Tasmanian piru ja muita outoja otuksia Australiasta

Luonto ja eläimet ovat läheisiä suomalaisillemetsien miehille. Hirvet ja ketut ovat tuttuja vieraitasavotoillakin ja joskus pääsee/joutuu silmäkkäinkunnon petojen - ilvesten, susien ja karhujenkinkanssa.Australiassa kohtaa vähän toisenlaista metsänväkeä,ehkä tv:n luoto-ohjelmista tuttuja. Monetnäistä ovat jo harvinaistuneet -kiitos ihmisen - niin,että niitä löytää varmasti vain eläintarhoista.Tasmanian piru jamuita outojaotuksia AustraliastaTasmanian Devil – Tasmanian piru on ainoastaan Tasmaniassa eläväpussipeto, joka tunnetaan vaarallisuudestaan. Vantteran oloinen otus onreilun kymmenen kilon painoinen ja 75 senttiä pitkä. Laajasti avautuvissaleukaperissä on uskomaton voima. Kerrotaan, että esim. hevosen luurangostajäljelle jää vain kallo eläinlauman jäljiltä. Tasmanian pirun ääntely on karmaisevaaulinaa ja örinää. Tuollaisen äänen kuuluessa pimeästä pusikosta, tuskin kukaanlähtisi ottamaan selvää äänen alkuperästä. Tasmanian pirua on käytetty myöspoliittisessa kielenkäytössä. Kalevi Sorsa vertasi aikanaan lehtimiehiä Tasmanianpiruun, joka kerran nilkkaan iskettyään ei hellitä otettaan koskaanAustraliassa on villihevosia (brumbyt), tosin niiden määrää ei kukaantiedä, tuhansia kuitenkin. Monet paikallisetkaan asukkaat eivätole nähneet niitä koskaan. Meillä oli onnea, kun osuimme oikeallepaikalle.Noin 60 sentin pituinen sinikielilisko oli paikallistenkin mielestä iso.Lisko on vaaraton.Koala eli pussikarhu on tuttu pehmoleluista. Mutta vertaaminenhellyttävään koalaan voidaan tulkita toisinkin: Koala kun nukkuuvuorokaudesta 20 tuntia ja syö lopun aikaa. Koalan näkeminen luonnossaei ole ilmeisesti paikallisille asukkaillekaan kovin tavallista,sillä kuvan koalan kohdalle tienvarteen muodostui aikamoinen ruuhka.109

Australian tunnetuin eläin on tietysti kenguru. Niitä on montaa erilajia.Nokkasiilimuistuttaaulkonäöltäänsuurta siiliä,vaikka eiolekaan näille sukua. Sillä ei olelainkaan korvalehtiä, mutta siltierinomainen kuulo. Eläimeltäpuuttuvat myös hampaat kokonaan,mutta se ei niitä tarvitsekaan,sillä sen ravinto koostuupääasiassa pienistä termiiteistäja muurahaisista, joita se pyydystääpitkällä ja tahmealla kielellään.Sillä on jaloissaan voimakkaatkynnet, joilla sen on helppoavata lujakin termiittikeko.Vesinokkaeäin eli platypus. Vesinokkaeläin on pituudeltaan noin 60cm ja elää 10 - 15 -vuotiaaksi. Australialaisen platypuksen häntämuistuttaa majavan häntää, lattea ruumis joiltakin piirteiltäänsaukkoa, poskipussit hamsteria, erittäin voimakaslihaksiset etujalatleijonaa, turkki voisi olla lainassa nisäkkäältä, mutta koiraiden takajalkojenmyrkkykannukset tuovat mieleen käärmeen, varpaiden välinenkuronta on yhteinen sammakon kanssa, ja nokka voisi ollalainassa ankalta. Vesinokkaeläin munii kuin lintu, matelija tai dino jahoitaa pienokaisiaan kuin kissa, ui kuin kala ja kaivaa räpylänsäpiilotettuaan kuin myyrä. (Wikipedia)Tällaisesta sementinkovastatermiittikeosta nokkasiili kaivaaruokaansa. Tämä pari metriäkorkea keko on vielä pienehkö.Vain Australiassa elävä lentokyvytön Emu on maailman toiseksisuurin ja Australian suurin lintu. Suurin lintu on strutsi. Noin 60kiloa painava emu liikkuu yllättävän vikkelästi.110