Luontoselvitys, Silvestris Oy (pdf) - Hanko

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 30 (41)5. Norot ja rantavesialueetVesialueet on esitetty kartalla 2, johon viittaavat myös kohteidentunnukset A-G.5.1.NorotAlueen läpi virtaa kaksi noroa, jotka on molemmat ojitettu. Niistä,itäisempi, Sandbäcken (kartta 2, kohde A) on ruskea- jahumusvetinen. Uoma on koko pituudeltaan ojittamalla suoristettu. Seon enimmäkseen kasviton, mutta paikoitellen kasvaa reheväävesikasvillisuutta, lajeina pullosara, järvikorte, rantayrtti, terttualpi,ojasorsimo, purovita, mesiangervo ja rantapalpakko. Ojanpientareiden kasvillisuuteen kuuluvat mm. pikkurantamatara,luhtamatara, röyhyvihvilä, ranta-alpi, rantakukka, suoputki, virpapaju,luhtavuohennokka, keltaängelmä ja suo-orvokki. Suurin osaojanvarresta on kuitenkin jyrkkäreunaista ja rantakasvillisuudelle ontilaa niukasti jos ollenkaan.Itäisempi Stormossenilta laskeva noro (B) on niin ikään ojitettuja humusvetinen. Sen vesikasvillisuus on vähäistä, ainoana havaittunalajina uposkasvina kasvava rantapalpakko. Noron yläjuoksua kuvion22 alueella ei tutkittu tarkemmin.5.2. RantavesialueetVesialue kuuluu laajaan Natura 2000 -alueeseen FI0100005(Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahdenmerensuojelualue). Suojelu toteutetaan vesilain keinoin.Natura 2000 -alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa,vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Alueellasäädellään HELCOMin ympäristökomitean suositusten perusteellaerityisesti soran ja muiden maa-ainesten ottamista, ruoppauksia jamerenpohjan rakentamista, suurehkojen huvivenesatamienrakentamista sekä jätevesien johtamista ja kalanviljelylaitostenrakentamista. Alueella jo olevia satamia ja väyliä voidaan kuitenkinkäyttää ja kunnostaa vaarantamatta alueen suojelun tarkoitusta.(Ympäristöhallinto 2002)Rannanläheiset vesialueet voi jakaa kolmeen tyyppiin (kartta 2):1) Hiekkapohjiin, joissa kasvaa tiheää ilmaversoiskasvillisuutta(ruokoa, sini- ja merikaislaa); nämä rantajaksot sijaitsevat lahtienpohjissa, joissa vesi on matalaa ja jonne kerääntyy eloperäistäainesta, kuten vesikasvien jäänteitä; luontotyyppi ei oleuhanalainen;2) Hiekkapohjiin, joilla kasvaa uposkasvillisuutta (vitoja, tähkäärviää,merisätkintä, hauraa, näkinpartaisleviä); nämä sijaitsevatlahdissa;3) Kivikko- ja kalliopohjaa, joilla kasvaa rakkolevää (sekä vähemmänmyös muitakin uposkasveja, kuten merisätkintä); nämärantajaksot sijaitsevat tuulelle ja merenkäynnille alttiissarannanosissa; alueella rakkolevää esiintyy varsin paljon;luontotyyppi on Suomenlahdella uhanalainen, vaarantunut (VU).