Views
7 months ago

Viisas Raha 3/2018

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

VIERASKYNÄ Seuraavan

VIERASKYNÄ Seuraavan hallituksen talouspolitiikan määrittää Kokoomus tai SDP Maan hallituksen vaihtuminen häämöttää jo reilun vuoden päässä. Uusi hallitus pääsee valtaan varsin erilaisissa tunnelmissa kuin Sipilän hallitus, joka aloitti pitkän matalasuhdanteen päätteeksi. Vuonna 2015 työttömiä oli massoittain, valtio velkaantui vauhdilla ja ilmapiiri oli synkkä. Surkea tilanne piiskasi hallituksen leikkaamaan menoja, ajamaan palkkojen alentamista ja ainakin yrittämään rakenteellisia uudistuksia. Kun seuraava hallitus aloittaa 2019, talous kasvaa selvästi jo neljättä vuotta, työllisyys on noussut terveelle tasolle ja valtiontalous on lähes tasapainottunut. Ilmassa ovat siis kaikki vaaran merkit. Talouspolitiikan suurimpia virheitä ei näet tehdä huonoina, vaan hyvinä, aikoina. Taloustieteellisesti ajateltuna korkeasuhdanteessa kuuluisi kiristää julkisia menoja ja matalasuhdanteessa elvyttää. Myös rakenteelliset uudistukset työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa kannattaisi ajoittaa korkeasuhdanteeseen. Politiikassa tällainen on ruusunpunaista haihattelua, eli taloustieteilijät saavat jatkossakin puistella rauhassa päätään poliitikkojen touhuille. Poliitikot saavat aikaan vaikeita päätöksiä vain synkimmän laman piiskaamana. Silloin kansa ja omat kansanedustajat saadaan peloteltua edes jonkinlaisiin leikkauksiin ja uudistuksiin. Korkeasuhdanteessa parasta, mitä realistisesti voidaan saada aikaan, on koittaa välttää hölmöydet. Suomessa virkamiesvalta on voimakasta. Talouspolitiikassa tämä korostuu erityisesti vaikeina aikoina, kun valtiovarainministeriö hirmustelee kaikki puolueet ruotuun. Nousukaudella se on vaikeampaa. Millä välttää tuhlailu, kun talous näyttää vetävän? Omat kannattajat puolueesta riippuen huutavat joko erilaisia menolisäyksiä tai veronalennuksia. Näin hallituksen kokoonpanon merkitys korostuu korkeasuhdanteessa. Minkälaiset hallitusvaihtoehdot sitten ovat mahdollisia? Sen ennakoinnissa on oleellista hahmottaa puolueiden nykyinen kannatusrakenne, jossa Suomessa on kolme suurta puoluetta (Kokoomus, SDP ja Keskusta), yksi keskisuuri (Vihreät), kaksi pientä (Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto) sekä kaksi erittäin pientä puoluetta (Ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit). Sinisillä on mahdollisuus nousta korkeintaan lilliputtisarjaan. Tarkkoja gallup-lukuja tärkeämpää on tämä suuruusjärjestys. Enemmistöhallitusta ei pysty muodostamaan ilman kahta suurista. Seuraavankin hallituksen runko on siis joko sinipuna, porvaripohja tai punamulta. Mukaan tarvitaan kuitenkin aina kolmas pyörä eli yksi pienempi puolue. Yleisesti tiedetään, mitä kolmas pyörä tekee millekään suhteelle. Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset ovatkin joutuneet painimaan merkittävien sisäisen päätöksenteon vaikeuksien kanssa. Mikä porukka lähtee hallitukseen vääntämään seuraavaksi neljäksi vuodeksi? Kolme suurta puoluetta, eli Kokoomus, SDP ja Keskusta, eivät koskaan ole muodostaneet yhteistä hallitusta, eikä se palvelisi niistä mitään kovin hyvin, joten tämän vaihtoehdon voi rajata pois. Perussuomalaiset taas ovat ajautuneet lähes kaikille muille puolueille mahdot- 32 VIISAS RAHA

VILLE VALKONEN Kirjoittaja on KTM, entinen valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja sekä nykyinen talouskouluttaja ja kolumnisti. tomaksi kumppaniksi äärimmäisten EU- ja maahanmuuttovastaisten näkemysten vuoksi. Myös Vasemmistoliitto on ajautunut tyystin erilaiselle talouspoliittiselle pallonpuoliskolle kuin muut. Sieltä hallitukseen palaaminen vaatisi melkoisia kuperkeikkoja ja takinkääntöjä. Limuviinapullosta siis vetoa, että oppositiossa jatkavat ainakin Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset sekä yksi kolmesta suuresta. Koska yhteistyö Vasemmistoliiton kanssa olisi mieluisaa vain demareille, eikä Perussuomalaiset käy millekään suurten kaksikolle, on Vihreiden asema erittäin vahva. Ne sopivat kolmanneksi pyöräksi kaikille kolmelle suurelle ja ovat riittävän suuri puolue nostamaan hallituksen enemmistön reilusti yli sadan kansanedustajan. Veikkaukseni siis on, että vihreillä on korkein todennäköisyys päätyä seuraavaan hallitukseen – kunhan eivät sotkeennu omiin liian tiukkoihin kynnyskysymyksiinsä. Myös pienpuolueet RKP ja KD käyvät moneen vaihtoehtoon apupyöriksi, mutta niillä ei ole riittävää kansanedustajamäärää ollakseen keskeinen tekijä hallituspelissä. Yksi asia näyttää siis olevan varmaa: seuraava hallitus ei tule olemaan talouspoliittisesti yhtä selkeästi keskustaoikeistolainen kuin nykyinen, eikä yhtä selkeästi vasemmistolainen kuin nykyinen oppositio. Porvaripohjassakin olisivat mukana vihreät ja viherpunamullassa TALOUSPOLITIIKAN SUURIMPIA VIRHEITÄ EI TEHDÄ HUONOINA VAAN HYVINÄ AIKOINA. Keskusta. Seuraava hallitus tasapainoilee siis talouspolitiikan keskikentällä. Lähtötilanteen pääsee määrittämään vaalien suurin puolue, koska se lähtee muodostamaan hallitusta. Suurimman puolueen paikasta kisaavat selvästi erilaiset puolueet: menokuriin, verokevennyksiin, työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksiin uskova Kokoomus sekä julkisen sektorin, työmarkkinoiden nykytilan, korkean verotuksen ja tulonjaon tasaisuuden puolustaja SDP. Ironisesti on täysin mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että puolueet päätyvät samaan hallitukseen. Tässäkin tapauk sessa nokkimisjärjestyksellä on merkitystä, koska hallitusohjelman pohjaesityksen tekijällä on etulyöntiasema neuvotteluissa. Kokoomuksen ja SDP:n välimaastossa liikkuvat Vihreät tai Keskusta tuovat mukaan oman puumerkkinsä, mutta talouspoliittisesti seuraavan hallituksen päälinjan määrittää joko Kokoomus tai SDP. Näistä päävaihtoehdoista suomalaiset pääsevät valitsemaan. Oli kumpi tahansa puolueista ajurin paikalla, toivottavaa olisi, että talouspolitiikka perustuisi realistisiin ennusteisiin eikä nousukauden vaalipuheisiin. 2020-luvun alussa on takuuvarmasti edessä seuraava matalasuhdanne. Pahin mahdollinen tilanne olisi sellainen, jossa tehdään nousukauden menolisäysohjelma juuri uuden taantuman kynnyksellä – ja sitten ihmetellään, kun maailma ei tottele poliitikkojen suunnitelmia. Toivokaamme vuoden päästä Suomelle hyvää herraonnea! VIISAS RAHA 33