Ponsse Oyj_Vuosikertomus 2010

hallituksen puheenjohtajanja toimitusjohtajan katsausVuonna 2010 Ponssella vietettiin yhtiön 40-vuotista taivalta maailman savotoilla.Vuosi oli monella tavalla merkittävä, mieleenpainuva sekä myös surullinen yrityksenperustajan ja hallituksen puheenjohtajan Einari Vidgrénin menehdyttyä lokakuussa.Vahva tilausvirta näkyi nopeasti ja vaikkatehtaamme söi tilauskantaa jatkuvastikasvavalla kapasiteetillaan, saavutimmevuoden toisella puoliskolla yhtiön historiankorkeimman tilauskannan.Edellisen vuoden raju taantuma ja kovat sopeutustoimet vaikuttivatvielä alkuvuodesta vahvasti toimintaamme. Taantumanaikana tehdyt muutokset konsernin rakenteeseen ja toimintoihinosoittivat vuoden kuluessa toimivuutensa. Nopeareagointi, oikeisiin asioihin keskittyminen ja paluu perinteiseenponsselaiseen arvomaailmaan mahdollisti onnistumisemme.Yhtiön toiminnot ovat tervehtyneet ja onnistuimmetavoitteessamme palauttaa yhtiö vahvan kassavirran ja kannattavuudentielle. Kasvu tapahtuu järkevästi edellä mainittujenreunaehtojen täyttyessä myös tulevaisuudessa. Yhtiö onsekä organisaatioltaan, että rakenteeltaan hyvässä iskussa tuleviinhaasteisiin.Metsäsektorin toiminta Ponssen näkökulmasta katsottunanormalisoitui vuoden 2010 aikana. Asiakkaidemme työtilanneoli hyvä kaikilla markkina-alueillamme ja heidän liiketoimintansakannattavalla pohjalla. Markkina-alueista Suomi, Ruotsi,Venäjä sekä Keski-Eurooppa ylläpitivät vahvaa tilausvirtaa.Pohjois-Amerikka pysyi haastavana koko vuoden Kanadan elpyessävuoden toisella puoliskolla kuitenkin Yhdysvaltoja paremmin.Huoltopalveluiden hyvä kysyntä jatkui heti vuodenalusta lähtien, ja asiakkaidemme hyvä työtilanne näkyi palvelu-ja varaosatuotteiden lisääntyneenä tarpeena. Myös vaihtokoneidenkysyntä pysyi koko vuoden hyvällä tasolla.Uusien kahdeksanpyöräisten harvesterien esiinmarssimarkkinoille on ollut vakuuttavaa. Taantuman aikana lanseeratutuudet tuotteet ja niiden nopea tuonti markkinoille osoittautuionnistuneeksi ratkaisuksi. Uudet kahdeksanpyöräisetharvesterit muodostivat 2010 jo merkittävän osan yhtiön tilauskannastaja ovat nyt korvanneet pitkälle kuusipyöräistenharvestereiden myyntiä. Pehmeille maille ja rinneolosuhteisiinsuunnitellut tuotteet ovat osuneet hyvin asiakkaiden tarpeisiinja niiden kysyntä on ollut jopa odotettua parempaa.Uudet tuotteet ovat olleet edistyksellisiä myös ergonomiassa,polttoainetaloudessa ja tuottavuudessa.Vuoden alussa tapahtunut konekaupan virkistyminen japäämarkkinoidemme nopea elpyminen mahdollisti kapasiteettimmekasvattamisen. Vuoden 2008 lopussa aloitettuja lomautuksiaperuttiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana,ja kokonaan lomautukset päättyivät 1.5.2010. Tuotannon tahdinkorjaannuttua yhtiössä aloitettiin myös maltilliset rekrytoinnit.Kokonaisuudessaan tuotanto palasi kahteen vuoroonloppuvuodesta 2010. Vahva tilausvirta näkyi nopeasti ja vaikkatehtaamme söi tilauskantaa jatkuvasti kasvavalla kapasiteetillaan,saavutimme vuoden toisella puoliskolla yhtiön historiankorkeimman tilauskannan.Juhlavuosi oli meille myös menetyksen vuosi – yhtiön perustajaja hallituksen puheenjohtaja Einari Vidgrén menehtyiäkilliseen sairaskohtaukseen 26.10.2010. Einari muodosti yritykselleniin vahvan arvomaailman ja toimintaperiaatteet, ettähänen asettamansa tienviitat tulevaisuuteen ovat selvät. Ponssenhistoria kertoo sisukkuudesta ja vahvasta arvomaailmasta.Meille on kunnia-asia jatkaa yhtiön toimintaa siten, kuin Einarion yhtiön tietä sen alkumetreiltä lähtien viitoittanut.Peräänantamaton ja rehti yrittäjähenki on jatkossakin kivijalka,joka on kaiken toimintamme perusta. Ponssella on ainaollut kasvollinen omistajuus, mikä ei tule muuttumaan. Ponssenpääomistus säilyy Vidgrénin perheellä ja yhtiö on tulevaisuudessakinperheyritys, jonka toiminta ja juuret ovat syvälläsuomalaisella maaseudulla.PONSSE metsäkoneita tehdään Vieremällä nyt ja tulevaisuudessaammattitaitoisen ja työhönsä sitoutuneen henkilökunnanvoimin.Juha VidgrénHallituksen puheenjohtajaJuho NummelaToimitusjohtaja4 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 5

tietoa osakkeenomistajillevuosi 2010 lyhyestiPonsse Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous järjestetääntiistaina 12.4.2011 klo 10.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessaPonssentie 22, 74200 Vieremä.OsallistumisoikeusOikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, jokaviimeistään 31.3.2011 on merkitty osakkeenomistajaksi EuroclearFinland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja,jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisestirekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistajavoidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon,mikä on tehtävä viimeistään 7.4.2011 klo 10.00 mennessäyhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidynosakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoinomaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistäosakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumistayhtiökokoukseen.IlmoittautuminenOsakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen,tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona6.4. ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen PonsseOyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon020 768 800, faxilla numeroon 020 768 8690 tai internetissäosoitteessa www.ponsse.com/yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessakirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajanpäättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaanilmoittautumisten yhteydessä.OsinkoPonsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle,että vuodelta 2010 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta.Lisäksi ehdotetaan, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksenpäättämään mahdollisesta lisäosingon maksamisesta vuoden2011 loppuun mennessä. Osinko maksetaan osakkaalle,joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 15.4.2011 on merkittyEuroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingonmaksupäivä on 26.4.2011.OsakerekisteriPonsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloaEuroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetäänilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensaliittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänelläon arvo-osuustili.Taloudelliset julkaisut vuonna 2011Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2010 koskevan tilinpäätöstiedotteenja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta.Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2011 julkaistaan seuraavasti:• tammi–maaliskuu 26.4.2011• tammi–kesäkuu 9.8.2011• tammi–syyskuu 25.10.2011Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksiPonssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.Taloudellisten julkaisujen tilaaminenTämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä.Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta:Ponsse OyjPonssentie 22, 74200 VieremäPuh. 020 768 800, Fax 020 768 8690Sähköposti: corporate.communications@ponsse.comVuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessawww.ponsse.com.SijoittajasuhteetPonsse noudattaa kahden viikon hiljaista jaksoa eli yhtiönedustajat eivät kommentoi yhtiön tulosta kahteen viikkoon ennentulostiedotteiden julkistamista. Muina aikoina analyytikoidenja sijoittajien kyselyihin vastataan puhelimitse, sähköpostillaja järjestämällä sijoittajatapaamisia.Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voittekääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:Juho NummelatoimitusjohtajaPuh. 020 768 8914, Faksi 020 768 8690Sähköposti: juho.nummela@ponsse.comPetri HärkönentalousjohtajaPuh. 020 768 8608, Faksi 020 768 8690Sähköposti: petri.harkonen@ponsse.comSijoitusanalyysitMm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena:Danske Bank, Evli Pankki Oyj, FIM, Inderes Oy, NordeaMarkets, Pohjola Pankki Oyj, Swedbank.Ponssen 40v-juhlavuoden aikana metsäsektorin toiminta normalisoituiyhtiön näkökulmasta katsottuna mahdollistaen liiketoiminnanpositiivisen kehittymisen. Yhtiön kannattavuusparani ja kassavirta kehittyi positiivisesti vuoden aikana. Vieremäntehtaan kokoonpano siirtyi vuoden viimeisellä neljännekselläkahteen vuoroon sitten vuoden 2009 alun. Yhtiössä aloitettiinmaltilliset rekrytoinnit.Vuonna 2010 markkina-alueista Pohjois-Eurooppa ja Venäjäolivat liikevaihdollisesti vahvoja. Asiakkaidemme työtilanne olikaikilla päämarkkina-alueilla hyvä, mikä näkyi huoltopalvelujenja vaihtokoneiden vahvana kysyntänä. Yhtiön tilauskanta oli katsauskaudenlopulla vahva ja huoltopalveluliiketoiminta edelleenvahvassa kasvussa. Liiketoiminnan rahavirta muodostui hyväntuloksen ja vaihto-omaisuuden tehokkaan hallinnan ansiostaerinomaiseksi ollen 28,5 (11,2) miljoonaa euroa positiivinen.pörssitiedotteet 201016.02. Ponssen tilinpäätös 1.1.–31.12.200923.02. Muutos Ponsse Oyj:n operatiivisessa johdossa08.03. Yhtiökokouskutsu16.03. Ponsse Oyj:n vuosikooste 200929.03. Ponsse Oyj:n hallituksen jäsenehdokkaat ja ehdotustilintarkastajaksi30.03. Tapio Mertanen Ponssen huoltopalvelujohtajaksi31.03. Ponsse Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksiä19.04. Ponsse Oyj:n vuoden 2010 liikevaihdon ja liiketuloksenennakoidaan muodostuvan odotettua paremmaksi27.04. Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2010Vaativiin maastoihin suunniteltuja uusia 8-pyöräisiä harvesterimallejaesiteltiin näytöksissä laajalti eri markkina-alueillaja vastaanotto oli erittäin hyvä. PONSSE Ergo 8w ja PONSSEFox muodostivat 2010 merkittävän osan yhtiön tilauskannasta.Ponssen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Einari Vidgrénmenehtyi sairaskohtaukseen 26.10.2010. Yhtiön hallitusjärjestäytyi uudelleen ja puheenjohtajaksi valittiin yksimielisestiJuha Vidgrén. Einari Vidgrénin kuolinpesän omistuksessaolevat osakkeet tulevat siirtymään perinnönjaossa tasapuolisestiEinari Vidgrénin neljän rintaperillisen kesken, joista Janne,Juha ja Jarmo Vidgrén ovat Ponsse Oyj:n palveluksessa.Nopea reagointi, oikeisiin asioihin keskittyminen ja paluuperinteiseen ponsselaiseen arvomaailmaan on mahdollistanutyhtiön toimintojen tervehtymisen, ja tuotevalikoima vastaa hyvinmarkkinoiden tarpeita.AVAINLUVUT IFRS 2010 IFRS 2009Saadut tilaukset M€ 311,2 143,5Tilauskanta M€ 68,3 20,3Liikevaihto M€ 262,4 146,7Liiketulos M€ 21,7 -15,7Liiketulos % liikevaihdosta 8,3 -10,7Liiketoiminnan rahavirta M€ 28,5 11,2Tilikauden tulos M€ 23,3 -20,3Korollinen nettovelka M€ 24,2 40,8Omavaraisuusaste % 46,9 41,329.04. Ponssen hallitus päätti avainhenkilöidenkannustinjärjestelmästä10.05. Ponsse Oyj aloittaa omien osakkeiden hankinnan10.08. Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–30.6.201018.10. Timo Karppinen Ponsse Oyj:nkehitys- ja strategiajohtajaksi26.10. Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–30.9.201026.10. Ponsse Oyj:n perustaja ja hallituksen puheenjohtajaEinari Vidgrén on menehtynyt11.11. Ponssen taloudellinen tiedottaminen vuonna 201101.12. Arvopaperimarkkinalain 2 pykälän 10 § luvunmukainen liputusilmoitus6 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 7

tapahtumia vuoden varreltaheinäkuu Ponssen 40v-juhlatunnelmaa jaPonsse-henkeä Euroopan korkeimman vuorenElbrusin huipulla 5 642 m, Venäjä27.8. 7000. kone valmistuu tehtaaltaELOKUU Juhlavuoden DEMO-kiertue, USA20.5. Einari Vidgrénsäätiön palkittuja 2010,MetsäkoneyrityksetAatto Silventoinen Oy jaKarttulan Metsätyö Oy13.8. Avoimet ovet tehtaalla4.9. 7000. kone luovutetaanKoneyhtymä RandelinilleTammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu JoulukuumarraskuuPonsse Ladyt jokiristeilyllä,Ranska10.12. Ponsse Oyj solmi uusiasponsorointisopimuksia urheilussa2.-4.9. FinnMETKO-messut, Jämsäjoulukuu Japanin ensimmäinenPONSSE harvesteri14.8. Ponssen 40v-juhlat, VieremäJarmo, Janne, Einari ja Juha Vidgrénsyyskuu Ponsse North America Inc. LoggingCongress -messuilla, Green Bay, USA1.12. Juhlavuoden DEMO-kiertue, Kanada8 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 9

katsaus markkinaympäristöönVuosi 2010 tarkoitti Ponsselle nousua erittäin vaikeasta taantumasta. Vuoden2008 loppupuolella romahtanut metsäkoneiden kysyntä alkoi virkoamaan vuoden2010 alkupuolella. Ensimmäiset merkit piristyvästä konekaupasta tulivat huoltopalveluista.Asiakkaidemme työtilanne parani ja he alkoivat saada konekantansatäysimääräisesti savotoille vuoden alkupuolella. Asiakkaidemme parantunut työtilannenäkyi huoltopalveluiden ja varaosien kasvaneena kysyntänä.Meidän tulee päivittäin todistaa asiakkaillemme,että olemme heidän luottamuksensa arvoisia.Markkinoiden ollessa alkuvuonna edelleen varovaisia asiakkaattäyttivät investointitarpeensa vaihtokonehankinnoilla. NäinPonssen vaihtokonevarastot saatiin hyvin liikkeelle ennen uuskonemarkkinoidenpiristymistä. Uuskonemarkkinat lähtivätvahvistumaan ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja olivathyvällä tasolla vuoden kolmannen neljänneksen alkuun mennessä.Markkina-alueista Suomi, Ruotsi, Venäjä sekä Keski-Eurooppaylläpitivät vahvaa tilausvirtaa. Pohjois-Amerikka pysyihaastavana, joskin konemyynti kehittyi erityisesti Kanadassa.Ponssella ei vaikeimpinakaan aikoina tingitty huoltopalveluistaeikä tuotekehityksestä. Toimme taantuman aikana nopeastimarkkinoille merkittäviä tuoteuutuuksia ja teimme suuriamuutoksia yhtiön toimintatapoihin ja organisaatiorakenteisiin.Vuosi 2010 osoitti ratkaisumme oikeaksi. Tehtyjen toimenpiteidenansiosta meillä oli tarjota asiakkaillemme oikeat tuotteetmarkkinoiden piristyessä ja asiakkaidemme konekanta olikunnossa puukaupan lähtiessä liikkeelle. Nopea reagointi ja oikeisiinasioihin keskittyminen on jatkossakin olennaista yhtiönelinvoimaisuuden kannalta. Tuotekehitystyön on oltava jatkuvaa,jotta pystymme vastaamaan puunkorjuun muuttuviintarpeisiin. Samalla keskitymme tuotteiden laatuun. Teemmeasiakkaidemme kanssa systemaattista yhteistyötä tuotteidenlaadun jatkuvassa parantamisessa.Uudet, vuonna 2009 markkinoille esitellyt tuotteet muodostavatnyt merkittävän osan tilauskantaamme. 8-pyöräisetharvesterit ovat syöneet markkinaosuuksia 6-pyöräisiltä harvestereiltaja uudet nosturi- ja harvesteripäätuotteet ovat niinikään saaneet positiivisen vastaanoton. 2010 Ponssella jatkettiinuusien 8-pyöräisten harvesterimallien PONSSE Foxin jaPONSSE Ergo 8w:n lanseerausta. Uutuustuotteet esiteltiin ensimmäistäkertaa laajemmalle yleisölle Suomessa FinnMET-KO-messuilla Jämsänkoskella. Uutuustuotteet olivat vahvastiliikkeellä myös muiden markkina-alueidemme suurimmillamessuilla ja juhlavuoden demoissa. Asiakkaidemme käyttökokemuksettuotteista ovat olleet erittäin hyviä. Erityistä kiitostaolemme saaneet PONSSE Fox -harvennusharvesterista, jonkatekniset ratkaisut ovat tuoneet korjuutyön käyttömukavuuteenja tehokkuuteen asiakkaiden toivomia parannuksia. 8-pyöräisetharvesterimallit mahdollistavat puunkorjuun entistä ympäristöystävällisemminja entistä haastavimmista korjuukohteista –pehmeiltä mailta ja jyrkistä rinteistä.Asiakkaidemme luottamus tuotteisiimme ja toimintaammeon ollut kilpailuvaltti, joka on mahdollistanut nousumme taantumanjälkeen – ilman asiakkaidemme menestystä ei Ponssellakaanole menestymisen mahdollisuuksia.Huoltopalveluiden merkitys tulee edelleen korostumaanasiakkaidemme yritystoiminnan tukemisessa. Syksyllä 2010investoimme muun muassa Iisalmen huolto- ja varaosapalveluidenlaajentuneisiin tiloihin. Iisalmen huoltopalvelukeskustoimii keskusvarastona myös kansainvälisille varaosapalveluillemmelähes 100 huoltopalveluammattilaisen voimin.Vuoden 2010 aikana purimme Vice President -organisaatiorakenteen,joka aiemmin jakoi markkina-alueemme eri hallintoalueisiin.Haluamme muutoksella kehittää edelleen asiakaspalveluammesiten, että paikallisten asiakkaidemme yhteystehtaaseen on mahdollisimman suoraviivainen ja palaute välitöntä.Markkina-alueiden vetovastuussa ovat nyt tytäryhtiöidentoimitusjohtajat ja aluejohtajat, jotka ovat välittömässä kosketuspinnassapaikallisiin asiakkaisiin.Lokakuussa koimme suuren menetyksen yhtiön perustajanja hallituksen puheenjohtajan Einari Vidgrénin kuoleman johdosta.Ponsse ja yhtiön toiminnan asiakaslähtöisyys oli aina Einarillekaikki kaikessa. Sitä perintöä perheellämme on kunniajatkaa yhdessä muiden ponsselaisten kanssa. 40-vuotisjuhlassammeEinarin kotitalon pihapiirissä Einarilta kysyttiin mitäPonsse on 20 vuoden päästä. ”Kyllähän se ihan selvä on, ettäPonsse on mualiman paras ja halutuin mehtäkone – en tiijä siitäyhtiön suuruuvesta. Ja että ihmiset silloinkin tykkeisivät ollaPonssella töessä.” Yhtiön perustajalle tyypillinen rehti eteenpäinmenemisen meininki yhdessä asiakkaidemme kanssa onse, mitä me olemme ja mihin me uskomme.Ponsselaiset arvot ovat olleet selvät yhtiön perustamishetkestälähtien. Ne viitoittavat Ponssen suunnan myös tulevaisuuteen.Einaria siteeraten meidän tulee päivittäin todistaaasiakkaillemme, että olemme heidän luottamuksensa arvoisia.Jatkuvuus ja positiivinen tekemisen meininki ovat tärkeä osaPonssen menestystarinaa; sukupolvesta toiseen jatkuvat luottamuksellisetja pitkäaikaiset asiakassuhteet, ammattitaitoiset japitkäaikaiset työntekijät, jatkuva tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.Jarmo VidgrénMyynti- ja markkinointijohtaja10 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 11

aluekatsauksetPONSSE huoltopalvelua, Uruguay Veracelin savotalla, Bahia, Brasilia Stora Enso -tiimi savotalla, Guangxi, Kiina Bill Radies,Radies Corp, Marion, WI, USAPohjois-EurooppaVuosi alkoi konemyynnin kannalta Pohjois-Euroopassa rauhallisesti. Markkinat alkoivatkuitenkin osoittaa elpymisen merkkejä vuodenensimmäisen neljänneksen aikana ja konemyyntialkoi vetää. Asiakkaidemme työtilanne oli hyvä, mikänäkyi palvelu- ja varaosatuotteiden vahvana kysyntänä hetivuoden 2010 alusta alkaen. Kahdeksanpyöräisten harvesteriuutuuksienPONSSE Foxin ja PONSSE Ergon lanseeraus jatkuija asiakkaat ottivat uutuustuotteet vastaan erittäin hyvin. Lisääntynytkorjuutarve pehmeillä ja muutoin haastavilla korjuukohteillaon lisännyt kahdeksanpyöräisten koneiden suosiotamuun muassa niiden muita metsäkoneita alhaisempienpintapaineiden vuoksi. Myös tehokkaiden harvennusharvestereidenvahvistunut kysyntä vauhditti PONSSE Foxin myyntiä.Merkittävin asiakastapahtuma Pohjois-Euroopassa oli Finn-METKO 2010 -messut Jämsässä syyskuussa. Tapahtumassavieraili kolmen päivän aikana yli 33 000 kävijää. Elokuun puolivälissävietettiin Ponssen 40-vuotisjuhlia Einari Vidgréninkotitilalla Vieremän Niemisillä asiakkaiden ja henkilökunnankesken. Uutuusharvestereita esittelimme koneyrittäjille demokiertueillaeri puolilla markkina-aluetta.Suomen metsäkonemarkkinat elpyivät vuoden 2010 aikanakohtalaisen nopeasti vuoden 2009 pahasta notkahduksesta.Yrittäjien patoutunut investointitarve alkoi purkautua aluksivaihtokonemyynnin aktivoitumisena. Ponsse säilytti asemansaSuomen markkinajohtajana noin 42 %:n markkinaosuudella.Konekauppa ei kuitenkaan ole vielä yltänyt aiempien vuosientasolle.Koneyrittäjien työtilanne parani huomattavasti vuodentakaisesta, ja pakkastalvi paransi korjuutilannetta entisestään.Myös kuiva kesä ja puunkysynnän yleinen toipuminenjätti koneyrittäjien kesäseisokit normaalia lyhyemmiksi tai niitäei pidetty lainkaan. Energiapuun korjuu jäi edellisvuotta pienempäänrooliin, kun teollisuuden pyöreän puutavaran kysyntäkasvoi. Energiapuunkorjuuta ei ole unohdettu, mutta sentoimintamallit alalla hakevat vielä muotojaan.Yrittäjien parantunut työtilanne näkyi erityisesti huolto- javaraosapalveluissa. Metsäkoneyrittäjät käyttivät palveluitammeturvatakseen tehokkaan ja luotettavan puuhuollon asiakkailleen.Huoltosopimuksien suosio on Suomessa jatkuvassakasvussa, minkä ansiosta myös huoltopalveluita on helpompisuunnitella ja kehittää.Uudet kahdeksanpyöräiset harvesterit olivat asiakkaidenmieleen, ja uusi Fox nousi jo Suomen myydyimmäksi harvesterimalliksivuonna 2010. Niin ikään uusi PONSSE H6 oli myydyinharvesteripäämme, joka on erinomainen yleisharvesteripääniin uudistushakkuisiin kuin harvennuksillekin. H6 onosoittautunut myös hyväksi joukkokäsittelyharvesteripääksi.Joukkokäsittely oli metsäalan vuoden keskustelluimpia puheenaiheitaSuomessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että harvennushakkuutovat menossa joukkokäsittelyn suuntaan, mikä tehostaapuutavaran korjuuta myös pienipuustoisilta kohteilta.Ruotsin ja Tanskan puunkorjuumarkkinoilla vuosi 2010 olitoipumisen aikaa. Markkinatilanne kääntyi kuitenkin positiiviseksi.Ruotsi on yksi maailman johtavia markkinoita puuteollisuustuotteidentuotannossa ja viennissä. Maan pinta-alastanoin 23 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata ja vuosittainenpuunkorjuumäärä on noin 80–85 miljoonaa kuutiota. Keskimäärinmarkkina tarvitsee noin 600–800 tavaralajimenetelmänmetsäkonetta. Vuonna 1994 perustettu Ponsse AB vastaaPonssen Ruotsin ja Tanskan markkinoista yhdessä 29 sopimushuoltajankanssa.”Koneiden käyttömukavuus ja ergonomia sekä ympäristönäkökohdatovat vuosi vuodelta entistä tärkeämpiä ominaisuuksia.Uudet kahdeksanpyöräiset PONSSE Fox -harvennusharvesterija uudistushakkuille tarkoitettu PONSSE Ergo 8w -harvesteriovat olleet menestys Ruotsin markkinoilla.”Jerry Wannberg, toimitusjohtaja, Ponsse AB, RuotsiRuotsissa metsäkonemyynti toipui vuoden 2010 aikana vuodentakaisista alhaisista myyntimääristä ja päätyi vuoden lopullalähes normaalille tasolle. Ruotsin metsätalous on pitkällekehittynyttä, ja käytännössä alueella korjataan puuta kaikentyyppisillä tavaralajimenetelmän koneilla. Lisääntynyt keskittyminenharvennushakkuisiin on suunnannut markkinoita yhäenemmän harvennuksille kehitetyn korjuukaluston suuntaan.Paineet saada yhä tehokkaampia ja tuottavampia koneita energiapuunkorjuuseen on painottanut kysyntää tehokkaisiin joukkokäsittelyratkaisuihin.Koneiden käyttömukavuus ja ergonomiasekä ympäristönäkökohdat ovat vuosi vuodelta entistä tärkeämpiäominaisuuksia.Ponsse on jatkanut tuotteidensa kehittämistä markkinoidentarpeiden mukaisesti. Uudet kahdeksanpyöräiset PONSSE Fox-harvennusharvesteri ja uudistushakkuille tarkoitettu PONSSEErgo 8w -harvesteri ovat olleet menestys Ruotsin markkinoilla.Ponssen juhlavuoden kunniaksi Ponsse AB kutsui eri puoliltaRuotsia asiakkaitaan 40-vuotisjuhliin. Syksyllä alueella toteutettiinkiertue, jossa esiteltiin kahdeksanpyöräisiä uutuustuotteita.Tanska on pieni metsätalousmarkkina, jossa vuosittaisetkorjuumäärät ovat vain pari prosenttia Ruotsin korjuumääristä.Ponsse AB on ollut mukana Tanskan markkinoilla myyntiedustajanja sopimushuoltajan kautta vuodesta 2006. Keskimäärinmaan kokonaismarkkina tavaralajimenetelmän koneille onnoin 20–25 konetta. Myös Tanskan konemyynti elpyi vuoden2010 aikana ja Ponsse kasvatti hieman markkinaosuuttaan.Norja on hajanainen markkina-alue, minkä vuoksi on tärkeääpystyä tarjoamaan asiakkaille kaikkeen puunkorjuuseen soveltuvaamonikäyttöistä kalustoa – harvennuksille, uudistushakkuuseenja bioenergian korjuuseen. Puunkorjuu on Norjassahaastavaa jyrkkien rinteiden ja runsaan lumen vuoksi. Joukkokäsittelyynsoveltuvat harvesteripäät, energiakourat, kuusi- jakahdeksanpyöräiset konemallit, nosturivaihtoehdot ja ympäristönäkökohdathuomioivat tuotteet ovat hyvä tuotevalikoima Norjanmarkkinoille. Uutuustuotteet olivat kiertueella eri puolillaNorjaa – Fox, Ergo 8w, Buffalo ADS ja H6 saivat erinomaisenvastaanoton.Ponssen Norjan tytäryhtiö on perustettu vuonna 1998. Painopisteyhtiön toiminnassa on tarjota asiakkaan tarpeisiin soveltuviametsäkoneita ja korkealaatuista huoltopalvelua.Baltiassa talous tasapainoili vuonna 2010 ja paineet pyöreänpuun viennille talouden tukemiseksi kasvoivat. Myös kiinnostusenergiapuunkorjuuseen vahvistui. Vuonna 2010 Virossakorjattiin puuta 8, Latviassa 10–12 ja Liettuassa 5–6 miljoonaakuutiometriä. Pääasiallisena korjuumenetelmänä Baltiassa ontavaralajimenetelmän koneilla tehtävä puunkorjuu. Metsätalouson tärkeä tekijä Baltian maiden kansantaloudessa, puunkorjuutapyritään kehittämään jatkuvasti teollisuuden tehostamiseksi.Näin ollen myös metsäkoneiden tarve on kasvanut.Konekesko on toiminut Ponssen jälleenmyyjänä Baltian alueellavuodesta 2006. Yhtiöllä on 10 myynti- ja huoltopalvelukeskustaeri puolilla Baltiaa. Sen metsäkonemarkkina ei ole yhtenäinenvaan kussakin maassa on omat erityispiirteensä: Vironpuunkorjuuyritykset ovat suhteellisen pieniä, Latviassa sen sijaantoimii muutamia isoja yrityksiä ja Liettuassa on sekä yk-12 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 13

aluekatsauksetPONSSE Fox, Vieremä Ladenson savotalla, Venäjä PONSSE Ergo 8w, Ranska PONSSE Bear C6-nosturilla, Etelä-Ruotsisityisiä että valtion omistuksessa olevia puunkorjuuyrityksiä.Baltian maissa toimiville Ponsse-asiakkaille on kuitenkin ollutyhteistä se, että ne ovat kyenneet nopeasti mukautumaanteollisuuden tarpeisiin ja hyödyntämään hyvin nykyaikaistapuunkorjuuteknologiaa. Viron ja Latvian myydyimmät konemallitovat PONSSE Ergo -harvesteri ja PONSSE Buffalo -kuormatraktori,joilla on kokoluokassaan markkinoiden paras maine.Liettuassa suosituin konemalli on PONSSE Wisent -kuormatraktori.Vuonna 2010 Baltian markkinoille esiteltiin menestyksekkäästiPONSSE Fox -harvesteri. Lisääntynyt tarve alhaistenpintapaineiden metsäkoneille toi Latvian markkinoille myösuuden PONSSE Ergo 8w -harvesterin. Ponssen 40-vuotisjuhlaavietettiin asiakkaiden kanssa vierailemalla Ponssen Vieremäntehtaalla sekä Ponssen osastolla FinnMETKO 2010 -messuilla.Kuluneena vuonna Latviassa aloitettiin yhteistyö metsäalanoppilaitosten kanssa metsäkonealan ammattilaisten koulutuksentukemiseksi.Keski- ja Etelä-EurooppaPonssen myynti Keski- ja Etelä-Euroopassa kehittyisuotuisasti toimintaympäristön normalisoituessavuoden 2010 aikana. Vaikka markkinaei ole vielä niin sanotulla normaalilla tasollaan,markkina-asemaa kyettiin vahvistamaan laajentuneen peruskone-,harvesteripää- ja nosturivalikoiman ansiosta. Alueellaon tehty pitkäjänteistä työtä ja asiakasuskollisuus on pysynytkorkealla tasolla. Asiakkaiden oli edellisvuotta helpompaa saadakonerahoitusta. Asiakkaiden työtilanne oli vuoden aikanakokonaisuudessaan hyvä ja koneiden käyttöasteet korkeita, mikänäkyi huoltopalveluiden liikevaihdon suotuisana kehityksenä.Huoltopalveluita kehitetään jatkuvasti. Saksalaisen jälleenmyyjämmeWahlers Forsttechnikin varaosavarasto on yksi suurimmistametsäkonealan varaosavarastoista Keski-Euroopassa.Merkittävimmät markkinat olivat edellisvuosien tapaan Saksa,Ranska ja Iso-Britannia, joissa Ponssella on vahva ja vakiintunutasema. Ponssella on tytäryhtiöt Ranskassa (Ponsse SAS,perustettu 1995) ja Isossa-Britanniassa (Ponsse UK, perustettu1996). Saksassa toimimme pitkäaikaisen jälleenmyyjämmeWahlers Forsttechnik GmbH:n (metsäkonealalla vuodesta1972) kautta vuodesta 1993 lähtien. Mainittujen maiden lisäksimyyntimme kehittyi myös Espanjassa jälleenmyyjämme HermanosToimil García, S.L:n (edustajamme vuodesta 2008) tehokkaanuusasiakashankinnan ansiosta sekä vaihtokoneidenosalta Puolassa jälleenmyyjämme PML:n (Profesjonalne MaszynyLesne, edustajamme vuodesta 2002) toimesta.”Laadukkaat huoltopalvelut ja varaosien saatavuus sekä luottamuksellisetasiakassuhteet ovat tärkeimmät menestystekijät.Hyvä yhteistyö Ponssen ja Wahlersin välillä perustuu samanlaisiintoimintaperiaatteisiimme. Luotamme toisiimme- yhtiömme nojaa 100 % PONSSE tuotteisiin.”Ralf Dreeke, toimitusjohtaja, Wahlers Forsttechnik, SaksaPuunkorjuualueena Keski- ja Etelä-Eurooppa on hyvin vaihteleva.Puunkorjuuyritysten koko vaihtelee suuresti yhden koneenyrityksistä aina 50 koneen yrityksiin asti. Maasta riippuenmetsät ovat valtio- tai yksityisomisteisia, usein alueellisestirikkonaisia ja niiden hoidon taso vaihtelee. Puuston koko ja lajimääräon niin ikään laaja.Alueen puunkorjuussa siirrytään yhä jyrkemmille rinteille,mikä sanelee vaatimuksensa koneiden ominaisuuksille. Myösympäristöystävällisten tuoteratkaisujen merkitys alueen puunkorjuussakasvaa jatkuvasti.Myydyimmät konemallimme olivat edelleen PONSSE Ergo-harvesteri ja PONSSE Buffalo -kuormatraktori. Keski- ja Etelä-Eurooppa on kuitenkin puunkorjuualueena varsin monimuotoinen,ja alueella on kysyntää käytännössä kaikille valmistamillemmekonemalleille.Harvesterien osalta uusi pienemmän kokoluokan kahdeksanpyöräinenyleisharvesteri PONSSE Fox sekä PONSSE Ergonkahdeksanpyöräinen malli ovat olleet todellisia myyntimenestyksiä.Koneiden monikäyttöisyys, erinomaiset rinneominaisuudetja hyvä soveltuvuus myös energiapuun korjuuseenpääsevät oikeuksiinsa alueen monimuotoisissa ja haastavissakorjuuolosuhteissa. Kahdeksanpyöräiset harvesterit ovat olleeterittäin tervetullut uutuus esimerkiksi Saksan ja Ison-Britannianvaativiin rinteisiin. Tasapainotetut telit ovat tukeneet hyvinkuormatraktoreiden myyntiä, ja asiakaslähtöisen ohjelmistokehitystyönmerkitys on ollut suuri. Panostukset tuotteidenvirheettömään laatuun ja toimintavarmuuteen ovat tuottaneettuloksia ja saaneet hyvää palautetta asiakkailtamme. Erityistähuomiota on saanut myös Foxin nosturiuutuus PONSSE C22helpon ja tuottavan käsiteltävyytensä ansiosta.Tällä hetkellä 70 % Saksassa myydyistä PONSSE harvestereistaon kahdeksanpyöräisiä. Kuormatraktorimyynnissä alueellaarvostetaan koneen ketteryyttä ja sopivaa painon ja tuottavuudensuhdetta. Viime vuosien suuntaus yhä suurempiinkuormatraktoreihin on pysähtynyt, mutta edelleen koneiltavaaditaan tuottavuutta. Näihin vaatimuksiin PONSSE kuormatraktoritovat vastanneet erittäin hyvin – nostovoiman, konepainonja mittojen suhde on erinomainen kaikissa kokoluokissa.Aiempien vuosien tapaan Ponssen jakeluverkosto järjestiaktiivisesti konetyönäytöksiä ja osallistui messutapahtumiin,joita olivat muun muassa Interforst Saksassa, Euroforest Ranskassa,APF Iso-Britanniassa, Galiforest Espanjassa ja Eko-LasPuolassa. Lisäksi jakeluverkostomme osallistui Ponssen näyttäviin40-vuotisjuhliin ja FinnMETKO 2010 -messuille sekäjärjesti omia alueellisia tapahtumia.Venäjä ja AasiaVenäjän markkinoilla vuosi 2010 oli vahvaanousun aikaa. Puunkorjuumäärät lähtivät nousuunuseimmilla alueilla ja raakapuun sekäuseimpien puutuotteiden kysyntä ja hinnatnousivat edellisvuoden pohjalukemista. Uusien ja käytettyjenkoneiden myynti ylitti reilusti odotukset, jotka olivat vuoden2009 jälkeen maltillisia. Talouden ja kysynnän nopea toipuminennäkyy koko vuoden toiminnassamme ja näkymät lähitulevaisuudelleovat hyvät.Parasta kehityksemme oli Venäjällä Itä-Siperian ja Kaukoidänalueilla edellisvuoden tavoin. Myös Venäjän länsialueidenja Valko-Venäjän markkinat alkoivat kehittyä positiivisestivuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Konemyynnin ohella kasvoihuoltopalveluiden liikevaihto, kun asiakkaamme ottivat olemassaolevaa konekapasiteettiaan laskusuhdanteen jälkeen uudestaanaktiiviseen käyttöön.Vuoden aikana investoimme Karjalan huoltopisteemme toimintaansekä muutimme loppuvuonna uusiin toimitiloihinPietarin kaupungin eteläpuolelle. Uudet toimitilat, etenkin lisäinvestointimmekeskusvaraosavarastoomme, takaavat kilpailukykymmeja pystymme tyydyttämään asiakkaiden kasvavattarpeet tulevina vuosina. Myös jälleenmyyjämme alkoivattehostaa paikallisia toimintojaan vastaamaan kasvanutta kysyntää.Alueellisten huolto- ja varaosatoimintojen kehittäminenedelleen onkin tärkeällä sijalla markkina-alueen strategiassamme.14 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 15

aluekatsaukset”Päasiallisen asiakaskuntamme muodostavat yhtiöt, jotka arvostavatPonssen kokonaisvaltaista omistautumista tavaralajimenetelmänpuunkorjuulle ja asiakaspalvelulle. Pidämme tärkeänäyhteistyötä metsäammattilaisten koulutuksen piirissä.Tavoitteenamme on lisätä edelleen nykyaikaisen puunkorjuutyönarvostusta ja saada lisää nuoria osaajia mukaan alalle.”Jaakko Laurila, OOO Ponssen toimitusjohtajaja Venäjän aluejohtajaMarkkina-alueemme uusien koneiden myynnistä suurimmanosan, edellisvuosien tapaan, muodostivat PONSSE Ergo-harvesteri ja PONSSE Buffalo -kuormatraktori. Tietyillä alueillakysynnän suuntaus on edelleen kohti suuremman kokoluokankoneita, mutta Ergo ja Buffalo pysynevät vielä pitkäänsuosituimpina ja useimpiin vallitseviin metsänkorjuuolosuhteisiinparhaiten soveltuvina. Vuoden aikana markkinoillemyytiin ensimmäiset kahdeksanpyöräiset harvesterit. Vastaanottooli odotetun hyvä ja oletammekin, että kahdeksanpyöräisetharvesterit lisäävät suosiotaan tuntuvasti.Pääasiallisen asiakaskuntamme muodostavat yhtiöt, jotkaarvostavat Ponssen kokonaisvaltaista omistautumista tavaralajimenetelmänpuunkorjuulle ja asiakaspalvelulle. Pidämmetärkeänä yhteistyötä metsäammattilaisten koulutuksen piirissä.Tavoitteenamme on lisätä edelleen nykyaikaisen puunkorjuutyönarvostusta ja saada lisää nuoria osaajia mukaan alalle.Haluamme tarjota eri alueille ja erilaisille asiakkaille juurisellaisen puunkorjuukonseptin, joka tuottaa kullekin parhaatmahdolliset tulokset.Ponssen juhliessa 40-vuotista historiaansa, OOO Ponssevietti ensimmäistä viisivuotistoimintakauttaan. Ponsse on toiminutVenäjällä aktiivisesti vuodesta 2002 lähtien ja viimeisetviisi vuotta oman tytäryhtiön kautta. Oman venäläisen yhtiömmerooli on ollut tärkeä ja korostuu edelleen. Yhtiön toiminnankehitys on ollut varsin nopeaa, ja hyvä markkinaosuutemmekehitys takaa, että paikallinen organisaatiomme on jatkossakindynaaminen vastatessamme kasvaviin haasteisiin. Yhtälaillajälleenmyyjiemme toimintojen kehittyminen on asiakaspalvelummekulmakiviä. Osaavat partnerimme olivat kuluneenavuonna – ja tulevat jatkossakin olemaan – tärkeimpiä menestystekijöitämme.Tytäryhtiö Ponsse China Ltd. perustettiin vuonna 2007Etelä-Kiinan Guangxi-provinssiin tarjoamaan myynti-, huolto-,huolto-osa- ja koulutuspalveluita paikallisille asiakkaille.Vuonna 2010 uudistimme Stora Enson kanssa yhteistyösopimuksetkoskien konetoimituksia, huoltopalveluita ja koulutusta.Tämä kertoo luottamuksesta tehtyä työtä kohtaan. Olemmesitoutuneet jatkamaan vahvaa kumppanuuttamme Kiinassa jakehitämme yhteistyötämme entisestään. Ponsse Chinan tärkeinvoimavara on osaava ja sitoutunut henkilöstö. Kehitämmejatkuvasti osaamistamme, mikä mahdollistaa parhaan asiakaspalveluntarjoamisen paikallisille asiakkaillemme.Koulutusyhteistyöllä on Kiinan toiminnoissamme suurimerkitys, ja Ponsse on jatkossakin vahvasti mukana tukemassaKiinan koneellisen puunkorjuun kehitystä. Vuonna 2010 toimitimmeasiakkaallemme uusimmat koulutus- ja huoltosimulaattorit,mikä mahdollistaa entistä monipuolisemman koulutuksenkiinalaisille metsäkoneen kuljettajille.Aloitimme 2010 uusien PONSSE H7euca -harvesteripäidentoimitukset Kiinaan. Saavuttamamme eukalyptuksen korjuutuloksetovat positiivisia. Olemme hyödyntäneet Ponssen tuotekehitysosaamistaja Ponsse Latin American eukalyptus-osaamistalöytääksemme optimaaliset ratkaisut paikallisiin olosuhteisiin.Vuoden aikana Ponsse oli aktiivisesti mukana paikallisissahakkuunäytöksissä. Kiinan varapresidentti Xi Jinpingintutustuminen Ponssen koneisiin Suomen vierailunsa yhteydessäoli meille merkittävä tapahtuma.Kiina on maailman toiseksi suurin nopeasti kasvava talous,joka ylläpitää maailman talouskasvua monilla eri sektoreilla.Tällä hetkellä lähes kaikki Kiinan puunkorjuu tapahtuu manuaalisestija on hyvin kehittymätöntä. Manuaalisen puunkorjuunkustannustason nousu, alhainen tuottavuus ja työturvallisuussekä työvoiman vaikea saatavuus ja suuri vaihtuvuuspuoltavat koneelliseen korjuuseen siirtymistä. On kuitenkinvaikea arvioida milloin Kiinan potentiaaliset markkinat todellaheräävät koneellisen puunkorjuun osalta.Japanissa Ponssen jälleenmyyjänä on toiminut vuodesta alkaen2008 perinteikäs perheyhtiö Shingu Shoko, joka on jo sitäaiemmin myynyt PONSSE harvesteripäitä. Japanissa myydäänpääasiallisesti harvesteripäitä 13–14 tonnin tela-alustaisiinkaivinkoneisiin.Vuonna 2010 paikallinen puuntarve erityisesti sellun, lastulevynja vanerin tuotantoa varten kasvoi samaan aikaan kuintuontipuun määrä väheni merkittävästi. Pääasiallisesti kaivinkonealustaisillahakkuukoneilla työskentelevät paikallisetpuunkorjuuyritykset ovat heränneet siihen, että Ponssen tavaralajimenetelmänmetsäkoneilla voidaan kaksinkertaistaa nykyinentuottavuus, alentaa puunkorjuukustannuksia, korjatapuu ympäristöystävällisemmin, parantaa kuljettajien työympäristönergonomiaa sekä saada alalle nuorempia työntekijöitä(tällä hetkellä 26 % työntekijöistä on yli 65-vuotiaita). Vuodenlopulla Japaniin toimitettiinkin ensimmäinen PONSSE Beaver-harvesteri, mikä on ensimmäisiä maahan tuotuja kumipyöräisiämetsäkoneita. Jotta siirtyminen uuden teknologian käyttöönsujuisi mahdollisimman helposti, asiakkaan lisäksi myösShingu Shokon että sen sopimushuoltajan työntekijät koulutettiinSuomessa.Pohjois- ja Etelä-AmerikkaPonsse North America Inc. on toiminut Pohjois-Amerikassanyt 15 vuotta, vuodesta 1995lähtien. Ensimmäiset koneet toimitettiin jamyytiin mantereelle jo tätä aiemmin 1990-luvunalussa. Ponssen ensimmäinen asiakas Pohjois-Amerikassa,St John Forest Products Michiganista, on yhä merkittäväkumppanimme ja PONSSE koneilla aktiivisesti metsäurakointiatekevä yritys.Kanadassa Ponsse aloitti virallisesti toimintansa, kun yhteistyösopimusnewbrunswickilaisen yhtiön Alpa Equipmentinkanssa solmittiin helmikuussa 2000. Tänä päivänä Ponssellaon myynti-, huolto- ja varaosapalvelut järjestetty Kanadas-sa myös Quebecissa (Hydromec), Ontariossa (Ready Quip) jaBrittiläisessä Kolumbiassa (Woodland Equipment). Maailmanmetsävaroista noin 12 % sijaitsee Kanadassa ja Yhdysvalloissa.Ponssen ydinliiketoiminta-alue Pohjois-Amerikassa onkeskittynyt Suurten järvien läheisyyteen (Wisconsin, Michigan,Minnesota) sekä Itäiseen Kanadaan ja Mainen osavaltionalueelle. Hoidamme huoltopalvelut ja varaosatoimituksetasiakkaillemme Suurten järvien alueella ja tuemme jälleenmyyjiämmeKanadassa ja Mainen osavaltiossa tarpeen mukaanesim. tuotetuntemuksessa. Ponssella on palveluksessaanUSA:ssa noin 40 henkilöä.Vuonna 2010 keskityimme huolto- ja varaosapalvelujemmetoiminnan tehostamiseen ja huolto- ja varaosahenkilökuntammekoulutukseen. Ponssen juhlavuonna panostimme myösmarkkinointiin ja kone-esittelyihin. Järjestimme Rhinelanderissa40-vuotisjuhlatapahtuman, jolloin esittelimme virallisestiensimmäistä kertaa esille USA:ssa kahdeksanpyöräiset PONS-SE Fox- ja PONSSE Ergo 8w -harvesterit, H6-harvesteripäällävarustetun PONSSE Beaver -harvesterin sekä PONSSE BuffaloADS -kuormatraktorin. Ponssen pitkäaikaiset asiakkaat toimivattapahtumassa demokuljettajina. Juhla oli mieleenpainuvaja suurin koskaan järjestämämme kone-esittely USA:ssa. Tilaisuudessakävi noin 500 vierasta.”Markkinaosuutemme Pohjois-Amerikassa on erittäin hyvä.Tämä on hyvä merkki siitä, että tuotteemme sopivat paikalliseenpuunkorjuuseen ja siitä, että tuotetuki ja huoltopalveluttoimivat Pohjois-Amerikassa hyvin.”Marko Mattila, Ponsse North America Inc:n toimitusjohtajaja Pohjois-Amerikan aluejohtajaRhinelanderin 40-vuotisjuhlatapahtuma käynnisti sarjan kone-esittelyjäja tapahtumia eri puolella Pohjois-Amerikkaa. Panostimmeetenkin Green Bayn Great Lakes Logging Congressiinja North Star Minnesota Expoon Grand Rapidsissä Minnesotassasyyskuun alussa. Jatkoimme kone-esittelyillä myöhemminsyksyllä Mainen osavaltiossa, Kanadan Quebecissa jaNew Brunswickissa paikallisten kumppaneidemme kanssa.Markkinaosuutemme Pohjois-Amerikassa on hyvä. Tämäon hyvä merkki siitä, että tuotteemme sopivat paikalliseenpuunkorjuuseen. Kahdeksanpyöräiset PONSSE Ergo ja PONS-SE Fox otettiin Pohjois-Amerikassa hyvin vastaan, ja isommankokoluokan PONSSE Bearille löytyi lisää kysyntää. Toimitimmevuonna 2010 yhä enemmän koneita vaativiin rinneolosuhteisiin.Keskittyminen ydinliiketoiminta-alueeseemme jatkuu – fokuksemmeon yhä voimakkaammin huolto- ja varaosapalvelujentehostamisessa ja asiakaspalvelumme kehittämisessä.Asiakaslähtöisyys on toimintamme kulmakivi.Latinalaisessa Amerikassa Ponsse Latin America viettivuonna 2010 viisivuotisjuhliaan. Ponsse on vahvistanut markkina-asemaansaalueella. Paikallinen asiakasuskollisuus onkorkea, ja tyytyväiset asiakkaat investoivat samaan konemerkkiinuusien konehankintojen myötä. Ensimmäinen LatinalaiseenAmerikkaan myyty PONSSE metsäkone, PONSSE BuffaloKing-kuormatraktori, toimitettiin Brasiliassa Depiro & CarvalhoComércio e Transporte de Madeira Ltda:lle vuonna 2006.Nyt, reilun neljän vuoden jälkeen koneella on takanaan yli 20000 käyttötuntia ja asiakkaamme on tyytyväinen tuotteeseen jasaamaansa käyttötukeen.Alueen perinteiset PONSSE asiakkaat kuten BSC (BahiaSpecialty Cellulose) ja Veracel panostivat vuonna 2010 entistäenemmän kuljettajien ergonomiaan ja puunkorjuun parempaantuottavuuteen uuskonehankintojensa myötä. PONS-SE Ergo -harvesteri varustettuna PONSSE H7 -harvesteripäälläon ollut alueen myydyin tuoteyhdistelmä kumipyöräisissähakkuukoneissa. Suurin osa Brasilian puunkorjuusta tehdäänedelleen tela-alustaisilla koneilla. Kokemukset uudesta PONS-SE Ergo 8w -harvesterista ovat olleet hyviä. Uusi Ergo on ollut,hieman yllättäenkin, kokoluokkansa koneita tehokkaampi jopatasaisessa maastossa.Vuonna 2010 monet asiakkaamme tehostivat toimintojaanhankkimalla PONSSE palvelusopimuksia, jotka kattavat kenttähuollon,varaosien logistiikan sekä kuljettajien ja teknikkojenkoulutuksen. Palvelusegmentin osuus kasvoi toiminnoissamme.Palveluiden kautta ymmärrämme entistä paremmin asiakkaidemmetarpeet ja pystymme yhdessä asiakkaidemme kanssakehittämään toimintojamme ja tulostamme.Uruguayssa konemyynti oli vuonna 2010 hiljaista. Uruguaynrooli maailman sellumarkkinoilla kasvaa kuitenkin jatkuvasti.Ponsse säilytti markkinajohtajuuden, ja alueen perinteisetasiakkaat jatkoivat koneinvestointejaan. Suosituimpiatuotteita Uruguayssa ovat olleet PONSSE H7 -harvesteripää jaPONSSE Elephant -kuormatraktori.Vuosi oli haasteellinen, mutta onnistuimme vahvistamaanmarkkina-asemaamme sekä uusien ja vanhojenkin asiakkaidemmeluottamusta PONSSE tuotteisiin. Suuri joukko myösLatinalaisen Amerikan asiakkaita vieraili Ponssen juhlavuonnaVieremän tehtaalla ja FinnMETKO 2010 -messuilla. Myöspaikallisen Ponsse-henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseenpanostettiin erityisesti huoltopalveluissa.Niklas Savilahti (oik) urakoiPONSSE metsäkoneilla Etelä-Ruotsissa.16 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 17

PONSSE tuotevalikoimaponsse beaverponsse bearPONSSE foxPONSSE ErgoPONSSE Ergo 8wPonsse on laajentanut tuotevalikoimaansa viime vuosina asiakastarpeiden ja puunkorjuunmuuttuvien trendien mukaisesti. Globaalisti keskeisinä kehitysalueina ovatolleet bioenergian korjuu sekä puunkorjuu erityisen haastavissa olosuhteissa kutenpehmeillä mailla ja rinteillä. Tuotteiden käyttäjäystävällisyys ja kestävyys ovat ainatärkeitä tuoteominaisuuksia.Uusimpien konemallien, kahdeksanpyöräisten PONSSE Fox- ja PONSSE Ergo 8w -harvestereiden sekä uusitun PONSSEBuffalo -kuormatraktorin myötä mallisto on erittäin kattavatarjoten parhaat mahdolliset ratkaisut kaikkiin keskeisimpiinpuunkorjuuolosuhteisiin päämarkkinoillamme. PONSSE koneilletyypillinen korkea tuottavuus ja hyvä ergonomia sekäasiakasta lähellä oleva tukiverkosto ovat taanneet tuotteidenhyvän kysynnän markkinoilla. Mallistolle ominainen muunneltavuusauttaa sopivan ratkaisun löytämistä erilaisiinasiakastarpeisiin.Harvesterit, harvesteripäät ja harvesterinosturitMarkkinoilla kahdeksanpyöräisten Fox- ja Ergo 8w-harvesterimallien vastaanotto on ollut jopa odotettuapositiivisempi, ja kysyntä jatkuu edelleen erinomaisena.Kokemuksien mukaan kahdeksanpyöräinen harvesteri soveltuuerittäin hyvin lähes kaikentyyppisille työmaille – myöskuormatraktoripuolella kysyntä kohdistuu juuri kahdeksanpyöräisiinmalleihin niiden kantavuuden, ajomukavuuden, vakaudenja alhaisten pintapaineiden johdosta.Harvesteripäiden osalta työskenneltiin määrätietoisestimuun muassa joukkokäsittelytoimintojen sekä tuotteiden käyttö-ja huolto-ominaisuuksien edelleen parantamiseksi. Joukkokäsittelymenetelmä,jonka avulla aines- ja energiapuu voidaankorjata samanaikaisesti, on lyönyt itsensä läpi etenkinkotimaan markkinoilla. Kasvavaan tarpeeseen pystytään vastaamaankoko Ponssen harvesteripäävalikoimalla – kaikillamalleilla voidaan tarpeen vaatiessa korjata puuta joukkokäsittelyäkäyttäen.Harvesterinosturiuutuuksina Ponsse esitteli suurimpaanPONSSE Bear -harvesterimalliin soveltuvan liukupuomityyppisenPONSSE C6 -nosturin entisen PONSSE C55 -liikeratanosturinrinnalle. PONSSE Foxista tuttu C22 -liikeratanosturion asiakkaiden toiveesta tarjolla myös Beaveriin.Kuormatraktorit ja kuormaimetSuosittu PONSSE Buffalo -kuormatraktori uudistui vuonna2010 lähes täydellisesti. Asiakkaiden ja myyntiverkoston palautteenpohjalta uuden Buffalon suunnittelussa keskityttiin erityisestikestävyyteen, huollettavuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen.Runko ja voimansiirto uusittiin entistä kestävämmäksi, ja samallatuotiin huoltokohteet helpommin saataville. Samalla parannettiinBuffalon muunneltavuutta erilaisiin käyttötarkoituksiintarjoamalla asiakkaille yhä enemmän tuotevariaatioita sekävalinnaisia varusteita. Myös muiden kuormatraktorimalliensoveltuvuutta eri tarpeisiin parannettiin muun muassa kehittämälläaiemmin esitellystä, levitettävästä VLA-kuormatilasta yksinkertaisempi,mekaanisesti toimiva versio.Suuremmista kuormainmalleista esiteltiin sisäpuolisellaletkutuksella varustellut K90+ ja K100+ -mallit. Aiemmin sisäpuolistaletkutusta on jo menestyksekkäästi hyödynnetty K70+-kuormaimessa.TietojärjestelmätuotteetPonssen ohjausjärjestelmäosaaminen on perinteisesti ollutvahvaa ja siihen panostettiin edelleen. Uusia rekrytointejasuunnattiin PONSSE tietojärjestelmälaitteiden ja -ohjelmistojenkehitystyöhön. PONSSE koneenohjaus- ja informaatiojärjestelmäton suunniteltu vaativiin olosuhteisiin, joissametsäkoneesta tulee saada irti kaikki koneiden tekniikan mahdollistamatehokkuus. Koneiden helppo käytettävyys ja ympäristönäkökohtienhuomiointi, kuten polttoaineen käytön minimointija koneiden energiatehokkuus, ovat vahva suuntaus ohjausjärjestelmienkehityksessä.Vuonna 2010 julkaistiin uusi Opti-ohjelmistoversio 4.705,joka oli aiempaa selkeämpi ja mukavampi käyttää. Erittäin keskeinenuudistus oli joukkokäsittelytoiminnon liittäminen vakiotoiminnoksikaikkiin PONSSE harvestereihin ohjelmalogiikankautta. Näin kaikki uuden tai ohjelmistoltaan päivitetynPONSSE harvesterin käyttäjät pystyvät tekemään joukkokäsittelyäkorkeintaan vähäisten mekaanisten muutosten avulla, jausean urakanantajan vaatima ominaisuus on edullisesti ja helpostikaikkien asiakkaidemme käytössä.EasyControl -puunkäsittelylogiikkaa kehitettiin edelleen.Asiakkaiden kanssa yhdessä kehitetty EasyControl mahdollistaanyt entistä helpomman harvesterityöskentelyn: koko puunprosessointi voidaan tehdä erittäin helposti vain yhtä painikettakäyttäen. Lisäksi uudessa ohjelmistoversiossa parannettiinkuljettajan ja koneen tuottavuuden ja ajanmenekin raportointiatarjoamalla kuljettajalle ja yrittäjälle helppokäyttöiset18 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 19

PONSSE tuotevalikoimaponsse 10wponsse buffalo adsponsse elephantponsse wisentponsse buffaloPONSSE dualPONSSE gazelleponsse buffalokingPONSSE elkmutta monipuoliset työkalut puunkorjuun seurantaan ja kehittämiseen.BioenergiatuotteetViime vuosina keskeisenä puunkorjuuteemana on ympärimaailmaa ollut metsäenergian hyödyntäminen fossiilistenpolttoaineiden osittaisena korvaajana. Metsäperäistä energiaaon eri muodoissa käytetty energiatuotantoon jo kauan. Suurinosa metsäperäisestä energian raaka-aineesta on puuta käyttävänteollisuuden jätettä tai sivutuotteita. Varsinaista metsästäkorjattua energiapuuta on käytetty lähinnä kantojen ja hakkuutähteenmuodossa. Voimakkaan mielenkiinnon kohteena onviime vuosina ollut, edellisten lisäksi, pystypuun korjuu energiantuotantoonkäytettävän hakkeen tuottamiseksi. Joukkokäsittelymenetelmäsoveltuu tähän tarkoitukseen hyvin. Harvesterion helppo varustella joukkokäsittelyyn, ja lähikuljetustavoidaan tehostaa erilaisilla kuormatilaa kasvattavilla ja suurempiaenergiapuukuormia mahdollistavilla ratkaisuilla janäin hyödyntää koneen kantavuus paremmin. Ponssen kuormatraktoreihinon tarjolla perinteisten kuormatilan levikkeidenlisäksi nyt myös VLA (Variable Load Area) -kuormatila,jossa pankot levenevät mallista riippuen joko hydraulisesti taimekaanisesti yhden metrin verran, lisäten kuormatilan pohjapinta-alaanoin 1,5 m 2 .Energiapuu mitataan kätevimmin kuormatraktoriin asennettavallaPONSSE LoadOptimizer -kuormainvaa’alla. Se punnitseeja erittelee kuljetetun puutavaran kuorman purun yhteydessä,ja raportit koneen kuljettaja toimittaa eteenpäin standardinmukaisinatuotostiedostoina. Lähikuljetuksen yhteydessäsuoritettu painomittaus antaa todenmukaisimman tuloksen,sillä näin mittauksessa eliminoidaan esimerkiksi puun kuivuminen,kaukokuljetuksen aikainen likaantuminen ja lumeentuminensekä haketuksen aikana tapahtuva hävikki.Vuonna 2010 julkaistiin uusi Opti-ohjelmistoversio 4.705, jokaoli aiempaa selkeämpi ja mukavampi käyttää. Erittäin keskeinenuudistus oli joukkokäsittelytoiminnon liittäminen vakiotoiminnoksikaikkiin PONSSE harvestereihin ohjelmalogiikan kautta.20 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 21

PONSSE HUOLTOPALVELUTPuunkorjuuammattilaisten työ muuttuu samalla kuin korjuuseen käytettäväkalustokin. Yrittäjät ja kuljettajat tarvitsevat tuottavan yritystoiminnan tueksipalveluita, joita kehitämme jatkuvasti asiakaspalautteen perusteella – kutenkehitämme PONSSE metsäkoneitakin.Suurimmilla markkina-alueillamme tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyjenperusteella voimme todeta tehneemme oikeita asioita. Olemme saaneetmyös arvokasta palautetta siitä missä voimme olla entistä parempia.Asiakkaidemme työtilanteen parantumisen myötä myös huoltopalveluidenkysyntä on palannut edeltävien vuosien kasvuuralle.Joillakin markkinoilla huoltopalveluiden toiminnankasvu vuodesta 2009 vuoteen 2010 on ollut erittäinkin nopeaa.Huoltopalveluverkostomme on pyrkinyt reagoimaan muuttuneeseentilanteeseen ja täyttämään asiakkaidemme odotuksetmahdollisimman hyvin. Huoltopalveluhenkilökunta sopeutuinopeasti muuttuneeseen tilanteeseen ja pystyi vastaamaankysynnän kasvuun.Huoltopalvelut on tärkeä osa Ponssen tarjoamaa kokonaisuuttaasiakkaille. Asiakkaiden odotukset ja tarpeet huoltopalveluillevaihtelevat paljon muun muassa asiakkaan toiminnan laajuudensekä paikallisten olosuhteiden myötä. Vaihtelevat asiakastarpeettuovat omat haasteensa käytännön toimintoihin. Toimintaperiaatteenammeon löytää aina paras mahdollinen ratkaisu jokaisenasiakkaan toiminnan tukemiseen. Asiakkaiden tavoitteidentäyttäminen on myös erinomainen pohja toimintamme kehittämiselle.Hyvä osoitus palvelutarjonnan ja -toiminnan kehittämisestäasiakastarpeita vastaavaksi on esimerkiksi räätälöidyt, laajathuoltosopimuskonseptit koulutuspaketteineen.Vuonna 2010 jatkoimme sekä varaosa- että palvelutuotteidemmekehittämistä. Varaosapuolella tuotelinjojamme ovatnykyisin PONSSE alkuperäisosat, tarvikkeet, tehopaketit, tehdaskunnostetutosat, säästöosat sekä klassikko-osat. Huoltosopimuspuolenjatkuvasti kasvavaan kysyntään tarjoamme ratkaisuiksiLogger’s Total - ja Logger’s Back-up -sopimuksia.Teknisessä dokumentaatiossa tarjoamme huolto- ja käyttöohjekirjoja19 kielellä.Ison askeleen olemme ottaneet loppuvuodesta Venäjällä,jossa olemme muuttaneet uusiin toimitiloihin Pietarissa. Tuonpanostuksen myötä parannamme varaosalogistiikkaa koko Venäjänalueella. Syksyllä 2010 investoimme myös Iisalmessa laajentamallahuolto- ja varaosapalveluiden toimitiloja. Iisalmenhuoltopalvelukeskus toimii keskusvarastona myös kansainvälisillevaraosapalveluillemme, ja tiloissa toimii jo lähes sata huoltopalveluammattilaista.Suurimmilla markkina-alueillamme tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyjenperusteella voimme todeta tehneemme oikeitaasioita. Olemme saaneet myös arvokasta palautetta siitä missävoimme olla entistä parempia.Hyvillä huoltopalveluilla ja palveluhenkisyydellä pyrimmetukemaan asiakkaidemme yritystoimintaa mahdollisimmanhyvin. Tähän tavoitteeseen pystymme vain toimimalla aidossayhteistyössä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa.22 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 23

Hallitus 31.12.2010Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 31.3.2010.Hallituksen jäsenten valintaPonsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaanvähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenetvalitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaanon pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksenjäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajantoimikaudeksi kerrallaan.Hallituksen kokouksetHallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 13 kertaa. Hallituksenjäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosenttioli 92,3.Juha VidgrénHallituksen puheenjohtaja | s. 1970, Kasvatustieteiden maisteri| Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 | OmistusPonsse Oyj:ssä 31.12.2010: 2 868 000 kpl | Epec Oy:n hallituksenjäsen | Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, toimitusjohtajansijainen 2003 | Pr-päällikkö 2000–2003 | Tiedottaja 1998–2000 | Muut luottamustehtävät: Vieremän Oriyhdistys ry:n puheenjohtaja| Vieremän Kylänraitti ry:n puheenjohtajaHeikki HortlingHallituksen varapuheenjohtaja | s. 1951, KTM | Ponsse Oyj:nhallituksen jäsen 31.3.2010 alkaen | Epec Oy:n hallituksen jäsen31.3.2010 alkaen | Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästäosakkeenomistajasta| Keskeinen työkokemus: Olvi Oyj, hallituksenpuheenjohtaja vuodesta 1998 alkaen, materiaalijohtaja1986–1998, markkinointipäällikkö 1981–1986 | Muut luottamustehtävät:Puhelinosuuskunta IPY:n hallituksen jäsen | Ylä-Savon Pääomarahasto Oy:n hallituksen jäsenMarja Liisa Kaarios. 1963, Varatuomari, MBA | Unicus Oy, partneri | Ponsse Oyj:nhallituksen jäsen 31.3.2010 alkaen | Epec Oy:n hallituksen jäsen31.3.2010 alkaen | Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2010: 4500 kpl | Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta|Keskeinen työkokemus: Conventum Corporate FinanceOy, johtaja 1998–2005 | Prospectus Oy, johtaja 1994–1998 |Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994 | Muut luottamustehtävät:Makai Holding Oy:n hallituksen puheenjohtaja |Enfo Oyj:n hallituksen jäsen | Unicus Oy:n hallituksen jäsenIlkka Kylävainios. 1946, Puuteollisuusteknikko | Keitele-yhtiöiden toimitusjohtaja| Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1999 | OmistusPonsse Oyj:ssä 31.12.2010: 24 179 kpl | Epec Oy:n hallituksenjäsen | Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta| Keskeinen työkokemus: Keitele Forest Oy, toimitusjohtajavuodesta 1988 | Keitele Engineered Wood Oy, toimitusjohtajavuodesta 2005 | Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja vuodesta1981 | Keitele Energy Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1993 | Muutluottamustehtävät: Keitele Forest Oy:n hallituksen puheenjohtaja| Keitele Engineered Wood Oy:n hallituksen puheenjohtaja| Keitele Timber Oy:n hallituksen puheenjohtaja | Keitele EnergyOy:n hallituksen puheenjohtaja | Suomen Sahat ry:n hallituksenjäsenOssi Saksmans. 1951, Hallintonotaari | Osuuskunta KPY:n hallituksen puheenjohtaja| Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 |Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2010: 5 000 kpl | Epec Oy:n hallituksenjäsen | Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta| Keskeinen työkokemus: Carlson Oy, toimitusjohtaja1990–2008 | konttoripäällikkö 1977–1983 | KuopionOsuuspankki, pankinjohtaja 1984–1989 | Saastamoinen YhtymäOy, kirjanpitopäällikkö 1975–1976, rahoituspäällikkö 1973–1974 | Muut luottamustehtävät: Savon Energiaholding Oy:n hallituksenpuheenjohtaja | Kuopion Puhelin Oy:n hallituksen puheenjohtaja| KPY Sijoitus Oy:n hallituksen puheenjohtaja | SepaOy:n hallituksen puheenjohtaja | Oy Carlsonin hallituksenvarapuheenjohtaja | Savon Voima Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja| Enfo Oyj:n hallituksen jäsen | Veljekset HalonenOy:n hallituksen varajäsen | Savon Voima Salkunhallinta Oy:nhallituksen jäsen | JL-Rakentajat Oy:n hallituksen jäsenYlärivi: Ilkka Kylävainio, Ossi Saksman, Marja Liisa Kaario. Alarivi: Heikki Hortling, Juha Vidgrén26 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 27

KONSERNIN JOHTORYHMÄ 31.12.2010ALUEJOHTAJAT JA TYTÄRYHTIÖIDENTOIMITUSJOHTAJAT 31.12.2010Juho Nummela Jarmo Vidgrén Pasi Arajärvi Juha HaverinenPetri Härkönen Juha Inberg Tapio MertanenPaula OksmanYlärivi: Jarmo Vidgrén, Schalkx, Mattila, Wannberg,Matikainen, Ingervo, Kääriäinen, Janne Vidgrén, LaurilaAlarivi: Costa, Ellevold, Toledo, Glendinning, NummelaJuho Nummelas. 1977, pj., TkT | toimitusjohtaja, CEO | johtoryhmän jäsen 2.1.2005alkaen | Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 | keskeinen työkokemus:Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja ITjohtaja2005-2006 | omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2010: 26 246 kplJarmo Vidgréns.1975, markkinointimerkonomi | myynti- ja markkinointijohtaja,toimitusjohtajan varamies | johtoryhmän jäsen 22.10.2001 alkaen |Ponssen palveluksessa vuodesta 1997 | keskeinen työkokemus: PonsseOyj, Pohjois-Euroopan alueen johtaja (Vice President) 2007–2008,Ponsse Oyj, kotimaan myyntijohtaja 2004–2008, Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö2001–2004, Ponsse AB, takuukäsittelijä sekä aluemyyntipäällikkö,vaihtokoneet 1999–2001 | omistus Ponsse Oyj:ssä31.12.2010: 342 920 kplPasi Arajärvis. 1967, logistiikkainsinööri, ylempi AMK | osto- ja logistiikkajohtaja| johtoryhmän jäsen 2.12.2004 alkaen | Ponssen palveluksessa vuodesta2002 | keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, varaosalogistiikankehityspäällikkö 2002–2004Juha Haverinens. 1974, koneautomaatioinsinööri AMK | tehtaanjohtaja | johtoryhmänjäsen 1.6.2008 alkaen | Ponssen palveluksessa vuodesta 2007| keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tuotannon kehityspäällikkö2007–2008, Kesla Oyj, toiminut tuotannon tehtävissä, mm. tuotannonkehityksessä, proto-osaston esimiehenä sekä valmistuspäällikkönävuosina 1999–2007Petri Härkönens. 1969, DI | talousjohtaja CFO | johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen| Ponssen palveluksessa vuodesta 2009 | keskeinen työkokemus:Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007–2009Juha Inbergs. 1973, TkT | teknologia- ja tuotekehitysjohtaja | johtoryhmän jäsen1.1.2009 alkaen | Ponssen palveluksessa vuodesta 2003 | keskeinentyökokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj, suunnittelupäällikkö 2006–2008Tapio Mertanens. 1965, teknikko, MTD | huoltopalvelujohtaja | johtoryhmän jäsen3.5.2010 alkaen | Ponssen palveluksessa vuodesta 1994 | keskeinentyökokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007–2010,Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995–1997 | omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2010: 400 kplPaula Oksmans. 1959, FM | henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtori | johtoryhmänjäsen 1.8.2005 alkaen | Ponssen palveluksessa vuodesta2005 | keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö1996–2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus,vastaava koulutuspäällikkö 1987–1996Jarmo Vidgréns.1975 | myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies| Ponssen palveluksessa vuodesta 1997Claudio Costas. 1962 | Etelä-Amerikan aluejohtaja, Ponsse Latin AmericaLtda:n toimitusjohtaja | Ponssen palveluksessa vuodesta 2005Gary Glendinnings. 1970 | Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtaja | Ponssen palveluksessavuodesta 2002Lyder Ellevolds. 1944 | Ponsse AS:n toimitusjohtaja | Ponssen palveluksessavuodesta 1998Tapio Ingervos. 1967 | Keski- ja Etelä-Euroopan aluejohtaja, Ponssé S.A.S.:ntoimitusjohtaja | Ponssen palveluksessa vuodesta 2002Risto Kääriäinens. 1971 | Ponsse China Ltd:n toimitusjohtaja | Ponssen palveluksessavuodesta 2007Jaakko Laurilas. 1970 | Venäjän ja Valko-Venäjän aluejohtaja, OOO Ponssentoimitusjohtaja | Ponssen palveluksessa vuodesta 2002Jouni Matikainens. 1967 | Epec Oy:n toimitusjohtaja | Epecin palveluksessa vuodesta2005Marko Mattilas. 1973 | Pohjois-Amerikan aluejohtaja, Ponsse North AmericaInc:n toimitusjohtaja | Ponssen palveluksessa vuodesta 2007Norbert Schalkxs. 1969 | Aasia-Pacificin ja Afrikan sekä Baltian aluejohtaja,Ponsse Aasia-Pacific Ltd:n toimitusjohtaja | Ponssen palveluksessavuodesta 2008Martin Toledos. 1971 | Country Manager, Ponsse Uruguay Ltda |Ponssen palveluksessa vuodesta 2005Janne Vidgréns. 1968 | Aluejohtaja, Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Tšekki jaUnkari | Ponssen palveluksessa vuodesta 1994Jerry Wannbergs. 1967 | Ponsse AB:n toimitusjohtaja | Ponssen palveluksessavuodesta 200928 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 29

PONSSE OYJ:N HALLINNOINTIKOODIKonsernirakenne ja päätoimialaPonsse Oyj (jäljempänä: Yhtiö) on Helsingin pörssissä (NAS-DAQ OMX Helsinki Oy) noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonkakotipaikka on Vieremä.Ponsse-konsernin muodostavat emoyhtiö Ponsse Oyj sekäsen täysin omistamat tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, PonsseAS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Iso-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, PonsseLatin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, PonsseAsia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa,Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Kajaanissasijaitseva Sunit Oy on osakkuusyhtiö, josta Yhtiö omistaa34 prosenttia.Yhtiön ja sen konsernin päätoimialana on metsäkoneiden,muiden metallituotteiden, koneenohjausjärjestelmien, ajoneuvo-PC-laitteiden, erilaisten erillisjärjestelmien sekä ohjelmistojensuunnittelu, valmistus, myynti ja huolto.Hallinnointi ja sovellettavat säännöksetYhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomenosakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muitasäädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanuttämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistysry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöidenhallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisestija että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisestikorkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.YhtiökokousYhtiön ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, jonka tehtävätja menettelytavat on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä.Yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat mm.päätökset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepääoman korottamisestaja alentamisesta, osakeoptioiden luovuttamisestasekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta.Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuunloppua Yhtiön hallituksen määräämänä päivänä. Kokouksessaesitetään tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, päätetääntuloslaskelman, taseen, konsernituloslaskelman ja konsernitaseenvahvistamisesta, päätetään osingosta tai niistä toimenpiteistä,joihin vahvistettu voitto tai tappio antaa aihetta sekä päätetäänvastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.Lisäksi kokous päättää hallituksen jäsenien lukumäärästäsekä heidän ja tilintarkastajan palkkioista ja matkakustannustenkorvauksista sekä valitsee hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajan.Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksenkäsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukseltaniin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.Vastaehdotuksia hallituksen jäsenten tai tilintarkastajienvaalia koskeviin ehdotuksiin ja muihin hallituksenyhtiökokoukselle tekemiin ehdotuksiin voidaan esittää yhtiökokouksessakunkin asiakohdan käsittelyn yhteydessä. Äänestystapahtuu kokouksen hyväksymää äänestystapaa noudattaen,ja siihen voivat osallistua yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat.Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot asetetaan saatavilleYhtiön internet-sivuille vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta:• osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä kokouskutsunpäivänä;• yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat (ml tilinpäätös, toimintakertomusja tilintarkastuskertomus);• hallituksen päätösehdotukset; sekä• asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta jostapäätöstä ei ehdoteta tehtäväksi.Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajanon ennakkoilmoittauduttava. Ilmoittautumisen tulee tapahtuaviimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi ollaaikaisintaan viisi päivää ennen kokousta.Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla,joka on kahdeksan (8) päivää ennen yhtiökokousta merkittynäosakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämäänosakasluetteloon.Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan yhtiökokoukseenosallistumista varten tilapäisesti merkitä osakasluetteloon.Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessahenkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä, jonka lisäksihänellä on oikeus käyttää kokouksessa avustajaa.Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus katsoosiihen olevan aihetta. Ylimääräinen yhtiökokous on niin ikäänpidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintäänyksi kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitävaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen sekä ne liitteet,jotka ovat osa kokouksen päätöstä, asetetaan saataville Yhtiöninternet-sivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajaovat läsnä yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksiensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttavavalinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleenole painavia syitä.Yhtiön tilintarkastajan on osallistuttava yhtiökokoukseen.HallitusYhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestähuolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintäänkahdeksan jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksenjäsenet toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavanvarsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitseekeskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuonna2010 Yhtiön hallituksessa on ollut kuusi jäsentä 26.10.2010saakka ja viisi jäsentä 26.10.2010 alkaen.Yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla ontehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten,että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja myösomistajien näkökulmaa. Hallituksen jäsenille ei ole asetettuyhtiöjärjestyksessä yläikärajaa.Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomiayhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöönkuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiönmerkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettavahallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensaarvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvistamuutoksista. Riippumattomuus ilmoitetaan Yhtiönvuosikertomuksessa ja internet-sivuilla.Hallituksen arvion mukaan Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajistariippumattomia jäseniä ovat Marja Liisa Kaario(31.3.2010 alkaen), Heikki Hortling (31.3.2010 alkaen), IlkkaKylävainio ja Ossi Saksman.Hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössäesitellään Yhtiön vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla osoitteessawww.ponsse.com.Varsinainen yhtiökokous vahvisti 31.3.2010 hallituksen puheenjohtajanvuosipalkkioksi 43 000 euroa sekä muiden jäsentenvuosipalkkioksi 32 000 euroa. Palkkiota ei makseta Yhtiööntyösuhteessa oleville jäsenille lukuun ottamatta hallituksenpuheenjohtajaa. Hallituksen kokouksia järjestettiin vuonna2010 kolmetoista kappaletta, joista kolme järjestettiin puhelinkokouksena.Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosenttioli 92,3.Mikäli yli 10 % yhtiön äänivallasta hallitsevat osakkeenomistajatsaattavat Yhtiön hallituksen tietoon ehdotuksensavarsinaisessa yhtiökokouksessa päätettävästä hallituksen jäsenmäärästä,hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajasta, julkaistaantieto yhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsun julkistamisenjälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen.Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyjentehtävien lisäksi hallitus esimerkiksi vastaa yhtiön toiminnasta,tuloksesta ja kehittämisestä, vahvistaa pitkän aikavälinstrategian ja konsernin riskienhallintapolitiikan, hyväksyybudjetin, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista, strategisestimerkittävistä liiketoiminnan laajentamisista, oman pääomanehtoisista sijoituksista, investointikehityksestä ja merkittävistäyksittäisistä investoinneista. Hallitus nimittää toimitusjohtajanja vahvistaa muiden johtoryhmän jäsenten nimitykset,päättää ylimmän johdon palkkauksen perusteista sekä arvioivuosittain johdon toimintaa.Hallitus vahvistaa itselleen työjärjestyksen.Asioiden esittelijänä toimii hallituksen kokouksissa toimitusjohtajatai kutsumansa muu yhtiön johtoon kuuluva henkilö.Hallituksen toimintaa ja työskentelytapoja arvioidaan kerranvuodessa. Arviointi voi tapahtua sisäisenä itsearviointinatai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa.Hallituksen valiokunnatHallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta eiole erityisesti jaettu eikä hallituksen keskuudessa ole muodostettuerityisiä valiokuntia.Toimitusjohtaja ja johtoryhmäHallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa Yhtiönjuoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräystenmukaisesti. Hän vastaa mm. liiketoiminnan operatiivisestajohtamisesta, hallituksen informoimisesta, hallituksenpäätösvaltaan kuuluvien asioiden esittelystä, hallituksen päätöstentoteuttamisesta sekä liiketoimintojen lainmukaisuudenvarmistamisesta. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, johonkuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksen siihennimeämät johtajat. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärinkerran kuukaudessa sekä tarpeen mukaan erikseen käsittelemäänmm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja pidemmänajanjakson strategiaa.Jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oma selkeä, keskeisiintoimintokokonaisuuksiin perustuva vastuualueensa. Johtoryhmänjäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1.6.2008 alkaen JuhoNummela. Hänelle maksetut palkat ja luontoisedut vuonna2010 olivat 208 394,20 euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan.Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdyn sopimuksen mukaansopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa päättymään 6kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos Yhtiö irtisanoosopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvänpalkan ja muiden etuuksien lisäksi korvauksen, joka vastaa 12kuukauden rahapalkkaa.Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajanatoimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, osto- ja logistiikkajohtajaPasi Arajärvi, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen(3.5.2010 alkaen), tehtaanjohtaja Juha Haverinen, henkilöstöjohtajaPaula Oksman, talousjohtaja Petri Härkönen,teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg sekä toimitusjohtajansijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén.Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus. Yhtiönmuiden johtoryhmän jäsenten palkat ja luontoisedut olivatvuonna 2010 yhteensä 669 492,88 euroa. Tulospalkkioita eimaksettu vuonna 2010. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 65vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan.Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössäesitellään vuosikertomuksessa ja Yhtiön internet-sivuilla osoitteessawww.ponsse.com.Toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatio koostuukiinteästä kuukausipalkasta, tulospalkkiosta sekä osakepalkkiosta.Tulospalkkio perustuu hallituksen vuosittain asettamiintoiminnallisiin ja tulostavoitteisiin, osakepalkkio pidemmänaikavälin tavoitteisiin. Ponsse Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajanja johtoryhmän jäsenten palkoista, tulos- jaosakepalkkiojärjestelmien sisällöstä ja tavoitteista, järjestelmienpiiriin kuuluvista henkilöistä sekä viime kädessä palkkioidenmaksamisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsentenvuosittainen tulospalkkio voi olla enintään 50 % edellisenvuoden keskimääräisestä kiinteästä kuukausipalkasta.Ponssen avainhenkilöille suunnatussa osakepalkkiojärjestelmässäon kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet2010—2012, 2011—2013 ja 2012—2014. Hallitus päättääkullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat30 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 31

tavoitteet. Ansaintajakson 2010—2012 ansaintakriteerit ovatPonsse-konsernin kumulatiivinen kassavirta, keskimääräinenliikevoittoprosentti ja osakkeen kokonaistuotto.Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2010—2012 maksetaanosittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavallaosuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiostaaiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Osakkeita eisaa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäliavainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjaksonaikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiöllevastikkeetta.Konsernin toimitusjohtajan on omistettava sitouttamisjaksonjälkeen puolet järjestelmän perusteella maksetuista osakkeistakunnes hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo yhteensävastaa hänen bruttovuosipalkkaansa ja muun konserninjohtoryhmän jäsenen kunnes hänen omistamiensa yhtiönosakkeiden arvo yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkastaan.Ansaintajaksolla 2010—2012 järjestelmän kohderyhmäänkuuluu noin 20 henkilöä. Ansaintajakson 2010—2012 perusteellamaksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin211.000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahanamaksettavan osuuden).Johtoryhmä seuraa ja tarkistaa aika ajoin Yhtiön sisäisiä toimintaperiaatteitaja menettelytapoja. Nämä koskevat mm. raportointia,taloushallintoa, investointeja, riskienhallintaa, vakuutuksia,tietojärjestelmiä, yleisiä hankintoja, teollisoikeuksia,sopimusriskien hallintaa, henkilöstöhallintoa, laatuasioita,ympäristökysymyksiä, työturvallisuutta, sisäpiiriohjeistustaja viestintää.Sisäpiiri ja sisäpiirihallintoPonsse-konsernissa noudatetaan Nasdaq OMX Helsinki Oy:nsisäpiiriohjetta.Yhtiön pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppoja Yhtiönliikkeeseen laskemilla arvopapereilla 14 vuorokautta ennenYhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osavuosikatsauksen julkistamista(suljettu ikkuna). Suljettu ikkuna päättyy osavuosikatsauksentai tilinpäätöstiedotteen julkistamishetkeen.Yhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalainmukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja,tämän sijainen sekä tilintarkastajat. Näiden lisäksipysyvään sisäpiiriin kuuluvat Yhtiön tekemän päätöksen perusteellakonsernin johtoryhmän jäsenet sekä Yhtiön erikseennimeämät henkilöt, jotka tehtäviensä puolesta säännöllisestikäsittelevät julkaisematonta osakkeen arvoon vaikuttavaa tietoa.Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee kaikkia henkilöitä,joilla on sisäpiirintietoa riippumatta siitä, mistä tai mitentieto on saatu. Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee siismuitakin kuin Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä.Sisäpiiriläinen ei saa antaa Yhtiön arvopapereita koskeviaosto-, myynti- ym. toimeksiantoja tai suoraan tai välillisestineuvoa toista tällaisissa kaupoissa, jos hänellä on sisäpiiritietoa.Tietoja ei saa ilmaista toiselle ellei se tapahdu osana tiedonilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaistasuorittamista.Yhtiö pitää julkisen sisäpiirirekisterin ohella myös yrityskohtaistasisäpiirirekisteriä henkilöistä, jotka asemansa tai tehtävienjohdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka Yhtiöon määritellyt yrityskohtaiseksi sisäpiiriläiseksi. Yrityskohtaisenrekisterin tiedot eivät ole julkisia.Sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistustiedot on nähtävilläEuroclear Finland Oy:n ylläpitämässä Yhtiön sisäpiirirekisterissä.Pysyvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat Yhtiönkotisivujen lisäksi nähtävillä Euroclear Finland Oy:n toimitiloissaHelsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Sisäpiiriinkuuluvat ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriinmerkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Yhtiönsisäpiiriasioidenhoitajalle.TilintarkastusLakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa,että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernintuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Yhtiön tilikausion kalenterivuosi.Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan Yhtiön tilikaudenkirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaansuorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksenyhtiökokoukselle. Lisäksi Suomen lain mukaan tilintarkastajatarkastaa myös Yhtiön hallinnon lainmukaisuutta. Tilintarkastajaraportoi havainnoistaan normaalisti kerran vuodessaYhtiön hallitukselle.Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskus-kauppakamarinhyväksymä tilintarkastusyhteisö. Varsinai-nen yhtiökokousvalitsee tilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi päättyyvaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.Ponsse-konserniin kuuluvien ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöidentilintarkastus on järjestetty kunkin maan lainsäädännönsekä muiden määräysten edellyttämällä tavalla. Emoyhtiöntilintarkastajana vuonna 2010 toimi tilintarkastusyhteisöErnst & Young Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana EeroHuusko, KHT 31.3.2010 saakka. Yhtiön tilintarkastajana toimitilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisenatilintarkastajana Sami Posti, KHT 31.3.2010 alkaen.Vuonna 2010 konsernin tilintarkastuskustannukset olivat179 000 euroa.RiskienhallintaRiskienhallintaRiskienhallinta perustuu Yhtiön arvoihin sekä strategisiin jataloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukeaYhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumistasekä turvata Yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnanjatkuvuutta.Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurataliiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutustaYhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseentai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätöksettarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistäänja havaittuihin riskeihin reagoidaan.Riskienhallinta on Yhtiössä osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaaja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaaohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaaYhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnanjatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma,jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaansen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyydenperusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen,pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallitakontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.RiskienhallintaprosessiYhtiön riskienhallintaprosessin tavoitteena on ylläpitää ja kehittääkattavaa ja käytännönläheistä järjestelmää riskien hallinnalleja raportoinnille. Riskienhallintaprosessiin sisältyytoiminto- ja yksikkökohtaisten riskien järjestelmällinen kartoittaminen,niiden arviointi sekä riskien peilaaminen Yhtiönriskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallintaa toteutetaanja seurataan järjestelmällisesti osana päivittäistä liiketoimintaa.Yhtiö pyrkii tehostamaan riskienhallintaa lisäämällä tietoisuuttasen merkityksestä ja tukemalla toimintojen välisiä riskienhallintahankkeita.Riskien luokitteluYhtiön liiketoiminnalle olennaisimmat riskit jaetaan neljäänkategoriaan: strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitus-ja vahinkoriskeihin.Strategiset riskitStrategisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka liittyy liiketoiminnanluonteeseen ja strategian valintaan sekä toteutukseen. Riskitliittyvät esimerkiksi kilpailutilanteeseen, markkinavoimiinja -ympäristöön, lainsäädöksiin sekä asetuksiin. Ne koskevatmyös esimerkiksi merkittäviä investointeja sekä liiketoimintaanliittyviä strategisia valintoja. Toteutuessaan strategiset riskitvoivat heikentää merkittävästi Yhtiön toimintaedellytyksiä.Markkina- ja toimintaympäristöMaailmanlaajuinen taantuma sekä alueelliset suhdannevaihtelutvaikuttavat Yhtiön tuotteiden kysyntään ja sitä kautta taloudelliseenasemaan. Toiminta yli neljässäkymmenessä maassatasoittaa taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä.Lisäksi Yhtiö pyrkii ylläpitämään toimintansa joustavanaja muutosherkkänä, mikä antaa valmiuden ryhtyä nopeisiinsopeutustoimiin markkinatilanteen niin vaatiessa. Kilpailutilanneja markkinoiden muuttuvat vaatimukset voivat vaikuttaaYhtiön tuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen. Yhtiö panostaaasiakastarpeiden ymmärtämiseen ja seuraa tarkasti erimarkkinoiden tuotteille asettamia vaatimuksia. Näin pyritäänhuolehtimaan siitä, että tuotteet vastaavat kullakin alueella näitävaatimuksia ja pysyvät siten kilpailukykyisinä. Yhtiöllä onlaaja sidosryhmäverkosto, johon liittyviä riskejä pyritään pienentämäänverkoston jatkuvalla seurannalla ja hyvällä yhteistyöllä.Strategisesti tärkeiden raaka-aineiden hintakehitys jasaatavuus maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Yhtiön tuotteidenkannattavuuteen. Raaka-aineiden hintakehitykseen ja saatavuuteenliittyviä riskejä pyritään pienentämään kartoittamallavaihtoehtoisia materiaaleja sekä kehittämällä hankintakanavia.Lainsäädäntö ja ympäristöPoliittisen ympäristön ja yhtiön toimintaa koskevan lainsäädännönmuutokset sekä ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiötsaattavat vaikuttaa merkittävästi Yhtiön toimintaan eri markkina-alueilla. Yhtiö seuraa aktiivisesti tytäryhtiöidensä ja alueellistenyhteistyökumppaneidensa kanssa eri markkinoiden tuotteille,palveluille ja koko toiminnalle asettamia vaatimuksia,kuten yleistä liiketoimintaa ja maahantuontia koskevaa lainsäädäntöäsekä tuotteita koskevia vaatimustenmukaisuus- ja ympäristövaatimuksia.Yhtiö on myös aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiinsäja on mukana vaikuttamassa tulevaisuuden ratkaisuihinja näkee ne myös uusina mahdollisuuksina.Tuote ja teknologiaYhtiön tuote- ja teknologiariskit liittyvät teknologisiin valintoihinsekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Riskejä pyritäänpienentämään olemalla lähellä asiakkaita ja muita sidosryhmiätuotteiden oikean teknologisen suuntauksen varmistamiseksi.Lisäksi pyritään aktiiviseen yhteistyöhön korkeakoulujen, yliopistojenja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumaan kansainvälisiintutkimus- ja kehitysprojekteihin. Kehitettyä teknologiaasekä tuotteita suojataan erilaisin immateriaalioikeuksin.Yhtiö tiedostaa myös kilpailijoidensa hallinnassa olevat teollisoikeudetja kunnioittaa niitä toiminnassaan.Operatiiviset riskitOperatiiviset riskit liittyvät Yhtiön sisäisiin prosesseihin, henkilöstöön,liiketoimintaverkostoon sekä järjestelmiin. Operatiivisetriskit voivat toteutuessaan heikentää yrityksen tulosta, tehokkuuttaja kannattavuutta.Organisaatio ja johtaminenYhtiön organisaatioon ja johtamiseen liittyviä riskejä ovat esimerkiksityövoiman saatavuuteen, työmarkkinahäiriöihin jaavainosaamisen hallintaan liittyvät riskit. Yhtiön henkilöstöstrategiaon merkittävässä roolissa organisaatioon ja johtamiseenliittyvien riskien hallinnassa. Avainhenkilöiden sitoutumistaYhtiöön vahvistetaan kannustinjärjestelmällä. Rekrytointeihinpanostetaan oikeanlaisen työvoiman saamiseksi. Yhtiönkuvaa työnantajana kehitetään tarkoitukseen sopivalla viestinnälläsekä yhteistyöllä eri oppilaitosten ja muiden sidosryhmienkanssa.TietojärjestelmätYhtiön tieto- ja tietojärjestelmäriskeihin luetaan mm. yrityssalaisuuksientietovuotoriskit sekä riskit tietojärjestelmien toimivuudesta,turvallisuudesta ja niiden turvaamisesta. Riskien32 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 33

hallinnoimiseksi Yhtiö noudattaa tietoturvapolitiikkaa. Yhtiöpyrkii varmistamaan, että edellytykset järjestelmien toimivuudensekä niiden turvaamisen takaamiseksi ovat olemassa. Tietovuotojaennaltaehkäistään tarvittavilla toimenpiteillä.ToimittajaverkkoYhtiö kehittää toimittajaverkkoaan pitkäjänteisesti. Toimittajaverkkoonliittyy mm. materiaalin hinta- ja saatavuusriskejä.Yhtiö pyrkii varmistamaan kilpailukykyisen hintatason materiaaleissatutkimalla vaihtoehtoisia hankintakanavia ja tekemälläpitkäaikaisia sopimuksia. Saavuttaakseen kustannustehokkaitaratkaisuja, Yhtiö panostaa toimittajaverkon kanssa tehtävääntiiviiseen tuotekehitysyhteistyöhön.Materiaalien saatavuuteen liittyvien riskien varmistamiseksiYhtiössä käytetään mahdollisuuksien mukaan kahden toimittajanpolitiikkaa. Toimintaympäristöä vakautetaan pitkillätoimittajasopimuksilla ja toimittajia auditoidaan säännöllisestiauditointiohjelman mukaisesti. Hankintaketjussa pyritääntoimimaan suoraan valmistajien kanssa, jotta reaaliaikainenkeskusteluyhteys säilyy. Toimittajaverkon seurannassa ja tilauseräkokojenoptimoinnissa käytetään apuna toimitusketjuhallinnantyökalua.Tuotanto ja prosessitLiiketoiminta edellyttää prosessien kokonaisvaltaista hallintaa.Kustannustehokkaan toiminnan kannalta merkittävää on ylläpitääsekä parantaa prosesseja. Laadunhallintajärjestelmää kehitetäänjatkuvasti, jotta prosessien toimintakyky saadaan ylläpidettyä.Järjestelmän toimivuuden arvioinnissa hyödynnetäänprosessien seurannan tuottamia mittaustuloksia sekä kolmannenosapuolen suorittamaa ISO 9001 -sertifiointia.Tuotantoprosessin häiriöt ja keskeytykset voivat haitata liiketoimintaa.Merkittäviin häiriöihin varaudutaan korvaavienRiskienhallinnan organisointi ja vastuutvalmistusmenetelmien ja laitteiden avulla sekä ylläpidetäänmahdollisuutta valmistusyhteistyöhön merkittävimpien kumppaneidenkanssa.RahoitusriskitYhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille.Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojatakonsernin tuloskehitystä, kassavirtoja, omaa pääomaa jamaksuvalmiutta rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta vaihteluilta.Rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon.Hallitus vahvistaa Yhtiön rahoitusriskien hallintapolitiikanja Yhtiön talousjohtaja vastaa sen käytännön toteutuksestayhdessä rahoitustoiminnon kanssa.Yhtiön rahoitusriskeihin kuuluvat valuutta-, korko-, luottojamaksuvalmiusriski sekä pääoman hallinta. Lisää rahoitusriskienhallinnasta konsernin liitetiedoilla kohdassa 30.VahinkoriskitVahinkoriskien välttämisessä pääpaino on riskien tunnistamisellaja ennaltaehkäisyllä. Tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm. työterveys-ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskit sekä omaisuuteenkohdistuvat vahingot. Vahinkoriskeihin on varauduttu kattavallavakuutusohjelmalla. Vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemäänturvallisuuspolitiikalla ja -ohjeistuksella sekä varmistamallatyömenetelmien ja työvälineiden turvallisuus. Yhtiö reagoiherkästi syntyneisiin vaaratilanteisiin. Kaikki tapaturmatja läheltä piti -tapaukset kirjataan seurantajärjestelmään ja tehdääntarvittavat toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.Tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Vahinkoriskejäarvioidaan säännöllisesti sisäisin tarkastuksin ja koko henkilöstöon mukana vahinkoriskien tunnistamisessa.Sisäinen valvontaSuomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiöntoiminta on tehokasta ja tuloksellista, johdon päätöksenteossakäyttämä informaatio luotettavaa, Yhtiön toimintaperiaatteitanoudatetaan, riskienhallinnan toteutus on riskienhallintapolitiikanmukaista ja että Yhtiö toimii lakien ja säädöstenmukaisesti. Sisäinen valvonta tukee hallituksen ohjaustehtäväntoteutumista.Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Yhtiön johtamis- jaraportointijärjestelmää. Sisäistä valvontaa toteuttavat Yhtiönhallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Sisäinen valvonnantoteutuminen varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiotatoimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon,toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen.Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että Yhtiön kirjanpidon,varainhoidon ja riskienhallinnan valvonta on asianmukaisestijärjestetty ja lain mukainen. Lisäksi hallitus varmistaayhdessä toimitusjohtajan kanssa, että Yhtiö toimii arvojensamukaisesti. Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekäsisäisen valvonnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet.Hallitus voi pyytää ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajiasuorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantojatarvittaessa.Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön päivittäisestä johtamisestahallituksen ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja luo perustansisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa sekäseuraamalla sitä kuinka he valvovat omia toimintojaan.Yhtiön johtoryhmä vastaa siitä, että Yhtiön eri toiminnoissanoudatetaan Yhtiön sisäisen valvonnan toimintaohjeita ja käytäntöjä.Erityisen tärkeässä roolissa ovat riskienhallinta sekä taloushallinnollisettoimintaohjeet ja käytännöt.Yhtiön talousjohtajan alaisuudessa toimiva taloushallintoauttaa luomaan asianmukaiset riskienhallinnan ja taloushallinnonvalvontakäytännöt sekä seuraa valvontatoimenpiteidenriittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tytäryhtiöiden johtajatvastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudestasekä Yhtiön toimintaohjeiden noudattamisesta.Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain tytäryhtiöiden kirjanpidonja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimistokaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiöntilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueidenkoordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksennäkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernintalousjohtoon. Tilintarkastuksen laajuudessa pyritäänottamaan huomioon konserniyhtiöiden sisäisen valvonnan rakenne.Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaanvuosittain konsernijohdolle sekä hallitukselle.OsakassopimuksetYhtiön tiedossa ei ole, että Yhtiön osakkeenomistajat olisivattehneet osakassopimuksia.OsinkopolitiikkaYhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa, jossa osinkoa jaetaanyhtiön pitkäaikaisen tuloskehityksen ja pääomavaatimustenmukaisesti.TiedottaminenYhtiön ulkoisesta tiedottamisesta vastaa yhtiön toimitusjohtaja.Yhtiön viestintäosasto sekä taloushallinto osallistuvat sijoittajajamediasuhteiden hoitamiseen, pörssitiedottamiseen sekä yhtiöninternet-sivuilla julkaistavan sijoittajainformaation tuottamiseentoimitusjohtajan johdolla.Yhtiö julkistaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessäselvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenäkertomuksena.Selvitys yhtiön hallinnointikoodista löytyy yhtiön Internetsivuiltaosoitteesta www.ponsse.com kohdasta Sijoittajainformaatio.HallitusToimitusjohtajaTalousjohtajaJohtoryhmäAluejohtajatJokainen työntekijäPäättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiönriskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista.Vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja esittelee hallitukselleriskienhallintaan liittyvät asiat.Koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa raportoinnista sekä esitteleejohtoryhmälle riskienhallintaan liittyvät asiat.Riskienhallinta on mukana strategiaprosessissa. Osallistuu riskienhallintaprosessinkontrolloimiseen ja vastuuttamiseen. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa omanliiketoiminta-alueensa riskien tunnistamisesta ja riskienhallinnan toteuttamisesta.tytäryhtiöt toteuttavat itsenäisesti riskienhallintatyötä konserninriskienhallintapolitiikan ja -ohjeiden mukaisesti.On velvollinen toimimaan riskien ehkäisemiseksi, noudattamaan yhtiön toimintaohjeitasekä raportoimaan havaitsemistaan riskeistä esimiehelleen.34 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 35

TILINPäätössisältö38 Hallituksen toimintakertomus43 Tärkeimmät valuuttakurssitKonsernin tilinpäätös (IFRS)44 Konsernin laaja tuloslaskelma45 Konsernitase46 Konsernin rahavirtalaskelma47 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista48 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot81 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut82 Osakekohtaiset tunnusluvut83 Tunnuslukujen laskentakaavatEmoyhtiön tilinpäätös (FAS)84 Emoyhtiön tuloslaskelma85 Emoyhtiön tase86 Emoyhtiön rahoituslaskelma87 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot96 Osakepääoma ja osakkeet100 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä101 TilintarkastuskertomusPonssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars,IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards,FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikkitilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.36 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 37

TILINPÄÄTÖSHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1. – 31.12.2010YleistäPonsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 262,4 (2009,146,7) miljoonaa euroa ja liiketulos 21,7 (-15,7) miljoonaaeuroa. Tulos ennen veroja oli 24,4 (-15,6) miljoonaa euroa.Osakekohtainen tulos oli 0,78 (-0,77).LiikevaihtoKonsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana262,4 (146,7) miljoonaa euroa, joka on 79 prosenttia enemmänkuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuuskokonaisliikevaihdosta oli 68,0 (70,6) prosenttia.Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 49,7 (51,1) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 17,0(19,5) prosenttia, Venäjä ja Aasia 14,9 (10,7) prosenttia, PohjoisjaEtelä-Amerikka 18,4 (18,7) prosenttia sekä muut maat 0,0(0,0) prosenttia.TuloskehitysLiiketulos oli 21,7 (-15,7) miljoonaa euroa. Liiketuloksenosuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 8,3 (-10,7) prosenttia.Vuoden viimeisellä neljänneksellä kirjattiin kuluksi kertaluonteisenaeränä Etelä-Amerikan ulkoisiin myyntisaamisiinliittyvä arvonaleneminen arvoltaan noin 1,2 miljoonaa euroa.Tilikauden tulosta rasitti noin 2,1 miljoonalla eurolla Etelä-Amerikan tytäryhtiön vaihto-omaisuuteen ja myyntisaataviinliittyneet arvonalenemiset. Yhtiön sijoitetun pääoman tuotto(ROCE) oli 23,6 (-10,2) prosenttia.Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 38,2 (32,0)miljoonaa euroa ja liiketoiminnan muut kulut 28,0 (22,1)miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti2,8 (0,1) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssienmuutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot,joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli 3,9 (1,9)miljoonaa euroa. Yhtiön tuloverotukseen kohdistuneen ja hyväksytyksitulleen oikaisuvaatimuksen johdosta katsauskaudenverot olivat -1,1 miljoonaa euroa (-4,7 miljoonaa euroa).Katsauskauden tulokseksi muodostui 23,3 (-20,3) miljoonaaeuroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos(EPS) oli 0,78 (-0,77) euroa.Tase ja rahoitusKonsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä161,7 (144,8) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli72,4 (67,9) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 32,1 (21,4) miljoonaaeuroa sekä likvidejä kassavaroja 11,0 (10,6) miljoonaaeuroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 75,2 (59,6) miljoonaaeuroa ja emoyhtiön oma pääoma oli 64,2 (45,0) miljoonaaeuroa. Konsernin oma pääoma sisältää 31.3.2009 liikkeeseenlasketun 19 miljoonan euron suuruisen hybridilainan.Hybridilainan maksetut korot sekä osingonjakopäätöksen mukainenkoronmaksuvelvoite, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, onkirjattu konsernin oman pääoman vähennykseksi. Korollistenvelkojen määrä oli 36,8 (51,9) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistäon käytössä 16 %. Emoyhtiön saamiset muiltakonserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 65,1 (58,0) miljoonaaeuroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosinmyyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 24,2 (40,8) miljoonaaeuroa ja velkaantumisaste (gearing) 48,9 (87,1) prosenttia.Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 46,9 (41,3)prosenttia.Liiketoiminnan rahavirta oli 28,5 (11,2) miljoonaa euroa.Investointien rahavirta oli -4,8 (-2,0) miljoonaa euroa.Saadut tilaukset ja tilauskantaUusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 311,2 (143,5) miljoonaneuron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä68,3 (20,3) miljoonaa euroa. Jälleenmyyjien vähimmäisostositoumukseteivät sisälly tilauskantaan.JakeluverkostoKonsernirakenteessa ei tapahtunut katsauskaudella muutoksia.Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Epec Oy,Suomi; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS,Norja; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse ChinaLtd, Kiina; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse NorthAmerica, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponssé S.A.S., Ranska;Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; sekä Ponsse Uruguay S.A.,Uruguay. Sunit Oy, Kajaani, Suomi, on osakkuusyhtiö, jostaPonsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.Tuotekehitys ja investoinnitKonsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 5,9(4,9) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 1,7 (1,2) miljoonaa euroa.Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 4,8 (2,0) miljoonaaeuroa. Ne koostuivat pääasiassa tavanomaisista koneiden jalaitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.YhtiökokousVarsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 31.3.2010.Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksensekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapaudentilikaudelta 2009.Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2009 osinkoa 0,15 euroaosaketta kohti (osinko yhteensä 4 192 815 euroa). Yhtiönomassa omistuksessa oleville osakkeille (47 900 kpl) ei maksettuosinkoa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 7.4.2010 jaosingon maksupäivä oli 14.4.2010.Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omienosakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkiayhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta.Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiönkaikista osakkeista ja äänistä.Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (”Pörssi”)järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaanja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjenmukaisesti.Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeidenhankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksikäytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissätai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaayhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajienomistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeitahankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä.Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättääkaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseensaakka, kuitenkin enintään 30.6.2011 saakka.Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään uusienosakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omienosakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksuttasiten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeidenmäärä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärävastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikistamuista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeudenantaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudestapoiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutustaesitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiönmahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä.Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisilleLiikevaihto, meur Liiketulos, meur Liiketulos, % liikevaihdosta Korollinen vieras pääoma, meur350408070605040302010030025020015010050006 07 08 09 103020100-10-2006 07 08 09 1015129630-3-6-9-1206 07 08 09 1006 07 08 09 1038 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 39

TILINPÄÄTÖSosakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä taikäyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä.Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseensaakka, kuitenkin enintään 30.6.2011 saakka.Hallitus ja tilintarkastajatYhtiön hallitukseen kuului katsauskauden aikana kuusi jäsentä:Maarit Aarni-Sirviö (31.3.2010 saakka), Heikki Hortling(31.3.2010 alkaen), Marja Liisa Kaario (31.3.2010 alkaen), IlkkaKylävainio, Seppo Remes (31.3.2010 saakka), Ossi Saksman,Einari Vidgrén (26.10.2010 saakka) ja Juha Vidgrén.Ponsse Oyj:n hallitus järjestäytyi hallituksen puheenjohtajanEinari Vidgrénin äkillisen menehtymisen johdosta uudelleen26.10.2010. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisestiJuha Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajaksiHeikki Hortling.Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikanakolmetoista kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 92,3.Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisöErnst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaEero Huusko, KHT 31.3.2010 saakka. Yhtiökokousvalitsi yhtiön tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:npäävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT 31.3.2010alkaen.JohtoYhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajanatoimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, osto- ja logistiikkajohtajaPasi Arajärvi, huoltopalvelujohtaja Juhani Mäkynen(3.5.2010 saakka), huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen(3.5.2010 alkaen), tehtaanjohtaja Juha Haverinen, henkilöstöjohtajaPaula Oksman, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia-ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg sekä toimitusjohtajan sijainen,myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiönjohdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.Konsernin myynnin johtoryhmään kuuluivat katsauskaudenaikana 31.7.2010 saakka Cláudio Costa (Etelä-Amerikka),Tapio Ingervo (Keski- ja Etelä-Eurooppa), Marko Mattila(Pohjois-Amerikka), Jaakko Laurila (Venäjä), Tapio Mertanen(jakeluverkoston kehitys sekä Ruotsi ja Norja sekä huoltopalvelut3.5.2010 alkaen), Juhani Mäkynen (huoltopalvelut 3.5.2010saakka), Norbert Schalkx (Aasia, Oseania ja Afrikka) sekäJarmo Vidgrén (puheenjohtaja, Suomi ja Baltia).1.8.2010 alkaen konsernin myynnin johtoryhmä muutettiintoimimaan aluejohtajaorganisaationa, jonka johdossa toimivatJarmo Vidgrén, konsernin myynti- ja markkinointijohtajaja Tapio Mertanen, huoltopalvelujohtaja.Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:Pohjois-Eurooppa: Jarmo Vidgrén (Suomi), Jerry Wannberg(Ruotsi, Tanska) ja Lyder Ellevold (Norja),Keski- ja Etelä-Eurooppa: Janne Vidgrén (Itävalta, Puola,Romania, Saksa, Tsekki ja Unkari), Tapio Ingervo (Espanja,Italia, Portugali ja Ranska) ja Gary Glendinning (Iso-Britannia),Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä, Valko-Venäjä),Norbert Schalkx (Japani, Etelä-Afrikka ja Baltia) ja RistoKääriäinen (Kiina),Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Marko Mattila (USA, Kanada),Cláudio Costa (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay).18.10.2010 yhtiön kehitys- ja strategiajohtajaksi nimitettiinVTM Timo Karppinen (46) 1.1.2011 alkaen ja hän raportoi yhtiöntoimitusjohtajalle.HenkilöstöKonsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin825 (858) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konserninpalveluksessa oli 860 (781) henkilöä.OsakkeetYhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta.Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2010 oli 3 867 488kappaletta, joka on 13,8 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä.Vaihdon arvo oli 35,9 miljoonaa euroa. Katsauskaudenalin kurssi oli 6,63 euroa osakkeelta ja ylin 12,15 euroa osakkeelta.Katsauskauden päätöskurssi oli 10,80 euroa osakkeelta jakoko osakekannan markkina-arvo 302,4 miljoonaa euroa.Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 212 900omaa osaketta. Katsauskauden aikana yhtiö hankki yhtiökokouksenpäätöksen nojalla 165 000 omaa osaketta.LiputusilmoituksetYhtiön ilmoituksen mukaan Einari Vidgrénin omistuksessaolleet Ponsse Oyj:n osakkeet, 13 348 074 kpl ja 47,67 % äänimäärästä,ovat perinnönjakoon saakka Einari Vidgrénin kuolinpesänomistuksessa sekä määräysvallassa.Einari Vidgrénin kuolinpesän omistuksessa ja määräysvallassaolevat osakkeet tulevat siirtymään perinnönjaossa tasapuolisestiEinari Vidgrénin neljän rintaperillisen kesken, joistaJanne, Juha ja Jarmo Vidgrén ovat Ponsse Oyj:n palveluksessa.Laatu ja ympäristöPonsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001:2000 -laatustandardia,ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia sekä OHSAS18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardia, joista kaksi ensinmainittua on sertifioitu. Lloyd’s Register Quality Assurancesuoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2008 -laatujärjestelmänja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän auditoinnin.Yhtiö noudattaa toiminnoissaan ympäristölainsäädäntöä.Säädösten muutoksia seurataan jatkuvasti ja niiden pohjalta tehdääntarvittavia toimenpiteitä. Yhtiön ympäristöpolitiikan mukaisestitoiminnan tavoitteena on suunnitella ja valmistaa tuotteita,jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän.Toimintatapoja sekä tuotantoprosesseja kehitetään sisäisilläsekä toimittajien auditoinneilla. Auditointipanostukset ovat jatkuneetja niiden avulla yhtiö on kyennyt luomaan uusia ja parempiatoimintatapoja niin sisäiseen kuin toimittajien toimintaan.Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisentoimintamallia hyväksikäyttäen. Laadunvarmistusjärjestelmäkorostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Vuoden aikana jatkettiinLean Six Sigma -laadunkehitystoimintaa.Yhtiö jatkoi tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.Painopiste oli ennaltaehkäisevän ja osallistavan työterveydenhuollonkehittämisessä.Konsernitasoinen tietoturvaryhmä vastaa tietoturvallisuudenyleisestä kehittämisestä, konsernin tietoturvapolitiikan ylläpidostasekä tietoturvakoulutuksen koordinoinnista.HallinnointiYhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomenosakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskeviamuita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallituson vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaaArvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymääSuomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (CorporateGovernance) 2010. Koodin tarkoituksena on varmistaa, ettäyhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisestija ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteetja käytännöt.Omavaraisuusaste, %Tilauskanta, meurBruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, meurTutkimus- ja kehitysmenot, meur6080108765432105040706050863020104030201042006 07 08 09 100006 07 08 09 10 06 07 08 09 1006 07 08 09 1040 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 41

TILINPÄÄTÖSHallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.RiskienhallintaRiskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin jataloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukeayhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumistasekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnanjatkuvuutta.Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurataliiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutustayhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseentai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätöksettarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistäänja havaittuihin riskeihin reagoidaan.Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaaja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaaohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaayhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnanjatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma,jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaansen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyydenperusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen,pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallitakontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.Lähiajan riskit ja niiden hallintaKapasiteetin käytön lisääntyessä on mahdollista, että osien jakomponenttien saatavuusriski kasvaa. Tietyillä komponenttialueillasaatavuus on heikentynyt ja raaka-aineiden hinnoissaon nousupaineita. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan kumppanuusyhteistyönavulla. Toimittajien taloudellista tilaa seurataansäännöllisesti. Yhtiö kartoittaa vaihtoehtoisia toimittajiamahdollisen saatavuus- ja hintariskin pienentämiseksi.Emoyhtiö seuraa konsernisaamisten arvon muutoksia sekäniihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteenaon maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta.Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään erirahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Yhtiönrahoitusvastuiden vakuutena ovat sopimusvakuudet eli kovenantit.Keskeisin konsernin pankkilainoihin liittyvistä kovenanteistaon omavaraisuusaste. Kovenanttiehdot täyttyvät katsauskaudenlopussa. Haitallisten koronmuutosten vaikutustaminimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottujaluottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutostennegatiivista vaikutusta vähennetään johdannaissopimustenavulla.Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvatmuutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaatai sen kannattavuutta.Katsauskauden jälkeiset tapahtumatYhtiöllä ei ole olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.Lähiajan näkymätHyvät näkymät metsäsektorilla yhtiön päämarkkina-alueillamahdollistaa yhtiön liiketoiminnan positiivisen kehittymisenvuoden 2011 aikana.Vahvan kasvuvuoden 2010 jälkeen yhtiön liikevaihdon odotetaankuitenkin kasvavan maltillisemmin yhtiön strategianmukaisesti. Yhtiön kannattavuuden ja kassavirran odotetaankehittyvän positiivisesti ja paranevan vuodesta 2010.Tehtaan kapasiteettia tullaan lisäämään vuoden aikana jamaltilliset rekrytoinnit jatkuvat koko konsernissa. Yhtiö tuleeinvestoimaan huoltopalveluverkostoonsa sekä Vieremän tehtaankoneistus- ja hitsauskapasiteettiin sekä automaatioon.TÄRKEIMMÄT VALUUTTAKURSSIT31.12.2010 keskikurssi 2010 31.12.2009 keskikurssi 2009SEK 8,96550 9,55102 10,25200 10,60922NOK 7,80000 8,02623 8,30000 8,77081GBP 0,86075 0,85848 0,88810 0,89240USD 1,33620 1,32990 1,44060 1,39595BRL 2,21770 2,33788 2,51130 2,80103RUB 40,82000 40,44728 43,15400 44,06840CNY 8,82200 8,99747 9,83500 9,53308Henkilöstö keskimäärinOsakekannan markkina-arvo, meurOman pääoman tuotto-% (roe)ja sijoitetun pääoman tuotto-% (roce)120010008006004002004003503002502001501005050403020100-10-20-30roeroCe006 07 08 09 10006 07 08 09 10-4006 07 08 09 1042 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 43

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)konsernin laaja TULOSLASKELMAkonserniTASE(1 000 EUR) Liite (1 2010 2009Liikevaihto 1, 4 262 416 146 705Liiketoiminnan muut tuotot 5 898 1 154Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 476 -8 321Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -170 810 -95 982Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 8, 35 -38 243 -31 968Poistot 7 -5 079 -5 244Liiketoiminnan muut kulut 6 -27 984 -22 087Liiketulos 21 674 -15 744Rahoitustuotot 10 17 971 18 297Rahoituskulut 11 -15 202 -18 175Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 5 71Tulos ennen veroja 24 448 -15 550Tuloverot 12 -1 111 -4 700Tilikauden tulos 23 338 -20 251Muut laajan tuloksen erät:Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot -904 -56Tilikauden laaja tulos yhteensä 22 434 -20 307Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden voitto 13 0,78 -0,77laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden voitto 13 0,78 -0,771) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 48–80.(1 000 EUR) Liite (1 2010 2009VARATPitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 14 24 443 24 982Liikearvo 15 3 440 3 440Aineettomat hyödykkeet 15 6 571 5 678Sijoitukset 18, 31 111 110Osuudet osakkuusyrityksissä 17 1 624 1 790Saamiset 19 3 144 3 299Laskennalliset verosaamiset 20 1 712 1 773Pitkäaikaiset varat yhteensä 41 045 41 074Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 21 72 391 67 920Myyntisaamiset ja muut saamiset 22, 31 36 608 24 918Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 623 243Rahavarat 23, 31 11 036 10 626Lyhytaikaiset varat yhteensä 120 659 103 707VARAT YHTEENSÄ 161 704 144 781Liite (1 2010 2009OMA PÄÄOMA JA VELATEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 24Osakepääoma 7 000 7 000Omat osakkeet -2 228 -665Muuntoerot -1 032 -128Muut rahastot 19 030 19 030Kertyneet voittovarat 52 396 34 329Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 75 166 59 566Pitkäaikaiset velatLaskennalliset verovelat 20 469 464Rahoitusvelat 28, 31 16 255 24 510Muut velat 29, 31 28 52Pitkäaikaiset velat yhteensä 16 752 25 026Lyhytaikaiset velatOstovelat ja muut velat 29 44 262 27 278Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 215 37Varaukset 27 4 706 4 935Lyhytaikaiset rahoitusvelat 28, 31 20 603 27 939Lyhytaikaiset velat yhteensä 69 787 60 189OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 161 704 144 7811) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 48–80.44 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 45

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)konsernin RahavirtalaskelmaLaskelma konsernin oman pääoman muutoksista(1 000 EUR) Liite (1 2010 2009Liiketoiminnan rahavirta:Tilikauden tulos 23 338 -20 251Oikaisut:Rahoitustuotot ja -kulut 10, 11 -2 769 -123Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta -5 -71Poistot 7 5 079 5 244Tuloverot 1 108 4 534Muut oikaisut -1 449 927Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 25 302 -9 738Käyttöpääoman muutos:Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -11 962 2 866Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -4 471 20 388Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 18 378 -2 256Pakollisten varausten muutos -229 -1 123Saadut korot 486 165Maksetut korot -1 365 -2 226Muut rahoituserät 3 632 1 898Maksetut verot -1 310 1 230Liiketoiminnan rahavirta (A) 28 462 11 203Investointien rahavirta:Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -4 825 -2 008Investointien rahavirta (B) -4 825 -2 008Rahoituksen rahavirta:Omien osakkeiden hankkiminen 24 -1 564 0Hybridilaina 24 0 19 000Maksetut korot, hybridilaina -2 280 -1 409Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut -8 621 -22 536Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -8 11Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 14 000Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -6 573 -12 298Rahoitusleasingvelkojen maksut -421 -434Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 435 -201Maksetut osingot 24 -4 193 -2 795Rahoituksen rahavirta (C) -23 227 -6 663Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääomaYlikurssirahasto(1 000 EUR) LiitetietoOsakepääomaja muutrahastotMuuntoerotOmatosakkeetKertyneetvoittovaratOmapääomayhteensäOma pääoma 1.1.2010 7 000 19 030 -128 -665 36 375 61 612Aikaisempia kausia koskeva-2 046hybridilainan korkojen oikaisuOikaistu oma pääoma 1.1.2010 7 000 19 030 -128 -665 34 329 59 566Muuntoerot -904 -904Katsauskauden tulos 23 338 23 338Katsauskauden laaja tulos 0 0 -904 0 23 338 22 434Suorat kirjaukset voittovaroihin *) -1 078 -1 078Osingonjako 24 -4 193 -4 193Omien osakkeiden hankinta 24 -1 563 -1 563Muut muutokset 0Oma pääoma 31.12.2010 7 000 19 030 -1 032 -2 228 52 396 75 166Oma pääoma 1.1.2009 7 000 30 -72 -665 60 830 67 113Muuntoerot -56 -56Katsauskauden tulos -20 251 -20 251Katsauskauden laaja tulos 0 0 -56 0 -20 251 -20 307Suorat kirjaukset voittovaroihin *) -1 399 -1 409Osingonjako 24 -2 795 -2 795Omien osakkeiden hankinta 24 0Muut muutokset 19 000 19 010Oma pääoma 31.12.2009 7 000 19 030 -128 -665 36 375 61 612*) Muodostuu omaan pääomaan luokiteltavalle hybridilainalle maksetusta korosta.Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) 410 2 531Rahavarat 1.1. 10 626 8 095Rahavarat 31.12. 23 11 036 10 6261) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 48–80.46 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 47

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOTYrityksen perustiedotPonsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinenyhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä jahaluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmänmetsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponssekonserniinkuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetuttytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa,Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa,Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse LatinAmerica Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, PonsseUruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Lisäksikonserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy, joka onPonsse Oyj:n osakkuusyhtiö 34 prosentin omistusosuudella.Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen,Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö.Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisellalistalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja senrekisteröity osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteestawww.ponsse.com tai konsernin pääkonttoristaosoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan14.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölainmukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuushyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässäyhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuustehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.Tilinpäätöksen laatimisperiaatteetLaatimisperustaKonsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien(International Financial Reporting Standards, IFRS)mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaoleviaIAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomenkirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:nasetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisestiEU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistäannettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovatmyös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpitojayhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina jane perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamattajohdannaissopimuksia ja osakeperusteisia maksuja, jotkaarvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaistatuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteitakuin vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraaviauusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviinstandardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2010 alkaen.– IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminenLiiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardinmukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on tosintehty joitakin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi kaikkihankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut on kirjattavahankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja veloiksi luokitellutehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoontulosvaikutteisesti. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita,perustuuko määräysvallattomien omistajien osuudenarvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteenhankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaanliittyvät menot kirjataan kuluiksi. Uudistettu standardi vaikuttaa1.1.2010 jälkeen tapahtuviin liiketoimintojen yhdistämisiin,joita konsernilla ei kuitenkaan vielä ole ollut.– IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätösUudistetun standardin mukaan määräysvallattomien omistajienkanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattavaomaan pääomaan, jos määräysvalta ei muutu, eikä näistäliiketoimista synny enää liikearvoa tai voittoja ja tappioita.Standardissa ohjeistetaan myös kirjanpitokäsittelyä tilanteessa,jossa määräysvalta menetetään. Mahdollinen jäljelle jääväomistusosuus arvostetaan käypään arvoon, ja voitto tai tappiokirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni soveltaa uudistettuastandardia määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneisiinliiketoimiin 1.1.2010 alkaen. Muuttuneella IAS 27:lläei ole vaikutusta tällä tilikaudella, koska määräysvallattomiaomistajia ei ole.– IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä,joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluidenkehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen taiinfrastruktuurin ylläpitoon. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset Tulkinta selventääkäsitelläänkö sopimuksia kiinteistöjen rakentamisessaIAS 11 “Pitkäaikaishankkeet” vai IAS 18 “Tuotot” -standardinmukaisesti ja millä tavalla rakennusprojekteja on tuloutettava.Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– FRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksetIFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksenkirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisennettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa,eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi suojausinstrumentin haltijavoi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21, ‘Valuuttakurssienmuutosten vaikutukset’ -standardin määräykset soveltuvatsuojattavaan erään. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajilleTulkinta sisältää ohjeistusta sellaisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelystä,joissa yritys jakaa omistajille muita varoja kuin käteisvarojajoko oman pääoman rahastosta tai osinkona. IFRS5:een tehtiin samalla muutos, joka mukaan omaisuuserät luokitellaanomistajille jaettaviksi vain silloin, kun ne ovat valmiitajaettaviksi senhetkisessä kunnossaan ja niiden jakaminen onerittäin todennäköistä. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta Tulkinta selvittääIFRS-standardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia,joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen,jota yhteisön on käytettävä liittääkseen asiakasjohonkin verkkoon tai mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkintavaroiden tai palveluiden toimituksen. Tulkinnalla ei olevaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointiluokittelun muutoksen yhteydessä Muutokset selventävät,että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoontulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketytjohdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessäerillään pääsopimuksesta. Tulkinnalla ei ole vaikutustakonsernitilinpäätökseen.– IAS 39 (muutos) Suojauskohteiksi hyväksyttävät erätMuutoksen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittääsuojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa.Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, eioption aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaamaan yksipuolistariskiä. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IFRS 2 (muutos) Osakeperusteiset maksut – käteisvaroinamaksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa Muutosselventää IFRS 2:n soveltamisalaa. Sen mukaan sen yhteisön,joka vastaanottaa tuotteita tai palveluita, tulee noudattaa IFRS2:ta, vaikka kyseinen yhtiö ei olisi velvollinen luovuttamaankäteisvaroja osakeperusteisesti. Muutoksella ei ole vaikutustakonsernitilinpäätökseen.IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiinosana vuosittaisia parannuksia standardeihin(Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset,jotka konserni otti käyttöön vuonna 2010 ja joilla on vaikutustakonsernin tilinpäätökseen:– IFRS 8 (muutos) Toimintasegmentit Muutos selventää, ettäyhteisön on esitettävä segmentin varat tilinpäätöksessään ainoastaan,mikäli kyseistä tietoa raportoidaan säännöllisesti ylimmälleoperatiiviselle päätöksentekijälle. Lisäksi standardiin ontehty vähäisiä teknisiä muutoksia. Muutoksella ei ole olennaistavaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IAS 17 (muutos) Vuokrasopimukset Muutos poistaa erityisohjeistuksen,joka koskee maa-alueen luokittelua rahoitusleasing-tai muuksi vuokrasopimukseksi. Tämän seuraksenamaa-alueet tulee luokitella rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksinoudattaen yleisiä IAS 17 -standardin luokittelukriteereitä.Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvonalentuminen Muutosselventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä),jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestaustavarten, voi olla korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyntoimintasegmentin suuruinen (eli ennen segmenttien yhdistämistäraportoitaviksi segmenteiksi samanlaisiin taloudellisiinominaispiirteisiin perustuen kyseisen standardin ohjeistuksenmukaan). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisestiedellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä jatietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt.Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto onkäyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteitasoveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessäesitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteidenkohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet jaarvoihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.TytäryrityksetKonsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj jakaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissakonsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserniomistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta.Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksentalouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksisen toiminnasta.Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoituhankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksenyksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velaton arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaanliittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja,on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnastaerillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutuson huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti.Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypäänarvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksitai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahintaarvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänäja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisestitai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksiluokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseensiitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallanja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvaltalakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat,saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinenvoitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa,että tappio johtuu arvonalentumisesta.Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuusarvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai48 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 49

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessämääräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitusmääräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyväerotus kirjataan tulosvaikutteisesti.Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloinvoimassa olleiden säännösten mukaisesti.OsakkuusyrityksetOsakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattavavaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisestisilloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksenäänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta,mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdisteltykonsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittääsijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvooneikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, elleikonserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnastasyntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainenosuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omanaeränään liikevoiton jälkeen.Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminenKonsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevatluvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikönpääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”).Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konserninemoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumatUlkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutanmääräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaakurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimainvastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisetmonetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksiraportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettutapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumistaja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneetvoitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnankurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitotja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminenUlkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto-ja kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivienkeskikursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivänkursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntamineneri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessaomaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataanmuihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritystenhankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeenkertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneetmuuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritysmyydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerotsiirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, jokaoli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattuIFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiinvoittovaroihin IFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä,eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessäkirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä lähtienkonsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetäänomassa pääomassa erillisenä eränä.Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoonvähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta,joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osakäsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseenliittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinenjäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetäänaineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoonvain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainentaloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeenhankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muutkorjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti,kun ne toteutuvat.Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisenvaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:RakennuksetKoneet ja kalusto20 vuotta3–10 vuottaOmaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaikatarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessaoikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissatapahtuneita muutoksia.Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänäolevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserätja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojenkirjaaminen lopetetaan.Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisestaja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataantulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissatuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnanja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.Konserni ei ole hankkinut tai valmistanut sellaisia hyödykkeitä,joiden osalta vieraan pääoman menojen aktivointi olisipakollista eikä IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardi tulesiten sovellettavaksi.Julkiset avustuksetJulkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellistenkäyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset,on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenkirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisenvarmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksensaamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempienpoistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaisetavustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista,kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikanaoikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustuksetesitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.Aineettomat hyödykkeetLiikearvo1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissäsyntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike,määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta jaaiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävä konserninosuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.1.1.2004-–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattuaikaisemmin IFRS-normiston (IFRS 3 (2004)) mukaisesti.Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojenyhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormistonmukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRSstandardienmukaisena oletushankintamenona. Konsernillaei ole ollut ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojenyhdistämisestä syntyneitä liikearvoja.Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittainmahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta vartenliikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynäarvonalentumisilla.Tutkimus- ja kehittämismenotTutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti.Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvatkehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksihyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa,se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaansaatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenotsisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotkajohtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi silleaiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenojaei aktivoida enää myöhemmin.Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se onvalmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi,testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisenjälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisillavähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojentaloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessaaktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.Muut aineettomat hyödykkeetAineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsiinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissäluotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuvaodotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konserninhyväksi.Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinenvaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisestiniiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansakuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä,joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:Aktivoidut kehittämismenot 5 vuottaPatentit5 vuottaATK-ohjelmat5 vuottaMuut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuottaVaihto-omaisuusVaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoonsen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi.Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeidenosalta standardikustannusmenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräistentuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista,välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistämenoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksenmuuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoistanormaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaanhankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassasaatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennettyarvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavatmenot ja myynnistä johtuvat menot.VuokrasopimuksetKonserni vuokralle ottajanaAineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset,joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselleominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.Rahoitusleasingsopimuksella hankittuomaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtanavuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokriennykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on50 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 51

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestätehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan taivuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi.Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velanvähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudellajäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit jaedut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina.Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavatvuokrat kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokraajankuluessa.Konserni vuokralle antajanaKonsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselleominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralleottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiintai vaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitääntulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.ArvonalentumisetAineelliset ja aineettomat omaisuuserätKonserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä,onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo onalentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästäkerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissäoleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavistaomaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisestaviitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjentasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosinmuista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovaterotettavissa muista rahavirroista.Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypäarvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvosen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvollatarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavastayksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja,jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkonakäytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoidennäkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistäerityisriskeistä.Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvoon suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaatuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaatuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämänjälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojenkohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaikaarvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvostakirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa,että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita onkäytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaarahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan perutaenempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilmanarvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiotaei peruta missään tilanteessa.Työsuhde-etuudetEläkevelvoitteetKonsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä.Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitämaksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihintehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella,jota veloitus koskee.Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurvaon järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissaeläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneethenkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännönmukaisesti.Osakeperusteiset maksutKonsernilla on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä, jossamaksu suoritetaan sekä yhtiön osakkeina että käteisvaroina.Järjestelmässä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoonniiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaanoikeuden syntymisajanjakson aikana. Siltä osin, kunpalkkio maksetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvänarvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Palkkiontulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksissa.VarauksetVaraus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtumanseurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteensuuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaustenmäärää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niidenmääriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä.Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaanerään, mihin varaus on alun perin kirjattu.Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuotemyydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseentietoon takuumenojen toteutumisesta.Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot jalaskennalliset verotVerokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvastaverosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti,paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaantai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöinmyös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloonperustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkinmaan voimassaolevan verokannan perusteella.Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvonja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallistaverovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuseräntai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojenyhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaanvaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksistakirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyymääräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikäväliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassatulevaisuudessa.Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenpoistoista ja hankintojen yhteydessätehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikaudenpäättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotkaon käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäiväänmennessä.Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määräänasti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaatuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaantältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.TuloutusperiaatteetLiikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistäsaadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroillaja alennuksilla oikaistuina.Myydyt tavarat ja palvelutTuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseenliittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovatsiirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseenliittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuutuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä.Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolloinpalvelu suoritetaan.VuokratuototVuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.Korot ja osingotKorkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä jaosinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.Rahoitusvarat ja rahoitusvelatRahoitusvaratKonsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypäänarvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäiväänasti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset jamyytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojenhankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaanalkuperäisen hankinnan yhteydessä.Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoontulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se onhankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaanalkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoontulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät täytäIAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessapidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävätjohdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvonmuutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneetvoitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella,jonka aikana ne syntyvät.Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomiavaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissäja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konsernipidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisenkirjaamisen yhteydessä luokittele niitä myytävissä oleviksi.Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvättaseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiinvaroihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12kuukauden kuluttua.Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihinkuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähänryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Nesisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitääalle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymisestälähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomistaosakkeista. Ne arvostetaan hankintamenoon, koska niidenkäypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti.RahavaratRahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissaolevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäinlikvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa52 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 53

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutostenriski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluillaerillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdastalukien.Rahoitusvarojen arvonalentuminenKonserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä,onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihinkuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion,kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamistaei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudellisetvaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujenlaiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminenovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Mikäliarvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmälläkaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvänarvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan,kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.RahoitusvelatRahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon.Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin,ja ne ovat korollisia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi,ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velanmaksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikaudenpäättymisestä.Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteeton esitetty liitetiedossa 31.Johdannaissopimukset ja suojauslaskentaKonserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit:kirjaaminen ja arvostaminen –standardin mukaisesti.Ponsse-konserni on luokitellut kaikki johdannaisetkaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska seei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa.Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat termiinisopimuksiaja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaankäypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihinlyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksistajohtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot jatappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella,jonka aikana ne syntyvät.OsakepääomaKantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvätomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.Konsernilla on tilikaudella 2009 liikkeeseen laskettu 19miljoonan euron suuruinen oman pääomanehtoinen joukkovelkakirjalaina(nk. hybridilaina). Laina on kirjattu yhtiönomaan pääomaan. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei oleeräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaalaina takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseen laskustaeli vuonna 2013. Sopimuksen mukainen vuotuinen korkoon 12 prosenttia. Korko maksetaan, jos yhtiökokous päättääjakaa osinkoa. Jos osinkoa ei makseta, päättää konserni mahdollisestakoron maksusta erikseen.OsingonjakoHallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiönosakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen silläkaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.LiikevoittoIAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoitonkäsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoittoon nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoonlisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulutoikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojenmuutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneilläkuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut,poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnanmuut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerätesitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjatturahoituseriin.Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet jaarvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijätTilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuuttakoskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketatehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämäänharkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan jasoveltamiseen liittyvä johdon harkintaKonsernin johto tekee hankintaan perustuvia ratkaisuja, jotkakoskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa janiiden soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia,joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisiakirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.Arvioihin liittyvät epävarmuustekijätTilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdonparhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä.Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuuttakoskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetytoletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisentoimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustasonkannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamustentoteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöidenmuutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköidenkanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä.Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitäänkirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamustakorjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikaudenpäättymispäivän arvioihin liittyvät keskeisetepävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojenja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavantilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto onkatsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät,sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmastamonimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttääeniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistäesimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksenosa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollistenmuutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.MyyntisaamisetKonserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisenluottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tullasaamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen jajatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa.Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiinluottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajantaloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.Vaihto-omaisuusKonserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaanvaihto-omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneidenosalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevarastonikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.TakuuvarausTakuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin.Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksenkustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmiltavuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan.Tuotekehitysmenojen aktivointiKonserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisestitoteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaankotuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempientuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenotvoidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.TuloverotKonsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserniarvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta.Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaistenvero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaistenerojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus.Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja –velkoja.Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksiaarvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuuson epätodennäköinen.ArvonalentumistestausKonsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisenvaralta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeetsekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissaesitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköidenkerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoonperustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmienlaatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminenSeuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat jamuutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotkakonserni ottaa käyttöön 1.1.2011 alkaen. Konsernin johtoon selvittämässä näiden uudistettujen standardien vaikutustakonsernitilinpäätökseen:– IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessäUudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettulähipiirin määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä oleviltayhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan taimuiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssatoteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä.– IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokitteluMuutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksienkirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijantoimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaisetoikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumattasiitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmintällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaantakautuvasti IAS 8:n “Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet,kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” mukaisesti.– IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääomanehtoisilla instrumenteilla Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyätapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleenja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman54 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 55

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelanosaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi).Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisestivoitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvonja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttienkäyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujenoman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei oleluotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetunrahoitusvelan käypään arvoon.– IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseenperustuvat maksut Muutoksella korjataanei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC14 ”IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuseränyläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näidenvälinen yhteys”. Ilman näitä muutoksia yritykset eivät saisimerkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteensuorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuviamaksuja. Tämä ei ollut tarkoituksena, kun IFRIC 14 julkaistiin,ja näiden muutosten tarkoituksena on ongelman korjaaminen.IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemäänstandardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin.EU ei ole vielä hyväksynyt parannuksia sovellettaviksiEU:ssa. Konserni ottaa muutokset käyttöön EU:n hyväksynnänjälkeen vuoden 2011 tilinpäätöksessään. Seuraavassaon esitetty ne muutokset, joilla konsernin johto arvioi voivanolla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:– IFRS 3 (muutokset)a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojenyhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetunstandardin voimaantuloaMuutos selventää, että ne IFRS 7:n “Rahoitusinstrumentit:tilinpäätöksessä esitettävät tiedot”, IAS 32:n”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” ja IAS 39:n”Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen”muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskevahelpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka onsyntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankintaajankohtaon ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa.b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminenMahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuudenarvostaminen joko käypään arvoon tai määrään, jokavastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta,koskee vain sellaisia instrumentteja, jotkaedustavat senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansasuhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta yhteisönpurkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomienomistajien osuudet arvotetaan käypään arvoon, elleivätIFRS-standardit edellytä muuta arvostusperustetta.c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolenjärjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisestiIFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisiajärjestelyjä, jotka ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä,mukaan lukien sellaiset osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt,joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä taikorvataan niillä vapaaehtoisesti.Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutustakonsernitilinpäätökseen.– IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessäesitettävät tiedot Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihinliittyvien riskien luonnetta ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessäesitettävien laadullisten ja määrällisten tietojenvälistä yhteyttä. Konsernin johto on selvittämässä muutostenvaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen – oman pääomanmuutoslaskelma Muutoksella selvennetään, että yrityksenon esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisenoman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksiaosoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa. Konsernin johto onselvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätösMuutoksella selvennetään, että IAS 27:n seurauksena tehtyjämuutoksia IAS 21:een “Valuuttakurssien muutosten vaikutukset”,IAS 28:aan “Sijoitukset osakkuusyrityksiin” ja IAS31:een “Osuudet yhteisyrityksissä” sovelletaan ei-takautuvasti1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin, josIAS 27 on otettu käyttöön aiemmin. Konsernin johto on selvittämässätulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset Muutos sisältää havainnollistavaaohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteidensoveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia,jotka liittyvät:– Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttienkäypiin arvoihin ja niiden luokitteluun;– Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkianeri tasojen välillä;– Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja– Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutustakonsernitilinpäätökseen.– IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat Muutoksella selkeytetään“käyvän arvon” merkitystä kanta-asiakasohjelmaan liittyvienetupisteiden arvostuksessa. Konsernin johto on selvittämässätulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 tai myöhemmin seuraavatstandardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviinstandardeihin:– IFRS 9 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen IFRS9:n rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskevaosuus julkaistiin marraskuussa 2009. Se on ensimmäinenvaihe prosessissa, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39“Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen” uudellastandardilla. IFRS 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojenluokittelusta ja arvostuksesta ja se tulee todennäköisestivaikuttamaan rahoitusvarojen kirjanpitokäsittelyynkonsernissa. Konserni ottaa uuden standardin käyttöön todennäköisestiaikaisintaan vuonna 2013. EU ei ole kuitenkaan hyväksynytmuutosta vielä sovellettavaksi. Johto on parhaillaanselvittämässä standardin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.Standardi tulee todennäköisesti vaikuttamaan rahoitusvarojenkirjanpitokäsittelyyn konsernissa.– IFRS 9 Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen IFRS 9-standardin toinen osio julkaistiin lokakuussa 2010. Se täydentäämarraskuussa 2009 julkaistua rahoitusvarojen luokitteluaja arvostamista koskevaa IAS 39 -standardin uudistuksen ensimmäistävaihetta. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojenkirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana paitsiniiden rahoitusvelkojen osalta, joihin sovelletaan käyvän arvonoptiota. Konserni ottaa muutoksen käyttöön todennäköisestiaikaisintaan vuonna 2013. EU ei ole kuitenkaan hyväksynytmuutosta vielä sovellettavaksi. Uuden standardin ei odoteta vaikuttavanrahoitusvelkojen kirjanpitokäsittelyyn konsernissa.– IFRS 7 (muutos) Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: rahoitusvarojensiirrot Muutos edellyttää lisäliitetietoja siirretyistärahoitusvaroista syntyvistä riskipositioista. Muutos laajentaayksityiskohtaiset liitetietovaatimukset koskemaan myös sellaisiarahoitusvarojen siirtoja, jotka on pystytty kirjaamaan poistaseesta kokonaisuudessaan mutta joihin siirtäjällä on edelleensäilynyt jatkuva intressi. Muutos saattaa lisätä tilinpäätöksessätulevaisuudessa annettavia liitetietoja. Konserni ottaatulkinnan käyttöön vuoden 2012 tilinpäätöksessään. EU ei olevielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto onselvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IAS 12 (muutos) Laskennalliset verot IAS 12 vaati aikaisemminyhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoonarvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissäjatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuseränmyynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen käypäänarvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaanlähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletussoveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä,aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomistahyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallillatai uudelleenarvostusmallilla. Konserni ottaa tulkinnan käyttöönvuoden 2012 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynytmuutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässätulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.Tilikauden aikana tehdyt oikaisutTilinpäätöstä on korjattu takautuvasti IAS 8 -standardin mukaisestialla olevien asioiden osalta. Korjauksesta on kerrottu23.10.2010 julkaistussa osavuosikatsauksessa, jossa on esitettyIAS 8 -standardin vaatimat tiedot.Vuonna 2009 konserni kirjasi hybridilainan maksetut korotoman pääoman vähennykseksi. Hybridilainan korot tulee kirjatasuoraan omaan pääomaan silloin, kun velvoite korkojenmaksusta on syntynyt. Velvoite syntyy osingonjakopäätöksenyhteydessä. Tämän korjauksen vaikutus omaan pääomaan onollut -2,0 miljoonaa euroa. Vaikutukset oman pääoman rahastoihinnäkyvät oman pääoman muutoslaskelmassa.Osakekohtaista tunnuslukua laskettaessa hybridilainan korottulee huomioida koko kaudelta huolimatta siitä, onko osinkojenjakamisesta tehty päätös. Yhtiön tunnuslukuja on oikaistuhybridilainan koroilla.Hybridilainan maksetut korot sekä osingonjakopäätöksenmukainen koronmaksuvelvoite, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa,on kirjattu konsernin oman pääoman vähennykseksi.56 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 57

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)1. ToimintasegmentitKonsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määriteltyperustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa.Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä.Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella.Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissasegmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen. Vuonna 2009 tämä onjohtanut merkittävään segmenteille kohdistamattomien kulujen kasvuun.Segmenttiraportointi perustuu IFRS:n mukaisiin velkojen arvostusperiaatteisiin. Segmenteille kohdistetut velat ovat myös kirjattuinaerillisyhtiössä. Kohdistamattomat erät sisältävät kaikki konsernitason oikaisut, korolliset rahoitusvelat sekä segmenttienulkopuoliset käyttöpääomaerät. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeidenlisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.Konsernin raportoitavat segmentit ovat:Pohjois-EurooppaKeski- ja Etelä-EurooppaVenäjä ja AasiaPohjois- ja Etelä-AmerikkaToimintasegmentit 2010(1 000 EUR) Pohjois- Keski- ja Venäjä ja Pohjois- ja Eliminointi YhteensäEurooppa Etelä-Eurooppa Aasia Etelä-AmerikkaSegmentin liikevaihto 189 370 45 190 39 380 48 713 322 653Segmentin väliset tuotot -58 927 -601 -333 -446 -60 306Kohdistamaton tuotto 69Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta 130 443 44 589 39 047 48 267 262 416Toimintasegmentit 2009(1 000 EUR)Pohjois-EurooppaKeski- jaEtelä-EurooppaVenäjä jaAasiaPohjois- jaEtelä-Amerikka Eliminointi YhteensäSegmentin liikevaihto 104 723 29 167 16 048 28 122 178 061Segmentin väliset tuotot -29 782 -609 -355 -677 -31 422Kohdistamaton tuotto 66Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta 74 942 28 558 15 693 27 446 146 705Segmentin liiketulos -5 075 3 067 2 407 797 1 195Kohdistamattomat erät -16 939Liiketulos -5 075 3 067 2 407 797 -15 744Segmentin velat 25 617 9 936 523 29 112 -43 096 22 092Kohdistamattomat velat 63 122Velat yhteensä 25 617 9 936 523 29 112 -43 096 85 215Investoinnit 1 840 52 93 23 2 008Poistot 4 632 169 132 311 5 244Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.Täsmäytyslaskelmat(1 000 EUR) 2010 2009LiikevaihtoRaportoitavien segmenttien liikevaihto 322 653 178 061Kaikkien muiden segmenttien tuotot 69 66Segmenttien välisten tuottojen eliminointi -60 306 -31 422Konsernin liikevaihto yhteensä 262 416 146 705Segmentin liiketulos 10 878 7 600 6 768 2 358 27 603Kohdistamattomat erät -5 929Liiketulos 10 878 7 600 6 768 2 358 21 674Segmentin velat 43 492 7 104 9 375 35 436 -48 719 46 688Kohdistamattomat velat 39 851Velat yhteensä 43 492 7 104 9 375 35 436 -48 719 86 539Investoinnit 4 074 169 244 338 4 825Poistot 4 441 166 121 352 5 079LiiketulosRaportoitavien segmenttien tulos 27 603 1 195Kaikkien muiden segmenttien tulos -173 -326Segmenteille kohdistamattomat erät -5 756 -16 613Konsernin liiketulos yhteensä 21 674 -15 744VelatRaportoitavien segmenttien velat 46 688 22 092Kaikkien muiden segmenttien velat 0 0Muut segmenteille kohdistamattomat velat 39 851 63 122Konsernin velat yhteensä 86 539 85 21558 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 59

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnotKonsernilla ei ole näitä eriä.3. HANKITUT LIIKEtoiminnotHankittuja liiketoimintoja ei ole ollut vuoden 2010 eikä vuoden 2009 aikana.4. Liikevaihto(1 000 EUR) 2010 2009Konemyynti 207 142 109 126Huoltopalvelut 55 275 37 579Yhteensä 262 416 146 705Pitkäaikaishankkeita ei ole ollut tilikauden aikana.5. Liiketoiminnan muut tuotot(1 000 EUR) 2010 2009Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 186 116Julkiset avustukset 274 307Muut 437 731Yhteensä 898 1 1546.1. Tilintarkastajan palkkiot(1 000 EUR) 2010 2009PricewaterhouseCoopers OyTilintarkastuspalkkiot 113 0Todistukset ja lausunnot 1 0Veroneuvonta 15 0Muut palkkiot 15 0144 0Ernst & Young OyTilintarkastuspalkkiot 0 143Todistukset ja lausunnot 1 1Veroneuvonta 2 16Muut palkkiot 1 44 164Muut yhteisötTilintarkastuspalkkiot 66 48Todistukset ja lausunnot 0 1Veroneuvonta 2 4Muut palkkiot 0 1468 66Yhteensä 216 2296. Liiketoiminnan muut kulut(1 000 EUR) 2010 2009Vapaaehtoiset henkilösivukulut 1 407 938Käyttö- ja ylläpitokulut 4 361 3 028Lähetysrahdit ja huolintakulut 3 935 2 623Vuokrakulut 3 439 3 522Markkinointi- ja edustuskulut 3 226 2 386Hallintokulut 4 455 3 743Tutkimus- ja kehittämiskulut 528 608Muut 6 633 5 239Yhteensä 27 984 22 08760 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 61

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)7. Poistot ja arvonalentumiset(1 000 EUR) 2010 2009Aineettomat hyödykkeetAktivoidut kehittämismenot 541 423Patentit 58 58Aineettomat oikeudet 170 144Muut aineettomat hyödykkeet 162 193Yhteensä 931 818Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetRakennukset 1 061 1 069Koneet ja kalusto 3 086 3 357Yhteensä 4 148 4 4278. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut(1 000 EUR) 2010 2009Palkat 30 509 25 568Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 4 412 4 107Muut henkilösivukulut 3 321 2 293Yhteensä 38 243 31 968Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella 2010 2009Työntekijät 440 462Toimihenkilöt 385 396Yhteensä 825 858Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa 35. Lähipiiritapahtumat9. Tutkimus- ja kehittämismenot(1 000 EUR) 2010 2009Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 4 200 3 66810. Rahoitustuotot(1 000 EUR) 2010 2009Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 4 4Korkotuotot lainoista ja saamisista 486 165Valuuttakurssivoitot 14 616 14 539Johdannaisten käyvän arvon muutos 2 538 2 859Muut rahoitustuotot 327 730Yhteensä 17 971 18 29711. Rahoituskulut(1 000 EUR) 2010 2009Korkokulut rahoituslainoista 1 237 1 807Valuuttakurssitappiot 10 396 11 352Johdannaisten käyvän arvon muutos 2 859 4 150Muut rahoituskulut 710 865Yhteensä 15 202 18 17512. Tuloverot(1 000 EUR) 2010 2009Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 2 148 -818Edellisten tilikausien verot -1 489 3 745Laskennalliset verot 452 1 774Yhteensä 1 111 4 700Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2010: 26 %, 2009: 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:(1 000 EUR)Tulos ennen veroja 24 448 -15 550Verot laskettuna kotimaan verokannalla 6 357 -4 043Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat 110 -27Verovapaat tulot -1 -1Vähennyskelvottomat kulut 883 38Liikearvon arvonalentumiset 0 0Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö -5 485 0Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 1 031 5 174Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset -294 -186Verot aikaisemmilta tilikausilta -1 489 3 745Verot tuloslaskelmassa 1 111 4 70013. Osakekohtainen tulosLaimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikaudenaikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.(1 000 EUR) 2010 2009Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos 23 338 -20 251Hybridilainan korko (verovaikutuksella oikaistuna) -1 688 - 1 265Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi 21 650 -21 516Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 27 881 27 952Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) 0,78 -0,77Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaanhuomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.Konsernin voimassa olevalla osakepalkkiojärjestelmällä ei ole laimennusvaikutusta, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osakeon sama kuin laimentamaton tulos.62 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 63

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet(1 000 EUR)Maa- javesialueet RakennuksetKoneet jakalustoEnnakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2010 645 23 993 31 093 327 56 059Lisäykset 0 616 2 819 1 259 4 693Vähennykset 0 0 -1 977 -551 -2 528Siirrot erien välillä -5 0 0 0 0Kurssiero 13 191 447 22 674Hankintameno 31.12.2010 653 24 800 32 383 1 057 58 893Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 0 -10 845 -20 231 0 -31 076Poistot 0 -1 061 -3 086 0 -4 147Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 973 0 973Kurssiero 0 -43 -158 0 -201Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 0 -11 949 -22 502 0 -34 451Kirjanpitoarvo 1.1.2010 645 13 148 10 862 327 24 982Kirjanpitoarvo 31.12.2010 653 12 851 9 880 1 057 24 442(1 000 EUR)Maa- javesialueet RakennuksetKoneet jakalustoEnnakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2009 660 23 796 30 212 858 55 525Lisäykset 0 207 2 212 312 2 731Vähennykset -9 -3 -1 524 -835 -2 371Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0Kurssiero -6 -7 193 -8 172Hankintameno 31.12.2009 645 23 993 31 093 327 56 059Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 0 -9 775 -17 310 0 -27 085Poistot 0 -1 069 -3 357 0 -4 427Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 3 248 0 251Kurssiero 0 -4 188 0 184Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 0 -10 845 -20 231 0 -31 076Kirjanpitoarvo 1.1.2009 660 14 021 12 902 858 28 441Kirjanpitoarvo 31.12.2009 645 13 148 10 862 327 24 982Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamattaoleva osa oli 4,2 miljoonaa euroa 31.12.2010 (4,6 miljoonaa euroa 31.12.2009).RahoitusleasingsopimuksetAineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä seuraavasti:(1 000 EUR)31.12.2010 Rakennukset Koneet ja kalusto YhteensäHankintameno 762 2 952 3 714Kertyneet poistot -343 -1 854 -2 197Kirjanpitoarvo 419 1 098 1 517(1 000 EUR)31.12.2009 Rakennukset Koneet ja kalusto YhteensäHankintameno 762 2 894 3 656Kertyneet poistot -305 -1 574 -1 879Kirjanpitoarvo 457 1 321 1 77815. Aineettomat hyödykkeet(1 000 EUR)AineettomatoikeudetMuutaineettomathyödykkeetEnnakkomaksutja keskeneräisethankinnatYhteensäHankintameno 1.1.2010 3 356 590 831 3 117 2 034 9 927Lisäykset 980 24 115 16 1 800 2 934Siirrot erien välillä 0 0 0 0 -1 083 -1 083Vähennykset 0 0 0 -30 0 -30Hankintameno 31.12.2010 4 336 613 946 3 103 2 751 11 748Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 -856 -328 -338 -2 727 0 -4 249Poistot -541 -58 -170 -162 0 -931Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 3 0 3Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 -1 397 -386 -508 -2 886 0 -5 178Kirjanpitoarvo 1.1.2010 2 500 262 493 389 2 034 5 678Kirjanpitoarvo 31.12.2010 2 938 227 438 217 2 751 6 571(1 000 EUR)KehittämismenotPatenttimenotKehittämismenotPatenttimenotAineettomatoikeudetMuutaineettomathyödykkeetEnnakkomaksutja keskeneräisethankinnatYhteensäHankintameno 1.1.2009 2 745 543 736 3 080 1 521 8 624Lisäykset 611 37 72 68 1 245 2 033Siirrot erien välillä 0 10 23 0 0 33Vähennykset 0 0 0 -31 -733 -763Hankintameno 31.12.2009 3 356 590 831 3 117 2 034 9 927Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 -433 -270 -194 -2 535 0 -3 432Poistot -423 -58 -144 -193 0 -818Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 1 0 1Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 -856 -328 -338 -2 727 0 -4 249Kirjanpitoarvo 1.1.2009 2 312 273 542 568 1 521 5 216Kirjanpitoarvo 31.12.2009 2 500 262 493 389 2 034 5 678Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja.Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja.Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojenhankintamenoja.64 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 65

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Liikearvon kohdistaminenLiikearvo on kohdistettu seuraavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle:(1 000 EUR) 2010 2009Pohjois-Eurooppa segmentti: Epec Oy 3 440 3 44017. Osuudet osakkuusyrityksissä(1 000 EUR) 2010 2009Tilikauden alussa 1 790 1 889Osuus kauden tuloksesta -165 -99Tilikauden lopussa 1 624 1 790ArvonalentumistestausArvonalentumistestauksessa Epec Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen.Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen verojamääritetty diskonttauskorko on 13 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen(WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitukäyttämällä tasaista 1 %: n kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteentoteutunutta kasvua.Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:1. Budjetoitu käyttökate – Määritetty perustuen ennustettuun tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen.Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.2. Ennustettu jäännösarvo – Määritetty perustuen viimeiseen budjetoituun vuoteen 2013 ja tasaisella 1 %:n kasvutekijällä.Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.3. Diskonttauskorko – Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa oman javieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysitJohdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen,jossa Epec Oy:n kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.Arvonalentumista ei syntyisi, vaikka Epec Oy:n käyttökate kaikkina tulevina vuosina jäisi 50 prosenttiin vuonna 2010 toteutuneestakäyttökatteesta eikä suunniteltua käyttökatteen kasvua syntyisi. Arvonalentumista ei myöskään syntyisi, vaikka diskonttauskorkoverojen jälkeen kasvaisi kahdeksankertaiseksi.16. SijoituskiinteistötKonsernilla ei ole sijoituskiinteistöjä.Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:(1 000 EUR) 2010 2009OsakkuusyritysSunit Oy, Kajaani, SuomiVarat 5 781 6 153Velat 789 682Liikevaihto 4 825 5 134Tilikauden voitto/tappio 14 208Omistusosuus 34 % 34 %Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.18. Muut rahoitusvaratMyytävissä olevat sijoitukset(1 000 EUR) Muut osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1.2010 110Lisäykset 1Vähennykset 0Hankintameno 31.12.2010 111(1 000 EUR)Hankintameno 1.1.2009 109Lisäykset 1Vähennykset 0Hankintameno 31.12.2009 110Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita.Arvostus on tehty hankintahintaan, koska käypää arvoa osakkeille ei ole luotettavasti saatavissa.19. Saamiset (pitkäaikaiset)(1 000 EUR) 2010 2009Myyntisaamiset 1 557 1 278Lainasaamiset 311 425Muut saamiset 1 238 1 554Siirtosaamiset 38 43Yhteensä 3 144 3 299Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä eikä tilikauden muutoksiin sisälly arvonalennuksia.66 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 67

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)20. Laskennalliset verosaamiset ja -velatLaskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:(1 000 EUR) 31.12.2009Kirjattu tulosvaikutteisesti31.12.2010Laskennalliset verosaamiset:Vaihto-omaisuus 1 239 222 1 461Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 16 -3 13Varaukset 0 0 0Vahvistetut tappiot 0 0 0Joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan) korot 518 -370 148Muut erät 0 90 90Yhteensä 1 773 -61 1 712(1 000 EUR) 31.12.2009Kirjattu tulosvaikutteisesti31.12.2010Laskennalliset verovelat:Liikearvo 0 0 0Vaihto-omaisuus 92 24 116Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 366 -73 293Kertyneet poistoerot 0 0 0Muut erät 6 54 60Yhteensä 464 5 469Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana:(1 000 EUR) 31.12.2008Kirjattu tulosvaikutteisesti31.12.2009Laskennalliset verosaamiset:Vaihto-omaisuus 1 245 -6 1 239Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 22 -6 16Varaukset 0 0 0Vahvistetut tappiot 1 854 -1 854 0Joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan) korot 0 0 518Muut erät 0 0 0Yhteensä 3 121 -1 866 1 773(1 000 EUR) 31.12.2008Kirjattu tulosvaikutteisesti31.12.2009Laskennalliset verovelat:Liikearvo 28 -28 0Vaihto-omaisuus 124 -32 92Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 390 -24 366Kertyneet poistoerot 0 0 0Muut erät 14 -8 6Yhteensä 556 -92 464Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koskanäissä yhtiöissä konsernille ei todennäköisesti kerry ennen tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaantappiot pystyttäisiin hyödyntämään.21. Vaihto-omaisuus(1 000 EUR) 2010 2009Aineet ja tarvikkeet 48 014 36 591Keskeneräiset tuotteet 3 015 1 162Valmiit tuotteet/tavarat 8 189 8 894Muu vaihto-omaisuus 13 173 21 273Yhteensä 72 391 67 920Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,8 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sennettorealisointiarvoa (0,6 miljoonaa euroa vuonna 2009).22. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)(1 000 EUR) 2010 2009Myyntisaamiset 32 125 21 409Saamiset osakkuusyrityksiltä 0 0Siirtosaamiset 653 501Muut saamiset 3 601 2 72536 379 24 635Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset 230 283Yhteensä 36 608 24 918Konserni on kirjannut tilikauden aikana myyntisaamisista luottotappioita 1 419 tuhatta euroa (360 tuhatta euroa vuonna 2009)ja luottotappioiden peruutusta 147 tuhatta euroa (54 tuhatta euroa vuonna 2009). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää,joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuoleteivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvotteitaan. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myytykone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu.Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa 31.Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät(1 000 EUR) 2010 2009Erääntymättömät 18 948 12 451ErääntyneetAlle 30 päivää 8 456 (1 6 148 (130-90 päivää 2 541 (1 1 562 (191-180 päivää 1 389 (1 690 (1181-360 päivää 3 744 (2 1 214 (2Yli 360 päivää 24 (2 981 (2Arvonalentumistappiot -1 419 -360Yhteensä 33 682 22 687(1Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet, mutta joiden arvo ei ole alentunut tilikauden lopussa.(2Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja joiden arvo on alentunut tilikauden lopussa. Arvonalentumisen määrä on esitettyrivillä Arvonalentumistappiot.68 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 69

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)23. Rahavarat(1 000 EUR) 2010 2009Käteinen raha ja pankkitilit 11 036 10 626Yhteensä 11 036 10 62624. Omaa pääomaa koskevat liitetiedotSeuraavassa on esitetty osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset:Osakkeidenlukumäärä (1 000)Osakepääoma(1 000 eur)Muut rahastot(1 000 eur)Omat osakkeet(1 000 eur)1.1.2009 27 952 7 000 30 -664Joukkovelkakirjalaina (hybridilaina) 19 000Omien osakkeiden hankinta 0 0 0 031.12.2009 27 952 7 000 19 030 -664Omien osakkeiden hankinta -165 0 0 -1 56431.12.2010 27 787 7 000 19 030 -2 228Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2009). Osakkeiden nimellisarvo on0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2009). Liikkeeseenlaskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2009). Kaikki liikkeeseen lasketutosakkeet on maksettu täysimääräisesti.Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeudenosinkoon.Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. PonsseOyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:25. Osakeperusteiset maksutOsakepalkkiojärjestelmän ehdotKonsernilla on käytössä osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän ehtojen mukaisestiemoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina.Osakepalkkiojärjestelmä on ehdollinen seuraavasti:- myöntämispäivä 29.4.2008, uudistettu 26.4.2010- ansaintajaksot ovat 2010-2012, 2011-2013 sekä 2012-2014- sitouttamisjakso 2 vuotta ansaintajakson päättymisestä, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää- toteutus osakkeina ja käteisvaroina- ehtoina ovat ansaintajakson keskimääräinen liikevoitto-%, kumulatiivinen kassavirta ja osakkeen kokonaistuotto.Käteisvaroina suoritettava määrä on arvostettu arvostuspäivän kurssiin eli 31.12.2010 noteeratulla kurssilla 10,80, jolloin velaksikirjattu määrä on 120 tuhatta euroa. Kuluksi kirjattu määrä tilikaudella on 217 tuhatta euroa ja se on esitetty työsuhde-etuuskuluissa.26. EläkevelvoitteetKonsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.27. Varaukset(1 000 EUR) Takuuvaraus31.12.2009 4 935Varauksen muutos -22931.12.2010 4 706TakuuvarausTuotteille annetaan 12 kuukauden / 2000 tunnin takuu. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksellatakuuehtojen mukaisesti. Vuoden 2010 lopulla takuuvarauksia oli 4 706 tuhatta euroa (4 935 tuhatta euroa 2009). Takuuvarausperustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavanvuoden aikana.Omat osakkeetOmat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omien osakkeiden hankintamenon 2 228 tuhatta euroa ja se esitetään oman pääomanvähennyksenä.MuuntoerotMuuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.Muut rahastotPonsse Oyj laski liikkeeseen 31.3.2009 kotimaisille sijoittajille suunnatun 19 milj. euron suuruisen oman pääoman ehtoisenjoukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina). Lainan kuponkikorko on 12 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiölläon oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua. Lainaa käsitellään yhtiön IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomanatase-erässä Muut rahastot. Järjestely ei laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta.Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on yhtiön muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa.Sen etuoikeusasema on kuitenkin parempi kuin muilla yhtiön omaan pääomaan luettavilla erillä. Hybridilainan velkakirjanhaltijallaei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Hybridin koronmaksun ajankohta on liikkeeseenlaskijan harkinnassa.OsingotVuonna 2010 osinkoa jaettiin yhteensä 0,15 euroa osakkeelta, yhteensä 4,2 miljoonaa euroa (vuonna 2009 0,10 euroa osakkeelta,yhteensä 2,8 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,35 euroaosakkeelta, yhteensä 9,7 miljoonaa euroa. Lisäksi ehdotetaan, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään mahdollisestalisäosingon maksamisesta vuoden 2011 loppuun mennessä.70 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 71

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)28. Rahoitusvelat(1 000 EUR) 2010 2009Pitkäaikaiset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 8 435 14 275Eläkelainat 6 438 8 012Pääomalaina 0 0Rahoitusleasingvelat 1 282 1 687Myynnintuloutuksen järjestely 100 537Yhteensä 16 255 24 510Lyhytaikaiset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 18 362 25 681Eläkelainat 1 574 1 574Rahoitusleasingvelat 667 684Myynnintuloutuksen järjestely 0 0Yhteensä 20 603 27 939Konsernin rahoitusvastuiden yksinomaisena vakuutena ovat sopimusvakuudet eli kovenantit, joita on kuvattu liitetiedossakohdassa 30.Velkojen valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia.Veloista kiinteäkorkoisia on 18 997 tuhatta euroa (11 927 tuhatta euroa vuonna 2009). Muut lainat ovat Euribor-sidonnaisia 17 760tuhatta euroa (39 984 tuhatta euroa vuonna 2009).Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:(1 000 EUR) 2010 2009alle 12 kk 15 766 35 5971-5 vuotta 1 994 4 387Yhteensä 17 760 39 984Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat(1 000 EUR) 2010 2009Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismääräalle 12 kk 828 7831-5 vuotta 1 487 1 591yli 5 vuotta 121 187Yhteensä 2 436 2 562Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvoalle 12 kk 667 6841-5 vuotta 1 154 1 514yli 5 vuotta 100 173Yhteensä 1 920 2 371Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 516 191Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 2 436 2 56229. Ostovelat ja muut velat(1 000 EUR) 2010 2009Ostovelat (muut rahoitusvelat) 29 250 14 236Saadut ennakot 1 511 461Ennakkolaskutus 23 78Muut velat 1 399 1 796SiirtovelatHenkilöstökuluvelat 6 717 5 381Korkojaksotus 192 2 774Vaihto-omaisuuden siirtovelat 261 276Muut siirtovelat 4 749 2 057Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset 161 220Yhteensä 44 262 27 278Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelatSiirtovelat 28 52Yhteensä 28 5272 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 73

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)30. Rahoitusriskien hallintaKonserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoidarahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- jakorkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnanyleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessäliiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseenläheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.ValuuttariskiKonserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvätkun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmätvaluutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP) ja Brasilian real (BRL).Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistänettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on -2,7 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa vuonna 2009), joka sisältääemoyhtiölle annetun konserniavustuksen 3,7 miljoonaa euroa.Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaankonsernin johdon hyväksymien kirjallisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti, mutta näihin eriin ei sovelleta IAS39:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 10 ja 11).Emoyhtiön toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:2010 2009Nimellisarvot (1 000 EUR) USD SEK GBP REAL USD SEK GBP REALValuuttamääräiset saamiset 27 285 10 398 5 293 11 271 23 618 11 783 5 405 8 541Valuuttamääräiset velat 1 002 4 029 176 1 125 1 103 3 005 240 545Valuuttamääräiset johdannaiset 6 070 978 2 488 0 10 365 2 684 2 503 0Nettopositio 20 212 5 391 2 630 10 145 12 150 6 094 2 663 7 996Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Iso-Britannian puntaan ja Brasilian realiin. verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentitedustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaanrahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotkanetottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.(1 000 EUR) 2010 2009Eurokurssin muutos Vahvistuminen Heikentyminen Vahvistuminen Heikentyminen+10 % -10 % +10 % -10 %Vaikutus verojen jälkeiseen voittoonUSD -1 496 1 496 -899 899SEK -399 399 -451 451GBP -195 195 -197 197REAL -751 751 -592 592Yhteensä -2 840 2 840 -2 139 2 139KorkoriskiKonsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaanmerkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konsernisuojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä jonkin verran koronvaihtosopimuksilla.Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta:(1 000 EUR) 2010 2009Muutosprosentti +1 % -1 % +1 % -1 %Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon -131 131 -296 296LuottoriskiKonsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimuksetsekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laajaasiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon.Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu.Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakaumaon esitetty liitetiedoissa 22.MaksuvalmiusriskiKonsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisitarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanutrahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössäuseiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2010 oli 60,3 miljoonaa euroa (2009 57,3 miljoonaaeuroa). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi vuosittain.Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja nesisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.31.12.2010 (1 000 EUR) tasearvo rahavirta * alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuottaPankkilainat 26 797 33 382 18 898 14 484 0Eläkelainat 8 012 9 230 1 874 7 207 148Pääomalaina 0 0 0 0 0Rahoitusleasingvelat 1 920 2 436 828 1 487 121Myynnintuloutuksen järjestely 100 100Ostovelat ja muut velat 44 101 44 101 44 101ValuuttajohdannaisetVelat 161 161 161Takaussopimukset ** 0 5 585 5 58531.12.2009 (1 000 EUR) tasearvo rahavirta * alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuottaPankkilainat 39 955 47 646 26 680 20 967 0Eläkelainat 9 585 11 216 1 933 7 502 1781Pääomalaina 0 0 0 0 0Rahoitusleasingvelat 2 371 2 562 783 1 591 187Myynnintuloutuksen järjestely 537 537Ostovelat ja muut velat 27 059 27 059 27 059ValuuttajohdannaisetVelat 220 220 220Takaussopimukset ** 0 7 142 7 142*) sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä**) taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä74 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 75

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Pääoman hallintaKonsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalittoimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaamyös pienemmät pääoman kustannukset.Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujenosinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserienmyynneistä velkojen vähentämiseksi.Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2010 lopussa 25,3 milj. euroa (31.12.2009 40,7 milj. euroa) ja nettovelkaantumisasteoli 33,6 % (68,4 % 31.12.2009). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu omanpääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.Keskeisin konsernin pankkilainoihin liittyvistä kovenanteista on omavaraisuusaste. Kovenanttiehdot täyttyvät tilinpäätöshetkellä.31. Rahoitusinstrumentit ryhmittäin ja käyvät arvotLainat jamuutsaamisetKäypään arvoontulosvaikutteisestikirjattavatvaratMyytävissäolevatYhteensä31.12.2010Varat taseessaMyytävissä olevat rahoitusvarat 111 111Johdannaisinstrumentit 230 230Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja) 33 682 33 682Rahavarat 11 036 11 036Yhteensä 44 719 230 111 45 059(1 000 EUR) 2010 2009Korolliset velat 36 757 51 911Korolliset saamiset -449 -555Rahavarat -11 036 -10 626Nettovelat 25 272 40 731Oma pääoma yhteensä 75 166 59 566Nettovelkaantumisaste (net gearing) 33,6 % 68,4 %Käypään arvoontulosvaikutteisestikirjattavat velatJaksotettuunhankintamenoonkirjattavatvelatYhteensäVelat taseessaLainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja) 34 809 34 809Rahoitusleasingvelat 1 920 1 920Johdannaisinstrumentit 161 161Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita) 29 250 29 250Yhteensä 161 65 979 66 140Lainat jamuutsaamisetKäypään arvoontulosvaikutteisestikirjattavatvaratMyytävissäolevatYhteensä31.12.2009Varat taseessaMyytävissä olevat rahoitusvarat 110 110Johdannaisinstrumentit 283 283Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja) 22 687 22 687Rahavarat 10 626 10 626Yhteensä 33 313 283 110 33 706Käypään arvoontulosvaikutteisestikirjattavat velatJaksotettuunhankintamenoonkirjattavatvelatYhteensäVelat taseessaLainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja) 49 540 49 540Rahoitusleasingvelat 2 371 2 371Johdannaisinstrumentit 220 220Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita) 14 236 14 236Yhteensä 220 66 147 66 367Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät ainoastaan johdannaisinstrumentit. Nämä instrumentit kuuluvat käyvänarvon hierarkiassa tasolle 2.76 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 77

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista. Lisäksi taulukossaesitetään yksityiskohtaisesti kunkin erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.(1 000 EUR) Liitetieto Kirjanpitoarvo 2010 Käypä arvo 2010 Kirjanpitoarvo 2009 Käypä arvo 2009RahoitusvaratMuut rahoitusvarat 18. 111 111 110 110Myyntisaamiset ja muut saamiset 22. 36 608 36 608 24 918 24 918Rahavarat 23. 11 036 11 036 10 626 10 626Valuuttatermiinit 22. 230 230 283 283Koronvaihtosopimukset 22. 0 0 0 0Yhteensä 47 985 47 985 35 936 35 936RahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 28. 26 797 25 261 39 955 36 915Eläkelainat 28. 8 012 6 855 9 585 8 321Pääomalaina 28. 0 0 0 0Rahoitusleasingvelat 28. 1 948 1 810 2 371 2 224Myynnintuloutuksen järjestely 28. 100 100 537 537Ostovelat ja muut velat 29. 44 290 44 290 27 331 27 331Valuuttatermiinit 29. 142 142 167 167Koronvaihtosopimukset 29. 19 19 53 53Yhteensä 81 309 78 477 80 000 75 548Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 11,8 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja 17,7 miljoonaa euroa vuonna 2009.Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksiaja arvostusmalleja:Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja.Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiäkäyttäen ei ole ollut mahdollista. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästitai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissäkäyvän arvon arvioimiseen. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.33. Muut vuokrasopimuksetKonserni vuokralle ottajanaEi-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:(1 000 EUR) 2010 2009Yhden vuoden kuluessa 1 077 1 059Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 2 992 2 926Yli viiden vuoden kuluttua 3 273 3 728Konserni on vuokrannut joitakin käyttämiänsä huoltopalvelutiloja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 5 vuotta janormaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.Vuoden 2010 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 2,7 miljoonaa euroa(2,5 miljoonaa euroa 2009).Konserni vuokralle antajanaKonsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia.34. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumuksetVakuudet ja vastuusitoumukset(1 000 EUR) 2010 2009Omasta puolesta annetut vakuudetAnnetut kiinteistökiinnitykset 0 0Annetut yrityskiinnitykset 0 0Muut vastuusitoumuksetTakaukset muiden puolesta 425 951Takaisinostovastuut 2 501 4 111Muut vastuut 2 659 2 080Yhteensä 5 585 7 142Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille.Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivänmarkkinakorot ja muu markkinainformaatio.Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.32. YhteisyrityksetKonsernilla ei ole sijoituksia yhteisyrityksissä.78 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 79

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)35. LähipiiritapahtumatKonsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset.Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUTKonsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:Konsernin ja emoyhtiön osuusNimi ja kotipaikkaosakkeista ja äänistä, %Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, SuomiPonsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska 100,00Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia 100,00Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat 100,00Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia 100,00OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100,00Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100,00Ponsse China Ltd., Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd:n omistama) 100,00Ponsse Uruguay S.A. (Ponsse Latin American omistama) 100,00Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa 17. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.Johdon työsuhde-etuudet 2010 2009(1 000 EUR)Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 872 1 577Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet 0 0Yhteensä 1 872 1 577Palkat ja palkkiot(1 000 EUR) 2010 2009Toimitusjohtaja 208 184Hallituksen jäsenet:Aarni-Sirviö Maarit 8 32Hagman Nils 0 8Hortling Heikki 24 0Kaario Marja Liisa 24 0Kylävainio Ilkka 32 32Remes Seppo 8 32Saksman Ossi 32 21Vidgrén Juha 32 24Vidgrén Einari 93 82Yhteensä 253 231IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS2010 2009 2008 2007 2006Toiminnan laajuusLiikevaihto, (1 000 EUR) 262 416 146 705 293 015 310 053 238 642Muutos, % 78,9 -49,9 -5,5 29,9 5,5Tutkimus- ja kehitysmenottaseeseen aktivoidut, (1 000 EUR) 1 694 1 185 1 230 851 808tuloslaskelmassa kuluna, (1 000 EUR) 4 200 3 668 6 341 4 856 3 334Tutkimus- ja kehitysmenot, yhteensä, (1 000 EUR) 5 894 4 853 7 571 5 708 4 142% liikevaihdosta 2,2 3,3 2,6 1,8 1,7Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR) 4 825 2 008 8 509 6 565 5 318% liikevaihdosta 1,8 1,4 2,9 2,1 2,2Henkilöstö keskimäärin 825 858 1 044 876 795Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR) 318 171 281 354 300Tilauskanta, milj. EUR 68,3 20,3 23,9 69,4 32,9KannattavuusLiiketulos, (1 000 EUR) 21 674 -15 744 13 628 37 080 29 590% liikevaihdosta 8,3 -10,7 4,7 12,0 12,4Tulos ennen veroja, (1 000 EUR) 24 448 -15 550 6 258 36 384 28 505% liikevaihdosta 9,3 -10,6 2,1 11,7 11,9Tilikauden tulos, (1 000 EUR) 23 338 -20 251 4 351 26 477 21 042% liikevaihdosta 8,9 -13,8 1,5 8,5 8,8Oman pääoman tuotto-% (ROE) 34,6 -32,0 6,1 38,5 37,4Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) 23,6 -10,2 7,5 37,4 35,5Rahoitus ja taloudellinen asemaMaksuvalmius (current ratio) 1,8 1,8 1,7 2,0 2,3Omavaraisuusaste, % 46,9 41,3 38,4 50,3 49,1Velkaantumisaste, % 48,9 87,1 108,6 44,4 50,5Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR) 36 757 51 911 72 909 33 943 30 895Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR) 49 754 33 251 34 733 43 439 32 964Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen.Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot onmääritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.36. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumatKonsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.80 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 81

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1)TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVATIFRS2010IFRS2009IFRS2008IFRS2007IFRS2006Oman pääoman tuotto-% (ROE)=Tilikauden tulosOma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana)x 100Tulos/osake (EPS), EUR 0,78 -0,77 0,16 0,95 0,75Oma pääoma/osake, EUR 2,68 2,13 2,40 2,73 2,18Nimellisosinko/osake, EUR 0,35 (2 0,15 0,10 0,50 0,40Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)=Voitto/ -tappio ennen veroja + rahoituskulutOma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)x 100Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR 0,35 (2 0,15 0,10 0,50 0,40Osinko/tulos, % 45,1 (2 -19,5 64,4 52,9 53,2Efektiivinen osinkotuotto, % 3,2 (2 2,2 2,2 3,5 3,1Omavaraisuusaste, %=Oma pääoma + määräysvallattomien osuusTaseen loppusumma - saadut ennakotx 100Hinta/voitto (P/E) 13,9 -9,1 29,0 15,0 17,3Osakkeen kurssikehitysVelkaantumisaste, %=Korolliset rahoitusvelatOma pääomax 100Tilikauden alin 6,63 2,99 4,25 11,27 10,89Tilikauden ylin 12,15 6,99 16,29 19,40 15,00Tilikauden päätöskurssi 10,80 6,97 4,50 14,20 13,00Tilikauden keskikurssi 9,13 4,52 10,17 15,31 12,43Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana=Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo.Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 302,4 195,2 126,0 397,6 364,0Osingonjako, milj. EUR 9,7 (2 4,2 2,8 14,0 11,2Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl 3 867 488 5 705 768 2 715 572 3 812 860 3 576 975Tulos/osake (EPS)=Tilikauden tulos – määräysvallattomien osuus – hybridilainan kaudellekohdistuvat korot veroilla vähennettynäOsakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikanaOsakkeiden vaihdon kehitys, % 13,8 20,4 9,7 13,6 12,8Osakkeiden osakeantioikaistun lukumääränpainotettu keskiarvo tilikauden aikana 28 000 000 28 000 000 28 000 000 28 000 000 28 000 000Oma pääoma/osake=Oma pääomaTilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemääräOsakkeiden osakeantioikaistu lukumäärätilikauden lopussa 28 000 000 28 000 000 28 000 000 28 000 000 28 000 000Osakeantioikaistu osinko/osake=Osakekohtainen osinkoTilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet1) Osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu vastaamaan vuoden 2006 aikana tehdyn osakkeiden lukumäärän lisäyksen (split 1:2)jälkeistä osake-määrää.2) Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta. Lisäksiehdotetaan, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään mahdollisesta lisäosingon maksamisesta vuoden 2011 loppuunmennessä.Osinko/tulos, %Efektiivinen osinkotuotto, %==Osakekohtainen osinkoOsakekohtainen tulosOsakeantioikaistu osinko/osakeOsakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssix 100x 100Hinta/voitto (P/E)=Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssiTulos/osakex 100Osakekannan markkina-arvo=Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä xOsakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi.Osakkeiden vaihdon kehitys, %=Tilikauden aikana vaihdetut osakkeetOsakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikanax 10082 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 83

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)emoyhtiön TULOSLASKELMAemoyhtiön TASE(1 000 EUR) Liite (1 2010 2009Liikevaihto 2 198 241 97 424Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 921 -4 148Liiketoiminnan muut tuotot 3 395 682Materiaalit ja palvelut 4 -136 547 -71 193Henkilöstökulut 5, 6, 7 -24 350 -20 059Poistot ja arvonalentumiset 8 -3 303 -3 310Liiketoiminnan muut kulut -15 912 -18 973Liiketulos 19 444 -19 578Rahoitustuotot ja -kulut 10 875 5 551Tulos ennen satunnaisia eriä 20 319 -14 027Satunnaiset erät 11 3 700 0Tulos satunnaisten erien jälkeen 24 019 -14 027Tilinpäätössiirrot 12 244 32Välittömät verot 13 736 -1 577Tilikauden tulos 24 999 -15 571(1 000 EUR) Liite (1 2010 2009VASTAAVAAPysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 14 6 277 5 478Aineelliset hyödykkeet 14 17 597 17 951Sijoitukset 15 11 418 11 418Pysyvät vastaavat yhteensä 35 292 34 847Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus 16 40 970 33 666Pitkäaikaiset saamiset 17 4 521 4 013Lyhytaikaiset saamiset 17 73 171 62 801Rahat ja pankkisaamiset 4 342 5 313Vaihtuvat vastaavat yhteensä 123 004 105 793VASTAAVAA YHTEENSÄ 158 295 140 6411) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 87–95.(1 000 EUR) Liite (1 2010 2009VASTATTAVAAOma pääoma 18, 19Osakepääoma 7 000 7 000Arvonkorotusrahasto 841 841Edellisten tilikausien tulos 31 402 52 730Tilikauden tulos 24 999 -15 571Oma pääoma yhteensä 64 242 45 000Tilinpäätössiirtojen kertymä 20 1 127 1 372Pakolliset varaukset 21 4 706 4 935Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma 22 33 638 41 232Lyhytaikainen vieras pääoma 23 54 582 48 102Vieras pääoma yhteensä 88 219 89 335VASTATTAVAA YHTEENSÄ 158 295 140 6411) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 87–95.84 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 85

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)emoyhtiön RAHOITUSLASKELMAEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT(1 000 EUR) 2010 2009Liiketoiminnan rahavirta:Liiketulos 19 444 -19 578Poistot ja arvonalentumiset 3 303 3 310Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot -1 159 -1 633Varauksen muutos -229 -1 123Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 21 359 -19 023Käyttöpääoman muutos:Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -9 094 16 678Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -7 303 13 988Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 14 033 -8 030Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 18 995 3 612Saadut korot 2 285 1 841Maksetut korot -3 431 -3 193Saadut osingot 270 7 270Muut rahoituserät 1 734 -82Maksetut verot 619 2 120Rahavirta ennen satunnaisia eriä 20 472 11 568Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva nettorahavirta 3 700 0Liiketoiminnan rahavirta (A) 24 172 11 568Investointien rahavirta:Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -3 747 -1 476Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 0 0Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0Investointien rahavirta (B) -3 747 -1 476Rahoituksen rahavirta:Omien osakkeiden hankkiminen -1 564 0Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -7 537 -18 403Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) 0 0Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -7 594 17 229Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -509 -3 230Maksetut osingot ja muu voitonjako -4 193 -2 795Rahoituksen rahavirta (C) -21 396 -7 1991. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteetPonsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain(FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroinaja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissaole toisin mainittu. Tilinpäätös on esitettykululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.Pysyvät vastaavatPysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonvähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeidentaloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot ontehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.Poistoajat ovat:Aineettomat oikeudetMuut pitkävaikutteiset menotRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalusto5 vuotta3-5 vuotta20 vuotta3-10 vuottaVaihto-omaisuusVaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaantodennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintamenomääritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta standardikustannusmenetelmällä.Valmiiden ja keskeneräistentuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistätyösuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistämenoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksenmuuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoistanormaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaanhankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassasaatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennettyarvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavatmenot ja myynnistä johtuvat menot.TakuuvarausLuovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukseton kirjattu pakollisiin varauksiin.Myynnin tuloutusTuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessamyyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetutalennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.LeasingvuokratLeasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat onkirjattu tuloslaskelmaan kuluina.Tutkimus- ja kehitysmenotKehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykseton kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiinja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataansuoraan vuosikuluksi. Tutkimus- ja kehitysmenojen osalta kirjaustapaaon muutettu vuonna 2003.EläkkeetHenkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissaeläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuitaole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksensuoriteperusteisia palkkoja.JohdannaisetEmoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia,jotka arvostetaan tilinpäätöspäivän käypäänarvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.TuloverotTuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.Valuuttamääräiset erätUlkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivänkurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamisetja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erienarvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmanrahoituseriin.Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusTilikauden 1.1. - 31.12.2010 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisentilikauden tietojen kanssa.Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -971 2 893Rahavarat 1.1. 5 313 2 420Rahavarat 31.12. 4 342 5 31386 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 87

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)2. Liikevaihto markkina-alueittain(1 000 eur) 2010 2009Pohjois-Eurooppa 106 541 58 087Etelä- ja Keski-Eurooppa 34 450 21 174Venäjä ja Aasia 27 801 6 031Pohjois- ja Etelä-Amerikka 29 433 12 109Muut maat 16 22Yhteensä 198 241 97 4243. Liiketoiminnan muut tuotot(1 000 eur) 2010 2009Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 5 11Julkiset avustukset 139 142Muut 250 528Yhteensä 395 6824. Materiaalit ja palvelut(1 000 eur) 2010 2009Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana 140 541 59 027Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) -6 382 9 839Ulkopuoliset palvelut 2 388 2 327Yhteensä 136 547 71 1935. Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärinhlöä 2010 2009Työntekijät 283 314Toimihenkilöt 217 232Yhteensä 500 5466. Henkilöstökulut(1 000 eur) 2010 2009Palkat ja palkkiot 19 534 16 374Eläkekulut 3 300 2 892Muut henkilösivukulut 1 516 793Yhteensä 24 350 20 0597. Johdon palkat ja palkkiot(1 000 eur) 2010 2009Toimitusjohtaja 208 184Hallituksen jäsenet 253 231Yhteensä 461 4158. Poistot ja arvonalentumiset(1 000 eur) 2010 2009Suunnitelman mukaiset poistot 3 303 3 310Yhteensä 3 303 3 3109. Tilintarkastajan palkkiot(1 000 eur) 2010 2009KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers OyTilintarkastuspalkkiot 41 0Todistukset ja lausunnot 0 0Veroneuvonta 12 0Muut palkkiot 0 0KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy yhteensä 54 0KHT-yhteisö Ernst & Young OyTilintarkastuspalkkiot 0 60Todistukset ja lausunnot 1 0Veroneuvonta 2 6Muut palkkiot 1 5KHT-yhteisö Ernst & Young Oy yhteensä 4 71Yhteensä 58 7110. Rahoitustuotot ja -kulut(1 000 eur) 2010 2009Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksistaSaman konsernin yrityksiltä 100 7 100Omistusyhteysyrityksiltä 170 170Muilta 0 0Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä 270 7 270Muut korko- ja rahoitustuototSaman konsernin yrityksiltä 2 165 1 743Muilta 14 330 13 982Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 16 495 15 725Yhteensä 16 765 22 995Rahoitusarvopaperien arvonalentumiset 0 0Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille 0 13Muille 15 890 17 430Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 15 890 17 444Yhteensä 15 890 17 444Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 875 5 551Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto) 2 017 28711. Satunnaiset erät(1 000 eur) 2010 2009Satunnaiset tuotot/konserniavustus 3 700 012. Tilinpäätössiirrot(1 000 eur) 2010 2009Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 244 3288 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 89

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)13. Tuloverot(1 000 eur) 2010 2009Tuloverot satunnaisista eristä 962 0Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -1 698 1 577Laskennallisen verosaamisen muutos 0 0Yhteensä -736 1 57714. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeetMuut pitkä-Ennakkomaksut ja(1 000 eur)KehittämismenomenotPatentti-Aineettomat vaikuttei-keskeneräisetAineettomat hyödykkeet 2010oikeudet set menot hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2010 2 457 566 487 4 055 1 740 9 306Lisäykset 979 26 24 9 1 621 2 660Vähennykset 0 0 0 -7 -1 093 -1 100Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0Hankintameno 31.12.2010 3 436 592 512 4 057 2 269 10 866Kertyneet poistot 1.1.2010 -466 -316 -146 -2 900 0 -3 828Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 1 0 1Tilikauden poisto -339 -58 -101 -265 0 -763Kertyneet poistot 31.12.2010 -805 -374 -247 -3 164 0 -4 589Kirjanpitoarvo 31.12.2010 2 631 218 265 893 2 269 6 277Kirjanpitoarvo 31.12.2009 1 991 251 342 1 155 1 740 5 478RakennuksetjarakennelmatMuutaineellisethyödykkeetEnnakkomaksut jakeskeneräisethankinnatAineelliset hyödykkeet 2010Maa- javesialueetKoneet jakalustoYhteensäHankintameno 1.1.2010 350 20 887 20 226 29 116 41 609Lisäykset 4 554 1 021 1 127 2 705Vähennykset 0 0 0 0 -519 -519Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0Hankintameno 31.12.2010 354 21 441 21 248 29 724 43 796Kertyneet poistot 1.1.2010 0 -9 841 -14 658 0 0 -24 499Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0Tilikauden poisto 0 -925 -1 617 0 0 -2 541Kertyneet poistot 31.12.2010 0 -10 766 -16 275 0 0 -27 040Arvonkorotukset 0 841 0 0 0 841Kirjanpitoarvo 31.12.2010 354 11 517 4 973 29 724 17 597Kirjanpitoarvo 31.12.2009 350 11 887 5 568 29 116 17 951Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo31.12.2010 4 23031.12.2009 4 598Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksestaei ole tehty poistoja. Arvonkorotukseen sisältyvä laskennallinen verovelka on 244 tuhatta euroa. Arvonkorotus ontehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoaolennaisesti suurempi.15. Sijoitukset(1 000 eur)Osakkeet OsakkeetSaamisetKonserni- OmistusyhteysyrityksetOsakkeet Konsernin SaamisetSijoitukset 2010yrityksetMuut yritykset Muut YhteensäHankintameno 1.1.2010 16 171 335 102 0 0 16 608Lisäykset 0 0 0 0 0 0Vähennykset 0 0 0 0 0 0Hankintameno 31.12.2010 16 171 335 102 0 0 16 608Kertyneet arvonalennukset 1.1.2010 -5 190 0 0 0 0 -5 190Vähennykset 0 0 0 0 0 0Arvonalennukset 0 0 0 0 0 0Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 0Kirjanpitoarvo 31.12.2010 10 982 335 102 0 0 11 418KonserniyrityksetNimi ja kotipaikkaYhtiön omistusosuus-%Ponsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska 100,00Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia 100,00Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat 100,00Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia 100,00OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100,00Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hongkong 100,00Ponsse China Ltd, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd’n omistama) 100,00Ponsse Uruguay S.A. (Ponsse Latin American omistama) 100,00Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.OsakkuusyrityksetNimi ja kotipaikkaYhtiön omistusosuus-%Sunit Oy, Kajaani, Suomi 34,00Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.16. Vaihto-omaisuus(1 000 eur) 2010 2009Aineet ja tarvikkeet 33 940 24 689Keskeneräiset tuotteet 2 225 793Valmiit tuotteet/tavarat 1 343 1 866Muu vaihto-omaisuus 3 462 6 318Ennakkomaksut 0 0Yhteensä 40 970 33 66690 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 91

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)17. Saamiset(1 000 eur) 2010 2009Pitkäaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltäLainasaamiset 4 521 4 013Lainasaamiset 0 0Muut saamiset 0 0Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 4 521 4 013(1 000 eur) 2010 2009Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 10 949 5 250Saamiset saman konsernin yrityksiltäMyyntisaamiset 61 284 56 59018. Oma pääoma(1 000 eur) 2010 2009Sidottu oma pääomaOsakepääoma 1.1. 7 000 7 000Rahastoanti 0 0Osakepääoma 31.12. 7 000 7 000Ylikurssirahasto 1.1. 0 0Rahastoanti 0 0Ylikurssirahasto 31.12. 0 0Arvonkorotusrahasto 1.1. 841 841Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos 0 0Arvonkorotusrahasto 31.12. 841 841Sidottu oma pääoma yhteensä 7 841 7 841Muut saamiset 460 442SiirtosaamisetAvustussaamiset 63 71Tuloverosaaminen 117 0Johdannaissopimukset 230 283Muut siirtosaamiset 68 166Siirtosaamiset yhteensä 477 519Vapaa oma pääomaVoitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 37 159 55 525Omien osakkeiden hankinta -1 564 0Osingonjako -4 193 -2 795Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 31 402 52 730Tilikauden voitto 24 999 -15 571Vapaa oma pääoma yhteensä 56 402 37 159Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 73 171 62 801Oma pääoma yhteensä 64 242 45 000Saamiset yhteensä 77 692 66 81419. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma(1 000 eur) 2010 2009Voitto edellisiltä tilikausilta 31 402 52 730Tilikauden voitto 24 999 -15 571Yhteensä 56 402 37 159Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin 31.8.1994 tehty arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa on siirrettytakautuvasti edellisten tilikausien voitoista arvonkorotusrahastoon.Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2010 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisiaosakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänelläja antaa saman oikeuden osinkoon.Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 212 900 kpl. Yhtiölläon avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseeneikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.20. Tilinpäätössiirtojen kertymä(1 000 eur) 2010 2009Poistoero 1 127 1 37292 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 93

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)21. Pakolliset varaukset(1 000 eur) 2010 2009Takuuvaraus 4 706 4 935Muut pakolliset varaukset 0 0Yhteensä 4 706 4 93522. Pitkäaikainen vieras pääoma(1 000 eur) 2010 2009Hybridilaina 19 000 19 000Lainat rahoituslaitoksilta 8 200 14 221Eläkelainat 6 438 8 012Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 33 638 41 232Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua(1 000 eur) 2010 2009Lainat rahoituslaitoksilta 0 0Eläkelainat 143 1 717Yhteensä 143 1 71723. Lyhytaikainen vieras pääoma(1 000 eur) 2010 2009Lainat rahoituslaitoksilta 18 061 25 597Eläkelainat 1 574 1 574Saadut ennakot 67 97Ostovelat 26 374 12 365Velat samaan konserniin kuuluville yrityksilleKonserniostovelat 708 2 597Muut konsernivelat 0 0Siirtovelat 0 0Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä 708 2 597Ennakkolaskutus 23 0Muut velat 741 62624. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut24.1 Omasta puolesta(1 000 eur) 2010 2009Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiäRahalaitoslainat 0 0Annetut kiinteistökiinnitykset 0 0Annetut yrityskiinnitykset 0 0Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 0 024.2 Leasingvastuut(1 000 eur) 2010 2009Leasingsopimuksista maksettavat määrätSeuraavalla tilikaudella maksettavat 890 992Myöhemmin maksettavat 1 755 2 348Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä 2 644 3 34124.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta(1 000 eur) 2010 2009Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset 1 092 1 018Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kolmen tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi.24.4 Muut vastuusitoumukset(1 000 eur) 2010 2009Takaukset muiden puolesta 90 90Takaisinostovastuut 1 380 1 850Muut vastuut 2 659 2 080Yhteensä 4 129 4 02024.5 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut(1 000 eur) 2010 2009ValuuttatermiinitKäypä arvo 87 116Kohde-etuuden arvo 11 780 17 708SiirtovelatHenkilöstökuluvelat 4 178 3 348Korkojaksotus 762 779Tuloverovelka 0 0Vaihto-omaisuuden siirtovelat 1 181 611Muut siirtovelat 912 508Siirtovelat yhteensä 7 034 5 246(1 000 eur) 2010 2009KorkojohdannaisetKäypä arvo -19 -53Kohde-etuuden arvo 1 500 4 583Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 54 582 48 10294 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 95

TILINPÄÄTÖSOSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEETPonsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa.Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaaäänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa samanoikeuden osinkoon.Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä.Omat osakkeetEmoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 212 900 kpl.Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omienosakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkiayhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta.Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttiayhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaanNASDAQ OMX Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessakaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaanPörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeidenhankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksiyhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissätai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiönnykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajienOsakepääoman korotukset 1994 – 2010MerkintäaikaKorotustapaomistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnanjälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä.Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikistamuista omien osakkeiden hankinnan ehdoista. Valtuutuson voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka,kuitenkin enintään 30.6.2011 saakka.Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään uusienosakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omienosakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksuttasiten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeidenmäärä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärävastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikistamuista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeudenantaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudestapoiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutustaesitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksiyhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissajärjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisilleosakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissätai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus onvoimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka,kuitenkin enintään 30.6.2011 saakka.NimellisarvoEURUusienosakkeidenlukumääräOsakepääomankorotus EURUusiosakepääomaEUR31.8.1994 Rahastoanti 0,84 1 300 000 1 093 221,52 2 489 181,319. – 22.3.1995 Rahastoanti 0,84 148 000 124 459,07 2 613 640,389. – 22.3.1995 Yleisölle suunnattu uusmerkintä 0,84 392 000 329 648,34 2 943 288,7116.3.2000 Split 1: 2 0,42 - 0,00 2 943 288,7116.3.2000 Rahastoanti 0,50 - 556 711,29 3 500 000,0029.11.2004 Rahastoanti 0,50 7 000 000 3 500 000,00 7 000 000,0029.3.2006 Split 1: 2 0,25 - 0,00 7 000 000,00Osakevaihto 1.1. - 31.12.2010kk Vaihdonarvo, EURVaihto, kpl Alin, EUR Ylin, EUR Painotettukeskikurssi,EURPäätöskurssi,EUROsakekannanmarkkinaarvo,EUROsakkeita,kplSuhteellinenvaihto, %1 2 712 162 338 029 6,90 8,84 8,02 7,35 205 800 000 28 000 000 1,212 1 457 235 207 338 6,63 7,51 7,03 7,03 196 840 000 28 000 000 0,743 1 144 410 156 810 6,95 8,30 7,30 7,85 219 800 000 28 000 000 0,564 2 720 094 311 192 7,83 9,42 8,73 9,04 253 120 000 28 000 000 1,115 4 169 669 506 716 7,32 9,05 8,22 8,25 231 000 000 28 000 000 1,816 2 795 783 348 308 8,00 8,57 8,34 8,19 229 320 000 28 000 000 1,247 1 995 474 233 430 8,06 8,92 8,53 8,92 249 760 000 28 000 000 0,838 6 916 912 645 967 8,85 12,15 10,77 11,00 308 000 000 28 000 000 2,319 1 960 510 180 048 10,68 11,25 10,95 10,87 304 360 000 28 000 000 0,6410 4 490 249 406 002 10,46 11,75 11,05 10,89 304 920 000 28 000 000 1,4511 2 403 739 234 839 9,82 10,99 10,24 9,91 277 480 000 28 000 000 0,8412 3 094 150 298 809 9,80 10,94 10,36 10,80 302 400 000 28 000 000 1,07Yht. 35 860 387 3 867 488 6,63 12,15 9,13 28 000 000 13,81Osakkeen suhteellinen vaihto kuukausittain 2010%2,52,01,51,00,50,0kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Osakkeen painotettu keskihinta kuukausittain 2010€129630kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Valtuudet osakepääoman korottamiseenYhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikävaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.96 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 97

TILINPÄÄTÖSOsakkeenomistajien jakaantuminen omistajaryhmittäin 31.12.2010Osakemäärä Osuus HallintarekisteröityHallintarekisteröityÄänimäärä,Äänimäärä,kpl osakkeistaja äänistä, %kpl% kpl%Yritykset 1 047 411 3,741 9 984 0,036 1 057 395 3,777Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 046 101 3,736 681 138 2,433 1 727 239 6,168Julkisyhteisöt 1 953 041 6,975 0 0 1 953 041 6,975Kotitaloudet 22 659 697 80,927 0 0 22 659 697 80,927Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 565 855 2,021 0 0 565 855 2,021Ulkomaat 22 408 0,080 14 365 0,051 36 773 0,132Kaikki yhteensä 27 294 513 97,480 705 487 2,520 28 000 000 100,000Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2010Osakkeita/osakasOsakasmäärä kplOsuusosakkaista, %Osakkeitayhteensä kplOsuus osakkeistaja äänistä, %1-100 1 719 25,703 109 176 0,390101-500 2 783 41,612 801 693 2,863501-1 000 1 031 15,416 831 482 2,9701 001-5 000 945 14,130 2 097 193 7,4905 001-10 000 105 1,570 766 966 2,73910 001-50 000 82 1,226 1 676 624 5,98850 001-100 000 6 0,090 465 587 1,663100 001-500 000 14 0,209 4 095 705 14,628yli 500 000 3 0,044 17 155 574 61,269Yhteensä 6 688 100,000 28 000 000 100,000Osakkeenomistajat 31.12.2010Nro NimiOsakkeidenmäärä, kplOsuusosakkeista, %Osuusäänistä, %1 Vidgrén Einari kuolinpesä 13 348 074 47,67 47,672 Vidgrén Juha 2 868 000 10,24 10,243 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 939 500 3,36 3,364 Nordea Pankki Suomi Oyj (Hall. rek.) 452 952 1,62 1,625 Sijoitusrahasto Aktia Capital 445 746 1,59 1,596 Vidgrén Jukka Tuomas 427 760 1,53 1,537 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 389 000 1,39 1,398 Einari Vidgrénin Säätiö 388 000 1,39 1,399 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 357 821 1,28 1,2810 Vidgrén Janne 354 724 1,27 1,2711 Vidgrén Jarmo 342 920 1,22 1,2212 Ponsse Oyj 212 900 0,76 0,7613 Sijoitusrahasto Nordea Foresta 175 000 0,63 0,6314 OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken AB (Hall. rek.) 174 956 0,62 0,6215 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 152 000 0,54 0,5416 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 112 000 0,40 0,4017 OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto 109 926 0,39 0,3918 Tiitinen Arto 100 000 0,36 0,3619 Thominvest Oy 93 000 0,33 0,3320 Laakkonen Mikko Kalervo 80 000 0,29 0,2921 Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 73 875 0,26 0,2622 Vidgrén Eva Riitta 67 571 0,24 0,2423 Randelin Mari 51 141 0,18 0,1824 Placeringsfonden Aktia Secura 50 000 0,18 0,1825 Relander Harald 45 000 0,16 0,1626 Teknoheat Oy 42 970 0,15 0,1527 KPY Sijoitus Oy 41 727 0,15 0,1528 Aleksin Kivi Oy 40 000 0,14 0,1429 Apotrade Consulting Oy 40 000 0,14 0,1430 Vidgrén Kalle Samuel 38 800 0,14 0,14Muut osakkeenomistajat 5 984 637 21,38 21,38Yhteensä 28 000 000 100,00 100,00Vuoden 2010 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 6 688 (31.12.2009: 6 079) osakkeenomistajaa.Johdon omistusHallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2010 yhteensä2 927 925 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 10,5 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.98 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 99

TILINPÄÄTÖSHALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄTILINTARKASTUSKERTOMUSYhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus on OYL 13:2§:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 56 401 558,94 euroa.Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta. Lisäksiehdotetaan, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään mahdollisesta lisäosingon maksamisesta vuoden 2011loppuun mennessä.Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselleOlemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. -31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelmanja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeatja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätösja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimistakoskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä jatoimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.Vieremällä 14. helmikuuta 2011Juha VidgrénMarja Liisa KaarioOssi SaksmanJuho NummelatoimitusjohtajaHeikki HortlingIlkka KylävainioTilintarkastajan velvollisuudetVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestäja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneettilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemmeja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessaolennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoontai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistäluvuista ja niissä esitettävistä tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestätai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastajaottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähdenasianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivanjohdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavanarvioiminen.Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.Lausunto konsernitilinpäätöksestäLausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien(IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksestaja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.Vieremällä 14. päivänä helmikuuta 2011PricewaterhouseCoopers OyKHT-yhteisöSami PostiKHT100 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010 | 101

yhteystiedotTuotantoVenäjä ja AasiaPonsse oyjPonssentie 2274200 VieremäFINLANDTel. +358 20 768 800Fax +358 20 768 8690www.ponsse.comMyynti- ja palveluverkostopohjois-eurooppaPONSSE OYJPonssentie 2274200 VieremäFINLANDTel. +358 20 768 800Fax + 358 20 768 8690www.ponsse.comEPEC OY(tietojärjestelmät)Tiedekatu 660120 SeinäjokiTel. +358 20 760 8111Fax +358 20 760 8110www.epec.fikeski- ja etelä-eurooppaPONSSÉ S.A.S.ZAC Croix Saint Nicolas14 Rue de Lorraine - BP 39F-54840 GondrevilleFRANCETel. +33 3 83 65 12 00Fax +33 3 83 65 12 01PONSSE UK LTD.Unit 3Broomhouses 1Industrial EstateLockerbie, DG11 2RZUNITED KINGDOMTel. +44 (0)1576 203 000Fax. +44 (0)1576 202 202Epec OyTiedekatu 660100 SeinäjokiFINLANDTel. +358 20 760 8111Fax +358 20 760 8110www.epec.fiPONSSE ABVästsuraLisjövägen 40735 91 SurahammarSWEDENTel. +46 220 399 00Fax +46 220 399 01PONSSE ASKlettavegen 7N-2211 KongsvingerNORWAYTel. +47 628 888 70Fax +47 628 888 78AUTO SUECO (COIMBRA) LDAASC Industria EN 10Edifício VolvoApartado 20942696-801 S. João Da TalhaPORTUGALTel. +351 21 9946500Fax +351 21 9946553FOREST POWER KFT.Liszt Ferenc köz. 3.8314 VonyarcvashegyHUNGARYMobil: +36 (30) 719-8544Tel. +36 (83) 540-279Fax. +36 (83) 540-280AN MASKINTEKNIK ABFöretagsvägen 1095333 HaparandaSWEDENTel. +46 922 10390Fax. +46 922 10591KONEKESKO EESTI ASPõrguvälja tee 3APildiküla, Rae Vald75308 HarjumaaESTONIATel. +372 6059 100Fax +372 6059 101www.konekesko.com/eeKRENEK FOREST SERVICE S.R.ONový Nemojov 122CZ-54461 NemojovCHECH REPUBLICTel. +420 499 429 677Fax +420 499 429 676www.krenekfs.czPML POLANDProfesjonalne Maszyny LesneSprzedaz i Serwis Sp. z o.o.ul. Bitwy Warszawskiej1920r. nr 300-973 WarszawaPOLANDTel. +48 22 572 98 50Fax +48 22 823 96 75www.proml.plKONEKESKO LATVIJA SIATiraines iela 15LV-1058 RigaLATVIATel. +371 6706 4300Fax +371 6706 4301www.konekesko.com/lvKONEKESKO LIETUVA UABSavanoriu ave. 191LT-02300 VilniusLITHUANIATel. +370 5 247 7400Fax +370 5 247 7420www.konekesko.com/ltTOIMIL CARCIA S.L.36512 Prado LalinPontevedraSPAINTel. +34 986 794 044Fax. +34 986 794 047www.toimilgruas.comWAHLERS FORSTTECHNIK GMBHLandwehrstr. 4D-97215 UffenheimGERMANYTel. +49 9848 97 9990Fax +49 9848 97 99919www.wahlers-forsttechnik.deOOO PONSSEVolkhonskoe Shosse, 2B,bldg. 15Gorelovo Industrial ZoneLeningrad regionRussia, 188508Tel. +7 812 677 65 47Fax. +7 812 677 32 27russia@ponsse.comPONSSE CHINA LTD.Beihai Ponsse Trading Co.Ltd.1 Gangwan RoadHepu Industry Park536100 Hepu, BeihaiGuangxiCHINATel. +86 779 720 1872Fax. +86 779 7200432Pohjois- ja Etelä-AmerikkaPONSSE LATIN AMERICA LTDARua Joaquim Nabuco115 - Vila NancyMogi das CruzesCEP 08735-120São PauloBRAZILTel. +55 11 4795 4600Tel. +55 11 4795 4605PONSSE NORTH AMERICA, INC.4400 International LaneP.O. Box 578RhinelanderWisconsin 54501USATel. +1 715 369 4833Fax +1 715 369 4838CHUP GIDROSCANOlshevskogo str. 10,office 327, MinskBELARUSTel./Fax +375 1720 43045OOO DORMASHIMPORT129, Voronezhskaya str.680042, KhabarovskRUSSIATel. +7 (4212) 62 90 42Fax +7 (4212) 76 41 84www.dmi-dv.ruOOO LESPROMSERVIS167610 Russia,Republic of KomiSyktyvkar, StrPervomaiskaja 149RUSSIATel. +7 8212 28 84 80fax +7 8212 28 84 16PONSSE URUGUAY S.A.Calle Montecaseros, 785C.P. 60.000PaysandúURUGUAYTel. +598 72 43 800A.L.P.A. EQUIPMENT LTD.258 Drapeau StP.O. BOX 2532Balmoral, N.B.E8E 2W7CANADATel. +1 506 826 2717Fax +1 506 826 2753www.alpaequipment.comOOO PROMTECHGROUP BLN620030 Ekaterinburg,Karjernaja st. 2, office 801RUSSIATel. +7 343 278 11 41Fax: +7 343 278 11 89Fax +7 812 331 9412OOO REMTECHNICA662549 LesosibirskMichurina 6RUSSIATel. +7 (391) 297 5593Fax +7 (39145) 41975OOO WEST KOM185002, Karelia Republik,Petrozavodsk, Arkhipova st. 3RUSSIATel. +7 (8142) 72-49-27www.west-kom.onego.ruCHADWICK-BAROSS, INC.188 Perry RoadBangor, ME 04401USATel. +1 (800) 698-4838Fax +1 (207) 942-4838www.chadwick-baross.comHYDROMEC INC.2921, boul. WallbergDolbeau-MistassiniQuebec, G8L 1L6CANADATel. +1 418 276-5831Fax +1 418 276-8166www.hydromec.caOOO ZEPPELIN RUSSLANDLeningradskoe shosse, 64,build. 2.125565 MoscowRUSSIATel. +7 (812) 335 11 10Fax +7 (812) 268 84 82www.zeppelin.ruSHINGU SHOKO, LTD2-1-1 InahoOtaruJAPANTel. +81 (0134) 24 1315Fax. +81 (0134) 22 6862www.shingu-shoko.co.jpREADYQUIP SALES AND SERVICE LTD.3088 Riverside DriveP.O. Box 2140Timmins, ON P4N 7X8CANADATel. +1 705 268 7600Fax +1 705 268 7691www.readyquip.comWOODLAND EQUIPMENT INC.2015 W. Trans Canada Hwy.Kamloops, BC V1S 1A7CANADATel. 1 250 372 2855Fax. 1 250 374 2844www.woodlandequip.com102 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2010

Ponsse Oyj | Ponssentie 22 | 74200 Vieremä | Puh. 020 768 800 | Fax 020 768 8690 | www.ponsse.comMetsäkoneyrittäjän paras ystäväwww.ponsse.com