KOUVOLAN KOULUTOIMEN KOHTALON KÄYRÄT” Kasvatus- ja ...

”KOUVOLAN KOULUTOIMEN KOHTALON KÄYRÄT”Kasvatus- ja opetuspalveluidenpalveluverkkosuunnitelmavuoteen 2025400350300250Oppilasmäärä20015010050090 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08SyntymävuosiA-koski 9.lk Elimäki 9.lk Jaala 9.lk Kouvola 9.lk K-koski 9.lk Valkeala 9.lk29.10.2009

1 JOHDANTO1.1 Selvityksen taustaaKouvolan kaupungin opetus- ja kasvatuslautakunta on antanut FCG Efeko Oy:lle tehtäväksilaatia suunnitelman kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkosta. Selvityskoskee varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Selvityksen laadinnasta FCG EfekoOy:ssä vastaa johtava konsultti Raila Oksanen.Ohjausryhmän aloituskokouksessa sovittiin, että selvityksen pohjamateriaalina käytetäänTilastokeskuksen väestötilastoja, Kouvolan kaupungin toimittamia oppilastilastojaja –ennusteita, yksikkökohtaisia menovertailuja, kaupungin toimittamia karttojakouluverkosta sekä muita selvityksessä tarvittavia tietoja, kuten yhteenvetotietojaoppilaskuljetuksista ja kiinteistöjen kunnosta ja käyttökustannuksista.1.2 Selvityksen tarkoitusSelvityksen tarkoituksena on saada riittävästi tietoa eri kouluverkkovaihtoehdoista jalaatia ennakoiva suunnitelman vuoden 2025 kasvatus- ja opetuspalveluja koskevastapalveluverkosta. Suunnitelman avulla pyritään hallitsemaan henkilöstön sijoittuminenpysyviin palvelussuhteisiin, kiinteistöjen peruskorjausten ja rakentamisen toteuttaminenja vastaamaan kasvatus- ja opetuspalveluille asetettuihin odotuksiin myös tulevaisuudessa.Kasvatus- ja opetuslautakunta on määritellyt seuraavat strategiset tekijät, jotka selvityksessätulee huomioida:- kuntarajojen poistuminen ja tarkoituksenmukaiset oppilaaksiottoalueet- Kouvolan oppilasmäärän kehitys alueittain- oppilaiden asuinpaikka- opetustilojen määrä ja korjaustarpeet- koulukuljetusratkaisut- erityisen tuen järjestäminen- valtionosuuden muutokset oppilasmäärän laskiessaOhjausryhmä täydensi ensimmäisessä kokouksessaan strategisia tekijöitä seuraavillanäkökulmilla- maankäytön suunnittelun vaikutukset- elinkeinostrategiset vaikutukset sekä- yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa.1.3 Tehtävän rajausSelvitystyön aloituskokouksessa tehtävää tarkennettiin laatimalla selvitystyölle työsuunnitelma,sopimalla käytettävästä materiaalista ja materiaalin tulkintaan liittyvistäperiaatteista. Palveluverkkoselvityksissä olennaista on, että käytettävät oppilastiedotkerätään samoin periaattein. Siksi ohjausryhmässä sovittiin käytettävien oppilasennusteidenosalta seuraavaa:3

- Selvityksen pohjatietona käytetään lukuvuoden 2009 – 2010 alun oppilastietojaja sen hetkisiä oppilasennustetietoja sekä väestötilastotietoja. Tarkastelussaei huomioida väestön muuttoliikettä.- Oppilastilannetta tarkastellaan koulun todellisten oppilastietojen perusteellaeikä tarkastelussa erotella ns. esisijaisia ja toissijaisia oppilaspaikkoja.- Oppilasennusteet laaditaan ns. ensisijaisten koulupaikkatietojen mukaisiksi.- Selvitys koskee kaikkia Kouvolan kaupungin kouluja.Ohjausryhmä linjasi prosessin lopussa (13.10.2009) palveluverkkotarkastelua seuraavasti- tavoitteena vähintään 3-opettajaiset koulut, huomioiden kuitenkin etäisyydetja alueellinen kattavuus- yhtenäiskouluperiaate- oppilasvirtojen suuntaaminen niin, että saadaan tarkoituksenmukaiset luokkakoot- tarkastelun pohjana kouluparit/kouluryppäät- laatuKriteerit ovat kasvatus- ja opetuslautakunnan hyödynnettävissä päätöksenteon tukenaja toteutettaessa myöhemmin kasvatus- ja opetuspalveluiden palvelurakennemuutoksia.Selvitystyön tavoitteena on, että laatia kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkosuunnitelma,joka ulottuu vuoteen 2025 asti. Selvityksessä edellytetään välietappeja.Varsin luonnollisiksi tarkasteluajankohdiksi muodostuvat lukuvuodet 2009 – 2010,jonka avulla tarkastellaan nykytilannetta, lukuvuosi 2012 - 2013, jolloin kuntaliitossopimuksensiirtymäaika päättyy ja lukuvuosi 2016 – 2017, jolloin koulunsa aloittavatvuonna 2009 syntyvien osalta voidaan laatia oppilasennusteet lukuvuoteen 2024 –2025 asti.Lukuvuosien 2009 – 2010 ja 2024 – 2025 perusopetuksen oppilaiden syntymävuodet,koulun aloittamisajankohta ja koulun päättämisajankohta esitetään liitteessä 1.Selvitystyön edetessä varhaiskasvatuksen osalta todettiin keskeiseksi nykyiseen palvelutarpeeseenja sen haasteisiin vastaaminen ja vastaavasti perusopetuksen palveluverkonosalta kokonaisvaltainen palveluverkon uudistaminen.1.4 Selvityksen eteneminenKasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkosuunnitelman ohjausryhmään kuuluivat:- Juha Katainen (puheenjohtaja)- Irma Iitti- Ari Lindeman- Matti Norppa- Kirke Sipiläinen- Aimo Rautiainen (sivistystoimen johtokunnan pj.)- Sinikka Rouvari (sivistystoimen johtokunnan varapj.)- viranhaltijoista muodostettu johtoryhmä.Ohjausryhmä kokoontui selvityksen laadinnan aikana neljä kertaa.Viranhaltijoiden johtoryhmän työskentelyä johti tilaajajohtaja Eero Mattila. Johtoryhmäänkuuluivat:- Vesa Toikka (tuotantojohtaja)4

- Sirkka Uusipaikka (palvelujohtaja)- Kim Strömmer (tilaajapäällikkö) ja- Mervi Palmu (hallintopäällikkö).Selvitystyön aikana järjestettiin koulujen johtajille ja rehtoreille infotilaisuus ja työseminaarisekä varhaiskasvatuksen ja päiväkotien johdolle oma työseminaarinsa.Kaupungin asukkaille ja henkilöstölle suunnattuja tiedotustilaisuuksia järjestettiin kolmekappaletta. Oksanen esitteli selvitystyön etenemistä opetus- ja kasvatuslautakunnallekolmessa kokouksessa.Työsuunnitelma esitetään liitteessä 2.1.5 Palveluverkkoratkaisut ennen kuntaliitosta ja yhdistymisselvitysAnjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealankunnat ovat 1.1.2009 lukien ovat muodostaneet uuden kunnan yhdessä Kouvolanseudun kuntayhtymän, Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja Kymenlaaksonkasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymän kanssa. Jälkimmäisten toimintasiirtyi osaksi uuden Kouvolan toimintaa. Ennen kuntaliitosta jokaisen kunnankasvatus- ja opetuspalvelut toimivat kunkin kunnan omina toimialoina ja kunnatpäättivät itsenäisesti kasvatus- ja opetuspalveluja koskevan palveluverkon laajuudesta.Myös Kouvolan seudulla kouluverkko on aikaisempina vuosina supistunut parhaimmistavuosistaan. Kuntaliitosta edeltävinä vuosina kaikki liitoskunnat eivät kuitenkaanlähteneet sopeuttamaan kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkoa tiedossa olleisiintalouden ja väestön muutoksiin.Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistymisselvityksessä (2008) varhaiskasvatuksenja perusopetuksen palvelujen järjestämisperiaatteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksenyhteyden muodostaminen siten, että ne muodostavat yhteisen oppimisenja kasvamisen polun. Selvityksen mukaan toiminnan laatu pyritään turvaamaanlähikouluperiaatteella, yhtenäisillä opetussuunnitelmilla, erikoisosaamisen hyödyntämisellä,oppijoiden yhdenvertaisuudella ja kehittämishankkeilla. Tavoitteena on saavuttaaoptimaalinen kouluverkko tarkoituksenmukaisin opetusryhmin, joka täyttäälainsäädännön sille asettamat ehdot.Yhdistymissopimus koskee palveluverkon laajuutta vuoden 2011 loppuun saakka.Koulujen näkökulmasta on tarkoituksenmukaisinta tehdä muutoksia uuden lukuvuodenalkaessa, 1.8.2012 lukien.5

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET2.1 Väestömuutosten vaikutukset kasvatus- ja opetuspalveluiden palvelutarpeeseenKouvolan kaupungin väestöennuste on laskeva. Tilastokeskuksen (2007) ennusteenmukaan (kuva 1.) vuoteen 2025 väestömäärä laskee kolmella prosentilla, lukumäärällisestilähes 3 000 asukkaalla. Väestökehitys on samansuuntaista koko Kymenlaaksonalueella. Todellisuudessa toteutuneet väestökehityksen luvut ovat olleet ennustettapienempiä ja esimerkiksi vuodelle 2010 ennustettu väestömäärä on alittunut jovuoden 2009 aikana.VäestökehitysKouvola130Koko väestöKouvola Kouvolan seutukunta Kymenlaakso1251201152007=100 .110105100959085802007 2010 2015 2020 2025Lähde:TilastokeskusKouvolaKouvolan seutukuntaKymenlaakso2007 2010 2015 2020 2025Asukkaita 88 813 88 548 87 547 86 788 86 1692007=100 100 100 99 98 97Asukkaita 96 021 95 696 94 590 93 777 93 1322007=100 100 100 99 98 97Asukkaita 183 564 183 243 182 147 181 370 180 7062007=100 100 100 99 99 98Kuva 1. Kouvolan kokonaisväestökehitys 2007 – 2025 (Tilastokeskus 2007)Alle 15-vuotiaiden osuus laskevasta väestökehityksestä on lähes puolet eli 1 280 lasta.Nopeinta muutos on 7 – 15 –vuotiaiden osalta, joiden määrä vähenee vuodesta2008 vuoteen 2010 lähes 480 lapsella ja vuodesta 2010 vuoteen 2015 400 lapsella.6

Kuva 2. Kouvolan väestökehitys ikäryhmittäinVäestökehitys vaikuttaa kuntalaisten tarvitsemien palveluiden käyttöön. Väestön vanhetessaja elinikien kasvaessa vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonpalveluiden tarve kasvaa ja vastaavasti päivähoidon, perusopetuksen jakoulutuspalveluiden tarve vähenee. Tämä kehitys on selvästi nähtävissä tapahtuvanmyös Kouvolan seudulla vuosien 2007 ja 2025 välillä (kuva 3.)Kuva 3. Palvelutarpeiden kehitys Kouvolassa vuosina 2007 - 20257

Alle 15-vuotiaiden määrän väheneminen ja tätä tukevat muut väestömuutokset vaikuttavatpäivähoidon ja perusopetuksen palvelutarpeen supistumiseen merkittävästi.Kuvassa 4. on Tilastokeskuksen väestöennusteisiin perustuva kunnallisen päivähoidon,perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelutarve-ennuste.Kuva 4. Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 – 6 –vuotiaat, perusopetuksen oppilaatja lukioiden opiskelijat. (Vuoden 2007 päivähoidon tiedot Stakes ja Sotkanet, perusopetuksenja lukion tiedot Tilastokeskus.)Puhtaasti väestötilastoihin perustuva päivähoidon palvelutarpeen muutoksen ennakointion ongelmallista. Kouvolan seudulla varhaiskasvatuksen palvelutarve on laskevistaväestötilastoista poiketen 2000-luvulla noussut. Ilmiötä voidaan selittää sillä, ettävuonna 2002 alle kouluikäisistä lapsista 48 % kuului kunnallisen varhaiskasvatuksenpiiriin. Nyt varhaiskasvatuksen palveluja käyttää vastaavasti 65 % alle kouluikäisistälapsista. Tarkastelujaksoon ajoittuu subjektiivisen päivähoidon ja esiopetuksenlainsäädäntöuudistukset.2.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset kaupunkirakenteeseen sekä kasvatus- ja opetuspalveluidenkehittymiseen2.2.1 Taajama-asteTaajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kaupungin siitä väestöstä,jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain.(Tilastokeskus). Kouvolan kaupungin taajama-aste on kuvattu kuvassa 5.8

Kuva 5. Kouvolan kaupungin maa- ja kaupunkiseudun väestö (Joukkoliikenteen kehittämisohjelma2009)Kouvolan taajama-asteen muutoksia on tarkasteltu joukkoliikenteen kehittämisohjelmanlaadinnan yhteydessä (2009). Selvityksen mukaan kyläkeskukset ja maaseutualueetovat menettäneet suhteellisesti eniten väestöään (taulukko 1).Alue 2000 2008 Muutos Muutos %2000-2008Taajamat 72 108 70 307 - 1 801 - 2,5 %Kyläkeskukset 2 595 2 298 - 297 - 11,4 %Taajamien lievealueet 6 069 6 018 - 51 - 0,8 %Vaihettumisalueet 2 741 2 642 - 99 - 3,6 %Maaseutualueet 6 691 6 281 - 410 - 6,1 %Yhteensä 90 204 87 546 - 2 658 - 2,9 %Taulukko 1. Muutokset taajama-asteissa vuosina 2000 – 20089

Kyläkeskusten väestömäärä on vähentynyt 11,4 % ja maa-seutualueella 6,1 %. Maaseutualueillaja taajamien ulkopuolella asuvan väestön määrä on 17 239 asukasta.Määrä laskee noin 100 hengellä vuodessa. Kouvolan kaupungin taajama-alueiden väestö,jota on 70 307 asukasta, on laskenut noin 0,3 % eli noin 250 henkeä vuodessa.(Joukkoliikenteen kehittämisohjelma / Kouvolan kaupunki 2009 / Joukkoliikennetoimikunta4/34).2.2.2 Maankäytön suunnitteluEnnen kuntaliitosta Kouvolan alueen kuuden kunnan maankäytön suunnittelu oli itsenäistäja keskittyi kunkin kunnan hallinnollisen ja kaupallisen keskusten kehittämiseen.Kunnat olivat varovaisia sijoittamaan asutusta raja-alueilleen ja asutus keskittyipalvelukeskittymien ympärille. Tästä on seurannut, että kokonaisuutena tarkasteltunauuden kaupungin aluekokonaisuuksien maankäyttö on ollut vajaakäyttöistä ja tulevinavuosina kaupunkirakennetta voidaan eheyttää ja tehostaa kehittämällä jo olemassaolevaa rakennettua ympäristöä. Kaupungin palvelujen näkökulmasta alueiden kehittämisessävoidaan tukeutua jo olemassa olevaan palvelurakenteeseen. Näillä ratkaisuillavoidaan myös tukea nykyistä palveluverkkoa ja pyrkiä tukemaan olemassaolevaa kouluverkkoa. (Kaavoituskatsaus 2009).Kouvolan kaupungin alueen oikeusvaikutteiset yleiskaavat vuoden 2008 lopussa onesitetty liitteessä 3. Vanhan Kouvola kaupungin alueesta on olemassa ajan tasallaoleva yleiskaava. Kuusankosken ja Anjalankosken kaupunkien osalta yleiskaavaa eiole ajanmukainen eivätkä kaavat sisällä ajanmukaista tietoa palvelurakenteeseen vaikuttavistatilastotiedoista. Elimäen kunnan osalta osayleiskaavat kattavat kirkonkylänja Korian alueet. Valkealassa ja Jaalassa kaavoitus on aiemmin keskittynyt rantaalueidenkaavojen suunnitteluun. (Kaavoituskatsaus 2009)Lähivuosien kaavoitusohjelmassa (liite 4.) kaavoituksen painopistealueita ovat elinkeinoelämääpalvelevat kaavat, asemakaavojen ajanmukaistaminen, ydinkeskustojenkehittäminen ja yhdyskuntataloudellisesti edullinen kaupunkirakenteen sisäinen täydentäminen.Elinkeinoelämää tukevien liike-, toimitila- ja terminaalialueiden suunnitteluyleis- ja asemakaavoittamalla jatkuu Tervaskankaan - Korjalan alueella, Kasarminmäenpohjoispuolella sekä Tykkimäessä. Matkailu- ja virkistyspalveluille kaavoitetaanalueita Tykkimäki - Saarenmaalle. (Kaavoituskatsaus 2009)Maankäytön suunnittelu tulee keskittymään neljän kuntakeskuksen kehittämiseen.Alueelliseen väestökehitykseen vaikuttavan omakotitonttitarjonnan osalta nykyisenkaavoitustilanteen voi katsoa olevan kohtuullisen hyvän. Haja-asutusalueen kylistäkeskeisimpiä ovat Utti, Kaipiainen, Sippola, Vuohijärvi ja Kääpälä. Näiden kylienmaankäyttöä kehittämällä voidaan tukea keskusverkoston kehittämistä ja turvatamaaseudun palveluja. Kokonaan uusien kaupunginosien avaamiseen palveluineen eiole välitöntä tarvetta. (Kaavoituskatsaus 2009)Vanhentuneet asemakaavat muutetaan vastaamaan alueen maankäyttöä ja samallamahdollistetaan täydennysrakentaminen ympäristöön sopivalla tavalla. Ydinkeskustojenkehittäminen jatkuu kaavoittamalla liike- ja asuinkerrosalaa täydentämään kaupunkikeskustoja.Asemakaavan muutoksilla lisätään keskusta-asumista Kouvolanydinkeskustassa ja Kuusankoskella. Uusien asuntoalueiden kaavoitus toteutetaan nykyisenkaupunkirakenteen sisälle hyödyntäen mahdollisimman hyvin olemassa oleviakatu- ja kuntateknisiä verkostoja. (Kaavoituskatsaus 2009)Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseenvoimakkaimmin, mikäli maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaankokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Kaavoituskatsaus10

2009 mukaan tällaiseen toimenpiteeseen ei Kouvolassa lähivuosina ole välitöntä tarvetta.Merkittävimmät väestörakenteeseen mahdollisesti vaikuttavat kaavoitushankkeetovat‐ Kaupunkitaajamien alueiden tehostaminen‐ Kuusankosken- Korian ja Kouvolan keskustan välinen alue‐ Kymijoen rantaa hyödyntävät alueet‐ Jaalan ja Valkealan maaseutualueiden vesistöjen ranta-alueet‐ Valtatie 6 linjauksen vaikutukset Utin alueeseen.Kaavoituksen vaikutukset perusopetuksen järjestämiseen ovat myös erittäin hitaita.Nykyisen kaavoitusohjelman mukaisesti asuinrakentamista tukevaa kaavoitusta - jasiten mahdollisia vaikutuksia alueen lapsiväestöön - on lähimmän viiden vuoden aikanasuunnitteilla vähän. Kaavoituksesta varsinaiseen rakentamiseen ja alueelle tapahtuvaanmuuttoon menee kaavan hyväksymisen jälkeen vielä vuosi, pari. Tonttienmyyntipolitiikalla tai kaupungin omistamien vuokra-asuntojen asukasvalinnoilla voidaankäytännössä varsin vähän vaikuttaa alueen asukkaiden ikärakenteeseen.Esimerkiksi vuoden 2009 kaavoitussuunnitelmassa Kymintehtaan alueella on tarkoituskaavoittaa Niskalantien ja Kymijoen välinen alue parinkymmenen pientalotontin alueeksi.Sitä, kuinka monta lasta 2010-luvun puolen välin tienoilla mahdollisesti rakennettuihinpientaloihin muuttaa, voidaan vain arvailla. Perusopetuksen järjestämisennäkökulmasta alueen lähin 1 – 6 luokkien koulun on Pilkan koulu, jonne matkaa tuleepari-kolme kilometriä.Suunnitelmissa olevilla kaavoitusratkaisuilla ei voida korjata tämän hetken lapsikatoa,mutta maankäytön suunnittelun avulla voidaan pyrkiä ohjaamaan kaupungin alueidenvälistä väestökehitystä.2.3 Elinkeinostrategiset vaikutukset kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestämiseenKouvolan kaupungin elinkeinopolitiikan kehittämistä toteutetaan kolmesta näkökulmasta:yleiseltä, kohdistetulta ja kokeilevalta elinkeinopoliittiselta tasolta. Yritystentoimintaympäristöön kohdistuvat toimenpiteet (infrastruktuuri, peruspalvelut, yleinenvetovoima ja viihtyvyys) toteuttavat yleistä elinkeinopolitiikkaa. Tämä toimii pohjanakohdistetummalle, painopistevalintoihin perustuvalle elinkeinopolitiikalle. Kolmannentason kokeilevan elinkeinopolitiikan ratkaisuilla pyritään varmistamaan uudistuminen.Kouvolan elinkeinopolitiikan painopistealoja ovat- Innorail / Rautatieklusteri- Tieto- ja viestintäliiketoiminta- Metsä-ympäristö-energiasektori- Vapaa-aíka ja matkailu. (Elinkeinostrategia 2009).Kouvolan seutu kuuluu kansalliseen aluekeskusohjelmaan. Vuosina 2007- 2010 aluekeskusohjelmakeskittyy kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseensekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Ohjelmakauden painopisteet ovat:- elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano- osaamisperustan vahvistaminen erityisesti kaupunkiseudun erikoistumisaloilla- vetovoimaisten toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen- innovaatiotoiminnan uusien toimintamallien synnyttäminen11

- julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen kumppanuus. (Aluekeskusohjelma2007 – 2010).Elinkeinostrategisella suunnittelulla ja sen toteuttamisella pyritään turvaamaan alueenelinvoimaisuus. Elinkeinopolitiikka ja toisen asteen koulutus ovat perusopetusta vahvemmassayhteydessä toisiinsa. Koulutuksen ennakoinnilla pyritään vastaamaan alueentyövoimatarpeeseen. Sen sijaan menestyvä ja monipuolinen elinkeinopolitiikkaturvaa työikäisen väestön pysymisen alueella ja siten riittävän väestöpohjan kasvatus-ja opetuspalveluille.2.4 Seudulliset ratkaisut kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestämisessäKouluverkkoselvityksen aikana selvitettiin yhteistyömahdollisuuksia perusopetuksenjärjestämisestä Kouvolan naapurikuntien kanssa. Neuvotteluissa todettiin, että oppilasmäärätvähenevät myös naapurikunnissa, joissa on myös ongelmia saada riittävästioppiaita nykyisiin kouluihin.Niin Kouvolan kaupunki kuin naapurikunnat suhtautuivat myönteisesti jo aiemmin alkaneeseenyhteistyöhön. Kuntien välisiin sopimuksiin ei katsottu olevan tarvetta,vaan yksittäisten perheiden koulupaikkaratkaisuihin puolin ja toisin pyritään suhtautumaanedelleen myönteisesti.Neuvotteluissa todettiin seuraavaa:Iitti- Oppilasmäärältään suurin yhteistyötaho- Iitistä käy lv. 2009 – 2010 yhdeksän erityisen tuen oppilasta Kouvolassa- Iitti halukas jatkamaan edelleen erityisen tuen opetuksen sopimusta- Kouvolasta (Jaalan alueelta) käy pari oppilasta Iitin puolella- Pilkanmaan luoteispuoleinen alue voi olla mahdollinen tulevaisuuden yhteistyöalueKouvolan kanssa- Myös Haapa-Kimolan eteläpuoleiselta alueelta olisi mahdollista hakeutua Elimäenkirkonkylän kouluunLapinjärvi- Pukarosta Elimäen kirkonkylän koululle matkaa noin 15 km- Tällä hetkellä yksi oppilas käy Lapinjärveltä Elimäellä koulua- Pukaron alueen suomenkielisistä oppilaista enimmillään voisi 5 – 8 hakeutuaElimäen kirkonkylän kouluunLuumäki- Kuntien raja sijaitsee Kannuskosken kylän keskellä- Kouvolan puolelta on perinteisesti hakeuduttu Kannuskosken kouluun- Tällä hetkellä koulussa opiskelee pari kolme oppilasta Kouvolan puolelta- Tirvan oppilaista osa olisi mahdollista ohjata Kannuskosken kouluun- Luumäen yläkoulu saneerattu ja kouluun mahtuu oppilaita Kouvolan puolelta.Esimerkiksi Saaramaan alueelta olisi mahdollista ohjata yläkoululaisia Luumäenyläkouluun. Luumäen puolella on yläkoululaisten kuljetusreittejä jo olemassaao. suunnasta.Muiden naapurikuntien edustajat eivät osallistuneet yhteistyöpalaveriin. Näiden kuntienkanssa yhteistyö koskettaa yksittäisiä oppilaita.12

2.5 ValtionosuusuudistusVuoden 2010 valtionosuusuudistuksen myötä esi- ja perusopetuksen valtionosuudenlaskentaperusteena käytetään ikäluokkapohjaa eli 6 – 15 –vuotiaiden osuutta kuntalaisista.Erityisopetuksen porrastus poistuu ja korotusta vastaava summa on jaettuuudessa järjestelmässä kaikille kunnille tasasuuruisesti asukasta kohti. Myös kouluverkkotekijäpoistetaan, mutta asutuksen vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijäämuuttamalla. Lievästi ja vaikeimmin vammaisten oppilaiden, koulukotiopetuksenja sairaalaopetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisentasoinen rahoitus.Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet vuoden 2010 alusta maksetaan kunnille,on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai opetusluvansaaneiden yksityisen perusopetuksen järjestäjän koulua. Korvauksesta ja korvauksenperusteista säädetään laissa. Kuntien on selvitettävä arviot ikäluokkansa oppilaidenlukumääristä, jotka käyvät koulua kuntansa ulkopuolella joko toisen kunnan tai yksityisenkoulussa, samoin kuin omaan kuntaan vieraista kunnista tulevat, jotta onmahdollista arvioida korvausmenojen ja -tulojen määrää talousarvioon. Korvattavaksitulee valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta onkysymys. (Kuntatalous 3/2009).Esi- ja perusopetuksen laskennassa käytettävä perushinta vuonna 2010 on 6 629,67euroa kunnan 6–15 v. asukasta kohti. Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannuksetmuodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosan euromäärä saadaankaavasta: 0,77 x perushinta x (7–15 -vuotiaiden lukumäärä + 0,91 x 6 -vuotiaidenlukumäärä). Tähän lisätään korotukset, jotka määräytyvät kuudesta korotusperusteesta.Korotusten laskentapohjana käytettävä ns. korotusten perusosa saadaan kaavasta:perushinta x (7–15 -vuotiaiden lukumäärä + 0,91 x 6 -vuotiaiden lukumäärä).Korotustekijöitä ovat seuraavat kertoimet:- Asukastiheyskorotus, joka koostuu kahdesta osasta- asukastiheys alle 40 asukasta / km2: luvun 40 ja kunnan asukastiheydenluonnollisten logaritmien erotus kerrottuna luvulla 0,1- asukastiheys alle 4 asukasta / km2 (porrastetusti, kun asukastiheys on 3–4 asukas / km2): luvun 4 ja kunnan asukastiheyden erotus (kerroin enimmillään1) kerrottuna luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmienerotuksella ja luvulla 0,017).- Kaksikielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,04.- Saaristokorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,06 tai 0,25, jos ylipuolella asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä.- 13–15 -vuotiaiden väestön osuudesta johtuva korotus: korotuksen perusosakerrottuna luvulla 0,30.- Ruotsinkielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,12.- Vieraskielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,20. (Kuntatalous3/2009)Kouvolan kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden talousasiantuntijoiden arvionmukaan laskentaperusteiden muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutustakasvatus- ja opetuspalveluiden saamaan laskennalliseen valtionosuuteen. Sen sijaanväestön ja lasten lukumäärän väheneminen tulee pienentämään merkittävästi Kouvolankaupungin tulevaisuudessa saamaa valtionosuutta.13

3 KOUVOLAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSPALVELUIDEN NYKYTILA3.1 Päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuusPäivähoidosta annetun lain 11 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lastenpäivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa jasellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoitoavoivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityisetolosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmatlapset. Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaanantaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. (Laki lastenpäivähoidosta 1973, 1981).Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 2 §:n mukaan huoltajien on haettava päivähoitopaikkaaviimeistään 4 kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee päivähoitopaikan. Joshoidon tarve johtuu kuitenkin vanhempien työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta,eikä tarpeen alkamisajankohtaa ole voitu ennakoida, on päivähoitopaikkaa haettavaniin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen kuin lapsitarvitsee hoitopaikan. Viranomaisen on tehtävä asiassa ratkaisu hakuajan kuluessa.Huoltajat eivät voi velvoittaa kuntaa järjestämään hoitoa haluamassaan päiväkodissatai hoitomuodossa – kuten päiväkodissa, perhepäivähoidossa, iltahoidossa tai viikonloppuhoidossa.Kunnan osoittaessa lapselle tarpeen mukaisen päivähoitopaikan, otetaanyleensä huomioon perheen ja lapsen yksilölliset olosuhteet: asuinpaikka, kulkuyhteydet,lapsena esteet tai rajoitteet, jotka puoltavat jonkin tietyn päivähoitopaikanosoittamista. Myös vanhempien työolot ja lapsen elämäntilanne perheessä on huomioitava.(Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 2000).Perusopetuslain 4 §:n mukaan, kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuvilleoppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden edeltävänä vuonna esiopetusta.Kunta voi järjestää opetuksen itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Esiopetuksenosalta kunta voi hankkia opetuksen myös muulta julkiselta tai yksityiseltäpalvelun tuottajalta. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään opetustamyös aluesairaalassa potilaana oleville oppivelvollisuusikäisille oppilaille. (Perusopetuslaki1998).Jos kaupungissa on ruotsinkielisiä asukkaita, kaupungilla on vastuu myös ruotsinkielisenperusopetuksen järjestämisestä. Kouvolan ruotsinkielisessä koulussa, Svenskaskolanissa, ovat vuosiluokat 1 – 6. Kouluun tulee oppilaita myös muista kunnista.Koulu toimii vuokratiloissa. (Perusopetuslaki 1998)Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujenja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioonottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksiottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita.Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka onviittä kilometriä pitempi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen. (Perusopetuslaki1998)Edelleen kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Esiopetusta saavalle oppilaallevoidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttäväpäivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellustaopetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaaopetuksen järjestämispaikkaa. (Perusopetuslaki 1998)14

3.2 Kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestäminen KouvolassaKasvatus- ja opetuspalvelut on osa sivistystoimen organisaatiota ja toiminta on organisoitutilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Sivistystoimen organisaatio on kuvattu liitteessä5. Kouvolan kaupungin henkilöstöstä 42 % työskentelee sivistyspalveluissa.Kouvolan kaupungin koulutuksen järjestäjänä toimii kasvatus- ja opetuslautakunta.Kaupungin hallintosäännön 6 §:n mukaisesti lautakunnan yleisenä tehtävänä onsuunnitella, ohjata ja valvoa tehtäväalueittensa palvelujen järjestämistä sekä- määrittää tarvittavat palvelut ja niiden laatutaso- hankkia asukkaiden tarvitsemat palvelukokonaisuudet joko kaupungin omaltapalveluorganisaatiolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta neuvoteltuaan ensinoman palvelutuotannon kanssa- vastata palveluverkon kehittämisestä ja- vastaa palveluverkosta johtokuntaa kuultuaan.3.3 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkkoLähes 90 000 asukkaan Kouvolan kaupungin sivistystoimen kasvatus- ja opetuspalvelutmuodostuvat seuraavista varhaiskasvatuksen palveluista:- kaupungin päiväkotia 39- ostopalvelu päiväkoteja 10 (taulukko 2)- perhepäivähoitajaa 125- kaupungin ryhmäperhepäiväkotia 17- yksityistä ryhmäperhepäiväkotia 2Päiväkoti Paikkoja Henkilökunta TA 2010MLL / Putkinotkon 30 5,5 + ryhmäavustajapäiväkotiPalokangas 68 11 + 2 henkilökohtaista avustajaaSarkola 42 6 + ryhmäavustajaAurinkopoika 56 9 1 483 000Sairaalamäen36 6 + päiväkotiapulainen ja keittiö/laitosapulainen365 000päiväkotiMäkikylän päiväkoti 56 9 + 1 henkilökohtainen avustaja 510 000Svenska lekskolan 21 3 + siivooja 125 000SAY 22 3 + 1 pp, keittiö pp 152 000Steiner / Aamurusko 24 4, keittiö pp, laitosapulainen ppPäivänkehrä 12 3 195 480Taulukko 2. Yhteenveto varhaiskasvatuksen ostopalveluistaNykyinen päiväkotien palveluverkko on kuvattu liitteessä 6. Ostopalvelujen osuusvarhaiskasvatuksen menoista vuonna 2009 on noin 20 prosenttia.Varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 680 työntekijää ja henkilöstökulujen osuuson noin 60 % varhaiskasvatuksen menoista.15

3.4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkkoPerusopetuksen kouluja on 48, joista osa toimii useassa toimipisteessä. Koulut jakautuvatluokka-asteiden mukaisesti seuraavasti:- 1 – 6 luokkien kouluja 32- 7 – 9 luokkien kouluja 5- 1 – 9 luokkien kouluja 9- erityiskouluja 2Nykyinen perusopetuksen palveluverkko on esitetty liitteessä 7.Lukuvuoden 2009 – 2010 alussa Kouvolassa oli noin 8 650 esi- ja perusopetuksenoppilasta. Esiopetuksessa oppilaita oli vajaat sata. Noin 550 lasta opiskelee erityisopetuksenryhmissä. Oppilaat jakautuvat seuraavasti:- Vuosiluokan 1 – 6 oppilaita 5 352- Vuosiluokan 7 – 9 oppilaita 3 167- Yhteensä vuosiluokkien 1 – 9 oppilaita 8 519Perusopetuksessa päätoimisesti työskentelee noin 708 opettajaa ja noin 210 koulunkäyntiavustajaa.Koulujen koko henkilökunnan lukumäärän mukaan vaihtelee 2-opettajaisesta koulustaaina 48 työntekijän yksikköön (taulukko 3.). Taulukon 3 koulujen henkilöstön lukumäärässäon mukana koulusihteerit/kanslistit, 3 talonmiestä, 5 koulunkäyntiavustajaa,1 lastenhoitaja, 1 ryhmäavustaja ja 1 koulun kasvatusohjaaja. Luvussa ei olemukana erityisen tuen koulunkäyntiavustaja tai oppilashuollon henkilöstöä.Henkilöstöä Koulujen lukumäärä2 – 3 64 - 6 57 - 11 812 – 21 1322 – 34 935 – 48 4Taulukko 3. Koulut henkilöstömäärien mukaanKouluittaiset oppilasmäärät lukuvuoden 2009 – 2010 alussa on esitetty taulukossa4. Vuosiluokkakohtaisissa oppilasmäärissä on mukana yleisopetuksen ryhmiin integroiduterityisen tuen oppilaat.16

Koulu / Luokka Es 1 2 3 4 5 6 7 8 9 E E1 E2 Yht.Aitomäen koulu 1 4 6 1 6 7 25 25Anjalan koulu 19 21 24 29 19 28 1 141 141Elimäen yläaste 114 110 121 345 345Eskolanmäen koulu 14 41 36 20 27 32 36 77 97 98 478 478Hirvelän koulu 63 64 63 190 190Inkeroisten yhteiskoulu 13 13 23 17 16 18 78 90 85 8 361 361Jaalan koulu 16 13 12 14 16 20 91 91Jokelan koulu 35 27 32 28 24 22 133 168Kaipiaisten koulu 12 6 6 9 5 8 7 53 53Kankaan koulu 46 35 59 28 51 64 9 3 5 300 300Kartanokoulu 27 25 28 35 31 33 179 179Kaunisnurmen koulu 14 14 21 18 25 8 7 4 10 121 121Keskustan koulu 55 71 66 69 84 66 411 411Kiehuvan koulu 12 6 3 5 6 5 4 41 41Kirkonkylän koulu 34 34 39 42 39 41 229 229Korian koulu 59 61 57 63 54 70 364 364Kouvola svenska skola 4 8 5 6 7 2 32 32Kouvolan Yhteiskoulu 88 98 107 293 293Kymintehtaan koulu 25 34 27 29 47 32 54 68 75 391 391Kääpälän koulu 7 14 8 10 11 7 57 57Löytyn koulu 5 5 5 6 2 2 25 25Mansikka-ahon koulu 48 43 41 45 27 36 1 1 1 2 245 245Muhniemen koulu 3 3 2 6 10 4 28 28Myllykosken yhteiskoulu 81 108 112 301 301Mäntypuiston koulu 3 3 2 1 5 3 8 3 4 3 5 40 40Naukion koulu 99 117 111 327 327Niinistön koulu 25 37 18 31 35 25 171 171Oravalan koulu 4 2 5 8 5 3 27 27Pilkan koulu 24 23 23 24 18 27 139 139Pilkanmaan koulu 19 15 16 20 18 18 106 106Ratulan koulu 4 10 8 2 10 3 5 42 42Sarkolan koulu 43 43 46 43 61 41 277 277Saviniemen koulu 32 41 46 47 41 47 254 254Selänpään koulu 5 9 5 5 6 6 36 36Sippolan koulu 17 14 15 9 14 20 26 21 17 16 169 169Tehtaanmäen koulu 13 16 26 13 21 16 105 105Tirvan koulu 3 3 7 6 1 6 7 33 33Tornionmäen koulu 36 41 38 36 49 49 249 249Tuohikotin koulu 2 5 3 7 3 2 22 22Tähteen koulu 14 22 16 15 19 23 109 10917

Koulu / Luokka Es 1 2 3 4 5 6 7 8 9 E E1 E2 Yht.Tähteenkadun koulu 18 15 11 14 13 8 4 3 4 1 91 91Ummeljoen koulu 18 15 13 19 17 19 13 114 114Urheilupuiston koulu 109 109 140 358 358Utin koulu 9 10 11 14 14 14 5 77 77Vahteron koulu 25 23 40 38 24 39 189 189Valkealan yläkoulu 169 139 160 468 468Viialan koulu 29 33 29 26 33 31 15 5 12 20 7 9 249 249Voikkaan koulu 23 25 27 32 24 29 160 160Yhteensä 14 807 878 889 897 943 938 1002 1040 1125 86 12 15 8646 8646Taulukko 4. Oppilasmäärien jakautuminen kouluittain lukuvuoden 2009 – 2010 alussa(Kouvolan kaupunki 7.9.2009)3.4.1 Kouvolan koulukuljetuksetKouvolassa maksuton koulukuljetus perusopetusta tai lisäopetusta saaville perusopetuslain32 §:n mukaisesti- oppilaille, joiden koulumatka on viittä (5) kilometriä pidempi perusopetuslain 6§:n 2 momentin tarkoittamaan lähikouluun;- peruskoulun 1. - 2. vuosiluokkien oppilaille kaupunginvaltuuston erillispäätöksellä,jos koulumatka on peruskouluun pidempi kuin kolme (3) kilometriä perusopetuslain6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähikouluun;- kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalleliian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi (psykologin tai poliisiviranomaisenlausunto);- lasten liikennekäyttäytymistä koskevan tutkimustiedon perusteella on arvioitavissa,että 11 - 12 -vuotiaana lapsella on edellytykset saavuttaa aikuisten tasojalankulkijoita koskevien liikennesääntöjen omaksumisessa. Tämän perusteella7. - 9. vuosiluokkien oppilaille ei pääsääntöisesti järjestetä koulumatkakuljetustakoulumatkan vaarallisuuden perusteella vaan tehostetaan liikennekasvatusta.Esiopetusta saavan oppilaan osalta maksuton kuljetus järjestetään perusopetuslain32 §:n 1 momentin mukaisesti, mikäli- esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidostaannetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriäpidempi;- esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidostaesiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon on viittä kilometriäpidempi;- kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalleliian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.18

Kuva 6. Joukkoliikennetarjonnan koulukuljetukset 2009Vuonna 2007 uuden Kouvolan kunnat käyttivät 3 130 000 € koulukuljetuksiin (ostoliikenne,liput). Summa jakaantui entisten kuntien mukaan seuraavasti:Anjalankoski 867 000 €Elimäki 615 000 €Kuusankoski 440 000 €Kouvola 345 000 €Valkeala 779 000 €Jaala 84 000 €Kuljetettavia oppilaita oli jokaisessa kunnassa ja lähes kaikissa kouluissa (kuva 7.)19

Kuva 7. Ala- ja yläkoulut, joissa kuljetusoppilaita (Kouvolan koulukuljetukset 2009)Lukuvuonna 2008 - 2009 kuljetusoppilaita oli yhteensä 1 563 (kuva 8). Keskimääräinenkoulukuljetuskustannus oppilasta kohden on noin 2 003 €/vuosi. (Kouvolan koulukuljetukset2009). Lukuvuonna 2009 – 2010 kuljetusoppilaiden määrä oli tilastointipäivänä(20.9.) 1692 oppilasta.Nykyisin Kouvolassa koulukuljetusten menot kirjataan perusopetuksen yhteisiin kustannuksiin.Tästä johtuen tähän selvitykseen ei voida liittää koulukohtaista vertailuaoppilaskuljetusten menoista. Talousarvion 2009 mukaan perusopetuksen kokonaismenoistakoulukuljetusten osuus on noin 5 %:a.Uudelle Kouvolalle on laadittu Rambollin toimesta koulukuljetusten kehittämissuunnitelma,Kouvolan koulukuljetukset (2009). Suunnitelmassa todetaan, että tulevaisuudessakoulukuljetussuunnittelulla on mahdollista saavuttaa säästöjä, kun vanhojenkuntien rajat eivät enää ole esteenä koulukuljetusten järkevälle toteuttamiselle.20

Kuva 8. Ala- ja yläkoulut sekä kuljetettavat oppilaat (Kouvolan koulukuljetukset2009)Koulukuljetusten pidemmän aikavälin kehittäminen ja tehostaminen on mahdollista,kun- Koulurajoja tarkastellaan uudelleen ja lähtökohtana pidetään oppilaan koulumatkanajan ja pituuden minimointi (esimerkkinä suunnitelmassa mainitaanKorian alueen oppilaat)- alakoulujen taksikuljetusoppilaiden osalta arvioidaan (KouluLIITU), voiko oppilaskävellä turvallisesti taksi- tai koulubussireitin varteen ja siten tehostaaajallisesti oppilaiden kokoamista kuljetusautoon- Koulukuljetukset pyritään integroimaan mahdollisimman laajasti avoimeenjoukkoliikenteeseen muodostamalla koulukuljetusten runkolinjoista kaikilleavoimia linjavuoroja.21

4 OPPILASKEHITYSSelvitystä laadittaessa on ollut suuria vaikeuksia saada yksiselitteistä kuvaa täsmällisistäoppilasennusteista, koska tällaisia ei Kouvolassa ole ollut saatavilla. Kouvolanentisten kuntien oppilastilastoinnit ja oppilasennusteiden ylläpito ovat vaihdelleetkunnittain. Selvityksen eri kohdissa voi olla siten oppilastiedoissa muutaman oppilaanheittoja riippuen, mitä Kouvolan kaupungin antamaa lähdetietoa asiayhteydessä onkäytetty. Todettakoon kuitenkin, että epätarkkuus kohdistuu ensisijaisesti kokonaisoppilasmääräänja isoihin kouluyksiköihin. Kyläkoulujen oppilastiedot ja –ennusteetovat yhtenevät tarkasteluajankohdasta riippumatta.Johdannon tiedot perustuvat toisen asteen palveluverkkoselvityksen väestö- ja oppilasennustetietoihinsekä tilaajatoimiston elokuun alun 2009 alussa toimittamiin oppilastilastoihinja -ennusteisiin. Luvun 4.1 ennusteet perustuvat tarkempiin lukuvuoden2009 – 2010 alussa kouluilta kerättyihin oppilasmäärätietoihin ja tilastointipäivän(20.9.2009) tietoihin.Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana (kuva 9) nykyisen Kouvolan kaupunginalueen kunnissa on ollut syntyvyyspiikki vuonna 1992. Tuolloin syntyi 1 162 lasta. Seon 398 lasta enemmän kuin vuonna 2008 syntyneitä.400350300250Oppilasmäärä20015010050090 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08SyntymävuosiA-koski 9.lk Elimäki 9.lk Jaala 9.lk Kouvola 9.lk K-koski 9.lk Valkeala 9.lkKuva 9. Vuosina 1990 – 2008 syntyneetSyntyvyyden laskun havaitsee myös perusopetuksensa aloittavien ja päättävien lastenlukumääriä tarkasteltaessa. Koulunsa päättävät ikäluokat ovat koko tarkastelujaksonajan huomattavasti suurempia kuin koulunsa aloittavien lasten ikäluokat (taulukko5). Keskimääräinen väheneminen on noin 150 lasta lukuvuodessa. Määränätämä tarkoittaa kuutta 25 oppilaan opetusryhmän pienempää opetusryhmien lukumääräntarvetta edelliseen lukuvuoteen verrattuna.22

Lv. 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17Lkm - 339 - 220 - 143 - 126 - 151 - 97 - 127 - 172Taulukko 5. Perusopetuksensa aloittavien ja päättävien lasten lukumäärän erotusLukuvuosien 2009 – 2010 ja 2023 – 2024 aikana peruskoulunsa päättävien lastenmäärä putoaa 377 oppilaalla (kuva 10). Ennuste perustuu väestörekisterin tietoihineikä siinä ole huomioitu väestön muuttoliikkeestä muodostuvaa muuttovoittoa tai –tappiota (vrt. ohjausryhmän linjaus 18.8.2009).Jaala-5Valkeala-22Kuusankoski- 104Kouvola- 111Elimäki-35Anjalankoski- 101Kuva 10. Peruskoulunsa päättävien oppilaiden väheneminen lukuvuodesta 2009 –2010 lukuvuoteen 2023 – 2024 (tiedot perustuva kesän 2009 ennusteisiin)Lukumäärällisesti rajuimmin lasten määrä tulee laskemaan Kouvolassa (-111), Kuusankoskella(-104) ja Anjalankoskella (-101). Prosentuaalisesti jyrkintä lasku on Anjalankoskella,jossa muutos on peräti – 43,3 %. Valkealassa muutos on - 13,4 %.Tuhannen oppilaan raja alitetaan jo lukuvuonna 2011 – 2012 (kuva 11.).Tarkasteluvuosina perusopetuksensa päättävien määrät ovat nykyisestä pudonneetseuraavasti:Lukuvuosi Oppilaita Erotus2009 – 2010 1 141 lähtötilanne2012 – 2013 935 - 2062016 – 2017 888 - 2532023 – 2024 764 - 377Tiedot perustuvat toisen asteen selvityksen ikäluokkaennustetietoihin.23

12001000Perusopetuksen päättävien lukumäärä800600400200009-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24LukuvuosiKuva 11. Perusopetuksensa päättävien oppilaiden lukumäärä vuoteen 2024 astiTarkasteltaessa lukuvuoden 2009 – 2010 alun vuosiluokittaisia oppilasmääriä, voidaantodeta ikäluokkien pieneneminen jopa näin lyhyen (9 vuotta) tarkastelujaksonaikana (kuva 12 a.).12001000800805884 891918941 938110610281122Oppilasmäärä60040020001.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lkVuosiluokkaKuva 12 a). Kouvolan kaupungin 1 – 9 vuosiluokkien oppilasmäärät vuosiluokittain(Opka 5.5.2009)24

Kuudennen ja ensimmäisen luokan oppilasmääriä erotus on 125 lasta. Ikäluokkienpieneneminen tarkoittaa yksittäisen koulun sisällä luokkakokojen pienenemistä ikäluokanpienenemisen myötä.Oppilasmäärä12001000800600400817 832871 876918 925 9531026108320001 2 3 4 5 6 7 8 9VuosiluokkaKuva 12 b). Kouvolan kaupungin yleisopetuksen vuosiluokkien 1 – 9 oppilasmäärätlukuvuonna 2009 – 2010 (7.9.2009 koulujen toimittamat tiedot)Kokonaisoppilasmäärään tulee Kuva 12 b) tietoihin lisätä noin 560 erityisoppilasta,jotka opiskelevat kokonaan luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. Ikäluokkaa kohdense on noin 50 – 60 lasta.4.1 Oppilaskehityksen tarkastelu alueittainOppilasmäärien kehitys alueittain osoittaa, että väestörakenteen muutokset kohdistuvatvoimakkaimmin eteläisen alueen oppilasrakenteeseen. Tarkastelun pohjana ovatyleisopetuksen oppilaat ja ne erityisen tuen oppilaat, jotka opiskelevat yleisopetuksenryhmissä. On siis huomioitava, että alueittain esitetyt koulun kokonaisoppilasmäärätEIVÄT pidä sisällään kokonaan eritysryhmässä opiskelevia oppilaita. Luokkamuotoisenerityisopetuksen tila esitellään luvussa 4.1.1. Alueellisissa luvuissa ei ole myöskäänmukana esiopetuksen oppilaita.Oppilastilastot ja –ennusteet perustuvat lukuvuoden 2009 – 2010 alun kouluilta kerättyihinoppilasmääriin ja on tarkistettu olevan verrannolliset virallisen tilastointipäivän(20.9.) tietoihin.4.1.1 Erityisen tuen oppilaatLuokkamuotoista erityisopetusta annetaan 23 koulussa (taulukko 9.). Osa erityisryhmistäon varsin pieniä, kahdesta kuuteen oppilaan ryhmiä. Kouvolassa on lisäksioppilaita, jotka on siirretty luokkamuotoiseen erityisopetukseen, mutta opiskelevatosittain yleisopetuksen ryhmässä. Näitä lapsia on noin 100.25

KOULUKoko oppilasmääräKokonaan erityisryhmässäopiskelevatoppilaatE. Anjalan koulu 141 16E Elimäen yläaste 344 17K Eskolanmäen koulu + mamut 17 478 24P Hirvelän koulu 198 9E Inkeroisten yhteiskoulu 362 10K Kankaan koulu 300 63E Kartanokoulu 179 2K Kaunisnurmen koulu 121 48P Keskustan koulu 411 10P Kirkonkylän koulu 229 9K Korian koulu 364 15K Mansikka-ahon koulu 244 20K Mäntypuiston koulu 40 40P Naukion koulu 327 30P Niinistön koulu 171 6P Pilkanmaan koulu 106 6P Tähteenkadun koulu + sairaalaopetus 24 92 92K Urheilupuiston koulu 359 9K Utin koulu 82 5P Valkealan yläkoulu 469 14E Viialan koulu 249 112Yhteensä 8693 557Taulukko 9. Koulut, joissa on luokkamuotoista erityisopetusta lukuvuonna 2009 –2010 (E= eteläinen alue, K= keskinen alue ja P = pohjoinen alue)Nykyisellä palveluverkolla erityispalvelut ovat hajaantuneet ympäri kaupunkia ja tämäheikentää lapsen saamaa palvelua. Kiertävien erityisopettajien ajankäytöstä suhteellisensuuri osuus menee yksiköstä toiseen siirtymiseen. Sama koskee oppilashuollonhenkilöstön työaikaresurssia.Vaativan erityisopetuksen yksiköt toimivat tällä hetkellä keskitetysti. Tämä järjestelykoetaan toimivana, varsinkin, kun yksiköt on pyritty sijoittamaan yleisopetuksen yksikköjenyhteyteen.Erityisopetuksen järjestämisen näkökulmasta kouluyksikköjen tulisi olla riittävän isoja,jotta yleisopetuksen opetus- ja tukijärjestelyillä voidaan tehostaa oppilaan opetusjärjestelyjäja integroitumista yleisopetuksen ryhmiin. 2 – 3 –sarjainen koulu mahdollistaaparhaiten joustavat opetusjärjestelyt ja joissa huomioidaan erilaisten lastentarpeet. Opettajien osaamisen ja erikoistuminen mahdollistuu riittävän isoissa yksiköissä.Lapsen näkökulmasta ideaali sosiaalinen ympäristö ja oppimisen edistämisen ympäristövoivat olla samat tai erota paljonkin toisistaan. Erityisopetuksen tehokkaan järjestämisennäkökulmasta ovat optimaalisia yksiköt, joissa opiskelee runsas 200 – 300oppilasta ja joiden oppimisen tueksi on pystytty osoittamaan oma erityisopettaja janeljälle tämän kokoiselle yksikölle pystytty osoittamaan oppilashuollolliset palvelut.Kaupunkitasoinen luokkamuotoinen erityisopetus tulee säilymään vaativan erityisentuen oppilaille. Yleisopetuksen yksikköjen tarkastelussa on pyritty huomioimaan mahdollisuudetalueellisen pienryhmäopetuksen. Tässä selvityksessä ei tulla ottamaantarkemmin kantaa erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämiseen.26

4.1.2 Pohjoinen alueKOULU 2009 2012 2016 2021 2025Hirvelän koulu 190 207 180 188 201Jaalan koulu 91 93 89Jokelan koulu 168 178 200Keskustan koulu (Rekolan ja Koulurinne) 411 371 326Kirkonkylän koulu 229 220 182Kymintehtaan koulu, Pilkan koulu 530 533 516 160 177Kääpälän koulu 57 58 37Naukion koulu 297 276 239 210 224Niinistön koulu 171 183 180Oravalan koulu 27 20 22Pilkanmaan koulu 106 115 114Selänpään koulu 36 37 47Tirvan koulu 26 31 24Tuohikotin koulu 22 24 25Tähteen koulu 109 108 98Valkealan yläkoulu 468 429 408 373 384Voikkaan koulu 160 154 153Yhteensä 3098 3037 2840 931 986harmaalla vain yläkoulun oppilaatTaulukko 6. Pohjoisen alueen oppilaskehitysPohjoisen alueen perusopetuksen oppilasmäärä vähenee 258 oppilasta tästä lukuvuodestalukuvuoteen 2016 – 2017. Alueen oppilaskehitys on kuvattu kuvassa 13.Tarkemmat koulukohtaiset ennusteet on esitetty liitteessä 8.31503100309830503037300029502900285028402800275027001 2 3Kuva 13. Pohjoisen alueen oppilasmäärän väheneminen (1 = 2009, 2 = 2012 ja 3 =2016)27

4.1.3 Keskinen alueKOULU 2009 2012 2016 2021 2025Aitomäen koulu 25 27 28Eskolanmäen koulu 440 409 429 215 210Kaipiaisten koulu 46 44 42Kankaan koulu 237 214 155Kaunisnurmen koulu 73 85 81Kiehuvan koulu 37 38 40Korian koulu 364 362 351Kouvolan yhteiskoulu 293 303 260 253 264Mansikka-ahon koulu 225 248 284Sarkolan koulu 277 298 307Tornionmäen koulu 249 221 227Urheilupuiston koulu 358 257 238 240 243Utin koulu 72 62 59Vahteron koulu 189 159 110Yhteensä 2885 2727 2611 708 717harmaalla vain yläkoulun oppilaatTaulukko 7. Keskisen alueen oppilaskehitysKeskisen alueen perusopetuksen oppilasmäärä vähenee 274 oppilasta lukuvuodesta2009 – 2010 lukuvuoteen 2016 – 2017. Alueen oppilaskehitys on kuvattu kuvassa14.295029002885285028002750272727002650260026112550250024501 2 3Kuva 14. Keskisen alueen oppilasmäärän väheneminen (1 = 2009, 2 = 2012 ja 3 =2016)Tarkemmat koulukohtaiset ennusteet on esitetty liitteessä 8.28

4.1.4 Eteläinen alueKOULU 2009 2012 2016 2021 2025Anjalan koulu 141 138 138Elimäen yläaste 345 323 292 280 258Inkeroisten yhteiskoulu 351 302 261 163 157Kartanokoulu 179 130 130Löytyn koulu 25 23 18Muhniemen koulu 28 21 16Myllykosken yhteiskoulu 301 280 224 180 193Ratulan koulu 37 32 28Saviniemen koulu 254 225 177Sippolan koulu 169 139 136 57 51Tehtaanmäen koulu 105 101 92Ummeljoen koulu 114 93 81Viialan koulu 137 145 127Yhteensä 2186 1952 1720 680 659harmaalla vain yläkoulun oppilaatTaulukko 8. Eteläisen alueen oppilaskehitysEteläisen alueen perusopetuksen oppilasmäärä putoaa rajuimmin. Lukuvuodesta 2009– 2010 lukuvuoteen 2016 - 2017 mennessä oppilasmäärä on vähentynyt 466 oppilaalla.Alueen oppilaskehitys on kuvattu kuvassa 15.22502200215021002186205020001950190018501800175017001650160019521 2 31720Kuva 15. Eteläisen alueen oppilasmäärän väheneminen (1 = 2009, 2 = 2012 ja 3 =2016)Tarkemmat koulukohtaiset ennusteet on esitetty liitteessä 8.29

4.2 HenkilöstöKouvolan kaupungin perusopetuksen opetus- ja avustajahenkilöstöresurssi muodostuielokuussa 2009 seuraavasti:KouluKoulunkoko /PorOpettajiapääkoulunmukaanToimipisteidenmääräAvustajia1. Aitomäen koulu 2 1 2 12. Anjalan koulu 9 1 11 53. Elimäen yläaste 14 1 34 44. Eskolanmäen koulu + mamut 26 4 44 95. Hirvelän koulu 8 1 23 16. Inkeroisten yhteiskoulu 16 1 33 47. Jaalan koulu 6 1 7 38. Jokelan koulu 9 1 11 29. Kaipiaisten koulu 4 1 4 310. Kankaan koulu 19 1 22 1011. Kartanokoulu 10 1 12 412. Kaunisnurmen koulu 9 1 11 713. Keskustan koulu 24 3 29 614. Kiehuvan koulu 2 1 2 115. Kirkonkylän koulu 18 1 18 716. Korian koulu 19 2 27 717. Kouvolan yhteiskoulu 12 1 2218. Kymintehtaan koulu 21 1 35 419. Kääpälän koulu 4 1 5 120. Löytyn koulu 2 1 221. Mansikka-ahon koulu 19 1 18 1822. Muhniemen koulu 2 1 223. Myllykosken yhteiskoulu 13 1 27 424. Mäntypuiston koulu 5 1 7 1425. Naukion koulu 14 1 33 426. Niinistön koulu 10 1 11 327. Oravalan koulu 2 1 2 128. Pilkan koulu 6 1 7 229. Pilkanmaan koulu 7 1 7 230. Ratulan koulu 2 1 2 231. Sarkolan koulu 13 + 1 1 15 132. Saviniemen koulu 11 1 22 733. Selänpään koulu 2 1 2 134. Sippolan koulu 10 1 17 235. Svenska skolan 2 1 236. Tehtaanmäen koulu 6 1 6 137. Tirvan koulu 3 1 3 138. Tornionmäen koulu 15 1 16 239. Tuohikotin koulu 2 1 240. Tähteen koulu 8 1 8 2Tähteenkadun koulu + sairaalaopetus13 2 13 2541.42. Ummeljoen koulu 7 1 7 443. Urheilupuiston koulu 14 1 27 244. Utin koulu 6 1 6 345. Vahteron koulu 9 1 10 130

KouluKoulunkoko /PorOpettajiapääkoulunmukaanToimipisteidenmääräAvustajia46. Valkealan yläkoulu 19 1 45 447. Viialan koulu 22 1 27 2148. Voikkaan koulu 10 1 10 3Yhteensä 708 209Taulukko 9. Perusopetuksen opetushenkilöstö ja avustajat elokuussa 2009Kouvolan kaupungin opetushenkilöstön virat ovat ns. kuntakohtaisia eikä koulukohtaisiavirkoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opettajan työsuhde kaupunkiin ei oleriippuvainen työntekijälle osoitetun yksin toiminnasta.Sivistystoimesta jää vanhuuseläkkeelle arviolta yhteensä 290 viranhaltijaa / työntekijäävuoteen 2014 mennessä. Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelman tavoitteenaon, että näistä vakansseista tulisi jättää täyttämättä 130 eli n. 45 %. Varhaiskasvatustaja perusopetusta koskeva palveluverkkotarkastelu kohdistuu palvelualueille,joissa palvelutarve Kouvolassa vähenee.AMMATTINIMIKE1944-46 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 yhtKoulunkäyntiavustaja 2 2 5 2 5 6 2 24Lehtori (yht. po ja lu) 1 3 1 3 1 9Erityisluokanopettaja 2 1 1 1 4 3 4 16Lehtori 3 1 2 14 8 7 6 14 55Luokanopettaja 2 2 2 10 10 9 10 6 51Rehtori 1 1 2 1 1 6Tuntiopettaja 1 3 1 3 1 5 1 15YHTEENSÄ 9 12 13 25 28 30 36 29 179Taulukko 10. Vuosina 1944 – 1953 syntyneet opetushenkilöstö (tieto keväältä 2009)Kevan ennusteen mukaan (kuva 16) Kouvolassa opetushenkilöstöä siirtyy eläkkeellekeskimäärin 30 henkilöä vuodessa. Henkilöstötarpeen tarkastelu on suhteutettu 7 –18 –vuotiaiden lukumäärään ja luvuissa on mukana perusopetuksen, lukion ja keskiasteenoppilaitosten opetushenkilöstö.31

22.10.2009 Page 8Firstname LastnameKouvola40Opettajat*Eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarveHenkilöstömäärä 31.12.2005 oli 96530Henkilöä/vuosi20100-10-202006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025Rekrytointitarve 12 13 15 22 16 19 14 18 12 20 20 27 28 15 20 17 14 21 24 24Eläkkeelle siirtyvät 27 29 30 37 32 35 30 34 23 28 24 31 32 17 22 17 15 22 24 25Tarpeen muutos -16 -15 -15 -15 -16 -16 -16 -15 -11 -8 -4 -4 -4 -3 -2 0 0 0 0 0Henkilöstötarpeen oletetaan muuttuvan samalla tavalla kuin 7-18 -vuotiaiden määrän.*Perusopetus, lukiokoulutus ja keskiasteen oppilaitoksetKuva 16. Opettajien siirtyminen eläkkeelle, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve4.3 Arvio Kouvolan kaupungin päiväkoti- ja koulukiinteistöistäYhteenveto päiväkoti- ja koulukiinteistöistä on liitteessä 9.Kiinteistökulut muodostavat huomattavan osuuden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksenjärjestämisen kustannuksista. Perusopetuksessa kiinteistökulujen osuus onnoin viidennes ja varhaiskasvatuksen puolella osuus on noin 10 %. On kuitenkinhuomioitava, että varhaiskasvatuksen puolella palvelujen ostot eli ostopalvelupäiväkoditpitävät sisällään myös omien kiinteistöjensä kulut.32

4.4 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kustannukset1 %0 %5 %24 %10 %1 %59 %HenkilöstökulutPalvelujen ostotRuokapalvelutTietohallintopalvelutAineet, tarvikkeet, tavaratKiinteistökulutMuut toimintakulutHenkilöstökulut 21.743.600Palvelujen ostot 8.668.800Ruokapalvelut 1.740.000Tietohallintopalvelut139.300Aineet, tarvikkeet, tavarat287.800Kiinteistökulut 3.529.200Muut toimintakulut277.00013.10.2009Kuva 17. Varhaiskasvatuksen menot TA 2009 (Kouvolan kaupunki)2 % 20 %1 %6 %7 %0 %64 %HenkilöstökulutPalvelujen ostotRuokapalvelutTietohallintopalvelutAineet, tarvikkeet, tavaratKiinteistökulutMuut toimintakulutHenkilöstökulut 42.000.000Palvelujen ostot 4.691.400Ruokapalvelut 4.075.000Tietohallintopalvelut538.700Aineet, tarvikkeet, tavarat1.552.000Kiinteistökulut 13.407.200Muut toimintakulut307.89013.10.2009Kuva 18. Perusopetuksen menot TA 2009 (Kouvolan kaupunki)33

Varhaiskasvatuksessa henkilöstökulujen (58 %) ohella palvelujen ostot (24 %) muodostavatsuurimmat menot. Kiinteistökulut muodostavat 10 % kaikista menoista. Varhaiskasvatuksessaruokamenojen osuus on 5 %.Perusopetuksen menoista (kuva 18.) viidennes menee kiinteistökuluihin. Henkilöstökulutmuodostavat 63 % menoista. Palvelujen ostot, joka sisältää mm. oppilaskuljetuksenkustannukset, muodostaa vain 7 % osuuden vuoden 2009 perusopetuksenkokonaismenoista ja on samaa suuruusluokkaa kuin ruokapalveluiden osuus (6 %).Odotekustannuksella (kuva 19) tarkoitetaan laskennallista kustannusta, joka lasketaanseuraavan kaavan mukaisestiOdotekustannus = toiseksi alhaisimmat nettokustannukset + 10 % * (toiseksi korkeimmatnettokustannukset - toiseksi alhaisimmat nettokustannukset)Esimerkiksi, jos toiseksi alhaisimmat kustannukset ovat 1 000 €/oppilas ja toiseksikorkeimmat 1 300 €/oppilas, ovat odotekustannukset 1 000 € + 10 % * (1 300 € - 1000 €) = 1 030 €/oppilas.Firstname LastnameOma perusopetus (305)Nettokustannukset oppilasta kohti vuonna 2007Kouvola, nettokustannukset 2007 57,47 M€, odotekustannukset 54,51 M€800075207000600062795857 568259366270 613967726061678659886434 625364866201 6349 62246570 6851 66325000€/oppilas .40003000200010000Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto23.10.2009 Page 10Kuva 19. Kouvolan perusopetuksen odotekustannuksetKouvolan kaupungin vertailukuntina tarkastelussa ovat mukana väestörakenteeltaaneniten Kouvolaa muistuttavat kunnat kokoluokassa yli 20 0000 asukasta. Vuoden2007 tietojen perusteella perusopetuksen nettokustannukset olivat 57,47 M€. Odotekustannuksetolivat 54,51 M€:a. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero on läheskolme miljoonaa euroa (2, 96 M€). Tästä voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaanKouvolan kunnan oppilaskohtaisia nettokustannuksia voidaan odotekustannustarkastelunperusteella merkittävästi kiristää.34

5 PALVELUVERKKOSUUNNITELMA5.1 VarhaiskasvatusVarhaiskasvatuksessa päivähoidon palvelutarve tulee ennustejakson aikana hiemanvähenemään. Toisaalta varhaiskasvatuksessa tulee jo nyt aloittaa varautuminen tulevaanväestölaskuun samalla, kun keskitytään nykyiseen ja lähivuosien palvelutarpeeseenvastaamiseen.Kaupungin elinkeinostrategiset ratkaisut vaikuttavat yleensä päivähoidon tarpeeseesitä lisäten. Varhaiskasvatuksen keskeisenä haasteena nähdään ennakoitavuus jajoustavien tilojen tarve (liite 10). Riittävän väljät tilat mahdollistavat erilaisten ryhmienperustamisen ja hoitomuotojen järjestämisen.Varhaiskasvatuksen puolella vaihtelevaan palvelutarpeeseen voidaan pyrkiä vaikuttamaanseuraavilla toimilla- perustetaan kustannustehokkaita yksikköjä, joissa on riittävästi tilaa (neliöitä),jotka mahdollistavat joustavat järjestelyt erityyppisille hoitomuodoille ja henkilöstönjoustavalle käytölle.- esiopetuksen palvelutarpeen väheneminen- epätyypillisten hoitoaikojen lisääntyvään tarpeeseen vastaaminen tarkoituksenmukaisillatoimitiloilla- lisätään päiväkotipaikkoja perhepäivähoitajien eläköitymisen ja uusien rekrytointivaikeuksienvuoksi- perustetaan osapäivähoitoryhmiä ja avoimen varhaiskasvatuksen palvelujakorvaamaan kokopäiväistä hoitoa- tarkistetaan maksupolitiikka osapäivähoidon, kokopäivähoidon ja vuorohoidonosalta- ostopalveluiden ja kunnan oman palvelutuotannon kustannustarkastelu- laaditaan investointisuunnitelma palvelutarpeen mukaisestiVarhaiskasvatuksen tarkemman palveluverkon suunnittelu tulee toteuttaa lähempänäajankohtaa, jolloin muutokset palveluverkkoon voidaan todellisuudessa toteuttaa.5.2 PerusopetusPerusopetuksen palvelutarve on Kouvolassa viimeisen 15 vuoden aikana vähentynythuomattavasti ja palvelutarve tulee ennustejakson aikana vähenemään merkittävästi.Erityisen tuen palvelutarpeen voidaan olettaa pysyvän todennäköisesti nykyisellä tasolla.Perusopetuksen palveluverkkoehdotuksessa on- on huomioitu alueellinen kattavuus ja oppilaiden sijoittuminen kaupungin alueelle(liite 11)- yhtenäisperuskoulu, kun on ollut tarkoituksenmukaista perustaa- perusopetuksen yksikkökoko (tavoitteena 1 ja 2 –sarjaiset yksiköt), joka mahdollistaajoustavat opetusjärjestelyt (liite 12)- kouluparien ja –ryppäiden tarkastelussa on huomioitu oppilasmäärä ja –ennuste, kiinteistön koko, sijainti ja yhdistetyn yksikön oppilasmääräkehitys35

Suurimmat muutokset perusopetuksen alakoulujen palveluverkkoon ehdotetaan tehtäväksivuonna 2012. Osan koulujen tilannetta esitetään tarkistettavaksi vuonna2016. Yläkoulujen palveluverkkomuutokset ajoittuvat 2020-luvun alkuun.36

5.2.1 Pohjoinen aluePohjoisen alueen kouluverkko muodostuu seuraavista kouluista:KOULUHirvelän kouluJaalan kouluJokelan kouluKeskustan kouluRekolan kouluKirkonkylän kouluKymintehtaan kouluPilkan kouluKääpälän kouluNaukion kouluNiinistön kouluOravalan kouluPilkanmaan kouluSelänpään kouluTirvan kouluTuohikotin kouluTähteen kouluValkealan yläkouluVoikkaan kouluMUUTOKSET PALVELUVERKOSSA1. Oravala ja Pilkanmaa siirtyvät Voikkaan kouluun, jokayhdessä Hirvelän koulun kanssa muodostaa yhtenäiskoulun20122. Hirvelän koulu yhdistetään Naukion kouluun 2020-luvullaei muutoksiaoppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Mansikka-ahonoppilaaksiottoalueen pohjoisosiin ja Niinistöön1. Rekolan yksikkö lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät Keskustan ja Tähteen kouluihin1. osa Tirvan oppilaista siirtyy Kirkonkylän kouluun2. Kirkonkylän koulu ja Valkealan yläkoulu muodostavatyhtenäiskoulun 20123. Kirkonkylän oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessaNiinistöönPilkan koulun tilanne arvioidaan 20161. Tuohikotin oppilaat siirtyvät kouluun 20122. oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Selänpäänkouluun1. Tähteen, Tähteenkadun ja Naukion koulut muodostavatyhtenäiskoulun 20122. Hirvelän koulu yhdistetään Naukion kouluun 2020-luvulla1. oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Jokelaan jaKirkonkylään2. Niinistön koulun tilanne arvioidaan 2020-luvulla1. Oravalan toiminta lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät Voikkaan kouluun1. Pilkanmaan koulun toiminta lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät Tähteen ja Voikkaan kouluihin1. ei muutoksia2. oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Kääpälänkouluun1. Tirvan koulun toiminta lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät Kirkonkylän ja Utin kouluihin1. Tuohikotin koulun toiminta lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät Kääpälän kouluunTähteen, Tähteenkadun ja Naukion koulut muodostavatyhtenäiskoulun 2012Kirkonkylän koulu ja Valkealan yläkoulu muodostavat yhtenäiskoulun2012Oravala ja Pilkanmaa oppilaat siirtyvät Voikkaan kouluun,joka yhdessä Hirvelän koulun kanssa muodostaa yhtenäiskoulun2012Vuonna 2012 lakkautetaan viisi yksikköä.Vuonna 2016 arvioidaan tilanne yhden koulun tilanne.Vuoden 2020 jälkeen yläkoulut yhdistetään ja yhden koulun tilanne arvioidaan.37

5.2.2 Keskinen alueKeskisen alueen kouluverkko muodostuu seuraavista kouluista:KOULUMUUTOKSET PALVELUVERKOSSA1. Aitomäen koulun toiminta lakkaa 2012Aitomäen koulu2. oppilaat siirtyvät Utin kouluunoppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Sarkolan ja Vahteronsekä Yhteiskoulun ja Urheilupuiston kouluihinEskolanmäen kouluKaipiaisten koulu Kaipiaisten koulun toiminta arvioidaan 20161. oppilaaksiottoalue suhteessa Kaunisnurmeen tarkistetaanKankaan koulu2. Kankaan koulun toiminta arvioidaan 2016Oppilaaksiottoalue suhteessa Kankaan kouluun ja SarkolaantarkistetaanKaunisnurmen koulu1. Kiehuvan koulun toiminta lakkaa 2012Kiehuvan koulu2. oppilaat siirtyvät Vahteron kouluunKorian kouluNapan yksikkö lakkaa 2012Napan koulu1. Yhteiskoulun tiloihin siirtyvä Mansikka-ahon koulun osaja yhteiskoulu muodostavat yhtenäiskoulun 2012Kouvolan yhteiskoulu2. oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Eskolanmäenja Urheilupuiston kouluihin1. Mansikka-ahon koulun toiminta lakkaa 2012 ja siirtyyosittain Kouvolan yhteiskoulun tiloissa aloittavaan yhtenäiskouluun2012Mansikka-ahon koulu2. Osa Mansikka-ahon oppilaista ohjataan Yhteiskoulun tiloissaaloittavaan yhtenäiskouluun, osa pohjoisosistaJokelan kouluun ja osa Torniomäen kouluunMäntypuiston ja Vahteron koulut muodostavat yhden yksikön2012Mäntypuiston koulu1. osa Kankaan ja Mansikka-ahon koulun oppilaista ja erityisoppilaistasiirtyy kouluun 2012Sarkolan koulu2. oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Eskolanmäkeenja Vahteroon1. osa Mansikka-ahon koulun oppilaista ja erityisoppilaistasiirtyy kouluun 2012Tornionmäen koulu2. radan alapuoleisilta alueilta ohjataan oppilaat Eskolanmäenja Vahteron kouluihin1. oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Eskolanmäenja Yhteiskoulun kouluihinUrheilupuiston koulu2. Urheilupuiston ja Yhteiskoulun toiminta yhdistetään2020-luvulla Yhteiskoulun tiloissaUtin koulu Aitomäen ja osa Tirvan oppilaista siirtyvät kouluun 20121. Vahteron ja Mäntypuiston koulut muodostavat yhdenyksikön 2012Vahteron koulu2. oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Eskolanmäkeenja VahteroonVuonna 2012 lakkautetaan neljä yksikköä.Vuonna 2016 arvioidaan tilanne kahden koulun osaltaVuoden 2020 jälkeen kaksi yläkoulua yhdistetään.38

5.2.3 Eteläinen alueEteläisen alueen kouluverkko muodostuu seuraavista kouluista:KOULU 2009Anjalan koulu1. Muhniemen koulun oppilaat siirtyvät kouluun 20122. Anjalan koulun tilanne arvioidaan 20161. Kartanokoulu ja Elimäen yläaste muodostavat yhtenäiskoulunElimäen yläaste20122. oppilaaksiottoalue tarkistetaan suhteessa Eskolanmäenkouluun, Yhteiskouluun ja Kymintehtaan kouluihin1. Tehtaanmäen koulun ja Sippolan yläkoulun oppilaatInkeroisten yhteiskoulusiirtyvät kouluun 20122. Inkeroisten ja Myllykosken yläkoulut yhdistetään 2020-luvulla1. Kartanokoulu ja Elimäen yläaste muodostavat yhtenäiskoulunKartanokoulu20122. Löytyn ja Ratulan koulun oppilaat siirtyvät kouluun2012Löytyn koulu1. Löytyn koulun toiminta lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät KartanokoulunMuhniemen koulu1. Muhniemen koulun toiminta lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät Anjalan kouluunMyllykosken yhteiskoulu1. Myllykosken koulun toiminta lakkaa 2020-luvulla2. oppilaat siirtyvät Inkeroisten yhtenäiskouluunRatulan koulu1. Ratulan koulun toiminta lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät KartanokoulunSaviniemen koulu oppilaaksiottoalue tarkistetaanSippolan koulu1. Sippolan yläkoulun toiminta lakkaa 20122. oppilaat siirtyvät Inkeroisten yhtenäiskouluun1. Tehtaanmäen koulun toiminta lakkaa 2012Tehtaanmäen koulu 2. Oppilaat siirtyvät Anjalan ja Inkeroisten yhtenäiskouluunUmmeljoen koulu1. Ummeljoen koulun toiminta lakkaa 20122. Oppilaat siirtyvät Saviniemen ja Viialan kouluihinViialan kouluoppilaaksiottoalue tarkistetaanVuonna 2012 lakkautetaan kuusi yksikköä.Vuonna 2016 tarkistetaan yhden koulun tilanne.Vuoden 2020 jälkeen kaksi yläkoulua yhdistetään.39

6 TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET6.1 TiivistelmäYhdistymissopimus koskee palveluverkon laajuutta vuoden 2011 loppuun saakka.Opetustoimen näkökulmasta on tarkoituksenmukaisinta tehdä palveluverkkoon muutoksiauuden lukuvuoden alkaessa, 1.8.2012 lukien.Kouvolan kaupungin väestöennuste on laskeva, lähes 3 %, lukumäärällisesti lähes3 000 asukasta vuoteen 2025 mennessä (Tilastokeskus). Väestömuutokset ovat kohdistuneetvoimakkaimmin kyläkeskuksiin ja maaseutualueisiin. Kaupungin maankäytönsuunnittelu ei edellytä uusien kouluyksikköjen perustamista.Alle 15-vuotiaiden määrän huomattava väheneminen vähentää päivähoidon ja perusopetuksenjärjestämisen tarvetta merkittävästi. Kuntien väliset sopimukset eivät helpotaKouvolan tai sen naapurikuntien oppilaskatoa.Koulunsa päättävien lasten lukumäärät tulevat olemaan koko tarkastelujakson ajan(2009 – 2016) suurempia kuin koulunsa aloittavien lasten määrät. Palvelutarve väheneenoin kuuden alakoulun luokallisen verran vuodessa.Väestön väheneminen tulee merkittävästi pienentämään Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksenja perusopetuksen järjestämistä varten saamaa valtionosuutta.Henkilöstö- ja kiinteistökustannukset muodostavat noin 70 – 80 prosenttia varhaiskasvatuksenja perusopetuksen järjestämisen kustannuksista. Perusopetuksen puolellakiinteistökulujen osuus on 20 prosenttia ja koulukuljetusten osuus on noin 3 – 4 %.6.2 Taloudelliset vaikutuksetPedagogisten etujen lisäksi palveluverkkomuutoksilla saavutetaan henkilöstö- ja kiinteistökulujenosalta vuonna 2012 toteutettavaksi esitettyjen muutosten osalta noin3,6 miljoonan euron säästöt. Arvio perustuu nykyiseen kustannustasoon. Vuoden2016 toimenpiteillä saavutetaan noin 2,3 miljoonan euron säästöt ja yläkoulujen yhdistämisestäarvioidaan muodostuvan noin 2 miljoonan säästöt (taulukko 11). Kokonaisuudessasäästöjen suuruus on noin 8 miljoonaa euroa.Henkilöstökulujen säästö muodostuu opetusryhmien yhdistämisestä ja eläkkeelle siirtyvienja määräaikaisten tehtävien täyttämättä jättämisestä.Kasvatus- ja opetuslautakunta voi luopua lähes kaikista lakkautettavaksi esitettyjenkoulujen kiinteistöistä ja siten säästää näiden kiinteistöjen vuosittaisia kuluja vastaavansumman. Kiinteistökulut sisältävät kaiken kiinteistön päivittäiseen ja vuosittaiseenylläpitoon liittyvät kustannukset.Kiinteistöjä koskevassa arviossa ei ole mukana investointeja eli suurempia kunnossapitotoimiatai peruskorjauksia. Siten arvioihin tulee lisätä myös tekemättä jäävistä investoinneistamuodostuvat säästöt. Esimerkiksi jos Mansikka-ahon koulun peruskorjaustatai uudelleenrakentamista ei toteuteta, muodostuu säästöä tästä investoinnintoteuttamatta jättämisestä noin 5,4 miljoonaa euroa.40

Kiinteistökulut€ /vuosiOpetushenkilöstönkulutá 45.000 € /vuosi- 47 virkaaSäästötyhteensäVuosi 2012AITOMÄEN KOULU ALA-ASTE 23 594AITOMÄEN KOULU ALA-ASTE 23 491KIEHUVAN KOULU 29 063LÖYTYN KOULU (koulurakennus) 35 920MANSIKKA-AHON KOULU 425 911MUHNIEMEN KOULU 47 119ORAVALAN KOULU 23 685ORAVALAN KOULU 25 111PILKANMAAN KOULU 160 108PILKANMAAN KOULUN RUOKALA 20 063RATULAN KOULU (koulurakennus) 59 648REKOLAN VIIPALEKOULU 48 449SIPPOLAN KOULU (uusi osa) 87 268TEHTAANMÄEN KOULU 192 820TIRVAN KOULU 27 547TIRVAN KOULU 23 033TUOHIKOTIN KOULU 28 763UMMELJOEN KOULU 228 6731 510 266 2 115 000 3 625 266Vuosi 2016- 27 virkaaANJALAN KOULU 328 519KAIPIAISTEN KOULU UUSI 59 942KAIPIAISTEN KOULU VANHA 23 428KANKAAN KOULU 313 921KANKAAN KOULU/OPPIKUJA 170 298PILKAN KOULU 163 8561 059 964 1 215 000 2 274 964Vuosi 2020- 27 virkaaHIRVELÄN KOULU 412 471MYLLYKOSKEN YHTEISKOULU 467 879880 350 1 215 000 2 095 350Kaikki yhteensäKiinteistökulutyhteensä 3 450 581Opetushenkilöstön kulutyhteensä 4 545 000 7 995 581Taulukko 11. Arvio kiinteistökuluista ja henkilöstökuluista muodostuvista säästöistäSäästöjä tulee lisäksi muodostumaan ruokapalveluista (esim. henkilöstökulut) ja koulukuljetustenuudelleenorganisoinnista (reittien yhdistäminen olemassa oleviin yläkoulunoppilaiden kuljetuksiin)._________41