You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Työryhmä Outi Berghäll, Mirja Arajärvi, Risto Välttilä, Juha Tuhkanen, Anja Wirman, Santtu Parkkonen, Mari Wainio ja vanhat juhlajulkaisut. Kuvat Helsingin kaupunginmuseo ja <strong>Kumpulan</strong> Siiirtolapuutarhayhdistyksen arkisto<br />
Yhdistyksen toimintaa ja tap ahtumia vuosina 1927-<strong>2017</strong><br />
1920-LUKU<br />
1926 ensimmäiset palstat vuokrattiin.<br />
Palstoja oli 268 ja ne olivat kooltaan 250-400 m 2 .<br />
1927 rakennettiin alueelle ensimmäiset majat.<br />
1928 lievennettiin yöpymiskieltoa ja sallittiin<br />
avokuistin rakentaminen.<br />
Yhdistyksessä oli 44 jäsentä.<br />
1929 kaikki palstat saatiin vuokrattua.<br />
Lähes sata majaa rakennettiin. Jäseniä oli 82.<br />
1950-LUKU<br />
1953 pidettiin olympialaisten johdosta siirretty<br />
25-vuotisjuhla.<br />
1954 ostettiin kovaäänislaitteet ja levysoitin<br />
Kerhotalolle. Kaupunki kunnosti salaojia.<br />
1956 Kerhotalon keittiöön saatiin vesijohto.<br />
1957 mökkejä uusittiin uusien piirustusten<br />
mukaisiksi. Järjestettiin 30-vuotisjuhla<br />
jossa vihittiin yhdistyksen lippu.<br />
1930-LUKU<br />
1940-LUKU<br />
1947 rakennustoiminta oli vilkasta ja majoihin<br />
vedettiin sähköjohtoja. Pidettiin 20-vuotisjuhla.<br />
1948 tuli kielto kotieläinten pitämisestä.<br />
1949 saatiin lukollinen takaportti.<br />
1930 saatiin alueelle vesijohto. Yhdistys järjesti<br />
toimintansa tukemiseksi arpajaiset, joissa oli<br />
päävoittona mökki.<br />
Yhdistys liittyi perustajajäsenenä<br />
Suomen Siirtolapuutarhaliittoon.<br />
1933 laadittiin järjestyssäännöt.<br />
Yhdistyksen jäsenmäärä oli 172.<br />
1934 kaupunki rakensi keskusmajan (nykyisin<br />
Kerhotalo) ja yhdistys hankki sinne kalustoa.<br />
1935 saatiin lupa tehdä mökkeihin avoeteisen tilalle<br />
keittiökomero. Järjestettiin puutarhanäyttely,<br />
jossa kävi valtavasti katselijoita.<br />
1936 yhdistys koki raskaan tappion, kun sen<br />
keskeisimpänä henkilönä perustamisesta<br />
saakka ollut Emil Sallila kuoli.<br />
1937 vietetyssä 10-vuotisjuhlassa oli runsaasti<br />
yleisöä ja siirtolapuutarhaväkeä saapui<br />
linja-autoilla muista kaupungeista.<br />
1938 asennettiin Kerhotaloon sähköt.<br />
1939 sota-aikana yhdistyksen toiminta oli<br />
–1944 puutteellista. Paketteja lähetettiin rintamalle<br />
ja sotasairaaloihin vietiin kukkia.<br />
1960-LUKU<br />
1960 saatiin Kisakylän puolelle panssariverkkoaita.<br />
Yhdistys osti Kerhotalon itselleen kaupungilta.<br />
1962 suoritettiin alueella sähkökaapelien vetäminen<br />
maahan ja ilmassa kulkevat sähköjohdot<br />
purettiin pois. Ulkovalaistuslamput<br />
asennettiin viiteen pylvääseen.<br />
1963 saatiin kaikki sähkötyöt valmiiksi.<br />
Kerhotalo maalattiin ulkopuolelta.<br />
1966 kerhotalosta purettiin pois puuhella,<br />
hankittiin sähköhella, tiskipöytä ja kaappeja.<br />
Saatiin palkintokaappi ja panssariverkkoaita<br />
myös metsän puolelle vanhan<br />
piikkilanka-aidan tilalle.<br />
1967 Kerhotalon salia suurennettiin liittämällä siihen<br />
osa takahuonetta. 40-vuotisjuhlien pääjuhlassa<br />
23.7. esitti tervehdyksensä perustajajäsen,<br />
puutarhakonsulentti Elisabeth Koch.<br />
1968 alueen etelänurkkaan saatiin<br />
panssariverkkoaita.<br />
1969 aloitettiin turpeen ja lannoitteiden välitys<br />
porttirakennuksessa. Hankittiin levysoitin.<br />
Kaupunki aloitti vesijohtoverkon uusimisen ja<br />
jokainen palsta sai oman hanan.<br />
12 13
Change language