Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista â Tansania vs. Vietnam
Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista â Tansania vs. Vietnam
Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista â Tansania vs. Vietnam
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2.3.2010<strong>Kehitysavun</strong> <strong>tuloksista</strong> <strong>ja</strong><strong>vaikutuksista</strong> – <strong>Tansania</strong> <strong>vs</strong>.<strong>Vietnam</strong>Juhani Koponen 26.2.2010Luennon aiheita <strong>Tansania</strong> <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong> – kaksi erilaistakehitystarinaa osin samanlaisesta taustasta <strong>Tansania</strong>: u<strong>ja</strong>maasta rakennesopeutukseen <strong>ja</strong>köyhyyden vähentämiseen, tulokset viipyvät <strong>Vietnam</strong> – tähtäimessä modernisaatio, taloudenmenestystarina <strong>ja</strong>tkunut, entä politiikka Avun makrovaikutuksia <strong>Tansania</strong>ssa <strong>ja</strong> vähän<strong>Vietnam</strong>issakin Suomi, <strong>Tansania</strong> <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong> – yleensä <strong>ja</strong>maaseutukehityksen esimerkkejä Miksi apu toimii eri tavoin?Perustietoa <strong>Tansania</strong> <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong>Lindin lääni, <strong>Tansania</strong>, 08/2009 Tanganjika <strong>ja</strong> Sansibar Pinta-ala 945,000 km2, yli 40miljoonaa asukasta,kasvuvauhti 2.6 % Kaikkia Afrikan kieliryhmiä, yli100 etnistä ryhmää, swahilinkieli yhdistää Bktl/henki USD 440 USD,PPP: 1,230 (2008) HDI-ihmiskehityssijoitus 151.182:stä (2007) Pohjois- <strong>ja</strong> Etelä-<strong>Vietnam</strong> Pinta-ala 332,000 km2, lähes90 miljoonaa asukasta,kasvuvauhti 1 % 87 % vietnamilaisia (viet /kinh), 3 % kiinalaisia, noin 30vuoristokansaa (hmong, dao,tay, thai…) Bktl/henki 890 USD, PPP:2,700 (2008) HDI-sijoitus 116 (2007)Hue, <strong>Vietnam</strong>, 04/2009Historiaa <strong>Tansania</strong> <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong> Tanganjikan <strong>ja</strong> Sansibarinliitto 1964 Tanganjikan itsenäisyys 1961(Julius Nyerere), Sansibarinvallankumous 1964 Siirtomaavalta: Tanganjika -Saksa 1890-1918, Britannia1918-1961, Sansibar -Britannia 1890-1963 Aiemmin pienehköjä poliittisiayksiköitä, kauppajärjestelmä(norsunluu, or<strong>ja</strong>t) yhdisti Yksipuoluejärjestelmä 1965-1992, sittemmin puolueetkilpailevat, vanha valtapuolueCCM yhä ylivoimainen Itsenäisyysjulistus (Ho TshiMinh) 1945, sota Ranskaavastaan, <strong>ja</strong>ko 1954, kapinaetelässä 1957-. USA mukaan1961, sota, yhdistyminen1975 Siirtomaavalta: Ranska 1858lähtien, 1885 RanskanIndokiina Kiinalaisia valtioita e.a.a.,vietnamilainen dynastia 939lähtien Pohjoisessa de facto yksipuoluejärjestelmä,ulotettiinetelään (isänmaanrintama),vaaleissa useita ehdokkaita Kommunistisen puolueenylivalta <strong>ja</strong>tkuu1
2.3.2010Kehityspolitiikkaa<strong>Tansania</strong> <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong>Kehitysapu <strong>Tansania</strong> <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong> 1961-67: ‘maltillinen’keskivertopolitiikka,päämääränä modernisaatio 1967-1980-luku: radikaaliu<strong>ja</strong>maa –politiikka(afrososialismi <strong>ja</strong>omaehtoisuus, kyläistäminen) 1980-luvun puoliväli – n.2000 vakauttaminen <strong>ja</strong>rakennesopeutus (IMF <strong>ja</strong>Maailmanpankki syöttivät):devalvaatio, kaupanvapauttaminen,yksityistäminen… 2000-luku: köyhyydenvähentäminen edellisenpoh<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> avun harmonisointi– ekstraktiivinen kapitalismiYhdistymisen jälkeensuunnitelmatalous <strong>ja</strong>tuotannon kollektivisointimyös etelässä, NL:n tukihupeni 1980-luvulla, USA:nsaarto1986: Doi Moi –uudistukset:mahdollisuus viljellä <strong>ja</strong> myydäomilta palstoilta, yrityksilleenemmän liikkumatilaa, omaaloite, MP alkoi tukeaVapaakauppaan vähitellen(WTO-jäsenyys 2007), pankit<strong>ja</strong> isot yritykset edelleenvaltion omistuksessa, tuontia,pääomavirto<strong>ja</strong> säädellään’Sosialistisesti suuntautunutmarkkinatalous’ Nousu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> laskua, uusi nousu2000-luvulla, DAC maidenapu melkein 3-kertaistunut2,8 mrd USD:hen 2007 (n. 60/ henki), enimmäkseen lah<strong>ja</strong>a- Kiina, Intia tulossa 38 % avusta yleiseenbudjettitukeen (14 donoria) Riippuvuus kasvaa: 11,4 %BKT:sta 2000, 17,4 % 2007 Kaikki tärkeimmät avusta<strong>ja</strong>tläsnä : Maailmanpankkisuurin, AfDB, EY/EU, UK,USA, Hollanti, pohjoismaat,Japani… Avusta<strong>ja</strong>t harmonisoineettoimintaansa, hallituksen rooliheikompi Lähes tyrehtyi 1980-luvulla,kasvanut 1990-luvulta, 2,5mrd USD 2007 (30 USD /henki), suuri osa lainaa Alle 10 % yleiseenbudjettitukeen (11 donoria) Riippuvuus vähentynyt: 5,5% BKT:sta 2000, 3,6 % 2007 Japani tärkein avusta<strong>ja</strong> (1/3,WB, ADB myös suuria Hallitus määrää tahdin,avusta<strong>ja</strong>t harmonisoivat omaatoimintaansa Suuri osa avustainfrastruktuuriin, myösaluekehitykseen<strong>Tansania</strong>n trendejä Talouden kasvuluvut korkeahkot (6-7 % yleensä, 5 %2009), eräät makroekonomiset indikaattorit laskussa(inflaatio yltyy kaksinumeroiseksi) tai kiistanalaiset(kasvuluvut) HBS 2006-07: köyhyyden väheneminen 2001-07 hidasta(köyhyysra<strong>ja</strong>n alapuolella 35.7 33.3 % väestöstä,aboluuttinen määrä lisääntynyt miljoonalla) Lisää koulu<strong>ja</strong> rakennettu, koulussakäynti lisääntynyt,lapsikuolleisuusluvut laskussa mutta vähän muutostaaikuisten lukutaidossa, tautien esiintymisessä, jne. Avunantajien johtopäätös: apu ei ole ollut riittäväntuloksellista Ei viitteitä talouden rakennemuutoksesta (‘mama <strong>ja</strong>kuokka’ -talous: riippuu maasta <strong>ja</strong> säästä)<strong>Vietnam</strong>in trendejä Talouden menestystarina <strong>ja</strong>tkunut, talous kasvaa (7.5-8.5%/v aiemmin, 6.5-7.5% 2009) Köyhyys puolittunut aikaa sitten (köyhyysra<strong>ja</strong>n alapuolella58 % väestöstä 1993, 24.1 % 2004) Taloudessa käynnissä rakennemuutos – muuttumassakeskituloiseksi maaksi 2010, teollisuusmaaksi 2020? Monipuolinen vientirakenne: nousi muutamassa vuodessamaailman toiseksi suurimmaksi riisin, kahvin, cashew’nviejäksi, myös tärkeä teva-, <strong>ja</strong>lkineviejä Väestönkasvu laantunut, väestörakenne sopivannuorisopainotteinen (29 % alle 15 v. – vrt. Kiina 19.5 %,<strong>Tansania</strong> 44 %) Taustalla maa- <strong>ja</strong> viljelyreformit, korkea koulutustaso Tähänastinen talousintegraatio alimmalla tasolla, vastedesvaikeampaa, joutuu itsekin avaamaan markkinoitaan,nousemaan arvoketjuissaApu <strong>ja</strong> kasvu <strong>Tansania</strong>ssa Yleiset korrelaatiot avun <strong>ja</strong> talouskasvun välillä heikot <strong>ja</strong>kiistanalaiset, <strong>Tansania</strong>ssa selvemmin positiivinen <strong>Tansania</strong>ssa paljon talouskasvusta näyttää olleenapuvetoista Historiallisesti apuvirtojen <strong>ja</strong> talouskasvun lisääntyminennäyttävät osuvan pitkälti yksiin (1970-luvun alku, 1980- <strong>ja</strong>1990-luvun loppu, 2000-luku) ’Julkinen hallinto’ nopeimmin kasvavia talouden alo<strong>ja</strong>(viestinnän, kaivostoiminnan jälkeen) Sellainen kasvu on pinnallista, ei osoita edes tuotannonsaati tuottavuuden nousua – <strong>ja</strong> tuottavuus on taloudellisenkehityksen avainApu <strong>ja</strong> valtio Valtio hyötyy avusta enemmän kuin kansa? <strong>Tansania</strong>n ’Views of the People 2007’: useimmat (kantaaottaneista): apu hyödyttää eniten virkamiehiä Valtion toimeenpaneva osa (presidentti, avainministerit <strong>ja</strong> -virkamiehet) hyötyvät <strong>ja</strong> vahvistuvat muidenkustannuksella? ’Kyllä, mutta riippuu myös avun muodosta (vrt. budjettituki<strong>vs</strong>. hankeapu) Apu johtaa veropoh<strong>ja</strong>n laiminlyömiseen <strong>ja</strong> heikentää valtionvastuuvelvollisuutta kansalaisiaan kohtaan? <strong>Tansania</strong>n evidenssi: valtion oma varainkeräys parantunutmutta yhä vain 16 % bkt:sta, verorasitus <strong>ja</strong>kautuu kovinepätasaisesti, köyhimmät <strong>ja</strong> rikkaimmat välttyvät2
2.3.2010Apu, inflaatio <strong>ja</strong> valuuttakurssitArgumentti: apu tms. tuo ulkomailta varo<strong>ja</strong> jotkakäytettäessä kotimaassa lisäävät liikkeellä olevan rahanmäärää <strong>ja</strong> voivat johtaa inflaatioon tai valuutan arvonvahvenemiseen mikä taas vähentää kv. kilpailukykyä(’Hollannin tauti’), siis vaikutus täytyy ’sterilisoida’Keskuspankki voi myydä velkakirjo<strong>ja</strong> ’siivotakseen’ lliianlikviditeetin, se johtaa korkokannan nousuun (<strong>Tansania</strong>nantolainauskorot 15-16 %, ongelma PK-yrityksille)Keskuspankki voi myös myydä ulkomaanvaluuttaa suoraan,se työntää paikallisen valuutan arvoa ylöspäin<strong>Tansania</strong>n evidenssiä: HT hallinnassa viime aikoihin astmutta uhkaa nyt yltyä, korkeat <strong>ja</strong> vaihtelevat korot olleetiso ongelma, viime aikoina merkkejä myös <strong>Tansania</strong>nshillingin vahvistumisesta (apu, kaivos- <strong>ja</strong> turismitulot)Talouskriisi avuksi?Apu <strong>ja</strong> kuplatalous Apuvirrat puhaltavat ilmaa (pienehköön) osaantaloutta isommissa kaupungeissa:korkeatasoisten asuntojen, ökyautojen <strong>ja</strong> -ravintoloiden, tuontitavaroita pullisteleviensupermarkettien kysyntä kasvaa Koskee lähinnä ulkomaisia ekspatriaatte<strong>ja</strong>, myöspaikalta palkattu apuhenkilöstö mukana mutta eritavoin Tarjoajina paikallisen liike- tai poliittisen eliitinjäsenet (osin päällekkäisiä), verkosto<strong>ja</strong> syntyy Johtanut <strong>Tansania</strong>ssa talouden lisääntyvään’dollarisaatioon’Apu <strong>ja</strong> korruptio Korruptio vähäistä <strong>Tansania</strong>ssa 1970-luvun alussa,kasvanut samalla avun kanssa Jokin verran apuvaro<strong>ja</strong> varmasti mukana korruptiossariippumatta avun muodosta (’vuoto’) – paljon satunnaistatietoa (’kaikki tietävät’), vähän kovaa evidenssiä Avussa paljon laillisia silti korruptoivia aineksia(erikoisetu<strong>ja</strong>, palkanlisiä, autonkäyttöä, matko<strong>ja</strong>…) ’Korvaavuus’ (’fungibility’) – apu lisää resurssivarantoa jokavoidaan käyttää eri tarkoituksiin, myös korruptioon Vastavoimia: varainhallintotekniikan kohennus,tilikäytännöt parantuneet budjettituen <strong>ja</strong> korirahoituksenvaatimusten vuoksi, avoin keskustelu (mutta ’antikorruptio’myös politiikkaa)Korruptio <strong>Tansania</strong>ssa TPI:n korruption kokemusindeksi: <strong>Tansania</strong> pudonnut 126:ksi(180 maasta), 2.6 pistettä v. 2009 (3.0/102. v. 2007) ’Pikkukorruptio’ <strong>ja</strong>tkuvasti laa<strong>ja</strong>a: paperit kuntoon, lääkettäsairaalassa – kaikki maksaa, poliisi <strong>ja</strong> oikeuslaitos ehkä kaikkeinpahimmat Suurkorruptiovyyhtejä setvitään: hämäräperäisiä tutka- <strong>ja</strong>voimalakauppo<strong>ja</strong>, rakennus- <strong>ja</strong> tieurakoita, muutamat näkyvät(ex)ministerit sotkeutuneet niihin Yli 100 milj. USD hävisi <strong>Tansania</strong>n keskuspankista ennen edellisiävaale<strong>ja</strong> – minne? Hallitsevan puolueen osuus? Osa rahoista palautettu, pääministeri, muutama muu eronnut,joitain epäiltyjä tuotu oikeuteen (<strong>ja</strong> vapautettu takuita vastaan) –pitkät oikeudenkäynnit edessä Vakavan korruptionvastaisen kampan<strong>ja</strong>n alku vai avunantajientyynnyttelyä <strong>ja</strong> 2010 vaalikampan<strong>ja</strong>a?Avun lieveilmiöitä <strong>Vietnam</strong>issaThua Thien Hue, <strong>Vietnam</strong>, 04/2009 <strong>Vietnam</strong> kulttuurisesti <strong>ja</strong> poliittisesti suljetumpi yhteiskunta,tiedetään vähemmän mitä tapahtuu <strong>Vietnam</strong>in taloudessa paljon epävarmuustekijöitä muttaavun merkitys niiden syntyyn tuskin keskeinen Inflaatio kiihtyi 2008 (ruoka), valtionpankki yrittänyt pitäävaluutan arvoa yllä, keinottelu uhkaa Uudistukset <strong>ja</strong> talouskasvu olivat jo alkaneet kun apu alkoilisääntyä Korruptio levinnyt laa<strong>ja</strong>lle: <strong>Vietnam</strong> TPI:n indeksissä 120.si<strong>ja</strong>lla 2.7 pisteellä 2009, parantunut vain hieman (121.2008), yhteys apuun epäselvä mutta tuskin olematon3
2.3.2010Suomi <strong>ja</strong> <strong>Tansania</strong> Lähetystyötä 40-luvulta, kehitysyhteistyötä 60-luvulta Ykkösmaa, maksatukset 1970-2006 yli puolimil<strong>ja</strong>rdia €, huippuvuodet 1988-90 yli 50 m € / v 2000-luku: noussut 11:sta 26 M €:een (2008) Valittiin yhteispohjoismaisestidevelopmentalistisin, yhteiskuntapoliittisinperustein Englanninkielinen, köyhä, turvallinen maa –Nyerere takaa<strong>ja</strong>naSuomen <strong>Tansania</strong>n-apu nyt Lähes puolet yleistä budjettitukea (laskee 25%:iin lin<strong>ja</strong>uksen mukaan) Metsäohjelmaan <strong>ja</strong> ympäristösektorillepanostetaan enemmän, maaseutukehitys jälleenmukaan (bioenergia?) Paikallishallintoa tuetaan yhteisten ohjelmienkautta Koulutuksessa tuetaan enää erityisopetusta Dar es Salaamin sähkönsiirto - uusi isoinfrahanke jossa riittävästi ’suomalaista lisäarvoa’ Kestävän kehityksen instituuttiSuomi <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong> Kehitysyhteistyötä 1970-luvulta, taustallayhteispohjoismainen solidaarisuus, Suomi (<strong>ja</strong>Ruotsi) pysyivät myös 1980-luvulla Määrällisesti suhteellisen pieni ohjelma – koostuimuutamasta isosta hankkeesta (vesiohjelmat,kor<strong>ja</strong>ustelakka) 2009 16 milj € köyhyysohjelmiin,maaseutukehitykseen, vesihuoltoon <strong>ja</strong>metsäalalle – myös korkotukiluotto<strong>ja</strong> ajetaan Tekeillä siirtymästrategia ’monipuolisempaanyhteístyöhön’ v. 2015 mennessäSuomen <strong>Tansania</strong>n-avun vaiheita 1960-luku <strong>ja</strong> 1970-l:n alku: ‘yhteispohjoismainen’ vaihe -henkilöapu (kehitysjoukot, asiantunti<strong>ja</strong>t), tietojen <strong>ja</strong>taitojen ‘siirto’ työpareille 1970-luku: bilateraaliohjelma kasvaa <strong>ja</strong> kaupallistuu:teknologian ‘siirto’ (metsä- ym. teollisuus- , kaivos-, vesi)<strong>Tansania</strong>ssa valtiojohtoiset yritykset, suomalaisiltakonsulttiyrityksiä, suomalaista laitteistoa 1980-luku ehdollistaminen, rakennesopeutus, apuohjelmankarsinta - energia, metsät, vesi, maaseutukehitys 1990-luku – <strong>Tansania</strong> menettää erityisasemansa, projektitpienevät <strong>ja</strong> paranevat (?) suomalaisresurssit vähänevät –myös opetus, ’hyvä hallinto’ 2000-luku: harmonisaatio, ohjelma-apu, metsät, paluusuosikkien joukkoonMitä Suomen avusta on jäljellä<strong>Tansania</strong>ssa?Arusha, <strong>Tansania</strong>, 11/2008Kadonneita : troolarit, MECCO-rakennusyhtiö, Mbeyan meijeri…Kartat, suunnitelmat – missä ne ovat? Kuka käyttää?Onnelan asuintalot jäljellä, luovutettu virallisesti <strong>Tansania</strong>lleUseimmat teollisuushankkeet yksityistettiin pilkkahinnalla,<strong>ja</strong>tkavat mutta paljon vaikeuksia edessäSähköyhtiö Tanesco, Dar es Salaamin satama avainasemissa,molemmilla paljon vaikeuksiaKoulutusinfrahankkeet <strong>ja</strong>tkavat osana laajempia tansanialaisiainstituutioitaMaaseudun vesi- <strong>ja</strong> kehityshankkeet – paljonko elämä muuttunutMtwarassa <strong>ja</strong> Lindissä?Kaivoshankkeet kanadalaisille suurfirmoilleUudet yhteisohjelmat : uusia epäilyksiä4
2.3.2010…entä <strong>Vietnam</strong>issa?Hanoin vesilaitos, 04/2009 Epäsystemaattisempi tarkastelu Isot historialliset projektit <strong>ja</strong>tkavat: PhaRungin telakka, Hanoin, Haiphonginvesilaitokset (’Suomi-vesi’) Maaseutu- <strong>ja</strong> metsähankkeiden arvioinnitvarovaisen myönteisiä, kokonaisvaikutusei kuitenkaan selvillä Korkotuki takellellutSuomi-vettä Hanoissa 04/2009Mtwara-Lindin vesiohjelma Lupaus: turvallista vettä kaikille 1991 maan ’<strong>ja</strong>kaminen’donoreille, Suomelle Mtwara-Lindi Suunnittelu 1972-77, toteutus 1978 -1993 – Finnwater (YITym.) Ylhäältä johdettu tehorakentaminen, rinnakkaisrakenteet,paikallisyhteisöjä puolinaisesti mukaan Kokonaiskustannukset 30+ milj € Kiistaa <strong>tuloksista</strong> : 2300 matalakaivoa, 13 putkistoa muttakenen kaivo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> monetko toimivat? Todellinen kattavuus tuskin puolta väitetystä, veden laatuiso kysymysmerkki Kysymyksiä teknologian valinnasta: sadeveden keruu? Odottamaton lisätulos: Taniran pumpputehdasLindin lääni, <strong>Tansania</strong>, 08/2008 Lindi lääni, <strong>Tansania</strong>, 08/20085
2.3.2010Mtwara-Lindin maaseutukehitystä RIPS – osallistavan ky-työn lippulaiva: 1. vaihe 1988-1993, välivaihe 1993-94, 2. <strong>ja</strong> 3. vaiheet -2005 - keskim.2+ m € / v Mtwaraan and Lindiin vasta kädenväännön jälkeen (kmtl!) Ei omia hankkeita vaan tuki muiden hankkeille, lopussahallituksen ohjelmille Sponsoroi osallistuvia työtapo<strong>ja</strong> hallinnossa <strong>ja</strong>‘kansalaisyhteiskunnassa’ – koulutusta virkamiehille,‘fasilitointia’, PRA-harjoituksia kylissä Toimi etupäässä lääninhallinnon yhteydessäRIPS toiminnassa RIPS I 1988-1993: paljon suomalaisia, vain pieni osahyödyistä varsinaisille kohderyhmille Uudelleensuunnittelu 1993-94 RIPS II 1994-1999, RIPS III 1999-2005 osallistavatmenetelmät (PRA) kehiin, henkilöstöä tansanialaistettiin RIPS II <strong>ja</strong> III –2002 tavoitteena ’kestävä toimeentulo’, senjälkeen ’osallistavien työtapojen <strong>ja</strong> demokraattistenperiaatteiden institutionalisointi’ paikakallishallinnossa Pikku hankkeet, raskas koneisto <strong>ja</strong> korkeattransaktiokustannukset alusta loppuun (3/4 hankkeenitsensä pyörittämiseen?) Imagonmuutos menestystarinasta ongelmahankkeeksiCashew-puita, Mtwaran lääniCashew’n <strong>ja</strong>lostusta, KitangariMtwara-Lindi nytVesi <strong>ja</strong> lapsikuolleisuus Molemmat köyhiä, Mtwara vauraampi kuin Lindi – siltiMtwarassa enemmän köyhyyttä (
2.3.2010Paikallistason vaikutustutkimusta Pitkän a<strong>ja</strong>n seuranta valituissa kylissä siellävakituisesti asuvien ihmisten avulla 11 kylää valittu eri puolilta aluetta (rannikko,sisämaa, ylänkö, jokilaakso, metsään rajoittuvaalue…) Kansakoulunopetta<strong>ja</strong> tutkimusavusta<strong>ja</strong>na jokakylässä Tiedonkeruu ensin kyläkohtaisellakyselykaavakkeella, sitten yhteinen työpa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>seurantavierailut Paikalliset tutki<strong>ja</strong>t seuraavat <strong>ja</strong>tkossaAlustavia hypoteese<strong>ja</strong> Innovaatiot leviävät kun tarvetta on (kännykkä) ’Kehityksen’ a<strong>ja</strong>tus läsnä, kehitysinterventiot silti summittaisia<strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>naisia – uusimpia pitkässä historiallisessa ketjussa Heikosti käsitystä voimista interventioiden takana – useatinterventiot sulautuvat yhdeksi Muutosta tapahtuu mutta hitaasti <strong>ja</strong> niillä vähän yhteyttäinterventioihin Ympäristö, ilmasto tärkeimmät tekijät – elämä <strong>ja</strong> aika syklistä Lineaarisen a<strong>ja</strong>n kiinnekohtia: itsenäisyys, kyläistäminen,Nyerere, monipuoluejärjestelmä, vaalit Historiallinen kokemus voimakkaan paikallinen: yhteydetmuualle maahan heikommat kuin pääkaupunkiin <strong>ja</strong>naapurikylään Tietty ’välittäjä’ryhmä interventioiden suodatta<strong>ja</strong>na?Vertailua <strong>Vietnam</strong>iin Quang Trin maaseutukehitysohjelma: 1. vaihe 1997-2000,2. vaihe 2001-2005, 3. vaihe 2005-2009 – noin 2 + M€ / v Alkoi 14 kunnasta alavilla mailla, laajentunut 44 kuntaanjoista osa vuorilla Päämääränä köyhyyden vähentäminen elinolojenedistämisen, infrastruktuurin rakentamisen <strong>ja</strong>institutionaalisen kapasiteetin parantamisen kautta Käytännössä mm. maatalousneuvontaa, koulutusta,pienimuotoisen kasteluviljelyn, ei-víljelysaktiviteettienedistämistä, koulujen, teiden, sähkölinjojen, klinikoidenrakentamista Toteutus pitkälle vietnamilaisten, suomalaiset konsultit‘tukevat’ <strong>ja</strong> ‘neuvovat’QT:n tuloksia <strong>ja</strong> vaikutuksia Evaluoinnit: köyhyys vähentynyt, se hankkeenvaikutusta Kmtl:n tutkimus (Bui Mihn Tam, vielä kesken):köyhyys kyllä yleisesti ottaen vähentynyt muttahankkeen vaikutus tuntuva vain paremmillaalueilla parempiosaisten keskuudessa, muuallavaikeampi havaita sitä Köyhemmillä vähemmän maata <strong>ja</strong> työvoimaa,vaikeampi tulla mukaan hankkeen pariin Suunniteltu vai suunnittelematon vaikutus?<strong>Tansania</strong> <strong>vs</strong>. <strong>Vietnam</strong> Kehityksen perustekijät muualla kuinavussa Apu voi lisätä talouskasvua sinälläänkin Apu luo pysyvää infrastruktuuria Apu jouduttaa tiettyjä reforme<strong>ja</strong> mutta<strong>ja</strong>rruttaa toisia Avulla monia suunnittelemattomiavaikutuksia <strong>ja</strong> haittavaikutuksia Enemmän vaikutuksia kuin tuloksia?7
Change language