Siikajokilaakson perinnemaisemia - ProAgria Oulu

Katoavat perinnemaisematNiittyala oli 1800-luvun puolessa välissäSuomessa laajimmillaan, tuolloin niittyä oliSuomessa 1,6 miljoonaa hehtaaria ja peltoan. 0,8 miljoonaa hehtaaria. 2000-luvun tilanne onmuuttunut niin, että niityistä on jäljellä n. 1% verrattuna1800-luvun määrään. Viljelymaata on nyt n.2,4 miljoonaa hehtaaria eli 8% maamme pinta-alasta.Niittyä siitä on alle 20 000 ha. NaapurimaassammeRuotsissa perinnemaisemia on jäljellä n. 200 000 haja Norjassakin moninkertainen määrä Suomeen verrattuna.Nyt ei tietenkään ole tarkoitus eikä mahdollistakaanpalata takaisin vanhakantaisen maataloudenmenetelmiin. Tavoitteena on käynnistää toimia niillämahdollisuuksilla mitä nykymaaseudulla on. Viljelijöitätukee tässä esim. maatalouden ympäristötukijärjestelmä.Talkoohengestä on Siikajokilaaksossakin hyviänäyttöjä.Tämä haka on hoidossa edelleen.Taimi MahosenahoIhminen luonnon rikastuttajanaTapio Häkkilä tutkii Salan niityistä kertovaa tekstiä Ympäristökeskuksenperinnemaisema kirjasta.Maarit ÖverstiTästä hoito on loppunut laiduntamisen päätyttyä.Perinteisessä maataloudessa ihmisellä oli tärkeärooli luonnon rikkautta lisäävänä tekijänä. Ihminensynnytti elantoa tuottaessaan karjan avulla myösluonnolle monipuolisia elinympäristöjä. Muokkaamattomialuonnonlaitumia laidunnettaessa tainiittyjä niitettäessä syntyivät elinpaikat monilajisillematalille niittykasvustoille. Kasvilajien rikkaus jakukinta sekä laiduneläimet taas vetivät puoleensaperhosia ja muita hyönteisiä. Ravintoketju jatkuihyönteisiä syöviin lintuihin ja eläimiin. Ketju jatkuivielä edellä mainittuja ravinnokseen käyttäviin petolintuihinja -eläimiin. Jos nyt päästämme nämävuosikymmenten aikana kehittyneet elinympäristöthäviämään, saattaa koko ravintoketjun moninaisenlajiston olemassaolo vaarantua. Koska lajit elävätvuorovaikutuksessa toistensa kanssa, yhdenkin lajinhäviäminen sukupuuttoon vaikuttaa koko ketjuntoimintaan. Sen vuoksi on hyvin tärkeää, että onselvitetty mitkä lajit ovat Suomessa uhanalaisia.Maatalousympäristössä elää jopa 20% kaikistaSuomessa uhanalaisiksi katsotuista lajeista. Näistäuhanalaisiksi luokitelluista lajeista n. 300 kpl on juuriperinteiseen karjatalouteen kuuluvien elinpaikkojenkuten niittyjen ja hakamaiden eliöitä. Uhanalaisistaputkilokasveista kolmannes kuuluu perinnekasvillisuuteen.Huomattava osa myös pistiäisistä, perhosistaja kovakuoriaisista on perinnemaisemienasukkeja.Perinnemaisemat kartoitettuYmpäristökeskus on etsinyt ja kartoittanut Suomenviimeisiä perinnemaisemia vuodesta 1992 lähtien.Myös Pohjois-Pohjanmaalta inventoitiin 270 perinnebiotooppia.Näistä valtakunnallisesti arvokkaita oli16 kpl ja maakunnallisesti 53 kpl. Paikallisesti merkittäviäoli 201 kpl. Tässä raportissa on kohdealueenaSiikajokilaakso, ja esille on tuotu nelisenkymmentäkohdetta. Inventoituja kohteita on näistä 26 kpl.Niistä 5 kpl on maakunnallisesti arvokkaita, 1 kplvaltakunnallisesti arvokas (Anttonen) ja loput paikallisestiarvokkaita. Esitellyistä kohteista hoidon piirissäoli 2003 n. puolet. Varsinaisten perinnebiotooppienlisäksi muutama kohde on muita luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeitä maatalousympäristöjä.Taimi Mahosenaho5Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa