Kolumni >Synnytyskipuja ja hissiongelmiaPERHEESEEMME syntyi vauva muutama kuukausisitten. Tämä yksilö oli ensimmäinenlaatuaan. On ollut jännä huomata miten monestaasiasta on löytynyt analogia vauvan jatöiden välillä. Ensimmäinen yhtäläisyys löytyikäyttöohjeista. Vauvan mukana ei toimitettumanuaalia. Mutta eipä ole viimeisimpienWindows-versioidenkaan mukana toimitettumanuaalia, taikka kurssimateriaalia, jotenmoni asia on pitänyt kouluttajan opetellakantapään kautta. Vauvan tuloon liittyviäkursseja olisi ollut saatavilla kolme kappaletta.Yllättäen työkiireiden takia en ehtinytniistä kuin yhteen, ja näin jälkikäteen tuumailtunaolisi varmaan ollut järkevää yrittääehtiä myös niihin kahteen muuhunkin.Kuin sattumalta vauvan kanssa samoihinaikoihin maailmaan putkahti myös Windows7. Maailman pelastaja. Ihan niin kuin meidänvauvakin. Windows seiskan ylle on lastattukasa päivityspaineita, sillä suuremmista organisaatioistavain murto-osa siirtyi aikoinaanVistaan. XP on siis edelleen kova juttumonessa talossa. Jos jotain pitää veikata, jayleensä olen ollut kaikissa muissa veikkauksissaaika haka, paitsi lotossa, veikkaisin, ettäseuraavan vuoden aikana IT-organisaatioissakautta galaksin nähdään monta kivuliasta siirtymistäWindows 7:aan. Tämä johtuu pitkällesiitä, että ne kurssit jäivät käymättä ennensyntymää. Ja kun sitä manuaalia ei tullutkaanmukana.Koska en ole myyntimies, en aio käyttäätätä palstatilaa kurssien myymiseen,mutta toteanpahan vain, että sesiirtyminen XP:stä Windows seiskaan on samaakipuluokkaa kuin siirtyminen olisi ollutaikoinaan Windows Vistaan. Kannattaa siishuolehtia kompetenssi kuntoon ennen projektia.Meiltä muuten saa myös konsultointiapua.Se oli rehtiä myyntipuhetta se.Miehenä en pysty sanomaan mitään Windows7 -migraatioiden kivun analogiasta synnytyskipuihin,mutta jos taas jotain pitää veikatakuunneltuani sairaalassa naapurisynnytyshuoneessaollutta huutoa läpi koko yön odottaessammeomaa vuoroamme, puhutaan varmaanlähes yhtä kivuliaasta kokemuksesta.Naislukijoita kohtaan pitää tietysti olla nytkohteliaampi ja todeta, että lapsen synnyttäminenon varmasti kivuliaampi homma. ITasiantuntijamaanantaiaamuyöstä kello 0400migraation mennessä päin prinkkalaa voi ollaasiasta eri mieltä.Myyntipuheiden sijaan haluankin käyttää tämänpalstatilan erään olennaisen yhteiskunnallisenongelman kitkemiseksi. Nyt kun niillävauvakärryillä tulee pyörittyä erinäisissä paikoissa,odottaisin kanssaihmisiä, joilla on terveetjalat, käyttämään keskustan Stockmannillaniitä liukuportaita keskushissien sijaan.Sinne kasikerroksen sapuskapaikkaan kun onkärryillä vähän työlästä mennä ilman hissiä.Normaalistihan homma menee sillä tavalla,että olet kärryjen kanssa odottamassa kilometrinlevyisen hissirivistön edessä, ja vapaahissi saapuu toiseen päähän riviä. Ennen kuinolet ehtinyt kärryjen kanssa oikean hissinovelle, hissi on jo täyttynyt ihmisistä, jotkakiilaavat oikealta ohi. Pistää sapettamaan kunsama rumba jatkuu monta kierrosta putkeen.Mutta niinhän se menee, että nopeat syöväthitaat. Myös tämän syksyn Windows 7 -kursseilla,jotka täyttyvät koko ajan. Se taas oliilmainen veikkausvihje se.Kolumnin kirjoittaja, JARNO MÄKI,työskentelee <strong>Salcom</strong> <strong>Group</strong>issa koulutuspäällikkönä.Jarno lottoaa lauantaisin, ja josensi viikolla tulee lottovoitto, Jarno ostaaoman eksklusiivisen hissin Stockmannilta.Sinne ei pääse oikealta ohi.12
Guru lähikuvassaKeski-Suomesta kajahtaaTUUVAN HARRItaitaa punkin ja PasslogixinTeksti: HELI KARTTUNEN Kuva: RIINA SUVANTOTUOTEPÄÄLLIKKÖ Harri Tuuvalla on takanaanrunsas puolitoistavuotinen taival<strong>Salcom</strong> <strong>Group</strong>in riveissä. Harrin työpisteenätoimii Raxco Finlandin konttori Jyväskylässä.Nuoresta iästään huolimatta mies on melkoinentekijä: työuran aikana tutuksi ovat tulleetIT-palvelunhallinta, palveluiden tuottaminensekä prosessien viilaukset ja käyttöönotot.Nykyisin Harrin työpäivät täyttyvät tietoturvaan,vahvaan autentikointiin ja kertakirjautumiseenliittyvistä asioista. Kuluvana syksynätuotepäällikköä työllistävät erityisestiterveydenhuollon kertakirjautumisprojektit.- Kertakirjautuminen nähdään pikkuhiljaakaupallisellakin puolella merkittäväksi asiaksi.Organisaatiot alkavat huomaamaan, että yhdistämällävahva autentikointi ja kertakirjautuminen,saadaan aika mukava paketti tietoturvanja loppukäyttäjien kokemuksen parantamiseksi.Varsinaisesta kutsumusammatista ei Harrintapauksessa ole kyse, vaan omien sanojensamukaan hän on pikemminkin ajautunut alalle.Tuotepäällikön aikeena oli alun perin opiskellagraafista alaa, mutta ammattikorkeakoulunlupaukset graafisen puolen tutkinnosta eivättoteutuneet ja niinpä nuori mies päätti aloittaatietoliikenneopinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.Tietotekniikan parissa jo lapsenahääränneellä Harrilla oli luontainen kiinnostusalaan, joten alalle ajautuminen ei tullutsuurena yllätyksenä.Keski-Suomeen kotiutunut Harri on asunutnuoruutensa Varkaudessa. Jyväskylään hänmuutti yhdessä vaimonsa kanssa 11 vuottasitten opiskelun perässä. Muuttuneet elämäntilanteetja erityisesti perheen perustaminenovat pitkittäneet opintojen loppuunsaattamista.Mies on kuitenkin tehnyt lupauksenitselleen tutkinnon suorittamisesta, kunhanlapset ovat kasvaneet hiukan isommiksi.- Opintopisteitä minulla on kasassa reiluninsinöörin tutkinnon verran, valitettavastiovat sen verran hajallaan eri aloilta, jotenniistä ei kokonaista tutkintoa saa aikaiseksi.Onneksi olen työni kautta saanut mahdollisuudenkäydä ammatillisia kursseja ja kehittänytammattitaitoani sitä kautta, Harri kuvailee.” Kertakirjautuminennähdäänpikkuhiljaakaupallisellakinpuolellamerkittäväksiasiaksi.”Perhekeskeinen punkkariHarri kertoo siirtyneensä työelämään jo15-vuotiaana. Lehdenjakajasta paperimieheksija lopulta kirjapainotyöstä IT-alalle. Matkanvarrella tutuksi ovat tulleet raskas puurtaminenvuorotyössä, ryhmä- ja projektityöskentely,asiantuntijatyö sekä esimiestehtävät.Mieluisinta Harrin työssä on vaihtelevat työtehtävätja kiitosta saavat myös hyvä työilmapiirija mukavat työtoverit.- <strong>Salcom</strong>issa olen päässyt pitkästä aikaa tekemiseentekniikan kanssa oikein perusteellisesti.Samalla työ on kuitenkin ihmisläheistä,asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa toimimista,joka tarjoaa mahdollisuudet erilaistenihmisten tapaamiseen.Harrin mukaan hänen suurimmat saavutuksensalöytyvät kuitenkin perheen ja musiikinsaralta. Suurimmaksi intohimokseen Harripaljastaa rakkauden musiikkiin; hän kuunteleeja soittaa punkrockia Pykimät-nimisessäkokoonpanossa. Aiemmin hän on kolunnutpunkia useissa eri yhtyeissä, joista viimeisin,Iskuryhmä, laitettiin telakalle viime keväänä.Punk-idealistia ei tästä miehestä saa, vaikkamusiikkityylin aitous ja suoraselkäisyys viehättävätkin.- Nuorempana yritin kovasti olla ”oikeapunkkari”, mutta iän ja kokemuksen myötäaatteet ovat hiukan pehmentyneet. Nahkarotsikintulee nakattua päälle nykyään yhä harvemminja harvemmin. Kannatan kuitenkinyhä voimakkaasti ns. DIY-henkeä (Do It Yourself),jossa pyritään itse tekemään musiikinsaralla mahdollisimman paljon.Tuuvan perheessä vallitsee akkavalta, jonkatoteutumisesta pitävät huolen vaimo jakolme tytärtä. Perheen esikoinen on kolmannellaluokalla ja nuoremmat sisarukset vieläesikoulussa ja päivähoidossa. Perheellisenäihmisenä Harri kokee haastavimmaksi työ- javapaa-ajan yhteensovittamisen.- Matkustelua vaativa työ on vaihtelevaa,mutta raskasta. Lisäksi työmatkoihin käytettyaika on aina pois omasta ja perheen yhteisestäajasta. Onneksi nykyaikana on tarjollapaljon ratkaisuja, jotka mahdollistavat töidentekemisen etänä. Vuorokaudessa saisi silti ollaenemmän kuin 24 tuntia, Harri maalailee.13