JH-Kuljetus pani tehoa puun ja sellun siirtoon s.72 - 77

Kaskisten puuntuonti nousee uusiin lukemiinJH-Kuljetus pani tehoa puunTammikuun alkuviikoilla on Kaskistensataman puulaiturissa tavallistakinkiireempi. Purkuvuorossa on panamalainenm/s Antares G lastinaan 38,000 kuutiometriäuruguaylaista eukalyptysta ja redillä,sataman ulkopuolella, odottelee sisarlaivam/s Atermon samanlaisessa lastissa.Kaskisten satamassa operoi seinäjokelainenJH –Kuljetus Oy, se on huolehtinut satamanraakapuutoiminnoista jo vuosia. Nyt JukkaHaaviston johtama yritys huolehtiiraakapuun laivasta tehtaalle jasellukuljetukset tehtaalta satamaan.Työmäärä kasvaa huimasti, kun Botniansellutehdas ja vastavalmistunut M-Realinkemihierretehdas lisäävät tuotantoaan. Viimevuonna Kaskisiin tuotiin kuitupuuta 650.000kuutiota; tänä vuonna tuontimäärä nouseeyli miljoonaan kuution. Sellualähtee puolestaan miljoonan tonnin verran.Homma ei toimi perinteisin menetelmin, vaansitä varten on rakennettu aivan omatehokkaisiin materiaalinkäsittelykoneisiin ja“maantiejuniin” perustuva logistiikkakonsepti.JMaAkKoMoVäVaEtuTakVä72

ja sellun siirtoonEukalyptuslasti siirtyy laivanomien nostureiden ja JH-Kuljetuksen materiaalinkäsittelykoneidenvoiminosin suoraan kuljetusautoihinja niillä tehtaalle,osin iso puumäärävarastoidaan väliaikaisestisatama-alueelle.Teräsvanteisten nippujenkäsittely oli uutta, valtaosinpuu tulee proomuissa jalaivoissa irrallisena.JH-Kuljetuksen rekkajuniin perustuvaa kuljetuskonseptiaon käyty katsomassa kauempaakin,kertoo toimitusjohtaja JukkaHaavisto. - Samantyyppisiä ratkaisuja voisyntyä muuallakin. Jukan mielessä muhiimyös nykyistäkin laajempien logististenkokonaispalvelujen tarjoaminen asiakkaalle.Ajatuksissa kehittyy koko ajan myösuudenlaisia, perinteistä tapaa kustannustehokkaampia,toimintamalleja kannon jatehtaan välille.Kun M-Real päätti investoida uuteenkemihierretehtaaseen Kaskisiin, syntyitarve rakentaa uudenlainen logistinen kokonaisratkaisuhoitamaan kasvavat tavaravirrattehdasalueen ja sataman välillävarmasti, tehokkaasti ja kilpailukyisesti.Perustan uudelle järjestelmälle loivattehtaiden logistiikasta vastaavat; sen pohjaltajärjestettiin tarjouskilpailu. Varsinvarhaisessa vaiheessa mukaan kehitystyöhöntuli myös tarjouskilvan voittanutJH–Kuljetus Oy.- Lähtökohta uudelle toimintamallilleoli sataman ja tehdasalueen välille rakennettavatieyhteys, jolla voidaan liikkuayleisiä teitä pidemmillä ajoneuvoilla jahuomattavasti suuremmilla kokonaismassoilla,kertoo Haavisto.- Tajusin, että homma ei toimi enääkannattavasti perinteisillä puutavarayhdistelmilläeikä sen paremmin kasetteihinH-KULJETUKSEN ROADTRAIN-VOLVON FAKTOJAlli:seliväli:konaismassa:ottori:äntömomentti:ihteisto:akseli:a-akseli:lityssuhde:Volvo FM12 6x4 vetoauto3.400 mm140.000 tonniaVolvo D 12D 460/460 hv2.200 Nm (1.100-1.450 rpm)VT22006PT Powertronic täysautomaatti9,0 tonnia32,0 tonnia, napavälitteinen5,41:173

Panaman lipun alla purjehtivat vuonna 1984 rakennettu Antares G ja sen pari vuotta nuorempi sisarlaiva Atermon ovat suurimmat laivat,jotka ovat käyneet Kaskisten satamassa tällä vuosituhannella. Laivat ovat 180 metriä pitkiä. Leveyttä on 30,5 metriä ja kuollutta painoarunsaat 39.000 tonnia. Laivaan mahtuu jopa runsaat 46.000 kuutiota puuta, mutta Kaskisten yhdeksän metrin väylä jää silloin matalaksi.ja “vetomestareihin” perustuvillaratkaisuillakaan. Siirrettävättavaramäärät ovat niin suuria jaaikataulutus hyvin tarkkaa.- Päädyimme “rekkajuniin”.Yli 30 metrisiin yhdistelmiin, joidenkokonaispainoissa päästäänjopa 140 tonniin, selittääJukka Haavisto. Vetoautojahankittiin lopulta kolme, – Var-muuden vuoksi.Volvot toimivatodotettuakinparemminRaskaiden rekkajunien vetureiksiJH-Kuljetus valitsi Volvon.– Ratkaisevimmat tekijät olivatVolvon vaihteisto ja vankkaTäysi sellulastisaapuu satamaan.Vetoauto jättää täydenperävaunun purettavaksi,ottaa tyhjäntilalle ja palaa samantientakaisin tehtaalle.vetolinja. – Volvo oli myös innollamukana haastavassa kehitysprojektissa.Suomessa asiaaninnostui erityisesti Kurre Westeniusja Göteborgin tehtaallamelkein koko tuotekehitysosasto,kertoo Jukka ja kehuulisää.- Autot ovat toimineet odotettuakinparemmin. Voimaa onriittävästi eikä talvikaan ole aiheuttanutongelmia.Raskaassa ajossa on aina riski,että jokin paikka pettää. Siksihuollon pitää toimia kellonympäri ja varmasti. – Jotta puuja sellu kulkevat suunnitellusti– yötä päivää, ei autoja ole varaaseisottaa pitkään korjaamollatai odottelemassa korjausaikaa,sanoo Haavisto.Kaskisten konseptissa asiaratkaistiin niin, että Volvo -huoltoNärpiön Käyttöautossa onjatkuvassa 24 tunnin valmiudessamahdollisia korjauksia varten.Perävaunut kovillaJos joutuvat rekkajunan veto-JH-Kuljetuksen satamakalustoonkuuluu mm. kolme järeäämateriaalinkäsittelykonetta. Neljäskinon tulossa. Purkupuuhissatoimitusjohtaja Jukka Haavisto.Kaskisten satama-alueelta johtaapelkästään raakapuun ja sellunkuljetuksiin rakennettu “yksityistie”suoraan Botnian ja M-Realin tehdasalueella. Se on yksitehokkaan logistisen kokonaisratkaisunkulmakivi.74

autot koville, eivät helpolla pääseperävaunutkaan. Perävaunut– pankkovaunut puun kuljetukseenja kapellivaunut sellunajoon- suunnitteli ja rakensiJukka Haaviston osaomistamasoinilainen perävaunuvalmistajaMatec-Trailer Oy.- Rakenteiden lujuudet perustuvatasiakkaan antamiin reunaehtoihin:12,5 tonnin akselimassaanja 40 kilometrin nopeuksiin.Kaiken kaikkiaan pyrittiinmahdollisimman vahvoihin,mutta yksinkertaisiin rakenteisiin,kertoo Haavisto.Puunkuljetusvaunuissa mitoituksenlähtökohtana oli materiaalinkäsittelykoneenkourankoko – pankkojen mitat ovatkuin rautatievaunusta.35 -metristen puutavarayhdistelmienhyötykuorma 80tonnista 100:aan tonniiin. Selluakulkee 32 metriä pitkässäkapelliyhdistelmässä niin ikäänlähes sata tonnia.Tehokasta onUusi logistiikkakonsepti onkinosoittanut tehokkuutensa. –Yksi auto ja yksi mies siirtääparhaimmillaan 300 tonnia selluatunnissa tehtaalta satamaan,Kaskisten satama on vuosia ollut yksi Suomen vilkkaimpia raakapuun tuontisatamia ja on sitä jatkossakin.Tänä vuonna satamaan tulee kuitupuuta yli miljoona kuutiometriä. Pääosin puu tulee Baltiasta ja Venäjältä.Alkuvuoden eukalyptustoimitukset Uruguayn puupelloilta saanevat niinikään jatkoa.raakapuussa päästään n. 250mottiin tunnissa suoraan laivastatehtaalle. Perinteisin menetelmintähän tarvittaisiin 4-5 autoaja 5-6 miestä laskee Haavisto.Miten tähän tultiin ?Jukka Haaviston kiinnostustehokkaaseen satamalogistiikkaansyntyi jo 90 –luvun alussa.– Kaskisiin alkoi tulla puuproomujayhä tiheämmin ja meitä olikymmenkunta maakunnanpuutavara-autoilijaa niitä pur-Raakapuun tuontiViime vuonna tuotiin Suomeen raakapuuta ennätysmäärä.Tarkat tilastot valmistuvat vasta lähiaikoina, muttaennakkotietojen mukaan tuontimäärä kiipesi vuonna2005 yli 22 miljoonaan kuutiometrin.Vuonna 2004 Suomeen tuodun raakapuun määrä oliMetlan keräämien tilastojen mukaan 16,9 miljoonaankuutiometriä. Määrästä 83 prosenttia oli peräisin Venäjältä,6 prosenttia Virosta ja 5 prosenttia Latviasta. Puuntuonti on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 1998 lähtienlukuunottamatta vuonna 2000 tapahtunutta hienoistanotkahdusta.Valtaosa puuta tuodaan juna- ja autokuljetuksina itärajanyli, mutta riittää sitä satamiinkin. Vilkkain puuntuontisatama oli vuonna 2004 Kotka. Sinne tuli 1.208.000kuutiometriä raakapuuta. Toiseksi vilkkain tuontisatamaoli Kaskinen (626.000 kuutiometriä).Vilkkaimmat raakapuun tuontisatamatSatamaTuontimäärä v. 2004 m³Kotka1.208.000Niputetun puun siirtäminen autoonoli tehtävä vaiheittain. Ensinyhdet niput suoraan laiturilta,ja nippujen hajottamisen jälkeenkuorma täytettiin kahmareilla.Tehtaan vaaka kertoi juuritämän kuljetuksen kokonaispainoksi101 tonnia, siitä hyötykuormaa67.100 kiloa.Markus Orava “rälläköi” autoonnostettujen puunippujen teräsvyötpoikki .KaskinenRaumaKemiPietarsaariHaminaInkooTolkkinen626.000588.000578.000453.000304.000129.000123.00075

kamassa. Homma alkoi pikkuhiljaatuntua tehottomalta käpistelyltäkun toimittiin hitaidenvaijerinostureiden kanssa, muisteleeJukka.Tuontipuumäärien kasvaessaHaavisto alkoi rakennella mielessäänuudenlaista kokonaiskuviota,muistelee Jukka. – Kiertelinkatsomassa eri puolilla mitenhommia hoidetaan ja millaisetkoneet soveltuisivat systeemiin.- Materiaalinkäsittelykoneitavalmistava Veli Mantsinen oli joaiemmin esittänyt vision, ettähydraulikoneet tulevat satamiinja Mantsinen oli jo rakentanutkinensimmäisen. Esitin sittenMetsäliitolle tällaiseen koneeseenperustuvan satamakäsittelymallinja sain sen läpi “omallariskillä”, kertoo Jukka.- Varsin nopeasti havaittiin,että sataman vaijerikoneet jäivätpuun ja sellun käsittelyssäNormaalisti satamaan saapuva puu puretaan laivasta suoraan autoonja tehtaalle. Valtavien eukalyptuslastien kanssa oli toimittavatoisin. Osa puusta välivarastoitiin satama-alueelle. JH-Kuljetukselleon lähiaikoina tulossa jo neljäs järeä materiaalinkäsittelykone.toiseksi – uusi systeemi oli paljonnopeampi ja pyöri vähemreiden(Botnian tytäryhtiö Siltamassatoimivien operaattomälläväellä.va Shipping ja Baltic Tank) kanssa.Siitä alkoi kasvu, toinen konehankittiin jo vuotta myöhemminja kolmas vuonna 2003. Nyt perinteisempien satamatoi mi-Työnjako JH-kuljetuksen jaon tulossa jo neljäs.joiden kesken on selvä. – MeJH-Kuljetus tekee Kaskisissa hoidamme raakapuutoiminnottiivistä yhteistyötä muiden sa-sekä Botnia Tankin materiaalinkäsittelynomilla miehillä, SilvaShippingin satamaväki hoitaamuun, kiteyttää Jukka.Satamamaailmaan tulo ja yhteistyönrakentaminen perinteistenahtaajien kanssa on vaatinutpaljon paneutumista jahenkilöstön kouluttautumistauusiin asioihin.– Lait ja asetukset, sopimuksetsekä turvamääräykset onoltava kunnossa ja tunnettavaja toiminnan on oltava kaikenkaikkiaan hyvin “läpinäkyvää”.Se vaati opettelua, järjestelyä jamonenlaista sopimista, kertooHaavisto. – Kun kaikki on kunnossa,yhteistyö on sujunut kitkatta.JH-Kuljetus Oy rakentaa Kaskistensatamaan myös satamataloa,se valmistuu alkukeväästä.Uudisrakennukseen.muuttaamyös Kaskisten satamakonttori,tulli, merivartiosto jaSilva Shipping76