Martti Niemi – puunkorjuun pioneeri Australiassa s. 56 – 61

BM Volvo 868 on tuttu työkalu Martti Niemellekolmenkymmenenviiden vuoden ajalta.Martti Niemi - puunkorjuun pioneeri AuMartti Niemi on Australianensimmäisen metsäkoneenhankkinut urakoitsija. Vuonna1973 Martin pihalle tuotiin BMVolvo 868 kuormatraktori Volvonaktiivisten myyntimiestenansiosta. Kone toimii vieläkin 35vuoden jälkeen.Uuden ajokoneen myötä Niemitoi Australiaan myös katkotuntavaran menetelmän. Tästäolivat sahat erityisen mielissään,sillä kokorunkoina juonnetutpuut olivat varsinkin sadeaikanahyvin kuraisia ja siksi tylsistyttivätnopeasti sahojen teriä. Puhtaammillapuilla terät kestivätpidempään.Uusi Volvon kuormatraktorioli aikanaan suuri ihme ja sitätultiin katsomaan ympäri Australiaa.Martti kiersi myös ym-8532 Volvo 868 oli aikanaan legenda metsäkoneiden joukossa. Tämäkinkone toimii vielä täydellisesti.päri laajaa mannerta Volvon maksamaan, muistelee Marttiesittelykierroksilla näyttämässä koneyrittämisen alkuaikojaan.koneen ominaisuuksia. – Taksat alkoivat kiristyä vähitellen.Tein neljä vuotta töitä il-- Normaali koneen maksuaikaoli kolme vuotta. Onnistuin man hinnankorotusta. Kokoaivan hyvin siinä ajassa sen ajan saha uhkasi, että joutuu laittamaansahan kiinni, jos joutuumaksamaan lisää hintaa. Uusi-Seelanti oli kova kilpailija Australiankanssa. Siellä oli paljonistutusmetsiä, jotka oli istutettuaikaisemmin kuin täällä.Puunkorjuunuusi aikaUusien koneiden tuomiin mahdollisuuksiinpuiden kuljettamisessauskottiin aluksi aivan ylioptimistisesti:niiden kuviteltiinkuljettavan puut rinteestä kuinrinteestä.- Nykyään jyrkät paikat tehdäänkaapelivinssillä, mutta siihenaikaan puut piti yrittää saadapois jyrkänteistäkin. Kaivettiinkouralla kuoppia ja pidettiinkouralla kiinni puista, ettäpystyttiin tulemaan alas jyrkän-56

straliassateiltä. Kaksi kertaa hytti onmennyt mäsäksi, kun tultiin liiankovaa alas jyrkänteeltä.- Kesällä tämä punainen maaon kovaa kuin kivi ja talvellakuin saippuaa, muistelee Australianmetsäkonepioneeri MarttiNiemi 70-luvun ajojaan samallakäsin elävöittäen kertomustaan,kuinka kone vieri rinnettä alas.- Kerran Antti (Turpeinen) luisuirinnettä alas kuin suksi väistellenisompia puita. Sanoinkin,että tuohan oli kuin slalom-mäki,mutta kepit olivat vain turhansuuria, nauraa Martti.Forest Comission, paikallinenmetsähallitus, aiheutti aluksi isojaongelmia aloittavalle metsäkoneyrittäjälle.Koneen olisi pitänytsopia kulkemaan puitakolhimatta samoista ajouristakuin hevonen, mutta tämähänei tietysti ollut mahdollista.- Kerran metsäteknikko tulisanomaan, että tehdään ajouraalarinteeseen. Sanoin, että tulekyytiin, ja niin mentiin alaspäin,jolloin kone matkalla vähän heiluija keinahteli. Metsäteknikkooli koneen lattialla pitkällään pitäenkynsin hampain kiinni koneesta.Tämän jälkeen ei enääkeskusteltu, mistä koneella pystyymenemään ja mistä ei.Vähitellen metsäteknikot alkoivatomaksua koneen ominaisuuksiaja niinpä Martti olivälillä jopa kouluttamassa metsänleimaajia siihen millaisenajouran kone tarvitsee.Uusi kuormatraktori sai aikaanihmeellisiä tapahtumiamyös luonnonsuojelijoidenkanssa. Urakoitsija ei olisi saanutrikkoa maan pintaa, eikäolisi saanut upota mihinkään.- Kostiaisen Pekka upposi siniseensavilutakkoon. Pekkayritti hädissään kaivaa, että pääsisipois. Samaan aikaan metsähallituksentelakoneet olivatajamassa kantoja pois – kuraaoli metritolkulla – metsäteknikkotuli sanomaan, että hän laittaaPekan pois. Siinä tuli melkeinnyrkkitappelu, vaikkanaapuripalstalla australialainenmetsähallituksen telakone tekipaljon pahempaa jälkeä kuinsiirtolainen. – Siinä oli selvääNiemien kotitalossa on näyttävä veranta.Martin kuva vuodelta 1977. Juttu julkaistiin alan aikauslehdessä.Tekstissä kerrotaan Martin ja BM Volvon menestyksestä.Martti on asentanut jokaisen koneenmoottoriin turbon.Tällaiselta näyttää Bm Volvo 868vm. -73 mittaristo.siirtolaisvihaa, muistelee Martti.Kerran kovien sateiden jälkeenMarttia myös syytettiinkaupunkilaisten vesien pilaamisesta,kun vuorilta valuvatkuravedet alkoivat mennä kaupunkilaistenlähteisiin. Vuorillatyöskentelevien telakoneidensyyksi kuraa ei mielletty, vaanuusien ihmeellisten pyöräalustaistenkoneiden aikaansaannoksiksi.AlkuaikaVaikka Australian metsäkonealanpioneeri Martti Niemi onollut otsikoissa ja päivänpais-57

teessa, on kohtalon koura koetellutvälillä kovallakin kädellähänen elämäänsä.Kuhmoisista kotoisin olevaMartti Niemi ja vääksyläinenvaimonsa Marja-Leena muuttivatAustraliaan vuonna 1969.Haastattelupäivänä Martti täytti70 vuotta, joten hän oli 31-vuotiasmaahan tullessaan.Aluksi Martti meni Sydneyssärakennuksille töihin. Sitten tapahtuitapaturma asuntolassa.Ruokaan tyytymättömät italialaisetsytyttivät tulipalon. Marttiveti paloletkua ikkunasta sisään,kun letkuun yllättäen kytkettiinpaine, joka paiskasi Martinkäden kohtalokkaasti ikkunalasiavasten repien jänteitä javerisuonia poikki. Veren hukkaoli hyvin suuri ja Martin elämänlankaoli välillä hyvin ohut.Rakennushommat jäivät, kuntoisen käden sormia pystyi liikuttamaanvain toiseen suuntaan.Martti siirtyi metsätöihinmoottorisahan kanssa.Raskasta työtäAluksi Martti kaatoi puitaAlburyn lastulevytehtaalle. Puutolivat 2,4 metriä pitkiä ja ne kasattiinkelkkamaiseen metallikehikkoon,johon tuli noin kolmekuutiota puita. Fordin nelivetotraktorillakehikot vedettiintienvarteen ja nostettiinvinssillä autoon.- Normaalisti tulee känsät käsiin,mutta tässä työssä tulikänsät olkapäille, kun puut kannettiinolkapäillä kehikkoon. Seoli raskainta työtä mitä olenkoskaan tehnyt, muistelee Marttirankkoja hommiaan.Kun vielä otetaan huomioonkesäisin 40-asteen lämpötila, laitetaanmetsurin varusteet päälleja puun paino joka on 1,1 tonniakuutio, niin voi kuvitella,kuinka työ imee mehut miehestä.Seuraavalla leimikolla puut olileimattu harvempaan, mikä tiesipitempiä kantomatkoja prop-Antti Turpeinen LieksastaAustralian ensimmäinen metsäkoneenkuljettajaMartti Niemen ostettua ensimmäisensaan. Lähtönsä jälkeen hän eikuormatraktorin-ole kotikonnuillaan käynyt,sa, moni yritti käyttää hydraulistayhteydenpito koti-Suomeennosturia, mutta siitä eion jäänyt lähinnä puhelin-oikein tahtonut tulla tolkkua,soittoon äidille äitienpäivänä.kun kaikki olivat yhtä osaamattomiaAntti viettää eläkepäiviäänventtiilivipujen kans-Marja-Leenan ja Martin tila-sa.vassa talossa. Terveys on huono,- Jostain olivat kuulleet, ettäkeuhkojen toimintakykyolen käyttänyt hydraulistaon hyvin heikko ja happipullonosturia Suomessa. Soittivat jaon välttämätön apuväline.kysyivät, että kiinnostaisiko.- Ankara tupakanpoltto jaLupasin tulla katsomaan ja siitämetsätyömaiden pöly ovatse alkoi, muistelee Antti Tur-peinen uransa alkuaikoja.Antti Turpeinen lähti Lieksan kauppalasta Australiaan lähesneljäkymmentä vuotta sitten.pilanneet keuhkoni, toteaaAntti tilanteestaan.Näin Australian ensimmäinenmetsäkone sai ensimmäisen tettu erilliskuormaaja, jota kemuksistaan. Antti ilahtuumetsäkoneenkuljettajan. käytin. Lankomies ajoi ja minä kovasti, kun kerron HannunAntti oli vähän aikaisemmin lastasin.pärjänneen hyvin puunkuormaajakilpailuissaloukannut kätensä pahasti - Lankomies oli Usko Koskimiesja jopa ker-moottorisahatöissä. Oikeaja tietääkseni hänen ran voittaneen Suomen mes-käsi oli voimaton moottorisahahommiin,poikansa Hannu jatkaa isänsä taruudenkin tuossa jalossa la-joten amma-yritystä. Hannu oli silloin piejissa.Antti ja Martti ovat hyvät kaverukset.tinvaihto olisi ollut joka tapauksessani poika ja hyvin innostunut Antti Turpeinen lähti Liek-Antti on tehnyt Martinvaihtoedessä. – Lieksassa autoilusta, kertoo Antti eloisasta,kun se oli vielä kauppala. tin yritykselle töitä yli kolmeniolin lankomiehellä töissä, hänelläsasti noin neljänkymmenen Tämä kauppala-nimitys vilahkymmentävuotta ja viettää nytoli Hiab-nosturilla varus-vuoden takaisista Suomi-kotaavieläkin hänen puhees-eläkepäiviään Martintalossa.58

Cat-juontokone on Martin paloauto. Koneen kauhassa on 2000 litran,polttomoottoripumpulla varustettu vesisäiliö. Martti on mennytkoneella monesti pensaspaloja päin. Kauhalla on hyvä tukahduttaapaloa ja vettä päälle. Juontokoneen tuulettimen siivet puhaltavatilmaa koneesta poispäin, jolloin savu ei vie näkyvyyttä. Batlowissavoi olla yli puolenkin vuoden sateeton jakso ja 40 asteen helle kulottaamaaston ruutitynnyriksi, joten kone on todella tarpeellinen vaikkasalaman iskiessä.toiminta lähti kasvuun.Parhaimpaan aikaan Martillaoli viisi metsätraktoria, joistavieläkin on kolme jäljellä sekäCaterpillarin juontokone. Koneetovat edelleenkin täydessätoimintakunnossa ja käynnistyväteka starttauksella.– Kuinka se on mahdollista,että sinä kuljetat näillä vanhoillakoneilla yhtä paljon puuta,kuin muut nuoremmilla koneilla,eikä nuo koneet ole koskaanrikki, olivat Martin urakanantajatloppu aikoina ihmetelleet.Martilla oli myös puutavaraautoja.Vanhan lehtileikkeenmukaan Martti osti 1975 AtkinsonT3866C:n, 350 heppaisenCummins-moottorilla varustetunpuutavara-auton, joka oliaikansa tehokkain. Henkilökuntaaoli enimmillään kolmisenkymmentä.Taksoista- Silloin kun reilut kaksikymmentävuotta sitten perustettiinpaperitehdasta Alburyyn sanottiin,että noilla taksoilla ei pärjää.Taksaan kuului kaato, karsintaja kuljetus tien varteen.Nyt vielä yli kahdenkymmenenvuoden jälkeenkin tehdääntöitä samoilla taksoilla. Niin kovaakilpailu on ollut.- Urakan sopimusaika oli neljävuotta. Jokainen, joka tarjosiuudelle sopimuskaudelle korkeampaahintaa, tipahti pois,selvittää Martti Niemi sen aikaistatiukkaa sopimuskäytäntöä.Toimintatavat olivat muutenkinerilaisia nykypäivän systeemeihinverrattuna. Paperitehdasosti Kockumsilta koneet jaurakoitsijat ostivat ne tehtaalta.Tämä oli sopimuksen ehtona.Käsirahaksi riitti 10-15 prosenttiakoneen hinnasta. Martti ostikoneensa suoraan Volvolta,koska käytäntö ei ollut vielä sil-Australian siirtolaisuusArvioiden mukaan, Australiassa asustaa tällä hetkellänoin kymmenentuhatta suomalaista, näiden lisäksi toisenpolven siirtolaisia on noin 17.000 ja suomalaisia juuriaomaavia noin 30.000.Suurimmillaan Australiaan muutto oli vuosina 1957- 1974.Ensimmäinen Australiassa käynyt suomalainen oli turkulainenHerman.D. Spöring, joka vieraili vuosina 1769-70Australian mantereella. Hän saapui maahan kapteeni JamesCookin Endeavour -laivalla tehtävänään muun muassapiirtää kuvia eksoottisista kasveista ja eläimistä.Suurimman suomalais-ryntäyksen Australiaan katsotaanalkaneen suuren kultaryntäyksen aikaan 1850-1860,jolloin satoja suomalaisia asettui pysyvästi asumaan Australiaan,useimmat heistä olivat merimiehiä.Vuonna 1969, jolloin Marja-Leena ja Martti Niemi muuttivatAustraliaan, muutti kaikkiaan 54.000 suomalaista ulkomaille.Tämä on kaikkien aikojen ennätysmäärä, joka vastaamelkein Vaasan asukaslukua. Eniten väkeä muutti tuolloinRuotsiin, kaikkiaan 38.600 henkilöä.Taiteellinen Martti on rakentanut tilansa läpi virtaavan puron varteenupean puiston, jossa on mm. lähes kymmenen metriä korkeakivinen patorakennelma, mahtava kasvillisuus ja monia erilaisia kiviveistoksia.Ihmeelliseksi tämän asian tekee se, ettei lähistöllä oleollut ainuttakaan kiveä. Martti on tuonut jokaisen kiven lava-autollaantyömailtaanloin muotoutunut sellaiseksi.– Parhaiten pärjää, kun itsetekee mahdollisimman paljon jaon taitava mekaanikko, sanooMartti australialaisen ja mikseiminkä maalaisen tahansa puunkorjuuyrityksenmenestymismahdollisuuksista.Nykyään otetaan paljon koneitakäyttöön viiden vuodenleasingilla, jolloin ei tarvita käsirahaaja viiden vuoden päästävoi tyrkätä kone takaisin rahoitusyhtiölle.– Urakkasopimuksellaei ole muuta virkaa, kuinettä silloin on helpompi saadaluottoa, kertoo Martti sahanpäällikön selittäneen hänelle.SahaMartti Niemi oli Australianhakkuutyömailla ihmetellytluonnonmetsien hakkuilta metsiinjääviä suuria puumääriä.Puusta otettiin vain tyvitukki,muu osa puusta jäi metsään.60

Martti olikin ensimmäinen, jokaalkoi vaatia, että luonnonmetsienhakkuissa pitää tukinlisäksi tehdä myös kuitupuuta.– Se oli uskomatonta puunhaaskausta, jota suomalaisen olivaikea ymmärtää. Hakatustametsästä voi 80 prosenttia jäädähaaskuun. Tumutin paperitehdastarakennettaessa ehdotin,että haketan lopun roskapuunpolttohakkeeksi tehtaalle.Se ei käynyt, luonnonmetsistäsai ottaa vain tukit, loppu jäimätänemään, tilittää Martti.Tuo puun haaskaus sai Martinmiettimään metsään jäävänpuun parempaa hyödyntämistä.Hän alkoi rakentaa Tumutiineukalyptussahaa, jonka raakaainetulisi laajenevien mäntyistutusmetsienalta raivattavistaeukalyptus-metsiköistä. Muutenpuut olisi vain kasattu isollekasalle ja poltettu.Vuonna 1982, juuri kun sahasaatiin valmiiksi, Australiaan tulilama ja puukauppa pysähtyi.Mäntysahalle urakoinut Marttisai ilmoituksen, että on vainviikko aikaa ja saha pistetäänkiinni.– Kaikki tulot loppuivat, lainankorko oli 26 prosenttia. Teinmiljoonan Australiassa ja menetinjoka ainoan sentin, eikä itsevoinut mitään, muistelee MarttiNiemi Australiassa olonsa aikansasynkintä aikaa.- Oli onneksi luottoyhtiö, jokaVanhanmallinenkarbidi-pyssy, jonkapaukkeella peloteltiin lintujahedelmätarhoilta.luotti niin paljon, että sain ostaakoneet takaisin. Koneilla onsuuri tunnearvo, kun ne ovatkahteen kertaan täysin maksettu.Sen takia en raaski niitäromuraudaksi myydä, tilittääMartti.- Sittemmin olin yksitoistavuotta aliurakoitsijana eukalyptusmetsiköissä.Pääurakoitsijahaki parhaista tyvitukit ja minätein lopuista puista toisen luokantukkeja entiselle sahalleni.Martin Tumutiin rakentamasaha toimii yhä ja on yksi Australiansuurimmista.Niemien talo on tulvillaan antiikkiaja erilaisia taide-esineitämm. tauluja ja kiinalaista posliinia.Taulu on Hollantilaisentaitelijan tekemä. Esikuvana onVan Gogh.Omenapuut pinoonMarja-Leena ja Martti Niemiovat asuneet vuodesta 1970 lähtienBatlowissa, hedelmätarhoistaankuuluisassa kaupungissa,joka sijaitsee 30 kilometriä Tumutistaetelään. Tila on vanhahedelmätarha, kooltaan 14 hehtaaria,jolla on kasvatettu lihakarjaa,tälläkin hetkellä tilalla onneljä nautaa.Viimeiset vuodet Martti tekihieman kevyempiä töitä kotikaupungissaan.– Noilla hedelmätarhoillatein viimeiset työni,kun lopetin nämä konehom-mat kaksi vuotta sitten 68-vuotiaana,viittoo Martti kotinsakuistilta itään päin näkyvien loputtomiltanäyttävien omenapuurivistöjensuuntaan.– Viimeksi otin sieltä pois14.000 omenapuuta. Ne vietiinisoon kasaan ja poltettiin. Ainakinsatatuhatta omenapuutaolen ottanut pois ja kasannut.Hedelmäpuut pitää ajoittain uusia,muuten sato laskee liiaksi.Nyt eläkepäivilläänkään eiMartti ole toimettomana. Puuhaariittää laajan kotimuseonesineiden kunnostamisessa jasatojen taidekirjojen selailussa,joiden pariin Martti kertoo useinunohtuneensa moneksi tunniksi.Niemien ison kotitalon verannallaon muuten rauhallista,mutta ympäristöstä kuuluutasaisin välein aseen laukauksia,tai ainakin ne siltä kuulostavat.– Nuo äänet tulevat nestekaasupyssyistä,joilla pelotellaanlintuja pois hedelmätarhoista,valaisee Martti äänien alkuperää.Kelpaa Niemen pariskunnanhyvin ansaituilla eläkepäivilläänistuskella verannalla ja muistellamenneitä Australian lämmössä,hedelmäpuiden antaessatäyttä satoaan. Ja nuo pyssyjen.äänet ovat jo niin tuttuja, ettäne eivät herätä, vaikka vähäntorkahtaisikin.61