Luontoselvitys, Silvestris Oy (pdf) - Hanko

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 34 (41)havaittiin runsaina mm. pajulintu, peippo, punarinta, harmaasieppo,kirjosieppo, lehtokerttu, hippiäinen, rautiainen, mustarastas,laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas, viherpeippo,vihervarpunen, pikkukäpylintu, talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen,metsäkirvinen, käpytikka ja sepelkyyhky. Harvalukuisempiametsälajeja alueella edustivat punatulkku, hernekerttu, urpiainen,närhi, kulorastas ja lehtokurppa. Harvalukuisista metsälajeistapyrstötiainen (kaksi reviiriä) ja vanhempaa metsää suosivaidänuunilintu (neljä reviiriä) on esitetty kartalla 4. Petolinnuistavarpushaukka ja nuolihaukka pesivät alueella.Kulttuuriympäristöjen ja avoimen ympäristön lajisto oli Björkskärinselvitysalueella niukka. Laskennoissa alueella havaittiin pesivänäräystäspääskyjä, haarapääskyjä, västäräkkejä, pensaskerttuja,punavarpusia, keltasirkkuja, kaksi paria tiklejä sekä harakka- javarisparit.Harvalukuisista kulttuuriympäristön lajeista uuttukyyhky on esitettykartassa 3. Björkskärin selvitysalueelta löytyi muutamia lajillepesimiseen soveltuvia luonnonkoloja. Lisäksi alueelta on useiltavuosilta havaintoja lehtopöllöstä. Laskennoissa löydettiin lajin pönttö,mutta pesinnän onnistumisesta vuonna 2010 ei ole tietoa.Björkskärin selvitysalueen linnusto on kokonaisuudessaan esitettytaulukossa 2. Arvokkaat lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit jametsäympäristön ilmentäjälajit on esitelty omissa luvuissaan sekäkartoilla 3 ja 4.Perhoset6.2. Uhanalaiset lajitPerhosista tehtiin havaintoja kasvillisuus- ja elinympäristöselvityksenyhteydessä. Yhteensä havaittiin 14 päiväperhoslajia (taulukko 3).Havaituista lajeista useimmat ovat Lounais-Suomessa yleisiä. Hiemanharvinaisempia lajeja edustavat ovat orvokkihopeatäplä jatummapapurikko. Hietaheinäperhonen on melko harvinainen laji,joka viihtyy erityisesti avomeren läheisillä kallioalueilla ja voi ollasellaisilla paikoilla melko runsas, näin oli myös Björkskärin alueella.Muut lajit viihtyivät viljelyksestä jääneillä pelloilla (1, 4), hakamaisillaalueilla (44, 39), avosuon liepeillä (11) sekä merenrantaniityillä (49, 57,59).KasvitSelvitysalueelta havaittiin kolme uhanalaisluokiteltua kasvilajia –keltamatara, ketoneilikka ja liuskamaltsa.Keltamatara on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) ja ketoneilikka jaliuskamaltsa ovat luokiteltu silmälläpidettäviksi (NT) (Rassi ym. 2001).Keltamatara (Galium verum) on toistaiseksi suhteellisen yleinenperinnemaisemien ja vanhan asutuksen seuralaislaji. Sen uhkana ongeneettinen saastuminen eli risteytyminen uustulokas paimenmatarankanssa. Kedolla esiintyneet keltamatarat vaikuttivat vielä puhtaalta,mutta lähistöllä kasvaa myös paimenmataraa. Keltamatara ontuomittu häviämään alueen tienvarsien läheisyydestä. Sen sijaanmeren rannan läheisillä esiintymillä se on vielä melko suojattu.