KOUVOLAN KOULUTOIMEN KOHTALON KÄYRÄT” Kasvatus- ja ...

Kyläkeskusten väestömäärä on vähentynyt 11,4 % ja maa-seutualueella 6,1 %. Maaseutualueillaja taajamien ulkopuolella asuvan väestön määrä on 17 239 asukasta.Määrä laskee noin 100 hengellä vuodessa. Kouvolan kaupungin taajama-alueiden väestö,jota on 70 307 asukasta, on laskenut noin 0,3 % eli noin 250 henkeä vuodessa.(Joukkoliikenteen kehittämisohjelma / Kouvolan kaupunki 2009 / Joukkoliikennetoimikunta4/34).2.2.2 Maankäytön suunnitteluEnnen kuntaliitosta Kouvolan alueen kuuden kunnan maankäytön suunnittelu oli itsenäistäja keskittyi kunkin kunnan hallinnollisen ja kaupallisen keskusten kehittämiseen.Kunnat olivat varovaisia sijoittamaan asutusta raja-alueilleen ja asutus keskittyipalvelukeskittymien ympärille. Tästä on seurannut, että kokonaisuutena tarkasteltunauuden kaupungin aluekokonaisuuksien maankäyttö on ollut vajaakäyttöistä ja tulevinavuosina kaupunkirakennetta voidaan eheyttää ja tehostaa kehittämällä jo olemassaolevaa rakennettua ympäristöä. Kaupungin palvelujen näkökulmasta alueiden kehittämisessävoidaan tukeutua jo olemassa olevaan palvelurakenteeseen. Näillä ratkaisuillavoidaan myös tukea nykyistä palveluverkkoa ja pyrkiä tukemaan olemassaolevaa kouluverkkoa. (Kaavoituskatsaus 2009).Kouvolan kaupungin alueen oikeusvaikutteiset yleiskaavat vuoden 2008 lopussa onesitetty liitteessä 3. Vanhan Kouvola kaupungin alueesta on olemassa ajan tasallaoleva yleiskaava. Kuusankosken ja Anjalankosken kaupunkien osalta yleiskaavaa eiole ajanmukainen eivätkä kaavat sisällä ajanmukaista tietoa palvelurakenteeseen vaikuttavistatilastotiedoista. Elimäen kunnan osalta osayleiskaavat kattavat kirkonkylänja Korian alueet. Valkealassa ja Jaalassa kaavoitus on aiemmin keskittynyt rantaalueidenkaavojen suunnitteluun. (Kaavoituskatsaus 2009)Lähivuosien kaavoitusohjelmassa (liite 4.) kaavoituksen painopistealueita ovat elinkeinoelämääpalvelevat kaavat, asemakaavojen ajanmukaistaminen, ydinkeskustojenkehittäminen ja yhdyskuntataloudellisesti edullinen kaupunkirakenteen sisäinen täydentäminen.Elinkeinoelämää tukevien liike-, toimitila- ja terminaalialueiden suunnitteluyleis- ja asemakaavoittamalla jatkuu Tervaskankaan - Korjalan alueella, Kasarminmäenpohjoispuolella sekä Tykkimäessä. Matkailu- ja virkistyspalveluille kaavoitetaanalueita Tykkimäki - Saarenmaalle. (Kaavoituskatsaus 2009)Maankäytön suunnittelu tulee keskittymään neljän kuntakeskuksen kehittämiseen.Alueelliseen väestökehitykseen vaikuttavan omakotitonttitarjonnan osalta nykyisenkaavoitustilanteen voi katsoa olevan kohtuullisen hyvän. Haja-asutusalueen kylistäkeskeisimpiä ovat Utti, Kaipiainen, Sippola, Vuohijärvi ja Kääpälä. Näiden kylienmaankäyttöä kehittämällä voidaan tukea keskusverkoston kehittämistä ja turvatamaaseudun palveluja. Kokonaan uusien kaupunginosien avaamiseen palveluineen eiole välitöntä tarvetta. (Kaavoituskatsaus 2009)Vanhentuneet asemakaavat muutetaan vastaamaan alueen maankäyttöä ja samallamahdollistetaan täydennysrakentaminen ympäristöön sopivalla tavalla. Ydinkeskustojenkehittäminen jatkuu kaavoittamalla liike- ja asuinkerrosalaa täydentämään kaupunkikeskustoja.Asemakaavan muutoksilla lisätään keskusta-asumista Kouvolanydinkeskustassa ja Kuusankoskella. Uusien asuntoalueiden kaavoitus toteutetaan nykyisenkaupunkirakenteen sisälle hyödyntäen mahdollisimman hyvin olemassa oleviakatu- ja kuntateknisiä verkostoja. (Kaavoituskatsaus 2009)Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseenvoimakkaimmin, mikäli maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaankokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Kaavoituskatsaus10