Pääkaupunkiseudun Autouutiset 04-2017, Itä-Etelä painos
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
14 <strong>Pääkaupunkiseudun</strong> <strong>Autouutiset</strong> autouutiset.com<br />
Tekniikka<br />
Miksi suomalaiset vierastavat<br />
dieselautoja?<br />
Päästöhuijausskandaalien<br />
jälkeen dieselmoottorit on<br />
etenkin mediassa leimattu<br />
bensiinimoottoreita saastuttavimmiksi<br />
auton voimanlähteiksi,<br />
vaikka siitä ei<br />
skandaalissa ollut lainkaan<br />
kysymys. On täysin unohtunut<br />
se, että dieselmoottorissa<br />
polttoaineen palaminen<br />
tapahtuu tuntuvasti tehokkaammin<br />
kuin bensiinikäyttöisessä<br />
ottomoottorissa<br />
Heikki Lehtinen<br />
Suomen myydyimpien autojen tilastot<br />
ovat viime vuosina noudatelleet pääsääntöisesti<br />
Länsi-Euroopan muiden maiden<br />
keskimääräisiä piirteitä. Muutamia poikkeamia<br />
eurooppalaisesta mausta autojen<br />
valinnassa silti on. Esimerkiksi pienet<br />
automallit ovat monissa maissa selkeästi<br />
suositumpia kuin meillä.<br />
Suurin ero Länsi-Euroopan automyynnin<br />
rakenteeseen verrattuna on pitkällä<br />
aikajänteellä ollut kuitenkin dieselmoottorien<br />
suosio.<br />
Viimeisen vuosikymmenen aikana<br />
useimmissa maissa dieselien osuus uusien<br />
henkilöautojen autojen myynnistä<br />
on ollut 50–70 prosenttia. Vuosina 2006-<br />
2016 Euroopassa dieselien myynti laski<br />
niukasti alle 50 prosentin vain vuosina<br />
2009 ja 2016.<br />
Monissa maissa dieselien osuus viimeisen<br />
kymmenvuotiskauden aikana on ollut<br />
yli 70 prosenttia. Esimerkiksi Luxembourgissa<br />
dieselien myynti putosi ensimmäisen<br />
kerran alle 70 prosentin vasta<br />
vuonna 2016.<br />
Suomessa dieselien huippuvuosi oli<br />
2008, jolloin uusien autojen myynnistä<br />
dieseleitä oli 49,6 prosenttia.<br />
Dieselit olivat Suomessa kauppapolitiikan<br />
uhri<br />
Dieselmoottorien alhaisen suosion Suomessa<br />
selittävät muutamat historialliset<br />
syyt. Autojen tuonnin vapauduttua toisen<br />
maailmansodan jälkeen Suomeen<br />
tuotiin kauppapoliittisista syistä autoja<br />
eniten Neuvostoliitosta ja muista sen<br />
kanssa blokkiutuneista maista. Näissä<br />
On täysin mahdollista,<br />
että hyvin suuri osa dieselautojen<br />
polttoaineesta<br />
valmistetaan lähitulevaisuudessa<br />
maaperästä<br />
pumpattavan öljyn sijasta<br />
yhteiskuntajätteistä.<br />
Väliaikaiseksi säädetty<br />
dieselvero on edelleen<br />
voimassa. Nykyisin se<br />
tunnetaan nimellä ”käyttövoimavero”.<br />
maissa henkilöautojen dieselmoottorit<br />
olivat tuntemattomia. Dieselit siellä olivat<br />
yleisiä vain raskaissa työkoneissa ja<br />
panssarivaunuissa. DDR:ssä valmistetut<br />
autot olivat poliittisesti päätettyinä jopa<br />
kaksitahtisilla bensiinimoottoreilla varustettuja.<br />
Neuvostoliitto ja sen liittolaismaat olivat<br />
tuolloin Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita,<br />
joille autojenkin tuonti<br />
voitiin maksaa bilateraalisilla sopimuksilla.<br />
Niinpä näiden maiden tuotevalikoimasta<br />
puuttuvat dieselautot olivat<br />
ei-toivottuja kulutushyödykkeitä. Tämän<br />
politiikan seurauksena dieselmoottoreille<br />
säädettiin käyttövoimavero, joka teki<br />
dieselautot epätaloudellisiksi bensiinimoottorisiin<br />
verrattuna. Samaa poliittista<br />
ohjausta toteutti sittemmin myös kansallinen<br />
öljy-yhtiö Neste, joka keskittyi liikennepolttoaineissa<br />
bensiinin tuotantoon ja<br />
luopui raskaan kaluston käyttämän dieselin<br />
markkinaosuudesta pääasiassa neuvostoliittolaistaustaisen<br />
Teboilin hyväksi.<br />
Syy dieselmoottoreiden perinteisesti<br />
alhaiseen suosioon Suomessa johtuu siis<br />
ennen kaikkea niiden poliittisesti sopimattomasta<br />
roolista. Vuonna 1952 perustettu<br />
Dieselliitto yritti aikoinaan julkisesti<br />
puolustaa dieselin asemaa taloudellisena<br />
ajoneuvojen voimanlähteenä, mutta heikoin<br />
tuloksin. Väliaikaiseksi säädetty dieselvero<br />
on edelleen voimassa. Nykyisin<br />
se tunnetaan nimellä ”käyttövoimavero”.<br />
Autojen maahantuojat painottivat luonnollisesti<br />
tuotevalikoimansa myös bensiiniautoihin.<br />
Dieselien kehitys vauhdittui<br />
1990-luvulla<br />
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että<br />
ennen 1980–lukua länsimaisetkaan henkilöautojen<br />
dieselmoottorit eivät olleet<br />
käyttäjän kannalta henkilöautoissa kovinkaan<br />
kilpailukykyisiä bensiinimoottoreihin<br />
verrattuna. Vasta myöhemmin<br />
dieselmoottorien tekniikka on kehittynyt<br />
siinä määrin, että niiden suosio myös<br />
henkilöautoissa perustuu ennen kaikkea<br />
käyttömukavuuteen, pieneen kulutukseen<br />
ja saasteettomuuteen. Viimeisen<br />
vuosikymmenen aikana etenkin dieselmoottoreiden<br />
ympäristöystävällisyys ja<br />
taloudellisuus ovat aiheuttaneet niiden<br />
suosion kasvun Euroopan lisäksi myös<br />
muualla maailmassa.<br />
VW:n päästöskandaali harhauttaa<br />
Vuonna 2016 dieselmoottorien osuus<br />
uusien autojen myynnissä putosi ensimmäisen<br />
kerran sitten vuoden 2009<br />
alle puoleen uusien autojen myynnistä.<br />
Yhtenä syynä tähän oli melko varmasti<br />
VW:n jääminen kiinni USA:ssa päästöjen<br />
valvonnassa käytetyn ohjelmiston manipuloinnista.<br />
Tämän jälkeen dieselautot on<br />
etenkin mediassa leimattu bensiinimoottoreita<br />
saastuttavimmiksi auton voiman<br />
lähteiksi vaikka ns. skandaalissa ei ollut<br />
lainkaan siitä kysymys. On täysin unohtunut<br />
se, että dieselmoottorissa polttoaineen<br />
palaminen tapahtuu tuntuvasti<br />
tehokkaammin kuin bensiinikäyttöisessä<br />
ottomoottorissa. Polttoainetalous dieselmoottorissa<br />
on merkittävästi parempi<br />
kuin bensiinimoottorissa. Tehokkaampi<br />
Dieselmoottorin polttoainetalous<br />
on merkittävästi<br />
parempi kuin bensiinimoottorissa.<br />
palaminen näkyy ennen kaikkea tuntuvasti<br />
pienempinä pakokaasujen häkäpitoisuuksina.<br />
Dieselin ongelmana ovat häkäpäästöjen<br />
asemasta olleet hiukkaspäästöt. Viimeisten<br />
teknisten sovellusten; hiukkassuodattimien<br />
ja urea-ruiskutuksen myötä<br />
tämäkin ongelma on jäänyt historiaan.<br />
Dieselmoottorit ovat tekniikaltaan yksinkertaisempia<br />
ja toimintavarmempia,<br />
taloudellisempia ja suuremman vääntönsä<br />
ansiosta käytössä mukavampia kuin<br />
bensiinimoottorit. Enemmistö Euroopan<br />
autoilijoista ei voi olla väärässä.<br />
Bio-diesel on ympäristöteko<br />
Nykyisin dieselmoottoreiden etuna on<br />
myös niiden käyttämä polttoaine. Suomalaiset<br />
Neste ja St1 ovat pioneereja biopolttoaineiden<br />
kehittämisessä. On täysin<br />
mahdollista, että hyvin suuri osa dieselautojen<br />
polttoaineesta valmistetaan lähitulevaisuudessa<br />
maaperästä pumpattavan<br />
öljyn sijasta yhteiskuntajätteistä.<br />
Kylmänä vuodenaikana moottorin esilämmitys<br />
on erittäin tärkeää, sillä pakoputkiston<br />
osana olevan hiukkaskatalysaattorin<br />
nopea lämpeneminen on sen<br />
toiminnan kannalta olennainen tekijä.<br />
On täysin mahdollista, että diesel on tulevaisuudessa<br />
viimeinen öljypohjainen autojen<br />
polttoaine ennen vedyllä toimivien<br />
autojen vallankumousta.