitus5.3 Rakennusten muoto, materiaalit ja väritys* Havainnekuva* Muoto* Materiaalit ja väritys5.4 Pihajärjestelyt ja kasvillisuus5.41 Kevyet rakennelmat pihapiirissä5.42 Aitaaminen5.43 Kasvillisuus ja istutukset5.5 Jätehuolto5.6 Postin jakelu5.7 Asumiseen liittyvä muu toiminta tonteilla6. RAKENNUSTOIMINTAAN LIITTYVÄ NEUVONTA1. YLEISTÄAlue on osa Martin laajempaa asuntoaluetta. Kaupunginosa on TANSSIKALLIO.Alue sijaitsee Martin keskustasta n. 1,5 km pohjoiseen ja rajautuu etelässä asemakaavoitettuun ja rakenteillaolevaan Tanssikallion I:een osaan. Lännessä ja koillisessa alue rajautuu virkistys- ja ulkoilualueeseen jaluoteessa Tanssikallion hirsitaloalueeseen sekä Ahdenkallion kaupunginosan pientaloalueeseen.Alue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa Salpausselän reuna-aluetta. Alueen maastolle on tyypillistä itälänsisuuntaiset moreeniharjanteet sekä kalliolakiset ja kivikkoiset mäet.Alueen puusto on vaihtelevaa, enimmäkseen havupuuvaltaista.Erillispientalotontteja alueella on 91 kpl ja niiden keskikoko on noin 1100 m2. Tonttien tehokkuus on 0,25,joten rakennusoikeutta tonttikohtaisesti on noin 275 k-m2. Tonttien kerrosluku vaihtelee 2/3I:stä I:een jaI2/3:sta II:een maastonmuodoista ja tonttien sijainnista riippuen.Omakotitonttien lisäksi Tanssikallion alueelle on asemakaavassa osoitettu kaksi hirsirakentamiseentarkoitettua rivitalotonttia joiden suurin kerrosluku on II.Alueelle on lisäksi osoitettu päiväkotitontti. Muutoin alueen palvelut löytyvät joko Martin keskustasta, jossaon peruskoulun ala-aste, päiväkoti, urheiluhalli ym. yleisiä palveluja tai Ahdenkallion - Uima-altaan alueelta.Alueelta tulee olemaan Suokadun kautta hyvä yhteys myös kaupungin keskustaan, jossa erityisestikaupallisia palveluja.2. SUUNNITTELUOHJEIDEN TARKOITUS

Tavoitteena on aikaansaada ilmeeltään omaleimainen asuinalue, joka muodostuu tulevien asukkaidenviihtyisäksi ja kodikkaaksi ympäristöksi. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille samankaltaiset lähtökohdatriippumatta rakentamisajankohdasta. Rakennustapaohjeet eivät yksin takaa rakennuksen ulkoasun kannaltahyvää lopputulosta, vaan lopputulos riippuu paljon rakentajan omista tavoitteista, niiden sopusoinnustaympäristöön ja ennen kaikkea suunnittelijan ammattitaidosta. Parhaat ratkaisut omantontin ja ympäristöönsopivan rakennuksen osalta voidaan löytää pätevän rakennussuunnittelijan avulla.Rakennustapaohjeet tulkitaan rakennusjärjestyksen mukaan alueella yleisesti noudatetuksi rakennustavaksi.3. SUUNNITTELUSSA TARVITTAVIEN PERUSTIETOJEN HANKINTAYLEISKAAVAKeskustaajaman osayleiskaavassa on osoitettu alueeseen kohdistuvat pitkäntähtäyksen suunnitelmat, kutenliikennejärjestelyt, tuleva kaavoitus ym. Yleiskaavaan voi tutustua kaavoitusyksikössä. Tanssikallion alueestaon lisäksi laadittu edellä mainittu yleissuunnitelma.ASEMAKAAVAAsemakaavasta selviää oman tontin lisäksi alueen kokonaisuus. Asemakaavoihin voi tarkemmin tutustuakaavoitusyksikössä. Rakentamisohjeissa on omakotitontteja koskevat asemakaavamääräykset.TONTTIKARTTATonttikarttaa tarvitaan asemapiirroksen laatimista varten ja rakennuslupaa haettaessa.Tonttikartasta ja sen liitteistä selviävät mm: Tonttia koskevat asemakaavamääräykset. Tontin mitat. Tonttiin rajoittuvien katujen leveydet ja korkeussuhteet. Liittymäviemärin ja vesijohdon sijainti ja korkeustasot.Tonttikarttaa täydentäviä lisätietoja saa kunnallistekniseltä suunnitteluyksiköltä (mm. katupiirustus, jne.) javesihuoltoon liittyviä tietoja vesihuoltoyksiköltäRAKENNUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ MUU NEUVONTARakennusjärjestyksessä annetaan rakentamiseen liittyviä määräyksiä, jotka koskevat mm. lupamenettelyä,rakennustapaa, aitausta, kevyitä rakennelmia, ym.Tämän oppaan lopussa on lisäksi lueteltu joukko osoitteita, joista saa tarkempia tietoja rakennusluvasta jarakentamiseen liittyvistä muista tekijöistä jne.4. TONTTIA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSETAO-1-alueet, kortteissa 3030-3038 ja 3041-3045Erillispientalojen korttelialue.Tontille saa rakentaa yhden asunnon.RakennusoikeusAsemakaava määrää tontille tulevien rakennusten yhteenlasketun kerrosalan seuraavasti: kerrosala onomakotitonteilla 25% tontin pinta-alasta (e=0,25)KerroslukuKortteleissa 3033, 3036, 3042, ja 3044 kerrosluku on I ja kortteleissa 3030, 3031, 3037, 3041 ja 3045 onI2/3. Kortteleissa 3034, 3035, 3038 ja 3043 kerrosluku on 2/3 I ja korttelissa 3032 kerrosluku on II.RakennusalatRakennusalan raja määrittelee alueen, jonka sisäpuolelle rakennus tulee sijoittaa.

Osalle tonteista on osoitettu tontin takaosaan erillinen talousrakennukselle varattu rakennusala.Enemmän talousrakennuksen rakentamisesta kohdassa "rakennusten sijoitus tontille".Muut merkinnätAsuntokadun varteen on osoitettu istutettava tontin osa ja puistoalueita tai pääkatuja vastaan puin ja pensainistutettava tontin osa. Istutuksista enemmän kohdassa "istutukset". Pääkadun puoleisille tonteille onpääkadun suuntaan osoitettu lisäksi äänieristystarvetta osoittava merkintä 30db.Tehostetun äänieristyksen lisäksi melusuojausta voi parantaa piharakennuksen sijoituksella istutuksilla ym.Pää- ja kokoojakatujen varrella sekä joissain jyrkähköissä kadunosissa on ajokieltomerkki, mikä kieltääajoneuvoliittymän rakentamisen tietyistä kohdista. Viereiset puistoalueet on osoitettu VLkäyttötarkoitusmerkinnälläsekä reunamerkinnällä.Erillispientalotontteja koskevat muut asemakaavamääräykset selviävät liitteenä olevasta kartasta.AO1/h-alueet Kortteli 3047 - 3050Erillispientalojen korttelialue.Alueen pääasiallinen materiaali on hirsiTonttikohtainen kerrosala on yhteensä 320 k-m2 , Josta asuinrakennuksen osuus on 250 k-m2 jaautotallin/talousrakennuksen osuus on 50 k-m2. Lisäksi tonteille saa rakentaa erillisen enintään 20 k-m2 :nsuuruisen pihasaunan, aitan tai vastaavan talousrakennuksen.Kortteleissa 3047 ja 3048 kerrosluku on I ja kortteleissa 3049 ja 3050 kerrosluku on II.5. RAKENTAMISOHJEET5.1. Rakennuksen sijoitus tontilleKarttaliitteenä olevissa ohjeissa on osalla tonteista osoitettu nuolella rakennusalan raja, johon rakennus tuleerakentaa kiinni. Lisäksi pääasiallinen harjansuunta on yleensä esitetty sitä ilmaisevalla viivalla.Ikkunoiden aukeamissuuntia ja rakennuksen huonetilojen sijoittumista tonttiin ja katuun nähdensuunniteltaessa tulee ottaa huomioon tontin ilmansuunnat, maastonmuodot, naapurirakennusten sijoitus, ym.vastaavat tekijät.Sivulla 8 on havainnepiirros alueesta. Piirros antaa mielikuvan, miten yksittäiset rakennukset sijoittuvatsuhteessa toisiinsa ja millaiseksi kokonaisuus aikanaan muodostuu. Havainnekuvassa rakennusten muotoon viitteellinen.Rakennuksen sijoituksessa tulee huomioida asemakaavan mukaiset etäisyydet naapuritontista sekärakennusalat. Mikäli rakennusala niin sallii saadaan julkisivu tai sen osa, jossa ei ole rakennuksenpääikkunoita rakentaa vähintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta. Sen sijaan julkisivu tai sen osa,jossa on rakennuksen pääikkunoita tulee olla vähintään viiden metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta.Mahdollinen erillinen talousrakennus, esim. varasto, liiteri ym. rakennetaan joko asemakaavassa osoitetulleerilliselle rakennusalalle (t) ja hirsitaloalueella (ah), tai mikäli talousrakennuksen rakennusalaa ei oleosoitettu, yleensä tontin takaosaan varsinaiselle rakennusalalle.Myös autosuoja voidaan rakentaa kokonaan erillisenä. Autosuojan saa sijoittaa AO-1- tontilla jokovarsinaiselle rakennusalalle tai erilliselle talousrakennuksen rakennusalalle (t). Kts. kohta 5.2., autopaikoitus.Hirsitaloalueella autosuoja tulee aina rakentaa erillisenä ah-rakennusalalle.5.2. AutopaikoitusTonttiliittymän suositeltava leveys on 3,0-3,5 m. Liittymää suunniteltaessa on otettava huomioonkatukorkeudet tonttiin nähden sekä valaisinpylväiden, jakokaappien ym. kadunkalusteiden sijainti.Autosuojan, johon ajetaan suoraan kadulta, tulee sijaita vähintään viiden metrin etäisyydellä kadunpuoleisesta tontin rajasta. Tontille tulee lisäksi varata yksi vieraspaikka pysäköintiin.

Milloin autosuoja AO-1-tontilla rakennetaan kiinni asuinrakennukseen, se tulisi porrastaa muuhun julkisivuunnähden ja mieluiten sisäänpäin, jotta autosuojan ovet tai muu näkymä ei hallitsisi julkisivua. Rinnemaastossaerillinen autosuoja saattaa olla luonteva ratkaisu, jolla vältetään maaston suuret leikkaukset ja täytöt.Erillisellä autosuojalla voidaan myös rajata piha-aluetta.Autosuojan sijoitukseen vaikuttavat lisäksi tontin muoto sekä rakennusalan suhde katuun.Mikäli muualla kuin autosuojassa säilytetään jatkuvasti toista autoa, peräkärryä tai asuntovaunua, tulee jorakennuksen suunnitteluvaiheessa ratkaista näiden säilytyspaikka. Säilytyspaikan tulee sijaita siten, etteivätnämä esineet hallitse sisääntuloa tontille tai häiritse näkymiä pääikkunoista (omista tai naapurin).AO-1- ja AO1/h- tontille tulee osoittaa vähintään kaksi autopaikkaa. Toinen autopaikka on lähinnävieraspaikka.5.3. Rakennusten muoto, materiaalit ja väritysHavainnekuva

MUOTORakennusten muodon jäsentelyssä perusteena voivat olla sisäiset toiminnalliset tekijät, mutta toisaalta siihenvaikuttavat maaston muodot, ilmansuunnat sekä pihan muut järjestelyt.Rakennus kannattaa suunnitella perusrungoltaan sellaiseksi, että se istuu hyvin maastoon. Perinteisenrinneratkaisun vaihtoehtona kannatta harkita rungon porrastusta. Rinteeseen sijoittamista helpottaa autotallinrakentaminen erillisenä kadun läheisyyteen ja maaston suuntaisena. Kaksikerroksisissa ratkaisuissa autotallivoidaan AO-1-tontilla sijoittaa myös rakennuksen pohjakerrokseen (kerrosluku 2/3I ja II).Kattomuoto alueella on harjakatto tai sen sovellukset, esim. osittainen pulpettikatto.Kattokaltevuus AO-1 -alueilla on I- 2/3 I -kerroksisissa rakennuksissa 1:2,5 ja 12/3-kerroksisissa 1:1,5.Kortteleissa 3032 ja 3036 kattokaltevuus on vapaa.Hirsitaloalueella AO1/h-tonteilla kattokaltevuus on vähintään 1:2,5 .Talousrakennuksen kattokaltevuus on yleensä 1:2,5. Hirsitaloalueella tai milloin kattokaltevuus on vapaanoudatetaan päärakennuksen kattokaltevuutta, mikäli se on loivempi kuin 1:2,5MATERIAALIT JA VÄRITYSJULKISIVUT, MATERIAALIRakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on puu, rappaus tai tiili.AO1/h-tonteilla julkisivumateriaali on hirsi.JULKISIVUT, VÄRITYSTavoitteena on saada alueesta toisaalta yhtenäinen ja alueen luonteeseen sopiva, mutta myösjulkisivuväritykseltään vaihteleva. Tanssikallion alueella AO-1-tonteille on Martin alueesta poiketen osoitettumyös julkisivultaan punaisia rakennuksia, mikä mahdollistaa punatiilen käytön.Kortteleissa, missä suositellaan vaaleaa väriä, värisävy on vapaa. Tiilijulkisivussa tulee tarkkaan harkita tiilenja mahdollisesti tiilen väristä poikkeavan puun suhde sekä sävyjen yhteensopivuus.Hirsitaloalueella julkisivuväritys on vapaa. Väritys tulee kuitenkin tarkkaan harkita ympäristönluonnonolosuhteisiin sopivaksi. Kovin vaaleat tai kirkkaat värit eivät sovellu hirsimateriaalin luonteeseen.KATTO, MATERIAALIAO-1-tonteilla kattomateriaali on tiili(betoni) tai pelti.Hirsitaloalueen kattomateriaaliksi suositellaan joko huopaa tai Betonikattotiiltä.Kuitenkin mikäli katemateriaaliksi valitaan pelti suositellaan mattapintaa.KATTO, VÄRITYSAO-1- tonteilla katon väri on joko harmaa, vaaleanharmaa, ruskea tai punainen.Punaisiin kattoihin suositellaan tiili(betoni)katetta, jossa värisävy on useimmiten parempi kuin peltikatoissa.Hirsitaloalueella katon väri on harmaaAUTOSUOJA JA TALOUSRAKENNUS, MATERIAALIT JA VÄRITYSMahdollinen erillinen autosuoja tai talousrakennus rakennetaan samalla periaatteella kuin päärakennuskin.Talousrakennus voi kuitenkin kokonaan olla puuta riippumatta päärakennuksen materiaalista.Kattomateriaalin tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan julkisivuväritys valitaanpäärakennuksen mukaan sen sävyihin sopivaksi. Erillinen talousrakennus on päärakennuksen sävyä taipunamullan värinen.Hirsitaloalueella erillinen autosuoja rakennetaan myös hirrestä samalla periaatteella kuin päärakennuskin.Kattomateriaali ja väritys on sama kuin päärakennuksessakin.Julkisivuväritys valitaan päärakennuksen mukaan tai sen sävyihin sopivaksi.Hirsitaloalueen erillinen pihasauna tai muu talousrakennus, katos ym. tulee suunnitella tontin muuhunrakennuskantaan sopivaksi sekä materiaalien että värityksen osalta.5.4. Pihajärjestelyt ja kasvillisuusOma piha on pientaloasumisen eräs tärkeimpiä ulottuvuuksia. Hyvän pihan rakentumiseen vaikuttavat ennenkaikkea maaston muoto, ilmansuunnat, rakennusten sijoittaminen, asuinhuoneiden avautuminen jasisäänkäyntien sijainti. Myös naapuri rakennusten sijainnilla on vaikutuksensa. Pihaa suunniteltaessa

kannattaa ottaa huomioon myös mahdolliset vielä rakentamattomat kevyenliikenteen väylät ym.yhdyskuntatekniset rakenteet. Käyttökelpoinen piha liittyy joustavasti asunnon sisätiloihin palvellen asumiseneri tarpeita kuten oleskelua, ruokailua ja harrastuksia.Piha voidaan jakaa istutuksin ja aitauksin eri toimintoja varten. Oleskelu, erilaiset kodinhuoltotehtävät, lastenleikit ja mahdollinen puutarhaharrastus vaativat kukin oman tilansa.Kadunpuoleisen tulopihan suunnitteluun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, antaahan se vaikutelmantalosta ja sen asukkaista kaikille ohikulkijoille.Pääsisäänkäyntiä on hyvä korostaa istutusten, valaistuksen ja pihakiveyksen avulla.Rinnemaastossa pihaa suunniteltaessa tulee huomioida korkeustasojen vaihtelun vaikutukset etenkinkulkuväyliin. Oleskelutasanteiden paikka tulee huolella tutkia onnistuneen ratkaisun aikaansaamiseksi jakustannusten vähentämiseksi.5.41 Kevyet rakennelmat pihapiirissäSäilytys- ja varastotilat tulee rakentaa ensisijaisesti asuinrakennuksen yhteyteen tai mikäli tontilla on erillisentalousrakennuksen/autosuojan rakennusala, kyseiselle rakennusalalle rakennusluvan edellyttävänärakennuksena.Kevyen rakennelman tulee olla yksitasoinen ja sen tulee olla perustuksia lukuun ottamatta eristämätön.Kevyessä rakennelmassa ei saa olla kiinteää lämmityslaitetta.Kevyet rakennelmat tulee rakentaa siten, että ne soveltuvat kaupunkikuvaan ja tontin muuhunrakennuskantaan julkisivu- ja kattomateriaaleiltaan sekä kattomuodoltaan ja ne tulee sijoittaa tontille siten,että ne eivät estä naapuritonttien asemakaavan mukaista toteuttamista eivätkä muutoinkaan aiheutanaapurille haittaa. Rakennelmat tulee sijoittaa asemakaavan osoittamalle rakennusalalle tai vähintäänrakennelman korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. Rakennelman sijoittaminenedellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Kevyitä rakennelmiaovat esimerkiksi puutarhavajat, grillikatokset ym. Rakennelmia ei yleensä saa sijoittaa kadun puoleiselleistutettavalle tontin osalle lukuun ottamatta pienehköjä jätekatoksia. Kevyenrakennelman luvanvaraisuudesta/ ilmoituksenvaraisuudesta saa neuvoja rakennustarkastajalta. Rakennusjärjestyksessä määrätään kevyidenrakennelmien enimmäismäärästä.Hirsitaloalueelle sallittavista kerrosalan lisäksi rakennettavista talous ym. rakennuksista ja niidenetäisyyksistä naapuri- ym. tonttien rajoista on määrätty erikseen asemakaavassa.5.42 Aitaaminen (katso myös kohta istutukset)AO-1 tontitKiinteän aidan rakentaminen vaatii aina luvan asemakaava-alueella. Rajalle rakennettaessa rajanaapureiltatarvitaan tätä varten kirjallinen suostumus. Kaupungin omistamaan alueeseen, puistoon tai tonttiin,rajoittuvan tontin osan aitaamiseen haetaan naapurin suostumus teknisen keskuksen kaavoitusyksiköstä(asemakaava-arkkitehti tai kaavoitusinsinööri). Aita voi olla rakennettu aita, leikattu pensasaita tai vapaastikasvavien pensaiden ja puiden muodostama aidanne. Pensasaidan istuttaminen katua tai puistoa vastaan eivaadi lupaa, mutta aita on kokonaan sijoitettava tontin puolelle. Kadun puolella pensasaita suositellaanistutettavaksi vähintään 1 m päähän rajalinjasta tontin puolelle. Pensasaidan tulis täysikasvuisenakin mahtuatontille eikä se saa kaventaa kadunvarren lumitilaa tai rajoittaa näkyvyyttä.Erityistä huomiota tulee kiinnittää katujen risteysalueiden näkemävaatimuksiin, joihin liittyvistä ohjeista saatarkempia tietoja kunnallistekniikan suunnitteluyksiköstä.Kadunvarsiaidan suunnittelussa tulisi ottaa huomioon naapurien suunnitelmat. Raja-aidat suunnitellaannaapurien kanssa yhteistyössä. Aitamateriaali on yleensä puu ja värityksessä tulee ottaa huomioon katukuvaja ympäristö. Aidan korkeus on yleensä 120 cm. Jos käytetään korkeampaa suoja-aitaa, on se suunniteltavahuolellisesti ja käyttö perusteltava. Aitojen rinnemaastoon sijoittaminen vaatii myös huolellista suunnittelua.Ohjeen lopussa on esimerkkinä pari aitatyyppiä, joita voi soveltaa tarpeen mukaan. Aidan rakentamistakoskevia määräyksiä on lisäksi rakennusjärjestyksessä.HirsitaloalueHirsitaloalueella tonttien aitaus on harkittava tarkkaan, jotta luonnon omia muotoja ei tarpeettomasti rikottaisi.Tonttien rajat polveilevat maastossa, osittain maaston mukaan, jotta vältyttäisiin liian pitkiltä suoriltaaitauksilta.

Aidan malli vaikuttaa maastoon sovittamiseen. Kadunvarsiaidan suunnittelussa on otettava huomioonnaapurien suunnitelmat. Raja-aidat suunnitellaan naapurien kanssa yhteistyössä. Hirsitaloalueelle soveltuuparhaiten maaseudulla käytettävät kevyet aitatyypit, kuten säleaidat ja riukuaidat. Myös matalaluonnonkiviaita saattaa sopia puistoa vasten. Pensasaita ei sovellu alueen luonteeseen. Aidan korkeus on100 - 120 cm, kiviaita voi olla matalampi. Tontin aitaus kannattaa tehdä vähitellen ja tarkkaan harkiten.Tontin sisäänkäyntiä suositellaan korostettavaksi porttiaiheella, joka hirsitaloalueella voi olla näyttäväkinesim. hirrestä tehty katoksellinen portti. Porttiaiheeseen on helppo yhdistellä postilaatikko ym. sisäänkäyntiinliittyvät toiminnot.Puuaidan väritys on mielellään perinteinen, luonnonvärinen ruskea tai tumma punamulta. Riukuaitaa eimaalata vaan sen annetaan harmaantua itsestään. Riukuaita tehdään katajasta ja haavasta tai kokonaankuusesta. Sopivaa riukua voi kysyä kaupungin puistojaokselta.5.43 Kasvillisuus ja istutuksetTanssikallion alue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa ja maaperäolosuhteiltaan routivaa lohkareistamoreenia tai kalliota. Alueen puusto on havupuuvaltaista, mutta vaihtelee moreeniharjanteilla ja niidenvälisillä kosteammilla alueilla.Humuskerroksen paksuus vaihtelee runsaasti kuten myös maaperän kosteusolosuhteet maastonmonimuotoisuudesta johtuen. Maaperä on kuitenkin melko hyvin kosteutta pidättävää, tosin myösniukkaravinteista. Maaston ja olosuhteiden suuresta vaihtelevuudesta johtuen istutusohjeet ovatyleispiirteisetOlemassa olevaa puustoa tulee säilyttää. Erityisen säilyttämisen arvoisia ovat alueella 1970-luvun lopussatehdyissä hakkuissa säästetyt harvat petäjät. Tontilla kasvava nuorikin puusto kannattaa säilyttää niiltä osinkuin se on mahdollista. Paikalla kasvaneet taimet ovat varmasti talvenkestäviä ja kasvavat nopeammin kuinostotaimet.Taimikko on hyvä harventaa jo rakennustöiden alkuvaiheessa. Säilytettävät puut tulee rakennusaikanasuojata. Alueilla, joissa puusto on tarkoitus säilyttää, ei saa varastoida rakennustarvikkeita eikä liikkuakoneilla, jotta puuston juuristo ei vaurioituisi. Aitaus suojaa puuston parhaiten.Tarvittaessa puustoa täydennetään ympäristöön soveltuvin lajein. Tällaisia ovat lehtipuista mm. pihlajat jametsävaahtera, havupuista kotimainen mänty. Ohjeellinen puiden määrä on yksi puu tontin jokaista 100 m2kohti. Maiseman kannalta on tärkeää, että jokaisella tontilla kasvaa myös selvästi rakennuksiakorkeammaksi kasvavia puita. Puut eivät saisi kuitenkaan kauttaaltaan varjostaa naapuruston pihoja.Pihalla tarvitaan myös pensasistutuksia, tilanjakajiksi, näkö- ja tuulensuojaksi sekä koristeeksi. Pensaslajientuleva koko ja muut kasvuvaatimukset on syytä selvittää ennen istutusta, jotta saadaan oikea kasvi oikeallepaikalle. Pensaslajit valitaan kasvupaikan mukaan. Erityisen suositeltavia ovat pensaat, joissa on kaunissyysväritys, kuten esim. aroniat, monet pensasangervot ja tuhkapensaat. Hyötypensaaksi sopii esim.punaherukka.Alueen maaperä on pääosin moreenia, mikä ei sellaisenaan sovellu kasvualustaksi vaativille istutuksille.Hedelmäpuille ja jaloille lehtipuille onkin varattava n. 1 m3:n kokoinen kasvualusta hyvää ruokamultaa.Luonnonmaassa voivat kuitenkin hyvin menestyä monet luonnonkasvit ja esim. havupensaat varjoisillapaikoilla myös alppiruusut.Maasto-olosuhteet ovat vaihtelevat. Lohkareisuuden takia pintamaata joudutaan osittain käsittelemään,vaihtamaan tai täyttämään, milloin tarvitaan tasaista aluetta.Osa pihasta tulisi kuitenkin jättää mahdollisimman luonnontilaiseksi. Nurmikkoa ei välttämättä metsäiselläalueella tarvita, sen sijaan pihapiiriin saadaan vehreyttä pensasistutuksien ja maanpeittokasvien avulla.Maanpeittokasveiksi voi valita vapaasti leviäviä ja suikertavia varpuja ja muita pieniä kestäviä perennoja taipensaita. Tällaisia perennoja ovat esim. talvikki, suikeroalpi, akankaalit ja maksaruohot. Kivien väliin voilisäksi istuttaa erilaisia sipulikasveja, jotka antavat väriä keväiseen pihapiiriin.

Kasveja valittaessa kannattaa pyrkiä löytämään kotimaisia kestäviä lajeja, jotka koristavat pihaa erivuodenaikoina. Alueen peruspuusto tuo maisemaan talvivihreyttä joten istutuksissa voi panostaa kevään,kesän ja syksyn lajistoon. Erityisesti ruskavärit puissa ja pensaissa korostuvat havumetsän tummaa vihreyttävasten.5.5. JätehuoltoJätehuollon osalta on noudatettava Hyvinkään kaupungin yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön haltijan onhuolehdittava siitä, että kiinteistöllä on asianmukaiset keräysvälineet ja että lajitellut jätteet toimitetaan niilleosoitettuihin keräyspisteisiin. Jäteastiat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että jäteautolla onesteetön pääsy kymmenen metrin päähän tai lähemmäksi keräilyvälinettä. Keräilyvälineen voi sijoittaa jokoautokatokseen tai erilliseen jätekatokseen, johon jätteiden kerääjällä on oltava mahdollisimman vapaapääsy. Keräilyväline on syytä sijoittaa varjoon ja suojata näköesteellä, kuten aitauksin tai istutuksin esim.liittyen tontin aitaukseen. Aitaukset ja katokset on mitoitettava riittävän väljiksi ja mahdolliset kynnykset onrakennettava niin mataliksi, että keräilyvälineet voidaan joustavasti tyhjentää. Kiinteistöllä voidaankompostoida puutarhajätettä.Elintarvikejätettä saadaan kompostoida vain lämpöeristetyssä kompostisäiliössä.Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa ilmannaapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa.Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta rakennusluvassa hyväksyttyynjätehuollolle varattuun tilaan. Lisäohjeita jätehuollosta Kiertokapula Oy:stä.5.6. Postin jakeluPostilaatikko sijoitetaan aitaan tontin sisäänkäynnin tai portin viereen kadulle päin.Aitaan voi myöskin tehdä syvennyksen postilaatikkoa varten. Postilaatikon tulisi olla 100 - 130 cmkorkeudella maanpinnasta ja aidan ollessa matalampi, laatikko sijoitetaan yläreunaan5.7. Asumiseen liittyvä muu toiminta tonteillaOmakotitontille sallitaan kaavamääräyksin oman ammatin harjoittamiseen tarkoitettua ympäristöhäiriötäaiheuttamatonta työ-, toimisto- ja palvelutilaa enintään 5% rakennetusta kerrosalasta. Ympäristöhäiriötäaiheuttamattomilla työtiloilla tarkoitetaan asuintontilla lähinnä sellaisia pienimuotoisia töitä, joita tehdäänyleensä sisätiloissa omaan asumiseen liittyen. Tällaista voi olla vaikka mattojen kudonta, ateljeetoiminta,elektroniikkalaitteiden pienimuotoinen huolto sekä ns. etätyö, jota tehdään kotoa käsin atk-laitteilla taipuhelimitse. Toimistotiloja voivat olla isännöintitoimistot, tilitoimistot ym. Palvelutoimintaa ovat esim.:kotikampaamo, lääkärin vastaanotto jne. Työhuone voi olla erillinen, mahdollisesti myös talousrakennuksenyhteydessä toiminnasta riippuen, mutta erillistä verstasta ei tonteille sallita eikä pienehkö kerrosala, (5% onesim. 250 k-m 2 :stä 12,5 k-m 2 ), tällaiseen riitä.6. RAKENNUSTOIMINTAAN LIITTYVÄ NEUVONTAHYVINKÄÄN KAUPUNKI, TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖAsemakaavaan jarakentamisohjeisiin liittyväneuvonta:KaavoitusSuutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkää* asemakaava-arkkitehti* kaavasuunnittelija* karttatilaukset, piirtäjät45 911459 4619459 4627459 4624 tai459 462545 911Asuntolainat:AsuntopalvelutKutomokatu 1, PL 86, 05801 HyvinkääKatu- ja maaperäasiat: Kunnallistekniikka45 911Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 HyvinkääKaupunkimittaus, tonttikartat jne: Kaupunkimittaus459 4638Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 HyvinkääRakennuslupa-asiat: Rakennusvalvonta 45 911

Vesihuolto:Ympäristöpalvelut:Tontin puustoasiat:Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 HyvinkäärakennustarkastajaHyvinkään VesiSuutarinkatu 2, PL 21, 05901 HyvinkääYmpäristökeskus/ympäristönsuojeluSuutarinkatu 2, PL 21, 05901 HyvinkääkaupunginpuutarhuriSuutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkäärakennusvalvonta459 4680459 467645 911459 4699459 4685