12.07.2015 Views

Tyo 1 - Tekniikan yksikkö - Oamk

Tyo 1 - Tekniikan yksikkö - Oamk

Tyo 1 - Tekniikan yksikkö - Oamk

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Fysiikan laboratoriotyöohjeTietotekniikan koulutusohjelmaOAMK <strong>Tekniikan</strong> yksikköTYÖ 1: KAPPALEEN TIHEYDEN MÄÄRITYSTeoriaaTiheys ρ määritellään kaavalla(1) ρ = m V, jossa m = massa ja V = tilavuus.Kiinteän aineen tiheys voidaan määrittää kaavaan (1) perustuen:- Punnitaan kappale ilmassa.- Lasketaan tilavuus kappaleen mittojen perusteella.Kappaleen tiheys ρ voidaan määrittää myös Arkhimedeen lain avulla:m1(2) ρ = ⋅ ρn,m − m1 2jossa m 1= kappaleen massa ilmassa punnittunam 2= kappaleen massa nesteessä punnittuna (= siirtopainovaa’an antama lukemakappaleen ollessa nesteeseen upotettuna)ρ n = nesteen tiheysArkhimedeen lain mukaan nesteen kappaleeseen kohdistama noste on ρ nVg . Kunkäytetään edellä olevia merkintöjä, saadaan ρ nVg = m1 g − m2 g . Kun edellisestäratkaistaan tilavuus ja tämä sijoitetaan kaavaan (1), päädytään kaavaan (2). Esitä kaavan(2) johtaminen työselostuksessa.MittauksetTyössä määritetään suorakulmainen särmiön tiheys molemmilla em. tavoilla ja lieriöntilavuus kaavaan (1) perustuen.- Suorakulmaisesta särmiöstä mitataan pituus, leveys ja korkeus mikrometriruuvilla.Saman ulottuvuuden mittaus tehdään 10 kertaa siten, että kukin mittaus suoritetaanhiukan eri kohdista kappaletta.- Mittaussarjoja käytetään suureiden absoluuttisten virheiden arvioinnissa.- Huom. Absoluuttinen virhe on vähintään mittavälineen mittaustarkkuudensuuruinen.- Mitataan lieriön pohjan halkaisija ja korkeus työntömitalla vastaavalla tavalla kuinsuorakulmaisen särmiön tapauksessa eli sama mittaus tehdään 10 kertaa hiukan erikohdasta kappaletta.- Kappaleiden punnitukset suoritetaan siirtopainovaa´alla (lukematarkkuus on 0,01 g).- Punnitaan särmiö sekä ilmassa että veteen upotettuna, jotta voidaan määrittääkappaleen tiheys Arkhimedeen lakiin perustuen. Punnitaan särmiö tutkittavaannesteeseen upotettuna, jotta voidaan määrittää tutkittavan nesteen tiheysArkhimedeen lakiin perustuen.


2- Lisäksi määritetään veden tiheys areometrillä ja tutkittavan nesteen tiheys Mohr-Westphalin vaa’alla.Tulosten laskenta ja virheenarviointiKiinteän aineen tiheys1. Suorakulmainen särmiöA. Tiheys ρ = m 1V( V = a b c )Suoritetaan virheenarviointi massan ja särmien pituuden virheiden perusteella.B. Lasketaan suorakulmaisen särmiön tiheys Arkhimedeen lakiin perustuenvesipunnituksen perusteella. Tästä osasta ei tarvitse tehdä virheenarviointia.2. LieriöA. Tiheys2m1π d hρ = ( V = )V4Suoritetaan virheenarviointi myöskin lieriön tiheydelle.3. Nesteen tiheys ( ) ρ n- Kun kappale on punnittu ilmassa ja tutkittavaan nesteeseen upotettuna, lasketaannesteen tiheys soveltamalla Arkhimedeen lakia. Kappaleen tiheytenä käytetäänkaavalla (1) saatua tiheyttä.- Todetaan areometrin ja Mohr-Westphalin vaa’an antamat tulokset.LopputuloksetTyöselostuksessa esitetään lopputuloksina:1. Särmiön tiheys virheineen (sekä absoluuttisen että suhteellisen virheen avullaesitettynä)- Särmiön tiheys Arkhimedeen lain avulla laskettuna2. Lieriön tiheys virheineen3. Tutkittavan nesteen tiheys Arkhimedeen laista saatunaMohr-Westphalin vaakaTarkastellaan Mohr-Westphalin vaa’an periaatetta: (periaatekuva työohjeen lopussa).Punnusten G 1 , G 2 ja G 3 painot on valittu siten, että G 2 = 0,1 G 1 ja G 3 = 0,01 G 1 .Merkitään pisteen O suhteen laskettuja momentteja seuraavasti:M1 = N ⋅ l = ρnVgl= nosteen aiheuttama momentti


33M2= G1l1 + G2l2 + G3l3= G ili= punnusten aiheuttama momenttii=1Momentit M 1 ja M 2 vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin ja kumoavat toistensavaikutuksen. Kyseessä on siis momenttitasapaino eli M 1 = M 2ρ nVgl = G l + G l + G l = G l + 0, 1G l + 0,01G l1 1 2 2 3 3 1 1 1 2 1 3( 0, 1 0,01 )= G l + l + l1 1 2 3( 0 1 0 01 )ρ nVgl = m1 g l1 + , l2 + , l3, jossa m 1 = 5 g ja V= 5 cm 3 sekä l = 10 jakoosaa( + 0, 1⋅ + 0,01⋅)1 1 2 3m l l lρ n=V ⋅ lsaadaan:( 0, 1 0, 01 0,001 )ρ n= ⋅ l + ⋅ l + ⋅lSijoittamat edellä mainitut m 1 :n, V:n ja l: n arvotgcm1 2 3 3l , l ja l ovat ratsastajapunnusten paikat. Jos nesteen tiheys on suurempi kuin1 2 31 g/cm 3 , lisätään toinen punnus G 1 lämpömittarin kanssa samaan koukkuun jadesimaalit saadaan samalla tavalla kuten edellä.Mohr-Westphalin vaa’an periaatekuva:ll 1l 2Nl 3G 3G 2G 1neste(tiheys ρ n)lämpömittari(tilavuus V )


4Oulun Seudun AmmattikorkeakouluMITTAUSPÖYTÄKIRJALABORATORIOTYÖ 1TIHEYDEN MÄÄRITYSRyhmä:__________________________ Pvm:______________________________________________________ Laatija:____________________________________________________ Työn ohjaaja:__________________________Käytetyt välineet:MittaustuloksetSärmiö Lieriö OSA 2 (Vesi)m i = m 2 = m v =∆m i = ∆m 2 = ∆m v =a b c h d OSA 3 (Neste)1 m n =2 ∆m n =3456 ρ H2O =7 ρ n =8910

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!