<strong>Silvestris</strong> luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 16 (41)Kuvio 33Saniaislehto0,89 haKuin edellinen. Tervaleppävaltainen lehto, entinen niitty.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto(VU); ei yhtä edustava kuin kuvio 32)Suositus: Säilytetään luonnontilassa.Kuvio 34 Viita1,1 haNuorehkoa, tiheää, kosteapohjaista hieskoivikkoa. Joukossamuutamia tervaleppiä ja isompia koivuja. Kenttäkerroksessarunsaimpina nurmilauha ja viitakastikka.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 35 Lehto2,1 haTervaleppävaltaisessa lehdossa kasvaa sekapuuna myös haapaa,kuusta, tuomea, raitaa ja pihlajaa. Pensaskerroksen lajeja ovatvadelma, paatsama, taikinamarja, pohjanpunaherukka ja koiranheisi.Lehto on suhteellisen luonnontilaista, vaikka lahopuun määrä on vielämelko vähäinen.Lehto on tyypiltään lähinnä suurruoholehtoa (OFiT), vaikka saniaisten(hiirenporras, metsäalvejuuri, etelänalvejuuri, kivikkoalvejuuri,)runsaus viittaakin saniaislehtoon. Muu lajisto on sekoitus korpi- jalehtolajeja: korpipolkusara, oravanmarja, viitaorvokki, nurmilauha,mesiangervo, röyhyvihvilä, terttualpi, rantakukka, käenkaali, punaailakki,nokkonen, kevätpiippo, ranta-alpi, lillukka, koiranputki, kielo,lehtohorsma, ojakellukka, kyläkellukka, tesma, nuokkutalvikki jakalliokielo.Linnusto ks. kuvio 39.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto(VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa.Kuvio 36 Avoalue0,42 haAvoin, heinikkoinen alue, jota käytetään värikuula-ammuntaratana.Lajisto tavanomaista.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.
<strong>Silvestris</strong> luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 17 (41)Kuvio 37Viita2,8 haEntistä vanhaa maatalousaluetta, jossa nykyään kasvaa harvahkoakoivikkoa ja männikköä. Puusto on suhteellisen nuorta. Lahopuuta eiesiinny. Pohjakasvillisuus on yksipuolista. Valtalajeina ovat nurmiröllija nurmilauha. Metsäalvejuurta kasvaa paikoin runsaana.Kuvion 29 yhteydessä mainittu pohjoisluoteeseen suuntautuvaavolinja alkaa kuvion ytimestä. Sillä kasvaa tavanomaistahietakastikkavaltaista heinikkolajistoa.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 38 Pihapiiri0,68 haHoidettu piha-alue, jota ei inventoitu tarkemmin.Arvo: 1Suositus: -Kuvio 39 Hakamainen alue4,2 haHakamaisen väljäpuustoinen alue, entistä niittyä, jolla pääpuulajinakoivut. Länsiosassa valtapuuna mänty. Tiheämpien puuryhmienväleissä on avoimia aukioita. Pihlajia, tuomia, haapoja ja pieniävaahteroita esiintyy sirotellusti. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa,orjanruusua, katajaa ja virpapajua.Heinävaltaisen kenttäkerroksen runsaimmat lajit ovat hietakastikka janurmirölli, muita heinälajeja ovat nurmilauha, tuoksusimake,metsälauha, juolavehnä, lampaannata, punanata ja hoikkanurmikka.Runsaslajisessa ruoholajistossa on metsä- ja korpikasveja, mm.metsäalvejuuri, röyhyvihvilä, terttualpi, puna-ailakki, ranta-alpi,koiranputki, kielo, karhunputki, keräpäävihvilä, lehtomaitikka,kangasmaitikka ja metsätähti.Niittylajeja edustavat taas esim. kissankello, harakankello, peltokorte,siankärsämö, hietikkosara, kalvassara, ketoneilikka, paimenmatara,luhtamatara, keltamatara, piennarmatara, särmäkuisma, mäkikuisma,kannusruoho, niittysuolaheinä, heinätähtimö, pietaryrtti, nurmitädykeja hiirenvirna. Tien varressa esiintyy pienialaisesti myös kuivempaaalaa, jossa hietikkosara on valtalajina.Niittyhyönteisten, kuten päiväperhosten ja sudenkorentojen suosimaaaluetta.Metsien ilmentäjälajeista lehtojen suosijat kultarinta jamustapääkerttu ovat silmiinpistävän runsaita kuvioilla 35, 39 ja 40muodostamalla rehevällä lehtipuuvaltaisella alueella. Lisäksi useitasirittäjiä esiintyy kuvioilla 39 ja 40. Pikkutikka (VU) tavattiin kuvioilla35, 39 ja 40. Lajin vanhoja pesäkoloja löytyi muutamia kuviolta 39.Palokärki (EU-D1) pesi onnistuneesti kuviolla 39 ja 40 rajalla.