Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus

• Selkotekstissä rivit ovat tavallista lyhyempiä. Sopiva merkkimäärä rivillä on 40–60 merkkiä.
• Päälauseet on hyvä aloittaa rivien alusta, ja myös sivulauseet mahdollisuuksien mukaan.
• Selkoilmaisussa on hyvä karsia pois turhaa, kuten ylimääräiset kehykset, liian monet väripohjat ja
linjat. Tavoitteena on yksinkertaisen selkeä mutta tyylikäs ulkoasu.
• Selkokuvissa kannattaa välttää erikoisia kuvakulmia tai symbolisia kuvia ja rajata pois turhat yksityiskohdat.
8.3.3 Moninaisuus kuvituksessa
• Kirjaston käyttämissä kuvissa olisi hyvä näkyä yhteiskunnan moninaisuus, eli esimerkiksi kulttuurista
moninaisuutta, vammaisia henkilöitä ja eri perhemuotoja, kuten monikulttuuriset perheet, yhden
huoltajan perheet, sateenkaariperheet ja perheet, joissa lapsi tai vanhempi on vammainen.
• Kuvituksessa eri ryhmiin kuuluvien ihmisten on hyvä esiintyä arkipäiväisten kirjastoaiheiden yhteydessä
tavallisina asiakkaina sen sijaan, että he edustaisivat jotain ryhmää.
8.4 Kieli
Saavutettava kieli on selkeää ja ymmärrettävää sekä puheessa että teksteissä.
8.4.1 Näkökulma
Asiakaslähtöisyys
• Asiakkaan näkökulma otetaan huomioon kaikkia kirjaston tekstejä kirjoitettaessa. Esimerkiksi ammatti-
ja lakikieli sopivat huonosti asiakaslähtöiseen viestintään. Asiakkaiden näkökulmasta olennaisimmat
asiat kannattaa nostaa selkeästi esille ja ilmaista ne ymmärrettävästi.
Tervetuloa kirjastoon
• Toivotetaan kaikki tervetulleeksi. Monissa kirjastoissa on käytössä ”Syrjinnästä vapaa alue” -kylttejä,
jotka viestivät kirjaston sitoutumisesta yhdenvertaisuuden edistämiseen: http://www.yhdenvertaisuus.fi/kampanjat/syrjinnasta_vapaa_alue/
• Kirjasto ei ole virasto vaan parhaimmillaan asiakkailleen toinen olohuone ja salainen puutarha. Teksteissä
voi näkyä myös kirjaston ilo ja riemu tehdä kirjastotyötä, hyvä meno ja meininki.
Huomioi moninaisuus sanavalinnoissa
• Asiakkaissa on naisia, miehiä sekä myös niitä, jotka määrittävät sukupuolensa jollain muulla tavalla.
Jotta jokainen kokisi viestit omikseen, tulisi teksteissä ja puheessa pyrkiä välttämään sukupuolittuneita
termejä sekä kaksijakoisia muotoiluja kuten ”hyvät naiset ja herrat”, ”sopii niin naisille kuin
miehillekin” sekä ”tyttöjen ja poikien”.
• Aineistojen esittelyssä voidaan keskittyä kohderyhmän sijaan sisällön kuvaamiseen. Jos kohderyhmä
valitaan sukupuolen perusteella, kohderyhmää kannattaa laajentaa mainitsemalla aiheesta kiinnostuneet,
esimerkiksi ”opas äijille ja muille aiheesta kiinnostuneille”.
8.4.2 Kielivaihtoehdot
Suomen ja ruotsin lisäksi kirjastot voivat viestiä
• selkokielellä
• viittomakielillä
• muilla kunnassa käytetyillä kielillä tarpeen mukaan.
Kuntakohtaisista väestötilastoista, asiakaspalveluhenkilökunnan kokemuksista ja asiakkaiden toiveista
on apua, kun viestinnän kielivaihtoehtoja suunnitellaan. Kieliversiot esimerkiksi esitteissä ja verkkosi-
19