(KELA) (PDF)
(KELA) (PDF)
(KELA) (PDF)
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tunne perusturvasi 3c<br />
2006<br />
Työterveyshuolto<br />
Tietoa työnantajille ja yrittäjille<br />
työterveyshuollon korvauksista
Lukijalle<br />
Lukijalle<br />
Työterveyshuoltolain tarkoitus on edistää työhön liittyvien sairauksien<br />
ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja<br />
turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä<br />
työyhteisön toimintaa. Lain tarkoitusta toteutetaan työnantajan,<br />
työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin.<br />
Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet, toteuttaminen ja sisältö<br />
on vahvistettu työterveyshuoltolaissa ja -asetuksessa. Tavoitteiksi<br />
on asetettu terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö,<br />
työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän<br />
terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta<br />
työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon kustannusten korvaamisella<br />
tuetaan näiden tavoitteiden saavuttamista.<br />
Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan palveluksessaan<br />
oleville työterveyshuollon. Sen lisäksi työnantaja voi järjestää<br />
työntekijöilleen myös sairaanhoitoa.<br />
Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi halutessaan järjestää itselleen<br />
työterveyshuollon, mutta laki ei velvoita häntä siihen. Vuoden 2006<br />
alusta yrittäjä voi saada korvausta myös sairaanhoidosta, jos palvelut<br />
on järjestetty työterveyshuollon lisäksi.<br />
Työnantajan ja yrittäjän sekä muun omaa työtään tekevän oikeus<br />
saada korvausta työterveyshuollon kustannuksista perustuu sairausvakuutuslakiin.<br />
Korvausta haetaan Kelalta.<br />
Ehkäisevän työterveyshuollon kustannusten korvausosuus korotettiin<br />
1.1.2006 alkaen 60 %:iin hyväksyttävistä kustannuksista. Sairaanhoidon<br />
kustannuksista korvataan edelleen 50 %.<br />
Työterveyshuollon palveluja tuottavat kunnalliset terveyskeskukset,<br />
yksityiset lääkärikeskukset, valtio- ja kuntatyönantajien ylläpitämät<br />
työterveysasemat, työnantajien yksin tai yhdessä toisten työnantajien<br />
kanssa ylläpitämät työterveysasemat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat.<br />
Tämä esite ei ole lakitekstiä. Lisätietoja saa sivulla 21 mainituilta Kelan<br />
yksiköiltä sekä Internetistä www.kela.fi.<br />
1
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
Hyvä tietää<br />
Työntekijä,<br />
palveluksessa oleva on<br />
• työnantajaan työ- tai virkasuhteessa<br />
oleva henkilö, joka on sitoutunut tekemään<br />
työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan<br />
alaisena palkkaa tai muuta vastiketta<br />
vastaan.<br />
• ammatillisesta koulutuksesta annetun lain<br />
mukaisessa oppisopimussuhteessa oleva<br />
henkilö (vrt. L 630/1998, 17 ja 18 §).<br />
Työterveyshuollon<br />
ammattihenkilöitä ovat<br />
• työterveyshuollon erikoislääkärit ja<br />
sellaiset laillistetut lääkärit ja terveydenhoitajat,<br />
joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen<br />
tarvittava koulutus.<br />
Vrt. työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 § ja<br />
hyvän työterveyshuoltokäytännön<br />
periaatteista annetun valtioneuvoston<br />
asetuksen (1484/2001) 16 ja 17 §.<br />
• laillistetun fysioterapeutin pätevyys ja<br />
riittävät tiedot työterveyshuollosta.<br />
• laillistetun psykologin pätevyys ja riittävät<br />
tiedot työterveyshuollosta.<br />
Työterveyshuollon<br />
asiantuntijoita ovat<br />
henkilöt, joilla on<br />
• työhygienian, ergonomian, teknisen, maatalouden,<br />
työnäkemisen, ravitsemuksen,<br />
puheterapian tai liikunnan alan koulutus<br />
ja riittävät tiedot työterveyshuollosta.<br />
• muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin<br />
pätevyys.<br />
Ks. lisäksi työterveyshuoltolain<br />
(1383/2001) 3 § ja valtioneuvoston<br />
asetuksen (1484/2001) 18 § sekä<br />
julkaisu ”Työterveyshuollon ammattihenkilöiden<br />
ja asiantuntijoiden pätevyys”<br />
(STM, Oppaita 2004:10)<br />
2
Hyvä tietää<br />
Kunnallinen terveyskeskus<br />
työterveyshuoltopalvelujen<br />
tuottajana<br />
• Kunnallisilla terveyskeskuksilla on<br />
kansanterveyslain perusteella velvollisuus<br />
tuottaa kunnan alueella sijaitsevien työ- ja<br />
toimipaikkojen työntekijöille työterveyshuoltopalveluja,<br />
jotka on säädetty<br />
työterveyshuoltolain 12 §:ssä tai muissa<br />
säädöksissä työantajan järjestettäväksi.<br />
Vrt. kansanterveyslain (66/1972),<br />
14 § 1 mom. kohdat 7 ja 8.<br />
Yksityinen terveydenhuollon<br />
yksikkö työterveyshuoltopalvelujen<br />
tuottajana<br />
• Lääkärikeskuksia ja työnantajien omia tai<br />
yhteisiä työterveysasemia koskevat<br />
yksityisestä terveydenhuollosta annetut<br />
lain (152/1990) ja asetuksen (744/1990)<br />
säännökset (ks. esim. toimilupa-asiat).<br />
Korvausluokka I<br />
Korvausluokkaan I<br />
kuuluvat työterveyshuoltolaissa (12 §)<br />
työnantajan velvollisuudeksi säädetyn<br />
tai määrätyn työterveyshuollon<br />
ja yrittäjän vapaaehtoisen<br />
työterveyshuollon järjestämisestä<br />
aiheutuneet tarpeelliset ja<br />
kohtuulliset kustannukset.<br />
Korvausluokka II<br />
Korvausluokkaan II<br />
kuuluvat ne yleislääkäritasoisen<br />
avosairaanhoidon kustannukset, jotka<br />
työnantaja on järjestänyt kustannuksellaan<br />
palveluksessaan oleville tai yrittäjä<br />
itselleen hyvän työterveyshuoltokäytännön<br />
periaatteiden mukaisesti.<br />
Vrt. sairausvakuutuslaki (1224/2004)<br />
13. luvun 1 ja 2 §.<br />
Työnantajan järjestämän työterveyshuollon korvaamista<br />
käsitellään sivuilla 4–13.<br />
Yrittäjän itselleen järjestämän työterveyshuollon<br />
korvaamista käsitellään sivuilla 14–19.<br />
3
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
TYÖNANTAJAN TYÖTERVEYSHUOLTO<br />
Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön,<br />
jossa työnantaja on velvollinen<br />
noudattamaan työturvallisuuslakia.<br />
(Vrt. työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 §)<br />
Työterveyshuollon järjestäminen ja siitä sopiminen<br />
Työterveyshuoltolain nojalla työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä<br />
työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen<br />
ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden<br />
turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.<br />
Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa niin laajasti<br />
kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja<br />
niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää.<br />
Kaikki<br />
työntekijät<br />
Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki työntekijät työpaikan<br />
koosta, sijainnista, toimialasta tai työsuhteen kestosta riippumatta.<br />
Työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden<br />
toteutumista.<br />
Työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä<br />
ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon<br />
suunnittelussa, toteuttamisessa sekä kehittämisessä ja<br />
seurannassa.<br />
Oma tai<br />
ostopalvelu<br />
Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon<br />
• hankkimalla tarvitsemansa palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta<br />
• järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä<br />
toisten työnantajien kanssa (työnantajan oma tai työnantajien<br />
yhteinen työterveysasema) tai<br />
• hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen<br />
tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä.<br />
Kun työterveyshuollon palveluja tuotetaan työnantajien omilla ja<br />
yhteisillä työterveysasemilla sekä yksityisissä terveydenhuollon<br />
palveluja tuottavissa yksiköissä, tulee ottaa huomioon yksityisestä<br />
terveydenhuollosta annetut lain (152/1990) ja asetuksen (744/1990)<br />
säännökset.<br />
4
Työnantajan työterveyshuolto<br />
Työnantaja ja työterveyshuollon palvelujen tuottaja tekevät työterveyshuollon<br />
järjestämisestä kirjallisen sopimuksen, josta ilmenevät<br />
työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus.<br />
Jos työnantaja järjestää palvelut ylläpitämällään työterveysasemalla,<br />
edellä mainituista seikoista tulee olla kirjallinen kuvaus. Olosuhteiden<br />
olennaisesti muuttuessa sopimusta/kuvausta on tarkistettava.<br />
Kirjallinen<br />
sopimus<br />
Työpaikalla on pidettävä työntekijöiden nähtävillä<br />
• työterveyshuoltolaki ja sen nojalla annetut säädökset<br />
• työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon<br />
järjestämistä koskeva sopimus/kuvaus<br />
• työn ja työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta koskeva<br />
selvitys. (Vrt. työterveyshuoltolaki 1383/2001, 25 §)<br />
Työterveyshuollon tavoite ja sisältö<br />
Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ,<br />
työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -<br />
haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn<br />
ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.<br />
Työterveyshuollon sisältö määräytyy työpaikan tarpeen mukaan, ja<br />
sen suunnittelu on yhteistyötä, johon osallistuvat oman toimintapiirinsä<br />
asiantuntijoina työpaikan henkilöstöhallinto, työterveyshuoltohenkilöstö,<br />
linjaorganisaatio ja työsuojeluorganisaatio (työsuojelutoimikunta,<br />
työsuojeluvaltuutettu).<br />
Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma.<br />
Se sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan<br />
olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet.<br />
Työterveyshuoltohenkilöstö selvittää, seuraa ja arvioi työn ja työolosuhteiden<br />
terveellisyyttä ja turvallisuutta toistuvin työpaikkakäynnein<br />
ja muin työterveyshuollon menetelmin. Hankkimiensa<br />
tietojen perusteella työterveyshuoltohenkilöstö tekee johtopäätökset<br />
ja ehdottaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on työn terveellisyyden<br />
ja turvallisuuden parantaminen, työn sopeuttaminen työntekijän<br />
edellytyksiin sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen<br />
ja edistäminen.<br />
Tavoite<br />
Tarve ja sisältö<br />
Suunnitelma<br />
Työpaikkaselvitykset<br />
Työterveyshuollon tavoitteellinen suunnittelu edellyttää työn ja<br />
työpaikan olosuhteiden tuntemusta. Työterveyshenkilöstö hankkii<br />
5
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla<br />
tiedoilla työpaikkakäynnein ja muin työterveyshuollon<br />
menetelmin.<br />
Terveystarkastukset<br />
Työntekijän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä seurataan ja<br />
arvioidaan terveystarkastuksilla, joilla tarkoitetaan työterveyshuollon<br />
menetelmillä tehtyä terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevaa<br />
tarkastusta sekä terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä.<br />
Terveystarkastuksen tavoitteena on<br />
• työperäisten sairauksien oireiden tunnistaminen ja ryhtyminen<br />
tarvittaviin toimiin niiden ehkäisemiseksi<br />
• työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen<br />
ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden<br />
seuranta<br />
• tietojen hankkiminen työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta<br />
• tietojen antaminen työhön liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista<br />
sekä ohjaus terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin ja henkilökohtaisten<br />
suojainten käyttöön<br />
• mahdollisimman varhainen tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen<br />
selvittäminen sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen.<br />
Muu<br />
ehkäisevä<br />
toiminta<br />
Sairaanhoito<br />
Työterveyshuoltoon kuuluu myös vajaakuntoisen työntekijän työssä<br />
selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta<br />
ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen<br />
sekä osallistuminen työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiavun<br />
järjestämiseen.<br />
Työnantaja voi työterveyshuoltopalvelujen yhteydessä järjestää myös<br />
yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa.<br />
6
Kustannukset ja korvaaminen<br />
Kustannukset ja korvaaminen<br />
Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista,<br />
hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisen työterveyshuollon<br />
kustannuksista sekä sen lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen,<br />
työterveyspainotteisen avosairaanhoidon kustannuksista.<br />
Korvaus maksetaan sairausvakuutuslain 13. luvun 1 §:n nojalla.<br />
Työterveyshuollon kustannukset syntyvät mm. työterveyshuollon<br />
ammattihenkilöiden ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden palvelujen<br />
käytöstä. Palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai<br />
yksittäiseen työntekijään.<br />
Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:<br />
• Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden<br />
työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan kustannukset,<br />
esimerkiksi työpaikkaselvitykset, työpaikkakäynnit, terveystarkastukset<br />
ja ensiavun järjestämiseen osallistuminen.<br />
• Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen avosairaahoidon<br />
ja muun terveydenhuollon kustannukset.<br />
Erikoislääkärin palvelut korvataan siltä osin kuin työterveyslääkäri<br />
tarvitsee erikoislääkärin konsultaatiota arvioidakseen työntekijän<br />
työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Vastuu tutkimusten suorittamisesta<br />
ja hoidosta on työterveyslääkärillä.<br />
Oma työterveysasema vai ostopalvelut?<br />
Työnantajalla voi olla oma tai toisten työnantajien kanssa yhteinen<br />
työterveysasema, joka hoitaa työnantajan palveluksessa olevien työterveyshuollon<br />
ja sairaanhoidon palvelut. Työterveysaseman perustamisesta<br />
ja ylläpitämisestä aiheutuu korvaukseen oikeuttavia perustamis-<br />
ja käyttökustannuksia.<br />
Hyväksyttäviä perustamiskustannuksia ovat palvelujen järjestämiseksi<br />
välttämättömät tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja toimistokaluston<br />
sekä työterveyshuollon tietojärjestelmien hankkimisesta ja<br />
uusimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.<br />
Oma työterveysasema<br />
– perustamiskustannuksia<br />
7
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
– käyttökustannuksia<br />
Hyväksyttäviä käyttökustannuksia ovat palvelujen järjestämiseen välittömästi<br />
liittyvät tarpeelliset ja kohtuulliset<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden sekä<br />
avustavan henkilökunnan ja toimisto- ja siivoushenkilökunnan<br />
palkkakustannukset ja ennakonpidätyksen alaisten luontoisetujen<br />
raha-arvot sekä niistä maksetut pakolliset palkan sivukustannukset<br />
huoneisto- ja toimistokustannukset<br />
tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja -kaluston käytöstä ja<br />
ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä tutkimus- ja hoitovälineiden<br />
ja -tarvikkeiden kustannukset<br />
työterveyshuollon tietojärjestelmien ylläpidosta aiheutuneet kustannukset<br />
työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuskustannukset ja työterveysasemalle<br />
hankittujen ammattikirjallisuuden ja neuvonta- ja<br />
terveyskasvatusmateriaalin kustannukset<br />
työterveyshenkilöstön ja työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden<br />
matkakustannukset<br />
työterveysasemalle tai valvottua ensiapua varten työpaikoille<br />
hankittujen ensiapuvälineiden kustannukset sekä työnantajan<br />
palveluksessa oleville henkilöille annetun ensiapukoulutuksen<br />
kustannukset sekä<br />
muut työterveyshuollon toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset.<br />
•<br />
Tietojärjestelmien perustamis- ja käyttökustannusten korvaamisesta<br />
on erillinen ohje, jonka voi pyytää Kelan työterveyshuoltoryhmästä<br />
(ks. yhteystiedot, s. 22).<br />
Ensiapukoulutuksen antajana voi toimia vain terveydenhuollon ammattihenkilö,<br />
jolla on lisäksi ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutus<br />
(ETK-koulutus).<br />
Ostopalvelut<br />
Kun työnantaja on järjestänyt työntekijöidensä työterveyshuollon ostamalla<br />
palvelut terveyskeskukselta, lääkärikeskukselta tai itsenäiseltä<br />
ammatinharjoittajalta (esim. työterveyslääkäriltä, työterveyshoitajalta),<br />
palvelujen tuottaja perii maksuja ja palkkioita (esim. lääkärin ja<br />
työterveyshoitajan palkkiot, laboratoriotutkimusten ja kuvantamistutkimusten<br />
toimenpidekohtaiset maksut). Ne ovat korvattavia siltä<br />
osin kuin ne vastaavat edellä kuvattuja työterveyshuollon järjestämisestä<br />
aiheutuvia käyttö- ja perustamiskustannuksia.<br />
8
Korvauksen hakeminen<br />
Työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta on tietoa myös työnantajille<br />
ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajille lähetetyissä Kelan<br />
kirjeissä (esim. 16.1.2006, 8.4.2005, 7.5.2003 ja 21.12.2001), jotka<br />
löytyvät Internetistä (www.kela.fi/tyoterveys). Kirjeitä on tarvittaessa<br />
edelleen saatavissa myös Kelan keskushallinnosta (ks. Yhteystietoja, s.<br />
22).<br />
Ohjekirjeet<br />
Korvauksen hakeminen<br />
Työnantaja hakee korvausta Kelalta kirjanpitonsa mukaisen tilikauden<br />
ajalta. Hakemuksessa esitettyjen kustannusten tulee perustua<br />
työnantajan kirjanpitoon. Kirjanpito tulee järjestää niin, että siitä on<br />
mahdollista selvittää työterveyshuollon kustannukset ja tulot korvausluokittain<br />
(ks. s. 7).<br />
Kustannukset<br />
työnantajan kirjanpidossa<br />
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämät<br />
työterveyshuollon palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Jos<br />
työnantaja hakee korvausta palveluksessaan olevien sairaanhoidon<br />
kustannuksista, myös niiden tulee olla kokonaan työnantajan maksamia.<br />
Lisäksi edellytetään, ettei niistä ole saatu korvausta muualta.<br />
Hakemuksessa voi olla vain yhden työnantajan kustannuksia. Työnantaja<br />
hakee korvausta vain yhdellä hakemuksella, vaikka palveluja<br />
olisi samanaikaisesti ostettu usealta palvelujen tuottajalta tai palvelujen<br />
tuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden. Työnantaja voi kuitenkin<br />
hakea korvausta eri hakemuksilla erillisten tulosyksiköidensä kustannuksista,<br />
jos ne muodostavat omat kirjanpidolliset kokonaisuudet<br />
ja jos työntekijöiden jakautuminen eri yksiköihin on yksiselitteinen.<br />
Yksi hakemus/<br />
työnantaja<br />
Emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat erillisiä työnantajia, joten niiden tulee<br />
laatia erilliset hakemukset.<br />
Työnantajien yhteinen työterveysasema (rekisteröity yhdistys) toimittaa<br />
korvaushakemuslomakkeita käyttäen selvityksen tilikauden aikana<br />
aiheutuneista kustannuksista. Kela tarvitsee selvityksen kyseisen<br />
työterveysaseman asiakastyönantajien hakemusten käsittelyn tueksi.<br />
Korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta työnantajan tilikauden<br />
päättymisestä. Jos hakemus on tullut myöhästyneenä, korvaus voidaan<br />
harkinnan mukaan myöntää kokonaan tai osaksi, jos sen hylkääminen<br />
olisi kohtuutonta.<br />
Ry-selvitys<br />
Hakuaika<br />
9
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
Esimerkkejä hakuajan laskemisesta:<br />
Hakemus<br />
10<br />
Tilikausi<br />
päättyy<br />
Hakemus Kelassa<br />
viimeistään<br />
29.02. 29.08.<br />
30.04. 30.10.<br />
31.12. 30.06.<br />
Hakemukseen kuuluu korvaushakemuslomake, tarpeelliset liitelomakkeet,<br />
työterveyshuollon toimintasuunnitelma hakemusta koskevalle<br />
tilikaudelle ja työpaikan työsuojelutoimikunnan lausunto.<br />
Korvausta haetaan Kelan omilla tai sen erikseen hyväksymillä lomakkeilla.<br />
Suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita on saatavissa Kelan<br />
paikallisista toimistoista tai Kelan keskushallinnon lomakevarastosta.<br />
Lomakkeet ovat täytettävissä ja tulostettavissa allekirjoitusta ja postitusta<br />
varten myös verkkolomakkeina osoitteesta www.kela.fi.<br />
Jos halutaan käyttää Kelan lomakkeita korvaavia lomakkeita, niille<br />
on saatava hyväksyntä. Lisätietoja hyväksymismenettelystä saa Kelan<br />
työterveyshuoltoryhmästä (ks. yhteystiedot, s. 22).<br />
Hakemuslomakkeet<br />
Työnantajan korvaushakemus työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista<br />
(SV 98 TTH), johon liitetään tarvittaessa seuraavat lomakkeet:<br />
• Työnantajan oman / työnantajien yhteisen työterveysaseman perustamiskustannusten<br />
ja tulojen erittely (SV 99 TTH) ja tarvittaessa<br />
sen liite “Työterveyshuollon tieto- ja seurantajärjestelmät”<br />
(SV 99 TTH liitelomake) sekä<br />
• Työterveyshuollon asiantuntijoiden kustannusten ja toiminnan<br />
erittely (SV 100 TTH).<br />
Korvauksen hakemisesta ja korvaushakemuslomakkeen täyttämisestä<br />
on lisäksi erillinen lomake “Täyttöohjeita työnantajan korvaushakemukseen<br />
työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista” (SV 101 TTH).<br />
Jos työterevyshuollon palveluntuottaja on lähettänyt työnantajalle<br />
esitäytetyn korvaushakemuksen, sillä voi hakea korvausta, kun on<br />
varmistuttu siitä, että kustannukset perustuvat kirjanpitoon ja toi-
Lomakkeet ja liitteet<br />
mintatiedot ovat oikeita. Lomakkeesta mahdollisesti puuttuvat maksuosoite,<br />
työntekijöiden lukumäärä ja muut tiedot tulee kuitenkin<br />
täydentää ja hakemus tulee allekirjoittaa ennen Kelaan lähettämistä.<br />
Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida Kelassa käsitellä ilman<br />
lisäselvityksiä.<br />
Hakemukseen liitetään hakemuslomakkeessa ilmoitettua työnantajan<br />
kirjanpidon mukaista tilikautta koskeva toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa<br />
selvitetään mm.<br />
Liitteet<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
työnantajan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, kuten pääasiallinen<br />
palvelujen tuottaja, työterveyshuoltopalveluja toteuttavat<br />
työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarvitsemansa asiantuntijat<br />
sekä työntekijöiden lukumäärä korvausluokittain<br />
työterveyshuollon tehtävät ja tavoitteet<br />
työpaikan olosuhteista johtuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat työterveyshuollon<br />
tehtävät ja toimenpiteet<br />
toiminnan seuranta ja arviointi.<br />
Suunnitelma laaditaan vuosittain tai enintään 3–5 vuodeksi, jolloin<br />
yksityiskohtaiset tavoitteet esitetään vuosisuunnitelmassa. Suunnitelma<br />
käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa muussa<br />
työpaikan yhteistoimintaelimessä.<br />
Hakemukseen liitetään lisäksi työsuojelutoimikunnan tai työsuojeluvaltuutetun<br />
lausunto hakemuksesta tai selvitys siitä, että lausunnon<br />
antamiseen on ollut mahdollisuus. Jos työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa,<br />
työsuojeluvaltuutettua tai vastaavaa muuta yhteistoimintaelintä,<br />
asia mainitaan hakemuksessa.<br />
Kela pyytää erikseen lisäselvityksiä, jos niitä tarvitaan.<br />
Tarkastaminen ja seuranta<br />
Kelalla on oikeus tarkastaa työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon<br />
liittyvä kirjanpito ja saada työnantajalta tietoja korvaushakemuksen<br />
ratkaisemiseksi ja työterveyshuollon toteutumisen seuraamiseksi.<br />
Lisäksi Kelalla on oikeus antaa ohjeita korvauksen hakemisesta.<br />
11
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
Korvauksen määrä<br />
50 %<br />
kustannuksista<br />
Korvaus määräytyy korvausluokittain (ks. s. 7). Se on 50 % työnantajalle<br />
aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Kustannuksista<br />
otetaan kuitenkin huomioon enintään Kelan vahvistamat<br />
työntekijäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät. Korvausluokkien<br />
I ja II enimmäismäärät tarkistetaan vuosittain yleistä kustannuskehitystä<br />
vastaavasti.<br />
Työntekijäkohtaiset korvauksen enimmäismäärät vuonna 2005<br />
Korvauksen<br />
enimmäismäärä<br />
Kustannusten<br />
Korvauksen<br />
enimmäismäärä euroa enimmäismäärä euroa<br />
Korvausluokka I 131,30 65,65<br />
Korvausluokka II 197,00 98,50<br />
Korvauksen määrää voidaan korottaa,<br />
• kun työnantajan eri toimipaikkojen työntekijöiden lukumäärä<br />
on yhteensä alle kymmenen.<br />
• kun omaa työterveysasemaa ylläpitävälle työnantajalle on työterveysasematoimintaa<br />
aloitettaessa, työterveysasemaa perustettaessa<br />
tai työterveyshuollon sisältöä muutettaessa syntynyt<br />
poikkeuksellisen suuria kustannuksia tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston,<br />
kaluston tai työterveyshuollon tietojärjestelmän<br />
hankinnoista.<br />
60 %<br />
kustannuksista<br />
Muutos 1.1.2006<br />
alkaen:<br />
ehkäisevän työterveyshuollon<br />
korvaus 60 %<br />
Työnantajalle korvataan 1.1.2002–31.12.2005 tehdyistä työterveyshuollon<br />
toimintasuunnitelmista ja työpaikkakäynneistä sekä työsuojelutoimikunnan<br />
kokouksista aiheutuneista työterveyshuollon<br />
kustannuksista 60 %. Korvaus ei tällöinkään voi ylittää työntekijäkohtaista<br />
laskennallista enimmäismäärää.<br />
1.1.2006 tuli voimaan sairausvakuutuslain muutos. Sen mukaan<br />
ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) tarpeellisista kustannuksista<br />
korvataan 60 %, jos tilikausi alkaa 1.1.2006 tai sen jälkeen.<br />
Korvaus on 60 % myös silloin, kun vuonna 2005 alkaneesta tilikaudesta<br />
yli puolet ajoittuu vuodelle 2006.<br />
12
Korvauksen määrä<br />
Päätös ja muutoksenhaku<br />
Työnantaja saa Kelalta työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta<br />
kirjallisen päätöksen. Siihen voi hakea muutosta päätöksessä olevien<br />
ohjeiden mukaisesti.<br />
Korvauksen maksaminen<br />
Korvaus maksetaan rahalaitokseen Suomessa olevalle pankkitilille.<br />
Jos maksuosoite muuttuu hakemuksen lähettämisen jälkeen, asiasta<br />
on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti Kelalle, jotta korvaus voidaan<br />
maksaa oikealle tilille.<br />
Takaisinperintä<br />
Liikaa maksettu osuus on yleensä perittävä takaisin, jos korvaus on<br />
maksettu liian suurena. Kela antaa takaisinperinnästä päätöksen, ja<br />
perintä toteutetaan sen perusteella.<br />
13
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
YRITTÄJÄN TYÖTERVEYSHUOLTO<br />
Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä<br />
tarkoitetaan yrittäjien tai maatalousyrittäjien<br />
eläkelain piiriin kuuluvia henkilöitä.<br />
Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollon järjestämisessä<br />
noudatetaan soveltuvin osin työterveyshuoltolain säännöksiä.<br />
Työterveyshuollon järjestäminen<br />
Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon<br />
työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi<br />
ja työ- ja toimintakykynsä ja terveytensä edistämiseksi. (Yrittäjästä<br />
ja muusta omaa työtään tekevästä käytetään myöhemmin tekstissä<br />
ilmausta yrittäjä.)<br />
Yrittäjä voi valita työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi kunnallisen<br />
terveyskeskuksen, yksityisen terveydenhuollon yksikön (lääkärikeskuksen)<br />
tai työterveyshuollon ammattihenkilön.<br />
Palvelujen sisällöstä ja laajuudesta tulee tehdä yrittäjän ja palvelujen<br />
tuottajan välinen kirjallinen sopimus. Lisäksi yrittäjän ja palvelujen<br />
tuottajan tulee laatia työterveyshuollon toteuttamisesta kirjallinen<br />
toimintasuunnitelma, jonka sisältö tarkistetaan, jos työolosuhteet tai<br />
toteutettavien palvelujen sisältö ja laajuus muuttuvat. Sopimus ja<br />
suunnitelma ovat edellytyksiä kustannusten korvaamiselle.<br />
Yrittäjän oman työterveyshuollon järjestäminen on aina vapaaehtoista.<br />
Työterveyshuollon lisäksi yrittäjä voi järjestää itselleen yleislääkäritasoisen<br />
sairaanhoidon palvelut.<br />
Yrittäjä on työnantajana velvollinen järjestämään työterveyshuollon<br />
palvelut työntekijöilleen (ks. kohta “Työnantajan työterveyshuolto”,<br />
sivut 4–13).<br />
Työterveyshuollon sisältö<br />
Yrittäjän työterveyshuollon sisältö määräytyy samoin perustein kuin<br />
työnantajan työntekijöilleen järjestämä lakisääteinen (ehkäisevä)<br />
työterveyshuolto (ks. sivut 5–6). Se perustuu työn ja työpaikan olosuhteiden<br />
tuntemiseen sekä tietoihin yrittäjän terveydentilasta.<br />
14
Yrittäjän työterveyshuolto<br />
Työterveyshuolto hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa<br />
ja täydentää sitä työpaikka- tai tilakäynnein ja perehtymällä työpaikan<br />
turvallisuuteen (esim. tiedot työpaikan biologisista, kemiallisista<br />
tai fysikaalisista altisteista) ja työn fyysisiin ja psyykkisiin kuormitustekijöihin.<br />
Palvelut liittyvät yrittäjän työolosuhteisiin ja työterveyteen. Palveluihin<br />
kuuluu työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia, tietojen antamista<br />
ja ohjausta sekä tarvittaessa laboratoriotutkimuksia ja kuvantamistutkimuksia.<br />
1.1.2006 alkaen yrittäjä voi ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi<br />
järjestää itselleen myös sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon<br />
palveluja osana työterveyshuoltoa. Edellytyksenä sairaanhoidon kustannusten<br />
korvaamiselle on, että yrittäjä on sopinut ehkäisevän toiminnan<br />
järjestämisestä itselleen työterveyshuoltolain edellyttämällä<br />
tavalla. Korvauksen ehtona on myös, että samat työterveyshuollon<br />
ammattihenkilöt vastaavat sekä ehkäisevän toiminnan että sairaanhoitopalvelujen<br />
toteuttamisesta.<br />
Sairaanhoitoon kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito sekä<br />
erikoislääkärin palveluja siltä osin, kuin yrittäjän työterveyslääkäri<br />
tarvitsee erikoslääkärin konsultaatiota arvioidakseen yrittäjän työkykyä<br />
ja hoitomahdollisuuksia. Vastuu tutkimusten suorittamisesta ja<br />
hoidosta on työterveyslääkärillä.<br />
Kustannukset ja korvaaminen<br />
Yrittäjän kustannukset koostuvat työterveyshuoltopalvelujen tuottajalta<br />
hankituista työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja heidän<br />
tarvitsemiensa asiantuntijoiden, laboratoriotutkimusten, kuvantamistutkimusten<br />
ja muiden palvelujen maksuista ja palkkioista sekä<br />
matkoista työterveyshuollon ammattihenkilöiden vastaanotolle.<br />
Ensiapuvalmiuden järjestämisestä ja ylläpidosta aiheutuneet ensiapukoulutuksen<br />
ja ensiaputarvikkeiden kustannukset ovat työterveyshuollon<br />
kustannuksia silloin, kun ensiapuvalmius on toteutettu<br />
työpaikkaselvityksessä todettujen vaara- ja haittatekijöiden perusteella.<br />
Ensiapukoulutuksen antajana voi toimia vain terveydenhuollon<br />
ammattihenkilö, joka on ensiavun ja terveystiedon kouluttaja (ETKkoulutus).<br />
Terveyskeskus perii työterveyshuollon palveluista yrittäjältä vain<br />
omavastuuosuuden, josta yrittäjä ei voi hakea Kelalta korvausta.<br />
15
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvista tilakäynneistä ja<br />
työolosuhdehaastatteluista Kela suorittaa terveyskeskukselle sairausvakuutuskorvauksen<br />
lisäksi valtion varoista rahoitettavan osuuden.<br />
Kun yrittäjä hankkii tarvitsemansa palvelut yksityiseltä työterveyshuoltopalveluja<br />
antavalta lääkärikeskukselta tai ammatinharjoittajalta,<br />
hän maksaa palvelut kokonaan itse ja hakee korvauksen Kelan<br />
toimistosta.<br />
Korvauksen hakeminen<br />
Yrittäjän tai muun omaa työtään tekevän työterveyshuollon kustannuksista<br />
haetaan korvausta Kelan toimistosta. Palvelujen hankkimistavasta<br />
riippuu, hakeeko korvauksen yrittäjä vai kunnallinen<br />
terveyskeskus.<br />
Hakijana<br />
yrittäjä<br />
Hakijana<br />
kunta<br />
Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut yksityiseltä<br />
terveydenhuollon yksiköltä (lääkärikeskukselta) tai itsenäisesti toimivalta<br />
työterveyshuollon ammattihenkilöltä (lääkäri, terveydenhoitaja,<br />
joilla työterveyshuollon pätevyys), hän maksaa palvelut kokonaan itse<br />
ja hakee itse korvausta. Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta kustannusten<br />
maksamisesta.<br />
Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut kunnalliselta<br />
terveyskeskukselta, terveyskeskus hakee tilitysmenettelyä käyttäen<br />
korvauksen yrittäjän puolesta ja yrittäjä maksaa itse vain omavastuuosuuden.<br />
Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta työterveyshuollon<br />
palvelujen antamisesta.<br />
Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvista tilakäynneistä ja<br />
työolosuhdehaastatteluista terveyskeskus tekee erillisen tilistyksen.<br />
Niistä Kela maksaa terveyskeskukselle sairausvakuutuskorvauksen<br />
lisäksi osuuden, joka rahoitetaan valtion varoista.<br />
Hakijana<br />
työnantajan<br />
asemassa oleva<br />
yrittäjä<br />
Työantajan asemassa toimiva yrittäjä voi 1.1.2006 voimaan tulleen<br />
lainmuutoksen nojalla valita, hakeeko hän korvausta omista työterveyshuollon<br />
kustannuksistaan erikseen vai samalla hakemuksella,<br />
jolla hän hakee korvausta työntekijöidensä kustannuksista tilikauden<br />
ajalta (ks. sivut 1–13). Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta tilikauden<br />
päättymisestä.<br />
16
Korvauksen hakeminen<br />
Esimerkkejä hakuajan laskemisesta:<br />
Hakemuslomakkeet<br />
Kustannus maksettu /<br />
palvelu annettu<br />
Hakemus/tilitys<br />
Kelassa viimeistään<br />
29.02. 29.08.<br />
30.04. 30.10.<br />
31.12. 30.06.<br />
Korvausta haetaan Kelan omilla tai sen erikseen hyväksymillä lomakkeilla.<br />
(Kelan lomakkeita korvaavat lomakkeet: ks. s. 10)<br />
Suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita on saatavissa paikallisista Kelan<br />
toimistoista tai Kelan keskushallinnon lomakevarastosta.<br />
Kun yrittäjä hakee korvausta, lomake on Selvitys yrittäjälle tai muulle<br />
omaa työtään tekevälle annetusta työterveyshuollosta (SV 111<br />
TTH). Lomake on tulostettavissa myös Internetistä www.kela.fi.<br />
Yrittäjän<br />
lomake<br />
Yksityinen terveydenhuollon yksikkö tai työterveyshuollon ammattihenkilö<br />
selvittää antamansa työterveyshuollon palvelut ja niistä<br />
yrittäjälle aiheutuneet maksut lomakkeen etusivulla. (Selvitykseen on<br />
liitettävä maksukuitti.) Yrittäjä selvittää työterveyshuoltoon liittyvät<br />
matkakustannukset lomakkeen takasivulla sekä täyttää korvaushakemuksen.<br />
Jos korvausta haetaan ensiapuvalmiuden kustannuksista,<br />
em. korvaushakemukseen tulee liittää maksukuitti, jossa kustannukset<br />
on eritelty.<br />
Kun kunnallinen terveyskeskus hakee korvausta tilitysmenettelyllä,<br />
lomakkeet ovat<br />
• Selvitys terveyskeskuksessa yrittäjälle tai muulle omaa työtään<br />
tekevälle järjestetystä työterveyshuollosta (SV 112 TTH)<br />
• Selvitys terveyskeskuksen tekemästä maatalousyrittäjän työolosuhdeselvityksestä<br />
(SV 113 TTH)<br />
• Terveyskeskuksen tilitys Kansaneläkelaitoksen toimistolle<br />
(SV 114 TTH).<br />
Terveyskeskuksen<br />
lomakkeet<br />
17
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
Korvaus<br />
Kela korvaa yrittäjälle työterveyshuollon tarpeelliset ja kohtuulliset<br />
kustannukset sairausvakuutuslain 13. luvun 1 §:n nojalla. Korvauksen<br />
piiriin kuuluu työterveyshuoltolain 12 ja 14 §:ssä tarkoitettu toiminta.<br />
Korvaus 60 %<br />
Korvaus on 60 % hyväksyttävistä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista,<br />
kuitenkin enintään Kelan vahvistama vuotuinen laskennallinen<br />
enimmäismäärä.<br />
Korvauksen enimmäismäärä riippuu toiminnan sisällöstä; työpaikalla<br />
tehdystä työpaikkaselvityksestä ja tilakäynnistä aiheutuneet kustannukset<br />
korottavat vuotuista enimmäismäärää.<br />
Korvaus 50 %<br />
Yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista korvaus on 50<br />
%, kuitenkin enintään Kelan vahvistama vuotuinen laskennallinen<br />
enimmäismäärä.<br />
Yrittäjän työterveyshuollon laskennalliset enimmäismäärät<br />
Ehkäisevä<br />
työterveyshuolto<br />
– toimintaan sisältyy<br />
työpaikalla tehty<br />
työpaikkaselvitys tai tilakäynti<br />
– toimintaan ei sisälly<br />
työpaikalla tehtyä<br />
työpaikkaselvitystä tai tilakäyntiä<br />
Sairaanhoito<br />
Kustannusten<br />
enimmäismäärä<br />
euroa<br />
Korvauksen<br />
enimmäismäärä<br />
euroa<br />
684,00 410,40<br />
342,00 205,20<br />
244,20 122,10<br />
18
Korvaus<br />
Päätös ja muutoksenhaku<br />
Kela antaa aina kirjallisen päätöksen. Päätökseen tyytymätön voi hakea<br />
siihen muutosta päätöksessä olevien ohjeiden mukaisesti.<br />
Korvauksen maksaminen<br />
Korvaus maksetaan rahalaitokseen Suomessa olevalle pankkitilille.<br />
Takaisinperintä<br />
Liikaa maksettu osuus on yleensä perittävä takaisin, jos korvaus on<br />
maksettu liian suurena. Kela antaa takaisinperinnästä päätöksen, ja<br />
perintä toteutetaan sen perusteella.<br />
19
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
HAKEMUSTEN KÄSITTELYPAIKKA<br />
Hakemusten ja tilitysten käsittely on keskitetty kahdeksaan toimistoon<br />
sekä terveys- ja toimeentuloturvaosastoon taulukoissa 1 ja 2<br />
näkyvän jaottelun mukaisesti (ks. taulukot 1 ja 2).<br />
Kaikki Kelan toimistot ottavat vastaan työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon<br />
korvaushakemuksia ja terveyskeskuksen tilityksiä,<br />
mutta ne voi toimittaa myös suoraan käsittelevään toimipisteeseen.<br />
Taulukko 1:<br />
Työnantajien ja yrittäjien hakemuksia<br />
käsittelevät paikalliset toimistot<br />
Toimistot käsittelevät hakemukset, joissa pääasiallinen palvelujen<br />
tuottaja on terveyskeskus tai lääkärikeskus ja kustannukset<br />
yhteensä enintään 17 000 e.<br />
Korvauksen hakijan postinumero<br />
POHJOIS-SUOMI<br />
Postinumero on 84−89-alkuinen<br />
tai 9-alkuinen,<br />
esim. 84100 Ylivieska,<br />
99000 Sodankylä,<br />
93100 Pudasjärvi<br />
LÄNSI-SUOMI<br />
Postinumero on 40-, 44- tai<br />
6-alkuinen sekä 19650,<br />
esim. 40100 Jyväskylä,<br />
44100 Äänekoski<br />
ITÄ-SUOMI<br />
Postinumero on 5-, 7- ja 80−83-alkuinen,<br />
esim. 55120 Imatra,<br />
70100 Kuopio<br />
LOUNAIS-SUOMI<br />
Postinumero 28−29-alkuinen,<br />
33−39-alkuinen sekä<br />
numerot 27400 Kiukainen,<br />
27510 Eura, 27710 Äetsä ja<br />
32800 Kokemäki, 31760 Urjala,<br />
31900 Punkalaidun, 32700 Huittinen,<br />
32740 Äetsä ja 32800 Kokemäki<br />
Hakemuksen käsittelypaikan osoite<br />
Työnantajien hakemukset<br />
Kela<br />
Oulun toimisto<br />
PL 221, 90101 Oulu<br />
Yrittäjien hakemukset<br />
Kela<br />
Kajaanin toimisto<br />
PL 105, 87101 Kajaani<br />
Työnantajien ja yrittäjien<br />
hakemukset<br />
Kela<br />
Ilmajoen toimisto<br />
Asematie 5, 60800 Ilmajoki<br />
Työnantajien ja yrittäjien<br />
hakemukset<br />
Kela<br />
Lappeenrannan toimisto<br />
PL 127, 53101 Lappeenranta<br />
Työnantajien ja yrittäjien<br />
hakemukset<br />
Kela<br />
Tampereen toimisto<br />
PL 577, 331010 Tampere<br />
20
Hakemusten käsittelypaikka<br />
Postinumero 20−27-alkuinen<br />
(paitsi ne postinumerot,<br />
jotka kuuluvat Tampereen<br />
toimistoon)<br />
ja 31−32-alkuinen<br />
(paitsi ne numerot, jotka<br />
kuuluvat Tampereen<br />
toimistoon)<br />
ETELÄ-SUOMI<br />
Postinumero on 0-, 1-, 30-<br />
ja 45−49-alkuinen<br />
(ei kuitenkaan 19650 Joutsa;<br />
ks. Länsi-Suomi)<br />
Kaikki ruotsinkieliset<br />
työnantajien hakemukset,<br />
joiden kustannukset ovat<br />
yhteensä enintään 17 000 euroa<br />
ja palvelujen tuottaja on<br />
terveyskeskus tai lääkärikeskus<br />
Työnantajien ja yrittäjien<br />
hakemukset<br />
Kela<br />
Turun toimisto<br />
PL 366, 20101 Turku<br />
Työnantajien ja yrittäjien<br />
hakemukset<br />
Kela<br />
Heinolan toimisto<br />
Virtakatu 9, 18100 Heinola<br />
Työnantajien hakemukset<br />
Kela<br />
Kokkolan toimisto<br />
PL 61, 67101 Kokkola<br />
Taulukko 2:<br />
Hakemusten käsittely Kelan<br />
terveys- ja toimeentuloturvaosastossa<br />
Kaikki ne hakemukset, joissa<br />
– palvelujen tuottaja on terveyskeskus<br />
tai lääkärikeskus, kun<br />
kustannusten yhteismäärä on<br />
yli 17 000 euroa<br />
– palvelujen tuottaja on työnantajan<br />
oma tai työnantajien<br />
yhteinen työterveysasema<br />
– korvauksen hakija on<br />
valtiotyönantaja<br />
– korvauksen hakija on<br />
varustamo<br />
– on ulkomailla syntyneitä<br />
kustannuksia<br />
Työnantajien hakemukset<br />
Kela<br />
Terveys- ja toimeentuloturvaosasto<br />
PL 78, 00381 Helsinki<br />
21
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
YHTEYSTIETOJA<br />
Neuvonta ja ohjaus<br />
• Korvaushakemuksia käsittelevät yksiköt<br />
– työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemuksia<br />
käsittelevät Kelan toimistot (Taulukko 1. sivulla<br />
20–21); puhelinnumerot ja osoitteet löytyvät paikallisista<br />
puhelinluetteloista sekä Internet-osoitteesta www.kela.fi<br />
– hakemukset, joissa työnantajien oman tai työnantajien<br />
yhteisten työterveysasemien kustannuksia: tiedusteluihin<br />
vastaa terveys- ja toimeentuloturvaosaston tarkastus- ja<br />
ratkaisuryhmä, ks. keskushallinnon yhteystiedot alla; ks.<br />
myös Taulukko 2. sivulla 21.<br />
• Kelan keskushallinto, terveys- ja toimeentuloturvaosaston työterveyshuoltoryhmä<br />
– työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaamista<br />
koskevat periaatteelliset kysymykset<br />
– työterveyshuollon kehittämiseen liittyvät asiat<br />
– työterveyshuollon tilastot ja seuranta; tilastoasioissa myös<br />
Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto<br />
• Keskushallinnon yhteystiedot:<br />
Kansaneläkelaitos<br />
Terveys- ja toimeentuloturvaosaston työterveyshuoltoryhmä<br />
Terveys- ja toimeentuloturvaosaston tarkastus- ja<br />
ratkaisuryhmä<br />
Puhelin: 020 434 11<br />
Faksi: 020 434 3902<br />
Postiosoite: PL 78<br />
00381 Helsinki<br />
Käyntiosoite: Höyläämötie 1a B<br />
00380 Helsinki<br />
Sähköposti: tth@kela.fi tai<br />
etunimi.sukunimi@kela.fi<br />
Kelan kotisivu www.kela.fi<br />
– Kelan kaikkien toimipaikkojen yhteystiedot sekä<br />
hyödyllistä tietoa Kelan hoitamista etuuksista ja<br />
korvauksenhausta<br />
22
Säädöksiä<br />
Hyödyllisiä linkkejä<br />
Työterveyshuollosta, muusta terveydenhuollosta, työsuojelusta ja työturvallisuudesta<br />
on runsaasti eri tahojen ylläpitämää sähköistä tietoa.<br />
Kukin alla olevista linkeistä on myös portti muihin tietolähteisiin.<br />
Vastuu tietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta on kunkin sivuston<br />
ylläpitäjällä.<br />
www.stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
www.mol.fi Työministeriö<br />
www.ttl.fi Työterveyslaitos<br />
www.stakes.fi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja<br />
kehittämiskeskus<br />
www.ktl.fi Kansanterveyslaitos<br />
www.tyoturva.fi Työturvallisuuskeskus<br />
www.health.fi Terveyden edistämisen keskus<br />
www.suomi.fi Tie julkisiin palveluihin<br />
TYÖTERVEYSHUOLTOON LIITTYVIÄ<br />
SÄÄDÖKSIÄ<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Sairausvakuutuslaki (L 1224/2004, muutos L 1113/2005)<br />
Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen<br />
työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien<br />
määrittelemisestä (1338/2004, muutos 99/2006)<br />
Työterveyshuoltolaki (1383/2001)<br />
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista,<br />
työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja<br />
asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001)<br />
Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen<br />
vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)<br />
Työturvallisuuslaki (738/2002)<br />
Kansanterveyslaki (66/1972)<br />
Laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten<br />
korvaamisesta valtion varoista (859/1984)<br />
Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
asiakasmaksuista<br />
Valtioneuvoston päätös työterveyshuollon, sairaanhoidon ja<br />
muun terveydenhuollon kustannusten korvausperusteista<br />
(951/1994)<br />
Kansaneläkelaitoksen hallituksen päätös sairausvakuutuslain 29<br />
§:n 1–3 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon sekä sairaan-<br />
•<br />
23
Työterveyshuolto 2006<br />
www.kela.fi<br />
hoidon ja muun terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta<br />
(28.11.1994)<br />
Työnantajan ja yrittäjän työterveyshuoltoetuutta koskevia sairausvakuutuslain<br />
(1224/2004) säännöksiä<br />
• 1. luku Lain tarkoitus ja soveltamisala<br />
– 1 §:n 2 momentti (Lain tarkoitus)<br />
– 3 § (Lain toimeenpano)<br />
• 13. luku Työterveyshuoltoa koskevat korvaukset<br />
– 1–8 §: työnantajan ja yrittäjän oikeus korvaukseen, korvattava<br />
toiminta ja korvattavuuden yleinen periaate, korvauksen<br />
määrä, laskennallisen enimmäismäärän vahvistaminen,<br />
hyväksyttävät kustannukset ja kunnan oikeus korvaukseen<br />
– 9 §: Kansaneläkelaitoksen oikeus saada tietoja työnantajalta,<br />
yrittäjältä tai muulta omaa työtään tekevältä sekä kunnalta tai<br />
muulta hakijalta työterveyshuollon kustannuksista ja toiminnasta<br />
työterveyshuollon toteutumisen seuraamista varten; Kansaneläkelaitoksen<br />
oikeus tarkastaa työnantajan tai muun hakijan<br />
järjestämään työterveyshuoltoon liittyvä kirjanpito<br />
• 15. luku Toimeenpanoa koskevat säännökset<br />
– 5 §: korvauksen hakeminen<br />
– 7 §: määräajan noudattamatta jättäminen<br />
– 8 §: korvauksien ja etuuksien maksaminen<br />
– 18–20 §: takaisinperintä, takaisinperintäsaatavan vanhentuminen,<br />
ilmoitukset olosuhteiden muutoksista<br />
• 17. luku Muutoksenhaku<br />
• 21. luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset<br />
Valtioneuvoston asetus (1338/2004 ja 99/2006)<br />
• Säännökset sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon<br />
korvausten laskennallisten enimmäismäärien määrittelemisestä,<br />
työnantajan korvaushakemuksen liitteistä ja hyväksyttävistä<br />
kustannuksista.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja<br />
• Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyys<br />
ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työterveyshuollon<br />
täydennyskoulutuksesta (Oppaita 2004:10)<br />
• Työterveyshuoltolaki. Opas työterveyshuoltolain soveltajille (Oppaita<br />
2004:12)<br />
24
Change language