löytäjä
geoloytaja_2_2016
geoloytaja_2_2016
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>löytäjä</strong><br />
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN UUTISLEHTI KIVIHARRASTAJILLE 2 • 2016<br />
Kansannäytepalkinnot vuoden 2015<br />
parhaista kivinäytteistä jaettiin<br />
Rovaniemellä<br />
Teksti: Jari Nenonen<br />
Valtakunnallinen kansannäytepalkintojen jakotilaisuus järjestettiin GTK:lla Rovaniemellä.<br />
Juhlapaikka valikoitui kansannäytetoiminnan muiden samanaikaisten tehtävien perusteella<br />
napapiirille eikä kuten aiemmin päävoittajan kotipaikan mukaan.<br />
Palkinnon saaneita, vasemmalta Jorma Myöhänen, Tapio Törmäkangas, Aaro Paananen,<br />
Olavi Myllykangas, Yrjö Alaollitervo, Oiva Lukkari. Kutsutuista Aarne Sutinen puuttuu<br />
kuvasta. Kuva: Jari Nenonen, GTK.<br />
Tilaisuus alkoi allekirjoittaneen<br />
tervetuliaissanoilla ja katsauksella<br />
kansannäytetoiminnan tämän hetken<br />
tilanteeseen ja tulevaisuuden<br />
näkymiin. Mineraalivarat-yksikön<br />
päällikkö Juhani Ojala valotti GTK:n<br />
uutta organisaatiota ja yksikkömme<br />
tehtäviä. Geologi Jukka Konnunaho<br />
piti kattavan esitelmän Lapin malmipotentiaalista<br />
ja yleisö sai samalla<br />
tutustua Lapin kaivosnäytteisiin.<br />
Vuoden 2015 kivinäytteistä palkittiin<br />
kaikkiaan 29 kiviharrastajaa<br />
yhteensä 16 900 €:n summalla. Tapio<br />
Törmäkangas palkittiin 3 000 €:n pääpalkinnolla<br />
hänen Ylivieskan alueelta<br />
löytämästään uudesta, ennestään<br />
tuntemattoman kulta–hopea-aiheesta.<br />
Lähetetyissä lohkareissa on kultaa<br />
parhaimmillaan 26,70 g/t ja jonkin<br />
verran hopeaa, sekä lohkareita joissa<br />
on parhaimmillaan hopeaa 263 g/t<br />
ja kultaa 3,22 g/t. Tapio on useiden<br />
Ylivieskasta löytyneiden näytteiden<br />
lisäksi löytänyt erinomaisia lohkare<br />
ja kallionäytteitä Kalajoelta, Reisijärveltä<br />
ja Haapavedeltä. Näytteet ovat<br />
sisältäneet kultaa, hopeaa, lyijyä ja<br />
kuparia.<br />
Jorma Myöhänen palkittiin 2 000 €:n<br />
pääpalkinnolla. Hän on löytänyt kallionäytteen<br />
Paltamosta sekä useita<br />
mielenkiintoisia lohkareita Kuhmosta<br />
ja Juukasta. Paltamosta löydetyssä<br />
PÄÄTOIMITTAJALTA<br />
Tätä kirjoittaessani kansannäytepalkintojen<br />
jakotilaisuuden valmistelut ovat<br />
kovassa vauhdissa ja joulukin on kohta<br />
ovella. Todennäköisesti saatte tämän<br />
lehden luettavaksenne vasta joulun jälkeen,<br />
mutta parempi myöhään kuin ei<br />
milloinkaan.<br />
Tämä kuvaa myös kuluvan vuoden<br />
tilannetta kansannäytetoimistossa ja<br />
näytteiden tutkimisessa sekä niihin vastaamisessa.<br />
Yhden henkilön poistuminen<br />
rivistämme jo keväällä, sekä irtisanomisista<br />
johtuva rekrytointikielto ovat<br />
syynä siihen, että näytekäsittelyymme ja<br />
näytevastaukset ovat viivästyneet. Tämä<br />
on aivan oikeutetusti aiheuttanut huolta<br />
näytteitä lähettäneissä, ja puheluita ja<br />
kyselyitä näytteiden kohtalosta on tullut<br />
paljon, jopa niin ettemme ole pystyneet<br />
kaikkiin puheluihin vastaamaan. Kuitenkin<br />
toiminta ei ole pysähdyksissä tai lopetettu,<br />
vaan se pyörii joskin tällä hetkellä<br />
hitaasti. Näytteitä tarkastetaan ja niihin<br />
vastataan sitä mukaa, kun ne saadaan<br />
tutkittua. Tilannetta helpottaaksemme<br />
olemme siirtäneet osan näytteistä tutkittavaksi<br />
Rovaniemelle, jossa kollegamme<br />
ovat ansiokkaasti meitä avustaneet.<br />
Näin tulemme toimimaan tarpeen vaatiessa<br />
myös tulevaisuudessa. Toivomme<br />
tilanteen helpottuvan ensi maaliskuun<br />
jälkeen jolloin apuvoiman ottaminen on<br />
jälleen mahdollista. Kiitämme teitä kärsivällisyydestä<br />
ja ymmärtämisestä tässä<br />
haastavassa tilanteessa.<br />
Kansannäytetoimintaan liittyvä kehitysraportti<br />
valmistuu vuoden loppuun<br />
mennessä. Kehityssuuntana on lisätä<br />
toimintaan liittyvää digitaalisuutta siten,<br />
että esim. näytteiden löytöpaikan paikkatiedot<br />
tulevat jo näytelähetyksen mukana.<br />
Paikkatiedot ovat kätevästi saatavissa<br />
älypuhelimeen netistä, mm. Maastokartat-sovelluksen<br />
kautta, joka on ilmainen<br />
karttapalvelu. Lisäksi myös monille tutuksi<br />
tullut Internetistä löytyvä Kansalaisen<br />
karttapaikka on oiva apuväline paikkatietojen<br />
saamiseen. Myös näyte- ja analyysivastauksia<br />
lähetetään sähköisesti.<br />
Etsintäalueita ja niistä saatavaa tietoa<br />
tullaan välittämään sitä varten kehitettävillä<br />
sovellutuksilla. Uudistuksia otetaan<br />
vähitellen käyttöön ensi vuodesta alkaen.<br />
Tiedotamme niistä keväällä.<br />
Hyvää Joulun ja vuodenvaihteen aikaa!<br />
Geo<strong>löytäjä</strong> 2/2016<br />
1
kallionäytteessä on kuparia 27,10 %<br />
sekä hopeaa 128 g/t ja kultaa 2,79<br />
g/t. Juukan alueelta Myöhänen on<br />
löytänyt ennestään tuntemattomalta<br />
alueelta useita kulta-, hopea-, sinkki-<br />
ja kuparipitoisia lohkareita sekä<br />
kultapitoisen lohkareen (Au 7,56 g/t)<br />
uudelta alueelta Kuhmosta.<br />
Jussi Mäenpää, Aaro Paananen ja<br />
Antero Rajamäki palkittiin 1 000 €:n<br />
tunnustuspalkinnoilla. Jussi Mäenpää<br />
on löytänyt kultapitoisen kallioalueen<br />
uudesta paikasta Ilmajoelta. Kallionäytteiden<br />
kultapitoisuudet ovat<br />
0,57 g/t - 1,64 g/t. Aaro Paananen on<br />
lähettänyt Himangan alueelta useita<br />
kultapitoisia lohkareita, joissa on<br />
kultaa on 1,05 - 7,74 g/t. Lohkareet<br />
liittyvät Himangan jakson kultamineralisaatioon<br />
ja antavat arvokasta<br />
lisätietoa alueesta. Antero Rajamäki<br />
on lähettänyt Paraisilta kallionäytteitä,<br />
jossa on parhaimmillaan kultaa<br />
4,73 g/t, kuparia 0,38 %, kobolttia<br />
0,51 % sekä hieman hopeaa. Löytö<br />
on uusi.<br />
Harrastuspalkintoja suuruudeltaan<br />
250 – 500 € myönnettiin kaikkiaan<br />
20 kiviharrastajille eri puolilta<br />
Suomea löydetyistä hyvistä kallio- ja<br />
lohkarenäytteistä. Korukivi- ja mineraaliharrastajan<br />
250 – 500 €:n palkintoja<br />
myönnettiin neljä merkittävistä<br />
mineraalinäytteistä. Palkittujen<br />
joukossa on mm. Satu Väisäsen 691<br />
karaatin jalotopaasilöytö. Kysymyksessä<br />
on suurin jalotopaasilöytö yli<br />
kolmeenkymmeneen vuoteen.<br />
Tilaisuutta jatkettiin seuraavana<br />
päivänä tutustumalla Rovaniemen<br />
tiedekeskus ja museo Arktikumiin,<br />
jossa on monipuolisesti esillä Lapin<br />
ja koko pohjoisen kalotin kulttuuria<br />
ja historiaa.<br />
Onnittelut kaikille palkituille<br />
sekä kiitokset<br />
kaikille kivinäytteitä lähettäneille!<br />
Vuoden 2015 palkittuja kivinäytteitä.<br />
Kuva: Jari Nenonen, GTK.<br />
2 Geo<strong>löytäjä</strong> 2/2016
Kansannäytteet ja metallogeeniset vyöhykkeet<br />
Teksti: Satu Hietala<br />
Kansannäytteillä, jota toimintana voitaisiin pitää aktiivisten malminetsijöiden ”prospektausohjelmana”, on ollut suuri<br />
merkitys Suomen vuoriteollisuudelle. Lähes 300 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen kansalaisten malminetsintä on tuottanut<br />
tulosta ja tuottaa yhä edelleen, niin kuin olemme taas saaneet ilolla huomata viime vuoden palkituista näytteistä.<br />
Suomessa kaivoshistorian aikana<br />
on ollut 420 metallikaivosta, 300<br />
teollisuusmineraalikaivosta ja 315<br />
karbonaattikaivosta. Vuoritoimen<br />
merkittävimpiä merkkipaaluja oli<br />
Outokummun malmin löytyminen<br />
vuonna 1910. Malmin löytymisen<br />
ansiosta moderni kaivosteollisuus<br />
ja konepajateollisuus sai alkunsa.<br />
Lisäksi malmilla oli merkittävä kansantaloudellinen<br />
merkitys, sillä suurimmaksi<br />
osaksi sen avulla Suomi<br />
maksoi ainoana maana koko maailmassa<br />
sotakorvauksensa takaisin<br />
toisen maailmansodan jälkeen. Suomi<br />
täyttää ensi vuonna 100 vuotta<br />
ja voidaan todeta, että kansalaisten<br />
tekemillä malmilöydöillä, niistä syntyneillä<br />
kaivoksilla sekä teollisuudella<br />
on ollut suuri merkitys asemaamme<br />
ja vahvuuteemme. Kaivosten myötä<br />
Suomeen on syntynyt lisäksi paljon<br />
metallinjalostukseen keskittyvää<br />
teollisuutta. Metallisten kaivannaisten,<br />
samoin kuin teollisuusmineraalien<br />
etsintä ja jalostus on maassamme<br />
erittäin korkealla tasolla. Tarvitsemme<br />
kaivostuotteita päivittäisessä elämässä<br />
ja lisäksi kaivosteollisuuden<br />
tuomat työpaikat ovat tärkeitä usein<br />
vaikeassa työllisyys- ja taloustilanteessa<br />
oleville kunnille.<br />
Suomi on edelleen erittäin potentiaalinen<br />
uusille malmilöydöille.<br />
Viime vuosina aktiivisen etsinnän<br />
kohteina ovat olleet erityisesti kulta,<br />
mutta myös platina, nikkeli, kupari,<br />
lyijy ja sinkki sekä teollisuusmineraalit<br />
ja timantit. Suomen malmisuotuisista<br />
vyöhykkeistä eli ammattikielellä<br />
sanottuna Suomen metallogeenisistä<br />
alueista on tehty kartta. Metallogenia<br />
tarkoittaa oppia malmiesiintymien<br />
sijoittumista kontrolloivista luonnonlaeista,<br />
ja se on tieteellinen perusta<br />
menestykselliselle malminetsinnälle.<br />
Metallogeeninen kartta pohjautuu<br />
kaikkeen tähänastiseen tietoomme<br />
jo löydettyjen malmiesiintymien ja<br />
pienempien malmilöydösten sijainnista<br />
sekä maan yleisestä geologisesta<br />
rakenteesta. Malmisuotuisilla<br />
alueilla mineraaliesiintymät ovat<br />
keskittyneet malminmuodostuksen<br />
kannalta suotuisiin rakenteisiin ja<br />
kivilajeihin. Metallogeenisten mallien<br />
hahmottamiseen on tarvittu<br />
myös tiedemiesten näkemystä prosesseista,<br />
jotka ovat tapahtuneet<br />
syvällä maankamarassa kauan aikaa<br />
sitten ja joita me emme voi päästä<br />
välittömästi havainnoimaan. Metallogeeniseen<br />
karttaan on piirretty vyöhykkeet,<br />
joissa esiintyy keskenään<br />
samankaltaisia metallisia malmeja<br />
ja joiden alueelta voidaan otaksua<br />
myös uusia esiintymiä löytyvän.<br />
Kansannäytteitä ja metallogeenisiä<br />
vyöhykkeitä voidaan vertailla<br />
keskenään. On mielenkiintoista<br />
huomata potentiaalisten alueiden ja<br />
kansannäytteiden<br />
keskinäinen yhteys.<br />
Sieltä missä on arvioitu<br />
olevan geologisesti<br />
malmisuotuisa<br />
vyöhyke, löytyy<br />
myös hyviä lähetettyjä<br />
näytteitä. Tämä<br />
näkyy hyvin mm. jos<br />
verrataan kultapitoisia<br />
kansannäytteitä<br />
ja kultapotentiaalisia<br />
alueita keskenään.<br />
Kartta paljastaa<br />
paitsi tunnettuja<br />
kultavyöhykkeitä ja<br />
antaa myös täysin<br />
uutta tietoa. Joillekin<br />
alueille näyttää<br />
muodostuvan kultapitoisten<br />
näytteiden<br />
keskittymiä,<br />
mutta myös ns.<br />
tyhjät alueet tulevat<br />
selvästi näkyviin.<br />
Tyhjät alueet eivät<br />
kuitenkaan kerro<br />
sitä, etteikö alueelta olisi mahdollista<br />
löytää kultaa. Kartassa näkyy selvästi<br />
mm. Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialue,<br />
joka on melko tyhjä<br />
kultanäytteiden suhteen, mutta sen<br />
sijaan rapakivigraniittialueen reunalla<br />
kulkee ”rivistö” kultanäytteitä.<br />
Karttatutkimus antaa vinkkejä siitä,<br />
mihin etsintöjä kannattaisi suunnata<br />
ja se antaa myös toivonkipinän<br />
siitä, että uusia kultamalmiesiintymiä<br />
voidaan löytää muualtakin kuin<br />
malmipotentiaaliseksi määritetyiltä<br />
alueilta. On arvioitu, että Suomessa<br />
on vielä noin 90 löytymätöntä kultamineralisaatiota.<br />
Suomen kallioperä<br />
tunnetaan hyvin vain pintaosistaan,<br />
ja tieto pintaosistakin on puutteellista<br />
alueilla missä kallioperä jää paksujen<br />
maakerrosten tai laajojen suo- ja<br />
järvialueiden alle. Mahdollisuuksia<br />
siis on!<br />
Geo<strong>löytäjä</strong> 2/2016<br />
3
Ajankohtaisia uutisia<br />
Tältä palstalta löydät kansannäytetoiminnan viimeisimpiä uutisia kiviharrastajaa kiinnostavista aiheista, tapahtumista<br />
ja uusista tuulista. Jos tietoosi tulee mielenkiintoisia uutisaiheita ilmoita meille, niin jaamme tiedon muillekin.<br />
Renlundin säätiön malmiharrastuksen<br />
tukemiseen suunnattu apurahoina<br />
jaettava summa on yhteensä<br />
10 000 €. Kansannäytetoimisto<br />
on välittänyt käsittelemänsä hakemukset<br />
Renlundin säätiölle, joka<br />
tekee päätöksensä apurahan saajista<br />
vuoden vaihteeseen mennessä.<br />
Maksuun summat menevät keväällä<br />
2017. Asiaan liittyvät kysymykset voi<br />
tarpeen mukaan osoittaa suoraan<br />
Jari Nenoselle (jari.nenonen@gtk.fi,<br />
puh 029 503 3514), joka toimii tässä<br />
asiassa säätiön asiamiehenä.<br />
Kiviharrastajan Kuvalehti Mineraliasta<br />
ilmestyi 2016 neljä numeroa.<br />
Lehdet ovat tilattavissa osoitteesta<br />
www.tampereenkivikerho.fi<br />
Vuoden 2016 aikana kansannäytetoimisto<br />
oli mukana kivimessuilla<br />
Lahdessa ja Outokummussa sekä<br />
Suomi Areenalla Porissa. Mahdollisissa<br />
messu-, esitelmä- tai koulutuspyyntöasioissa<br />
yhteydenotot jari.<br />
nenonen@gtk.fi tai puh. 029 503 3514.<br />
Toimintamme on siirtymässä<br />
vähitellen digitaaliseen aikaan. Kirjeenvaihtoamme<br />
varten keräämme<br />
kiviharrastajien osoite- ja puhelintietojen<br />
lisäksi myös sähköpostiosoitteita.<br />
Pyydämmekin liittämään myös ne<br />
kivinäytelähetteisiinne.<br />
Näytteiden löytöpaikkojen sijaintitiedot<br />
löytyvät helposti esim. Maastokartat-sovelluksesta,<br />
joka on maksuttomasti<br />
saatavissa älypuhelimiin tai<br />
internetin kautta Kansalaisen karttapaikasta.<br />
Löytöpaikkatiedot on hyvä<br />
liittää mukaan jo näytteen lähetteeseen.<br />
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/<br />
https://play.google.com/store/apps/<br />
details?id=com.swampsend.maastokartat&hl=fi<br />
Kansannäytetoiminnan puhelimeen<br />
soitetut puhelut kiertävät Satu<br />
Hietalalle ja Jari Nenoselle. Muista<br />
työtehtävistä johtuen emme aina<br />
pysty vastaamaan puhelimeen. Kiireellisissä<br />
asioissa pyydämme jättämään<br />
viestin tai sähköpostin.<br />
Facebook–sivuiltamme osoitteesta<br />
www.facebook.com/kansannaytetoimisto<br />
löydät päivitettyä tietoa tapahtumistamme<br />
ja muutakin mukavaa<br />
kiviharrastukseen liittyvää tietoa.<br />
GTK:n ylläpitämään Maankamara-karttapalveluun<br />
on liitetty sisällöltään<br />
yleistetty versio 1:1 000 000<br />
-mittakaavaisesta kallioperäkartasta.<br />
Uusi aineisto on laadittu kaikille<br />
geologiasta kiinnostuneille, eikä sen<br />
hyödyntäminen edellytä geologisten<br />
prosessien syvällistä ymmärtämistä.<br />
http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/<br />
index.html.<br />
Uuden kallioperäaineiston saa<br />
käyttöön valitsemalla sieltä Kallioperä-karttatason<br />
ja rastittamalla vaihtoehdon<br />
Yleistetty kallioperäkartta 1:1<br />
000 000.<br />
Osoitelähde: GTK Kansannäytetoimiston osoiterekisteri<br />
Geologian tutkimuskeskus<br />
KANSANNÄYTETOIMISTO<br />
Neulaniementie 5, 70211 KUOPIO<br />
Sähköposti: kansannaytetoimisto@gtk.fi<br />
Puh. 029 503 3527<br />
Päätoimittaja: Jari Nenonen • jari.nenonen@gtk.fi<br />
gtk.fi
Change language