Työsuojeluhallinnon ohjeistus koskien työpaikkojen ensiapuvalmiutta

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33TyösuojeluhallintoEnsiapuvalmius työpaikoilla

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33Ensiapuvalmius työpaikoillaTyösuojeluhallintoTampere 2013

ISBN 978-952-479-066-6ISSN 1456-257XMultiprint Oy, Tampere 2013

Sisältö1. Soveltamisala, määritelmät ja säädökset ..........................................42. Ensiapuvalmiuden toteutus .............................................................52.1. Ensiapukoulutus ja sen järjestäminen ..............................................52.2. Ensiavun koulutusohjelmat .............................................................62.3. Ensiapukoulutettavien määrä ..........................................................72.4. Ensiapuvarustus ..............................................................................82.4.1. Ensiapuvälineet ...............................................................................82.4.2. Paarit ja muut kuljetusvälineet ......................................................102.4.3. Hätäsuihkut ja silmien huuhteluvälineet .......................................102.4.4. Ensiavun lääkkeet ..........................................................................112.4.5. Ensiavun huonetila ........................................................................112.4.6. Ensihoidon välineet ......................................................................112.5. Toimintaohjeet ..............................................................................113. Suuronnettomuusvalmius ..............................................................134. Tietolähteitä ..................................................................................14Liite 1 Ohjeellinen suositus työpaikan ensiapuvälineiksi ..........................16Liite 2 Esimerkki ulkomaankomennusten lääkepakkauksen sisällöstä .......18Liite 3 Ensiapu kemikaalitapaturmissa ja ‐onnettomuuksissa ...................18Liite 4 Toiminta korkeapaineveden aiheuttamissa injektiotapaturmissa ....20Liite 5 Työturvallisuuslaki (738/2002) 46§ ..............................................20

1 Soveltamisala, määritelmät ja säädökset1.1 SoveltamisalaTässä oppaassa esitetyt ohjeet koskevattyöturvallisuuslain alaisia työpaikkoja.Työturvallisuuslain 46§:n mukaan työpaikoillaon ylläpidettävä ensiapuvalmiutta,johon kuuluvat asianmukaisettarvikkeet ja välineet, ensiavun antamiseenperehtyneet henkilöt ja tiedotsiitä, mihin toimiin tapaturman taisairastumisen vuoksi on nopean avunsaamiseksi ryhdyttävä.1.2 MääritelmätEnsiavulla tarkoitetaan tapahtumapaikallatai sen läheisyydessä loukkaantuneelletai sairauskohtauksen saaneellevälittömästi annettavaa fyysistä japsyykkistä apua. Ensiavun tavoite onestää vammojen paheneminen ja uusienvammojen syntyminen. Jokaisella onvelvollisuus auttaa ja jokainen antaaapua taitojensa mukaan. Työpaikanterveydenhuollon ammattihenkilöilläon luonnollisesti erityinen velvollisuusosallistua ensiavun ja ensihoidon antamiseen.Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaansitä, että työpaikalla on senolosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisiahenkilöitä, ensiapuvarustussekä toimintaohjeet onnettomuustilanteidenvaralta. Ensiapuvalmius sisältäätoimintasuunnitelman, jonka työpaikkatekee mahdollisten onnettomuuksienvaralle. Siinä määritellään toimintamallionnettomuuden sattuessa, koulutuksenja harjoitusten suunnittelu ja toteutus,ensiapupisteen ja ‐varusteiden sijaintija hälytys- ja johto-organisaatio vastuuhenkilöineen.Ensiapukoulutuksen tavoite on edistääensiaputaitoa ja ehkäistä tapaturmiaasenteisiin vaikuttamalla. Se tukee terveydenedistämistä, tapaturmariskientunnistamista ja niiden hallintaa.Ensiapuopettaja on asianmukaisenopettajakoulutuksen saanut henkilö.Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinutSuomen Punaisen Ristin (SPR) kanssa,että SPR sitoutuu huolehtimaan ensiapuopettajakoulutuksestaja ensiapukurssiensisällöstä Suomessa.Ensiapuryhmä voi olla tarkoituksenmukaistaperustaa riskialttiille työpaikalle.Se ylläpitää säännöllisesti ensiaputaitojaankertaamalla ja harjoittelemallasekä valmentaa itseään toimimaan ryhmänäesimerkiksi suuronnettomuudensattuessa.Ensihoidolla tarkoitetaan terveydenhuollonammattihenkilöstön välittömästiantamaa hoitoa.1.3 SäädöksetTyöturvallisuuslaki (738/2002) edellyttäätyöpaikan ensiapuvalmiuden ylläpitämistä.Työpaikan vaarojen arviointimuodostaa perustan ensiapuvalmiudensuunnittelulle, joka tulee sisällyttäätyösuojelun toimintaohjelmaan (työturvallisuuslain9§).Työturvallisuuslain soveltamisestaon annettu määräyksiä mm. seuraavissasäädöksissä: VNa alusten lastauksenja purkamisen työturvallisuudesta(633/2004), VNp rakennustyön turvallisuudesta(205/2009), VNp räjäytys-ja louhintatyön järjestysohjeista(410/1986), VNa kemiallisista tekijöistätyössä (715/2001) sekä VNa puunkorjuutyönturvallisuudesta (749/2001).4 • Ensiapuvalmius työpaikoilla4

Työterveyshuoltolain (1383/200112§) mukaan työterveyshuollon sisältöönkuuluu työturvallisuuslaintarkoittaman ensiavun järjestämiseenosallistuminen. Työpaikkaselvityksenyhteydessä työterveyshuoltohenkilöstöarvioi ensiapuvalmiuden tarpeentodettujen vaara- ja haittatekijöidenperusteella sekä antaa työpaikalle sitäkoskevia suosituksia (VNa 1484/200114§). Ensiavun suunnittelussa tuleeensiaputaitojen ja -välineiden tarpeenarvioinnin lisäksi ottaa huomioon työpaikanerityisvaatimukset ja suunnitellatarvittaessa yhteistyössä työsuojelu-,väestönsuojelu- sekä pelastustoimen japaikkakunnan terveydenhuollon organisaationkanssa toiminnallisesti tarkoituksenmukainenkokonaisuus ensiavuntoteuttamiseksi.2 Ensiapuvalmiuden toteutus2.1 Ensiapukoulutus jasen järjestäminenEnsiapuopetusta annetaan mm. kouluissa,ammatillisissa oppilaitoksissa japuolustusvoimissa; tämän lisäksi yksityisethenkilöt voivat oma-aloitteisestihakeutua ensiapukursseille, joita useatkansalaisjärjestöt järjestävät.Työnantaja voi työpaikan ensiapuvalmiudenylläpitämiseksi järjestäähenkilöstölleen ensiapukoulutusta vaihtoehtoisillatavoilla:1) Jos työnantajalla on käytettävissääntyöterveyshuollossa pätevä ensiapuopettaja,tämä voi toimia kurssienopettajana.2) Työnantaja voi tilata kurssin esimerkiksiSuomen Punaiselta Ristiltä, jonkaopettaja järjestää kurssin. Kurssin ohjelmapainottuu kohderyhmän mukaan.Ensiapukoulutettavia valittaessa onsuositeltavaa kiinnittää huomiota koulutettavienhenkilökohtaisiin ominaisuuksiin,koulutushalukkuuteen sekäjakautumiseen eri työpisteisiin, työvuoroihinja henkilöstöryhmiin.Henkilön saama ensiapukoulutus onsyytä selvittää työhönoton yhteydessäesitetyn todistuksen perusteella.Ensiapukoulutuksen saaneista tuleejoko työnantajan tai työpaikan työterveyshuollostavastaavan terveydenhuollonyksikön pitää ajan tasalla olevaakortistoa, josta käy ilmi koulutettujenosuus henkilöstöstä (yksiköittäin ja vuoroittain),koulutettujen nimet ja koulutus(esim. EA1, EA2, erityiskurssit)sekä saadun koulutuksen ajankohdat.2.2 Ensiavun koulutusohjelmatEnsiavun koulutusohjelmat ovat SuomenPunaisen Ristin suosituksen mukaisiaja niitä noudatetaan ensiapukoulutuksessayleisesti. Koulutus tapahtuupääosin käytännön harjoitusten avulla,jossa teoria tukee ensiavun oppimista.Kurssit voidaan jakaa perusohjelmiin jaerityisohjelmiin.Ensiapuvalmius työpaikoilla • 5

Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus työpaikoillaEnsiavun peruskurssiEA 1, 16 tuntia• hätäensiapu• haavat, murtumat, palovammat,myrkytyksetEnsiavun jatkokurssiEA 2, 16 tuntia• hätäensiavun kertaus• työpaikan tyyppitapaturmat• yhteistoiminta ammattiauttajienkanssaEnsiavun Harjoituskurssi EA 3, 40 tuntia• ensiaputietojen/-taitojen syventäminen• työpaikkakohtaiset ensiaputilanteet• kriisiapu• yhteistoiminta ammattiauttajien kanssa• ensiapuryhmätoimintaHätäensiapukurssi 8 tuntiaElvytyskurssi 3 tuntiaElvytyksen jatkokurssi 8 tuntiaENSIAPUTAITOJEN YLLÄPITÄMINEN, 4–8 tuntia• hätäensiaputaitojen kertaus• hälytysjärjestelmän läpikäynti• EA 1- ja EA 2-kurssien ylläpitoEnsiavun perusohjelmissa keskitytääntunnistamaan ja ehkäisemään tapaturmariskejäsekä kohentamaan ensiaputaitoja.Koulutuksessa otetaan huomioontyöpaikan todennäköisimmätriskitekijät ja hätätilanteet.Ensiavun peruskurssi (EA 1, 16 tuntia)• Sisältää toiminnan onnettomuustilanteissa,hätäensiavun, haavat, murtumat,palovammat ja myrkytykset.Koulutus on voimassa kolme vuotta.Ohjelma on hyväksytty Suomen lisäksiuseimmissa Euroopan maissa(European First Aid Certificate).Ensiavun jatkokurssi (EA 2, 16 tuntia)• Sisältää hätäensiavun kertauksen,työpaikan tyyppitapaturmat sekäyhteistoiminnan ammattiauttajienkanssa. Koulutus on voimassa kolmevuotta.Hätäensiapukurssi (8 tuntia)• Sisältää toiminnan onnettomuus- jasairauskohtaustilanteissa, elvytystapahtuman ja verenvuodot.Elvytyskurssi (3 tuntia)• Elvytystapahtuma6 • Ensiapuvalmius työpaikoilla6

Elvytyksen jatkokurssi (8 tuntia)• Sisältää toiminnan elvytystilanteessa,puhallus- ja paineluelvytyksen sekärytminsiirtolaitteen käytön.Ensiaputaitojen ylläpitäminen(4-8 tuntia)• Sisältää hätäensiaputaitojen kertauksenja hälytysjärjestelmän läpikäynnin.Kertauskurssilla ylläpidetäänEA1- ja EA2- kurssien voimassaoloa.Ensiavun erityisohjelmat ovat jatkokoulutusta,jossa parannetaan ensiaputaitojaja perehdytään yhteistyöhönpelastus- ja terveydenhuoltohenkilöstönkanssa.Ensiavun harjoituskurssi(EA3, 40 tuntia)• Sisältää ensiaputietojen ja ‐taitojenkartuttamisen, työpaikan ensiapuvalmiuden,työpaikkakohtaiset ensiaputilanteet,kriisiavun, yhteistoiminnanammattiauttajien kanssa ja ensiapuryhmätoiminnan.Ensiapuryhmän johtaminen ( 5 päivää)• Käsittelee ensiapuryhmää suojeluorganisaatiossa,ryhmän kouluttamistaja johtamista, ryhmän roolia suuronnettomuudessasekä kriisiavun.Valmiuskoulutus työpaikkojenonnettomuus- ja erityistilanteisiin• Sisältää toimintavalmiuden suuronnettomuuksissa,yhteistyön ja johtamisensekä toiminnan testauksen.Lisäksi ensiapua sivuavat erilaiset terveydenkoulutusohjelmat, kuten henkisentuen koulutukset (sisältää yleensä kriisitilanteidenja ahdistavien kokemustenseurauksien tunnistamisen, jälkihoidonja uhkaavat asiakastilanteet).2.3 Ensiapukoulutettavien määräYleisenä tavoitteena on, että vähintäännoin viisi prosenttia työntekijöistä onsaanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen.Tapaturmia sattuu sekäpienillä että isoilla työpaikoilla, eikätyöturvallisuuslaki tee eroa eri kokoistentyöpaikkojen välillä. Tästä johtuenensiaputaitoisia henkilöitä tulee ollamyös pienissä työpaikoissa ja pysyvästitai pidempiaikaisesti kiinteiden työpaikkojenulkopuolella muista erillääntyöskentelevissä ryhmissä. Työpaikalleon sopivaan paikkaan asetettava nähtäväksitiedot, ketkä ovat ensiaputaitoisiahenkilöitä.Tapaturman vaaran ollessa ilmeinen,kuten usein teollisuudessa, varasto- jarakennustöissä, metsä- ja maataloustöissä,kalastuksessa, alusten lastauksessaja purkauksessa sekä kuljetustyössäsuositellaan vähintään yhtä ensiapukoulutettuakussakin työkohteessa taityövuorossa, jossa työskentelee alle10henkilöä. Tätä suuremmilla työpaikoillatulisi olla vähintään yksi ensiaputaitoinenkutakin alkavaa 25 henkilöä kohtitai viisi prosenttia ensiaputaitoisia kokohenkilöstövahvuudesta. Vähimmäisvaatimuksenavoidaan pitää EA1- kurssintasoista peruskoulutusta ja noin kolmenvuoden välein käytyä kertauskurssia.Tapaturmavaara voi olla erityinentyöhön liittyvän hukkumisvaaran, syövyttävienja myrkyllisten aineiden, sekäpalo-, räjähdys- tai sähkötapaturmavaaranvuoksi. Erityisen tapaturman vaaranvuoksi voi olla perusteltua kouluttaavähintään yksi ensiaputaitoinen kutakinviiden hengen ryhmää, työskentelyaluettatai työvuoroa kohti. KoulutukseksiEnsiapuvalmius työpaikoilla • 7

suositellaan EA1- kurssin tasoista peruskurssiasekä kertausta keskimäärinpuolentoista vuoden välein siten, ettämolemmat on painotettu työpaikanerityisvaaroihin liittyvällä koulutuksella.Kaikille sähkötöihin osallistuville sähköalanammattihenkilöille työnjohdon jakäytönjohdon henkilöt mukaan luettunasekä näissä töissä avustamaan opastetuillehenkilöille suositellaan annettavaksisellainen ensiapukoulutus, johonsisältyy vähintään puhallus ja painantaelvytyksenopettaminen käytännönharjoitusten avulla sekä palovammoihinannettava ensiapu. Sähköalan ensiapuvalmiuttakäsitellään standardissa SFS6002 ’Sähkötyöturvallisuus’.2.4 EnsiapuvarustusKuten koulutuksessakin ensiapuvarustuksenmitoituksessa voidaan työpaikatjakaa kolmeen ryhmään sen mukaan,onko tapaturmanvaara työpaikalla vähäinen,ilmeinen tai erityinen.Ensiapuvarustukseen luetaan ensiapuvälineet,paarit ja muut kuljetusvälineet,hätäsuihkut ja silmien huuhteluvälineet,ensiavun lääkkeet, ensiavunhuonetila ja ensihoidon välineet.2.4.1 EnsiapuvälineetKutakin työpaikkaryhmää varten onesitetty ensiavun antamiseksi tarvittavavähimmäisvarustus (liite 1). Esitettyluettelo on ohjeellinen. Sitä voi käyttääapuna ensiapuvälineiden hankinnassa.Tarvikkeet ja välineet on mahdollistakorvata toisilla, jotka voidaan työpaikanolosuhteet huomioon ottaen katsoavähintään yhtä hyvin tarkoitukseensopiviksi.Työpaikan ensiapuvälineitä hankkiessaanja ‐valmiutta suunnitellessaanterveydenhuollon ammattihenkilöidentulee asiantuntijoina ottaa huomioontyöpaikan erityisolosuhteet.Työpaikoilla, joissa tapaturmanvaaraon ilmeinen, suositellaan pääsääntöisestiensiapuvälineiksi liitteenmukaista varustusta ottaen huomioontyöntekijöiden määrä, työpaikan sijainti,erilliset yksiköt ja vastaavat seikat.Osa tarvikkeista on irtomateriaalia, jotavoidaan käyttää useimmin esiintyvienlievien vammojen hoitoon ja täydentääkulutusta vastaavasti. Osa välineistä onpakattu ns. moduliperiaatteella yksiköiksi,jotka säilyvät puhtaina ja käyttövalmiinaja ovat myös helposti mukaanotettavissa.8 • Ensiapuvalmius työpaikoilla8

Metsätöissä ja muissa töissä, joissa työskennelläänyksin tai työpareittain tulisitaskupakkaus olla mukana jokaisellatyöntekijällä. Muista erillään työskentelevissätyöryhmissä, joissa on useampiahenkilöitä, tulisi olla mukana liitteenmukaiset ensiapuvälineet.Vaarallisilla toimialoilla, joilla työskennelläänyksin tai kaukana työtovereista,on avunsaannin turvaamiseksikehitetty langaton hätäviestilaite. Matkapuhelintenyleistyminen on parantanutavun saamista myös ensiaputilanteissa.Saatavuus tulee ottaa huomioon myösensiapuvalmiutta suunniteltaessa.Maatiloille on saatavissa ensiapulaukkuja erikseen mukaan otettava taskupakkaus.Rakennustyömailla, alusten lastausjapurkauspaikoilla, kaivos- ja louhintatyömailla,metsätöiden taukotuvissasekä muilla vastaavilla työmailla, jotkasijaitsevat kaukana ensihoitopisteestä jajoilla suurienergeettisten vammojen vaaraon ilmeinen, tulisi olla vähintään kaksiilmatäyttöistä raajalastaa (ylä- ja alaraajalastat),2x2 metrin kokoinen muovikalvotai mieluummin ns. pelastuslakanantyyppinen potilaan kantamiseen ja suojaamiseensoveltuva väline sekä taskulamppuvaraparistoineen.Kuorma- ja pakettiautoissa tulisi kuljetustehtävästäriippumatta olla liitteenmukainen ensiapupakkaus tai mieluumminstandardin SFS 5737 mukainenensiapulaukku, mikäli kuljettajana käytetäänvierasta työvoimaa ja mikäli autotoimii maantieliikenteessä.Jakelu- ja muissa vastaavissa tehtävissävain asutuskeskuksissa toimivissaautoissa voidaan riittävänä pitää vähäisempääkinvarustusta.Linja-autoissa tulee olla niiden rakenteistaja varusteista annetun liikenneministeriönpäätöksen (637/1990) mukaisetensiaputarvikkeet.Autoissa, joita käytetään vaarallistenaineiden kuljettamiseen, tulee ollatarpeelliset kuljettajan henkilökohtaisetsuoja- ja torjuntavarusteet ja kansainvälisissäADR-kuljetuksissa lisäksi vedellätäytetty silmänhuuhtelupullo kuljettajansuojelemiseksi.Ilmailulaitos on antanut määräyksetilma-alusten (pienkoneiden ja helikoptereiden)ensiapupakkauksista.Työpaikalla, jossa on olemassa erityinenhukkumisen, tukehtumisen, sähköiskuntms. vaara, tulee sopivassa paikassaaina olla saatavissa tarkoituksenmukaisetpelastus- ja elvytyslaitteet tai ohjeethengityksen elvytyksestä, milloin viimeksimainittuja olosuhteet huomioonottaen voidaan pitää riittävinä. Sukellustöissäon ennalta selvitettävä painekammio-ja muut jatkohoitomahdollisuudet.Ensiapuvälineet on säilytettävä hyvässäjärjestyksessä siten, että ne ovathelposti esille otettavissa ja tarvittaessamyös otettavissa mukaan tapaturmapaikalle.Kiinteissä työpaikoissa säilytyspaikkanavoi olla esim. ensiapukaappi,seinätelineessä oleva pakkaus tai kannettavapakki. Pienten vammojen hoitoontarkoitetut haavanhoitovälineet säilyvätparhaiten puhtaina erillisessä kotelossa(ns. laastariautomaatti).Ensiapuvalmius työpaikoilla • 9

Mikäli työpaikalla ei ole vesipistettä,tulee varustukseen kuulua silmien huuhteluuntarkoitettu laite, jolla silmävammanensiapua voidaan jatkaa matkallatyöpaikalta ensihoidon yksikköön.2.4.4 Ensiavun lääkkeetTyöpaikoilla, jotka sijaitsevat asutuskeskuksissa,ei ensiapuvälineisiin ilmanerityistä syytä ole aihetta sisällyttää lääkeaineita.Kaukana asutuskeskuksista sijaitsevillatyömailla tulisi olosuhteista riippuenolla välineiden lisäksi ensiavussaja sairastuneiden hoidossa tarvittaviatyöterveyshenkilöstön määräämiä välttämättömiälääkkeitä käyttöohjeineenhoidon aloittamista varten.Työterveyshuollon tulee huolehtia,että työpaikan ensiapukaapissa on niitäaineita, joita tarvitaan työpaikan erityisistäoloista johtuen ja että niiden käytöstäon annettu riittävän yksityiskohtaisetohjeet.Muissa tilanteissa ensiapulääkitys tuleeharkita tilanteen mukaan, esimerkiksi:• Kesäaikaan maastossa työskentelevillekyypakkaus ja hyönteisten pistoilletarkoitettu allergialääkitys• Ulkomaan työmatkoille lainaksi lääkevalikoima,jossa voi olla käyttöohjeineenesimerkiksi ripulilääkkeitä, antibioottejaja muuta tarvittavaa kohdemaanolosuhteiden ja matkan kestonmukaan arvioituna. Joskus on tarkoituksenmukaistasisällyttää pakkaukseensteriilejä neuloja sekä englanninjavenäjänkieliset käyttöohjeet (liitteenä2 on esimerkki ulkomaanpakkauksesta).• Laiva-apteekista on EU antanutohjeita. Laivasairaanhoidon käsikirjassa(Saarni & Niemi 2002) on ehdotuslaiva-apteekin lääkevalikoimaksi.2.4.5 Ensiavun huonetilaTyöpaikan koosta, laadusta ja sijainnistajohtuen voi olla tarkoituksenmukaistajärjestää ensiavun ja ensihoidon antoonsoveltuva, opasteella merkitty huonetila,joka voi samalla toimia lepohuoneenalievissä sairaustapauksissa.2.4.6 Ensihoidon välineetJos työterveyshuollosta vastaava toimipisteon sijoitettu työpaikalle tai senvälittömään läheisyyteen, se on syytävarustaa ensihoidon välineillä ja lääkkeillä.Varustus määräytyy sekä työpaikanlaadun ja sijainnin että terveydenhuoltohenkilöstönkoulutustason ja taidonmukaan. Varustukseen voi kuulua hengityksenelvytysvälineet, sydämen rytminsiirtolaite(ns. defibrillaattori), nesteensiirtovälineistö ja ensihoidon lääkkeet jalääkeliuokset sekä haavojen ompelupakkaukset.2.5 Ensiavun toimintaohjeetEnsiavun keskeiset strategialinjat ovatvarautuminen ja suunnittelu onnettomuudenvaralta, vaaratilanteiden ehkäisyja hyvä toimintavalmius.Vaarojen tunnistaminen on kaikentyöpaikkakohtaisen suunnittelun jaohjeistuksen lähtökohta. Useimmitentyöpaikalla on vain muutama todennäköisempiuhkatekijä, ja varautuminenkeskittyy sellaisten ehkäisyyn ja hoitamisensuunnitteluun.Ensiapuvalmius työpaikoilla • 11

Onnettomuustilanteiden toimintaohjeeton oltava kaikkien tiedossa. Toimintaohjeisiinkirjataan :• Kuka onnettomuuden sattuessa johtaatai organisoi toimintaa• Kuka hälyttää apua• Kuka huolehtii ensiavusta• Ensiaputarvikkeet, niiden sijainti javastuuhenkilö• Miten loukkaantuneiden siirrot järjestetään• Mihin sairaankuljetusyksikkö ohjataan• Jos työpaikalla toimii ensiapuryhmä,tieto siitä, miten ryhmään tai sen jäseneensaadaan yhteys.Suurten teollisuuslaitosten etäisyyssairaaloista ja ambulansseista vaihtelee.Paikkakunnan sairaankuljetus- ja pelastushenkilöstönkanssa voidaan sopiatoimintamallit, miten esimerkiksi hälytystehdään (112/portille/valvomoon), jamiten teollisuusalueelle helpoimminpäästään porttien kautta.Ohjeisiin voidaan kirjata toimintaperiaatteetonnettomuuden sattuessa:• Selvitä, mitä on tapahtunut• Onko lisäonnettomuusvaaraa?• Pelasta, muista kuitenkin oma turvallisuutesi• Hälytä ammattiapua mahdollisimmannopeasti• Anna ensiapu• Pidä loukkaantunut lämpimänä, jarauhoita häntä ammattiavun tuloonsaakka.Paikallinen toimintaohje erityistilanteissaon aina työpaikkakohtaisesti laadittutoimintaohje. Esimerkiksi syövyttävien,myrkyllisten sekä palo- ja räjähdysvaarallistenkemikaalien aiheuttamienonnettomuuksien varalle on usein perusteltuaantaa erilliset toimintaohjeet.Kemiallisten aineiden varallisistaominaisuuksista ja ensiavun erityispiirteistäon tietoja saatavana tuotteidenkäyttöturvallisuustiedotteista, onnettomuudenvaaraa aiheuttavien kemikaalienturvallisuusohjeista ym. Liitteessä 3 onesitetty kemiallisten aineiden aiheuttamientapaturmien ensiapusuositus.Jos kemiallisten aineiden aiheuttamiinäkillisiin myrkytyksiin tai vammoihinon olemassa vastavaikuttajia, tuleetyöterveyshuollosta vastaavan henkilönhuolehtia siitä, että niitä hankitaantyöpaikalle ja että niitä osataan siellätai ensihoidon toimipisteessä käyttää.Esimerkiksi fluorivetyhapon imeytymistävoidaan onnettomuuksissa vähentäälevittämällä ihoroiskeisiin vesihuuhtelunjälkeen kalsiumglukonaattigeeliä. Vastaavastifenoliroiskeet voidaan huuhdellapolyetyleeniglykoliliuoksella. Syanidimyrkytystenvaralle voidaan työpaikoillehankkia amyylinitriittiä inhalaationestepakkauksena.Palo- ja räjähdysvaarallisissa töissäja töissä, joissa on kemiallisten aineiden,kuten emästen, happojen ja muiden syövyttäviensekä ihon läpi imeytyvien myrkyllistenaineiden vaara roiskua iholle,silmiin tai vaatteille, olisi voitava hetihuuhdella runsaalla vedellä vahingoittunuttaaluetta. Nopea hätäsuihkuun taisilmähuuhteluun pääsy voi ehkäistä vakaviensilmä- tai palovammojen synnyn.Työpaikalla tulee olla tarvittaessatoimintaohje korkeapainevammojenhoitamiseen. Liitteessä 4 on esimerkkitällaisesta ohjeesta.12 • Ensiapuvalmius työpaikoilla12

3 SuuronnettomuusvalmiusEnsiavun peruskoulutus ja perusvälineistöantavat valmiuden tavallisen työelämänpuitteissa annettavaan ensiapuun.Sellaisilla työpaikoilla, joilla räjähdyksen,kaasuvuodon tai muun syyn vuoksi suuronnettomuuson mahdollinen, on tämäotettava ensiapusuunnittelussa huomioon.Työturvallisuuslain 44§:n mukaan’jos työssä käsitellään tai työpaikalla säilytetäänaineita, joista saattaa aiheutuasuuronnettomuus tai työssä muutoinsaattaa olla suuronnettomuuden vaara,on työntekijöille annettava tarpeellistaopetusta ja ohjeet vaaran torjumisestasekä menettelytavoista onnettomuudensattuessa. Tarvittaessa on järjestettäväharjoituksia’.Toimintasuunnitelma suuronnettomuudenvaralta on tehtävä yhteistyössäterveydenhuolto-, työsuojelu-, palo-,pelastus- ja raivaushenkilöstön kanssa.Työpaikan ensiapusuunnitelman tuleeniveltyä terveyskeskuksen ensiapusuunnitelmaan.Pelastustoiminnan kitkatonsujuminen onnettomuustilanteessaedellyttää ennalta harjoiteltua yhteistoimintaa.Asetus vaarallisten kemikaalienteollisesta käsittelystä ja varastoinnista(59/1999) edellyttää toiminnanharjoittajaatietyissä tapauksissa laatimaanturvallisuusselvityksen ja sisäisen pelastussuunnitelmansilloin, kun teollinenkäsittely ja varastointi on laajamittaista.Pelastussuunnitelman tavoitteena onmm. onnettomuuksien rajaus ja hallintaniiden seurauksien minimoimiseksi sekäihmisille, ympäristölle ja omaisuudelleaiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksisekä tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminenihmisten ja ympäristönsuojaamiseksi suuronnettomuuksienseurauksilta.Työterveyshuollon tulee varautuamyös organisoimaan onnettomuustilanteidenjälkihoidossa tarvittava kriisitilanteidenhenkinen jälkihoito ja kriisituenjärjestäminen. Esimiehet ja työntekijäton opastettava ymmärtämään jälkihoidonmerkitys, sitä koskeva asiallinentiedottaminen sekä käytännön toimenpiteidenjärjestäminen. Jälkihoitoa antavatasiantuntijat on syytä nimetä. Näillätulee olla valmius jälkihoidon järjestämiseen1-3 vuorokautta tapahtumanjälkeen (yksilö- tai ryhmäkeskustelu,psykologinen jälkikäsittely). Myös onnettomuudenuhrien pitempiaikaisenselviytymisen seurannasta tulee huolehtia.Ensiapuvalmius työpaikoilla • 13

4 TietolähteitäCastren M. ym. Ensihoidon perusteet.SPR 2005, 787 sivua.Ensiapuopas. SPR, 2006, 160 sivua.Epilepsiakohtauksen ensiapuohjeet:www.epilepsia.fiOnnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet- turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet):www.ttl.fi/ovaSaarni H, Niemi L. Laivasairaanhoidonkäsikirja. Työterveyslaitos, 2002, 221sivua.Hätäensiapuopas. SPR, 2006, 20 sivua.14 • Ensiapuvalmius työpaikoilla14

LiitteetEnsiapuvalmius työpaikoilla • 15

Liite 1OHJEELLINEN SUOSITUS TYÖPAIKAN ENSIAPUVÄLINEIKSITARKASTUSLISTA • TA12Oheinen suositus ja tarkistuslista on laadittu siten, että sitä voi käyttää:Muisti- ja ostoslistana ensiaputarvikkeita erilaisille työpaikoille (luokat A, B ja C)hankittaessaTarkistuslistana ottamalla siitä A4-kokoisia kopioita työpaikkakäynnille tai toimintasuunnitelmanliitteeksi.1 TYÖPAIKKA, TYÖOSASTO TAI TYÖPISTEMäärittele tapaturmariskit, valitse sen mukainen suositus ja täydennä tarkistuslista(kopioi tarvittaessa)A TAPATURMAN VAARA ON VÄHÄINENesim. toimistot, virastot, . . .BBTAPATURMAN VAARA ON ILMEINENesim. erilaiset tehdastyöt, rakennustyöt, . . .CTAPATURMAN VAARA ON ERITYINENesim. ärsyttävien, syövyttävien ja myrkyllistenaineiden vaara, palo-, räjähdys- tai sähkötapaturmavaara.Myrskytuhoalueet metsätöissä . . .SUOSITUS ENSIAPUVÄLINEET ON PUUTTUUA A B CA B CX X X OPASTEKILPIX X XX X XX X XHÄTÄILMOITUSOHJEENSIAPUKAAPPIENSIAPUKAAPIN SISÄLTÖEnsiapuside pieniEnsiapuside isoTaitos 20 x 20 cmJoustoside 8 - 10 cmPutkiverkkoside (pää / raajakoot)Kiinnelaastari 1,25 cm x 9 mKolmioliina, kuitukangasSaksetHaavapyyheautomaatti tai haavapyyhkeetLaastarit, eri koot taiLaastariautomaatti4 kpl4 kpl2 kpl2 kpl1 kpl1-2 rll2 kpl1 kpl8-10 kpl20 kplX XSIIRRETTÄVÄ ENSIAPUPAKKAUS• ensiapukaapin yhteyteenPieni ensiapusideIso ensiapusideKolmioliina, kuitukangasSidetarvikeyksikkö 2 tai vastaavahaavaside 10 x 20 cmhaavaside 15 x 24 cmjoustoside 8 cmkolmioliinaSidetarvikeyksikkö 3 tai vastaavahaavaside 20 x 30 cmjoustoside 10 cmkolmioliina2 kpl2 kpl1 kpl2 kpl1 kpl1 kpl2 kpl2 kpl2 kpl1 kpl1 kpl2 kpl

RKASTUSLISTA • TARKASTUSLISTA • TARKASTUSLISTALiite 1MÄÄRITTELE TYÖPAIKAN, TYÖOSASTON TAI TYÖPISTEIDEN TAPATURMARISKITHUOMIOIDEN TYÖPAIKAN LAAJUUS JA SIJAINTI, HENKILÖKUNTAMÄÄRÄ SEKÄTYÖN LAATU JA TYÖSKENTELYOLOSUHTEET.SUOSITUS ENSIAPUVÄLINEET ON PUUTTUUA B CX X RAAJALASTAT; esim. puhallettavat ilmalastatX X SUOJAPEITE/AVARUUSLAKANAX X PAARIT/KEVYTPAARITX SILMÄNHUUHTELUVÄLINEETX PALOVAMMASITEETX X XX X XX X XTARVITTAESSA:OPASTEKILVET; RISTINUOLIPAARITSILMÄNHUUHTELUELVYTYSSUOJA JA SUOJAKÄSINEETHÄTÄENSIOHJEET2 YKSIN, TYÖPAREITTAIN JA/TAI TYÖRYHMISSÄ TYÖSKENTELEVÄT1 pakkaus/työntekijä TASKUPAKKAUSIso ensiapusidelaastarit1 kpl5-10 kpl1 pakkaus/työryhmä ENSIAPULAUKKU / ENSIAPUPAKKIEsim. SFS-standardin 5737mukainen ensiapulaukku3 AJONEUVOTHenkilö-, paketti-ENSIAPULAUKKUja kuorma-autot Esim. SFS-standardin 5737mukainen ensiapulaukkuLinja-autotLINJA-AUTON ENSIAPULAUKKUYksi pakkaus/autossa enintään16 matkustajapaikkaaKaksi pakkausta/autossa enemmänkuin 16 matkustajapaikkaa

Liite 2Esimerkki ulkomaankomennustenlääkepakkauksen sisällöstä• Käyttöohjeet kullekin lääkkeelle• Särky/kuumelääke• Ripulilääke• Matkapahoinvointilääke (tarvittaessa)• Antihistamiini (tarvittaessa)• Hydrokortisonivoide (auringonpolttamiinja hyönteisten pistoihin• Antibiootti (tarvittaessa)• Unilääke (tarvittaessa)• Hyttyskarkote ja ‐voide (tarvittaessa)• Asetyylisalisyylihappo 250 mg (pitkillelentomatkoille)• Antiseptiliuos haavojen hoitoon• Sidetarpeita (sidetaitoksia, laastareita)• Steriilejä neuloja• Vedenpuhdistustabletit tai ‐suodatin(kohdemaasta riippuen)Liite 3Ensiapu kemikaalitapaturmissa ja-onnettomuuksissa(Lähde: Onnettomuuden vaaraaaiheuttavat aineet.Turvallisuusohjeet. Käyttäjän opas.www.ttl.fi/ova)Ensiapua antavan henkilön on suojauduttavatarpeen mukaan. Esimerkiksi hengityksensuojaimiatarvitaan kloorilta ja ammoniakiltasuojautumiseen sekä kestäviä suojakäsineitävahvojen emästen ja happojen roiskevahinkojenensiavussa.Altistunut potilas pidetään levossa ja lämpimänä.Ärsyttävää kaasua hengittäneelle potilaallepuoli-istuva tai istuva asento on suositeltava.Hengitysteitse tapahtunut altistuminenHengitysteitse tapahtuneessa altistumisessaaltistunut siirretään raittiiseen ilmaan ja annetaantarvittaessa tekohengitystä, joka ontehokkainta palkeella. Palkeeseen voidaankytkeä happivirtaus painepullosta (hapen antaminenon erityisen tärkeää hiilimonoksidin,rikkivedyn ja syanidien aiheuttamissa myrkytyksissä).Roiskeet silmäänKemikaalien vaikutukset silmään voidaan jakaahappo-, emäs- ja muihin myrkyllisiin vaikutuksiin.Erityisesti emäkset ja hyvin vahvat hapottunkeutuvat nopeasti kudoksiin aiheuttaensilmissä vaurioita jo muutamassa kymmenessäsekunnissa. Silmän huuhteleminen runsaalla18 • Ensiapuvalmius työpaikoilla18

vedellä on aloitettava viivytyksettä. Emästen japroteiineja denaturoivien aineiden, kuten lipeänja formaliinin, roiskeissa silmää tulee huuhdellavedellä vähintään 15-20 minuuttia ja tarvittaessakoko hoitopaikkaan kuljetuksen ajan.Happojen roiskeissa huuhteluaika on 5-15minuuttia. Muiden ärsyttävien aineiden, kutenorgaanisten liuottimien roiskeissa silmäähuuhdellaan huolellisesti runsaalla vedellä.IhokosketusAltistunut ihoalue huuhdotaan mahdollisimmannopeasti runsaalla vesimäärällä. Vakavissasyövyttävien aineiden onnettomuuksissahuuhtelu (hätäsuihku) on syytä aloittaa vaatteetpäällä (*). Sen jälkeen likaantunut vaatetusriisutaan ja eristetään tarvittaessa. Ihoapestään saippualla ja vedellä sekä kuivataan jalopuksi vammat peitetään steriilillä sidoksella.Joidenkin aineiden, kuten fenolin ja fluorivetyhapononnettomuuksissa suositellaanerityisaineita ihon puhdistamiseen ja vaikutuksenneutraloimiseen. Niukasti vesiliukoistenaineiden (esim. rasvaliukoiset torjunta-aineet)poistamiseen iholta on menestyksellisestikäytetty myös adsorboivia jauheita (esim.kaoliini).(*) Erityistapauksissa, kuten esimerkiksisyövyttävän aineen reagoidessa veden kanssamuodostaen myrkyllisiä kaasuja (esim. kloorisulfonihappo),on harkittava erityisohjeidenantamista.Suun kautta tapahtunut altistuminenVaarallisten aineiden nielemisonnettomuudessaensiaputoimenpiteet riippuvat aineenkemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista,myrkyllisyydestä, ajasta, joka on kulunut aineennielemisestä ja potilaan kliinisestä tilasta.Orgaanisten aineiden imeytymistä mahasuolikanavastavoidaan yleensä rajoittaa juottamallapotilaalle veteen lietettyä lääkehiiltä. Välitönoksennuttaminen voi tulla kysymykseen, josaine on erittäin myrkyllinen, ja saatu annos ontodennäköisesti hengenvaarallinen. Syövyttäviäaineita niellyttä ei pidä oksennuttaa, vaanaineen pitoisuutta tulee laimentaa juottamallapotilaalle vettä ja huuhtomalla potilaan suu.Orgaanisten liuottimien nielemisen yhteydessäei pidä oksennuttaa siksi, että ainetta tällöinpääsee helposti keuhkoihin, missä se voiaiheuttaa vakavan tulehduksen. Jos potilaantajunta ei ole normaali tai hän kouristelee, eihänelle saa antaa mitään nieltäväksi.Yleiset toimintaperiaatteetkemikaalionnettomuudessaKemikaalionnettomuudessa toimiminen onriskialtista. Sen vuoksi on onnettomuuspaikalletulevan lääkintäryhmän seurattavapalokunnan ja paikalla olevan henkilöstönohjeita turvallisesta lähestymistiestä ja toimintapaikasta.Henkilökunnan täytyy myössuojautua tarkoituksenmukaisesti henkilönsuojaimilla,esimerkiksi riittävän lämpimänvaatetuksen päälle vedetty kertakäyttöinen,esim. polyeteenistä valmistettu kemikaalisuojapuku,kumiset tai muoviset suojakäsineet,kumisaappaat ja kemikaalille soveltuvalla suodattimellavarustettu kokokasvonsuojain.Toinen tärkeä periaate on kemikaaleillealtistuneiden potilaiden puhdistaminen. Mikälipotilaiden vaatteet ovat likaantuneet myrkyllisestätai syövyttävästä aineesta tai jos vaatetuksestavapautuva kaasu tai höyry ärsyttäävakavasti limakalvoja, on potilaat riisuttava javaatetettava uudelleen heti kun se on mahdollista.Hoitopaikkaan otettaessa on varauduttavaihon pesemiseen. Ulkona kylmissäolossa puhdistamista on vaikea toteuttaa, sillävaatteiden poistaminen aiheuttaa välittömänhypotermiavaaran. Ongelma on hoidettavissavain ennalta varautumalla; käytössä tulisi ollatilapäisasusteita, kuten huopia, viittoja, makuupusseja,makuualustoja jne.Ensiapuvalmius työpaikoilla • 19

Liite 4Toiminta korkeapaineveden aiheuttamissainjektiotapaturmissaKorkeapaineinen vesisuihku tunkeutuu ihonläpi jättäen usein ihon pinnalle vain harhaanjohtavanvähäisen pistohaavan. Aluksi voi esimerkiksikäsivammoissa tuntua vain vähäistäkipua, joka kuitenkin vähitellen lisääntyy, jakäsiin ja sormiin ilmaantuu enenevästi turvotustaja punotusta.Korkeapainesuihkun vaikutus muistuttaaampumahaavaa: suuri energia siirtyy kudoksiinvahingoittaen verisuonia, luustoa ja muita rakenteita.Likaantunutta vettä ja jopa ilmaa voijoutua ihonalaisiin kudoksiin. Vaikka ulospäinon siis usein nähtävissä vain vähäinen vaurio,sisemmät vammat voivat olla hyvin vakavia.Ihonalainen paine voi johtaa esimerkiksi kudoskuolioonja amputaatioon.Painevesisuihkun ensiavussa noudatetaanyleisiä haavan hoidon periaatteita. Työntekoon lopetettava heti ja vahingoittunut toimitettavavälittömästi sairaalaan.Sairaanhoidossa tilannearvion jälkeenkeskeistä on vahingoittuneen alueen paineenvähentäminen (dekompressio), laaja kuolleenkudoksen ja mahdollisen vieraan materiaalinpoisto sekä lepoon asettaminen (immobilisaatio)ja antibioottisuoja.Liite 5Työturvallisuuslaki 738/200246 §EnsiapuTyönantajan on huolehdittava työntekijöidenja muiden työpaikalla olevien henkilöidenensiavun järjestämisestä työntekijöiden lukumäärän,työn luonteen ja työolosuhteidenedellyttämällä tavalla. Työn ja työolosuhteidenmukaisesti työntekijöille on annettava ohjeettoimenpiteistä, joihin tapaturman tai sairastumisensattuessa on ensiavun saamiseksiryhdyttävä.Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä,huomioon ottaen työpaikan laajuusja sijainti, työntekijöiden lukumäärä sekä työnluonne ja muut työolosuhteet, on sopivissa jaselvästi merkityissä kohdissa oltava saatavillariittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.Työpaikalla tulee olla ensiavun antamiseensoveltuva tila, milloin työntekijöiden lukumäärä,työn luonne tai muut työolosuhteetniin vaativat.Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaatarkempia säännöksiä työpaikan ensiaputiloista,niiden mitoituksesta ja varustelusta.20 • Ensiapuvalmius työpaikoilla20

Työturvallisuuslain mukaan työpaikoilla onylläpidettävä ensiapuvalmiutta, johon kuuluvatasianmukaiset tarvikkeet ja välineet, ensiavunantamiseen perehtyneet henkilöt sekä tiedotsiitä, mihin toimiin tapaturman tai sairastumisenvuoksi on nopean avun saamiseksi ryhdyttävä.Julkaisutilaukset:LSSAVITyösuojelun vastuualueiden tukipalveluyksikköPL 272, 33101 Tampere• puhelimitse arkipäivisin klo 9–15numerosta 0295 018 698• sähköpostilla: tyosuojelu.julkaisumyynti@avi.fi• verkkokauppa: www.tyosuojelu.fi/julkaisumyyntiISSN 1456-257XISBN 978-952-479-066-6www.tyosuojelu.fi