<strong>Kulttuurin</strong> <strong>ja</strong> <strong>hyvinvoinnin</strong> välisistä yhteyksistä1 Kulttuuri <strong>ja</strong> hyvinvointiKulttuuri käsitteenä on laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> se voidaan ymmärtäämonella tavalla. Laajimmillaan käsitettynä kaikkeainhimillistä toimintaa voidaan nimittää kulttuuriksi.Kulttuuri liitetään arvoihin, merkityksiin, perinteisiin<strong>ja</strong> elämänmalleihin. <strong>Kulttuurin</strong> ilmenemismuoto<strong>ja</strong>ovat esimerkiksi elokuva, kir<strong>ja</strong>llisuus, media, muotoilu,teatteri, tanssi, musiikki, käsityö, kuvataide <strong>ja</strong> arkkitehtuuri.Kulttuuri on aiemmin nähty staattisena,homogeenisena <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>llisena kokonaisuutena, muttanykyisin se ymmärretään myös dynaamisena ilmiönäsisältäen erilaisia, joskus jopa ristiriitaisia piirteitä 15 .Taide on kulttuurin näkyvin osa-alue. Yksilönkannalta taide on kulttuurin liikkeellepaneva voima.Hyvinvoinnin näkökulmasta kulttuuri voidaannähdä esimerkiksi arvona <strong>ja</strong> merkityksenä sinänsä taivälineellisesti edistämässä jotakin toivottua ominaisuutta.<strong>Kulttuurin</strong> hyötynäkökohtia tarkasteltaessavoidaan todeta kulttuurin vaikuttavan yksilöiden <strong>ja</strong>yhteisöjen erityyppiseen toimintaan <strong>ja</strong> kehitykseen.Kulttuuri voidaan ymmärtää esimerkiksi syrjäytymiseltäpelastavana, perinteitä turvaavana <strong>ja</strong> talouselämääelvyttävänä tekijänä. Yksilötasolla taidekokemusten ontodettu liittyvän parempaan elämänhallintaan. Taideaineitaharrastavat lapset voivat paremmin kuin niitäharrastamattomat. Lisäksi taideaineiden on todettumuun muassa tukevan itsetuntoa <strong>ja</strong> opettavan keskittymistä.Kuvio 1 osoittaa, että taide on vain yksi, joskinkeskeinen kulttuurin osa-alue. Opetusministeriön <strong>ja</strong>sen tukeman taidehallinnon tehtäväkenttään kuuluuensisi<strong>ja</strong>isesti taide- <strong>ja</strong> taiteili<strong>ja</strong>politiikka, jota tehdäänmuun muassa tukemalla taidelaitoksia, ammatillistaluovan taiteellisen työn harjoittamista, taidekasvatusta,taiteen harrastamista, taidepalvelujen käyttöä <strong>ja</strong> taideharrastuksiinosallistumista. Kulttuuripolitiikan <strong>ja</strong>muiden politiikan alojen yhteistyön tarve on kasvussa.Taiteen hyvinvointia edistävän soveltavan käytön näkökulmastaerityisen tärkeää on toimintojen koordinointisosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön kanssa.Kunnallisessa toiminnassa yhteistyöhaasteet ovatsamantyyppisiä. Kuntien <strong>ja</strong> niiden ylläpitämien laitostennäkökulmasta julkisyhteisövetoisen seutukunnallisenkulttuuriohjelman laatiminen asettuu edelläesitetyn kuvion yksi nelikentässä erityisesti lohkoihinkolme <strong>ja</strong> neljä. Kulttuuri koskee koko yhteisöä<strong>ja</strong> tästä syystä sen kehittymiseen <strong>ja</strong> hyödyntämiseenhalutaan vaikuttaa kuntasektorilla (3a-3b). <strong>Kulttuurin</strong>eri muodot parantavat myös kansalaisten hyvinvointia,sekä toimintayhteisönsä taloudellista perustaa(4a-4b). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kohtayksi <strong>ja</strong> kaksi olisivat näille kentille alisteisia, sillä nämäosat luovat poh<strong>ja</strong>n sille, miten kentillä kolme <strong>ja</strong> neljäonnistutaan. Kulttuurilla on itseisarvo sinänsä, muttasen lisäksi myös lukematon määrä muita vaikutuksia<strong>ja</strong> yhteiskunnallisia <strong>ja</strong> taloudellisia merkityksiä. 1615Siivonen 200316Pirnes 200216
TaideItseilmaisu, esteettinenkokeminen (1a)luovuusTaiteen <strong>ja</strong> kulttuurintoimiala (2a)KulttuurielämäyksilöEettisetkulutustarpeet (1b)MARKKINATKulttuuriteollisuus (4b)YKSILÖTMerkityksenannot<strong>ja</strong> ilmaisutKULTTUURIYhteisöllisethallintaelementitVALTIOArkielämän ilmaisut/kansalaisliikkeet/mediavälitteisyys (2b)KANSALAIS-YHTEISKUNTAyhteisöKulttuuripolitiikka/neuvottelut (3a)KehitystekijäPolitiikka/hyvinvointi (4a)hallintaPolitiikka/hegemonia (3b)Ideologinen tekijäKuvio 1. Laa<strong>ja</strong> kulttuurin käsite kulttuuripolitiikassa (Pirnes 2002, ks. myös Pirnes 2008)Kulttuuri <strong>ja</strong> taide voidaan nähdä hyvinvointiin liittyvissänäkökulmissa arvona <strong>ja</strong> merkityksenä sinänsä(itseisarvollisesti) tai välineellisesti (instrumentaalisesti),jolloin taide on nähtävissä työkaluna esimerkiksikasvatuksessa <strong>ja</strong> persoonallisuuden kehittämisessä.Kolmas, transformoiva näkökulma liittyy näkemykseenkulttuurista yhteisöä tai aluetta muuntavanatekijänä. Kulttuuri muuntavassa roolissa lisää tietoa,luottamusta, sosiaalista pääomaa <strong>ja</strong> antaa tilaa luovuudelleyhteisön kehittämisessä sekä rohkaisee uusienratkaisujen etsimisessä. Australialaisen tutkimuksen 17mukaan juuri tämä kulttuurin muuntava vaikutus voiulottua laajemmalle kuin taiteen välineellinen käyttö.Muuntavat, luovat prosessit voivat avata uusia ratkaisu<strong>ja</strong>hallintoelimille yhteisöjen <strong>hyvinvoinnin</strong> <strong>ja</strong> kestävänkehityksen malleihin. Parhaimmat tulokset saavutetaan,jos kulttuurin <strong>ja</strong> taiteen kaikki roolit otetaanhuomioon yhteisön kulttuurisessa kehittämisessä.Taiteen välineellistä käyttöä on myös kritisoitu, mikälitaiteen soveltava käyttö val<strong>ja</strong>stetaan taloudellisen<strong>ja</strong> sosiaalisen hyödyn tavoitteluun. 18 Tällöin ei korostetataiteellisia <strong>ja</strong> esteettisiä päämääriä. Taide- <strong>ja</strong> kulttuuritoimijoidenmahdollisuuksia toimia ”lääkäreinä”<strong>ja</strong> ”sosiaalityöntekijöinä” on myös epäilty. Kyseenalaistaon myös käyttää taidetta tilanteissa, joissa todellistaongelmaa ei ole muuten voitu ratkaista. Toisaaltakääntäen voidaan myös todeta että tilanteissa, joissatodellista ongelmaa ei ole voitu nähdä <strong>ja</strong> ratkaista, taide,taiteellinen toiminta tai yhteisöä tutkiva taiteelli-17Mills & Brown 200418Kaitavuori 200617