Ikääntyneiden epilepsia - Epilepsialiitto
Ikääntyneiden epilepsia - Epilepsialiitto
Ikääntyneiden epilepsia - Epilepsialiitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Martti Solismaa<br />
Epilepsia ja<br />
ikääntyminen
Julkaisija<br />
<strong>Epilepsialiitto</strong> - Epilepsiförbundet ry<br />
2. painos<br />
Valokuvat<br />
Martti Solismaa<br />
Ulkoasu ja taitto<br />
Heli Hirvonen<br />
Martti Solismaa<br />
Epilepsia ja ikääntyminen<br />
Painopaikka<br />
Hämeen Kirjapaino Oy 2004<br />
ISBN 952-5387-06-2<br />
Oppaan kustantamista on tukenut<br />
UCB Pharma Oy Finland
Sisältö<br />
■ Lukijalle 3<br />
■ Mitä <strong>epilepsia</strong> on 4<br />
Sähköiset aivomme 4<br />
Epilepsia: häiriö aivojen sähköisessä toiminnassa 5<br />
■ <strong>Ikääntyneiden</strong> <strong>epilepsia</strong> 6<br />
Sairaudet <strong>epilepsia</strong>n taustalla 6<br />
Epilepsiakohtaukset ikääntyneillä 7<br />
Hyvä tietää kohtauksista 8<br />
■ Miten <strong>epilepsia</strong> todetaan 10<br />
EEG-tutkimus 11<br />
Aivojen kuvantaminen 11<br />
■ Epilepsian hoito 12<br />
Lääkehoito 13<br />
Motivointi 13<br />
Epilepsiakohtauksen ensiapu 14<br />
Pitkittynyt <strong>epilepsia</strong>kohtaus 15<br />
Ensiapulääkityksen käyttö 15<br />
■ Lääkehoidon erityispiirteitä 18<br />
Lääkehoidon toteutus 18<br />
Lääkkeiden yhteisvaikutukset 19<br />
■ Epilepsia ja arkielämä 20<br />
Epilepsiaan liittyvien riskien hallinta 21<br />
Kuntoutus 22<br />
Muisti ja mieliala 22<br />
Vertaistuki 23<br />
Epilepsia ja ajokyky 23<br />
Epilepsialiiton senioritoiminta 24<br />
Taulukko 1: Epilepsian syyt ikääntyneillä 7<br />
Taulukko 2: Paikallisalkuisten kohtausten luokittelu ja tavallisimmat oireet 9<br />
Taulukko 3: Epilepsialääkkeet ja niiden tavallisimmat haittavaikutukset aikuisilla 16<br />
2
Lukijalle<br />
Tämä opas on suunnattu erityisesti <strong>epilepsia</strong>an<br />
iäkkäänä sairastuneille. Epilepsia on<br />
ikääntyvien kolmanneksi yleisin neurologinen<br />
sairaus aivoverenkiertohäiriöiden ja<br />
dementiasairauksien jälkeen.<br />
Epilepsiaan sairastutaan useimmiten joko<br />
lapsena tai yli 70-vuotiaana. Riski sairastua<br />
<strong>epilepsia</strong>an on alimmillaan 20–40 -vuotiaana.<br />
Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen sairastumisriski<br />
kasvaa tasaisesti. Jo nyt enemmistö<br />
sairastuneista on ikäihmisiä. Suurten<br />
ikäluokkien alkaessa ikääntyä <strong>epilepsia</strong><br />
yleistyy edelleen. Tämä johtuu <strong>epilepsia</strong>a<br />
aiheuttavien sairauksien yleisyydestä iäkkäässä<br />
väestössä.<br />
3<br />
Korkea ikä ja siihen liittyvät monet oheissairaudet<br />
tuovat <strong>epilepsia</strong>n taudinmääritykseen<br />
ja hoitoon monia erityispiirteitä, joita<br />
tässä oppaassa käsitellään. Epilepsia mielletään<br />
usein lasten ja nuorten sairaudeksi.<br />
Tämä käsitys on omiaan vaikeuttamaan <strong>epilepsia</strong>an<br />
asennoitumista, jos sairastuu myöhemmällä<br />
iällä.<br />
Asiallisen tiedon merkitys sairauteen sopeutumisessa<br />
on suuri. Toivon oppaasta<br />
olevan hyötyä niin potilaalle kuin hänen läheisilleenkin<br />
uudessa elämäntilanteessa. Kiitän<br />
dosentti Reetta Kälviäistä asiantuntija-avusta<br />
ja tuesta tämän oppaan kirjoittamisessa.<br />
Mikkelissä<br />
Martti Solismaa
Mitä <strong>epilepsia</strong> on<br />
Sähköiset aivomme<br />
Aivot ovat yksi luonnon monimutkaisimmista<br />
järjestelmistä. Aivojen kuorikerroksessa<br />
on miljardeja hermosoluja. Jokainen<br />
hermosolu on yhteydessä toisiin<br />
hermosoluihin jopa tuhansilla hermosäikeillä.<br />
Viestiä hermosolusta toiseen välittävät<br />
hermovälittäjäaineet. Osa hermovälittäjäaineista<br />
on kiihdyttäviä, osa estäviä. Osa säätelee<br />
kiihdyttävien ja estävien hermovälittä-<br />
4<br />
jäaineiden välistä tasapainoa. Viesti hermosolusta<br />
toiseen kulkee sähköisenä kalvojännitteenä<br />
solukalvossa.<br />
Aivotoiminta on jatkuvaa, tarkoin<br />
kontrolloitua, sähköistä toimintaa, olipa<br />
kyse aistihavainnoista, muistista, ajattelusta,<br />
puhumisesta tai liikkumisesta. Aivojen<br />
toiminta on joustavaa ja jatkuvasti muuttuvaa,<br />
sillä aivojen käyttö ja aivoihin tuleva informaatiovirta<br />
muovaavat aivojamme koko
ajan.Aivot eivät kulu käytöstä, vaan tarvitsevat<br />
monipuolista virikettä ja toimintaa.<br />
5<br />
Monet sairaudet voivat häiritä aivojen herkkää<br />
ja monimutkaista tasapainoa. Tällaisia<br />
ovat erityisesti aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat<br />
ja aivokasvaimet. Myös dementoivat<br />
sairaudet ja aineenvaihduntasairaudet voivat<br />
altistaa aivojen sähköisen toiminnan häiriöille.<br />
Osa näistä sairauksista voi johtaa <strong>epilepsia</strong>n<br />
kehittymiseen.<br />
Epilepsia: häiriö aivojen<br />
sähköisessä toiminnassa<br />
Epileptisen kohtauksen aiheuttaa häiriö<br />
aivojen sähköisessä toiminnassa.<br />
Epätasapaino kiihdyttävien ja estävien hermovälittäjäainejärjestelmien<br />
välillä johtaa<br />
purkaukselliseen aivosähkötoiminnan häiriöön.<br />
Häiriö voi olla paikallinen tai levitä eli<br />
yleistyä laajemmalle alueelle aivokuorella.<br />
Tällöin syntyvän ohimenevän aivojen toimintahäiriön<br />
oireet riippuvat purkauksen sijainnista<br />
ja leviämisestä aivoissa.Tavallisimpia<br />
oireita ovat tajunnan häiriöt, kouristelu, aistihäiriöt<br />
tai poikkeava käyttäytyminen. Kuka<br />
tahansa voi saada yksittäisen epileptisen<br />
kohtauksen elämänsä aikana. Epilepsiasta on<br />
kyse vasta, jos henkilöllä on taipumus saada<br />
epileptisiä kohtauksia toistuvasti. ■<br />
Muistiinpanoja<br />
________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________
<strong>Ikääntyneiden</strong> <strong>epilepsia</strong><br />
Iäkkäänä <strong>epilepsia</strong>an sairastuvien osuus on<br />
noussut tasaisesti ja nousee edelleen.<br />
Tämä johtuu eliniän noususta ja ikääntymiseen<br />
liittyvien sairauksien yleistymisestä.Valtaosalla<br />
iäkkäänä <strong>epilepsia</strong>an sairastuneista<br />
kohtaukset saadaan hyvin lääkityksellä hallintaan.<br />
Sairaudet<br />
<strong>epilepsia</strong>n taustalla<br />
Ikääntymiseen liittyviä sairauksia ovat esim.<br />
aivoverenkierron häiriöt ja aivovammat. Lähes<br />
puolella yli 60-vuotiaista epilep-<br />
6<br />
sian syynä on aivoverenkierron häiriö.<br />
Noin 5 %:lla <strong>epilepsia</strong>n syynä on aivokasvain<br />
ja yli 15 %:lla dementoiva sairaus, kuten<br />
Alzheimerin tauti.<br />
Harvinaisia <strong>epilepsia</strong>n syitä ovat mm. keskushermostotulehduksen<br />
jälkitila, synnynnäinen<br />
aivoverisuonten rakennevika ja aineenvaihduntasairauksien,<br />
esim. sokeritautiin<br />
liittyvän matalan verensokerin aiheuttama<br />
aivovaurio. Myös sydänperäiset syyt, vakava<br />
rytmihäiriö tai sydänpysähdys, saattavat<br />
vaurioittaa aivoja ja johtaa <strong>epilepsia</strong>n kehittymiseen.
Kolmasosalla <strong>epilepsia</strong>n syy jää avoimeksi.<br />
Tällöin taustalla voi olla vanha, aikanaan<br />
mahdollisesti mitättömältäkin tuntunut<br />
aivovamma.Tällä hetkellä <strong>epilepsia</strong>a sairastaa<br />
yli 65-vuotiaista noin 1,5 %, eli <strong>epilepsia</strong>a<br />
esiintyy yli 65-vuotiailla kaksi kertaa enemmän<br />
kuin 25–65 -vuotiailla.<br />
Epilepsian tutkiminen ja taudinmääritys<br />
on iäkkäällä usein vaikeampaa<br />
kuin nuorella. Oheissairaudet vaikeuttavat<br />
taudinmääritystä. Myös muut sairaudet voivat<br />
aiheuttaa kohtauksellisia oireita, joiden<br />
erottaminen <strong>epilepsia</strong>sta voi olla hankalaa.<br />
Tällaisia muita kohtausmaisia oireita aiheuttavia<br />
sairauksia ovat esim.<br />
• sydämen rytmihäiriöt<br />
• verenpaineen vaihtelut, pyörtyminen<br />
• ohimenevät aivoverenkierron häiriöt<br />
• psykiatriset tilat<br />
• lääkesivuvaikutukset<br />
• alkoholin ongelmakäyttö<br />
Toisaalta ikäihmisen <strong>epilepsia</strong>oire voi jäädä<br />
määrittämättä. Epilepsiakohtaus voidaan tulkita<br />
esim. vapina- tai pyörtymiskohtaukseksi.<br />
Epilepsiakohtaukset<br />
ikääntyneillä<br />
Epilepsiakohtaukset jaotellaan eri tyyppeihin<br />
oireiden ja tutkimuslöydösten perusteella.<br />
Iäkkäällä <strong>epilepsia</strong> on käytännössä lähes<br />
aina paikallisalkuinen eli kohtaus alkaa<br />
tietystä aivojen kohdasta. Noin 25 %:lla<br />
sähköpurkaus voi yleistyä molempiin aivojen<br />
puoliskoihin ja kohtaus etenee tajuttomuuskouristuskohtaukseksi.<br />
7<br />
Taulukko 1<br />
Epilepsian syyt ikääntyneillä<br />
Yleisimmät<br />
Aivoverenkierron häiriö 48 %<br />
Dementoiva sairaus 15 %<br />
(esim. Alzheimerin tauti)<br />
Aivokasvain 5 %<br />
Harvinainen<br />
Keskushermostotulehduksen jälkitila,<br />
Synnynnäinen aivoverisuonten<br />
rakennevika<br />
Aineenvaihduntasairauksien tai sydänperäisten<br />
syiden aiheuttama aivovaurio<br />
Syy avoin<br />
Syy avoin 30 %,<br />
taustalla saattaa olla esimerkiksi<br />
vanha, lievä aivovamma<br />
Alzheimerin dementiassa <strong>epilepsia</strong>oire voi<br />
ilmetä suoraan yleistyvänä tajuttomuuskouristuskohtauksena<br />
tai ns. myoklonisena<br />
kohtauksena. Myoklonisen kohtauksen oireena<br />
ovat lihasten äkilliset, lyhyet nykäykset.<br />
Kohtauksen saanut ei tällöin menetä tajuntaansa.
Mikäli henkilöllä on todettu <strong>epilepsia</strong>lle<br />
altistava sairaus, esim. aivoinfarkti,<br />
voidaan <strong>epilepsia</strong>diagnoosi asettaa<br />
usein jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen.<br />
Äkillisen aivoverenkiertohäiriön yhteydessä,<br />
usein ensimmäisen vuorokauden aikana, voi<br />
ilmaantua epileptistyyppinen kohtaus. Tämä<br />
ei tarkoita, että henkilöllä olisi <strong>epilepsia</strong>.Tällainen<br />
ensimmäisen viikon aikana sairastettu,<br />
ns. akuutti symptomaattinen kohtaus,<br />
kuitenkin lisää riskiä sairastua myöhemmin<br />
aivoverenkiertohäiriön aiheuttamaan <strong>epilepsia</strong>an.<br />
Paulan tarina<br />
- Kenenkään ei pitäisi ottaa <strong>epilepsia</strong>a hirveän<br />
raskaasti, jos se osuu kohdalle, lohduttaa<br />
65-vuotias Paula Väisänen.<br />
Hän asuu omassa asunnossa ja toteaa napakasti,<br />
että ainahan jotain saattaa tapahtua,<br />
vaikka joku olisi paikallakin.<br />
- En pelkää. Olen päättänyt pärjätä.<br />
Paula itse sairastui <strong>epilepsia</strong>an kaksi ja puoli<br />
vuotta sitten, aivoleikkauksen jälkeen.Toimivaa<br />
lääkitystä haettiin yhdessä hoitavan neurologin<br />
kanssa pari vuotta. Nyt Paula syö<br />
kahta <strong>epilepsia</strong>lääkettä ja kohtaustilanne on<br />
paljon parempi.<br />
- Muistin kanssa ei onneksi ole ongelmia ja<br />
osaan annostella lääkkeeni.<br />
8<br />
Hyvä tietää<br />
kohtauksista<br />
Kohtaus kestää tavallisesti lyhyen aikaa,<br />
1–3 minuuttia. Kohtaus loppuu itsestään.<br />
Kohtauksen alettua sen kulkuun ei voi vaikuttaa.<br />
Kohtauksen saanut henkilö ei tunne<br />
kipua, eikä tajuttomuuskohtauksesta jää hänelle<br />
muistikuvia. Joskus kohtauksen jälkeiset<br />
oireet, kuten väsymys, sekavuus tai aikaisemman<br />
halvausoireen voimistuminen, voivat<br />
pitkittyä ja kestää päiviä. ■<br />
Paula käy kerran puolessa vuodessa verikokeissa<br />
ja viikko sen jälkeen neurologilla. Hän<br />
on kertonut vastaanotolla muusta lääkityksestään<br />
ja <strong>epilepsia</strong>an liittyvistä asioista.<br />
- Muut lääkkeeni eivät sotke millään tavalla<br />
<strong>epilepsia</strong>lääkitystä.<br />
- Viimekertainen lääkärini oli aivan ihana.<br />
Kerroin hänelle olleeni Epilepsialiiton kuntoutumiskurssilla.<br />
Paula viihtyi kurssilla.<br />
- Lähtisin uudestaan. Kurssilla saa ystäviä ja<br />
kuulee muiden tarinoita. Osa pärjää yhdellä<br />
lääkkeellä. Myös ihmisten suhtautuminen <strong>epilepsia</strong>an<br />
vaihtelee. Joku ei olisi aluksi kertonut<br />
edes perheelleen.<br />
Paula on kertonut avoimesti <strong>epilepsia</strong>staan.<br />
- En tietenkään aivan ventovieraille, mutta<br />
aina tarpeen vaatiessa.
Taulukko 2:<br />
Paikallisalkuisten kohtausten luokittelu ja tavallisimmat oireet<br />
Yksinkertainen<br />
paikallisalkuinen kohtaus<br />
Tajunta säilyy normaalina<br />
Motoriset oireet:<br />
Raajojen kouristelu<br />
Katseen, pään tai<br />
vartalon asennon muutos<br />
Ääntely, puheen pysähtyminen<br />
Aistimusoireet:<br />
Tunto-, näkö- tai kuulo-oire<br />
Haju- tai makuoire<br />
Huimaus<br />
Autonomiset<br />
eli sisälmyshermosto-oireet:<br />
Sydämentykytys<br />
Rintalastan takainen nouseva tuntemus<br />
Ihon punoitus, kalpeneminen<br />
Psyykkiset oireet:<br />
Puheen tuoton häiriö<br />
Muistihäiriö<br />
Ennen koetun tunne (déja vu)<br />
Pelon, ahdistuksen, mielihyvän tunne<br />
Monimuotoinen<br />
paikallisalkuinen kohtaus<br />
Ilmenee kuten yksinkertainen kohtaus.<br />
Lisäksi henkilön tajunta hämärtyy<br />
jossakin kohtauksen vaiheessa.<br />
Kohtaukseen saattaa liittyä tahattomia<br />
epätarkoituksenmukaisia liikkeitä eli<br />
automatismeja.Tällaisia ovat esim.<br />
suun maiskuttelu ja vaatteiden hypistely.<br />
9<br />
Toissijaisesti<br />
yleistynyt kohtaus<br />
Paikallisalkuinen kohtaus voi yleistyä<br />
tajuttomuus-kouristuskohtaukseksi,<br />
jos aivosähköinen purkaus leviää kohtauspesäkkeestä<br />
molempiin aivopuoliskoihin.<br />
Henkilö menettää tajuntansa ja kaatuu.<br />
Ihonväri muuttuu sinertäväksi ja suusta voi<br />
tulla vaahtoa. Lihakset jäykistyvät,<br />
henkilö voi purra kieleensä.<br />
Virtsa ja uloste voivat karata.<br />
Jäykistymisvaihetta (tooninen vaihe)<br />
seuraavat noin 20 sekunnin kuluttua<br />
pari minuuttia kestävät, nykivät, lihaskouristukset<br />
(klooninen vaihe).<br />
Kohtausta seuraa ns. jälkiuni,<br />
josta henkilö on herätettävissä.<br />
Herättyään henkilö on jonkin aikaa<br />
sekava.Tajunta voi olla hämärtynyt.<br />
Päänsärkyä ja lihaskipuja voi esiintyä.
Miten <strong>epilepsia</strong> todetaan<br />
Aikuisen ja ikääntyneen henkilön <strong>epilepsia</strong>n<br />
toteaminen, tutkimusten suunnittelu<br />
ja arviointi sekä lääkehoidon suunnittelu<br />
ja toteutus kuuluvat neurologian erikoislääkärille.<br />
Erityisesti ikääntyneen henkilön<br />
<strong>epilepsia</strong>n toteaminen on vaativaa<br />
ja edellyttää monialaista yhteistyötä.<br />
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien, dementoituneiden<br />
potilaiden <strong>epilepsia</strong>n diagnostiikasta<br />
ja hoidosta voi vastata oma hoitava<br />
lääkäri, tarvittaessa neurologia konsultoiden.<br />
Epilepsian määrittelyn ja arvioinnin<br />
perustana on tarkka kohtauskuvaus.<br />
10<br />
Erityisen tärkeä on ulkopuolisen silminnäkijän<br />
antama kuvaus oireesta. Ulkopuolinen<br />
näkee kohtauksesta usein sellaisia asioita,<br />
joita kohtauksen saanut ei muista. Myös<br />
kohtauksen saaneen antama kuvaus on tärkeä.<br />
Tarvittaessa kohtausoireen selvittelyyn<br />
osallistuu esim. sisätautilääkäri, erityisesti<br />
mikäli epäillään sydänperäistä syytä.<br />
Epilepsian diagnoosi perustuu pääosin<br />
kolmeen tutkimukseen:<br />
1) neurologin tekemä tutkimus<br />
2) EEG<br />
3) aivojen kuvantaminen<br />
(magneettikuvaus<br />
tai tietokonekerroskuvaus)
Neurologin perusteellisessa tutkimuksessa<br />
selvitetään tarkasti lapsuuden ja varhaiskehityksen<br />
vaiheet, aiemmat sairaudet ja vammat.<br />
Myös lähisuvussa mahdollisesti esiintyneet<br />
kohtaukselliset tilat kartoitetaan.<br />
Neurologinen tutkimus, sydämen ja verisuoniston<br />
tila ja potilaan yleistilan arviointi antavat<br />
usein viitteitä kohtauksen luonteesta,<br />
jopa häiriöpesäkkeen sijainnista. Neurologisen<br />
tutkimuksen yhteydessä tehdään peruslaboratoriokokeet.<br />
Epilepsiapotilaan neurologisen<br />
tutkimuksen tulos voi myös olla täysin<br />
normaali, eli tutkimuksessa ei tule esiin<br />
mitään <strong>epilepsia</strong>a selittävää.<br />
EEG-tutkimus<br />
Aivosähkötutkimus (EEG) otetaan aina, kun<br />
epäillään <strong>epilepsia</strong>kohtausta. EEG-tutkimuksessa<br />
pään iholle kiinnitettävät herkät levyanturit<br />
mittaavat kallon läpi tulevaa, isoaivojen<br />
kuorikerroksen sähköistä toimintaa. Tutkimus<br />
on vaivaton, verrattavissa esim. sydänfilmin<br />
ottamiseen.<br />
EEG-tutkimus kestää noin puoli tuntia. EEG<br />
auttaa kohtausoireen selvittelyssä ja luokittelussa.<br />
Epilepsiahäiriö voi näkyä EEG:ssä paikallisesti<br />
poikkeavana aivosähkötoimintana. Kohtausten<br />
välillä rekisteröity EEG voi myös olla<br />
täysin normaali, vaikka henkilöllä on <strong>epilepsia</strong>.<br />
Erityistilanteissa voidaan EEG:tä rekisteröidä<br />
kannettavaan nauhuriin useiden vuorokausien<br />
ajalta. Tällöin on kyse pitkäaikais-eeg-rekisteröinnistä.<br />
Tarvittaessa on käytettävissä muitakin<br />
erikoistekniikoita mahdollisen aivosähköhäiriön<br />
rekisteröimiseksi.<br />
11<br />
Aivojen kuvantaminen<br />
Aivojen kuvantamistutkimukset ovat olennainen<br />
osa <strong>epilepsia</strong>tutkimusta. Seitsemänkymmentäluvun<br />
lopulla kehitetty aivojen tietokonekerroskuvaus<br />
(TT) paransi <strong>epilepsia</strong>n<br />
syiden selvittämistä merkittävästi. TT-kuvauksessa<br />
röntgensäteiden avulla saadaan<br />
tietokoneen muovaama poikkileikkauskuva<br />
aivoista useassa eri tasossa.<br />
Epilepsian syiden selvittämisessä pään magneettikuvaus<br />
on syrjäyttänyt TT-tutkimuksen.<br />
Magneettikuvauksessa ei käytetä lainkaan<br />
röntgensäteitä. Kudos altistetaan voimakkaille<br />
magneetti-impulsseille, jotka aiheuttavat kudoksissa<br />
herkillä antureilla mitattavia hetkellisiä<br />
muutoksia. Kuvaus on vieläkin tarkempi<br />
kuin TT-tutkimus. Mahdolliset kohtauksille altistavat<br />
synnynnäiset verisuonimuutokset tai<br />
esim. aivokasvain saadaan paremmin näkyviin.<br />
Magneettikuvausta ei voida tehdä, jos<br />
potilaalla on sydämentahdistin, sähköinen<br />
pumppulaite tai esim. vanhoja metallisirpaleita<br />
kehossa.<br />
Aivokasvain on kolmanneksi yleisin ensimmäisen<br />
epileptisen kohtauksen aiheuttaja<br />
iäkkäällä. On erittäin tärkeää, että nämä leikkauksella<br />
hoidettavat <strong>epilepsia</strong>n syyt saadaan<br />
selville varhaisessa vaiheessa. Aivojen<br />
kuvaus voi olla täysin normaali, vaikka<br />
henkilöllä todetaankin <strong>epilepsia</strong>. ■
Epilepsian<br />
hoito<br />
Epilepsian hyvä hoito on pitkäjänteistä,<br />
monialaista yhteistyötä sairastuneen, hänen<br />
läheistensä, terveydenhuollon ammattilaisten<br />
ja muiden yhteistyötahojen välillä.<br />
Epilepsian hoidon tavoite on aina kohtauksettomuus,<br />
sillä jokainen kohtaus<br />
vaikuttaa haitallisesti aivoihin.<br />
Hyvä hoito sisältää lääketieteellisen hoidon<br />
suunnittelun, aloittamisen ja seurannan. Lisäksi<br />
tarvitaan tietoa sairaudesta ja sosiaaliturvasta<br />
sekä sopeutumista edistävää kuntoutusta.<br />
Hoito- ja kuntoutusjärjestelmän<br />
tavoitteena on, että <strong>epilepsia</strong>a sairastava voi<br />
elää itsenäistä, monipuolista ja aktiivista elämää<br />
turvallisin mielin.<br />
Lääkehoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta<br />
kuuluvat neurologin vastuulle etenkin<br />
sairauden alkuvaiheessa. Hyvässä hoitotasapainossa<br />
olevaa <strong>epilepsia</strong>a voidaan seurata<br />
myös terveyskeskuksessa. Ongelmien ilmetessä<br />
<strong>epilepsia</strong>a sairastavan on päästävä pikaisesti<br />
erikoissairaanhoidon piiriin.<br />
Lääkäri ja potilas suunnittelevat lääkehoidon<br />
ja sen aloituksen. Lääkehoito perustuu tietoon<br />
<strong>epilepsia</strong>tyypistä, muista oheissairauk-<br />
12<br />
sista ja lääkkeistä. Hoitavan lääkärin on tiedettävä,<br />
käyttääkö potilas muita resepti-, itsehoito-<br />
tai luonnonlääkkeitä <strong>epilepsia</strong>- ja<br />
muiden lääkkeiden mahdollisten yhteisvaikutusten<br />
vuoksi.<br />
Epilepsiaa sairastavan on saatava hoitopaikastaan<br />
riittävät tiedot sairaudestaan,<br />
hoitovaihtoehdoista ja lääkkeiden<br />
haittavaikutuksista. Lisäksi hän<br />
tarvitsee selkeät ohjeet, kuinka ottaa yhteyttä<br />
hoidosta vastaavaan terveydenhuollon<br />
yksikköön ongelmatilanteissa.
Epilepsian hoidon toteutuksessa ja seurannassa<br />
on erityisen tärkeää luoda vakiintunut,<br />
luottamuksellinen ja pitkäjänteinen<br />
hoitosuhde nimettyyn terveydenhuollon<br />
yksikköön ja siellä työskenteleviin. Epilepsiahoitajan<br />
rooli hoitotiimissä on suuri.<br />
Hän vastaa osaltaan neuvonnasta, ohjauksesta,<br />
tiedottamisesta ja toimii lääketieteellisen<br />
hoidon helposti tavoitettavana<br />
yhteyshenkilönä.<br />
Lääkehoito<br />
Epilepsiakohtausta ei voi ennakoida, ja vain<br />
säännöllinen lääkehoito estää kohtauksia.<br />
Lääkehoito kestää pitkään, vähintään vuosia.<br />
Lääkehoidon seuranta edellyttää säännöllisiä<br />
tarkastuksia terveydenhuollon yksikössä<br />
ja etenkin alkuvaiheessa säännöllisiä<br />
verikokeita. Lääkkeillä saattaa olla sivuvaikutuksia,<br />
mutta niiden esiintyminen on<br />
yksilöllistä.<br />
Valtaosa ikääntyneiden paikallisalkuisista<br />
epilepsioista saadaan hyvään<br />
kohtaustasapainoon yhdellä lääkkeellä.<br />
Osalla potilaista joudutaan käyttämään kah-<br />
Muistiinpanoja<br />
13<br />
den tai useamman lääkkeen yhdistelmää.Tavoitteena<br />
on löytää mahdollisimman tehokas,<br />
helposti toteutettava lääkitys, jolla olisi<br />
mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia.<br />
Motivointi<br />
Säännöllinen ja tehokas lääkehoito on<br />
koko <strong>epilepsia</strong>hoidon peruspilari. Jos<br />
lääkehoidon toteutus ontuu, kärsii <strong>epilepsia</strong>n<br />
koko hoito. Huonossa hoitotasapainossa<br />
oleva <strong>epilepsia</strong> heijastuu laajasti ihmisen<br />
ja hänen läheistensä elämänlaatuun ja turvallisuuteen.<br />
Siksi on alusta lähtien panostettava<br />
lääkehoidon onnistumisen kannalta olennaisiin<br />
tekijöihin. Näitä ovat sivuvaikutusten<br />
minimointi, kohtauskalenterin käyttö, annostelun<br />
selkeys ja lääkkeen muistamista tukevat<br />
järjestelyt kotona.<br />
Mikäli lääkehoidossa ilmenee ongelmia,<br />
on arkailematta otettava yhteyttä<br />
hoitavaan yksikköön. Tällöin ongelmakohtia<br />
voidaan pohtia yhdessä lääkärin kanssa<br />
ja miettiä, miten ratkaista tilanne. Ajan<br />
myötä lääkehoidosta tulee osa päivittäistä<br />
rutiinia. ■<br />
_______________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________
Epilepsiakohtauksen ensiapu<br />
Tajuttomuus-kouristuskohtaus<br />
Kohtauksen saanut menettää<br />
tajuntansa, kaatuu ja vartalo jäykistyy.<br />
Kieli tai poski voi jäädä hampaiden<br />
väliin, jolloin suusta vuotaa verta.<br />
Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset.<br />
Hengitys salpautuu muutamaksi<br />
sekunniksi ja suusta voi tulla<br />
vaahtoa. Kouristuksia seuraa jälkiuni,<br />
josta henkilö on jo herätettävissä.<br />
• Pysy rauhallisena. Jokainen voi auttaa<br />
<strong>epilepsia</strong>kohtauksen saanutta.<br />
Ensiavun antaminen ei vaadi erityistaitoja.<br />
• Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta<br />
huolehdi siitä, ettei henkilö niiden aikana<br />
kolhi päätään tai muuten vahingoita<br />
itseään. Kouristelu kestää yleensä vain<br />
1–2 minuuttia.<br />
• Älä laita suuhun mitään,<br />
sillä se vaikeuttaa hengittämistä.<br />
• Yritä kääntää henkilö kylkiasentoon heti,<br />
kun kouristukset vähenevät. Näin hengitystiet<br />
pysyvät avoimina ja mahdolliset<br />
eritteet pääsevät valumaan ulos.<br />
• Avaa kiristävät vaatteet ja varmista,<br />
että henkilö pystyy hengittämään.<br />
14<br />
• Hälytä ambulanssi (112), jos kouristelu<br />
kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusii<br />
ennen kuin henkilö on ehtinyt<br />
toipua edellisestä kohtauksesta.<br />
• Varmista, että henkilö on kunnolla<br />
toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää,<br />
minne on menossa, ennenkuin jätät hänet.<br />
Kutsu ambulanssi, jos henkilö<br />
on loukkaantunut kohtauksen aikana.<br />
Jos et tiedä miten toimia,<br />
kysy neuvoa yleisestä<br />
hätänumerosta 112
Tajunnan hämärtymiskohtaus<br />
Kohtauksen aikana henkilö<br />
vaikuttaa sekavalta eikä ole<br />
täysin tietoinen ympäristöstään.<br />
Hän saattaa toistaa tiettyä<br />
mekaanista liikettä, esim. kävelee<br />
päämäärättömästi, hieroo käsiään,<br />
nyppii vaatteitaan tai maiskuttelee.<br />
Tajunta on hämärtynyt, hän ei<br />
tajua, mitä tapahtuu, eikä pysty<br />
vastaamaan kysymyksiin.<br />
• Pysyttele kohtauksen saaneen henkilön<br />
lähettyvillä ja yritä tarvittaessa varovasti<br />
ohjailla häntä siten, ettei hän vahingoita<br />
itseään. Kohtaus kestää yleensä vain<br />
muutaman minuutin.<br />
• Älä yritä estää henkilön liikkumista,<br />
sillä hän todennäköisesti vastustaa sinua.<br />
• Anna kohtauksen mennä ohi itsestään.<br />
Ellei niin käy 5 minuutin kuluessa,<br />
hälytä ambulanssi (112).<br />
• Älä poistu henkilön läheltä ennen kuin<br />
kohtaus on mennyt kokonaan ohi,<br />
ja anna hänen levätä tai nukkua,<br />
kunnes hän on täysin toipunut.<br />
Pitkittynyt <strong>epilepsia</strong>kohtaus<br />
Epilepsiakohtaus on pitkittynyt silloin, kun<br />
kohtaus jatkuu yhtäjaksoisesti yli 5 minuuttia,<br />
tai kun kohtaukset toistuvat ilman, että<br />
henkilö ehtii välillä toipua ennalleen. Mikäli<br />
<strong>epilepsia</strong>kohtaus pitkittyy, on hälytettävä<br />
ambulanssi (yleinen hätänumero<br />
112) ja toimitettava henkilö sairaalahoitoon.<br />
Pitkittynyt <strong>epilepsia</strong>kohtaus voidaan<br />
hoitaa tehokkaasti vain sairaalassa annettavalla<br />
lääkityksellä.<br />
Ensiapulääkityksen käyttö<br />
Epilepsiakohtauksen hoitoon on olemassa<br />
erityinen ensiapulääke. Säännöllisessä käytössä<br />
olevat <strong>epilepsia</strong>lääkkeet eivät auta<br />
kohtaustilanteessa.Vaikeahoitoisessa <strong>epilepsia</strong>ssa<br />
voidaan pitkittynyt kohtaus laukaista<br />
antamalla diatsepaamia peräruiskeena. Ensiapulääkkeen<br />
antaa aina toinen ihminen,<br />
jonka täytyy tietää, milloin kyseisen henkilön<br />
kohtaus on poikkeuksellisen pitkä ja<br />
vaatii ensiapulääkettä. Ensiapulääkkeen määrää<br />
hoitava lääkäri.<br />
Diatsepaamia (Diazepam®, Stesolid®)<br />
ei pidä käyttää kohtausten ennalta<br />
ehkäisyyn. Tiheä kohtauslääkkeen käyttö<br />
voi johtaa riippuvuuteen ja tehon heikkenemiseen.■<br />
15<br />
Osa <strong>epilepsia</strong>a sairastavista käyttää<br />
<strong>epilepsia</strong>ranneketta. Sitä voi tilata<br />
Epilepsialiitosta (09) 350 8230
Taulukko 3:<br />
Luettelo <strong>epilepsia</strong>lääkkeistä ja<br />
niiden tavallisimmista haittavaikutuksista aikuispotilailla<br />
Lähde: Reetta Kälviäinen, Opas aikuisen <strong>epilepsia</strong>sta 2004<br />
Haittavaikutukset ovat yksilöllisiä ja osa niistä häviää tai vähenee ajan myötä<br />
tai niihin voidaan vaikuttaa muuttamalla lääkeannosta tai annosteluohjetta.<br />
Jos potilas saa sietämättömiä, vakavia haittavaikutuksia, on lääkettä vaihdettava.<br />
Nämä vakavat haittavaikutukset ovat onneksi harvinaisia.<br />
Uusimpien lääkkeiden kaikki haittavaikutukset eivät ehkä vielä ole tiedossamme.<br />
Nimi (kauppanimi) tavallisia, lieviä sietämättömiä, vakavia<br />
haittavaikutuksia haittavaikutuksia<br />
Etosuksimidi väsymys luuydinvaurio<br />
(Suxinutin®) päänsärky<br />
hikka<br />
käyttäytymismuutokset<br />
vatsavaivat<br />
Fenytoiini väsymys yliherkkyysihottuma<br />
(Hydantin®) tasapainohäiriöt luuydinvaurio<br />
näköhäiriöt maksavaurio<br />
ikenien liikakasvu<br />
ääreishermoston vaurio<br />
myokloniset lihasnykäykset<br />
Gabapentiini väsymys psyykkiset häiriöt<br />
(Neurontin®) tasapainohäiriöt<br />
(Gabapentin Pliva®) vapina<br />
masentuneisuus<br />
painonnousu<br />
myokloniset lihasnykäykset<br />
Karbamatsepiini väsymys yliherkkyysihottuma<br />
(Neurotol®,Tegretol®) tasapainohäiriöt luuydinvaurio<br />
näköhäiriöt maksavaurio<br />
ripuli<br />
sydämen rytmihäiriöt<br />
natriumin niukkuus veressä<br />
myokloniset lihasnykäykset<br />
Klobatsaami väsymys psyykkiset häiriöt<br />
(Frisium®) ja ärtyisyys<br />
klonatsepaami alentunut lihasjänteys<br />
(Rivatril®) tiedonkäsittelyn ja<br />
oppimisen ongelmat<br />
huimaus<br />
painonnousu<br />
16
Nimi (kauppanimi) tavallisia, lieviä sietämättömiä, vakavia<br />
haittavaikutuksia haittavaikutuksia<br />
Lamotrigiini väsymys yliherkkyysihottuma<br />
(Lamictal®) tasapainohäiriöt<br />
näköhäiriöt<br />
päänsärky<br />
Levetirasetaami väsymys psyykkiset häiriöt<br />
(Keppra®) huimaus<br />
tasapainohäiriöt<br />
hermostuneisuus<br />
Okskarbatsepiini väsymys yliherkkyysihottuma<br />
(Trileptal®,Apydan®) huimaus<br />
natriumin niukkuus veressä<br />
myokloniset lihasnykäykset<br />
Tiagabiini huimaus psyykkiset häiriöt<br />
(Gabitril®) väsymys<br />
masentuneisuus<br />
vapina<br />
myokloniset lihasnykäykset<br />
Topiramaatti väsymys psyykkiset häiriöt<br />
(Topimax®) tasapainohäiriöt munuaiskivet<br />
tiedon käsittelyn ja voimakas painonlasku<br />
oppimisen ongelmat äkillinen silmänpaineen nousu<br />
masentuneisuus<br />
painon lasku<br />
tuntohäiriöt<br />
Valproaatti väsymys maksavaurio<br />
(Absenor®,Deprakine®, vapina vuototaipumus<br />
Orfiril®) pahoinvointi voimakas painonnousu<br />
hiustenlähtö<br />
lievä painonnousu<br />
hormonaaliset häiriöt<br />
Vigabatriini väsymys psyykkiset häiriöt<br />
(Sabrilex®) tasapainohäiriöt näkökentän kaventuma<br />
levottomuus<br />
painonnousu<br />
myokloniset lihasnykäykset<br />
17
Lääkehoidon<br />
erityispiirteitä<br />
Lääkityksen avulla kohtaukset saadaan<br />
ikääntyneillä yleensä hyvin hallintaan.<br />
<strong>Ikääntyneiden</strong> lääkehoidossa on kuitenkin<br />
huomioitava tietyt erityispiirteet.<br />
Lääkkeiden aineenvaihdunta hidastuu,<br />
erityisesti maksan ja munuaisten toiminnan<br />
muutosten myötä.<br />
Myös alttius sivuvaikutuksille kasvaa:<br />
• suurempi herkkyys allergisille reaktioille<br />
• lääkkeiden sydänvaikutukset voimistuvat,<br />
mm. alttius rytmihäiriöille<br />
• alttius verenkuvamuutoksille,<br />
valkosolujen vähyys, anemia<br />
• alttius hermoston ja<br />
henkisen suorituskyvyn muutoksille<br />
• aineenvaihdunnalliset muutokset,<br />
matala natrium veressä,<br />
luuston haurastuminen (osteoporoosi)<br />
• <strong>epilepsia</strong>lääkkeillä tavallista suurempi<br />
riski yhteisvaikutuksiin muiden<br />
lääkeaineiden kanssa<br />
Jokaisella lääkeaineella on omat sivuvaikutuksensa,<br />
jotka poikkeavat muista lääkeaineista.<br />
Joskus lääkitys joudutaan vaihtamaan<br />
sivuvaikutusten vuoksi. Tieto sivuvaikutuksista,<br />
toimintaohjeet ja vaivaton<br />
tiedonkulku, esim. soitto <strong>epilepsia</strong>hoi-<br />
18<br />
tajalle, helpottavat sivuvaikutusten<br />
tunnistamista ja huomioimista hoidossa.<br />
Lähiomaisen merkitys ikäihmisen lääkehoidon<br />
toteuttamisessa on suurempi kuin nuoremmilla.<br />
Lähiomainen voi auttaa ottamaan<br />
lääkkeet säännöllisesti sekä seurata mahdollisia<br />
sivuvaikutuksia ja kohtauksien esiintymistä.<br />
Lääkehoidon toteutus<br />
Sairauden hoitoa mutkistavat monet tekijät.<br />
Osalla <strong>epilepsia</strong>a sairastavista taustalla on<br />
etenevä sairaus, mikä voi heijastua myös<br />
<strong>epilepsia</strong>n tasapainoon. Monet oheissairaudet<br />
ja lääkehoidot vaikuttavat <strong>epilepsia</strong>n<br />
hoitoon. Epilepsian lääkehoidon<br />
tehosta ja sivuvaikutuksista iäkkäällä ei vielä<br />
tiedetä riittävästi. Lääkesivuvaikutusten riski<br />
kasvaa. Epilepsiaan sopeutuminen voi olla<br />
ikäihmiselle vaikeampaa kuin nuorelle, mikä<br />
vaikeuttaa myös tutkimuksia ja hoitoa.
Hoito aloitetaan aina yhdellä, kohtaustyyppiin<br />
sopivalla lääkkeellä. Tavoitteena<br />
on mahdollisimman hyvä teho, yksinkertainen<br />
annostelu ja sivuvaikutusten minimointi. Joskus<br />
annosta nostetaan hyvin hitaasti etsittäessä<br />
sopivaa annostasoa. Alkuvaiheessa seurataan<br />
usein lääkkeen veripitoisuutta verikokein.<br />
Useimpia <strong>epilepsia</strong>lääkkeitä voidaan annostella<br />
kahdesti päivässä. Jos kohtauksia ei saada<br />
riittävän hyvin kuriin yhdellä lääkkeellä,<br />
voidaan mukaan ottaa toinen <strong>epilepsia</strong>lääke.<br />
Hoidon tasapainottamiseen voi joskus kulua<br />
kuukausia, jopa vuosi. Hoitopaikasta tai<br />
Epilepsialiitosta voi saada kohtauskalenterin,<br />
jolla voi seurata kohtaustilannetta.<br />
Muistiinpanoja<br />
19<br />
Ikääntyneellä <strong>epilepsia</strong>n lääkehoito kestää<br />
yleensä loppuelämän. Jos <strong>epilepsia</strong>n syy on<br />
tiedossa, lääkitys on pysyvä. Jos <strong>epilepsia</strong>n<br />
syytä ei tiedetä, voidaan 3–5 vuoden kuluttua<br />
harkita lääkityksen lopettamista lääkärin<br />
valvonnassa.<br />
Lääkkeiden yhteisvaikutukset<br />
Epilepsialääkkeet vaikuttavat monien tavallisten<br />
lääkeaineiden sekä toistensa aineenvaihduntaan<br />
ja tätä kautta veripitoisuuksiin<br />
ja tehoon. Toisaalta monet muiden sairauksien<br />
hoidossa käytettävät lääkeaineet vaikuttavat<br />
<strong>epilepsia</strong>lääkkeiden pitoisuuksiin ja tehoon.<br />
Uuden sydän- tai verenpainelääkkeen aloitus<br />
saattaa olennaisesti vaikuttaa käytössä<br />
olevan <strong>epilepsia</strong>lääkkeen aineenvaihduntaan<br />
ja tehoon. Uuden <strong>epilepsia</strong>lääkkeen aloitus<br />
voi taas vaikuttaa muiden lääkkeiden tehoon<br />
ja sivuvaikutusriskiin.<br />
Mahdollisten yhteisvaikutusten selvittämiseksi<br />
potilaan on kerrottava lääkärille kaikista<br />
käyttämistään lääkkeistä, myös luonnonlääkkeistä.<br />
On erittäin tärkeää, että <strong>epilepsia</strong>a<br />
hoitava lääkäri tietää aina tarkasti,<br />
mitä lääkkeitä potilas käyttää ja mitä<br />
muutoksia lääkitykseen on tehty. Myös esim.<br />
sisätauti- tai omalääkärin tulee olla perillä<br />
käytössä olevasta <strong>epilepsia</strong>lääkityksestä. ■<br />
_______________________________________________________________<br />
_______________________________________________________________
Epilepsia ja<br />
arkielämä<br />
Epilepsiadiagnoosi on monelle raskas asia.<br />
Joskus sairastuneen on mahdotonta hyväksyä<br />
sairautta.Yleinen käsitys on, että <strong>epilepsia</strong>an<br />
voi sairastua vain lapsena tai nuorena.<br />
Epilepsiaa leimaavat edelleen vanhoista<br />
uskomuksista kumpuavat ennakkoluulot, jotka<br />
voivat rajoittaa monella tavoin toimintaa<br />
henkilön lähipiirissä. Psyykkiset ja sosiaaliset<br />
rajoitteet ovat usein suhteettoman<br />
suuret verrattuna <strong>epilepsia</strong>n aiheuttamiin<br />
todellisiin rajoitteisiin ja<br />
riskeihin.<br />
Epilepsia tuo elämään lisäkuormaa. Miten<br />
oppia elämään epävarmuuden tunteen kanssa?<br />
Monet arkiset asiat, kotiaskareet, harrastukset,<br />
autolla ajo, asiointi, joudutaan arvioimaan<br />
uudelleen. Oman lisänsä tuovat säännöllinen<br />
lääkehoidon toteutus, tutkimukset<br />
ja kontrollit. Rooli perheen, sukulaisten ja<br />
ystävien parissa voi muuttua. Sairastuminen<br />
20<br />
aiheuttaa aina paljon kysymyksiä: miksi juuri<br />
minun piti sairastua? Miten selviydyn sairauden<br />
kanssa? Miten hoito tehoaa?<br />
Tieto sairaudesta voi aiheuttaa häpeää ja<br />
syyllisyyttä, jopa masennusta. Sairauden takia<br />
voi joutua luopumaan monista itselle tärkeistä<br />
asioista. Mitä niiden tilalle? Keinot sopeutua<br />
uuteen tilanteeseen ovat hyvin yksilöllisiä<br />
ja erilaisia. Sisäisten tekijöiden kuten<br />
persoonallisuuden, elämänhallinnan tunteen<br />
ja elämänkatsomuksen merkitys sopeutumisessa<br />
on suuri.Toisaalta luopumisen prosessiin<br />
kuuluu aina mahdollisuus luovuuteen.<br />
Aivan uusia ovia voi avautua, kun yksi ovi<br />
sulkeutuu. Ympäristö ja lähipiiri voivat helpottaa,<br />
joskus myös mutkistaa, uuteen tilanteeseen<br />
sopeutumista.<br />
Riittävä tiedon saanti, luottamus hoitohenkilökuntaan<br />
sekä avoin ja pitkä-
jänteinen yhteistyö omassa terveydenhuollon<br />
yksikössä ovat omiaan vähentämään<br />
ahdistusta, pelkoja ja turvattomuuden<br />
tunnetta uudessa elämäntilanteessa.<br />
Järjestötoimintaan ja Epilepsialiiton kurssitoimintaan<br />
osallistuminen tuo vertaistukea<br />
ja turvaa toisten kokemusten kautta. Avoin<br />
suhtautuminen <strong>epilepsia</strong>an vähentää<br />
ennakkoluuloja ja helpottaa kanssakäymistä<br />
myös omassa lähipiirissä.<br />
Epilepsiaan liittyvien<br />
riskien hallinta<br />
Epilepsiakohtaus voi aiheuttaa vaaratilanteita<br />
kotona. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi<br />
on hyvä muistaa muutamia perusasioita.<br />
Hyvin toteutettu lääkehoito on perusta<br />
kohtausriskin vähentämiselle<br />
21<br />
• säännöllinen lääkkeenotto, muistilista,<br />
annoslokerikko<br />
• kotisairaanhoidon ja -palvelun tuki,<br />
esim. yksin asuvalla<br />
Kohtauksille altistavien tekijöiden<br />
välttäminen<br />
• alkoholin liikakäyttö,<br />
krapula altistaa kohtauksille<br />
• valvominen<br />
• liiallinen stressi<br />
• vaikeat tulehdussairaudet<br />
(esim. keuhkokuume)<br />
• rauhoittavien lääkkeiden tai <strong>epilepsia</strong>lääkkeiden<br />
äkillinen lopettaminen<br />
• syömättömyys<br />
• tietyt lääkeaineet; kerro aina lääkärille<br />
<strong>epilepsia</strong>lääkityksestä<br />
Turvalliset asuinolosuhteet<br />
• minimoi riski pudota tai kaatua korkealta<br />
(portaat, telineet)<br />
• minimoi palovammariski<br />
• minimoi sähkötapaturmariski<br />
Harrastusten turvallisuus<br />
• vältä vaarallisten työkoneiden käyttöä<br />
• lähde vesille tai uimaan vain seurassa,<br />
ei yksin<br />
• älä sauno yksin; saunominen sinänsä<br />
ei yleensä lisää kohtausriskiä<br />
• ennakoi palovammariski saunoessasi<br />
• matkaillessasi ulkomailla vältä suuria<br />
uni-valverytmin häiriöitä<br />
• varaa matkalle lääkkeitä useampaan<br />
kuin yhteen laukkuun, esim. käsimatkatavaroihin<br />
ja matkalaukkuun<br />
• matkalla on hyvä olla mukana<br />
hoitavan lääkärin tekemä<br />
lyhyt englanninkielinen yhteenveto<br />
<strong>epilepsia</strong>sta ja sen lääkehoidosta
Kuntoutus<br />
Sairastumisen alkuvaiheessa on tärkeää saada<br />
riittävästi tietoa omasta sairaudesta. Monissa<br />
sairaaloissa järjestetään ensitietopäiviä,<br />
joissa asiantuntijat antavat<br />
vastasairastuneille syventävää tietoa<br />
<strong>epilepsia</strong>sta. Päivän aikana on mahdollista<br />
myös keskustella hoitohenkilöstön, Epilepsialiiton<br />
työntekijöiden, yhdistysaktiivien<br />
sekä muiden kurssilaisten kanssa. Myös Epilepsialiiton<br />
toiminta esitellään kursseilla.<br />
Kysy omasta hoitoyksiköstäsi, järjestääkö se<br />
ensitietokursseja tai -päiviä.<br />
Niille, jotka kaipaavat enemmän tukea<br />
ja tietoa, järjestää <strong>Epilepsialiitto</strong><br />
kuntoutumiskursseja. Kursseja järjestetään<br />
kaiken ikäisille, myös ikääntyville <strong>epilepsia</strong>a<br />
sairastaville ja heidän omaisilleen, eri<br />
puolilla Suomea. Kurssien tarkoitus on tukea<br />
<strong>epilepsia</strong>an sairastuneen henkilön ja hänen<br />
perheensä selviytymistä muuttuneessa<br />
elämäntilanteessa.<br />
Kursseilla annetaan tietoa <strong>epilepsia</strong>sta, sosiaaliturvasta<br />
ja tukiverkoista. Ohjatut ryhmäkeskustelut,<br />
monipuoliset toiminnalliset<br />
harjoitukset ja keskustelut muiden kurssilaisten<br />
sekä jo pidempään sairastaneiden<br />
kanssa auttavat hahmottamaan omaa tilannetta<br />
ja antavat voimavaroja omalle selviytymiselle.<br />
Kurssit ovat maksuttomia. Ne kestävät<br />
noin viikon. Kursseilla on täysihoito.<br />
Kursseille haetaan Epilepsialiiton kautta liiton<br />
lomakkeella.<br />
Epilepsiaa sairastava voi tarvita erilaisia te-<br />
22<br />
rapioita, jotka kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen<br />
piiriin. Monissa sairaaloissa toimii<br />
neurologinen kuntoutusohjaaja: lääkinnällisen<br />
kuntoutuksen asiantuntija ja yhteyshenkilö.<br />
Kuntoutusohjaajaan voi ottaa yhteyttä<br />
esim. neurologian poliklinikan kautta.<br />
Muisti ja mieliala<br />
Eriasteiset muistiongelmat ovat tavallisia,<br />
ikääntyvän elämää mutkistavia asioita. Muistiongelmat<br />
voivat liittyä esim. dementoiviin<br />
sairauksiin, aivoverenkiertohäiriöihin tai aivovamman<br />
jälkitilaan. Ikääntyvä voi myös<br />
kokea muistinsa heikentyneen, vaikka muisti<br />
testattaessa olisikin normaali. Syynä voivat<br />
olla vireyden alenemiseen liittyvät keskittymisvaikeudet.<br />
Myös masennus saattaa heikentää<br />
muistia. Etenkin keskivaikeaan ja vaikeaan<br />
masennukseen voi liittyä muistihäiriöitä,<br />
jotka muistuttavat dementiaa.<br />
Nykyaikainen <strong>epilepsia</strong>lääkitys ei heikennä<br />
muistia, ei myöskään hyvässä<br />
hoitotasapainossa oleva <strong>epilepsia</strong>. Hoidon<br />
alussa <strong>epilepsia</strong>lääkkeet voivat vaikuttaa<br />
vireyteen ja tätä kautta heikentää muistia<br />
ohimenevästi. Muistamisen ongelmat on<br />
hyvä tunnistaa ja tarvittaessa niiden syyt on<br />
selvitettävä erityistutkimuksilla. Lääkehoidon<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa muistamista<br />
tukevilla keinoilla on suuri merkitys.<br />
Ikääntymiseen kuuluvat usein menetykset ja<br />
luopuminen. Yksi osa tätä ovat sairaudet ja<br />
niiden aiheuttamat rasitukset. Mielialan<br />
lasku, masennus liittyy usein ikääntymiseen.<br />
Masennus saattaa johtua jostakin
ajankohtaisesta ongelmasta. Aina syytä ei<br />
kuitenkaan löydetä. Masennus voi aiheuttaa<br />
monenlaisia oireita: muistihäiriöitä, aloitekyvyn<br />
heikkenemistä ym. Se voi vaikeuttaa sairauksien,<br />
kuten <strong>epilepsia</strong>n hoitoa.<br />
Masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti<br />
nykyaikaisilla lääkkeillä ja muilla<br />
hoidoilla. Epilepsialääkitys ei ole este.<br />
Hoitavan lääkärin on toki oltava perillä kulloinkin<br />
käytetyistä lääkehoidoista. Mikäli itse<br />
tai läheinen havaitsee masennukseen viittaavia<br />
oireita, asiasta on hyvä puhua hoitavalle<br />
lääkärille. Hän voi tarvittaessa järjestää tilannetta<br />
selkeyttävän erikoislääkärin konsultaation.<br />
Epilepsia ja ajokyky<br />
Epileptinen kohtaus merkitsee aina<br />
välitöntä moottoriajoneuvon ajokieltoa,<br />
jonka kesto riippuu kohtauksen luonteesta.Yksittäisen<br />
kohtauksen jälkeen ajokielto<br />
on 3 kk. Tänä aikana selvitetään neurologisilla<br />
perustutkimuksilla kohtauksen<br />
luonne sekä saadaan käsitys, miten todennäköisesti<br />
kohtaus uusii.<br />
Epilepsiadiagnoosiin liittyy yhden vuoden<br />
mittainen ajokielto. Mikäli kohtaukset<br />
reagoivat hyvin lääkehoidolle eikä uusia<br />
kohtauksia tule, voi henkilö taas kuljettaa<br />
yksityisesti ABE-luokan moottoriajoneuvoa.<br />
Ajokorttiluokissa C, CE, D ja DE sekä ammattiajolupaa<br />
edellyttävissä kuljetustehtävissä<br />
yksikin epileptinen kohtaus syystä riippumatta<br />
aiheuttaa pysyvän ajokiellon. Nämä<br />
rajoitteet määräytyvät EU:n ajokorttidirek-<br />
23<br />
Vertaistuki<br />
Kuka tietäisi paremmin, miltä tuntuu sairastua<br />
<strong>epilepsia</strong>an kuin toinen, joka on käynyt<br />
saman läpi? Usein helpottaa jo se, kun huomaa,<br />
että ei ole yksin sairauden kanssa. Epilepsiakaan<br />
ei tunnu nin isolta asialta, kun sen<br />
jakaa jonkun kanssa.<br />
Epilepsiayhdistykseen voi tulla sellaisena<br />
kuin on. Liittymällä jäseneksi yhdistykseen<br />
pääsee samalla mukaan Epilepsialiiton toimintaan.<br />
Jäsenet saavat kuusi kertaa vuodessa<br />
ilmestyvän Epilepsialehden, joka välittää<br />
tuoreinta tietoa <strong>epilepsia</strong>sta, uusista lääkkeistä,<br />
sosiaaliturvasta, hoidon kehityksestä<br />
tiivin perusteella. Rajoitteiden tavoite on<br />
luonnollisesti turvata henkilön oma ja muiden<br />
liikenteessä olevien turvallisuus.<br />
Epilepsian lisäksi ikäihmisen ajokykyä arvioitaessa<br />
otetaan huomioon muut mahdolliset<br />
ajokykyyn vaikuttavat sairaudet, kuten<br />
dementoiva sairaus tai aivoverenkiertohäiriön<br />
jälkitila. Ajolupaa ei voida myöntää, jos<br />
kohtauksia ei saada hoidolla hallintaan.<br />
Jos <strong>epilepsia</strong>lääkitys on lopetettu ja henkilö<br />
saa <strong>epilepsia</strong>kohtauksen, ajokielto kestää<br />
1 kk sen jälkeen, kun lääkehoito on uudelleen<br />
saatu hoitotasolle. Säännöllinen lääkehoito<br />
ja kohtaukseen vaikuttavien tekijöiden<br />
minimointi ovat erityisen tärkeitä niillä, jotka<br />
kuljettavat moottoriajoneuvoa liikenteessä.<br />
<strong>Epilepsialiitto</strong> on julkaissut erillisen oppaan<br />
"Epilepsia ja ajokyky", jossa on tarkempaa<br />
tietoa asiasta.
ja yhdistysten toiminnasta. Yhdistykset järjestävät<br />
jäseniltoja ja virkistystä. Sieltä voi<br />
myös löytää uusia ystäviä. Lähimmän yhdistyksen<br />
tai kerhon yhteystiedot saat Epilepsialiiton<br />
keskus- tai aluetoimistosta tai neurologian<br />
poliklinikalta.<br />
Epilepsialiiton senioritoiminta<br />
<strong>Epilepsialiitto</strong> toimii myös ikääntyneiden<br />
asialla.Vuonna 2001 perustetun seniorijaoston<br />
tehtävänä on:<br />
• lakien valmisteluun ja<br />
24<br />
suunnitteluun vaikuttaminen<br />
• <strong>epilepsia</strong>n erityispiirteistä tiedottaminen<br />
palveluiden järjestäjille<br />
• ikääntyvien huomioiminen sopeutumisvalmennuksessa<br />
ja kuntoutuksessa<br />
• yhdistysten senioritoiminnan tukeminen<br />
• vertaistuki, toisten samassa tilanteessa<br />
olevien kohtaaminen<br />
• virkistystoiminta avoimessa,<br />
turvallisessa seurassa<br />
Epilepsia ei ole ikäihmisillekään<br />
este itsenäiseen ja monipuolisesti<br />
virikkeiseen elämään.<br />
Muistiinpanoja<br />
________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________<br />
Tarmo hiihtää 2000 km talvessa<br />
Tarmo Uustiellä (s.1928) oli viimeksi <strong>epilepsia</strong>kohtaus<br />
viisi vuotta sitten. Hän ottaa<br />
lääkkeensä säännöllisesti. Muistamista helpottaa<br />
annostelulokerikko pöydän kulmalla.<br />
Lääkitys sopii hyvin eikä hän koe saavansa<br />
sivuvaikutuksia. Tarmoa alusta asti hoitanut<br />
neurologi kysyy silti aina, onko lääkkeellä sivuvaikutuksia.<br />
- Nykyään en edes muista <strong>epilepsia</strong>a, paitsi<br />
kun oikaisen muiden vääriä käsityksiä.<br />
Tarmo kuvailee ensimmäisiä kohtauksia<br />
pyörtymiskohtauksiksi. Lääkärit ajattelivat<br />
niiden johtuvan sydämestä. Kun sydämentahdistin<br />
ei auttanut, tutkittiin lisää. Vuonna<br />
-95 Tarmolla todettiin <strong>epilepsia</strong>.<br />
- En antanut periksi <strong>epilepsia</strong>lle vaan päätin<br />
jatkaa elämistä yhtä voimakkaasti kuin ennenkin.<br />
Sairaus ei ole omaa syytäni.<br />
Aluksi sairaus rajoitti. Koskaan ei voinut tietää,<br />
milloin kohtaus tulisi. Kaksi vuotta hoidon<br />
aloittamisen jälkeen kohtaukset loppuivat<br />
ja Tarmo saattoi jälleen vaeltaa metsissä,<br />
marjastaa ja ennen kaikkea hiihtää.<br />
- Sytyn joka talvi uuteen elämään ensilumen<br />
myötä.<br />
Peruspositiivinen elämänasenne auttaa jaksamaan,<br />
sillä elämässä tulee muitakin vastoinkäymisiä<br />
kuin sairaus.<br />
- Perhe ja ystävät antavat voimaa.<br />
Murheet jäävät viimeistään hiihtoladulle.
Yhteystiedot<br />
<strong>Epilepsialiitto</strong><br />
Malmin kauppatie 26<br />
00700 Helsinki<br />
puh. (09) 350 8230<br />
www.<strong>epilepsia</strong>.fi<br />
<strong>epilepsia</strong>liitto@<strong>epilepsia</strong>.fi<br />
Aluetoimistot:<br />
Malmin kauppatie 26, Helsinki<br />
puh. (09) 350 82 330<br />
Hämeenkatu 13 B 4. krs, Tampere<br />
puh. (03) 211 0109<br />
Lemminkäisenkatu 14-18 A 705, Turku<br />
puh. (02) 241 0935<br />
Koljonniemenkatu 2, 3.krs, Kuopio<br />
puh. (017) 262 7092<br />
Puusepänkatu 4, 2. krs, Oulu<br />
puh. (08) 531 7225
UCB Pharma on yritys, joka panostaa keskushermoston sairauksien<br />
tutkimiseen ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen, erityisesti <strong>epilepsia</strong>an.<br />
UCB Pharman tavoitteena on olla tällä sektorilla maailman johtava lääkeyritys.<br />
<strong>Epilepsialiitto</strong><br />
Malmin kauppatie 26<br />
00700 Helsinki<br />
puh. (09) 350 8230<br />
fax (09) 3508 2322<br />
www.<strong>epilepsia</strong>.fi<br />
Mukana yhteistyössä<br />
<strong>epilepsia</strong>potilaiden hyväksi<br />
UCB Pharma Oy Finland<br />
Malminkaari 5<br />
00700 Helsinki<br />
puh. (09) 2290 1038<br />
fax (09) 2290 1010<br />
sami.hyvonen@ucb-group.com
Change language