"Soija tuotti Suomessa noin kaksi tonnia hehtaarilta", Aarre Anttila ...

yli puolet normaalista.”Kasvusto oli myös tuleentunutta,sillä se itää yli 80-prosenttisesti.”Lupiini lupaavampiAarre ja hänen vaimonsa KirstiAnttila pitävät ensimmäisten kokemustenperusteella lupiiniaselvästi varmempana ja lupaavampanakasvina. Se on soijaaselvästi aikaisempi, viime kesänhelteiden jäljiltä jo syyskuunalussa puitavissa.Erittäin harvaksi jäänyt lupiinituotti noin 200 kilon sadon neljänneshehtaarilta.Jos kasvustostaolisi onnistuttu tuottamaantäystiheä, olisi sato voinutolla viisinkertainen. Tämä onteoreettista pohdintaa, Anttilamyöntää, mutta se mahdollistaahaaveilun jopa neljän tuhannenkilon hehtaarisadosta.25-vuotta vanhan John Deerenkäyttöohjekirjasta löytyilupiinin säädöt, ja niillä lupiinimyös puitiin: Seulasto viljan yläasennossa,kierroksia 600 minuutissa,ja varstasilta auki 20millimetrissä.Anttiloita kiinnosta valkolupiinierityisesti sen hyvän valkuais-ja rasvapitoisuuden vuoksi.Viime kesän sadon valkuais- jarasvapitoisuudet olivat samansuuruisetkuin soijalla, ja selvästisuuremmat kuin lupiininsiemenillä käytetyt arvot rehutaulukossa.Lupiinin siementä käytetäänesimerkiksi kalanrehujen raakaaineena.Se soveltuu myös ihmisravinnoksi,sillä siinä on sinilupiiniavähemmän katkeroaineita,Kirsti Anttila kertoo.KOMMENTTIEpätodennäköinen kasviSkandinaviassaL Soijapapu (Glycine max L.) on tärkeä öljy- ja valkuaiskasvi. Sitäviljellään Euroopassa lähinnä Venäjän eteläisimmissä osissa,Tsekissä ja Ukrainassa. Soijan viljelyn yleistyminen tällä vuosisadallaon epätodennäköistä pohjoisimmassa Euroopassa, vaikkailmastomuutos etenisi A2-ennusteen mukaan hillitsemättömästi.Näin todetaan viime vuonna julkaistussa, ilmastomuutoksen vaikutuksiapeltoviljelyyn selvittävässä MTT:n tutkimuksessa.Miten on siis mahdollista, että ennakkoluuloton viljelijä saaihan kelvollisen sadon soijakasvustostaan? Tuurilla?Aarre Anttilalla oli runsaasti onnea matkassa. Lopputulos olisiollut toinen, jos kasvukausi olisi ollut keskimääräinen. Anttila sattuikylvämään soijansa poikkeuksellisen kasvukauden kynnyksellä.Lämpimästä tykkäävä kasvusto hyötyi poikkeuksellisenpitkästä hellejaksosta. Lämpösummaa kertyi 1 700 astetta. Lopputulosolisi ollut vaatimaton myös silloin, jos yksikin hiemanrajumpi hallayö olisi vikuuttanut kasvustoa.Toki Anttilalla oli myös osaamista. Hän hankki aikaista siementä,sai sen tuottamaan kohtuullisen kasvuston kevään rankkasateistahuolimatta, sekä jaksoi kylmähermoisesti odottaa soijantuleentumista lokakuun puoliväliin saakka.Soijan viljely tuskin laajenee yhdestä onnistuneesta kokeilustahuolimatta. MTT:n tutkimuksen yhteydessä tehty arvio soijanepätodennäköisyydestä pitää paikkansa. Riskien on oltavahallinnassa ennen tuhansien hehtaarien kylvöjä. Toisaalta, kukaolisi aavistanut muutama vuosi sitten että Suomessa tuotetaanyli kolmen tuhannen kilon hehtaarisatoja syysrapsista? l EMAarre Anttila on positiivisesti yllättynyt viime kasvukauden tuloksiinsa. Hänhaluaa riskeistä huolimatta jatkaa ja kehittää osaamistaan uusien kasvilajienkanssa.Lupiinin väitetään kirjallisuudenperusteella myös alentavankolesterolia.Ensi vuonna lisääAnttilat ovat saamistaan tuloksistasen verran innostuneita, etteivätjätä kokeiluaan yhden vuodenmittaiseksi. Sitä on tarkoitusjatkaa riskeistä huolimatta,mutta aikaisemmilla lajikkeilla.Ukrainasta ja Britanniasta löytyynyt kokeiltuja kymmenenpäivää aikaisempi soija- ja kuusipäivää aikaisempi valkolupiinilajike,joita on tarkoitus saadajo ensi kevään kylvöille.Viljelyään Aarre Anttila aikoomyös tarkentaa valitsemallapavuille läpäisevämmän maalajin,käyttämällä enemmän siementäja lannoitukseksi PK-lannosta,muttei yhtään typpeä.Tavoitteena on saada aikaantäystiheä kasvusto sekä lupiinistaettä soijasta. Molempia kasvejahän aikoo kylvää aiempaa enemmän,erityisesti lupiinia. Myösuusia kasvinsuojeluvaihtoehtojaon mietittynä.Aarre Anttila tiedostaa riskit,eikä pelkää epäonnistumista.Viljely riskirajoilla on paitsi jännittävää,myös merkityksellistä.”Meidän täytyy valmistautuapitkällä tähtäimellä siihen, että ilmastomuuttuu, tehoisa lämpösummakasvaa ja syksyt pitenevät”,hän muistuttaa ja siteeraavävyään, Turun yliopiston professoriaGraig Primmeriä: ”Huominenei ole välttämättä niin kuineilinen. Tulevaisuuteen kannattaavarautua.” l22KM 14/2010