MS_3-2022

Kesä 2022 

OLEN SUOMALAINEN 

Anders 

Wiklöfillä 

on yli 300 

arvotaulua 

LUONTO 

Mieskolmikko 

haluaa vauhtia 

Saaristomeren 

puhdistukseen 

TEKIJÄ 

Arto Nuotio 

– 7 500 keikan 

lavatähti 

 

KESÄN 

YLI 

MENOVINKKIÄ 

LEMMIKKI 

Suomenhevonen 

on työn ikoni 

TERVEYS 

Miehen terveys 

tarvitsee rutiinien 

muutosta 

+ 

RUUSUMUFFINIT 

– KESÄJUHLIEN 

PIRISTYS 

346,9 km/h 

Hinta 12,90 € 

www.meidansuomi.fi

polku omaan 

metsään 

Oikean kumppanin kanssa opit opit tuntemaan metsäsi paremmin. Tietosi Tietosi 

ja taitosi sekä vehreät vaistosi karttuvat, kun kun vierelläsi on osaava on osaava opas. opas. 

Valitse viisaasti, kenen kanssa metsään metsään menet. menet. TILAAMETSA.FI/VP 

TILAAMETSA.FI/sk 

9 numeroa vain 

39 90 

(norm. 67 €) 

metsalehti.fi

[ Jutun taustaa ] 

Elämänuraa. 

Anders Wiklöf 

on noussut 

merkittäväksi 

vaikuttajaksi 

Ahvenanmaalla. 

”Harvoin 

puhelinkeskustelu 

omaa 

kakkoskieltä 

käyttäen 

on näin 

miellyttävä. 

Hurmaava herra 

Kunnioitusta ja samalla syvää kiinnostusta herättävän henkilön 

haastattelu on aina kiehtovaa. Haastattelussa, jossa on tarkoitus 

raottaa henkilön motiiveja tietyille teoille tai mieltymyksille, 

tunnelma on jo lähtökohdiltaan virittynyt. Onnistunko toimittajana 

luomaan keskustelulle oikean tunnelman, jolloin vastaukset kysymyksiin 

saavuttavat toivottua syvyyttä, ja säilytänkö silti oman valppauteni 

tarttua tarinan kultareunaisiin säikeisiin, jotka jutussa kerrottuna 

saattavat tarjota lukijoille ennenkuulemattomia näkökulmia arvostetun 

henkilön elämästä? 

Sain tilaisuuden laittaa taitoni likoon Ahvenanmaan vaikutusvaltaisimman 

henkilön, kauppaneuvos Anders Wiklöfin haastattelussa. 

Keskityimme Wiklöfin intohimoiseen harrastukseen, taidemaalausten 

keräilyyn. Mikä sai autokauppiaana uraa tehneen kauppaneuvoksen 

hankkimaan taidetta? Entä mistä teoksesta harrastus sai alkunsa? 

Oman jännityksensä haastatteluhetkeen toi keskustelussa käyttämämme 

kieli. Juttelimme puhelimessa ruotsiksi, Wiklöfin äidinkielellä. 

Tilannetta kohtaan tuntemani jännitys oli kuitenkin turhaa, sillä herra 

Wiklöf oli varsin miellyttävä henkilö. 

Keskustelun tunnelma oli vapautunut ja Wiklöfin hauskalla tavalla 

polveileva kerronta sai tilanteen tuntumaan siltä kuin kauppaneuvos olisi 

hyvä tuttavani, jonka kanssa vaihtaisimme kuulumisia säännöllisesti. Se 

olisikin hurmaavaa, sillä harvoin puhelinkeskustelu omaa kakkoskieltä 

käyttäen on näin miellyttävä. Toimittajana onnistuin esittämään mielekkäät 

kysymykset, mutta herra Wiklöf oli meistä se, joka rakensi oikean 

tunnelman lämpimälle ja mieleenpainuvalle keskustelulle. 

Anders Wiklöfin haastattelu Olen suomalainen alkaa sivulta 36. 

Kielten rikkaus. 

Kirjoittaja Hanna 

Hattar on vaasalainen 

toimittaja. 

Yksikielisestä 

eteläpohjalaisesta 

tiensä kaksikieliseksi 

pohjalaiseksi 

raivannut toimittaja 

tietää, mitä 

aarteita kielten 

osaaminen voi tuoda 

eteen toimittajan 

kiinnostavassa 

työssä. Yhdistävä 

seikka toimittajan 

ja haastateltavan 

välillä oli vielä se, 

että myös Wiklöfin 

sukujuuret ovat 

Pohjanmaalla. 

KUVA: NICLAS NORDLUND 

Meidän Suomi 3

[ 3/2022 ] 

” 

Saaristomeri on loputon 

palapeli, riemunkirjava 

mosaiikki erilaisia 

elinympäristöjä ja 

elämänmuotoja. 

Sisältö 

KUVA: PASI RELANTO 

30 

Perinnemaisema. Vesterbyn 

talo Nauvon Berghamnissa 

henkii vielä suhteellisen 

puhdasta meriluontoa. 

Paikka on monen veneilijän 

jokavuotinen vierailukohde 

Saaristomerellä. 

8 VALITUT MENOT 

Kesäkuukaukausiksi on tarjolla niin 

paljon erilaisia tapahtumia, että voi 

olla vaikea valita. Meidän Suomi 

valitsi parhaita valmiiksi. 

14 VUODENAJAN KUVA 

Juhannussalko ja sen nosto on 

kylähengen ja -yhteistyön perusta, 

joka on levinnyt Ahvenanmaalta 

manner-Suomeenkin. 

16 SUOMI TOIMII -MAKASIINI 

Aurinkopaneeleilla lisävirtaa helposti 

/ Korjausrakentamis ohjeet kootusti. 

18 KANSI 

Ida Zetterström on maailman 

nopein nainen moottoripyörällä, ja 

aikoo kilpailla jatkossa myös 

kiihdytysautojen kisoissa. 

24 YHTEISKUNTA 

Kristiina Helenius on työssään 

päässyt vertaamaan Yhdysvaltojen ja 

Suomen hyviä ja huonoja puolia. 

30 LUONTO 

Operaatio Ainutlaatuinen 

Saaristomeri suitsii ravinnevalumia 

ja etsii puhdistusratkaisuja kiertotalousratkaisulla. 

36 OLEN SUOMALAINEN 

Anders Wiklöf on rakentanut 

Ahvenanmaalle bisnesimperiumin ja 

kerännyt arvokkaan taidekokelman. 

42 10 KYSYMYSTÄ 

Miksi tunnettu stand up -koomikko 

Ali Jahangiri aikoo ryhtyä 

K-kauppiaaksi? 

44 MADE IN FINLAND 

Leevi Lamminsivu perusti 

kiinteistöhuoltoyrityksen jo 

14-vuotiaana. 

Kirpparilta. 

Ruusupolun varrella haaveilee sininen 

metsäkeiju, kirpputorilöytö. 

49 KOTONA & VAPAALLA 

Retkipaikka-sivusto esittelee 

parhaat retkeily- ja vaelluskohteet 

kansallispuistoissa ja maakunnissa. 

50 HARRASTUS 

Ahvosten puutarhan 

sadunomaiset esineet ovat 

löytyneet luonnosta ja 

kierrätysmateriaaleista. 

56 TEKIJÄ 

7 500 keikalla laulanut 

Arto Nuotio esiintyy edelleen 

yrityksensä 25 tanssipaikalla. 

62 TEKEMISKALENTERI 

KESÄ–ELOKUULLE 

Kesän aikana voi nauttia 

kaikenlaisesta kesäpuuhastelusta ja 

juhliakin välillä. 

69 KOTI JA PERHE 

Lähes puolet suomalaisista kasvattaa 

syötäviä kasveja puutarhassa, 

parvekkeella tai terassilla. 

70 LEMMIKIT 

”Pohjanmaan vossikkamies” 

Markku Jauhiainen haluaa pitää 

työhevosen ja hevostyön perinteet 

kunniassaan. 

4

80 

Valmiit ruis- tai 

kaurakupit – valmiiksi 

maustetutkin – sopivat 

suolapaloiksi kesäjuhliin. 

Mainion ohjeen täytteeksi 

löydät sivulta 84. 

KUVA: ANNE ANTTILA 

75 TERVEYS 

Lääkintäneuvos Jarmo 

Karpakka patistaa miehiä 

muuttamaan arkirutiineitaan 

terveellisemmiksi. 

70 

80 PÖYTÄ ON KATETTU 

Kesän pihajuhlat onnistuvat 

suolaisten ja makeiden 

herkkujen avulla: kokeile pienillä 

ruiskupeilla ja ruusumuffineilla. 

86 OI NIITÄ AIKOJA 

Hallan aiheuttamat katovuodet 

aikaansaivat nälänhädän koko 

Suomeen kaksi kertaa. 

92 RIVIEN VÄLISTÄ 

Poliitikko-lehtimies Eero 

Erkon vaimon Maissi Erkon 

(1872–1936) elämäkerta 

avaa nuorsuomalaisen 

naisasianaisen merkitystä. 

95 RIVIEN VÄLISTÄ 

Enni Mustonen ja 

Anneli Kivelä täydensivät 

kirjasarjaansa onnistuneesti. 

96 NUOTIN VIERESTÄ. 

Kari Martialan ja Joonas 

Kavaston tuoreet levyarviot. 

KUVA: ANNI-SOFIA SAVELA 

97 RISTIKKO 

98 MIKÄ PAIKKA? 

99 KOLUMNI 

Helena Petäistö 

innostui mökkeilyn 

renessanssista. 

Kristiina Helenius 

on elänyt 

vuosikaudet 

Washingtonissa 

niin toimittajana, 

suurlähetystön 

lehdistöneuvoksena 

kuin 

viestintä- ja konsulttitalon 

toimitusjohtajanakin. 

Markku Jauhiainen 

hallitsee hevosella 

vedettävän niittokoneen 

käytön ja haluaa 

erilaisten hevostaitojen 

säilyvän muidenkin 

hallussa. 

24 

KUVA: SNORRE WIK 

Meidän Suomi 5

Burana 400 mg tabletti tilapäisiin kipu- ja kuumetiloihin. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, jos saat allergisia 

reaktioita muista särkylääkkeistä, sinulla on vatsahaava, sydän-, munuais- tai maksasairaus tai verenvuototaipumus, tai jos olet raskaana. 

Burana 400 mg ei tule käyttää alle 20 kg painaville lapsille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. 

Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. burana.fi *Särkylääketabletit ja -kapselit. IQVIA Finland Pharmacy Panel Audit, Sell-out data qty. MAT 3/2022.

[ Pääkirjoitus ] 

Hevosvoimia 

Muistan kuinka joskus 

50 vuotta sitten sain 

kokeilla ensimmäistä 

kertaa hevosratsastusta 

isovanhempien maatilalla. 

Ajokkina oli suomenhevonen, joita 

vielä siihen aikaan käytettiin jonkin verran 

työjuhtana metsässä ja pellolla. Työhevonen 

on tänä päivänä harvinaisuus, mutta 

kokonaan se ei ole kadonnut, kertoo artikkelimme 

Suomenhevonen on horjumaton 

työn ikoni (s. 70). 

Hevosvoimat ovat tulleet tutuksi myös 

Ida Zetterströmille, joka rikkoo nopeusennätyksiä 

moottoripyörällään. Artikkelissa 

Maailman nopein (s. 18) tutustumme naiseen, 

jonka nopeus kiihdytysajoissa nousee 

lähes 350 kilometriin tunnissa. 

Toimelias nainen on myös Kristiina Helenius, 

joka vetää konsulttitoimisto Milttonia 

Yhdysvalloissa. Aiemmissa tehtävissään 

diplomaattina ja toimittajana hän on paiskannut 

kättä niin Barack Obaman, Donald 

Trumpin ja Joe Bideninkin kanssa. Artikkelissa 

Maailman napa kiehtoo ja inspiroi 

(s. 24) suomalainen maailmankansalainen 

kertoo monipuolisesta urastaan. 

Ihmiset kadunmiehestä huippupoliitikkoihin 

ovat tulleet tutuksi avoimen luonteen 

omaavalle ahvenmaalaiselle liikemiehelle 

Anders Wiklöfille. Muun muassa 

autokaupalla omaisuuden tehnyt Wiklöf on 

kerännyt yksityisen taidekokoelman, joka 

on Pohjoismaiden merkittävin. Artikkelimme 

Maanläheinen mesenaatti (s. 36) kertoo 

miehestä ja hänen taideharrastuksestaan. 

Koronaepidemia hiljensi tanssilavat ja 

muut tapahtumapaikat pariksi vuodeksi, 

mutta nyt tauti alkaa toivottavasti hellittää. 

Näin toivoo Arto Nuotio, joka kiertää 

laulamassa keikoilla, myy muiden tähtiartistien 

keikkoja ja järjestää lavatansseja eri 

puolilla Suomea. Artikkeli Tanssilavojen 

monitoimimies (s. 56) kertoo Nuotiosta, 

joka on tehnyt komean uransa aikana yli 

7500 keikkaa. 

Kesä on erilaisten perhejuhlien 

aikaa. Artikkelimme Suolaista ja 

makeaa kesän juhliin (s. 80) kertoo, 

millaisilla tarjoiluilla kruunaat 

juhlan – on kyse 

sitten valmistujaisista, 

ristiäisistä, lapsen 

syntymäpäivistä, 

konfirmaatiojuhlista, 

häistä tai tupaantuliaisista. 

Ilkka Virtanen 

päätoimittaja 

”Nopeus kiihdytys - 

ajoissa nousee lähes 

350 kilometriin 

tunnissa. 

MEIDÄN 

SUOMI ON 

ILMESTYNYT 

JO 17 VUODEN 

AJAN. 

SAMI PISKONEN 

Kustantaja CIL Suomi Oy, p. (09) 503 441, postiosoite PL 106, 00381 Helsinki, 

valitutpalat.fi, meidansuomi.fi Sähköposti meidansuomi@valitutpalat.fi. Päätoimittaja Ilkka Virtanen. 

Ilmoitusmarkkinointi Jouni Kohonen, p. 040 500 9929, Jukka Tiainen, p. 0400 444 435, 

tutkimus Tiina Suomela. Toimitus Toimituspäällikkö Tapio Rusanen / Omnipress Oy, Väritehtaankatu 8, 

01300 Vantaa, omnipress.fi Ulkoasu Hanna-Mari Jaakkola / Omnipress Oy 

Paino LSC Communications Europe ISSN 1795-6358 Tietosuoja valitutpalat.fi/tietosuoja. 

Tietoja henkilötietojen käsittelystä. 

Näin tavoitat meidät: 

Asiakaspalvelu ja tilausasiat: puhelin 020 331 500 arkisin klo 8–18 (puhelun hinta 8,4 snt/min). 

Sähköposti: asiakaspalvelu@valitutpalat.fi, www.valitutpalat.fi. 

Meidän Suomi 7

KONSERTTEIHIN ja tapahtumiin 

voi vielä tulla muutoksia 

koronapandemian takia. 

Valitut menot 

Koonnut Helena Lylyharju 

Pitkään vallassa. 

Edellisen kerran 

Seinäjoen Tangomarkkinat 

pidettiin 

vuonna 2019. Silloin 

Tangokuningattareksi 

kruunattiin Pirita Niemenmaa 

ja Tangokuninkaaksi 

Johannes 

Vatjus. ”Koronavuosina” 

2020 ja 2021 

tapahtumaa ei järjestetty. 

Äänestä 

suosikkiasi 

SUURI YLEISÖ pääsee osalliseksi 

uudistuksista jo laulukilpailun 

alkuvaiheessa 

jokaisen voidessa äänestää 

jo nyt suosikkiaan pulsea.finettisivuilla. 

21.5. Tangomarkkinat 

Semifinaali järjestetään Vantaalla 

Kulttuuritalo Martinuksen 

Martinus-salissa. 

Lisätietoja tulee lipunmyynnin 

käynnistyessä. 

6.–10.7. kokoontuvat 

kaikki tangon ystävät Seinäjoen 

Tangomarkkinoille. 

Sykähdyttäviä hetkiä ja 

musiikin riemua. Festivaalin 

iloisesti kuplivassa sydämessä 

tango- ja iskelmämusiikki 

vie mennessään – aina 

aamuun asti! 

Lisätietoa: 

tangomarkkinat.fi 

Tangomarkkinat järjestetään jälleen 

KAHDEN PANDEMIAVUODEN jälkeen 

Tangomarkkinoita juhlitaan jälleen Seinäjoella. 

Suomen suosituimpiin kesätapahtumiin 

lukeutuva tapahtuma monipuolistaa 

ohjelmistoaan. Vuonna 1985 

ensimmäisen kerran järjestetyn tapahtuman 

ydin on yhä tango ja vuosittain 

valittavat Tangokuninkaalliset, mutta 

laulukilpailussa kuullaan jatkossa myös 

nykyiskelmää ja konserteissa ikivihreiden 

tangosuosikkien lisäksi myös iskelmä- ja 

pop-taivaan kirkkaimpia tähtiä. 

– Tangomarkkinoiden sydän on edelleen 

tietenkin tangossa, mutta haluamme 

monipuolistaa tarjontaamme ja tuoda 

sitä enemmän tähän päivään. Myös 

uusilta Tangokuninkaallisilta edellytetään 

monipuolista ohjelmistoa, ja uudistaessamme 

laulukilpailua oli tärkeää, 

että kilpailun vaatimukset heijastelevat 

tämän päivän artistiutta, kertoo Tangomarkkinoiden 

toimitusjohtaja Pasi Ojala. 

Semifinaalissa tuomaristoa johtaa 

Nina Tapio. Tuomaristoon kuuluvat hänen 

lisäkseen Marco Bjurström, Marko Maunuksela, 

Hanna Pakarinen ja Universal 

Music Finlandin A&R Director Marja Kokko. 

Tuomariston arvioitavana on kilpailijoiden 

tangotaitojen ohella myös kyky 

muuntautua iskelmien tulkitsijoiksi. 

Vuoden 2022 Tangokuninkaalliset 

valitaan Seinäjoella 9. heinäkuuta järjestettävässä 

Finaalissa, jossa kilpailee 

yhteensä neljä solistia. Seinäjoen Finaalivaiheet 

juontavat Seinäjoelta kotoisin 

olevat Susanna Laine ja HP Parviainen, 

jotka ovat tunteneet toisensa jo 

ala-asteikäisistä saakka. Laulukilpailun 

musiikista vastaa TV:stäkin tuttu Sami 

Pitkämön 15-henkinen orkesteri. 

Laulukilpailun TV-perinne jatkuu 

uudella TangoTV-konseptilla, jonka 

toteuttaa kanavapaikalla 17 Keikalla.fialustastaan 

tunnettu tuotantoyhtiö 

Rockway. 

KUVA: KARI MARTIALA 

8 8

[ Valitut menot ] 

ROCK 

ISKELMÄ 

JAZZ 

BLUES 

28.7. Tampereella nähdään raskaamman 

rock-musiikin legendoja, kun Eteläpuistossa 

pidettävässä Deep Purple in Concert 

-tapahtumassa lavalle nousevat 

paitsi Deep Purple, myös Accept ja Uriah 

Heep. 

lippu.fi 

20.–21.5. koetaan kahden vuoden pandemiatauon 

jälkeen Helsinki Beatles 

Weekend. Nostalginen viikonloppu hemmottelee 

Beatles-faneja vaikuttavalla 

läpileikkauksella Liverpoolin nelikon tuotannosta. 

Kahden päivän aikana kuullaan 

unohtumaton kattaus Beatlesin tuotantoa, 

kun 10 maailmanluokan esiintyjää 

nousee lavalle. 

kulttuuritalo.fi/tapahtuma/6778 

30.5. koetaan Kulttuuritalolla Helsingissä 

Arja Koriseva & Pentti Hietanen – Suurimmat 

klassikot -konsertti. Suomen kärkiartisteihin 

lukeutuvat Koriseva ja Hietanen 

kokoavat yhteen muistettavimmat 

sävelmänsä. 

kulttuuritalo.fi 

Uusia 

mausteita. 

Maustetytöt 

ja Agents 

lähtevät 

keikoille. 

2.–4.6. nähdään Hyvinkään lentokentällä 

Suomen suurin rock-festivaali Rockfest, 

mukana muun muassa maailmantähdet 

Iron Maiden, Scorpions, Nightwish, 

Megadeth, The Hives ja Mokoma. 

rockfest.fi 

17.–18.6. järjestetään Tuhdimmat Tahdit 

Nokian keskustassa. Metallimusiikin 

festivaalilla esiintyy yhteensä 18 raskaan 

musiikin yhtyettä, kuten Amaranthe, 

Stam1na, Stratovarius sekä paluun tehnyt 

Kiuas. Tapahtuman ikäraja on 18 vuotta. 

tiketti.fi 

30.6.–2.7. on Iskelmäfestivaali Jämsän 

Himoksella, mukana muun muassa Juha 

Tapio, Maustetytöt & Agents, Kaija Koo, 

Behm, Samuli Edelman, Dingo ja Suvi 

Teräsniska. 

iskelmafestivaali.fi 

1.–2.7. koetaan Torniossa ja Haaparannassa 

kansainvälinen Kalottjazz & Blues 

Festival. Festivaalin ohjelma tarjoaa suomalaisen 

ja ruotsalaisen kulttuurin kohtaamispaikassa 

jazzia ja bluesia kauniilla 

puistomaisella festivaalialueella. 

festivals.fi 

4.–6.8. nautitaan Nokian Pirkkalaistorilla 

perinteikkäästä kotimaisen kevyen musiikin 

tapahtumasta Tapsan Tahdit. Tapahtumassa 

jaetaan myös arvostettu Iskelmä-Finlandia-palkinto. 

tapsantahdit.fi 

11.-13.8. on äänessä kansanmusiikkipohjainen 

musiikkitarjotin Hyvinkään Kaukasin 

Juhlatalossa, kun Kaukas EloFolk 

2022 soi muun muassa taiteellisen johtajan 

Timo Alakotilan, Pentti Rasinkangas & 

JPP:n ja Jussi Syren & Groundbreakersin 

voimin. 

lipputoimisto.fi 

Behmeä 

naisääni. 

Vuoden 2021 

naisartisti 

Behm on 

tämän kesän 

kuumimpia 

nimiä. 

Ikivihreää. 

Deep Purple 

keikkailee 

Tampereella. 

8.7. saapuu Helsingin Kulttuuritaloon keikalle 

1980-luvulla maailmanmaineeseen 

noussut naisrokkari Kim Wilde. Tähden 

suurimpia hittejä ovat Kids in America ja 

You Came. 

kulttuuritalo.fi 

KUVA: TERO AHONEN 

Meidän Suomi 9


KLASSINEN 

MUSIIKKI 

Klassikko 

uusiksi. 

Savonlinnan 

Oopperajuhlilla 

nähdään uusi 

versio Aidasta. 

7.–18.6. järjestetään yksi kesän kiinnostavimmista, 

vanhimmista ja arvostetuimmista 

musiikkitapahtumista, Naantalin 

Musiikkijuhlat. Monipuoliset ja korkeatasoiset 

konsertit järjestetään merellisen 

Naantalin ja lähiseudun idyllisissä konserttipaikoissa. 

naantalinmusiikkijuhlat.fi 

15.–21.6. nautitaan tanssitaiteesta Kuopio 

Tanssii ja Soi -festivaalilla. Festivaalia 

on vienyt eteenpäin ilo, intohimo 

ja halu jatkuvaan kehittymiseen. Tanssi 

yhdistää yli kieli- ja kansallisuusrajojen 

ja tuo yhteen ihmisiä mitä erilaisimmista 

taustoista. 

kuopiodancefestival.fi 

30.6.–3.7. koetaan Heinäveden musiikkipäivät, 

joiden aikana kuullaan konsertteja 

Valamon luostarissa ja nautitaan risteilyistä 

Heinäveden reitillä. 

lippu.fi 

1.–31.7. järjestettävillä Savonlinnan Oopperajuhlilla 

nautitaan jälleen upeista 

esityksistä. Tarjolla upeita esityksiä: uusi 

näyttävä Aida, Tosca, solistit maailman 

huipulta sekä kaikkein rakastetuin - Carmen. 

Baritoni Ludovic Tézierin konsertti 

Olavinlinnassa on maailmanluokan tapaus. 

Tragikoominen ja vauhdikas Julius 

Caesar on harvinainen barokkiherkku, 

ja kaksi pienoisoopperaa Harlekiini & 

Gianni Schicchi kepeitä ja hauskoja kuin 

karnevaali. Yli genrerajojen vie pohjoismaisesta 

mytologiasta ammentava 

Wardruna sekä todellinen yllätyskeikka, 

Ricky-Tick Big Bandin & Julkisen Sanan 

poikkeuksellinen paluu yhteen yhden 

illan ajaksi. 

operafestival.fi/ohjelma-ja-liput 

Kipparien 

kupletit. 

Naantalin 

Musiikkijuhlilla 

kuullaan uutta 

Kipparikvartettia. 

2.–9.7. soi Sysmän Suvisoitto maaseutumiljöössä 

huippuluokan taiteilijoineen ja 

ainutlaatuisissa konserttipaikoissa. 

suvisoitto.fi 

5.–9.7. Virolahdella vietetään Kaakon 

Kamarimusiikki -tapahtumaa, jonka 

musiikista voi nauttia seurantaloissa, 

kirkkosaleissa ja luonnon helmassa. 

kaakkofestival.fi 

10.–23.7. soi Suomen suurin kamarimusiikkifestivaali 

Kuhmossa jo 52. kerran. 

Kahden viikon aikana Kuhmon Kamarimusiikki 

tarjoaa tuttuun tapaan sekä 

kamarimusiikin klassikoita että yllättäviä 

erikoisuuksia. Luvassa on 70 konserttia 

noin 150 muusikon voimin. 

kuhmofestival.fi 

11.–17.7. tarjoaa Kaustisten kansanmusiikkijuhlat 

ihailtaviksi kiinnostavia kansainvälisiä 

artisteja ja kansantanssiryhmiä 

ympäri maailmaa. 

kaustinen.net 

27.–31.7. järjestetään Lapin tunturimaisemassa 

Luosto soi! -festivaali. Konsertit 

ovat Luostolla, Pyhätunturilla ja Sodankylässä 

ainutlaatuisilla luonnon muovaamilla 

näyttämöillä Ukko-Luoston rinteellä 

ja Aittakurussa sekä Sodankylän tunnelmallisessa 

vanhassa hirsikirkossa. Monipuolinen 

kattaus kamari- ja orkesterimusiikkia 

barokista tähän päivään. 

ticketmaster.fi 

10


23.–30.7. nautitaan perinteisestä Crusellviikosta 

Uudessakaupungissa. Ohjelmassa 

on myös kansainvälinen klarinettikilpailu. 

crusell.fi 

28.–31.7. koetaan huikeita konsertteja 

Lemin musiikkijuhlilla. Konsertteja 

Lemin kirkossa, letkeää menoa viihdekonsertissa 

sekä monenlaisia ilmaistapahtumia. 

leminmusiikkijuhlat.fi 

2.–6.8. hemmotellaan pianomusiikin 

ystäviä Mäntän Musiikkijuhlilla. Ohjelmassa 

on kansainvälisiä pianistitähtiä ja 

nuoria superlupauksia Serlachius-museo 

Göstan ainutlaatuisessa ympäristössä. 

mantanmusiikkijuhlat.fi 

TAIDE 

11.6.–14.8. on Mäntyharjulla avoinna 

Suomen suurimpiin lukeutuva kulttuuritapahtuma, 

Taidekeskus Salmela. 

Ohjelmaan kuuluvat suomalaisen nykytaiteen 

näyttelyt sekä konsertit. Taidekeskus 

Salmelan osana toimii myös Kouvolassa 

sijaitseva Vuohijärven luonto- ja 

kulttuuritalo. Taidekeskus Salmela ja 

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo ovat 

avoinna 11.6.–14.8. joka päivä kello 11–18 

(Salmela) ja 11–17 (luonto- ja kulttuuritalo). 

taidekeskussalmela.fi 

Silmäniloa. 

Taidekeskus Salmelassa 

on esillä muun muassa 

Anniina Vainionpään 

teos Pieni lintu. 

KUVA: CLAUDIA BORGIA,CHIARA BRUSCHINIL 

Tanssin juhlaa. 

Kuopio Tanssii ja Soi jälleen, kuvassa 

Alessandro Sciarronin Save the last 

dance for me. 

8.–17.8. tarjoaa BRQ Vantaa Festival 

barokkimusiikkia kulttuurihistoriallisesti 

merkittävässä ja miljööltään ainutlaatuisessa 

Pyhän Laurin kirkossa. Kotimaiset 

ja kansainväliset huipputaitajat esittävät 

erityisesti musiikkia, jota ei aiemmin ole 

Suomessa kuultu. 

brq.fi 

15.–28.8. nautitaan Suomen vanhimmalla 

yhtäjaksoisesti toimineella musiikkifestivaalilla 

Turun Musiikkijuhlilla suurista 

orkesterikonserteista, kamarimusiikista 

sekä oopperasta. 

turunmusiikkijuhlat.fi 

28.–29.5. Kaiken maailman kulttuurit 

kohtaavat Helsingissä Maailma kylässä 

-festivaalilla. Ohjelmassa on kymmeniä 

esityksiä eri puolilta maailmaa, 

kantaaottavia puheita 

ja vaikuttavia dokumentteja. 

Ilmaistapahtumassa 

voi tutustua laajaan kirjoon 

näytteilleasettajia. Festivaaliin 

voi osallistua myös virtuaalisesti. 

maailmakylassa.fi 

8.–10.7. koetaan Kouvolan Iitissä uudella 

KymiRing-radalla kaksipyöräisten 

kuninkuusluokan kilpailu 

MotoGP 2022, Finnish 

Motorcycle Grand Prix. 

MotoGP-tunnelmasta 

pääsee nauttimaan kaikkina 

kolmena päivänä, 

sillä tapahtuma-alue on 

avoinna yleisölle jo perjantaina 

vapaiden harjoitusten 

aikana. 

kymiring.fi 

Ravurit radalla. 

Kuninkuusraveissa 

kisaavat parhaat 

suomenhevoset. 

FESTIVAALIT 

TAPAHTUMAT 

LIIKUNTA 

29.–31.7. ajetaan Forssassa koko kansan 

juhlakisa, Kuninkuusravit. Kuninkuusraveissa 

nähdään suomenhevosista parhaat, 

komeimmat ja uljaimmat 

sekä heidän taustajoukkonsa. 

kuninkuusravit.fi 

6.–7.8. etsitään rasteja Saariselällä 

Suomen Tunturisuunnistus 

2022 -tapahtumassa. 

Maasto on hyväkulkuista, avointa 

ja harvametsäistä tunturimaastoa 

ja mäntykangasta. 

tunturisuunnistus.fi/2022 

KUVA: SIIRI HAAPALAINEN 

Meidän Suomi 11


KUVA: SAMI MAANPÄÄ 

MESSUT 

21.-22.5. järjestettävät Messut Nokialla 

on odotettu koko perheen tapahtuma 

Nokian jäähallissa. Nokian messuille tullaan 

viettämään aikaa, tapaamaan tuttuja, 

seuraamaan ohjelmaa sekä ostamaan 

tuotteita. 

visitnokia.fi 

30.6.-3.7. koetaan Turun Vanhalla Suurtorilla 

Keskiaikaiset markkinat. Neljä 

päivää toritunnelmaa: vilinää ja vilskettä, 

juoruja ja juhlavia sanoja markkinarauhasta, 

arvokkaita rouvia ja kauniita 

neitoja, ylväitä herroja ja hulttioita, suukopua 

ja särvintä sekä torimyyjien kaupankäyntiä. 

keskiaikaisetmarkkinat.fi 

Talokavalkadi Naantalissa 

15.7.–14.8. Naantalin järjestetään 

Asuntomessut 2022. Asuntomessut 

järjestetään upealla Luonnonmaan 

saarella, joka on monille tuttu tasavallan 

presidentin kesäasunnon Kultarannan 

vuoksi. Suosittu kesämatkakohde 

Muumimaailma puolestaan on vain 

vartin ajomatkan päässä Lounatuuleksi 

nimetyltä Asuntomessualueelta. 

Luonnon kunnioitus on ollut mukana 

alueen suunnitteluvaiheesta lähtien. 

Lounatuulessa kadut kiemurtelevat 

kallioita väistellen ja alueen kunnallistekniikka 

on rakentunut luontoa 

varoen. Puita alueelta on kaadettu 

mahdollisimman vähän. 

14.–17.7. järjestetään Suomen tunnetuimpiin 

markkinatapahtumiin lukeutuva 

Kristiinankaupungin kesämarkkinat. 

Markkinoita on Kristiinassa järjestetty jo 

vuodesta 1783. 

visitkristinestad.fi 

Asuntomessut. 

Naantalissa 

valmistaudutaan 

kesän suurtapahtumaan. 

Messukesänä 2022 sanonta ”Naantalin 

aurinko” tulee saamaan aivan 

uuden merkityksen Lounatuuleen 

rakentuvan aurinkoenergiapuiston 

myötä. Alueen oma aurinkovoimala 

sekä älymuuntamo tuottavat sähköä 

messukoteihin. Asuntomessuilla tullaan 

näkemään monenlaisia älykkäitä 

energiainnovaatioita. 

Saariston luonto saa jäädä näkyviin 

tulevien messutalojen pihoissa, sillä 

rakentajia on pyydetty huomioimaan 

alkuperäisiä maastonmuotoja ja säilyttämään 

kasvillisuutta mahdollisuuksien 

mukaan. 

asuntomessut.fi/naantali-2022 

12.–14.8. vietetään Isossakyrössä 

1700-luvun markkinoita, joka on valtakunnallisesti 

merkittävä ja yksi suurimmista 

käsityöläistapahtumista Suomessa. 

Vuonna 2019 markkinoilla kävi kolmen 

päivän aikana yli 25 000 kävijää. 

1700-lmarkkinat.net 

19.–21.8. Rovaniemellä koetaan Suomen 

suurin vapaaehtoisvoimin toteutettu 

hyväntekeväisyystapahtuma, Rovaniemen 

Wanhat Markkinat. 

rovaniemenwanhatmarkkinat.fi 

12 

Muumijääluola 

– viileä kesäkohde 

MUUMIJÄÄLUOLA pystytetään jälleen Vesileppiksen 

hiihtoareenalle, joka sijaitsee Leppävirralla 

30 metriä maanpinnan alapuolelle 

louhitussa kiviluolassa. Näyttely koostuu 

muumijääveistoksista ja erilaisista talvisista 

aktiviteeteista, kuten liukumäkilinnasta, 

snowtube-radasta ja napakelkasta. Näyttelyalueen 

kokoa, audiovisuaalisuutta ja toiminnallisuutta 

on lisätty aiemmista kausista. 

Muumeja voi käydä tapaamassa elokuun 

2022 loppuun. 

icecave.fi/tarina 

TEEMA- 

PUISTOT 

TUTUSTUMIS- 

KOHTEET 

Haagan Alppiruusupuisto eli tuttavallisesti 

rodopuisto on helmi Helsingin 

puistojen kirjossa. Alppiruusujen 

ja atsaleoiden kukinta on parhaimmillaan 

kesäkuun alkupuolella. Atsaleat aloittavat 

kukintansa ensin, ja osa niistä kukkii vielä 

alppiruusujen jo lopetettua, 

juhannuksen jälkeen. 

Alueen männyt luovat 

katon pensaiden kukkaloistolle. 

Kukintaaikaan 

tämä upea 

nähtävyys tuo paikalle 

tuhansia ihmisiä. 

vihreatsylit.fi 

/alppiruusupuisto 

KUVA: KARI MARTIALA 

Helsingin Pihlajamäestä ei saa lähteä, jos 

ei ole käynyt tervehtimässä sen ainutlaatuista 

luonnonmuistomerkkiä. Täällä 

sijaitsevat Suomen vanhimmat hiidenkirnut 

Aarnipata ja Rauninmalja. Toisin 

kuin muut Suomen tunnetut hiidenkirnut, 

ne ovat vanhempia kuin viimeisin jäätiköitymiskausi 

eli yli 50 000 vuotta 

vanhoja, mahdollisesti jopa yli 

100 000-vuotiaita. Siksi ne ovat 

ainutlaatuisia Suomessa ja koko 

Skandinaviassa. Kirnuille on 

rakennettu katselutasanne ja hiidenkirnuista 

kertova opastaulu. 

vihreatsylit.fi/aarnipata-jarauninmalja


KESÄ- 

TEATTERI 

KUVA: DANIEL PAUL 

8.–19.6. Ranskalaisen Gilles Dyrekin käsikirjoittama 

Vaimoni on toista maata, on 

nokkela komedia, jossa kotijuhlat muuttuvat 

kaaokseksi pienen väärinkäsityksen 

kasvaessa valtaviin mittasuhteisiin. 

Näyttelijät ovat Vuokko Hovatta, Maija 

Siljander, Iikka Forss ja Antti Peltola. 

kangasalankesateatteri.fi 

8.6.–14.8. koetaan Salon Rikalanmäen 

teatterivintissä Tuomas Kyrön romaanin 

pohjalta Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja. 

teatteriprovinssi.fi/ohjelmisto/244 

14.6.–14.8. kesän säkenöivä suurmusikaali 

Aira nähdään Valkeakosken 

Apianniemessä. Mitä 

löytyykään kaikkien tunteman, 

naurua hersyvän, 

punatukkaisen ja 

iloista energiaa välittävän 

tanssitaiteen 

uranuurtajan pinnan 

alta? Aira Samulinin 

elämäntarina sisältää 

uskomatonta naisenergiaa, 

elämänvoimaa, sinnikkyyttä 

sekä herkkyyttä. 

suomenkesateatteri.fi 

17.6.–31.7. Mustion linnan kesäteatterissa 

esitetään farssi Ilmaista rahaa. Komedian 

päähenkilö Erkki Joutsen on keksinyt 

oivan ansaintakeinon, sosiaaliturvan lypsämisen 

keinolla millä hyvänsä. Keinoina 

on muun muassa keksittyjä sukulaisia ja 

KUVA: DANIEL PAUL 

Eikka 

nuorena. 

Tango D’amore 

-musikaalissa 

Eino Gröniä 

esittää näyttelijä 

Joni Leponiemi. 

muita tuttavia, joita on kohdannut surkea 

epäonni. Ainakin Erkin sosiaaliviranomaisille 

sepittämissä tarinoissa. 

mustionlinna.fi 

19.6. lähtien Teuvo Pakkalan Tukkijoella 

Kiuruveden kesäteatterissa. 

maalaiskaupunginteatteri.fi 

24.6.–24.7. Ränssin Kievarissa Jyväskylän 

pohjoispuolella koetaan Kaunis 

Anna. Rooleissa muun muassa 

Saija Tuupanen, Jonna Ortju, 

Lauri Laakso, Anna-Maija ja 

Kunto Ojansivu sekä Markku 

Ühlbäck. 

ranssinkievari.fi/ 

kesateatteri 

KUVA: MIRA TIINANEN 

28.6.–6.8. nähdään Lappeenrannan 

kesäteatterissa vauhdikas näytelmä 

Krokotiilirock, joka on hauska uutuuskomedia 

- tarina rohkeudesta, siitä miten 

ihminen saa voimansa takaisin ja muuttuu 

oman elämänsä sankariksi. Tunnelmaa 

siivittää loistava ja nostalginen rockmusiikki 

upean livebändin säestämänä. 

lappeenrannankesateatteri.fi 

3.7.–1.8. esitetään Someron Esakalliolla 

musiikkinäytelmää Satumaan kuningas, 

Reijo Taipale. Maestro itse hurmasi 

pitkällä urallaan suomalaisten sydämet 

lauluäänellään ja karismaattisella olemuksellaan 

ja nousi koko kansan tuntemaksi 

huippusolistiksi. Hän oli tunnollinen ja luotettava 

esiintyjä, rehellinen oman tiensä 

kulkija. Rooleissa nähdään tangokuninkaalliset 

Kari Hirvonen ja Marita Taavitsainen. 

esakallio.fi/teatteri 

6.7.–21.8. nähdään Sappeen kesäteatterissa 

Tango D’amore, Eino Grönin elämästä 

kertova musikaali. Lämminhenkinen 

tarina kauniin lauluäänen omaavasta 

reposaarelaisesta painijapojasta, jonka 

kohtaloksi tulikin olla osa suomalaista 

iskelmämusiikin historiaa. Musikaali 

avaa muun muassa Grönin legendaarisen 

uran ensihetket, sekä 

mikä merkitys on ollut Toivo 

Kärjellä ja Junnu Vainiolla Einon 

elämässä. 

suomenkesateatteri.fi/ 

sappeenkesateatteri 

6.7.–12.8. koetaan Vantaan Ravintola 

Backaksen Puimalassa Olen suomalainen 

-musiikkinäytelmä, joka kertoo laulajasuosikki 

Kari Tapion elämästä. 

ravintolabackas.fi 

Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila 

on Suomen vanhin ja suurin arboretum 

eli puulajipuisto. Mustila tunnetaan 

erityisesti eksoottisista havupuumetsiköistään 

sekä kesäkuussa kukkivista 

sadoista alppiruusuista ja atsaleoista. 

Arboretum myös myy kylmänkestävien 

puiden ja pensaiden siemeniä ja pikkutaimia. 

mustila.fi 

Raisiossa, Kirkkoväärtinkujan päässä, 

tuoreessa kangasmetsässä, sijaitsee 4,5 

ha suuruinen Raision Alppiruusupuisto. 

Puistossa on suomalaisia ja ulkomaisia 

alppiruusuja noin 1750 kappaletta, lajikkeita 

yhteensä 153, joista kotimaisia 28. 

Alppiruusujen kukinta ajoittuu toukokuun 

loppupuolelta juhannuksen tienoille, 

jolloin puistossa voi vierailla vapaasti. 

Alppiruusupuiston vieressä on parkkipaikka. 

raisio.fi/fi/alppiruusupuisto 

Koe trooppinen sademetsä ympäri vuoden 

Turun yliopiston Kasvitieteellisessä 

puutarhassa. Siellä viihtyvät sekä 

aikuiset että lapset. Yli 5 000 lajia käsittävä 

kokoelma on elävä näyteikkuna 

maapallon kasvimaailman monimuotoisuuteen. 

Puutarhan kokoelmissa on kasveja 

maapallon eri ilmastovyöhykkeiltä, 

aina sademetsistä aavikoille. 

sites.utu.fi/kasvitieteellinen-puutarha 

21.5.–28.8. välisenä aikana pääsee tutustumaan 

Luumäen Kotkaniemeen, Suomen 

itsenäistymisen merkkihenkilön P.E. 

Svinhufvudin Kivijärven äärellä luonnon 

helmassa sijaitsevaan kotitaloon. Kotkaniemessä 

löytyy päärakennuksesta 

kotimuseon lisäksi kahvila ja kokoustiloja, 

sekä 1930-luvun asuun restauroitu 

puutarha piharakennuksineen. Museo ja 

kahvila ovat säännöllisesti auki kesäkaudella, 

syyskuusta huhtikuuhun tilauksesta 

ja erikoistilaisuuksien yhteydessä. 

kotkaniemi.fi 

Meidän Suomi 13

[ Vuodenajan kuva ] 

Juhannuksen juhlistaja 

VEHREÄKSI KORISTELTU juhannussalko, midsommarstång, 

on tärkeä ahvenanmaalainen symboli. 

Salkoja nostetaan keskikesän juhlaan myös Ahvenanmaan 

ulkopuolella, saaristossa ja veden äärellä. 

Varhaisimmat maininnat juhannussaloista ovat 

1700-luvulta. Juhannussalon yksityiskohtien symboliikasta 

on useita erilaisia tulkintoja: juhannussalot 

on usein tulkittu sekä ikivanhoiksi hedelmällisyyden 

symboleiksi että Ahvenanmaan elinkeinojen 

kuvaajiksi. Monet salkojen yksityiskohdista ovat 

syntyneet vain luomisilosta ja mieltymyksestä koristeluun. 

Ahvenanmaalla nostetaan joka juhannus yli 60 

yleistä juhannussalkoa sekä lukuisia yksityishenkilöiden 

salkoja. Saloille on yhteistä lipputankoa muistuttava 

korkea masto, jonka poikkipuihin sidotaan 

lehväkoristeet. Koristeet vaihtelevat ja kaikki salot 

ovat yksilöllisiä. 

Ahvenanmaalla juhannussalko saa seistä pystyssä 

koko vuoden. Muutama viikko ennen juhannusta 

salko kaadetaan, edellisvuoden koristeet riisutaan ja 

salko kunnostetaan. 

Salko koristellaan tuoreilla lehvillä, jotka on 

sidottu kimpuiksi, seppeleiksi, köynnöksiksi ja lehtinauhoiksi. 

Ylimpänä salossa on usein fäktarkubben, 

huitojaukko, joka symboloi työtä ja ahkeruutta. 

Juhannussalolla on korkeutta tavallisesti 17–18 

metriä, mutta salkoja voi esiintyä 10–25 metrisinä. 

Ahvenanmaalla kylät kisaavat usein keskenään korkeimman 

salon tittelistä. Nykyään useimmat juhannussalot 

nostetaan lipputangon jalkaan. 

Juhannussalon nosto aattoiltana tai iltapäivällä 

on tärkeä kylähengen ja -yhteistyön perusta, joka 

yhdistää paikalliset, kesävieraat ja matkailijat keskikesän 

juhlaan. 

Perinne 

elää. Kuvan 

juhannussalko on 

Jan Karlsgårdenissa, 

Kastelholmassa 

Ahvenanmaalla 

sijaitsevassa 

ulkoilmamuseossa, 

jossa esitellään 

1800-luvun talonpoikien 

elämää. 

Teksti Kari Martiala 

14

” 

Juhannussalkoa 

kutsutaan 

Ahvenanmaalla 

nimellä 

”midsommarstång”. 

KUVA: NICLAS NORDLUND 

Meidän Suomi 15

Makasiini 

Suomesta 

KUVA: BRIGHT SOLAR 

Auringosta 

helposti virtaa 

KANNETTAVAT AURINKOPANEELIT tuovat 

uusiutuvaa energiaa kaikkiin sähkölaitteisiin. 

Mökkeilijät, veneilijät, karavaanarit ja telttailijat 

voivat nauttia ratkaisusta, jolla sähkölaitteet 

sähköistetään mahdollisimman helposti, 

kun älypuhelimet, tietokoneet, kamerat, 

ruoanlaittovälineet, valaisimet, näytöt, 

kaiuttimet ja monet muut sähkölaitteet vaativat 

sähköä toimiakseen. Kasaan taittuvat 

aurinkopaneelit kulkevat vaivatta mukana 

vaikkapa autossa tai veneessä. Paneelin avaaminen 

ja kaapeleiden kytkeminen voi onnistua 

muutamassa sekunnissa. 

Aurinkopaneelin paras käyttökulma löytyy 

helposti säädettävällä jalustalla. Jotkut paneelit 

tarjoavat virtaa suoraan laitteeseen, ja 

paneeleihin voi kytkeä latausyksikön. Paneelien 

ja latauslaitteiden hinnat vaihtelevat paljon 

tehon ja latauskapasiteetin mukaan. 

Auringosta 

energiaa. 

Paneelit voi 

nostaa näppärästi 

auringonpaisteeseen 

esimerkiksi retkeilyauton 

taukopaikalla 

ja antaa akkujen 

latautua. 

Öljystä pois 

Apurahaa. 

Pientalon öljylämmityksestä 

luopumiseen 

voi saada 

avustusta 

tuhansia euroja. 

ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIH- 

TAMISEEN on saatu myös EUrahaa. 

Avustusten myöntäminen 

öljylämmityksen vaihtajille 

jatkuu ELY-keskuksessa 

EU:n elpymisvälineestä (Next 

Generation EU). Öljylämmityksen 

vaihtajille on varattu 

EU-rahaa 65 miljoonaa euroa, 

joka riittää noin 15 000 kotitaloudelle. 

EU-määrärahoja ei voida 

myöntää kotitalouksille, jotka 

vaihtavat öljylämmityksen 

kaukolämpöön, koska kaukolämmön 

tuotannossa voidaan 

ainakin ajoittain käyttää fossiilisia 

polttoaineita. Avustusta 

myönnetään 4 000 euroa 

kotitalouksille, jotka vaihtavat 

öljylämmityksen ilma-vesilämpöpumppuun 

tai maalämpöön. 

Muihin ei-fossiilisiin 

lämmitysmuotoihin avustusta 

myönnetään 2 500 euroa. 

Öljyllä lämpiää edelleen 

Suomessa noin 125 000 pientaloa. 

ELY-keskuksen avustusta 

kansallisista määrärahoista 

oli hakenut maaliskuuhun 

mennessä yli 19 000 

pientalon omistajaa. Yli 7 000 

kotitaloutta on jo toteuttanut 

remontin ja saanut maksun. 

Koko maan ajantasainen 

hakemus- ja käsittelytilanne 

on nähtävillä Pirkanmaan 

ELY-keskuksen sivuilla 

www.ely-keskus.fi/ 

oljylammityksen-vaihtajalle. 

KUVA: ANTERO TEITTINEN / HELSINGIN UUTISET 

16

46 % teettämässä 

Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet 

55–84-vuotiaista voisi harkita osa-aikaista palkkatyötä 

eläkkeellä ollessaan, todetaan Eläkeläisjärjestöjen 

etujärjestö Eetun markkinatutkimusyritys Kantarilla 

tutkimuksessa. 

Uniapnea selville 

OULULAISEN NUKUTE Oy:n 

kehittämä tutkimuslaite tehostaa 

uniapnean kotona tapahtuvaa 

tutkimusta ja diagnostiikkaa. 

Nukute Collare on CE-merkitty 

lääkinnällinen laite, joka 

tuottaa unen aikaista mittaustietoa 

ja välittää sen pilvipohjaisesti 

tekoälyyn perustuvaan diagnostiikkajärjestelmään. 

Nukuten ratkaisussa on kaksi 

langatonta puettavaa sensoria, 

tablet-tietokone ja pilvisovellus. 

Puettavat sensorit tallentavat 

biosignaaleja, kuten hengitystä, 

veren happisaturaatiota, sykettä 

ja nukkumisasentoa analysoitavaksi 

pilveen koneoppimisalgoritmin 

avulla. Lääkäri voi sitten 

analysoida tallennettuja tietoja, 

vahvistaa tekoälyn ehdottamat 

tapahtumat ja tehdä diagnoosin. 

Kysyntää palvelulle riittää, sillä 

maailmassa on arviolta lähes 

miljardi uniapneasta kärsivää 

ihmistä, joista suurin osa elää 

sairautensa kanssa tietämättä 

siitä. 

Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia 

hengityskatkoja, jolloin 

sisäänhengitys estyy nukkuessa 

hetkeksi ylähengitysteiden 

ahtauden vuoksi. Uniapnean 

seurauksena uni jää katkonaiseksi 

ja päiväaikaisina oireina 

esiintyy muun muassa väsymystä, 

ärtyneisyyttä, muistihäiriöitä 

tai keskittymisvaikeuksia. 

Nukutko hyvin? 

Nukuten ratkaisussa on 

kaulalle laitettava sensori 

ja ranneke sekä tablettitietokone. 

KUVA: PEKKA LEHTINEN / MUSEOVIRASTO 

Korjaa kuntoon 

MUSEOVIRASTO ON avannut verkkosivuston, 

joka kiinnostanee kaikkia 

vanhan rakennuksen omistajia. 

Korjaustaito.fi-sivustolle on koottu 

tietoa säilyttävästä korjausrakentamisesta, 

ohjeet suojellun rakennuksen 

korjaushankkeesta, esimerkkejä 

onnistuneista korjaushankkeista sekä 

alan sanastoa. 

Museoviraston tutut ”Korjauskortit” 

löytyvät nyt myös Korjaustaito.fi-sivustolta. 

Sivusto on suunniteltu siten, että sen sisältö 

avautuu suurelle yleisölle ymmärrettävästi, mutta toisaalta 

se hyödyttää pätevyydellään rakennusalan ammattilaisia. 

Korjaustaito.fi jakautuu neljään osioon: Museoviraston 

Korjauskortit, Restauroinnin polku, Sanasto ja Näyteikkuna. 

Korjauskortit sisältävät ohjeita rakennusta säilyttävään korjaamiseen 

ja Restauroinnin polku -ohjeet perustuvat kokemuksiin 

hyvistä käytännöistä suojeltujen rakennusten korjaushankkeissa. 

Korteista 

apu. 

Korjauskorttien 

suositukset 

auttavat 

korjaamaan 

rakennuksen 

taloudellisesti 

ja rakennusta 

kunnioittaen. 

VUODENAJAN TERMI 

Emissio 

Yritys listautuu pörssiin ja 

laskee liikkeelle osakkeitaan 

eli arvopapereita tiettyyn 

hintaan tai laskee liikkeelle 

joukkovelkakirjoja. Toinen 

merkitys on säteily, hiukkasten 

tai energian siirtyminen 

säteilylähteestä ympäristöön 

tai kohteeseen. 

KUVA: ISTOCK.COM 

Meidän Suomi 17

[ Kansi ] 

MAAILMAN 

NOPEIN 

Ida Zetterström on maailman nopein 

nainen moottoripyörällä. Hän rikkoi 

maagisen seitsemän sekunnin rajan 

kiihdytysajon Super Street Bike -luokassa 

vuonna 2020. Nopeusmittari osoitti 

400 metrin kohdalla 346,9 kilometrin 

tuntinopeutta, ja aikaa lähdöstä oli 

kulunut tuolloin 6,88 sekuntia. 

Teksti Kari Martiala ja Michaela Martiala 

Kuvat Niclas Nordlund ja Ida Zetterströmin albumi 

18

Mestariainesta. 

Ida Zetterström 

on Skandinavian 

mestari Super Street 

Bike -luokassa. 

Meidän Suomi 19

[ Kansi ] 

Vauhtit ykki. 

Ida Zetterströmillä 

on allaan 11 000- 

hevosvoimainen 

Top Fuel -dragster 

auto Santa Podin 

kilparadalla Englannin 

Podingtonissa. 

20 

da Zetterström sanoo kasvaneensa 

moottoriurheilun parissa, sillä myös 

hänen isänsä ajaa kilpaa. 

– Olen siis saattanut istua kyydissä jo 

muutaman viikon ikäisenä, hän naurahtaa. 

Ahvenanmaalla asuva kiihdytysajaja Ida 

Zetterström, 28, on syntynyt Ruotsissa ja 

asunut ensimmäiset 12 vuotta elämästään 

Tukholmassa. Hänen Carola-äitinsä on kotoisin 

Ahvenanmaalta, ja Zetterström onkin 

viettänyt saarimaakunnassa kaikki lapsuusvuosien 

kesät. 

Ensimmäisen menopelinsä mopon satulaan 

hän istui jo 6-vuotiaana. Drag racingin eli kiihdytyskisoissa 

kilpailemisen hän aloitti 8-vuotiaana 

Jr. Dragster -autolla ja sai jo 16-vuotiaana 

lisenssin tehokkaampaan Super Comp Dragsteriin. 

Nyt Zetterström on Skandinavian mestari moottoripyörien 

Super Street Bike -luokassa. 

Kiihdytyskilpailu moottoripyörällä ei edellytä 

moottoripyöräkorttia, ja lajin mestariksi leivotaan 

muilla ominaisuuksilla. 

– Tätä ajamista ei voi oikeastaan harjoitella, mutta 

treenaan tasapainoista mielentilaa ja sen hallintaa, 

kehon vahvuutta ja tasapainoharjoituksia. 

Zetterström on koulutukseltaan sähköasentaja ja 

tekee työkseen sähköalan myynti- ja markkinointitehtäviä, 

sekä auttaa asiakkaita verkkosivujen kehittämisessä. 

– Minulla on nyt oma yritys, ja autan asiakkaitani 

myyntiin ja markkinointiin liittyvissä toiminnoissa. 

Yritys tukee myös moottoriurheiluani. Haaveenani on 

toki päästä jossakin vaiheessa työskentelemään kokopäiväisesti 

kilpa-ajamisen parissa, hän sanoo. 

Ajamisen ohella hän hoitaa yhteydet yhteistyökumppaneihin. 

Tavoitteena on tuoda sponsoreille 

näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisen median kautta. 

– En ottaisi yhteistyökumppaniksi yritystä, johon 

en luota tai jonka tuotteista en pidä. Henkilökemiat 

ovat myös tärkeitä; se, että meillä on yhteistyökumppaneiden 

kanssa vakaa luottamus toisiimme. Yhteistyö 

tuntuu siksi todella hyvältä ja luontevalta, ja se on 

myös edellytys sille, että menestyy kilpailuissa. 

AVOPUOLISO HOUKUTTELI. Zetterströmin avopuoliso 

Kim Hilander on kilpaillut myös moottoripyörällä 

Super Street Bike -luokassa. Niinpä Idakin innostui 

moottoripyöristä tutustuttuaan paremmin lajiin. 

Moottoripyörät olivat kuitenkin jo entuudestaan tuttuja, 

sillä Zetterström on ajanut aiemmin jonkin verran 

motocrossia, ei kuitenkaan kilpailumielessä. 

– Innostuin moottoripyörästä, sillä se on vauhdikkain 

ajettava menopeli maailmassa. Minua kiehtoo 

vauhdin tuoma adrenaliinista syntyvä tunne. Olen 

erittäin kilpailuhenkinen, kuten isänikin. Drag Racingissa 

minuun vetoaa myös tiimihenki ja koko se 

yhteisö, joka liittyy tähän lajiin, ei siis pelkästään itse 

kilpaileminen. Olen ollut mukana melkein vauvasta 

asti ja kasvanut sisään tähän lajiin. 

Drag Racing koukuttaa koko perheen mukaan 

harrastuksen pariin. Zetterströmin ajaessa isä ja avopuoliso 

korjaavat moottoripyöriä ja autoja, äiti laittaa 

ruokaa ja kuvaa.

Viritelty menopeli. 

– Super Street Bikessä 

moottoripyörän moottori 

on sama kuin tavallisessa 

Suzuki Hayabusassa. 

Moottoria on kuitenkin 

muunneltu, ja turbo 

saa tehon nousemaan 

750 hevosvoimaan, kun 

tavallisessa Hayabusassa 

on noin 200 hevosvoimaa, 

Ida Zetterström kuvailee. 

Meidän Suomi 21

[ Kansi ] 

22 

Radalla taas. 

Ida Zetterström on 

tuttu näky Super 

Street Bikensä 

kanssa Kauhavan 

kilparadalla. 

– Isäni, joka toimii tiimin vetäjänä, ja avopuolisoni 

Kim tekevät lähes kaiken moottoripyörään 

liittyvän, en pärjäisi ilman heitä. Mukana on myös 

tamperelainen Arttu, joka auttaa meitä kilpailuissa. 

Hän tarkastaa, että pyörässä kaikki on niin kuin pitääkin. 

Zetterström toimii myös avopuolisonsa tukena 

tämän kilpailumatkoilla. 

Lapsena hänellä oli muitakin lajihaaveita. Aikuistumisen 

myötä ne ovat vaihtuneet, mutta hän on 

pysytellyt kuitenkin extreme-lajien parissa. 

– Tämän lajin parissa kilpailee paljon nuoria. He 

saavat helposti uusia ystäviä eri puolilta maailmaa, ja 

myös englannin kieli opitaan pienestä pitäen. 

Zetterström haluaa auttaa nuoria tulokkaita pääsemään 

sisään lajiin. Hän on esimerkiksi järjestänyt 

Teamsin kautta lyhyitä maksuttomia ”koulutuksia” 

siitä, mitä kaikkea ajajan työhön kuuluu. 

EDESSÄ UNELMIEN KILPAILUKAUSI. Moottoripyörällä 

maailman nopeimman naisen tittelin tavoittanut 

” 

En ole missään 

vaiheessa kokenut 

miesten suunnalta 

vähättelyä. 

Zetterström on nyt siirtymässä kilpailemaan kiihdytysautolla, 

nuoruusvuosien haaveittensa lajiin. 

– Unelmani on ollut aina kilpaileminen Top Fuel 

Dragsterilla, eikä se tavoite ole muuttunut kilpaillessani 

muissa luokissa. Nuorempana en vielä ymmärtänyt, 

miten paljon työtä ja rahaa sarjassa ajaminen 

vaatii, mutta nyt 28-vuotiaana olen vihdoin saavuttanut 

haaveeni. 

Zetterström sai kaipaamansa Top Fuel -lisenssin 

kauden 2021 lopussa ja ajoi FIA:n historian nopeimman 

lisenssiajon, upeat 3,86 sekuntia. 

– Amerikassa kilpailukausi on noin 20 kilpailun 

mittainen, mutta täällä Euroopassa kauteen mahtuu 

yleensä kuusi kilpailua. Amerikassa voi siis olla 

varaa mokata ja olla ruosteessa parin ensimmäisen 

kilpailun ajan, mutta täällä Euroopassa pitää antaa 

heti kaikkensa ja yrittää saada paras mahdollinen 

tulos aikaiseksi, koska muuten kisat voivat olla ohi, 

hän kuvailee. 

Hän keskittyy nyt Top Fuelin EM-kilpailuihin, ja 

ensimmäiset kisat ajetaan toukokuussa. Kilpailukalenterissa 

on kaksi kisaa Englannissa, kaksi Ruotsissa 

ja yksi Saksassa. Suomessakin saatetaan kilpailla, 

mutta tilanne on edelleen avoin. 

– Koronan takia emme kuitenkaan tiedä vielä, 

mitkä kilpailut toteutuvat. 

Kiihdytysajajan mahdollisuudet harjoitella Suomessa 

ovat rajalliset. Ahvenanmaalla ei ole yhtään 

sopivaa rataa ja Suomessakin tällä hetkellä vain yksi, 

Kauhavan rata. 

– Kauhavalla on hyvä rata, mutta radan pitää olla 

erinomaisessa kunnossa ennen kuin sinne voi mennä 

ajamaan. Eli se edellyttää jotakin alan tapahtumaa, 

jonka vuoksi rata laitetaan ajokuntoon. 

Zetterström haluaisi ajaa myös Yhdysvalloissa 

muutaman kilpailun, mutta kilpailutoiminnan rahoitus 

ovat vielä toistaiseksi kesken. 

KILPAILEVA NAINEN SAA HUOMIOTA. Kun Zetterströmin 

ajoi moottoripyörällä drag racingissa, kilpakumppanit 

olivat enimmäkseen miehiä, mutta Top 

Fuelissa naisia ja miehiä on yhtä paljon. 

– En ole missään vaiheessa kokenut miesten 

suunnalta vähättelyä siksi, että olen nainen. Sen si-

Tehoainetta. 

Kiihdytysautojen 

polttoaineena käytetään 

nitrometaania. Molekyyli 

sisältää happea, jolloin 

sitä pystytään syöttämään 

suuria annoksia 

moottoriin sen tukehtumatta. 

Näin saavutetaan 

paljon suurempia tehoja 

kuin tavanomaisilla 

polttoaineilla. 

jaan kilpailevien miesten naispuolisilta kumppaneilta 

voi joskus tulla sellaisia kommentteja, että ”mitä 

naiskuski tekee täällä”. 

Drag racingissa kilpaileminen vaatii Zetterströmin 

mukaan niin paljon rahaa ja aikaa, että kukaan 

ei panosta siihen, ellei ole tosissaan. 

– Varsinkin korkeammissa luokissa kaikkia kilpailijoita 

arvostetaan samalla tavalla. Häviäminen 

on aina yhtä ärsyttävää, olipa kyseessä mies tai 

nainen. Kilpaileviin naisiin kiinnitetään tietysti 

enemmän huomiota, koska heitä on niin vähän. Pitää 

ajatella positiivisesti, näkyvyys on niin tärkeää 

näissä lajeissa. 

Zetterströmillä on tällä hetkellä Instagramissa 

19 000 seuraajaa. Some-kanava on tärkeä, koska se 

voi olla ovi uusille yhteistyötahoille. 

– Kun sinuun kiinnitetään huomiota ja erotut 

joukosta, kaikissa lajeissa on loogista, että sinusta 

kirjoitetaan mediassa. Joskus saa lukea, että olen 

mokannut, mutta siihen pitää asennoitua oikealla 

tavalla ja muuttaa se positiiviseksi, hän naurahtaa. 

AUTOLLA JOPA VIITTÄSATAA. Kiihdytyskilpailussa 

saavutettu hyvä aika ei aina ratkaise, kuka kisan voittaa, 

koska kilpailijat ajavat aina pareittain. Nopeimmin 

osuuden ajava voittaa ja kilpailee sitten toisen 

parin nopeampaa ajajaa vastaan. 

– Kilpailussa liikkeelle ei saa lähteä liian aikaisin, 

ja jos ylität kanssakilpailijan viivan, sinut diskataan 

kilpailusta. Reaktioajalla onkin erityisen suuri merkitys, 

ja sitä myös harjoitellaan. 

Top Fuel -kisassa auto saattaa yltää lyhyellä matkalla 

huimaan nopeuteen. 

– En ole päässyt itse mittamaan rajoja, koska 

kompressoriremmini meni poikki juuri ennen 

maalia, ja se hiljentää vauhtia huomattavasti. Kovimmillaan 

vauhti on ollut yli 400 km/h, mutta Top 

Fuelissa on mahdollista päästä 300 metrin matkalla 

3,8 sekunnissa vähän yli 500 km/h. 

– Top Fuel on maailman nopein ja tehokkain laji, 

eli sen nopeammin menevää menopeliä ei ole, hän 

toteaa. 

– Autossa voi olla jopa 11 000 hevosvoimaa, ja 

jos kaikki hevosvoimat otetaan käyttöön huonolla 

radalla, auto vain savuttaa eikä lähde mihinkään. 

Radan pitää olla Euroopan standardien mukainen, 

jotta siellä voi ajaa. Moottoripyörällä ajaessa radan 

pitää myös olla hyvätasoinen ja sekin on mahdollista 

Suomessa vain Kauhavalla. 

Kiihtyy ja 

viihtyy. 

Ida Zetter strömille 

mieluinen paikka 

on kiihdytys auton 

ohjaamo, kuvassa 

lämmittelyajon 

jälkeen. 

Meidän Suomi 23

[ Yhteiskunta ] 

Vallan vierellä. 

Kristiina Helenius on 

aviomiehensä, tv:stä 

tutun kirjeenvaihtajan 

Mika Hentusen, 

kanssa asunut vuosia 

Washingtonissa. 

24

Maailman 

napa 

kiehtoo ja 

inspiroi 

Kristiina Helenius matkusti ensimmäisen kerran 

Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaana 40 vuotta sitten. 

Sittemmin hän on päässyt tapaamaan maan tulevia ja 

olevia presidenttejä sekä sairastanut maassa, jossa julkista 

sairaanhoitoa ei tunneta. Selustaa turvaamassa on vahva 

suhde sekä aviomieheen että kotimaahan. 

Teksti Hanna Ojanpää 

Kuvat Snorre Wik 

Maailma näyttäytyi 

1960-luvun Suomesta 

varsin etäiseltä ja erilaiselta 

kuin tänä päivänä. 

Nokialla viisilapsisen 

perheen esikoisena 

kasvanut Kristiina 

Helenius, 57, tiesi silti 

jo varhain, että kotimaan ulkopuolella on jotain 

kiinnostavaa. Näin jälkikäteen hän myöntää kuulostaneensa 

varsinaiselta kukkoilijalta ilmoittaessaan 

lähtevänsä maailmalle: sinne, missä tapahtuu ja 

missä maailman parhaat ovat. Se, mikä häntä ajoi 

silloin ja edelleen, on valtava uteliaisuus. 

– Olen mieluummin pieni kala isossa lammikossa 

kuin iso kala pienessä lammikossa. 

VAIKUTTAVAT VAIHEET. 15-vuotiaana Helenius laittoi 

jakkupuvun päälle ja lähti Englantiin au pairiksi. 

Ensimmäistä ulkomaankesää seurasivat lukuisat 

Meidän Suomi 25


26 

toiset: kibbutsilla, Pariisissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. 

Aviomies Mika Hentusen, 56, kanssa maailmanvalloitus 

jatkui työn merkeissä eri puolella Aasiaa ja 

Eurooppaa, kunnes päätyi Washingtoniin. 

– Voin karkeasti jakaa työelämäni neljään kokonaisuuteen. 

Ensimmäinen vaihe toimittajana kesti 

seitsemän vuotta, mukaan lukien vuodet Ylen kirjeenvaihtajana 

Brysselissä. Vuonna 2001 muutimme 

ensimmäisen kerran Yhdysvaltoihin, jossa toimin 

Suomen Washingtonin suurlähetystössä lehdistöneuvoksena 

kuusi vuotta. Kolmas oli paluu Suomeen, ja 

neljäs kausi on meneillään nyt. 

Viimeinen vaihe sai alkunsa vuonna 2017, jolloin 

Helenius oli ollut kymmenen vuotta bisnesverkosto 

AmCham Finlandin toimitusjohtajana. Hän piti työstään 

ja viihtyi Suomessa, kunnes eteen tuli tarjous. 

– Työni oli valtavan mielenkiintoista ja olin juurtunut 

takaisin Suomeen ja sen verkostoihin. Toisaalta 

olin saanut hyvään pisteeseen 

sen, mitä olin tullut tekemään, 

ja kymmenen vuotta 

on pitkä aika. Irtisanouduin 

joululomalla ja marssin 

loppiaisen jälkeen Milttonin 

toimitusjohtajan juttusille 

ehdottamaan Nordic West 

Officen perustamista. Itse 

tarjouduin vapaaehtoiseksi 

lähtemään vetämään Yhdysvaltain-yksikköä. 

– Voi sanoa, että mieleni 

käänsivät Brexit ja herra 

nimeltä Donald Trump. 

Yritysmaailma – ja monet 

yksityishenkilötkin – kauhistelivat, 

mitä Englannin 

irtautuminen EU:sta ja Trumpin valinta presidentiksi 

tarkoittaa. Minulla oli mahdollisuus päästä seuraamaan 

tilannetta pääkallopaikalta, enkä voinut jättää 

sitä korttia katsomatta, Helenius kertoo. 

YRITYSTEN TIENRAIVAAJAKSI. Puolisen vuotta Trumpin 

presidenttiyden päättymisen jälkeen, syksyllä 

2021, Helenius siirtyi viestintä- ja vaikuttajatoimisto 

Milttonin USA:n toimitusjohtajaksi. Viime syksynä 

toimisto otti käyttöön Miltton USA -nimen, mutta 

firma ja tehtävä ovat pysyneet samoina. Helenius toimii 

tienraivaajana ja ovien avaajana Amerikan markkinoille 

suuntaaville pohjoismaalaisille yrityksille. 

Toimeksiantoja, selvityspyyntöjä ja tarvetta tulkita 

markkinoita tulee yritysten hallituksilta ja johdolta. 

Heleniuksen flow-päivä on sellainen, jossa hän pääsee 

olemaan hyödyksi. 

– Mielekkyys syntyy siitä, kun pystyn vaikuttamaan 

asioihin yhdessä alansa huippujen kanssa. 

” 

Yhdysvaltojen 

olisi syytä käsitellä 

menneisyytensä 

haamut ja tietoisesti 

irrottautua niistä. 

Toimittajan hattu on edelleen syvällä päässäni, vaikka 

niitä töitä en ole enää pitkään aikaan tehnyt. Sen ajan 

seurauksena en pelkää soittaa kenelläkään enkä pokkuroi 

ketään liikaa, ja vastineeksi pääsen juttelemaan 

ihmisten kanssa, hän kertoo. 

Tästä asenteesta on ollut hyötyä, kun Helenius on 

töidensä puolesta päässyt näkemään ja kokemaan 

hienoja paikkoja ja tapaamaan kuuluisia ihmisiä. Diplomaattina 

hän paiskasi kättä tulevien presidenttien 

Barack Obaman, Donald Trumpin ja Joe Bidenin 

kanssa ja oli todistamassa lukuisia huikeita käänteitä 

lähietäisyydeltä. 

– Jokainen presidenteistä on kasvokkain tavattuna 

hyvin samanlainen kuin mediasta syntyvä käsitys 

antaa ymmärtää, niin ”tuttuja” he meille ovat. Kaikki 

ovat hurmaavia ja valppaita omalla tavallaan, ja ilman 

niitä ominaisuuksiaan he tuskin olisivat huipulle 

päässeetkään. Jokainen myös pystyi silmänräpäyksessä 

sanomaan jotain järkevää 

Suomesta. 

– Vaikka valtioilla 

on hallintokoneistonsa, 

Yhdysvalloilla se on suorastaan 

valtava ja monikerroksinen, 

ja presidentin 

persoonalla on todellakin 

väliä. Obama, Trump ja 

Biden ovat täysin erilaisia 

luonteiltaan, taustoiltaan 

ja kiinnostusten kohteiltaan, 

ja se näkyy ja tuntuu 

koko maassa, ellei peräti 

maailmassa, Helenius 

kertoo. 

SUURIA TUNTEITA. Pitkään 

ulkomailla asuneena Helenius myöntää, että 

hän tunnistaa itsessään jo tiettyjä irtautumisen 

merkkejä suomalaisista rutiineista. Hän ei esimerkiksi 

kaipaa saunaa, ja lähikaupasta saatava uusiseelantilainen 

lakritsi toimii salmiakin korvikkeena. 

Helenius myös tiedostaa, että meidän suomalaisten 

mentaliteetti, että olemme kaukana kaikesta, on pitkälti 

meidän omien korviemme välissä. 

– Lintukotomaiseen ajatteluun liittyy paljon turhaa 

kauhistelua ja puolustelua muualta tulevia uhkia 

kohtaan. Vastaavaan ajatteluun ei Yhdysvalloissa 

kovin usein törmää. Pienestä nurkkauksesta maailma 

näyttäytyy usein uhkaavana, mutta kun uskaltaa mennä 

sekaan, kaikki onkin paljon hallitumpaa. 

Millä sanoilla Helenius sitten kuvaa Yhdysvaltoja? 

”Nopea, dynaaminen, innovaatioiden suurvalta; 

kun tehdään jotain, niin tehdään isosti ja kovaa”. 

– Henkilökohtaisesti minua kiehtoo olla osa tätä 

maailman napaa, siinä on jotain valtavan inspiroivaa.

Kristiina Helenius 

KTM 

Toimitusjohtaja, Miltton USA 

Asuu Washingtonissa, 

koti myös Suomessa 

Kirjoittanut kirjan 

”Mikä maa, mikä syöpä” 

Perhe: aviomies, toimittaja 

Mika Hentunen ja aikuinen tytär 

Harrastukset: kuntosali, 

jooga, kulttuuri 

Yhdysvallat opettaa jokaista etsimään omaa erityislahjakkuuttaan, 

teroittamaan sitä ja etsimään missionsa. 

Maa onkin inspiraatiolle, suuruuden tavoittelulle, 

suhteille ja johtajuudelle luotu yhteiskunta, 

jossa tekniset asiat tulevat aina perässä. 

– Suurin yllätys on kuitenkin se, miten läpitunkeva 

orjuuden perintö edelleen on. Se on syvällä yhteiskunnan 

rakenteissa ja psyykessä. Oma kärsivällisyyteni 

kaiken rasismin suhteen on täysin lopussa. 

Yhdysvaltojen olisi syytä käsitellä menneisyytensä 

haamut ja tietoisesti irrottautua niistä. Tällä hetkellä 

sen suhteen näyttää kuitenkin heikolta. 

Myöskään puheet Yhdysvaltojen terveydenhuollon 

haasteista eivät ole vain mielikuvaa. Tästä Heleniuksella 

on myös omakohtaista kokemusta. 

– Sairastuin imukudossyöpään vuonna 2005. 

Täällä ei tunneta sairaslomaa, ja jouduin itse selvittämään 

kaikki hoitoihin ja käytännön järjestelyihin 

liittyvät asiat, hoitoihinkin pääsin vasta kirjauduttuani 

ensiavun kautta sairaalaan. Vakuutukseni onneksi 

korvasi kaiken, sillä ilman sitä lasku olisi ollut 

melkoinen. 

– Toisaalta amerikkalaisissa sairaaloissa tuntui 

olevan aina jokin karnevaali meneillään. Potilaalle 

se näyttäytyy toivona, että sairaanakin minulla on 

oikeus iloon. Kirjoitin kaikesta kokemastani kirjan, 

en jäädäkseni muhimaan tautiin, vaan siksi, että 

olen iloinen, jos siitä on jollekin hyötyä, Helenius 

tiivistää. 

KOTIMAANI OMPI SUOMI. Heleniuksen muuttaessa 

Yhdysvaltoihin vuonna 2001, Suomesta tiedettiin 

siellä lähinnä se, että maa maksoi ainoana maana 

maailmassa sotavelkansa pois. Sittemmin muutosta 

on tapahtunut paitsi amerikkalaisten tiedostavuuden 

tasossa myös suomalaisuuden tunnettuudessa. 

Tämän päivän Suomesta kertoo Heleniuksen mielestä 

paljon myös se, että meillä on nuoria naisia 

maan hallituksessa. 

– Se on voimakas viesti yhteiskunnastamme eikä 

kaipaa selittelyjä. Suomi on hyvinvoiva, tasa-arvoinen 

maa, joka kelpaa muiden Pohjoismaiden rinnalle 

esimerkiksi monessa asiassa. Koulutus, tasa-arvo 

ja luotettavuus ovat hienoja arvojamme. Myös täällä 

Yhdysvalloissa pohjoismaisuuteen liitetään paljon 

positiivisia asioita kuten vastuullisuus, luottamus ja 

ilmastomyönteisyys. Suomella on maailmalle paljon 

annettavaa; paljon muutakin kuin eukonkantokilpailuja, 

Helenius hymähtää. 

– Jo 20 vuotta sitten newyorkilainen ystäväni 

sanoi minulle, että Suomi on hyvien ihmisten planeetta. 

Muistan, kun tulimme diplomaattivuosinani 

Suomeen lyhyille kesälomillemme ja jetlagissamme 

lähdimme hoitamaan asioitamme ajatuksella, että 

Meidän Suomi 27


28 

siihen menee ainakin 

viikko. Suomalainen tehokkuus 

pääsi aina yllättämään, 

kun asiat oli hoidettu 

lounaaseen mennessä. 

Suomi on ollut tapetilla 

Yhdysvalloissa myös kuluvan 

talven aikana, kun 

Venäjän hyökkääminen 

Ukrainaan on syössyt maailman 

epätoivoon. 

– Washingtonissa keskustellaan 

asiantuntevasti 

Suomen asemasta ja merkityksestä, 

sekä myös heijastusvaikutuksesta. 

Presidentti 

Sauli Niinistöä 

on tarvittu tulkitsemaan 

tilannetta ja valottamaan asetelmia sisältä päin. 

Onneksi hän on tarttunut tähän ja saanut Suomen 

näkökulman hyvin esiin. Sodan alkuvaiheissa ei ollut 

uutislähetystä, jossa ei olisi sivuttu myös Suomen kiperää 

asemaa Venäjän naapurissa, Helenius toteaa. 

Maailmantilanteella on Heleniuksen perheessä 

myös suorat vaikutukset. 

– Mieheni on virkavapaalla Ylen Washingtonin 

kirjeenvaihtajan paikalta, ja hänen piti olla kevät 

Pekingissä Tsinghua-yliopistossa opettamassa journalismia. 

Hän ei ole kuitenkaan päässyt lähtemään 

Kiinaan varsinaiselle työpaikalleen, joten hän on 

kulkenut kevään ajan Helsingin ja Washingtonin 

väliä. 

TURVATTU JA TUNTEMATON TULEVAISUUS. Helenius 

itse käy Suomessa sen verran, mitä lähetetyn 

työntekijän päivät sallivat, joko töiden puolesta tai 

perhettä ja ystäviä tapaamassa. Oma koti sijaitsee 

Helsingin kantakaupungissa. 

– Suomalaisten iso mantra on, että Suomeen on 

aina helppo palata. Uskon siihen itsekin; sitä ajatusta 

” 

Suomella on 

maailmalle paljon 

annettavaa, 

muutakin kuin 

eukonkantokilpailuja. 

tukevat kansalaisuus, kieli 

ja turvaverkkomme. 

Ajatus Suomeen paluumuuttamisesta 

ei juuri nyt 

ole ajankohtainen, mutta 

viime aikoina Helenius on 

huomannut jäävänsä aika 

ajoin kiinni ajattelusta, 

missä hän näkee itsensä 

viiden tai kymmenen vuoden 

päästä. 

– Ihmiset tekevät erilaisia 

valintoja, joita ohjaavat 

erilaiset elämänarvot. Minä 

valitsisin uudelleen tämän 

tien. Olen onnellinen 

omasta jännittävästä elämästäni, 

jossa on ollut paljon 

sisältöä ja kokemuksia. On myös kivaa leikitellä 

ajatuksella, miltä elämä näyttää tulevaisuudessa, 

vaikka sillä ei olisikaan todellisuuden kanssa mitään 

tekemistä. Se on varmaa, että Suomi pysyy tavalla tai 

toisella kuvioissa mukana. Kotimaan vahvuudet ovat 

sen verran ylivoimaisia. 

Kaiken perusta ja valintojen mahdollistaja on 

kuitenkin ollut ymmärtävä ja samoin ajatteleva 

puoliso. Luottamus ja sparrauspartnerin merkitys 

on edellytys myös sille, että keväällä he voivat juhlia 

avioliiton 31. vuosipäivää. 

– Olemme tottuneet olemaan toisistamme erossa. 

Emme ole koskaan kovin perusteellisesti puhuneet 

asiaa halki, vaan välillemme on muodostunut yhteisymmärrys 

siitä, että kun toisella on tilaisuus tehdä 

kiinnostavia asioita, silloin pitää mennä ja painaa 

päälle. Mieluummin teemme näitä uhrauksia, kun 

vastineeksi meillä on toisillemme aina jotain kerrottavaa. 

Murehdimme sitten myöhemmin käytännön 

asioista. Maailma on kuitenkin tänä päivänä niin 

pieni, että jos ikävä oikein yllättää, toinen on lentomatkan 

päässä.

Kuluttajatutkimus 

2022 

· SUOMEN LUOTETUIN OPTIKKOLIIKE ·

[ Luonto ] 

Saaristomeri 

pitää 

puhdistaa 

Kolme seniorikansalaista on ottanut 

kovan haasteen: Suomen kansallisaarteen 

Saaristomeren puhdistuminen pitää saada 

käyntiin kiertotalousratkaisulla. 

Teksti Jaakko Ruola ja Tapio Rusanen 

Kuvat Jaakko Ruola ja Pasi Relanto 

30 

Ihana idylli. 

Saaristomeri sellaisena 

kuin me sen haluamme 

nähdä – välkehtivä vesi, 

sininen taivas, saaria, 

luotoja – mukavia 

piilopaikkoja Nauvo 

Berghamnissa.

Vuodesta 2019 on ollut käynnissä 

viisivuotinen Operaatio 

Ainutlaatuinen Saaristomeri, 

jolla viestinnän ja 

markkinoinnin asiantuntija 

Kari Veijonen, professori 

Kalervo Väänänen ja ekonomi, 

luontokuvaaja Jaakko 

Ruola haluavat parantaa herkän merialueen tilaa. 

Kolmikko haluaa Saaristomeren pelastamistoimet 

mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. 

Jokainen Saaristomerellä liikkuva lienee havainnut, 

että meri on ajoittain huonossa kunnossa. Vuosikymmeniä 

jatkuneet ravinnevalumat ovat olleet 

liikaa. Herkkä meri ei ole enää kyennyt rasitusta 

kestämään, ja se näkyy selvimmin jokakesäisissä sinileväkukinnoissa 

ja uintivaroituksissa ja kielloissa. 

Saaristomereen valuu jatkuvasti ravinteita enemmän 

kuin meri pystyy niitä poistamaan. Tämä johtaa 

vähitellen meren pohjan, sen eliöiden ja lopulta 

koko meren kuolemaan. Saaristomeren kestävän 

kehityksen selvityshenkilö, professori Kalervo Väänänen 

on kehittänyt tilanteeseen kolmeosaisen, 

kiertotalouteen perustuvan ratkaisun, minkä avulla 

rehevöitymiskierre voidaan katkaista ja meren puhdistuminen 

lähtee käyntiin. 

Ratkaisuina ovat ravinnevalumien vähentäminen, 

ravinteiden ja biomassan talteenotto sekä kalastuksen 

lisääminen. 

– Saaristomeren ja sen valuma-alueen muodostaman 

ekosysteemin ravinteiden määrää pystytään 

vähentämään muun muassa optimoimalla 

lannoitusta sekä oikeanlaisilla suojavyöhykkeillä. 

Erityisesti viljelysmaan kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyllä 

on tässä merkittävä rooli. Lisäksi meren 

nykyistä ravinnekuormaa tulee vähentää poistamalla 

ravinnerikasta biomassaa ja lisäämällä kalastusta, 

Väänänen kertoo. 

Väänäsen vuoden 2020 kesäkuussa esittämä 

ratkaisu on kokonaisuudessaan esitelty Saaristomeren 

Sinisessä kirjassa, jonka voi lukea Operaatio 

Ainutlaatuisen Saaristomeren verkkosivuilta www. 

ainutlaatuinensaaristomeri.fi. 

REHEVÖITYMISKIERRE ON KATKAISTAVA. Saaristomeri 

on lajissaan maailman suurin saaristo – kymmenien 

tuhansien saarien, laajojen selkävesien, 

kapeiden salmien ja mutkittelevien rantojen 

Meidän Suomi 31

[ Luonto ] 

Levä leviää. 

Sinilevä on 

Saaristomerellä 

jokakesäinen 

riesa, joka 

vaikeuttaa joskus 

lomanviettoa 

rajustikin. 

Tehotrio. Kolmikko 

Kari Veijonen (oik.), 

Kalervo Väänänen ja 

Jaakko Ruola haluavat 

pistää vauhtia 

Saaristomeren 

kunnostamiseen. 

kokoelma. Sen keskisyvyys on vain 23 metriä, kun 

koko Itämeren keskisyvyys on yli 50 metriä. Saaria, 

luotoja, kareja ja riuttoja on lukematon määrä – ne 

tekevät Saaristomerestä hyvin herkän alueen, jossa 

on useita erilaisia luontotyyppejä. 

Kallioita, nummia, metsiä, soita, lampia, rantoja, 

niittyjä, karikoita… Ja tietysti vettä, veden allakin 

melkoinen kirjo elämää. Laajoja ulapoita, kapeita 

salmia. Lintuja, nisäkkäitä, kasveja. Saaristomeri on 

loputon palapeli, riemunkirjava mosaiikki erilaisia 

elinympäristöjä ja elämänmuotoja. 

Kalliot, maaperä, saariston vyöhykkeisyys ja 

ilmaston alueellinen vaihtelu sanelevat osaltaan 

maanpäällisen elämän ehtoja meren äärellä. Ihmisen 

ikiaikainen vaikutus on sekin osa saaristoluonnon 

monimuotoisuutta. 

RAVINNEPOMMIN LANKA PALAA! Saaristomeri on 

”kotkansilmin katsottuna” komea. Kylä siellä, toinen 

täällä. Yksittäistaloja, kesämökkejä, laivoja, veneitä. 

Vesi välkkyy sinihohtoisena ja saarien kasvillisuus uhkuu 

elinvoimaista vihreyttä. Veden päällä kaikki hyvin. 

Pinnan alla muhii toinen todellisuus: ravinnepommin 

lanka palaa. Saaristomeri on samea. Rehevöitymisestä 

hyötyneet rihmalevät ovat tukahduttaneet 

muita elämänmuotoja. Kauneimman kesäsään 

aikaan, sopivien olojen vallitessa, ulapat peittyvät 

sinilevälautoista ja rannoille ajautuu puuromaista 

massaa. Tähän paratiisiin on luikerrellut käärme. 

Meri sairastaa. 

SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN. Saaristomeren 

ja Itämeren kunnon kohentamiseen liittyviä 

toimijoita on useita, ja niillä kaikilla on oma tärkeä 

roolinsa. Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri on 

keskittynyt viestinnän ja markkinoinnin keinoin 

vaikuttamaan kansalaisiin ja erityisesti päättäjiin, 

jotta nämä tekisivät tarvittavat päätökset meremme 

puhdistumisprosessin käynnistämiseksi. 

Tärkeänä osana toimintaa on Saaristomeren ja 

sen tilanteen tunnettuuden lisääminen, ja tämäkin 

kirjoitus on siitä yksi esimerkki. Tehdyn tutkimuksen 

32

mukaan Saaristomeren tunnettuus 

ja arvostus ovat kunnossa vain hyvin 

pienessä piirissä. 

Asiantilan parantamiseksi kolmikko 

on julkaissut Markku Lappalaisen 

kirjoittaman Sinisen Kirjan, 

järjestänyt useita seminaareja, tehnyt ja 

julkaissut videoita, tavannut kymmeniä poliitikkoja 

ja muita päättäjiä ja välittänyt tietoa 

kansalaisille Facebookin ja verkkosivujen 

www.ainutlaatuinensaaristomeri.fi kautta. 

Kolmikko katsoo, että Suomen merialueiden 

kunto on valtion vastuulla. Saaristomeri 

sijaitsee kokonaan valtion alueella. Ainutlaatuisen 

Saaristomeren kunto on romahtanut 

yhteiskunnan toiminnan myötä, ja yhteiskunnan 

on myös laitettava puhdistumisprosessi 

käyntiin ja hoidettava tälle prosessille rahoitus. 

– Tämä on meidän sukupolvemme vastuu tuleville 

sukupolville – olemmehan me itse päässeet 

nauttimaan siitä hyvinvoinnista, 

minkä seurauksena meremme on 

kriittisessä tilassa, miehet muistuttavat. 

KIERTOTALOUDESTA RATKAISU. Operaatio 

Ainutlaatuinen Saaristomeren 

kantaviin voimiin kuuluva Saaristomeren 

selvityshenkilö, professori Kalervo 

Väänänen on Turun yliopiston emeritusrehtori. 

Hän näkee tilanteen laajempana 

yhteiskunnallisena kysymyksenä. 

– Olemme vuosikymmenten kuluessa 

ajautuneet tilanteeseen, jossa yhteiskunta 

on toiminut niin, että ympäristöön 

liittyvät asiat jäivät tehokkuuden ja 

talouden jalkoihin. Herkkä Saaristomeremme 

on yksi pahimmista kärsijöistä. Yhteiskunnan 

on otettava vastuu aiheuttamistaan ongelmista, 

ja tässä kiertotalous nousee ratkaisevaan rooliin. 

Kesän 

kuluessa. 

Eläinplanktonia 

syövää korvameduusaa 

tavataan loppukesällä 

saaris tossa 

suurina parvina. 

” 

Pinnan alla 

muhii toinen 

todellisuus: 

ravinnepommin 

lanka palaa. 

Kirkkaus 

kaukana. 

Saaristomeren 

vesi on muuttunut 

yhä sameammaksi 

rehevöitymisen 

takia. 

Meidän Suomi 33

[ Luonto ] 

Ainutlaatuinen merialue 

”Itämeren suurimpana yhtenäisenä saaristoalueena Saaristomeri 

on luonnonmuodostumana ainutlaatuinen. Se 

sisältää 41 255 saarta ja lukemattoman joukon pieniä luotoja, 

kareja ja karikkoja. Vesialueiden vaihtelu heijastelee 

saarien määrää: on luotoja, luotojen ja saarten ryhmiä, 

isoja saaria, välissä laajoja selkävesiä, kapeita salmia ja 

erilaisia lahtia. 

Luonnon monimuotoisuudella mitattuna Suomesta ei 

löydy Saaristomeren veroista aluetta. Täällä kohtaavat 

meren ympäröimänä pohjoinen, etelä ja lounas. Saaristo 

on elinympäristö poikkeuksellisen suurelle määrälle uhanalaisia 

lajeja ja luontotyyppejä. Koko Euroopan mitassa 

merkittäviä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen 

arvokkaita luontotyyppejä Saaristomerellä on yli 40. 

Tällaisia ovat muun muassa vedenalaiset kallioiset riutat 

ja hiekkasärkät ja harjut sekä ulkosaariston saaret ja luodot. 

Saariston rikkonaisuus, vyöhykkeisyys sekä maaperän 

ja merenpohjan vaihtelevuus lisäävät luonnon monimuotoisuutta.” 

” 

Täällä 

kohtaavat meren 

ympäröimänä 

pohjoinen, etelä 

ja lounas. 

Markku Lappalainen: 

Saaristomeren Sininen Kirja, 225 s. 

Keskikesän juhlaa. 

Veneilijät saapuvat joka 

juhannus ulkosaariston 

Aspön saareen viettämään 

kyläläisten kanssa perinteistä 

saariston juhannusta. Yhdessä 

koristellaan ja nostetaan 

pystyyn juhannussalko. 

Juhannuspäivänä on kirkossa 

tilaisuus, jossa kaikki halukkaat 

voivat esiintyä. 

34

Venekansan 

virkistykseen. 

Saaristomeren 

kansallispuiston satamat 

ja tulentekopaikat ovat 

veneilijöitten suosiossa 

kuten kuvan Yxskärissä 

Rosalan ja Jurmon välisen 

väylän puolivälissä. 

– Kun oikein toimitaan, niin meren puhdistuminen 

lähtee käyntiin, ja muutkin yhteiskunnalliset 

hyödyt ovat erittäin merkittäviä. Tässä asiassa emme 

voi enää odottaa vaan tarvittavat päätökset on tehtävä 

viipymättä. 

Tiedonvälittymisen tuloksena pääministeri 

Sanna Marinin hallitus teki huhtikuussa 2021 

kaksi päätöstä Operaatio Ainutlaatuinen 

Saaristomeren aloitteiden mukaisesti: 

toteuttaa Saaristomeriohjelma sekä 

Saaristomeren ja sen valuma-alueen 

saaminen pois Itämeren suurimpien 

rehevöittä jien listalta. 

– Nyt on tavoitteena saada Saaristomeriohjelma 

seuraavan hallituksen 

ohjelmaan vuosiksi 2023– 

2027, Operaation vetäjänä toimiva 

Kari Veijonen, kokenut viestinnän ja 

markkinoinnin osaaja, lisää. 

Operaation sisällöstä vastaa ekonomi, 

luontokuvaaja Jaakko Ruola, joka on valjastanut 

pitkän yritysjohtajauransa opit ja kokemukset Saaristomeren 

hyväksi ja toteuttaa nyt tätä tuottamalla 

näyttäviä valokuvia ja videoita, joilla vaikutetaan 

päättäjiin ja tavallisiin kansalaisiin. 

– Lapsuuden kesät Saaristomerellä Kustavissa 

ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Onkiahvenet, 

kirkkaat vedet ja rakkolevien paukuttelu uintiretkillä: 

ne ovat kokemuksia, joita toivon myös lastenlapsien 

pääsevän kokemaan, Ruola perustelee motiiviaan. 

– Tunteet ohjaavat voimakkaasti ihmisten toimintaa 

ja päätöksiä. Kuvillani ja videoillani haluan 

koskettaa ihmisten herkkiä kohtia, huomatakseen, 

mitä olemme tekemässä ja jo tehneet ainutlaatuiselle 

merellemme ja luonnolle, joita ilman me emme tule 

toimeen. 

Saariston 

suojassa. 

Uhanalainen 

isoapollo 

on Suomen 

suurin päiväperhonen. 

Meidän Suomi 35

[ Olen suomalainen ] 

Maanläheinen 

mesenaatti 

Ahvenanmaalaisen liikemies Anders Wiklöfin yksityinen 

taidekokoelma on Pohjoismaiden merkittävin. 300 taulun 

kokoelmasta koottu taidenäyttely keräsi lyhyessä ajassa 

ennätysyleisön Ahvenmaan taidemuseoon. 

Teksti Hanna Hattar 

Kuvat Niclas Nordlund 

36 

Keväisenä iltapäivänä Maarianhaminassa 

liikemies Anders 

Wiklöf, 75, ajaa autonsa tien 

sivuun. Aurinko paistaa ja vesi 

tippuu räystäiden nokasta. 

”Mitä kuuluu?”, Wiklöf kysyy 

ystävällisesti puhelimessa. Jo 

muutaman vaihdetun lauseen 

jälkeen tuntuu kuin Wiklöf, yksi Ahvenanmaan vaikutusvaltaisimmista 

ja varakkaimmista henkilöistä, 

olisi hyvä tuttava, jonka kanssa on miellyttävää 

vaihtaa ajatuksia elämästä, ajasta ja taiteesta. 

Sellaiseksi Wiklöf itsekin kuvailee itseään: henkilöksi, 

joka pitää ihmisistä ja jolle jokainen ihminen 

on yhtä arvokas taustasta tai asemasta riippumatta. 

Ja taide, siitä Wiklöf puhuu mielellään. Sen keräily 

on hänelle intohimo. 

Anders Wiklöf aloitti taidemaalausten keräilyn 

1970-luvulla. Ensimmäisten hankittujen maalausten 

joukossa oli muun muassa suomalaisen Reidar Särestöniemen 

(1925–1981) tauluja. Taidekauppiaita 

saapui pakettiautoillaan mantereelta Ahvenanmaalle, 

ja Wiklöfin silloisen yrityksen, autokeskuksen 

pihamaalla tehtiin taidekauppoja. 

– Työskentelin autojen ja taiteen parissa, Wiklöf 

naurahtaa. 

Tosissaan hän aloitti taidekeräilyn vuonna 1989, 

jolloin hän hankki ensimmäisen jo todellisessa arvossa 

olleen maalauksensa. Teos oli ahvenanmaalaisen 

taidemaalari Karl Emanuel Janssonin Aftonarbete 

i en ålandsk stuga (1865). Taidemaalari kuoli 

28-vuotiaana tuberkuloosiin. Maalauksen Wiklöf osti 

Lontoon taidehuutokauppakamari Christie’sista. 

– Maksoin siitä silloin ehkä hieman liikaa. Ihmiset 

tulivat katsomaan teosta, koska tiesivät minun 

maksaneen siitä niin paljon, Wiklöf muistelee. 

Hankinnan jälkeen teos vietti kymmenen vuotta 

Ahvenanmaan museossa, sillä se oli liian dominoiva

Intohimona 

taide. 


puhuu mielellään 

taiteen 

keräilystään. 

Meidän Suomi 37


38 

Wiklöfin taidekokoelman silloisten maalausten 

joukkoon. Wiklöfin mukaan maalaus oli silti alusta 

alkaen hintansa arvoinen, sanan suurimmassa merkityksessä. 

POHJOLAN MONA LISA JA 

MUUT IKONIT. Wiklöfin taidekokoelma 

koostuu noin 300 

maalauksesta. Maalauksia on 

suomalaisilta, ruotsalaisilta 

ja ahvenanmaalaisilta taiteilijoilta. 

Mukana on myös muutama 

tanskalainen ja norjalainen 

maalaus. Kokoelmassa 

on maalauksia muun muassa 

Akseli Gallen-Kallelalta, 

Hugo Simbergiltä, Albert 

Edelfeltiltä, Carl Larssonilta, 

Anders Zornilta ja Peter Dahlilta. Ajallisesti 

taidekokoelman taulut sijoittuvat vuosille 

1850–1920. 

Esimerkkinä aikakauden taiteesta Wiklöf mainitsee 

suomalaisen taiteilija Ellen Thesleffin Kaikumaalauksen 

vuodelta 1891. Maalauksessa nuori 

nainen huutaa edessä avautuvaan luontoon. Teosta 

kutsutaan Pohjolan Mona Lisaksi. 

” 

Taide – ja kulttuuri 

ylipäätään – 

muodostaa siltoja 

ajatuksiin. 

– Se on kiertänyt mukana näyttelyissä, esimerkiksi 

Pohjois-Amerikassa, jonne koottiin naistaidemaalareiden 

maalauksia. Näyttelyn jälkeen sain 

maalauksen mukana painetun kirjan. Kaiku oli sen 

kannessa. Se oli hieno hetki. 

Oli upeaa huomata, miten 

suuressa arvossa maalaus on, 

Wiklöf kertoo. 

– Thesleffin maalaus, niin 

kuin moni muukin kokoelmani 

tauluista, on ikoni. Maalaus, 

jonka kaltaisia ei enää maalata, 

hän tarkentaa. 

Thesleffin Kaiku kiinnosti 

amerikkalaisia jopa siinä määrin, 

että nämä saapuivat Helsinkiin 

hieromaan kauppoja 

taulusta. 

– He eivät saaneet taulua. Lehdet kirjoittivat aiheesta 

otsikolla ”Anders Wiklöf lähetti ostajat takaisin 

Amerikkaan”, hän nauraa. 

ARVOT NOUSEVAT. Wiklöfin taulut eivät ole myytävänä. 

Taulujen kokoelmaa kuvaillaan Pohjoismaiden 

suurimmaksi yksityiseksi kokoelmaksi, 

jonka arvoa kysyttäessä Wiklöf vaikenee hetkeksi. 

300 teosta. 

Wiklöfin 

uskomattomassa 

taidekokoelmassa 

on lukuisia 

hyvin arvokkaita 

maalauksia.

Nautinnon lähde. 

”Minua kiinnostaa 

taide, jota on 

nautinto katsella.” 

Kokoelmassa on esimerkiksi tauluja, joiden arvo 

kohoaa koko ajan. 

– Kyse on ikoneista, joiden arvo voisi nousta 

mittaamattomaksi, jos taulut menisivät taidehuutokauppaan. 

Kokoelmassa on esimerkiksi ruotsalaista 

taidetta, jonka paikka olisi ehdottomasti 

Kansallismuseossa, ja suomalaista taidetta, jonka 

tulisi olla Suomen Ateneumissa. Minulla taulut 

ovat kuitenkin kesähuvilallani Ahvenanmaalla. 

Moni haukkoo henkeään ja miettii, miten se on 

mahdollista, hän kertoo. 

Wiklöfin kesähuvila Andersuddessa muodostuu 

maalaistalosta ja talvipuutarhasta, joita on ajan 

myötä laajennettu. Nyt kesäpaikassa on tilaa yhteensä 

1500 neliömetrin verran. Huvilan korkeita seiniä 

koristaa vuosikymmenten aikana keräilty taide. Huvilalla 

on nähtävissä muun muassa Carl Larssonin 

Midvinterblot (1915), (suom. Keskitalven uhrijuhla), 

Anders Zornin Mandolinspelerska (1884), (suom. 

Mandoliinia soittava tyttö) ja Peter Dahlin Stolta 

stad (1983) (suom. Ylväs kaupunki). 

– Olen kiinnostunut taiteesta, jota on nautinto 

katsella. Taiteesta, josta voi hyvin, kun sitä katselee. 

Sellaista taidetta luotiin 1850–1900-luvuilla. 

Entä mikä on Anders Wiklöfin lempitaulu kokoelman 

joukossa? Kysymyksen kohdalla taiteenystävän 

rinnalle nousee kilpailua rakastava liikemies. 

– Usein suosikkitauluni on se, jonka olen viimeksi 

ostanut. Useimmiten ostan taulut taidehuutokaupoista, 

joissa hankintaan liittyy kilpailua. Mitä 

vahvempi kilpailu taulusta syntyy, sitä mieluisempi 

se on minulle, hän nauraa ja perustelee, että kilpai- 

Meidän Suomi 39


40 

lunhalu tekee taidekokoelmasta korkealaatuisen. Se 

sisältää tauluja, joista moni muukin on kiinnostunut 

hänen itsensä lisäksi. 

Suosikki-ikoneiksi, joissa silmä lepää aina ne nähdessä, 

Wiklöf mainitsee lopulta 

Albert Edelfeltin Ristiäissaaton 

(1880) (ruots. Dopfärden) ja 

Carl Larssonin Midvinterblotin. 

TAIDETTA VIERAILIJOILLE. 

Vaikka kyseessä on yksityiskokoelma, 

on Anders Wiklöf 

mahdollistanut nautinnon 

hankkimastaan taiteesta myös 

laajemmalle yleisölle. 

Kesähuvila Andersuddeen 

Wiklöf on vastaanottanut lukuisia 

vierailijaryhmiä vuosien 

aikana. Keväisin ja syksyisin erikseen sovittavilla 

vierailuilla Wiklöfin taidekokoelman on nähnyt yli 15 

000 ihmistä. 

– Jokainen vierailija saa muistokseen Andersuddesta 

kertovan kirjan. Kirjoja on mennyt jo yli 15 000 

kappaletta, josta tiedän vierailijoiden määrän, Wiklöf 

kertoo. 

” 

Ennen koronapandemiaa 

taidenäyttelyitä 

pidettiin ehkä 

itsestäänselvyytenä. 

Wiklöfin taidekokoelman maalauksia on lainattu 

ahkerasti myös näyttelyihin eri puolille maailmaa. 

Viimeksi taidetta Anders Wiklöfin kokoelmasta oli 

nähtävillä Ahvenanmaan taidemuseossa marraskuusta 

2021 kuluvan vuoden 

helmikuuhun saakka. Lyhyessä 

ajassa taidenäyttelyssä vieraili 5 

750 kävijää, joka museon taideintendentti 

Susanne Procopé- 

Ilmosen mukaan oli suurin kävijämäärä 

koskaan tähän vuodenaikaan 

ja näin lyhyessä ajassa. 

– Ennen koronapandemiaa 

taidetta ja taidenäyttelyitä pidettiin 

ehkä itsestäänselvyytenä. 

Kun kaikki sitten muuttui ja taiteen 

nauttimisestakin tuli rajattua, 

tajuttiin ehkä, että taiteella 

on suurempi merkitys, mitä koskaan 

osattiin ajatella, Wiklöf pohtii. 

– Taide – ja kulttuuri ylipäätään – muodostaa siltoja 

ajatuksiin. Ihmisillä tulee olla taidetta ulottuvillaan. 

YLPEÄ SUOMALAISUUDESTAAN. Anders Wiklöf on 

syntynyt, varttunut ja elänyt elämänsä Ahvenanmaalla. 

Hänen isänsä oli muurari, joka oli kotoisin Pohjan-

Klassikkoteoksia. 

Vasemmalta 

Albert Edelfeltin 

Ristiäissaatto 

(1880) ja Eero 

Järnefeltin 

Pyykkiranta (1889) 

sekä ruotsalaisen 

Bruno Liljeforsin 

Katten Jeppe i 

Solsken (1884). 


maalta, Pedersören kuntaan kuuluvasta Lepplaxin 

kylästä. Wiklöfin nuorena sokeutunut äiti työskenteli 

hierojana. 

– Olimme veljeni Lassen kanssa vilkkaita lapsia. 

Kun meno yltyi mahdottomaksi, meidät lähetettiin 

Lepplaxiin, jossa vietimme monet lapsuuden kesät, 

Wiklöf kertoo. 

Vaikka Wiklöfin äiti oli näkövammainen, piti hän 

taiteesta ja koti oli kauniisti sisustettu. Kodissa oli 

muutamia tauluja, vaikka olot olivat vaatimattomat. 

Innostuksensa taiteeseen Wiklöf uskoo periytyneen 

osin lapsuudenkodistaan. 

Pohjalaisista juuristaan ja suomalaisuudestaan 

Anders Wiklöf on suunnattoman ylpeä. 

– Minulla Ahvenanmaan ja Suomen liput liehuvat 

rinnakkain samalla korkeudella. On hienoa, että 

Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta ja että 

itsehallintoamme kehitetään, mutta olen erittäin 

ylpeä, että kuulumme Suomeen. Urheilun kohdalla ei 

ole epäselvää kumpaa maata kannustan, Suomea tai 

Ruotsia. Kannustan Suomea, ilman epäilyksen häivää. 

– Olen ylpeä suomalaisuudestani ja syvästi kiitollinen 

sodan veteraaneille, jotka tekivät Suomesta 

itsenäisen. Myös oma isäni taisteli Karjalan kannaksella 

ja kantoi siitä ikuista arpea niskassaan, Wiklöf 

päättää. 

Syntynyt 25.7.1946. 

Ahvenanmaalainen liikemies, kauppaneuvos ja 

taloustieteen kunniatohtori. Ruotsin kuningas 

Carl XVI Gustaf on myöntänyt hänelle 

Pohjantähti-ritarikunnan kunniamerkin ja 

Suomen tasavallan presidentti Suomen 

Valkoisen Ruusun komentajamerkin. 

Omistaa konsernin Wiklöf Holding Ab, joka on 

Pohjoismaiden suurin yhden henkilön sataprosenttisesti 

omistama yritys. Wiklöf on myös 

Ålandsbankenin suurin yksittäinen omistaja. 

Ahvenanmaan vaikutusvaltaisimpia ja 

varakkaimpia henkilöitä. 

Tunnetaan laajasta hyväntekeväisyystyöstään. 

Perusti vuonna 1989 Itämerisäätiön, jonka 

tavoitteena on puhdas Itämeri. Perustamisestaan 

lähtien säätiö on jakanut mittavia summia 

palkintorahaa eri tahoille, jotka ovat edistäneet 

toimillaan Itämeren tilan parantumista. Säätiön 

virallinen nimi on Stiftelsen Ålandsfonden för 

Östersjöns framtid, arkikielessä Östersjöfonden. 

Wiklöfin juuret ovat Manner-Suomessa Pohjanmaalla, 

Pedersören kunnassa Lepplaxin kylässä. 

Wiklöfin isä oli muurari ja äiti 30-vuotiaana 

sokeutunut hieroja. Veli Lars ”Lasse” Wiklöf 

(1944–2008) oli ahvenanmaalainen poliitikko, 

joka edusti Ahvenanmaan sosiaalidemokraat teja. 

Hän toimi useaan otteeseen maakuntahallituksen 

talousministerinä. 

Naimisissa Rita Wiklöfin kanssa, perheessä on 

koira Bjösse IV. 

Wiklöfin elämästä julkaistiin kirja vuonna 2019 

Staffan Bruunin kirjoittama kirja Muurarin 

pojasta miljonääriksi – Anders Wiklöfin tarina. 

Ruotsinkielinen alkuperäisteos on nimeltään 

Murarens son. 

Harrastaa taiteenkeräilyä ja omistaa Pohjoismaiden 

suurimman yksityisen taidekokoelman. 

Taidemaalaukset sijaitsevat Wiklöfin Andersudde- 

-nimisellä kesähuvilalla Järsön saarella lähellä 

Maarianhaminaa. 

Meidän Suomi 41

[ 10 kysymystä ] 

Koomikosta 

kauppiaaksi 

Ali Jahangiri on tuttu kasvo hervotonta huulta 

heittävänä stand up -koomikkona, mutta hän on 

tekemässä uuden aluevaltauksen. Alista tulee 

Keskon ruokakauppias, kunhan jo yli vuoden 

kestänyt kauppiasharjoittelujakso loppuu. 

Teksti Tapio Rusanen 

Kuva Nadi Hammouda 

42 

Ali Jahangiri on tähän asti ainoa 

Suomen Kulttuurirahaston palkitsema 

koomikko (vuonna 2016). 

Hän sai palkinnon ”rajoja ylittävästä 

ja silmiä avaavasta huumoristaan”. 

Ali itse on kuin stand up: ei 

koskaan tiedä, mitä sieltä seuraa. Niinpä hän aikoo 

ryhtyä kauppiaaksi. Hän ei kuitenkaan ole ainut 

julkkis, josta on tullut K-kauppias, sillä esimerkiksi 

vuoden 2000 tangokuningas Antti Raiski johtaa 

K-marketia Lohjan Nummelassa. 

1. 

Ali Jahangiri, mistä tulet, 

millainen on perheesi? 

– Olen syntynyt Iranissa, vantaalaistunut, 

asun Itä-Vantaalla. Minulla on vaimo ja kolme lasta 

2. 

Työkokemuksesi tähän saakka? 

– Työkokemukseni on moninainen. Tärkein 

työkokemukseni on ollut yrittäjänä toimiminen. 

3. 

Kuinka kauan olet tehnyt stand upia? 

Miten se alkoi? 

– Aloitin komedian tekemisen vuonna 2004. 

Näin Tomi Walamiehen lavalla ja kiinnostuin tekemään 

vastaavaa. Sain Tomilta yhteystiedot Suomen 

Stand Up Clubille, ja viikon kuluttua yhteydenotosta 

olin jo On The Rocks -klubin lavalla. 

4. 

Mistä sait idean ryhtyä 

K-kauppiaaksi? 

– Tämä on uusi aluevaltaus. Olen alkuperäiseltä 

koulutukseltani kauppatieteiden maisteri, 

ja olen tehnyt vähittäiskaupan alalla moninaisia 

hommia ja sitä kautta tutustunut eri kauppiaisiin. 

Kauppiaana toimiminen tuntuu omalta. Lisäksi kun 

olen toiminut jo pitkään yrittäjänä, kauppiaana toimiminen 

tuntuu luonnolliselta aluevaltaukselta. 

5. myymäläpäälliköksi? 

Miksi haluat juuri K-kauppiaaksi, 

miksei vaikka S-marketin 

– Kauppias on itsenäinen yrittäjä. Kauppiaana minulla 

on mahdollisuus vaikuttaa siihen miten yritykseni 

kasvaa. 

6. 

Mikä on haastavinta kaupan 

hoidossa tähän mennessä? 

– Tulen sellaiselta alalta, jossa teen töitä 

pääosin freelancer-toimijoiden kanssa, joita ei tarvitse 

johtaa. Kaupassa henkilökunnan johtaminen 

on olennainen osa menestymistä. Tässä minulla on 

eniten opittavaa.

Vitsit vähissä. 

Ali Jahangiri on julkisuudessa 

jo kertonut, ettei ”halua 

kertoa kuuskymppisenä 

alapäävitsejä. Nyt on 

mahdollisuus tehdä jotain 

muuta seuraavaksi”. 

Kauppiasura häämöttää jo. 

7. – Jokainen kauppias rakentaa omanlaisensa 

Miten Alin K-market tai K-Supermarket 

tulee eroamaan muista vastaavista? 

kaupan. Minä haluan sellaisen paikan, jossa asiakkaat 

ja henkilökunta viihtyvät. Lisäksi haluan, että 

minulle tärkeät arvot näkyvät kaupan toiminnassa. 

8. 

Millä keinoin aiot pärjätä 

alan kilpailussa? 

– Olen oppinut paljon kasvattajakauppiailtani 

Marilta ja Paulilta helsinkiläisessä K-Supermarketissa 

kilpailussa selviytymisestä. Tärkeintä on 

kuitenkin olla oma itseni myös kaupan alalla. 

9. 

Mikä on ollut hauskinta 

tähän saakka? 

– Ihan vain kauppiaaksi oppiminen. 

10. 

Onko entinen ura siis jo 

pois laskuista? 

– Minut tullaan jatkossakin näkemään 

stand up -lavoilla. Tosin ei enää pääasiallisesti vaan 

pikemminkin harrastusmielessä. (Keikkojen määrä 

vähenee huomattavasti, jotta voin kunnolla keskittyä 

oppimaan uutta ja omaksua minulle tuntemattoman 

vähittäiskaupan alan, Jahangiri kirjoittaa Facebookissa.) 

Meidän Suomi 43

[ Made in Finland ] 

Työn laatu 

on paras 

käyntikortti 

Leevi Lamminsivu johtaa nuoresta iästään 

huolimatta jämäkällä otteella viisi muuta 

työntekijää työllistävää kiinteistöhuoltoyritystä. 

Tärkeitä esikuvia ovat olleet isä ja pappa. 

Teksti Tomi Olli 

Kuvat Tomi Olli ja Rami Marjamäki 

44 

Nokialainen Leevi Lamminsivu, 

20, katselee edessä 

avautuvaa pihatyömaan 

jälkeä tyytyväisenä. Onnistunut 

lopputulos on nuorelle 

yrittäjälle tärkeä. 

– Laadukas ja asiakkaan 

toiveiden mukainen lopputulos 

on oleellinen asia; kun asiakas on tyytyväinen, 

jatkuu suhteemme jatkossakin. Laadukas työ on 

myös yritykselle mittaamattoman arvokas käyntikortti, 

Lamminsivu sanoo. 

Viisi työntekijää työllistävää Kiinteistöhuolto 

Lamminsivu Oy:tä johtava Leevi sanoo olevansa 

hieman yllättynyt siitä, miten hyvin asiakkaat ovat 

ottaneet nuoren yrittäjän vastaan. 

– Epäilyksiä on ollut todella vähän. Jokunen on 

silti toki antanut etukäteen ymmärtää, ettei hommasta 

taida tulla mitään, kun on näin nuori työmies. 

Tähänkin paras vastaus on laadukas jälki. 

Lamminsivu on saanut kipinän yrittäjyyteen 

ainakin osittain veren perintönä. Vahva vaikutus 

uravalintaan on ollut erityisesti hänen isällään ja 

papallaan. 

– Isä on maatalousyrittäjä Hämeenkyrössä, kuten 

oli myös jo edesmennyt pappani. Pappa myös myi 

monenlaista tavaraa, eli olen tavallaan perinyt nämä 

ajatukset. 

Leevi Lamminsivulla oli kaupanteko mielessä jo 

pienenä poikana. Tuolloin hän myi koulussa muun 

muassa välipaloja. 

– Laitoin saadut rahat säästöön, sillä koin sellaisen 

toimintatavan mielekkäänä – mielessäni taisi 

olla jo tuolloin ripaus yrittäjän ajatusmaailmaa. 

Tältä pohjalta voisi ajatella, että yrittäjähenki syttyi 

minussa kymmenen vuoden ikäisenä. 

Myös erilaiset koneet tulivat Lamminsivulle tutuksi 

jo varhain hänen isänsä maatalousyrityksen kautta. 

– Kasvoin traktoreiden ja muiden koneiden pariin 

pienestä pitäen. Ajoin myös traktorikortin heti,

Nuorena ehtii. 

Leevi Lamminsivu 

on nuoresta 

iästään huolimatta 

tehnyt jo useita 

vuosia yrittäjän 

töitä. 

Meidän Suomi 45


kun se oli mahdollista, eli kaluston käsittelytaito 

alkoi kehittyä varhain. 

ALKUUN JO KOULUSSA. Yläasteikäisenä Lamminsivu 

alkoi miettiä tosimielessä oman yrityksen käynnistämistä. 

Niinpä hän päätti toteuttaa ajatuksensa 

14-vuotiaana perustamalla toiminimen. 

– Se poikkesi melkoisesti ikäkavereiden ajatuksista, 

sillä he menivät koulusta Nuori yrittäjyys 

-kurssille voidakseen tehdä hommia koulun puitteissa. 

Minä taas päätin laittaa täysin oman yrityksen 

voidakseni tehdä töitä laajemmalla skaalalla. 

Nokialainen hankki pääosan tarvittavista tiedoista 

itse internetin kautta. 

– Selvittelin omin neuvoin suurimman osan yrityksen 

perustamiseen liittyvistä asioista. Ajattelin 

heti tuolloin, että yrittäjän on itse selvitettävä ja hoidettava 

asiansa, sillä ei sitä kukaan muukaan tee. 

Itsensä 

herra. Leevi 

Lamminsivu 

sanoo 

nauttivansa 

yrittäjyyden 

vapaudesta ja 

vastuusta. 

46

Lisää 

toimitilaa. 

Leevi Lamminsivun 

mielessä 

on laajentaa 

toimitiloja, sillä 

yhä kasvavan 

kaluston 

huolto vaatii 

oman tilansa. 

– Sain toki isältä sekä muutamilta tutuilta yrittäjiltä 

jonkin verran neuvoja. Vanhempieni oli myös 

hyväksyttävä virallisestikin yrityksen perustaminen, 

sillä olin alaikäinen. 

Nuorukaisen työt käynnistyivät 

nurmikon ja pensasaitojen 

leikkauksilla sekä muilla 

pienehköillä pihatöillä. Päiville 

kertyi mittaa jo varhain. 

– Tein eniten töitä kesäisin, 

varsinkin kesäloma oli hyvää 

aikaa yrityksen pyörittämiseen. 

Työskentelin toki usein 

myös koulupäivien jälkeen 

iltaisin. 

Alussa töitä helpotti kotoa 

saatu vanha traktori. 

– Se oli tärkeä apu, sain sillä 

kuljetettua työvälineitä kohteisiin. 

Homma myös kasvoi lopulta yllättävänkin 

nopeasti, ja palkkasin ensimmäisen työntekijän jo 

16-vuotiaana. 

Yrityksen alkumetreillä haastavinta oli saada 

asiakkaita, mutta hyvin tehtyjen töiden, julkisten 

kilpailutusten sekä Facebook- ja lehtimainonnan 

myötä asiakaskunta on kasvanut. Asiakkaina on 

kunnan ohella yrityksiä, taloyhtiöitä ja myös yksityishenkilöitä. 

Yritys toimii pääasiassa Tampere– 

Nokia–Hämeenkyrö-akselilla. 

Leevi hoiti kirjanpidon ensimmäisen vuoden ajan 

itse, mutta toiminnan laajetessa hän palkkasi kirjanpitäjän. 

” 

MONENLAISTA SUHTAUTU- 

MISTA. Leevi sai kokea yrityksen 

perustamiseen paljon 

kannustusta ja positiivista 

suhtautumista. Silti kaikki 

Palkkasin 

eivät varsinkaan yläasteaikana 

hyväksyneet varauksetta Leevin 

yrityksen perustamista. 

Ikäviä kommentteja sateli 

ajoittain niskaan. 

– Jotkut olivat hyvin epäileväisiä, 

eivätkä uskoneet hommastani 

tulevan yhtään mitään. 

Jokunen taitaa olla edelleen sitä mieltä, vaikka 

yrityksen liikevaihto on yli 300 000 euroa. 

Leevi epäilee joidenkin olleen aidosti kateellisia, 

sillä he tekivät kaikkensa aiheuttaakseen pahaa 

mieltä. 

– Yritin kuitenkin läheisteni tuella suodattaa 

nämä asiat nopeasti pois. On silti toki sanottava, että 

eiväthän tuollaiset kommentit mukavalta tuntuneet. 

ensimmäisen 

työntekijän jo 

16-vuotiaana. 

Meidän Suomi 47


48 

– Kommenteissa oli kuitenkin hyvääkin, sillä niiden 

myötä ihmisiä poistui kaveripiiristäni. Heidän 

tilalleen on vastaavasti tullut sellaisia, jotka tuovat 

positiivista vaikutusta elämääni. 

Yläasteen jälkeen Lamminsivu suuntasi Osaran 

maaseutuoppilaitokseen, josta hän valmistui maatalousyrittäjäksi. 

Kouluaika oli 

työn ja opiskelun yhdistämistä. 

– Halusin suorittaa tutkinnon, 

sillä yksi vaihtoehto oli 

ollut jatkaa isän maatalousyrityksen 

töitä. Pian oli kuitenkin 

selvää, että hommani ovat 

kiinteistöhuollon parissa. 

– Oli myös tärkeää voida 

toimia koulun puitteissa omassa 

yrityksessäni niin sanotusti 

oppia hankkimassa. 

Lamminsivun nykyisistä 

työntekijöistä kolme on häntä 

vanhempia, yksi samanikäinen 

ja yksi vuoden nuorempi. Häntä 

hymyilyttää kysyttäessä, miten 

häntä vanhemmat työntekijät ovat suhtautuneet 

nuoreen esimieheen. 

– Ainahan sitä kaikenlaista heitellään puolin ja 

toisin, mutta pelkästään hyvässä hengessä. Vakavasti 

sanottuna näen isona vahvuutena, että työntekijöillä 

on erilaista osaamista ja näkemystä, eli voimme kukin 

antaa oppia toisillemme. 

– Tiedostan samalla, että vanhemmat ovat automaattisesti 

kokeneempia. Silti hekin pyytävät minua 

toisinaan esimerkiksi peruuttamaan isoa kärryä ahtaisiin 

paikkoihin, sillä hallitsen sen heitä paremmin. 

” 

Ei hommasta 

taida tulla 

mitään, kun on 

noin nuori 

työmies. 

ERILAISIA TUNTEITA. Lamminsivu sai viime vuonna 

tunnustusta työstään, sillä hänet valittiin Pirkanmaan 

Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valinta lämmitti 

luonnollisesti mieltä. 

– Olihan se hienoa saada tuollainen tunnustus. Se 

antoi samalla vakuuden siitä, että olen tehnyt oikeita 

asioita. 

Palkinnosta puhuttaessa hiipii nuoren yrittäjän 

mieleen myös haikeutta. Ajatukset 

matkaavat edesmenneeseen 

pappaan. 

– Hän menehtyi vuosi ennen 

yritykseni perustamista 

74-vuotiaana. Olisikin ollut 

todella hienoa, jos hän olisi 

nähnyt yritykseni synnyn ja 

eteenpäinmenon, sillä pappani 

oli hyvin tärkeä minulle. 

– Pappa pysyy kuitenkin 

varmasti mielessäni jatkossakin 

kehittäessäni ja viedessäni 

toimintaa eteenpäin, hänen 

neuvonsa eivät unohdu. 

Yrittäjyyden parhaaksi 

puoleksi Lamminsivu nostaa 

vapauden tehdä itse päätöksiä. 

– Se on ollut minulle tärkeää kouluajoista lähtien. 

Nautin myös vastuusta, jota yrittäjyys vaatii. Kun 

huomaa tehneensä oikeita päätöksiä, tuo se tietenkin 

hyvän mielen. 

Yritys harppasi tänä vuonna myös uuteen kauteen, 

sillä toiminimi muuttui osakeyhtiöksi. Tulevaisuuden 

osalta Lamminsivun mielessä siintää yrityksen 

kasvattaminen edelleen. 

– Tarkoitus olisi hankkia rauhallisella kasvulla 

lisää töitä ja liikevaihtoa. Mielessä on myös toimitilojen 

laajennus, sillä kaluston lisääntyminen 

kaivinkoneella ja muilla pienemmillä laitteilla vaatii 

isompia tiloja.

Kotona& 

vapaalla 

Retkeilyn tietopankki 

RETKEILYN HARRASTAJIA palvelee mainiosti Retkipaikka-sivusto, 

joka on kaikille avoin sivusto esitellä 

kohteita, joihin ihmiset ovat retkillään ihastuneet. 

Retkipaikka starttasi vuonna 2012. Sivusto on nopeasti 

tullut suosituksi, sillä sillä on yli 1,2 miljoonaa 

käyttäjää vuodessa ja Facebook-ryhmässäkin yli 

53 000 jäsentä. 

Sivustolla on runsaasti tarinaa eri retkeily- ja vaelluskohteista 

muun muassa kansallispuistoissa ja eri 

maakunnissa. Myös esteettömiä retkeilypaikkoja ja 

-reittejä etsivä löytää sivuilta sopivia kohteita. 

Jos kamera kulkee mukana ja haluaa jakaa 

tarinat retkistä, voi ottaa yhteyttä osoitteeseen 

info@retkipaikka.fi. Samaan osoitteeseen voi lähettää 

myös kuvia tai juttuja. 

Omasta retkeilystä kertovan bloginkin voi perustaa 

Retkipaikka Explories -osioon. Sen voi toteuttaa 

sivulta explori.es/fi – ja sen löytää myös Retkipaikkasivuston 

yläpalkista. Blogisteja onkin sivulla jo kymmenittäin. 

Luonto- ja retkeilykeskus Haltia Espoossa on Retkipaikan 

fyysinen päämaja. Retkipaikka järjestää joka 

kuukausi tapahtumia, retkiä, kursseja ja työpajoja 

kaikille luonnosta ja retkeilystä kiinnostuneille. Suurin 

osa niistä on Haltiassa, mutta tapahtumia on myös 

muualla Suomessa. Retkipaikalta Haltiasta voi vuokrata 

myös retkeilyvarusteita ja -välineitä. 

Lisätiedot: retkipaikka.fi 

KUVA: AI LEINO / PIXABAY 

Tietoa helposti. 

Retkipaikka-sivustolta 

löytää tietoa ja vinkkejä 

eri puolella Suomea 

olevista hyvistä retki- ja 

vaelluskohteista kuten 

kuvan Lapista. 

KATSO 

TEKEMIS- 

VINKKEJÄ 

KESÄN AJALLE 

SIVUILTA 62-67 

Kotona & vapaalla Meidän Suomi 49

[ Harrastus ] 

Tee se itse. 

Peikkopari asuu ison 

kuusen alla lyhtyineen 

ja vartiopöllöineen. 

Valitse kosteutta kestäviä 

materiaaleja tai suojaa 

lakalla. 

www.martat.fi/marttakoulu/ 

pikkukokki/kadentoissa/ 

askarteluohjeet/ 

paperimassan-valmistus 

50

Satujen 

puutarha 

Juha ja Irja Ahvonen ovat pihasuunnittelun 

toisinajattelijoita ekologisuus johtotähtenään. 

Heistä elämä muuttuu kevyemmäksi ja 

hauskemmaksi, kun luo itse tai perheen kanssa 

elämyksiä kotipihalle tai parvekkeelle. 

Teksti ja kuvat Leena Yrjölä 

Löydät vintiltä, kirpputoreilta, 

luonnosta ja anopin komerosta 

aarteita askarteluun. Ja jostakin 

etsit tai lainaat leikkurin, tongit, 

hyvää liimaa ja ehkä saha. Äläkä 

pelkää naurua. Luovassa toiminnassa 

saa olla niin paljon hulluutta, 

että muille tulee hyvä mieli! 

Juha ja Irja Ahvonen Suomusjärveltä noudattavat 

noita periaatteita. He tekevät omin voimin kierrätysmateriaalista 

yllätysten pihaansa. He ovat voittaneet 

muun muassa Suomusjärven pihakilpailun 

2007 ja Salon seudun parhaan luontopihakilpailun 

2016. Ja lisää ideoita syntyy tänäkin kesänä. 

Televisiosta tulee uusintojen uusintoina kodin ja 

kesämökin remonttiohjelmia. Vanhat rakennelmat 

ja mummin kapiot, kaapit, pula-ajan käsityöt ja lelut 

pistetään mäsäksi ja kärrätään kaatopaikalle. Ajan ja 

unohduksen villiinnyttämät pihat myllätään maansiirtokoneilla 

muodikkaiksi, siisteiksi ja helpoiksi. 

Roskalavat ovat kukkuroillaan kaatopaikkajätettä. 

– Ostimme 20 vuotta sitten tämän neljän hehtaarin 

tilan. Punainen talo on aurinkoisessa rinteessä, 

joten tilan nimi on sopivasti Lehtimäki, eläkkeellä 

oleva metallimies Juha kertoo. 

Avaan Lehtimäen aurinkoisessa rinteessä 

avioparin yhteistyönä tekemän portin. Juha teki 

perusrakenteen metalliverkosta ja laudanpätkistä, 

Irja puolestaan punoi pajusta verkkoa ja koristeita 

porttiin ja aitaan. Hyvin etnohenkistä ja persoonallista. 

Ahvosen heimon reviiri, eikä ole heti naapurilla 

samanlaista! 

– Pajuista voi rakennella mitä vain, aitoja, portteja, 

kukkakehikkoja ja veistoksia. Teen pajurakennelmia 

myös talvella, mutta paras aika askarteluun 

on kevät ja kesä. Paju liotetaan ensin kuumassa 

vedessä vähintään vuorokauden ajan. Askartelussa 

voi keksiä omat mallit. Kun aita lahoaa, se annetaan 

luontoon takaisin. Sitten luodaan taas uudet mallit, 

hoitoalalta eläköitynyt Irja hymyilee. 

RISUISTA JA RIU’UISTA. Metsäisessä maastossa täytyy 

olla portteja ja aidat pihan ympärillä eläinten 

takia. Tilan rinnepeltoa reunustaa Juhan rakentama 


[ Harrastus ] 

Kierrätysaineksista. 

Lehtimäen pientilan 

kuisti uusittiin Salosta 

löytyneiden vanhojen, 

kauniiden ikkunoiden 

ehdoilla. Pihan upeat kasvit 

kastellaan sadevedellä. 

Talon päädyssä on 

leikkimökistä muokattu 

”prinsessaunelma” Villa 

Rosa, Irjan luomus. 

harmaa, sään patinoima riukuaita. Tilan risuista, 

puista ja riu’uista rakentui perinteistä riukuaitaa 

pellon reunaan. 

Onko riukuaidan tekeminen vaikeaa, kun niitä 

harvoin enää näkee? kysyn. 

– Netistä löytyy kyllä ohjeita ja malleja (www. 

rakenna riukuaita). Kuka vain pystyy siihen, jolla on 

risukkoa materiaalina. Riu’ut voi sitoa puuntaimista 

tehdyillä vitsaksilla, Juha neuvoo. 

– Tulee samalla Suomi-filmi fiilis, kun nojailee 

riukuaitaan navettahuivi päässä ja kahvipullo villasukassa. 

Tai henkselihousut jalassa, jos on renki 

Taneli. 

Ei siis aina tarvitse mennä aitakauppaan standardia 

ostamaan, vaan voi rakentaa ylimääräisistä 

puuntaimista ja laudoista omannäköisen näkösuojan 

tai aidan, risuista, pajuista tai riu’uista! 

52 

EKOLOGIA EDELLÄ. Lehtimäen tila oli kauan tyhjillään, 

kun Ahvoset alkoivat muuttaa rakennuksia ja 

pihaa mieleisekseen. Vanha navetta muuttui museoksi 

ja saunaksi, leikkimökistä tuli pinkki Villa Rosa, 

ja asuinrakennus remontoitiin ajan kuluessa niillä 

materiaaleilla, mitä löydettiin. 

Kaikessa tekemisessä pyritään edelleenkin 

ekologiseen elonkehän ideaan, edistämään kasvua. 

Jopa talon punaisella seinällä koristekylteissä elää 

Jälkikasvulle. Leikkimökin sisustus 

on pikkutytön prinsessahaave. Irja 

on maalannut mökin ja kerännyt 

sopivia esineitä kierrätyshenkeen 

tyttärentyttärilleen vuosia. Mökissä voi 

nauttia aamupalaa sateella tai vaikka 

tehdä käsitöitä.

” 

Pajuista voi 

rakennella 

mitä vain. 

pieni kasvi, ja samettiruusujen kehikko on punottu 

pajusta. 

– Kehikko kasvaa ja kasvattaa lehtiä, kun kastellaan, 

Irja naurahtaa. Pajukehikon osat ovat tuoreista 

pajuista, jotka sidottiin ylhäältä pajulla tai narulla 

yhteen. 

– Koko perhe voi askarrella pajutöitä, sillä jokainen 

voi keksiä omat mallinsa, Irja neuvoo. 

PORTIT UUTEEN. Irja näyttää romanttista lyhtyä, jota 

koristaa alhaalta sammal. 

– Vanhoja lyhtyjä löytyy roskalavalta ja kirppareilta. 

Lyhtyyn voi kasvattaa sammalta piimän avulla. 

Sade ja lumi lisäävät pintaan ruosteista rustiikkia. 

Pihan pihlajan ympärille kasvatettu piippuköynnös, 

joka muuttaa koko ajan muotoaan. Nyt se muistuttaa 

mörköä. Kumpikin kasvaa ja muuttuu yhdessä. 

Vähän kuin pitkä avioliitto. 

Kiinassa ja Japanissa puutarha on salainen paikka, 

jota ei voi helposti hahmottaa. Ahvosten piha myös 

paljastuu kulkijalle polku kerrallaan, kuten Ruusuportti, 

Enkeliportti tai Eden. Ruusuportin Juha on 

hitsannut hylätyistä metallitangoista. Metallitankojen 

hitsaaminen ja taivuttelu sujuu häneltä, onhan hän 

entinen hitsaaja. 

Enkeliportti taas vie ajatukset japanilaiseen puutarhaan. 

Juha käytti kekseliäästi vanhaa ristikkoa ja 

metsän harvennuksesta jääneitä puunrunkoja pergolamaisen 

portin rakentamiseen. Irja punoi pajuista ja 

lehtipuiden notkeista oksista aitaa ja ympyräkoristeita. 

Ahvoset halusivat lisäksi tehdä pihasta mahdollisimman 

luonnonmukaisen, joten ruohonleikkuuroboteilla 

parturoituja nurmimattoja ei ole, vaan 

esimerkiksi maitohorsmat, nokkoset, vadelmat ja mehikasvit 

antavat ravintoa ja elämää monille hyönteislajeille. 

Ihmiset kulkevat polkuja pitkin, eikä eliöitä 

vahingoiteta turhan päiten. 

”Astu simmotti polkku pitkin, ettes sotke mittä elollist”, 

neuvoo minua kaino keramiikkaneito betonilehden 

päällä perennojen suojassa. Neiti taitaa olla suomusjärveläisiä. 

”Kesän viime ruusu, kukoistaa yksin vain”, tunnelmoi 

kirpputorilta löydetty metsäkeiju Ruusuportin 

polun varrella. 

Elävät kepit. 

Ahvosilla kukkakepitkin 

kasvavat. 

Rappujen vieressä 

kukkivien samettiruusujen 

tuet on 

punottu tuoreesta 

pajusta. Paju elää 

yhdessä samettiruusujen 

kanssa. 

annimannin. 

blogspot.com/p/ 

pajutyot.html 

VILLI KASVIHUONE. Irjan kasvihuone on viidakkomainen 

paratiisi, johon kuuluvat kierrätysikkunat, kasveja, 

kukkia, vanha Singerin pöytä, pallogrilli, erilaisia 


[ Harrastus ] 

VINKKI! 

RISUISTA VOI 

KOOTA AITOJA JA 

NÄKÖESTEITÄ. 

LASTEN UNELMA. Kaikenikäisten tyttöjen Eden 

löytyy punaisesta Villa Rosasta. Minulla ei ollut 

leikkimökkiä, rimpsuja, pitsejä, ruusuja tai pinkkiä 

pikkutyttönä. Äitini oli yltiörationaalinen, joten nyt 

sisäinen prinsessani lumoutuu täysin Irjan keräämiin 

ihanuuksiin. 

– Tyttäremme tulee kesäisin Italiasta mukanaan 

tyttärensä. Pikkutytöt viihtyvät hyvin, etenkin leikkimökissä. 

Irja on muutaman vuoden ajan toteuttanut 

omaa haavettaan ja tehnyt vaaleanpunaisia ja 

roosanvärisiä löytöjä mökkiin, Juha kertoo. 

Voisin istua vaaleanpunaisessa keinutuolissa pikku 

kupeista kahvia juoden ja pitsiä virkaten. En kyllä 

osaa virkata, joten voisin soittaa vaikka vaaleanpunaista 

huuliharppua. Jos sellainen löytyy, ehdotan. 

PEIKKOJEN PUUHAMAA. Rehevä lehtipuuvaltainen 

metsä talon lähellä antoi mahdollisuuden luoda suojainen 

puutarha. 

– Kunnostimme vähitellen navetan saunoineen, 

vanhaa kunnioittaen. Vuosien kuluessa piha alkoi 

muuttua mieleiseksemme. Suunnitelmat ovat eläneet 

pitkin matkaa, ja puutarha on muotoutunut yksityiskohdiltaan 

rakentamisen aikana, Juha kertoo. 

Kuvitteleva mieli on utelias ja avoin. 

Piha on ylärinteessä metsää. Metsässä kuusen alla 

on peikkoparin koti. Peikkorouva on suomalaiseen 

tyyliin räväkämpi, kun taas puoliso kurkkii ujona ikkunasta. 

Vai onko tilanne toisinpäin ja peikkopojalla 

korvakorut? Tyyli on vapaa. 

Peikot sopivat myös pienelle pihalle tai parvekkeelle 

luomaan metsän lumoa. Tai voi rakentaa 

röllien kylän, että jokaisella lapsella on riittävästi 

askarteltavaa! Askartelukauppana toimii oma piha 

ja metsä, vesiliukoista PVA-liimaa, pikku nauloja ja 

vasara, askartelumassaa, risuja ja tikkuja ja erilaista 

romua. Peikkoja voi tehdä myös kivistä, ja kannattaa 

tehdä kiltin näköisiä otuksia. 

Pajujen polku. Enkelipolulla clematis-köynnösten takana 

päässä on vanha enkeliveistos. Juha rakensi vanhoista kattotiilistä 

kirppisenkelille pylvään sekä rungot katokselle. Irja puolestaan 

punoi polun aitaa ja koristeita pajuista ja vitsaksista. Samalla 

hyönteiset saavat pesäpaikkoja. meillakotona.fi/artikkelit/ 

rakenna-risuaita-lahottajien-avuksi 

LISÄÄ 

KIERRÄTYS- 

VINKKEJÄ! 

www.kierratyskeskus.fi 

– oiva-askarteluopas 

54 

tuoleja ja kankaita. Lisänä unelmia, vaahtokarkkeja, 

lintuveistoksia, simpukoita ja kiviä. Kasvihuoneessa 

voi samalla popsia omia viinirypäleitä, kun nauttii 

lämmöstä koleana päivänä. 

Lasiseiniä tai ikkunoita kasvien suojaksi voi 

hankkia käytettynä netistä tai erilaisista kierrätyspaikoista. 

Sopivia kankaita löytyy esimerkiksi SPR:n 

kirpputoreilta ja netin kierrätyspaikoista. 

Kasvien huone. Irjan kasvihuone on eksoottinen viidakko, josta 

voi kukkien ohella poimia yrttejä ja viinirypäleitä loppukesästä. 

Tai tehdä etätöitä? Kirppiskankailla, kasveilla, Singerin 

ompelukoneella, simpukoilla, kivillä ja kierrätysikkunoilla voi 

luoda jännittäviä paikkoja lapsille ja muille seikkailunhaluisille. 

kauppasuomi.fi/artikkelit/747/kasvihuone-ikkunoista-lahtien

MUSEO NAVETASSA. Entisessä navetassa on nyt museo. 

Se näyttää olevan mainoksen mukaan auki. Navetan 

jykevän pergolan kattona on köynnös, ja värikäs 

taideikkuna heijastaa värikästä valoa. Navetan seinällä 

on vanhoja maataloustarvikkeita. Ajan patinoimat 

esineet ja pinnat ovat kauniita Suomusjärvellä, Tallinnassa 

tai Firenzessä! 

Ahvosen tilalta löytyy maitotonkkia, hevosenkenkiä, 

haravia, hankoja ja vaikkapa halkoteline. Telineestä 

halkoineen Juha teki hyönteisille hyönteishotellin, 

jossa on kyltti “Hotelli”. Asukkaat ovat myrkkypistiäisiä, 

ja ne saavat aamupalaa ruusujen kirvoista. 

”Museo on aina auki”, pöllö neuvoo. Betoninen pöllöäiti 

lapsineen viihtyy hyvin navetan köynnöksen alla. 

”Vanhaa pitää vaalia ja kunnioittaa. Kaikkea elettyä 

ei saa tuhota uuden alta. Meidätkin tuotiin tänne 

kierrätyksestä. Saadaan elää luonnollista koristepöllön 

elämää”, äitipöllö vastaa. Pöllöthän ovat tunnetusti 

viisaita, niin että otetaan opiksemme! Ahvoset nyökkäilevät 

tyytyväisinä. 

MUHEVAA MAATA. – Ennen ostopäätöstä tutkimme 

maaperän. Alueella kasvoivat nokkoset, vadelmat ja 

maitohorsmat, joten maa oli rehevä ja typpipitoinen. 

Aioimme tehdä alueesta mahdollisimman luonnonmukaisen, 

Ahvoset sanovat. 

– Jo ensimmäisenä syksynä siirsimme perennoja 

vanhasta asuinpaikasta. Kukkien valinnassa suosimme 

esimerkiksi nauhuksia, syysleimuja, punalatvoja, 

kultapiiskuja ja hohdekukkia, jotka luovat monipuolisen 

eloyhteisön kaikille hyönteisille. 

Saunan seinällä karhunvatukka saa tarpeeksi valoa 

ja lämpöä. Se antaa runsaasti marjoja, joista saa hienon 

makuista hilloa. 

– Aurinkorinteessä on ekologisesti hoidettu kasvimaa, 

josta riittää ruokaa talven varastoon, Juha valottaa 

toiminnan periaatteita. 

– Lannoitus on pelkästään nokkoshaudetta. Nokkoset 

laitetaan kuumaan veteen hautumaan ja kasvit 

kastellaan miedolla nokkosvedellä, Juha neuvoo. 

– Juha rakensi meille luonnonmukaisen kellarin 

pihan antimien säilytykseen, Irja kertoo. Se pitää 

tasaisen viiden asteen viileyden, joten olemme myrskyissäkin 

omavaraisia. 

Puuttuu vain kilipukki, joka söisi katolta ja seiniltä 

aamupalaa, tuumin. 

Ahvosen kasvimaassa eivät rikkaruohot rehota. 

Taidan lähteä oman viidakkoni perkaukseen. Taitaa 

kasvimaani olla jo toivoton tapaus. Pitää pystyttää sinne 

kai kyltti kuuluisaa runoilijaa mukaillen: ken tästä 

käy, saa kaiken toivon heittää. 

Sakari Topelius ohjasi jo 150 vuotta sitten suomalaisia 

lapsia ja nuoria luonnonsuojeluun ja eläinten 

kunnioittamiseen. Vattumato-sadussa Topeliuksen 

vattumatokuningas opetti lapsia, ettei pieniä ja turvattomia 

saa tappaa. 

Kirjoittaja on taiteen maisteri ja graafinen suunnittelija. 

Omin käsin. Juha Ahvonen on itse suunnitellut ja rakentanut 

perinteisen maakellarin kaivinkoneen kuoppaa lukuun ottamatta. 

Puutarhatuotteiden ohella siellä voi säilyttää muitakin ruokia 

kuten maitotuotteita. Juha suunnittelee vielä katoksen 

rakentamista ulko-oven yläpuolelle. 

Maakellari säilöö luonnostaan 

PERINTEINEN MAAKELLARI on 

jälleen suosiossa. Se on omavaraisuutta 

lisäävä, ekologinen ja 

taloudellinen ruoan ja juomien 

säilytyspaikka, eikä sähköä tarvita. 

Sähkökatkon aikana ruoat 

voi kantaa kellariin. Maan lämmön, 

viileyden ja kosteuden 

ansiosta kellari pysyy tasaisen 

viileänä ja pimeys säilyttää juurekset 

ja säilöntätuotteet. Kellarissa 

on +0-5 astetta lämmintä ja 

sopiva kosteus, joten juurekset 

eivät nahistu. Viherpeukalo voi 

talvettaa arat kukat. 

Juha Ahvonen teetti kuivaan, 

varjoiseen ja hiekkaiseen 

paikkaan ison kuopan kaivurilla. 

Kellari rakennetaan mieluiten 

rinteeseen ja pohjoisen puolelle 

tai varjoon. On kätevää, jos kellari 

on keittiötä lähellä. 

Juha kaivoi salaojat tulevan 

rakennelman ympäri ja valoi laudoituksen 

avulla betoniperustan. 

Kellarin lattia voi myös olla 

maata tai mieluummin tiiltä. Tiilet 

voi latoa suoraan hiekkaan. 

Purkuharkoista Juha muurasi 

seinät kellarille sekä pienen, 

hyvin eristetyn tuulikaapin pakkasta 

estämään. 

Seinien yläosa eristetään 

hyvin, mutta maan on tarkoitus 

viilentää kesällä ja lämmittää 

talvella eristämättömän seinän 

alaosan ja lattian läpi. Ulko-oven 

ympärille kannattaa muurata 

tuet, ettei maata valu oven eteen. 

Ulko-oveen ja kellarin oveen 

asennetaan ilmanvaihtoritilät. 

Katon Juha teki valamalla 

harjakaton. Katon sisäpuoli eristetään 

styroxilla, tiivistetään ja 

asennetaan ilmanvaihtoputki. 

Putken päähän asennetaan tuuletin, 

joka pyörii tuulen ilmavirralla. 

Kellarin päälle Juha lapioi 

hiekansekaista, laihaa maata ja 

istutti ketokasveja. Naapuritilan 

lampaat pääsevät sinne syksyllä 

gourmet-aterialle. Maakellarin 

seinän voi somistaa mielensä 

mukaan kivillä tai vaikkapa hirsillä. 

Maakellarin rakentamiseen ei 

yleensä tarvitse rakennuslupaa, 

mutta toimenpidelupa kannattaa 

hankkia. Maakellareita voi 

ostaa myös maakellaripaketteina. 

Lisätietoa internetistä. 

Lisäohjeita: Rakennan maakellarin 

-opas, Työtehoseura, 

1985 


[ Tekijä ] 

Tanssilavojen 

monitoimimies 

Tanssikansan ikisuosikki Arto Nuotio kiertää laulamassa 

keikoilla, myy muiden tähtiartistien keikkoja ja järjestää 

lavatansseja eri puolilla Suomea. Hän on tehnyt komean 

uransa aikana jo yli 7 500 keikkaa. 

Teksti Kari Martiala 

Kuvat Gramofonin arkisto ja Titta Holanne 

56 

Turun lähistöllä Sauvossa syntynyt 

Arto Nuotio on Suomen iskelmätaivaan 

kokeneimpia artisteja, 

viihteen monitoimimies, jonka 

vaikutus näkyy tanssilavoilla 

kautta koko Suomen. 

Nuotion ensimmäisestä omasta 

keikasta on vierähtänyt jo lähes 

55 vuotta. 

– Esiinnyin 15-vuotiaana Salon lähellä Vaskion 

Pukkilassa vuonna 1967. Se oli ensimmäinen keikka, 

josta sain palkkion, 25 silloista markkaa, hän kertoo. 

Vuotta myöhemmin hänen voimistelunopettajansa 

yllytti osallistumaan paikalliseen laulukilpailuun. 

– Voitin kilpailun, ja sen myötä musiikkini muuttui 

rokahtavammaksi. Esiinnyimme Faction-nimisen 

yhtyeen kanssa kouluhipoissa. Tuolloin 1970-luvulla 

lavoilla ei juuri kuultu tanssimusiikkia, silloin tanssijat 

kokosivat kassit keskelle lattiaa ja pyörähtelivät 

siinä laukkujen ympärillä. 

Ensimmäisen askeleen isommille lavoille Nuotio 

otti voittaessaan Suosikki-lehden Supertähti 1970 

-kilpailun. 

– Luin kilpailun jälkeen lehdestä, että nimeni on 

Aquarius. Kävi ilmi, että Jyrki Hämäläinen oli antanut 

minulle uuden nimen. Häpesin sitä ihan suunnattomasti 

ja ajattelin, etten voi tuollaista käyttää, 

mutta se oli siellä ja sillä selvä. 

Kilpailun voittajana hän pääsi tekemään levyn ja 

kiersi Suomea Danny-shown mukana. 

– Se oli siihen aikaan valtava kiertue, joten se oli 

aika opettavainen kokemus. Bändissä soittivat Suo-

Kokemusta 

riittää. 

Arto Nuotio 

on jatkanut 

keikkailua 

tuhansien 

keikkojen 

varmuudella. 

Meidän Suomi 57

[ Tekijä ] 

men parhaat muusikot, ja mukana oli 27 ihmistä. 

Siinä 17-vuotias pikkupoika oli ihan huuli pyöreänä, 

Nuotio muistelee. 

Varsinais-Suomessa suosittu tanssiorkesteri 

Semites pestasi Nuotion laulusolistikseen, ja yhtye 

kiersi Turussa paikallisia ravintoloita ja lähiseudun 

tanssipaikkoja. 

FINLANDERSIA PERUSTAMASSA. Vuonna 1975 

Suomessa käynnistyi, kiitos Lappeenrannan Humppafestivaalien, 

todellinen humppabuumi. Pinnalle 

nousivat Erkki Junkkarinen ja monet muut sen 

ajan kovat nimet. Tanssipaikkakulttuuri oli ehtinyt 

siihen mennessä muuttua, ja niissä taas tanssittiin 

paritansseja. 

– Kiersimme Aurahumppa-yhtyeen kanssa aina 

vuoteen 1979 saakka. Sen jälkeen siirryin esiintymään 

ravintoloissa ja kiersin ympäri Suomea, aina 

kaksi viikkoa samassa ravintolassa. 

Kun ravintolakeikat alkoivat kyllästyttää, Nuotio 

soitti Jussi Lammelalle. 

– Ehdotin, että pistetään uusi bändi pystyyn, ja 

niinpä elokuussa 1984 perustimme Finlandersin, joka 

on edelleen tänäkin päivänä hyvässä iskussa. 

Nuotio oli mukana Finlandersissa kuusi vuotta, ja 

ne olivat hurjia keikkavuosia. 

– Minulla oli tuolloin 1990 autokorifirma, myin 

ohjelmia ja lauloin Finlandersissa. Jostain piti kuitenkin 

luopua – päätin vähentää keikkailua, jäin pois 

Finlandersista ja istuin konttoriin myymään keikkoja. 

Tällä hetkellä myyn sekä Finlandersin, että Jussi 

Lammelan uuden J.A.L.O.-yhtyeen keikkoja. 

Irtautuminen keikkailusta ei ollut kuitenkaan 

helppoa. Nuotio jatkoi aktiivista keikkailua noin 200 

keikan vuosivauhtia. Vasta vuonna 2007 hän hiljensi 

tahtia, mutta keikkailu on jatkunut kuitenkin koko 

ajan. 

Keikkakesästä 2022 on Nuotion mukaan tulossa 

erityisen kiinnostava. 1980-luvun todellinen suosikkiyhtye 

Tanssiorkesteri Hariolax tekee kesän aikana 

parikymmentä keikkaa 40 vuoden tauon jälkeen. 

Kokoonpano on sama kuin vuosikymmeniä sitten, 

Pitkästä 

aikaa. 

Hariolax palaa 

keikoille 40 

vuoden tauon 

jälkeen. 

58

Risteilyn 

hienoutta. 

Arto Nuotio 

ja Hariolax 

Tanssin Tähdet 

-risteilyllä. 

”Keikoilla myyn 

ensin liput ja 

sitten paistan 

makkaraa. 

täydennettynä laulusolisti Arto Nuotiolla ja kosketinsoittaja 

Arto Hyötyläisellä. 

– Olen tällä hetkellä täynnä intoa. Meillä on ollut tosi 

kivaa yhdessä, ja olemme saaneet lavayleisöltä hyvää 

palautetta. Uskon, että meille tulee todella hauskaa, 

Nuotio kertoo innostuneena. 

Alkuperäisestä Hariolaxista ovat mukana basisti 

Hannu Pärssinen, kitaristi Jyrki Lehti, trumpetisti 

Kari Lehtomäki, puhallinsoittaja Reijo Ylinen ja 

rumpali Timo Koskinen. 

TANSSIEN JÄRJESTÄMINEN ON MUKAVAA. Vuonna 

1997 perustettu Gramofoni aloitti äänimainonnan ja 

musiikkituotannon parissa. Vuonna 2015 toiminta 

laajeni ohjelmatoimistopalveluihin. Yrityksen toimitusjohtajana 

toimii Arton poika Toni Nuotio, ja yritys 

työllistää vuositasolla 200–300 henkilöä omassa toiminnassaan 

ja ison joukon ulkopuolista väkeä. Yrityksellä 

on vastuu 60 yhtyeen keikkakalenterista, mikä ei 

näin korona-aikana ole kovinkaan helppo tehtävä. 

Nykyisin Arto Nuotio sanookin päätyökseen ohjelmien 

myynnin, mutta aikaa vie myös tanssien järjestäminen 

ja oma aktiivinen keikkailu. 

Nuotion ensimmäinen oma tanssipaikka oli 2015 

käynnistetty Tortinmäen lava Turun lähellä. 

– Nautin siitä, oli mukavaa olla itse paikan päällä. 

Ihmiset olivat tyytyväisiä, että lava saatiin käyntiin. 

Ryhdyimme järjestämään keikkoja aina tiistaisin. Alan 

ammattilaiset pitivät minua umpitollona, että eihän 

se voi millään onnistua. Tortinmäki on kuitenkin täksi 

kesäksikin buukattu täyteen ohjelmia. 

– Tykkään touhuta siellä, keikoilla ensin myyn liput ja 

sitten paistan makkaraa. Siellä saa olla ihmisten kanssa, 

se on todella sosiaalinen tapahtuma. Tortinmäki on siinäkin 

mielessä hauska paikka, että siellä käy ihmisiä, jotka 

muistan ihan nuoruusvuosista saakka. Ihmisiä, jotka ovat 

olleet kauan pois tansseista, ovat nyt palanneet lavoille ja 

tapaavat siellä tuttunsa vuosikymmenten takaa. 

– Siellä on monille pariskunnille syntynyt keskenään 

ystävyyssuhteita, ja voi olla, että joku on siellä jopa 

rakastunutkin. Voisi sanoa, että sille tanssipaikalle on 

ollut sosiaalinen tilaus. 


[ Tekijä ] 

Popimpaa 

välillä. 

Aquarius ja 

Semites toivat 

1970-luvun 

alussa popmusiikin 

tanssilavoille. 

Se oli silloin 

uutta ja 

ihmeellistä. 

”Elämä on 

aika hienoa, 

kun sen osaa 

ajatella niin! 

TIETO ON VALTTIA. Gramofonilla on 17 omaa kesätanssipaikkaa 

ja kahdeksan talvipaikkaa. 

– Näistä 17 lavasta osa saattaa tuottaa hieman 

tappiota, mutta toivottavasti toiset tuottavat sen 

verran enemmän voittoa, että toimintaa pystytään 

jatkamaan. Näiden lisäksi meillä on monta isoa tanssipaikkaa, 

joihin hoidamme koko ohjelman ja siis 

myös muiden ohjelmatoimistojen artistit. 

Nuotion mukaan Gramofonissa on kehitetty 

tanssipaikkojen seuranta hyvälle tasolle, ja siksi yritys 

uskaltaa ottaa vastuun lavojen ohjelmista. 

– Gramofonin Juha Saarela on kehittänyt hyvin 

tarkan seurannan, jonka ansiosta tiedämme minkälaista 

väkeä kukin artisti tai orkesteri tuo lavoille, 

ja miten esimerkiksi sää on vaikuttanut yleisömäärään. 

Meillä on pakko olla tarkat laskelmat, jos haluamme 

saada nämä lavat toimimaan. 

– Meille on tietysti muodostunut näkemys siitä, 

mikä ohjelma missäkin suunnassa Suomea menee 

parhaiten. Esimerkiksi yhtä Suomen suosituimmista 

artisteista on turha viedä keikalle Helsinkiin, sillä 

paikalle ei tule kuin lipunmyyjä. Mutta, kun mennään 

Jyväskylän yläpuolelle, niin hänen keikoillaan 

tuvat ovat täynnä, Nuotio kuvailee. 

Suomessa on monia tanssipaikkoja, joissa käy 

runsaasti tanssin harrastajia, jotka odottavat monipuolista 

ohjelmistoa. Perinteisissä tanssipaikoissa 

sen sijaan tango vetää hienosti. Tanssinharrastajat 

ja tavallinen tanssiyleisö mahtuvat kuitenkin hyvin 

saman katon alle. 

– Tykkään juuri näistä perinteisistä tanssipaikoista, 

koska siellä myydään makkaraa ja juomia, 

Nuotio naurahtaa. Hyvät myyntitulot pitävät lavoja 

pystyssä. 

60

Gramofoni järjestää myös pop- ja rockyhtyeiden 

keikkoja. 

– Jos sää suosii, meillä on sellaiset artistit, että 

väkeä tulee varmasti keikalle. Toki ohjelmamaksut 

ovat niin kalliita, että liput eivät välttämättä 

kata ohjelmasta aiheutuvaa kustannusta, mutta 

silloin ravintolamyynti on kovaa. Toivon, että 

niiltä keikoilta saamme puskurirahaa tanssien 

järjestämiseen. 

TANGOMARKKINAT UUSIUTUU. Gramofoni on 

mukana osakkaana pienellä osuudella Seinäjoen 

Tangomarkkinoissa. Perinteinen tapahtuma tulee 

muuttumaan tänä vuonna, mukana enemmän ohjelmaa 

myös hieman nuoremmille osaottajille. 

– Tangomarkkinoiden pitääkin muuttua, mutta 

toivottavasti ei liian radikaalisti ettemme karkota 

tangon ystäviä, Nuotio sanoo. 

Tangokuninkaalliset valitaan tänä vuonna tuttuun 

tapaan, ja Gramofoni tulee myymään heidän 

keikkansa. 

Arto Nuotio 

Syntynyt 9. syyskuuta 1952 

Sauvossa. 

1970-luvulla esiintyi 

taiteilijanimellä Aquarius. 

Julkaissut useita albumeja ja 

singlejä, muun muassa Saari 

rakkauden, Mä hain sut tanssiin ja 

Rannan tavernassa kerran. 

Juhlistaa 70-vuotissyntymäpäiviään 

hyväntekeväisyystansseilla Turun 

Logomossa 8. syyskuuta 2022. 

”Vanhat 

tanssilavat 

ovat yleensä 

uskomattoman 

hienoissa 

paikoissa. 

– Toivon, että uusiksi kuninkaallisiksi valittaisiin 

ulospäin suuntautuvia artisteja, persoonallisuuksia, 

jotka jaksavat jutella ja viettää keikoilla 

aikaa ihmisten kanssa. Heillä pitää olla myös monipuolinen 

keikkaohjelmisto. 

IHMISMIELI KOETUKSELLA. Nuotio sanoo, että 

korona-aika on pistänyt monet artistit ja orkesterit 

koville. 

– On ollut surullista nähdä, miten huonosti perheet 

ovat voineet, kun keikat loppuivat. 

Monilla artisteilla ja muusikoilla on lapsia, ja 

aviopuolisokin on saattanut olla työssä, johon korona 

on vaikuttanut. 

– Fiksuimmat tyypit ovat olleet jossakin töissä 

korona-ajan, eikä elämää ole rakennettu vain 

musiikin varaan. Töitä on löytynyt yllättävänkin 

hyvin, ja perheet ovat osanneet hakea apua, nuoret 

ovat usein kekseliäitä, Nuotio kertoo. 

Esimerkiksi vuoden 2019 tangokuningatar Pirita 

Niemenmaa oli pahimman korona-ajan töissä 

ABC-huoltoasemalla. 

– Tämä työ on muuttunut muutenkin kutsumusammatiksi, 

ja vain hyvin harva pärjää rahallisesti 

hyvin. Töitä ei ole enää siihen malliin kuin joskus 

aiemmin. Onneksi laivat taas liikkuvat ja Lappi 

vetää, ne tuovat esiintyjille arkipäiväkeikkoja. 

Nuotion mukaan ihmismieli onkin ollut kovalla 

koetuksella, kun koronan jälkeen on ihmiset ovat 

kohdanneet Ukrainan sodan. 

– Me ohjelmamyynnissä yritämme valaa uskoa 

artisteihin ja orkestereihin, että kyllä tämä tulee 

tästä vielä nousemaan ja että maailma muuttuu 

parempaan suuntaan. Täytyyhän ihmisillä olla 

jotakin hauskaa, ei voida jäädä vain kotiin murjottamaan. 

Onneksi tuleva syksy näyttää jo myynnin 

kannalta ihan hyvältä. 


Tekemistä 

jokaiselle päivälle 

Koonneet TAPIO RUSANEN, TIINA PARIKKA ja HANNA-MARI JAAKKOLA 

KUVA EDWARD PYE/PIXABAY 

20.6. 

PAKOON LÄHTENEILLE. YK yhdisti 

vuonna 2000 lukuisien maiden 

omat pakolaispäiväperinteet ja 

otti käyttöön Afrikan pakolaisten 

päivänä tunnetun kesäkuun 20. 

päivän kansainvälisenä teemapäivänä 

yleiskokouksen päätöksellä. 

KUVA: MAURI KATAJALA 

26.6. 

VESI VILVOITTAA. Hiekkarannalla 

voi viettää hienon kesäpäivän, jos 

vain sää on suotuisa. Samalla voi 

pulahtaa uimaan, vaikka vesi olisi 

vielä hieman viileää. 

KUVA: PIXABAY 

18.6. 

EVÄSRETKELLE. Piknik eli eväsretki 

on huviretki, johon sisältyy eväiden 

syöminen ulkona. Suomenkielisen 

sanan takana ovat englannin picnic, 

ranskan pique-nique ja saksan 

picknick. Ranskan sana on alkuperäsana. 

Piknik-sanan käytöstä 

on merkintöjä 1500-luvulta alkaen 

Ranskasta. Ranskan vallankumouksen 

1789 jälkeen rahvas pääsi 

kuninkaallisiin puistoihin, ja kansa 

rynnisti niihin viettämään uutta 

vapaa-aikaansa. 

62

Ke 1.6. 

To 2.6. 

Pe 3.6. 

La 4.6. 

PIDÄ hauskaa ja 

iloitse lasten kanssa 

kansainvälisenä 

vanhemmuuden 

päivänä. 

LOIHDI Välimeren 

salaattia Italian 

kansallispäivänä. 

OLETKO lipsunut 

uudenvuodenlupauksestasi? 

Sitoudu siihen 

uudelleen. 

”HELLUNTAINA, 

lauantaina, uusi vihta 

vihdotaan.” Tee 

vihta tuoreista 

koivunoksista. 

Su 5.6. 

Ma 6.6. 

Ti 7.6. 

Ke 8.6. 

POHDI kulutustottumuksiasi 

maailman 

ympäristöpäivänä. 

KOKEILE, miten 

ruotsin kieli 

luonnistuu Ruotsin 

kansallispäivänä. 

TEE linturetki illan 

suussa metsän 

hämärään. Voit kuulla 

satakielenkin. 

LAHJOITA rahaa 

Itämeren suojeluun 

maailman merien 

päivänä. 

To 9.6. 

Pe 10.6. 

La 11.6. 

Su 12.6. 

Ma 13.6. 

VARAA liput kesän 

tapahtumiin, jos 

se on jäänyt 

tekemättä. 

KYLVÄ avomaankurkut 

ja pavut ja 

istuta kurpitsat. 

NYT voi kesäkukat 

istuttaa ulos 

turvallisin mielin. 

TEE retki 

taidenäyttelyyn tai 

museoon. 

SIIVOA ulkovarasto, 

järjestä tavarat 

omille paikoilleen. 

Ti 14.6. 

Ke 15.6. 

To 16.6. 

RYHDY luovuttajaksi 

maailman 

verenluovuttajien 

päivänä. 

ETSI sopiva 

matonpesupaikka ja 

pese matoista 

talven pölyt. 

TARKISTA, että 

sinulla on kunnon 

aurinkovoiteet kesän 

paisteisiin. 

Pe 17.6. 

La 18.6. 

Su 19.6. 

Ma 20.6. 

TARKISTA grillin 

kunto, jos aiot 

grillata 

juhannuksena. 

LÄHDE piknikille 


piknik-päivänä. 

LÄHDE käyskentelemään 

muuten 

vain, esimerkiksi 

metsään. 

TEE tuttavuutta 

maahantulijoihin 


pakolaisten päivänä. 

Ti 21.6. 

Ke 22.6. 

To 23.6. 

Pe 24.6. 

La 25.6. 

NOUSE varhain, 

valvo pitkään, nauti 

vuoden pisimmästä 

päivästä. 

JOS olet jäämässä 

juhannuksesta 

lomille, tee loput 

järjestelyt. 

MIETI mitä vielä 

tarvitset juhannuksen 

viettoon? 

Hanki tarvittavat. 

LIPPU salkoon! 

Juhannusliputus 

alkaa klo 18. 

NAUTI keskikesän 

juhlasta ystävien 

kanssa. 

Su 26.6. 

Ma 27.6. 

Ti 28.6. 

Ke 29.6. 

To 30.6. 

KUVAT: ISTOCK.COM 

JOS et vielä ole 

heittänyt talviturkkia, 

aloita sunnuntai 

raikkaalla 

pulahduksella. 

LEIKKAA pensasaita 

siistiksi. 

KYLVÄ uusi 

salaatti- ja tillisato 

kasvamaan. 

TUTKI kesäteatteritarjontaa, 

valikoi 

vahvimmat 

elämykset. 

PÄIVITÄ sometilisi 

sosiaalisen median 

päivänä. 


Tekemistä 


21.7. 

SAKSINIEKAT SAALIINA. 

Ravustuskausi, kesän 

odotetuin sesonki, alkaa 

aina heinäkuun 21. päivänä 

kello 12. Tuoreilla 

ravuilla voi herkutella 

lokakuun loppuun saakka. 

Ravustajia on vuosittain 

arviolta 100 000. 

KUVA: PIXABAY 

KUVA: JACKIE RAMIREZ PIXABAY 

2.7. 

MONIA KEINOJA. Kirvoja voi koettaa 

pitää kurissa muun muassa ötökkähotellilla 

tai kevätruiskutuksella öljypohjaisella 

aineella ennen silmujen 

puhkeamista. Leppäkerttu puolestaan 

pistelee kirvat poskeensa. 

1.7. 

VOI VITSI! Maailman vitsipäivän, 

International Joke Dayn 

kehitti amerikkalaiskirjailija 

Wayne Reinagel vuonna 1994. 

Vanhin olemassa oleva vitsikirja 

on Philogelos (Naurua rakastava), 

joka on peräisin neljänneltä 

tai viidenneltä vuosisadalta 

ja sisältää 265 kreikaksi 

kirjoitettua vitsiä. 

KUVA: PIXABAY 

64

Pe 1.7. 

La 2.7. 

Su 3.7. 

Ma 4.7. 

Ti 5.7. 

HAUSKUUTA muita 

ihmisiä maailman 

vitsipäivänä. 

TORJU kirvat 

kasveista luonnonmukaisin 

menetelmin. 

Ohjeita saat netistä. 

HAKEUDU varjoon 

Pysy poissa 

auringosta 

-päivänä. 

TUTUSTU paikkakuntasi 

kesätapahtumiin 

ja 

valitse mieleisesi. 

MAISTELE mansikkaa, 

nauti naurista, 

pidä kesäkasvispäivä. 

Ke 6.7. 

To 7.7. 

Pe 8.7. 

La 9.7. 

Su 10.7. 

LUE runoja 

puutarhatuolissa 

Suven ja runon 

päivän kunniaksi. 

OLISIKO aika 

pistää tangoksi 

Seinäjoen tangomarkkinoilla? 

MENE tai katso tv:stä 

pesäpallon Itä-Länsipelejä, 

jotka pelataan 

Tampereella. 

INVENTOI ja 

puhdista pakastin 

valmiiksi uutta 

satoa varten. 

VIETÄ päivää 

rennosti loikoillen 

kirjan parissa. 

Ma 11.7. 

Ti 12.7. 

Ke 13.7. 

To 14.7. 

Pe 15.7. 

MUISTA yksinäistä 

Piristä yksinäistä 

-päivänä. 

LÄHDE virkistävälle 

iltauinnille. 

TUTUSTU lähiympäristöön 

pyöräillen 

paikasta toiseen. 

ENSI viikolla on 

naisten viikko. 

Nimipäiväkortit 

postiin! 

LÄHDE tai 

suunnittele lähtö 

Asuntomessuille 

Naantaliin. 

La 16.7. 

Su 17.7. 

Ma 18.7. 

HAKEUDU lavatansseihin 

kokemaan 

seuran ja liikunnan 

riemua. 

VIERAILE kotieläintilalla, 

vie 

lapsenlapsetkin. 

LÄHDE veneilemään. 

Ota eväät ja 

kalastusvälineet 

mukaan. 

Ti 19.7. 

Ke 20.7. 

To 21.7. 

Pe 22.7. 

TUUNAA ja kunnosta 

käyttämättä jääneet 

tekstiilit tai tavarat ja 

anna niille uusi elämä. 

PELAA ystäväsi 

kanssa shakkia tai 

muuta älypeliä. 

RAVUSTUSKAUSI 

alkaa kello 12. 

Ovatko pyydykset 

huollettu? 

LÄHDE katsastamaan 

mustikkatilanne. 

La 23.7. 

Su 24.7. 

Ma 25.7. 

Ti 26.7. 

LEIVO mustikkapiirakka, 

jos löysit 

mustikoita. 

PYRI vähentämään 

ruokahävikkiä. 

Valmista ateria 

vanhentuvista 

raaka-aineista. 

SÄÄSTÄ luontoa. 

Hanki kangas - 

kassi ja vältä 

muovipusseja. 

PAKASTA mansikat. 

Ke 27.7. 

To 28.7. 

Pe 29.7. 

La 30.7. 


VAIHDA lakanat 

Unikeonpäivänä. 

LÄHDE kesäterassille 

tai puistoon. 

MENE metsään ja 

tarkista sieni- ja 

marjasato. 

KUTSU ystävä 

kylään Kansainvälisenä 

ystävyyden 

päivänä. 


Tekemistä 


19.8. 

RANSKASTA ALKOI. 

Elokuu 19. päivänä 

vuonna 1839 ranskalainen 

tiedeakatemia paljasti niin 

kutsutun dagerrotypiavalokuvausmenetelmän. 

Se oli valokuvauksen 

alkuhetki. 

KUVA: PIXABAY 

”Naurunalaiseksi 

ei joudu se, 

joka alkaa nauraa 

itselleen.” 

– Seneca 

(54 eaa. – 39 jaa.) 

13.8. 

JOKA KYMMENES. Noin 

kymmenen prosenttia 

ihmisistä on vasenkätisiä. 

Vasenkätiset ovat joidenkin 

tutkimusten mukaan 

oikeakätisiä parempia 

ongelmien ratkaisussa. 

3.8. 

KUNNON VÄLINE. 

Kotikäyttöön on 

hyvä valita moppi, 

joka soveltuu 

käytettäväksi kuiva-, 

nihkeä-, kostea ja 

märkäpyyhinnässä. 


66

Ma 1.8. 

Ti 2.8. 

Ke 3.8. 

To 4.8. 

TUTKI lääkekaappi 

ja vie vanhentuneet 

lääkkeet 

apteekkiin. 

TARKISTA 

opistojen 

kurssitarjonta 

syksylle. 

TARTU moppiin 


Pese lattiasi 

-päivänä. 

HIERO rakkaasi 

hartioita, jalkoja tai 

käsiä. Ehkä saat vastapalveluksen… 

Pe 5.8. 

La 6.8. 

Su 7.8. 

Ma 8.8. 

Ti 9.8. 

SIISTI piha, 

parveke tai terassi 

kesän pölyistä. 

LEIVO maukas 

herkku mustikkapiirakkapäivänä. 

VADELMAT ovat 

parhaimmillaan. Tee 

eväsretki vadelmapuskien 

ääreen. 

RAIVAA köynnöskasvien 

lonkerot 

pois rakennuksen 

läheltä. 

TUTUSTU 

saamelaisten asioihin 

maailman alkuperäiskansojen 

päivänä. 

Ke 10.8. 

To 11.8. 

Pe 12.8. 

La 13.8. 

PELAA pallopelejä, 

kuten jalkapalloa, 

sulkapalloa tai 

pesäpalloa. 

VALMISTA uuden 

sadon perunat 

voisulan tai jonkun 

uuden lisukkeen kera. 

VIETÄ aikaa 

nuorten kanssa 


nuorisopäivänä. 

MUISTA vasenkätisiä 

ystäviäsi kansainvälisenä 

vasenkätisten 

päivänä. 

Su 14.8. 

Ma 15.8. 

Ti 16.8. 

Ke 17.8. 

To 18.8. 

MIETI voisitko 

aloittaa jonkin uuden 

harrastuksen 

tulevana syksynä. 

ISTU tv:n ääreen, 

yleisurheilun 

EM-kisat 2022 

Münchenissä alkavat. 

TARKISTA jalkineitten 

kunto syksyä 

varten. Käsittele 

hoitoaineella. 

TEE sanaristikoita, 

päättelykykysi ja 

muistisi paranee. 

Tutustu ristikkoseura 

Sanaseppoihin. 

VARAA aika 

hammastarkastukseen, 

jos viime 

kerrasta on kulunut 

aikaa. 

Pe 19.8. 

La 20.8. 

Su 21.8. 

Ma 22.8. 

LÄHDE valokuvaamaan 

maailman 

valokuvauspäivänä, 

kameralla, kännykällä 

tai tabletilla. 

SUUNNITTELE ruoat 

koko viikolle ja laadi 

kauppalista. 

KERÄÄ herukoitten 

marjat ajoissa. 

ALOITA syksyn 

kuntoilu varovasti, 

tee kävely-, juoksutai 

pyörälenkki 

voimiesi mukaan. 

Ti 23.8. 

Ke 24.8. 

To 25.8. 

Pe 26.8. 

La 27.8. 

LAITA työkaluvarasto 

siistiksi ja 

tavarat oikeille 

paikoilleen. 

TUTUSTU kansalaisopistojen 

opintomahdollisuuksiin 

ja 

innostu. 

SÄILÖ kesän 

antimia, kuten 

marjoja talven 

varalle. 

TEE katsaus vaatekaappiisi. 

Pitäisikö 

vaatevarastoa päivittää 

syksyä varten? 

LÄHDE sienimetsään 

valtakunnallisena 

sienipäivänä. 

Su 28.8. 

Ma 29.8. 

Ti 30.8. 

Ke 31.8. 


KAIVA kalenteri ja 

mieti syys- ja 

talvilomien 

ajankohdat valmiiksi. 

TARKASTA 

palovaroittimien 

paristojen kunto. 

SISUSTA kotia 

syksyisemmäksi. 

Ota lämpimät viltit ja 

huovat esiin. 

SYÖ tänään 

ulkosalla, jos sää 

sallii. 


4/2022 

Orion on 

suomalainen 

avainlippuyritys. 

itsehoitoapteekki.fi

Lemmikit 

Markku Jauhiaiselle 

suomenhevonen on 

erinomainen työhevonen. 

SIVU 70 

Terveys 

Miesten elintapamuutokset 

kohti terveellistä elämää olisi 

saatava rutiineiksi. 

SIVU 75 

Koti& 

perhe 

KUVA: KEKKILÄ 

Lähes joka toinen kasvattaa 

kasveja syötäväksi 

SUOMALAISTEN KIINNOSTUS puutarhanhoitoon 

ja kasvien kasvattamiseen on ollut vakaata 

usean vuoden ajan, eikä hiipumisesta ole 

ollut mitään merkkejä. 

Syötävien kasvien kasvattaminen puutarhassa, 

parvekkeella ja terassilla on edelleen 

suosittua – suomalaisista noin 43 prosenttia 

kasvattaa niitä. Noin kolmannes (29 %) niistä 

suomalaisista, jotka eivät tällä hetkellä kasvata 

syötäviä kasveja, on kuitenkin kiinnostunut 

aloittamaan sen. 

Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia 

syötävien kasvien kasvattamisesta. 56 

prosenttia suomalaisnaisista kertoo olevansa 

kiinnostunut viljelystä, kun miesten 

keskuudessa vastaava osuus on 45 

prosenttia. Myös nuorempi sukupolvi on 

kiinnostuneempi syötävien kasvien kasvatuksesta 

verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. 

Plantagen Kasvitrendit -raporttiin vastasi 

1 053 kuluttajaa Suomessa. 

Parvekkeelle. 

Tomaatin kasvatus 

onnistuu myös 

ilman puutarhaa tai 

kasvihuonetta, sillä 

taimet kasvavat yhtä 

mielellään ruukuissa 

parvekkeen suojissa. 

Taimet on syytä tukea 

langoilla. 

Koti & perhe Meidän Suomi 69

[ Lemmikit ] 

Suomenhevonen on 

horjumaton 

työn ikoni 

Pohjanmaan vossikkamieheksi nimetty Markku 

Jauhiainen on työhevosen ja hevostyön vankkumaton 

puolestapuhuja. Mies ja hevonen ovat tuttu näky niin 

niittohommissa kuin metsätöissäkin. 

Teksti ja kuvat Anne Anttila 

Tyttö, tyttö! Tulehan tänne, niin 

lähdetään peltohommiin! 

Entisajan työmiehen asuun 

sonnustautunut Markku Jauhiainen 

hyppää hevosella vedettävän 

niittokoneen päälle ja nykäisee 

pari kertaa suitsista – sitten 

mennään. 

Näky on komea. Vahvarakenteinen suomenhevostamma 

vetää niittokonetta tasaisen varmasti. 

Ajolinja on suora ja jälki puhdasta. Kuuluu vain pieni 

terän rohina ja ajoittainen hevosen hörähdys, kun 

merijärvisellä peltolohkolla kaadetaan heinää. 

– Ai että! Aurinko paistaa, ja työ maittaa. Tämä se 

on tällaisen hevosista ja heinän tuoksusta tykkäävän 

maamiehen suurin nautinto, Markku luonnehtii 

hikeä pyyhkien. 

Markku Jauhiainen sanoo olevansa jokaista solua 

myöten vanhan kansan hevosmies, vaikka osa toimeentulosta 

lohkeaa kiinteistövälittäjänä. 

– Hevosissa on vaan sitä jotakin. Ensimmäinen 

kosketus näihin riskeihin työjuntturoihin oli jo lapsuudessa. 

Olen Karhulan poikia ja tehtaan varjossa 

kasvanut. Siihen aikaan ei asunnoissa ollut vesijohtoja, 

joten kolme kertaa viikossa tehtaan hevosmies 

rahtasi suurissa puutynnyreissä talousvettä emännille. 

Se näky läikähti jopa pikkupojan sydämessä. 

KUN HEVONEN TULEE TALOON. Vaikka Markku ihaili 

jo lapsuudessa työhevosia, jäi mielenkiinto hetkeksi 

niin sanotusti nuoruuden jalkoihin. 

– Kuitenkin siinä vaiheessa, kun ryhdyin opiskelemaan 

metsätalousinsinööriksi, hevosinnostus 

alkoi uudestaan. Lopullinen kipinä lajiin syttyi kui- 

70

Kouluta hyvin. 

Markku Jauhiaisen 

mukaan hyvästäkään 

työhevosesta ei 

tule toimivaa ilman 

asianmukaista 

koulutusta. 


[ Lemmikit ] 

” 

Sitkeyden ja hyvän 

työmotivaation 

omaava suomenhevonen 

on helppo 

koulutettava. 

tenkin hevosenhoito- ja metsäajokursseilta. Työ hevosten 

parissa koukutti kerralla, Markku muistelee 

vajaan 30 vuoden takaisia tunnelmia. 

Ensimmäisen oman hevosensa Markku hankki 

vuonna 1999. 

– Olimme muutamaa vuotta aikaisemmin muuttaneet 

maaseudun rauhaan. Tilalla oli kaikki tarpeellinen 

navetasta talliin ja myös sopiva määrä peltoa. 

Mielen päällä pyöri heti alusta lähtien hevosen 

hankinta, mutta halusin kuitenkin rauhassa opetella 

tilan tavoille ja sisäistää samalla puolivakinaisen 

maanviljelijän elämäntyylin. 

Markun mukaan hevosta ei saa koskaan hankkia 

hetken mielijohteesta. 

– Ei missään tapauksessa. Kuten muutkin eläimet, 

ei myöskään hevonen ole pehmolelu. Sitä ei tule 

hankkia hankkimisen ilosta tai tallin koristeeksi. Hevonen 

vaatii ympärivuorokautista ja kellontarkkaa 

sitoutumista, paljon tietoa ja vähintäänkin saman 

verran taitoa. Ei riitä, että polle saa päivittäisen 

kaura-annoksensa ja toimintaa vain silloin, kun 

isäntäväelle sopii. 

– Kokemuksesta voin sanoa, että silloin kun 

hevonen tulee taloon, arki rakentuu hyvin pitkälle 

pilttuun asukin ympärille. 

me tamman kanssa yhdessä ursattiin ja opeteltiin 

puunajoa entisajan malliin, hevospelillä. Olihan se 

nostalginen olotila, kun polle vetää rekeä umpihangessa, 

ja ainoa ääni mitä ympäriltä kuului, on jalasten 

alla narskuva pakkaslumi. 

– Ja hieno oli tunnelma myös itse metsässä, 

kun eväät nautittiin luonnon helmassa. Liinukka 

rouskutteli tyytyväisenä heinää, ja minä keittelin 

nuotiolla aidot nokipannukahvit, Markku muistelee 

hymyillen. 

Sitova 

hankinta. 

Hevosta ei 

saa koskaan 

hankkia hetken 

mielijohteesta. 

72 

SUPISUOMALAINEN TYÖJUHTA. Markun hankkima 

hevonen ei ollut raviratojen vauhtihirmu eikä ylväs 

esteratsu. Ei se ollut myöskään palloa pyörittelevä 

sirkushevonen vaan raamikas ja supisuomalainen 

työjuhta. 

– En ole koskaan ollut kiinnostunut ravipuolesta 

enkä myöskään esteratsastuksesta. Työtehtäviin valjastettu 

suomenhevonen on aina herättänyt suurta 

kunnioitusta, joten tällaisen hankin myös omaan 

talliini. 

Markku sanoo olleensa heti ensihetkestä lähtien 

sinut työhevosensa kanssa. 

– Rytysimme ensimmäisen talven metsähommissa. 

Lunta oli paljon ja puillakin sen verran kokoa, 

että paita oli iltasella kohtalaisen märkä. Mutta siellä 

TEKEMÄLLÄ OPPII. Vain vuosi siitä, kun Jauhiaisen 

talliin tuli hevonen, Markku perusti hevostyön perinteitä 

vaalivan Pohjanmaan Vossikka -yrityksen. 

– Perimmäinen tarkoitus on nostaa tietoisuuteen 

hevostyön todellinen merkitys, esitellä erilaisia työja 

toimintatapoja ja myös hevostyöhön liittyviä työvälineitä. 

Kun puhutaan työhevosesta ja entisajan 

hevostyöstä, kyseessä on elävä kansallisaarre, ja näin 

ollen toimintakenttä on hyvin laaja. 

20 vuoden aikana Markku ja Markun työhevoset 

ovat nostaneet vanhaa hevostyökulttuuria uuteen 

nousuun, mutta samalla kuitenkin muokanneet sitä 

sopivalla tavalla myös tähän päivään. 

– Aika on tehnyt auttamattomasti oman tehtävänsä. 

Sitä vahvarakenteista liinukkaa, joka veti

ihanissa Suomi-filmeissä hevosrekeä, ei enää ole. 

Suomenhevosesta on ravipuolen myötä jalostettu 

nopeampi ja kevytrakenteisempi, ja myös luonne on 

muuttunut itsepäisemmäksi. Nämä ominaisuudet 

eivät ole työhevoselle kovin toivottuja. 

Markun mukaan hyvän työhevosen tärkeimmät 

ominaisuudet ovat sitkeys, yhteistyöhalukkuus, ystävällinen 

luonne sekä hyvä vetokyky. 

– Työ ja sen tekeminen on hevoselle hyvin luontaista. 

Erityisesti suomenhevonen tunnetaan entisaikojen 

yksinäisenä puurtajana, jonka kanssa oltiin 

rintamalla, ajettiin talvet savotoilla, kynnettiin pellot 

ja rahdattiin heinät latoon. 

Mutta hyvästäkään työhevosesta ei tule toimivaa 

ilman asianmukaista koulutusta. 

– Jokainen talo toimii tavallaan, ja myös hevostyön 

tarpeet ovat erilaiset, joten työhevonen on 

opetettava itse. Ja kokemuksesta voin sanoa, että 

vain tekemällä oppii. Liinukalle on aivan turha lukea 

toimintaohjeita tai näyttää kuvia esi-isistä peltoauran 

takana. 

Markun mukaan sitkeyden ja hyvän työmotivaation 

omaava suomenhevonen on kuitenkin helppo 

koulutettava. 

– Kun keskinäinen yhteys ja luottamus ovat 

kunnossa, tarvitaan vain riittävä määrä toistoja. Hevonen 

on viisas ja muutenkin tavattoman luotettava 

työkaveri, joten ei hevostyöt ja niiden oppiminen ole 

Yhdistys auttaa ammattilaiseksi 

Nuoria 

oppiin. 

Markku 

Jauhiainen 

toivoisi 

hevostyöhön 

mukaan 

myös nuoria. 

HEVOSTYÖN JATKUVUUDEN turvaamiseksi 


perusti vuoden 2019 toukokuussa 

Työhevoskammari ry:n. Yhdistys 

on ainoa laatuaan koko Suomessa 

ja avoin kaikille hevosroduille. 

– Lähdemme siitä, että tulevaisuudessa 

myös ponilla tehdään 

töitä, Markku alleviivaa. 

Työhevoskammarin rooli on 

kouluttaa sekä ihmisiä että hevosia 

ja tarjota tätä kautta mahdollisuus 

edetä harrastuspohjalta jopa 

ammattilaiseksi. 

– Työhevosten parissa on mahdollista 

työskennellä niin osaaikaisesti 

kuin täyspäiväisestikin. 

Tavoite on edetä työhevospuolella 

samalle tasolle kuin Euroopassakin, 

jossa toiminta on paljon laajempaa 

ja monipuolisempaa. Matka 

on vielä alussa, mutta kun pohjat 

ovat kunnossa ja kiinnostustakin 

näyttää riittävän, niin olemme 

hyvin toiveikkaita myös lopputuloksen 

suhteen, Markku luonnehtii 

tyytyväisenä. 

Työhevoskammarin tavoitteena 

on kehittää myös välineistöä Suomen 

olosuhteisiin sopiviksi. 

Erilaisten työnäytösten, kuten 

niitto- ja metsäajonäytösten lisäksi 

yhdistys järjestää myös koulutuksia, 

joista suosituimpien listalla 

ovat luokkivaljastuskurssit. 

– Suomessa on käytössä kaksi 

valjastustapaa, sila- ja luokkivaljastus, 

joista jälkimmäistä käytetään 

raskaassa ajossa. Luokin ja 

rahkeiden ansiosta luokkivaljastus 

on hevosystävällisin ja maksimoi 

hevosen vetokyvyn, kouluttajana 

toimiva Markku tietää kertoa. 

Parin toimintavuoden aikana 

Työhevoskammari on saanut vankan 

kavionsijansa hevostyöstä, ja 

kiinnostus on suurta työhevosista 

kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa. 

– Kiinnostus on valtava, mutta 

valitettavasti tekijöiden joukko 

on vielä pieni. Historian sovittaminen 

nykypäivän digimaailmaan 

on omanlaisensa taikatemppu. 

Hevostyö vaatii tekijältään kiinnostuksen 

lisäksi myös vahvaa 

mielenkiintoa itse työntekoon. 

Työhevosten parissa sattuu ja 

tapahtuu, joten silloin ei saa pelätä 

likaisia saappaita eikä rakkoja 

kämmenissä. 

Merijärven vossikkamiehen 

kuningasajatus olisi saada hevostyöhön 

mukaan myös nuoria. 

– Maailmalla on iso joukko uusavuttomia 

ja syrjäytyneitä nuoria 

ja myös niitä, joita ei tietotekniikka 

liiemmälti kiinnosta. Tästä joukosta 

kun saisimme edes muutaman 

kiinnostumaan hevostyöstä, niin 

toimintaan saataisiin aivan uudenlaista 

sykettä. Me tarvitsemme 

ohjaksiin uusia ihmisiä, jotta perinteinen 

hevostyö jatkuu ja kehittyy. 

Ja sen voin luvata, että vaikka tahti 

työhevosen kanssa on verkkaista, 

niin tämän parempaa työkaveria 

ei ole olemassakaan. Palkitsevia 

hetkiä on enemmän kuin ehtii 

edes laskea. 


[ Lemmikit ] 

74 

Hevosoppia. 

Vossikkamies 


(vas.) ja Työhevoskammarin 

vetäjä 

Jukka-Pekka 

Brunfeldt asettavat 

tavoitteeksi, että 

tulevaisuudessa 

myös poneilla 

tehdään töitä. 

mitään rakettitiedettä. Tärkeintä on vain muistaa, 

että mitään ei saa tehdä tai teetättää pakolla. Työn 

mielekkyys ja sen säilyttäminen ovat hevostyön tärkein 

ohjenuora, vossikkamiehenä tunnettu Markku 

tietää kertoa. 

MOOTTORIAVUSTEINEN HEVOSTYÖ. Markku 

Jauhiaisen tila on jokaisen hevosmiehen unelma. 

Hevosten lisäksi Markku on hankkinut tiluksilleen 

komean kokoelman erilaisia hevosvetoisia työ- ja 

kulkuvälineitä. 

– Ladot ja riihet ovat hevosmiesten aarreaittoja. 

Sieltä olen minäkin hankkinut kaiken tarvittavan, 

kuten kylvökoneen, karhin, harava- ja niittokoneen, 

vaunut sekä kirkkoreen. Osa on ollut kohtuullisen 

hyväkuntoisia, mutta osalle on pitänyt tehdä hieman 

perusteellisempi entisöinti. Mutta kunnostaminen 

on osa työtä ja vieläpä hyvin mukavaa sellaista. 

Hevostyö on Markun mukaan hyvin laaja-alaista, 

mutta sen tulevaisuus on kuitenkin metsässä. 

– Metsässä on edelleen kohteita, kuten ensiharvennuksia, 

jotka hoituvat perinteisellä hevostyöllä 

siististi. Hevosella vedettävä tukkireki ei riko taimikoita 

eikä jätä jälkiä metsään. 

Vaikka Markku liputtaa vahvasti entisajan hevostyön 

puolesta, niin Merijärven vossikkamies ei sulje 

silmiään myöskään alan kehitykseltä. 

– Elämme voimakasta digi- ja mobilisaation aikakautta, 

joten esimerkiksi moottoriavusteinen hevostyö 

olisi vaihtoehto, joka soveltuisi erinomaisesti 

myös nykyaikaan. Käytännössä hevosten vetämiin 

työkoneisiin asennettavat apumoottorit helpottavat 

niin hevosen kuin ohjastajankin urakkaa. Haluan 

kuitenkin painottaa, että älymaailmasta huolimatta 

menneisyydelle täytyy antaa sille kuuluva kunnia ja 

jalansija. 

Työhevosen historiaa 

SUOMEN KANSALLISHEVOSEKSI nimetty suomenhevonen 

soveltuu ominaisuuksiltaan niin raviradoille, ratsastukseen, opetushevoseksi, 

terapiatyöhön, matkailuun kuin myös työhevoseksi. 

Suomenhevonen on monitoimihevonen, jolla tehtiin entisaikojen 

pienviljelijäperheessä kaikki tilan maataloustyöt. Tilan 

arvostetulla työjuhdalla kuljetettiin maito tienvarteen, ajettiin 

puut metsästä, tehtiin heinätyöt, käytiin markkinoilla ja ajettiin 

sunnuntaisin kirkkoon. 

Sitkeitä suomenhevosia on nykyään työhevoskäytössä noin 

500. Työhevosperinteen säilyttäminen on tärkeää, jotta arvokkaat 

hevosmiestaidot siirtyvät nuoremmille sukupolville ja että 

monipuolinen suomenhevosen geeniperimä säilyy. 

Työhevosella on kysyntää etenkin sen hyvän luonteen ja toimivuuden 

kautta. Tulevaisuudessa työhevosella riittää kysyntää 

erityisesti hevosmatkailussa ja virkistyspalveluissa. 

Suomenhevonen on kokoonsa nähden (säkäkorkeus on vain 

150–160 senttiä) maailman parhaita vetohevosia. Suomenhevosen 

vetokapasiteetti on jopa 200 prosenttia sen omaan painoon 

verrattuna. Suomenhevosella on myös hyvä vetotyyli. 

Työhevosta käytetään nykypäivänä taimikoiden ja puistojen 

hoidossa. Sen lisäksi sitä voidaan käyttää luonnonsuojelualueilla 

ja harvennusmetsissä. Hevosmetsureita on nykyään noin 30. 

Työhevoset kisaavat vuosittain valtakunnallisen työmestarin 

tittelistä. Kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kantakirjatut 

suomenhevosoriit ja -tammat. 

Aikaisemmin työhevonen on ollut korvaamaton apu peltoja 

metsätöissä. Ennen maaseudun koneellistumista hevosmäärä 

Suomessa oli huipussaan 1950-luvulla, jolloin Suomessa oli yli 

400 000 hevosta. Suomenhevosen työkäyttö väheni traktoreiden 

sekä autojen ja muiden koneiden käytön yleistyessä. 

Lähteet: Hippos, Kamisak Oy 

Voimaa löyt y y. 

Ori Murron-Ryhti 

vetää kivillä 

lastattua kärryä 

vetokilpailuissa 

1930-luvulla. 

Rodulle tyypillinen 

vetoasento on matala 

ja tehokas. 

KUVA: VÄINÖ ERÄLÄ

[ Terveys ] 

Miehen terveys 

– maalaisjärkeä 

vai mystiikkaa? 

Suomalainen mies on täynnä sisua. Mitä se sisu sitten 

onkaan, suomalaiset miehet on kasvatettu kestäviksi. 

Vielä 1940-luvulla suomalaisen miehen elinajanodote 

oli noin 55 vuotta. Tänään se on jo 79 vuotta. 

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen 

KUVA: ISTOCK.COM/FLAMINGOIMAGES 


[ Terveys ] 

Suomen halki. 

Jarmo Karpakka 

teki seitsemän 

viikon mittaisen 

kävelytempauksen 

Jäämereltä 

Itämerelle elo– 

lokakuussa 2020. 

76 

Paljon on tapahtunut 

runsaassa 80 vuodessa. 

Tänään vauraassa ja 

hyvinvoivassa Suomessa 

jopa raavaat miehet jaksavat 

pidempään. 

Nykymenossa piilee 

kuitenkin riski. Kaikki 

on automatisoitu, elämä 

asemoituu aikuiselle 

työssäkäyvälle miehelle 

liian helpoksi. Päivän 

ateriaa ei tarvitse metsästää, ja tupa lämpiää muuten 

kuin itsekaadetulla koivulla. 

Vuonna 2020 eläkkeelle jäänyt liikuntalääketieteen 

erikoislääkäri ja dosentti sekä lääkintäneuvos 

Jarmo Karpakka on huolissaan nykymiehen terveydestä. 

– Meille tuputetaan iltapäivälehdissä ja erilaisissa 

medioissa runsaasti tietoa terveellisestä elämästä. 

Tietoa ja ymmärrystä on, mutta muutoksia ei saa 

aikaiseksi äkillisesti. Muutos on saatava siirrettyä 

rutiiniksi, Karpakka neuvoo. 

Karpakka on kirjoittanut aikuisen miehen kymmenen 

kohdan terveysteesit, joista hän käy puhumassa 

innostuneesti erilaisissa yhteyksissä. Hänelle 

suomalaisen miehen hyvinvointi on sydämen asia. 

HARJOITTEITA PÄIVITTÄIN. Elämäntapamuutoksiin 

liittyvät usein erilaiset myytit. 

– Helposti luullaan, että liikunnan lisäämisellä 

tarkoitetaan aina hikiliikuntaa kieli vyön alla. Ei kukaan 

nouse kylmiltään kotisohvalta maratonia juoksemaan, 

Karpakka hämmästelee maailmanmenoa. 

Jo arkiliikkumisen lisäämisellä saa muutoksia aikaiseksi. 

Nykymenolla ihminen istuu itsensä hajalle. 

– Mennään autolla töihin, ollaan palavereissa ja 

tehdään päätetyötä. Kotiin päästyä lysähdetään sohvalle 

tietokone sylissä ja televio avoinna. 

Karpakan mukaan viisi-kuusikymppisten miesten 

keho tarvitsee toimiakseen säännöllisesti eli käytännössä 

päivittäin aerobista liikuntaa, voimaharjoitteita 

sekä koordinaatio- ja venyttelyharjoitteita. 

Kävelyllä pääsee turvallisesti ottamaan ensimmäiset 

askeleet kohti terveempiä elämäntapoja. 

Ensimmäisestä päivästä alkaen ei tarvitse olla supersuorittaja. 

Kun ihmiset ennen aikaan keräsivät ja metsästivät 

ruokansa, ylipaino ei ollut mikään ongelma. Tänään 

liikalihavuus on maailmanlaajuinen haaste.

Karpakka nostaa esille tutkimuksen, jossa oli 

mitattu ihmisen suhdetta ruokaan. Tutkimuksessa 

todettiin, että mietimme ruokaa peräti 200 kertaa 

päivässä: mitä syön tänään, kenen kanssa ja milloin, 

mitä haen kaupasta illaksi… 

Ruokakauppiaat tietävät, että kuluttaja ei helposti 

muuta käyttäytymistään. Ihminen ostaa arviolta 

80-prosenttisesti samoja ruokia ja tuotteita lähikaupoistaan. 

– Paremman ruokailun arkimuutoksen voi aloittaa 

pienesti. Suosittelen esimerkiksi vaihtamaan 

osan vanhoista valinnoista Sydänmerkki-tuotteisiin. 

Tee ostoslista kotona ennen kauppaan lähtöä paperille. 

Pikkuhiljaa kykenet muuttamaan ostokäyttäytymistäsi, 

Karpakka kannustaa. 

Sydänmerkin tuotteet löytyvät Sydänliiton sivuilta. 

Merkki osoittaa, että kyseinen tuote tai ruokaannos 

on terveyden kannalta parempi vaihtoehto. 

Sydänmerkin voivat saada tuotteet, joissa rasvan 

laatu on hyvää eli pehmeää, suolan ja sokerin määrä 

on maltillinen ja kuitua on reilusti. 

LIIKKUMINEN KANNATTAA AINA. Iän myötä sen 

merkitys kasvaa entisestään jo pelkästään fysiologisten 

muutosten takia. 

Kestävyyskunto eli niin sanottu aerobinen kestävyys, 

jota mitataan maksimaalisella 

hapenkulutuksella, pienenee 

noin prosentin vuodessa 

20–30 ikävuoden jälkeen 

eli noin yhdeksän prosenttia 

jokaista vuosikymmentä 

kohden. 

Aktiivisilla liikkujilla 

kestävyyskunnon 

lasku on vain 

viisi prosenttia vuosikymmentä 

kohden. 

Iän mukainen lasku 

liittyy paitsi sydämessä 

ja keuhkoissa tapahtuviin 

toiminnallisiin ja 

rakenteellisiin muutoksiin, 

myös lihastasolla 

alentuneeseen kykyyn 

käyttää happea kuormituksessa. 

– Iän myötä tapahtuvaa 

suorituskyvyn 

laskua voidaan 

hidastaa, mutta sitä ei 

voida estää kovallakaan 

harjoittelulla, Karpakka 

muistuttaa. 

Lihasvoima taas on puolestaan 

maksimissaan 25–35 

vuoden iässä. Se alkaa heiketä 

” 

Lihasvoimaa 

voi kehittää iästä 

riippumatta. 

merkittävästi vasta 50 vuoden iästä eteenpäin. Tästä 

alkaen lihasvoima ja -massa alkavat pienentyä 

noin prosentin vuodessa, ja pieneneminen kiihtyy 

iän myötä niin, että 65 ikävuoden jälkeen lasku on 

1,5–2 prosenttia vuodessa. 

– Lihasvoimaakin voi kehittää tai ylläpitää iästä 

riippumatta. Tapasin jokin aika sitten salilla miehen, 

joka oli aloittanut voimannostoharjoittelun vasta 

68-vuotiaana. Hyvin nousi penkistä sata kiloa, ikää 

oli jo 81 vuotta. 

Lihasvoiman ja -massan lasku johtuu osin 

hermo-lihasjärjestelmässä tapahtuvista ikääntymismuutoksista 

ja elinjärjestelmissä tapahtuvista muutoksista, 

sekä myös iän myötä laskevasta liikuntaaktiviteetista 

ja mahdollisista sairauksista. 

EI OLE HYVÄ OLLA YKSIN. Terveyden kannalta yksi 

tärkeimmistä tekijöistä on onnellisuus. Siihen 

luonnollisesti vaikuttavat useat asiat, mutta hyvään 

fiilikseen kannattaa panostaa – ihan kaikesta ei tarvitse 

stressata. 

– Pieni stressi saa meidät toimimaan, liiallinen 

stressi sairastuttaa. ”Ota löysin rantein, älä jännitä, 

ota vastaan elämä”, lauloi jo aikanaan Veikko Lavi, 

Karpakka ohjeistaa hymyssä suin. 

– Haluan korostaa, että ihmisen kuntoa ei mitata 

pelkästään sen fyysisellä suorituskyvyllä. 

Rikas sosiaalinen elämä auttaa 

jaksamaan ja lisää henkistä 

hyvinvointia. 

Karpakka korostaa 

myös onnistuneen 

parisuhteen merkitystä. 

Miehen 

terveyden kannalta 

kaikkein tärkeintä 

on tyydyttävä parisuhde. 

– Avio- tai avoliitto 

suojaavat monilta 

sairauksilta, Karpakka 

iloitsee. Kaiken ei tarvitse 

olla suorittamista ja mittaamista. 

Haastattelun 

lomassa lääkäri 

muistuttaa myös, 

että eronneilla miehillä 

on enemmän 

sepelvaltimotautia ja 

leskillä puolestaan aivoverenkiertohäiriöitä. 

Yksinelävien miesten 

sydän- ja verisuonitautikuolleisuus 

on noin 40 

prosenttia suurempi kuin 

avioliitossa elävien. 


[ Terveys ] 

Viiden kohdan 

ohjelmalla kuntoon 

78 

Arjen rutiiniksi. 

Jarmo Karpakka 

suosittelee keski-iän 

ylittäneitä ihmisiä 

liikkumaan 

päivittäin tavalla 

tai toisella. Hyvä 

lihaskunto on avain 

aktiiviseen senioriikään. 

” 

Tee terveysteko 

itsellesi ja huomioi 

puolisosi. 

– Avioliitossa elävän 50-vuotiaan suomalaismiehen 

elinajan odote on jopa 5–7 vuotta pidempi kuin 

saman ikäisen yksinäisen lesken, eronneen tai naimattoman 

miehen. 

– Mies, tee terveysteko itsellesi ja huomioi puolisosi. 

Osoita hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- 

ja vastoinkäymisissä, Karpakka valaa toivoa ja 

rakkautta suomalaisten miesten elämään. 

Kuoleeko suomalainen viisikymppinen mies 

sukupuuttoon, vai pystyykö ”jukolanjussi” muuttumaan 

modernin maailman vaatimusten edessä? 

Maailma on muuttunut, ja meno tuntuu menevän 

vain kovemmaksi. Työpaikat jaetaan uudestaan 

teknologian kehittyessä, varallisuus ei koskaan tule 

jakaantumaan tasapuolisesti, syrjäytyminen ja eriarvoisuus 

kukoistavat. 

Miten suomalainen mies pärjää tässä elämän ristiaallokossa 

– sisulla, taidolla vai onnella? Jokainen 

voi päättää sen ihan itse. 

VOIMA- JA fysiikkavalmentaja Antti Pollari on 

valmentanut erilaisia liikkujia ja erilaisissa elänvaiheissa 

olevia ihmisiä voimaharjoittelun avulla 

toistakymmentä vuotta. Hänen asiakkainaan on 

ollut tavallisia työssäkäyviä uraraketteja, nuoria, 

urheilijoita tai kuntoutuksessa olevia henkilöitä. 

Pienin askelin kohti parempaa lihaskuntoa – 

omalla keholla, matalla kynnyksellä alkuun. On 

tärkeä lämmitellä lihaksia ja aktivoida tasapainojärjestelmä 

ennen lihaskuntoharjoitusta. 

Alkuverryttely 

1 

Kävele 10 metriä 

kotona laminaatin/puulattian 

viivaa pitkin, tarvittaessa 

kosketa vuorotellen 

sormenpäillä 

takimmaisen jalan 

polvea. 

2Käy kyykyssä 

kymmenen 

kertaa, tarvittaessa 

ota 

tukea seinästä. 

3Tee kymmenen 

punnerrusta 

tukevaan 

huonekaluun 

nojaten. Uuden liikkeen 

tekeminen kannattaa 

tehdä aluksi rauhallisesti 

ja turvallisella liikeradalla. 

Tarkoitus on 

saada itselle vahvempi 

lihaskunto ja kehittää 

tasapainoa.

Lihaskuntoharjoitus 

• Tee liikettä 10 toistoa. 

• Jokaista liikettä 2–4 kierrosta. 

• Liikkeiden välissä 

1–2 minuuttia taukoa. 

• Harjoitus 2–3 kertaa viikossa. 

2. 

ETUNOJAPUNNERRUS: laskeudu 

hitaasti alas (laskien neljä 

sekuntia) ja nouse polvet maassa 

ylös. Lliikkeen ollessa helppo 

voit suorittaa punnerruksen 

varpaat maassa. 

1. 

TUOLILTA NOUSEMINEN 

JA ISTUUTUMINEN 

yhdellä jalalla, suorita liike 

vuorojaloin. 

” 

Pienin askelin kohti 

parempaa lihaskuntoa. 

4. 

LANTION NOSTO yhdellä 

jalalla makuuasennossa, 

jännitä pakara 

ojennuksessa. 

5. 

JALAT KOHTI KATTOA 

makuuasennossa, kurota 

sormia kohti varpaita. 

3. 

ASKELKYYKKY: ota tarvittaessa 

tukea sohvan käsinojasta 

tai muusta tukevasta 

huonekalusta. Tee askelkyykyn 

aikana kiertoliike etummaisen 

jalan puolelle. 

Punnerra 

terveeksi. 

Antti Pollari 

näyttää, miten 

harjanvartta, 

moppia tai mitä 

tahansa sopivaa 

keppiä käyttäen 

voi jumpata 

rintarankaan lisää 

liikkuvuutta ja 

parantaa ryhtiä. 


[ Pöytä on katettu ] 

Suolaista & makeaa 

KESÄN 

JUHLIIN 

Pienet tai vähät isommatkin tarjoilut kruunaavat juhlan 

– on kyse sitten valmistujaisista, ristiäisistä, lapsen 

syntymäpäivistä, konfirmaatiojuhlista, kihlajaisista, 

häistä, vuosijuhlista, tupaantuliaisista tai vaikkapa 

ystävien vuosittaisesta tapaamisesta. 

Teksti Arja Elina Laine / Arjan Ruokaviestintä Oy 

Kuvat Anni-Sofia Savela / kukkakuvat Arja Elina Laine 

80 

Juhlan tunnelma – muodollinen 

tai vapaamuotoinen – vaikuttaa 

paljon ateriavalintoihin. Samaten 

vaikuttaa juhlien laajuus; 

ovatko kyseessä isot pidot vai 

pienemmät kinkerit. Myös 

vuodenajalla on iso merkitys 

ruokavalintoihin. Vähempikin 

määrä tarjottavia riittää, kunhan sekä makuun 

että ulkonäköön ja varsinkin kauniiseen tarjolle 

laittoon on panostettu. Huolehdi, että juhliin 

kuuluu ainakin muutama herkku, jotka muistetaan 

ja joista puhutaan. 

Aloita juhlamenuun suunnittelu mahdollisimman 

ajoissa. Mikäli juhlia ei järjestetä kotona, 

varaa juhlapaikka ajoissa. Valitse juhlamenu 

juhlittavan asian, kohteen tai teeman mukaan. 

Mikäli selvää teemaa ei ole, luo sellainen. Tämä 

voi yksinkertaisimmillaan olla pihajuhlat kera 

suolaisten ja makeiden herkkujen. 

Näyttävää. 

Sokeroidut 

syötävien 

kukkien 

terälehdet 

ovat kauniita.

” 

Aloita juhlamenuun suunnittelu 

mahdollisimman ajoissa. 

Näppärää. 

Muffineja on 

helppo tarjoilla 

juhlissa. 



Aikaan 

sopiva. 

Valitse kukkaasetelmat 

vuodenajan 

mukaan. 

Ruusumuffinit 

KESÄISIIN JUHLIIN sopivat makoisat muffinit. 

Tämä muffinitaikina on helppo valmistaa, eikä 

kuorrutuskaan ole konstikas. Kesän juhlatarjoiluun 

kannattaa valita lämpöä ja aurinkoa kestävä 

kuorrutus – ei siis mikään kermavaahto tai suklaakreemi, 

vaan esimerkiksi sokerivesikuorrutus, 

joka on kestävä. 

Satsaa juhlatarjoilussa hyvän maun lisäksi 

näyttävään koristeluun. Tässä teemana on hempeä 

ruusukoristelu, muista luomu tai puhdas 

piha, josta keräät myrkyttömät ja torjunta-aineettomat 

koristeet. Myös muut syötävät kukat 

ja lehdet sopivat, esimerkiksi luonnon/luomu 

orvokit, ketunleivät, pihlajansilmut (mantelin 

maku kevään juhliin), mustaherukan nuoret 

lehdet, rentun ruusu eli maitohorsman kauniit 

sinipunaiset kukat keskikesän juhliin. 

Täydellisen pyöreät muffinit syntyvät, kun 

taikina kaadetaan muffinivuokiin, jossa on aina 

kaksi paperista muffinivuokaa päällekkäin ja jotka 

ovat muffinipellin koloissa. 

Valmistusaika noin 45 minuuttia. 

12–15 muffinia tai noin 20 pikkumuffinia 

Ruusu 

toimii aina. 

Ruusuteema sopii 

juhliin ympäri 

vuoden. 

MUISTILISTA 

ENNEN JUHLIA 

ajankäyttösuunnitelma 

tarjottavien ruokien ja leivonnaisten 

suunnittelu ja hankinta/valmistus 

kutsut, jos tilaisuuden luonne vaatii 

+ osallistumisen vahvistuspyyntö (vp.) 

juhlatilan tai kodin siivous ja järjestely, 

tarvittaessa riittävästi pöytiä ja tuoleja 

kattaus, astiat, pöytä- ja lautasliinat 

kukkien/kynttilöiden asettelu sekä 

mahdollisesti teeman mukaiset koristeet 

juomien hankinta ja esillelaitto 

– huomioi lämpimät ja kylmät juomat 

itsesi ja perheesi juhlakuntoon laittautuminen 

MUFFINITAIKINA 

2 kananmunaa 

1,5 dl sokeria 

3 dl erikoisvehnäjauhoja 

1,5 tl leivinjauhetta 

125 g sulatettua voita tai 

juoksevaa margariinia 

75 g valkosuklaata 

puoli dl pistaasipähkinärouhetta (30 g) 

1 rkl raastettua sitruunankuorta 

1 rkl puristettua sitruunamehua 

1 dl maitoa tai kaurajuomaa 

2–3 rkl ruusuvettä, pinkkiä tonicia tai 

sitruslimua 

KUORRUTUS 

1,5 rkl ruusuvettä, pinkkiä tonicia tai 

sitruslimua 

1 rkl puristettua sitruunamehua 

(vähän elintarvikeväriä) 

2,5 dl tomusokeria (n. 150 g) 

----- 

24–30 kpl sokeroituja ruusun terälehtiä* 

(noin kaksi ruusua) tai nonparelleja 

1. Sulata ja jäähdytä rasva, mikäli et käytä pullomargariinia. 

Leikkaa valkosuklaa karkeaksi rouheeksi 

terävällä veitsellä. Raasta sitruunankuori 

ja purista mehu erilleen. 

82

Tarkkaa puuhaa. 

Valuta juuri ja juuri 

juokseva kuorrutus 

pikkulusikalla 

muffinien päälle. 

2. Vatkaa huoneenlämpöiset munat, voi ja sokeri 

(sähkö)vatkaimella vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita 

taikinaan puolet jauhoista ja leivinjauhe. Vatkaa 

nopeasti mukaan jäähtynyt rasva. Lisää loput 

jauhot, valkosuklaa- ja pähkinärouhe sekä raastettu 

sitruunakuori ja -mehu. Sekoita lopuksi 

nopeasti mukaan nesteet niin, että syntyy tasainen 

lusikoitava muffinitaikina. 

3. Lusikoi taikina muffinivuokiin (täytä noin 2/3 

verran) ja paista 200-asteisen uunin keskitasolla 

15–20 minuuttia. Anna muffinien jäähtyä. 

4. Valmista halutessasi koristeeksi sokeroidut eli 

kandeeratut ruusun terälehdet. Voit käyttää vaihtoehtoisesti 

nonparelleja. Katso ohje erikseen*. 

5. Valmista kuorrutus. Valitse haluamasi vaalea 

neste. Ruusuvettä saa valmiina tai sitä voi valmistaa 

itse**. Lisää nesteet vähitellen tomusokerin 

joukkoon: käytä nestettä vain sen verran, että 

saat notkean tahnan. Jos käytät elintarvikeväriä, 

lisää sitä hyvin pieni määrä kerrallaan, jolloin 

kuorrute on sopivan väristä. 

6. Koristele muffinit ennen tarjoilua kandeeratuilla 

(kuorrutettuina kuumaan sokeriliemeen 

kastaen) sokeroiduilla ruusun terälehdillä. 

*SOKEROIDUT RUUSUN TERÄLEHDET 

SOKEROIDUT syötävien kukkien terälehdet on 

melko helppoja valmistaa kakkujen tai muffinien 

koristeiksi. Tekijä saa niistä juhlissa ihastunutta 

huomiota. Monia syötäviä kukkia löytyy pihamailta 

tai puhtaiden metsien reunamilta. Tulee 

vain tarkistaa ja tietää, että itse kukka on syötävä 

eikä sitä ole myrkytetty. Terälehdet sopivat myös 

kesäisten juomien koristeeksi. 

2 ruusua, niiden terälehdet 

(myrkytön ja torjunta-aineeton) 

1 dl (erikoishienoa) sokeria 

1 munanvalkuainen 

Valitse luomuruusu tai puhtaasta luonnosta tai 

pihasta poimittu myrkytön ruusu. Irrota terälehdet 

varovasti – tarvitset noin kaksi kerrannaiskukkaista 

ruusua, jossa on runsaasti terälehtiä 

yhdessä kukassa. 

Kaada sokeria lautaselle. Erottele valkuainen 

pieneen kulhoon ja vatkaa rakenne rikki. Nypi 

ruusuista terälehdet irti. Kasta terälehti kerrallaan 

munanvalkuaiseen, ja levitä sudilla ohuesti 

valkuaista ympäri terälehteä. Ripottele terälehdille 

varovasti hienoa (Siro)sokeria ja 

nosta yksitellen ritilälle kuivumaan. 

Anna kuivua huoneenlämmössä 

tai aurinkoisella ikkunalla muutaman 

tunnin tai koko vuorokauden. Nosta 

kuivuneet terälehdet koristeeksi 

tai säilytä ilmatiiviissä rasiassa. 

Terälehtien väri ja maku haalistuvat 

ajan myötä, joten käytä ne 

noin kuukauden aikana. 

**RUUSUVESI 

5 ruusua, niiden 

terälehdet 

(myrkytön ja 

torjunta-aineeton) 

4 dl vettä 

Valitse luomuruusu tai poimittu myrkytön ruusu. 

Irrota niistä terälehdet varovasti. Nostele nämä 

ja vesi kattilaan. Anna kiehahtaa, kunnes terälehtien 

väri alkaa liueta (noin 5 minuuttia). Anna 

seoksen jäähtyä ja tekeytyä yön yli viileässä. 

Siivilöi terälehdet pois ja ota neste talteen. 

Kaada ruusuvesi pulloihin. Jos haluat vähän 

makeutta, lisää vähän hunajaa. Ruusuvesi säilyy 

noin kaksi viikkoa viileässä. 

Ruusuvesi sopii mausteeksi leivonnaisiin tai 

jälkiruokiin. Sitä voi käyttää myös kasvovetenä. 

Väriä 

juhlaan. 

Myrkyttömistä 

ja torjunta-aineettomista 

ruusuista 

loihdit 

erivärisiä 

ruusuvesiä. 



Pienet ruiskupit juhliin 

SUOLAISIKSI KUPEIKSI sopivat valmiit ruis- tai 

kaurakupit, jotka voivat olla myös maustettuja. 

Näitä myyvät viljaisten sipsien valmistajat (esim. 

Linkosuo). 

Pieniä kuppeja voi valmistaa itse rukiisesta 

tai kauraisesta piirakkataikinasta pieniin minimuffinivuokiin. 

Jos leivot kupit itse, leivo ne ennakkoon 

ja säilytä peitettynä/rasiassa kuivassa 

ja viileässä. 

Tarjoile kupit täytettynä maistuvin täyttein. 

Valmista täyte etukäteen, mutta täytä kupit vasta 

juuri ennen tarjoilua tai tarjoilupäivän aamuna, 

jotta rapeat pohjat eivät pehmene. 

Tässä suolaiset kupit on täytetty mädillä, 

katkaravuilla, smetanalla sekä sipuli- ja timjamisilpulla. 

Syötävän näköisiä. 

Ruis- ja kaurakupit 

ovat herkullista 

ja näyttävää 

juhlatarjottavaa. 

PIENET RUISKUPIT 

Noin 30 pikkukuppia 

Valmistusaika noin 20 minuuttia 

1 pss ruis- tai kaurakuppeja/-sipsejä 

(kuvassa Ruissipsi Makea Chili) 

TÄYTE 

100 g smetanaa 

100 g lohituorejuustoa 

3 dl mozzarella-juustoraastetta 

1 tl sitruunapippuria 

1 tl sitruunamehua 

pieni nippu tuoretta timjamia 

1 punasipuli 

100 g kirjolohen mätiä 

100 g valutettuja katkarapuja 

1. Valmista täyte. Sekoita smetana, tuorejuusto ja 

juustoraaste, mausta seos sitruunapippurilla, sitruunamehulla 

ja noin kahdella ruokalusikallisella 

tuoreita riivittyjä timjaminlehtiä. Silppua punasipuli 

hienoksi ja lisää siitä suurin osa täytteeseen. 

Lusikoi täytteeseen vielä puolet mädistä 

ja valutetuista katkaravuista. Sekoita tasaiseksi 

tahnaksi. Säilytä täytettä viileässä kuppien täyttämiseen 

asti. 

2. Levitä kupit tarjottimelle. 

3. Lusikoi kupit täyteen seosta. Asettele jokaiseen 

kuppiin täytteen päälle 1–2 katkarapua, 

vähän mätiä ja punasipulisilppua sekä pieni timjamin 

lehti. 

4. Tarjoile samana päivänä. Säilytä sitä ennen viileässä. 

VINKKI 

Mikäli tarjoilet kuppeja 

lämpimänä kesäpäivänä tai kupit 

ovat esillä lämpimässä juhlien 

ajan, kannattaa mäti ja katkaravut 

korvata paremmin säilyvällä 

kuutioidulla kylmäsavulohella, 

kylmäsavulihaleikkeleellä 

tai isommalla määrällä 

juustoraastetta. 

84

Kivoin tapa 

matkustaa 

Ahvenanmaalle 

Varaa kesän matkat silja.fi

[ Oi niitä aikoja ] 

KUVA: KANSANVALISTUSSEURA 

Kauhuvuodet. 

Vuoden 1898 

Kansanvalistusseuran 

kalenterissa 

julkaistiin tunteita 

herättävä piirros 

katastrofista, joka 

tapahtui Suomessa 

150 vuotta sitten. 

86

vei viljat ja 

toi nälän 

Suomi on tätä nykyä luonnonoloiltaan 

vakaa maa, mutta aikaisemmin 

suomalaisten suurin vihollinen oli halla. 

Teksti Miina Leppänen 

Suomi on arvioitu maailman turvallisimmaksi 

maaksi, ja siihen on myös 

ihmisistä riippumattomia, luonnollisia 

syitä. Meiltä puuttuvat kaikki isot 

luonnonmullistukset kuten taifuunit, 

lumivyöryt, tulivuorenpurkaukset, 

maanvyörymät, maanjäristykset, 

enimmäkseen myös tuhotulvat. 

Mikään niistä ei ole pieni puutos vaan merkittävä 

vakautta tuova asia. Suomen kamaralla ei tarvitse 

pelätä juuri minkäänlaisia luonnonkatastrofeja, eikä 

henki ole enää uhattuna luonnonoikkujen vuoksi yhtä 

äkkiväärää ilmiötä lukuun ottamatta. 

Aikaisemmin ylivoimaisesti suurin ja vahingollisin 

luonnonilmiö ihmisille oli halla eli kesän yöpakkaset. 

Kulttuuri & historia Meidän Suomi 87


” 

Oikeita menetelmiä tai 

kunnollisia työkaluja 

paremmiksi katsottiin 

taiat ja uskomukset. 

Historiallisena aikana Suomen alueella on koettu 

kaksi kertaa vakava katastrofi hallan seurauksena. 

ENSIMMÄINEN HALLA. 1600-luvun aikana halla 

verotti viljasatoa paikallisesti aina jossakin päin Suomea, 

mutta suurtuho koettiin vuosisadan lopussa. 

Suuret kuolonvuodet osuivat vuosiin 1695 ja 1696. 

Niitä historioitsija Mirkka Lappalainen kutsuu 

Suomen historian mustaksi aukoksi teoksessaan 

Jumalan vihan ruoska. Noina vuosina talvi 

ei vaikuttanut päättyvän eikä kesää tulevan ollenkaan. 

Hallayöt tuhosivat viljan, ja tarjolla oli enimmäkseen 

pettua tai matoista leipää. Kuolema kulki 

talosta taloon, ja jopa kokonaisia kyliä autioitui. 

Kyse oli ajanjaksosta, jota kutsutaan pikku jääkaudeksi. 

Koko Euroopassa oli poikkeuksellisen kylmää 

ja kesät koleita. Ensimmäisen katokesän 1695 

viljasato Hämeessä oli vain kolmasosa keskimääräisestä, 

eikä Kainuussa kerätty ollenkaan verokymmenyksiä, 

koska ei ollut, mistä kerätä. 

Ahdingossa. 

Robert Wilhelm 

Ekmanin (1808– 

1873) öljymaalaus 

Kerjäläisperhe 

maantiellä on 

vuodelta 1860. 

Vuosikymmenen 

loppupuolen suuria 

nälkävuosia kuvaavia 

maalauksia on 

vähän, valokuvista 

puhumattakaan. 

88 

SYSTEEMIN PUUTTEET. Yhdestä katovuodesta oli 

totuttu selviämään. Vaikka elämä 1600-luvulla oli 

karua, ihmiset auttoivat toisiaan, lainasivat ja antoivat 

viljaa velaksi. He olivat toisilleen turvaverkko, 

jota valtio ei vielä tuolloin tarjonnut. Pitäjän makasiineissa 

vilja vaihtoi omistajaa, mutta kruunun 

viljavarastoja tavalliselle kansalle ei vielä ollut. 

Ruotsin suurvalta ei ollut hyvinvointivaltio, joka 

olisi kyennyt järjestämään hätäapua tai toimittamaan 

siemenviljaa seuraavaksi kesäksi. Toinen 

ongelma oli myös se, että viljaa ei ollut saatavilla tarpeeksi. 

Merkantilistinen yhteiskuntanäkemys järjestyksen 

vaalimisesta saattoi myös haitata hätäavun 

toimittamista ja siemenviljan liikuttelua. 

Toinen katokesä 1696 toi katastrofin. Suurina 

kuolonvuosina 25−30 prosenttia väestöstä kuoli 

nälkään ja siitä seuranneisiin tauteihin. Se tarkoittaa 

useampaa kuin joka neljättä suomalaista.

ALKEELLISET MENETELMÄT. Kruunua ei ollut kiinnostanut 

maatalouden kehittäminen ja siten nälänhätien 

estäminen. Yksi rukiinsiemen tuotti tuohon 

aikaan pellolla vain kuusi jyvää, joten suomalainen 

maatalous oli vielä alkeellista. 

Kaskista saatiin peltoja parempi sato. Huhtarukiista 

saattoi tulla 30−40 jyvää, mutta kaski vaati paljon 

työvoimaa, oli raskasta oli ryöstöviljelyäkin, sillä 

se tuotti vain kahtena tai kolmena kesänä. Peltoja 

viljeltiin joka toinen vuosi, joka toinen vuosi lohko 

oli kesannolla heikon lannoituksen vuoksi. 

Suomalaiset olivat vielä melko taikauskoisia. 

Oikeita menetelmiä tai kunnollisia työkaluja paremmiksi 

katsottiin taiat ja uskomukset. Ne olivat yritystä 

hallita arvaamatonta luontoa. Mirkka Lappalaisen 

mukaan 1600-luvun ihminen ei ojittanut vaan rukoili 

ongelmiinsa apua Jumalalta ja armoa syntisiä 

kohtaan, joten viljelyteknisten menetelmien sijaan 

käytössä olivat teologiset menetelmät. 

Kun kato sitten tuli, se oli Jumalan langettama 

koettelemus. 

YÖPAKKASET VEIVÄT VILJAN. Rajuilma oli odotetumpi 

kuin äänetön hiljaisuus, joka edelsi kaiken 

tuhoajaa eli hallaa. Kaunis ja kirkas elokuun yö oli 

aikalaisille pelottavin vihollinen. Hallaa kuvailtiin 

elämän ja kuoleman valtiaaksi, joka tuli tyynenä yönä, 

kun tähkät vasta kypsyivät. 

Tuhoa koetettiin torjua sytyttämällä kasvustojen 

reunoille tulia ja naruja halmeiden yli, jotta vilja ei 

jäätyisi. Noina pahoina vuosina näistäkään toimista 

ei ollut riittävästi apua. Halla jäädytti viljan niin, että 

siemenestä jäi vain kuori jäljelle. 

Harvoin tuhoutuivat sekä ruis että ohra, lisäksi 

oli naurista, hernettä ja papua. Metsämarjoista vain 

puolukoita säilöttiin, mustikoita käytettiin lähinnä 

lääkkeinä. Kuolonvuosina näistä ei kuitenkaan ollut 

pitämään koko kansaa hengissä. 

KUVA: KANSALLISGALLERIA 



KUVA: WIKIMEDIA COMMONS. 

Hyinen näky. 

Hugo Simbergin 

Halla-teoksen 

ihmishahmo 

puhaltaa 

ympärilleen 

kylmää ilmaa. 

TOINEN HALLA. Halla on tehnyt tuhoa Suomessa 

toisenkin kerran katastrofaalisesti. Kun kolme pahaa 

katovuotta (1862, 1865, 1867) tyhjensivät riittämättömät 

viljavarastot, tilanne johti talven 1867−68 

nälänhätään, jolloin 130 000 suomalaista menehtyi. 

Näitä vuosia (1866−1868) kutsutaan suuriksi nälkävuosiksi, 

jolloin suomalaisten väkiluku pienentyi 

kymmenen prosenttia. Nälkiintynyt kansa sairastui 

lavantautiin, punatautiin ja hinkuyskään. 

Nälänhätä oli suurimmillaan 1868 vuoden alussa. 

Maantiet täyttyivät vaeltelevista kerjäläisistä. 

Rajut sääilmiöt, kovat sateet, halla ja pakkanen 

tuhosivat satoja laajasti varsinkin ympäri Pohjois- 

Suomea. Elokuussa 1867 kärsittiin ankarista yöhalloista, 

syyskuun alun ankara halla vei sadon puoleen 

normaalista. Syömäviljalajit, kuten ruis ja ohra 

tuhoutuivat lähes kokonaan samoin kävi kauran ja 

perunan, heinääkään ei saatu tarpeeksi eläimille. 

Väki alkoi liikehtiä, muutto ulkomaille, kuten Amerikkaan, 

Ruotsiin, Pohjois-Norjaan sekä Venäjälle 

käynnistyi. 

Vaikka oltiin jo toisen valtion alaisuudessa, osa 

Venäjää, ongelmaksi muodostui jälleen huono varautuminen, 

viljavarastojen puuttuminen ja heikko 

logistiikka. Sen jälkeen Suomeen alettiin kehitellä 

parempaa viljavarastojärjestelmää. 

Länsimaissa vasta 1960-luvulla on hallan kirosta 

lopullisesti päästy, eikä ihmisten henki ja elämä enää 

ole kesäkylmistä kiinni. 

Valapaton tulva ja 

hirmumyrskyt 

HALLAN LISÄKSI on koettu myös muita paikallisia 

katastrofeja, mutta niissä ihmishenkiä ei ole juuri 

menetetty. 

Suurin tulva Suomessa on koettu 120 vuotta sitten. 

Sen nimeksi vakiintui Valapaton (Valarikon) tulva, 

joka sai nimensä Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas 

Nikolai II:sta. Vuonna 1899 hän petti suomalaisille 

antamansa hallitsijalupauksen helmikuun 

manifestissaan kaventamalla Suomen autonomiaa, 

joten hänestä tuli valapatto eli valanrikkoja. 

Suurtulva oli monen erillisen tekijän seurausta, 

mutta merkittävä seikka oli maankäytön muutos. Peltoja 

ojitettiin, jotta vedenpintaa saatiin alemmas ja viljelykasveille 

entistä suotuisammat kasvuolot. Toisaalta 

teollisuudessa tarvittiin vesivoimaa ja siten suuria 

vesivarastoja, joten jokia padottiin koneiden energian 

saantiin. 

Kun sitten talvi oli ollut runsasluminen ja sateita 

riittänyt edellisvuosina, suurturva oli valmis. Järvi- 

Suomen suuret laskujoet Kokemäenjoki, Kymijoki ja 

Vuoksi nousivat pelloille asti, ja tuhot olivat mittavia. 

Pyhäjärven vedenpinta Tampereella nousi jopa 2,53 

metriä kesäkuun alkupäivinä ja Päijänteen vedenpinta 

oli kaksi metriä tavanomaista korkeammalla. 

Vuoksen vesistössä rantamaita jäi tulvan alle reilu 

63 000 hehtaaria ja Kymijoen vesistössäkin 33 000 

hehtaaria. 

Tulvasta ovat muistoina Valapaton viivat, joista 

selviää, miten korkealla vesi tuolloin kävi. 

Keväisin joet tulvivat Suomessa edelleen, ja arvellaan 

ilmastonmuutoksen lisäävän entisestään suurien 

tulvien todennäköisyyttä. 

MYRSKYT JA rajuilmat. Ainut suomalainen hirmumyrsky 

on koettu yli sata vuotta sitten 28. elokuuta 

1890, jota kutsuttiin Elokuun myrskyksi. Itämerellä 

keskituulen nopeus oli 30−35 metriä sekunnissa ja 

maalla 17−23 metriä sekunnissa. Puuskissa nopeus 

oli jopa 40−60 metriä sekunnissa, joten oltiin jo hirmumyrskylukemissa. 

Mittauslaitteet eivät olleet lähelläkään nykypäivän 

tasoa, mutta myrskytuhoista on valokuvia, jotka 

kertovat sen voimasta. Ilmanpainemittaukset vahvistavat 

myös hirmumyrskystä. Aika ajoin myrskyt 

edelleen katkovat puita, kokonaisia metsiä, sähkölinjoja 

ja vahingoittavat rakennuksia, mutta ihmishenkiä 

niissä harvoin menetetään. 

Halloihin verraten näennäinen, mutta kohdalle 

osuessaan vaarallisin yksittäinen luonnonilmiö 

Suomessa ovat salamat, sillä keskimäärin ne tappavat 

yhden ihmisen joka toinen vuosi. Salamakuolemat 

ovat vähentyneet ulkotöiden harvinaistuttua ja 

rakennusten suojausten myötä. 

90

Tampere tulvi. Tältä 

näytti Tammerkosken 

alakoskella vuonna 

1899. Kuvassa näkyy 

monia tuttuja tamperelaisia 

maamerkkejä, 

kuten Tampereen keskustorin 

laidalla sijaitseva 

Vanha kirkko. 

KUVA: WERNER MAURITZ GESTRIN / VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO 

Luonnonilmiöt ja sääolot vaikuttavat myös esimerkiksi 

liikennekuolemiin. Traagisin ja tuhoisin onnettomuus 

tapahtui Suomen merialueella syyskuussa 1994. 

Yö oli myrskyinen, kun Estonian autolautta upposi ja 

suuronnettomuudessa menehtyi 852 ihmishenkeä. 

TUNTSAN METSÄPALO. Ilmastonmuutos vaikuttaa 

Suomen luonnossa muuhunkin kuin veden liikkeisiin. 

Hyvin kuivien kesien myötä metsäpalojen todennäköisyys 

kasvaa. Nykyisellään Suomessa palaa 300−800 

hehtaaria metsää vuodessa. 

Suomen historian suurin palo on Tuntsan metsäpalo, 

sillä se tuhosi 20 000 hehtaaria metsää. Se riehui 

Sallan pohjoisosissa kesäkuun 1960 lopulta lähtien 

Tuntsan erämaassa. Kesä oli ollut helteinen, ja palon 

arvellaan saaneen alkunsa salamasta. Paloseudulla 

pidettiin myöhemmin nokisavotoita, joissa korjattiin 

puuta talteen. Uutta metsää koko alueelle ei istutuksista 

huolimatta onnistuttu kasvattamaan. Palo oli viisinkertainen 

Neuvostoliiton puolella, jossa menetettiin 

100 000 hehtaaria metsää. 

Ihmisille vaarallisin palo koettiin vuotta aikaisemmin 

vuonna 1959 Isojoen ja Honkajoen alueella, jossa 

paloi 1500 metsähehtaaria. Alueella asui ihmisiä, ja 

heidät evakuoitiin. 

MAA EI halkea. Suomi on seismisesti maailman 

vakaimpia alueita, vaikka pieniä järistyksiä onkin. 

Suurimmat järistykset tulevat Pohjanmaan, Kainuun ja 

Koillismaan läpi kulkevalle vyöhykkeelle, jossa kulkee 

siirroslinja. 

Lappajärvellä vuonna 1979 maa järisi 3,8 magnitudin 

voimakkuudella, Kuusamossa vuonna 2000 

ja Limingassa vuonna 2017 järistysten voimakkuus 

oli 3,5 magnitudia. Suurin tuhoa aiheuttanut järistys 

historiallisena aikana Suomessa on tapahtunut kesäkuussa 

1626 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella, 

jolloin Paltamon pitäjän kirkko vaurioitui niin, että 

se piti myöhemmin purkaa. Voimakkuudeksi on arvioitu 

4−5 magnitudia. 

Jos lunta tuleekin välillä tupaan, Suomi on vakaa 

maa. 

Lähteet: Esko Kuusisto: Valapaton viiva. Ympäristö-lehti 3, 2008. Suomen ympäristökeskus. • Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska. Siltala, 2021. • Antti 

Parjanne, Jari Silander, Maija Tiitu ja Arto Viinikka: Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa. Varautuminen maankäytön, talouden ja ilmaston muutokseen. 

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30. 2018. Ympäristökeskus. • Pasi Pykälistö 2017: Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898−1910 – paikallisyhteisö ja 

luonnonkatastrofi autonomian ajan lopulla. Suomen ja Pohjoismaiden historian Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto. • ilmatieteenlaitos.fi, luontoon.fi, metsäkeskus.fi, 

www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen 


[ Rivien välistä ] 

Perheidylli. 

Erkkojen perhe 

pienen Patrician 

ympärillä kesällä 

1926. Takana 

istumassa Eljas 

(vas.), Eero ja 

Paavo, edessä 

Maissi, Eero Olavi, 

Patricia ja Eljaksen 

vaimo Violet (o.s. 

Sutcliffe). 

Vaikuttaja. Maissi 

Erkko kuvattuna 

ilmeisesti kotonaan 

Korkeavuorenkatu 

2:ssa. Hän otti osaa 

yhteiskunnalliseen 

keskusteluun ja 

oli muun muassa 

aktiivijäsenenä 

Nuorsuomalaisessa 

Naisklubissa. Kuva 

otettu keväällä 

1914, noin puoli 

vuotta ennen 

maailmansodan 

syttymistä. 

Lehtisuvun 

tahtonainen 

Maissi Erkko oli matriarkka, jonka päättäväisen toiminnan 

ansiosta Helsingin Sanomista tuli Erkon suvun lehtitalo 

1920-luvulla. Tuore kirja avaa aikansa vaikuttajanaisen 

henkilöhistoriaa ja kertoo suomalaisen sivistyneistön 

elämästä yli sadan vuoden takaa. 

Teksti Kimmo Kallonen 

Kuvat Päivälehden arkisto 

92 

Erkon suvun ja Päivälehden – 

Helsingin Sanomien historiasta 

on julkaistu kolmisen tuhatta 

sivua laadukasta historiantutkimusta 

muutaman viime vuoden 

aikana. Filosofian tohtori Reetta 

Hännisen teos Tulisydän, 

Maissi Erkon kiihkeä elämä 

valaisee vahvan vaikuttajanaisen elämää, jossa huolehtivan 

perheenäidin tehtävät yhdistyivät yhteiskunnalliseen 

aktivismiin. 

Maria Aurora ”Maissi” Holländer (1872– 

1936) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Turun 

saaristossa Seilin saarella, jossa hänen isänsä työskenteli 

mielisairaalan johtajana. Meri ja saaristo 

pysyivät Maissin lempimaisemina koko elämän ajan. 

Erkot rakensivat kesäpaikkansa Käldön eli ”Keltin” 

saareen Seilin lähelle. 

Maissin perheessä kotikieli oli ruotsi, mutta hän 

kävi Turussa suomenkielisen tyttökoulun, ja kouluttautui 

sittemmin Helsingissä sekä Tukholmassa 

”sairasvoimistelijaksi”, joka nykytermistöllä vastannee 

lähinnä fysioterapeuttia. Hän harjoitti myös 

ammattiaan, kunnes äidin ja kumppanin rooli Eero 

Erkon kanssa perustetussa perheessä alkoi täyttää 

vuorokauden tunnit.

”Tunteet äidin ja esikoispojan välillä roihusivat 

poliittisissa asioissa aika ajoin kuumina. 

VENÄLÄISTÄMISTÄ VASTAAN. Eero Erkko oli nuorsuomalainen 

poliitikko ja Päivälehden päätoimittaja. 

Elettiin kiihkeätä aikaa 1890-luvulla. Venäläistämispyrkimykset 

kavensivat Suomen autonomiaa. 

Kielitaistelu suomen- ja ruotsinkielisten välillä kävi 

ajoittain kuumana. Nuorsuomalaisten eli perustuslaillisten 

poliittisia päävihollisia olivat kuitenkin 

vanhasuomalaiset, myöntyväisyyspolitiikkaa Venäjää 

kohtaan kannattavat konservatiivit sekä heidän 

lehtensä Uusi Suometar. Erkot olivat fennomaaneja, 

mutta se ei estänyt ruotsia äidinkielenään puhuneen 

Maissin osallistumista täysillä poliittisiin rientoihin. 

Maissi toimi aktiivisesti muun muassa venäläistämistoimia 

vastustaneessa naiskagaalissa. 

Erkon pariskunnalle oli alusta saakka itsestään 

selvää, että Maissi on kaikessa miehensä tukena, 

osallistuu poliittiseen keskusteluun ja toimintaan, 

vaikka olikin päätoimisesti perheenäiti. Erkkojen 

pojat, Eljas, Paavo ja Eero Olavi, syntyivät 1895, 

1897 ja 1899. Vaikka palvelusväkeä oli, työtä riitti 

myös äidille. 

VAUHTIA AMERIKASTA. Dramaattinen käänne perheen 

elämässä tapahtui toukokuussa 1903, kun Eero 

Erkko tuomittiin karkotettavaksi. Hänelle annettiin 

kolme päivää aikaa poistua maasta. Suunta oli ”mahdollisimman 

kauas” Amerikkaan. Maissi ja lapset 

jäivät Suomeen ja seurasivat perässä syyskuun alkupuolella. 

Erkot asettuivat asumaan Brooklynin ”Finntownin” 

suomalaisyhteisöön, jolle toimelias Eero 

oikopäätä perusti oman lehden. Amerikan kaiku 

alkoi ilmestyä vielä saman vuoden joulukuussa. Eero 

vastasi sisällöstä ja Maissi tilauksista ja taloudesta. 

Lehti menestyi alun hankaluuksien jälkeen hyvin. 

Suomessa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin 

murha kesäkuussa 1904 lisäsi poliittista kuohuntaa, 

ja Päivälehti lakkautettiin. Lehden ydinjoukko 

perusti kuitenkin saman tien tilalle uuden lehden, ja 

Helsingin Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi 

jo 7.7.1904. Samalla perustettiin lehteä kustantamaan 

Sanoma Osakeyhtiö. 

Venäjän tappio Japania vastaan käydyssä sodassa 

synnytti poliittista liikehdintää koko keisarikunnassa. 

Myös Suomessa Venäjän ote hallinnosta hellitti, 

ja Erkot pääsivät palaamaan Amerikasta Suomeen jo 

huhtikuussa 1905. 

Eero Erkko pysyi aluksi Helsingin Sanomien 

taustajoukoissa ja perusti Helsinkiin moottorivenetehtaan. 

Kausi tehtailijana jäi kuitenkin lyhyeksi, 

ja Eero Erkko löysi paikkansa Helsingin Sanomista 

jo 1908. Samalla Erkot alkoivat vähitellen kasvattaa 

omistusosuuttaan kustantajayhtiössä. 

LEHTIYHTIÖ HALTUUN. Sisällissodan talven 1918 

Erkot viettivät punaisessa Helsingissä ja saivat elää 

melko rauhassa, vaikka Eerosta oli voimassa pidätysmääräys 

ja kaksi vanhinta poikaa, Eljas ja Paavo, 

taistelivat rintamalla valkoisten puolella. Erkkojen 

tiedettiin edustavan nuorsuomalaisten ”vaaleanpunaista” 

linjaa eikä heistä ehkä katsottu olevan suurta 

harmia punaiselle hallinnolle. Helsingin Sanomat ei 

punahallinnon aikana ilmestynyt. Lehtiyhtiön rotaatiossa 

painettiin julkaisua, jonka nimi oli Suomen 

Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja. 

Puolisoaan 12 vuotta vanhemman Eeron vointi 

alkoi 1920-luvun edetessä heiketä. Hän vetäytyi vähitellen 

pois lehden päivittäisestä toimitustyöstä ja 

alkoi yhdessä Maissin kanssa pedata seuraajakseen 

diplomaattiurallaan edennyttä esikoispoikaansa Eljas 

Erkkoa. Eero kuoli 67-vuotiaana lokakuussa 1927, 

ja samalla leimahti jo pitempään kytenyt valtataistelu 

Sanoma Osakeyhtiössä. Hiukan yksinkertaistaen 

voi sanoa, että osapuolina olivat toisaalta Erkot, 

toisaalta nuorsuomalaisten perinteitä jatkanut edistyspuolue, 

joka olisi halunnut Helsingin Sanomat 

tiiviimpään puolueyhteyteen. 

Tuore leskirouva Maissi Erkko toimi nopeasti ja 

otti tuohon aikaan suuren, kahden miljoonan markan 

pankkilainan, jolla osti lehden entisen talousjohtajan 

Aarne Kauppilan leskeltä Viivi Kauppilalta tämän 

perinnöksi saamansa osakkeet. Näin Erkot saivat 

omistukseensa Sanoman osake-enemmistön. 

Maissi Erkko tunsi viimeisinä vuosinaan kuitenkin 

tulleensa syrjäytetyksi lehden johdosta, vaikka toimikin 

jäsenenä lehtiyhtiön hallituksessa. Yhteys Eljas 

Erkkoon ei toiminut. Maissi olisi halunnut lehdeltä 

tiukempaa linjaa oikeistosuuntausta ja lapualaisia 

kohtaan. Päätoimittajana ja toimitusjohtajana työskennellyt 

Eljas yritti hillitä 

äitinsä menoa, mutta tunteet 

äidin ja esikoispojan 

välillä roihusivat poliittisissa 

asioissa aika ajoin 

kuumina. 

Perheen sisällä ja saariston 

kesässä suvun suhteet 

olivat kuitenkin lämpimät. 

Maissi oli erityisen 

läheinen Eljaksen tyttären 

Patrician kanssa. 

Maissi ei ehtinyt nähdä 

esikoispoikaansa Eljasta 

Reetta Hänninen 

Tulisydän 

Otava, 415 s. 

Suomen ulkoministerinä 

eikä kokea talvisodan 

tragediaa. Hän kuoli syyskuussa 

1936. 


VERKKOKAUPPA 

ILMOITUS 

Ei jonoja, ei ruuhkaa... 

Tee hyviä hankintoja 

oman kodin rauhassa! 

Oivallinen valikoima kodintuotteita, 

koruja ja asusteita, kirjoja ja musiikkia... 

itsellesi tai lahjoiksi läheisillesi! 

Nopea toimitus –tuotepaketti postitetaan 

1-2 päivän kuluessa tilauksestasi. 

Ilmainen toimitus yli 70 € 

ostoista. 

Tyytyväisyytesi on tärkeintä 

– palauttaminen on ilmaista. 

Asiakaspalvelu on apunasi 

arkisin klo 8–18 ja 

verkkokauppa on 

auki aina! 

LUOTETTAVA JA TURVALLINEN 

MONIPUOLISET MAKSUTAVAT 

TUHANSIA NOUTOPISTEITÄ, TOIMITUS KÄTEVÄSTI POSTITSE 

Tervetuloa huolettomille ostoksille 

verkkokauppa.valitutpalat.fi 

AVOINNA

[ Rivien välistä ] 

” 

Enni Mustosen 

upea kirjasarja 

saa arvoisensa 

huipennuksen. 

Kirjasarjat vievät 

lukijan mukanaan 

Vetävän tarinan mukana on helppo aika matkustaa 

60-luvulle tai pikkukylän maisemiin. 

Teksti Helena Lylyharju 

ENNI MUSTONEN 

Tekijä 

Otava 

Syksyllä 70-vuotispäiviään juhlivan Kirsti 

Mannisen, alias Enni Mustosen, suosittu 

Syrjästäkatsojan tarinoita -kirjasarja päättyy 

tähän Tekijä -teokseen. Ennin ystävien ei tarvitse 

kuitenkaan olla 

huolissaan, Manninen 

kertoi jo pari vuotta sitten, 

että uusi sarja on 

jo suunnitteilla. 

Tekijä vie lukijan 

1960-luvulle, ja herättelee 

monia tuttuja muistojamme 

tältä ihanteiden 

ja tasa-arvon aikakaudelta. 

Niinpä kirjaa 

ei haluaisi päästää käsistään, ennen kuin pitkän 

sarjan komea loppuhuipennus on koettu 

ja sen viimeinenkin sivu on luettu. 

Tekijässä Viena on palannut Amerikasta 

Suomeen ja juurilleen Leppävaaraan. Naiset 

kolmessa polvessa totuttelevat asumaan 

yhdessä saman tutun katon alla. Vienaa 

onnistaa, kun hän pääsee töihin Armi Ratialle. 

Töitä pitää tehdä kovasti, mutta siihenhän 

hän on jo tottunut. Oman elämänsä sankari 

hänestä tulee sitten, kun hän uskaltaa seurata 

Ida-mumman esimerkkiä. 

Tätä viimeistä teosta lukiessani tunnen jo 

ikävää, kun tiedän tarinan päättyvän lopullisesti. 

On ollut ihanaa elää vuosikausia tämän 

sarjan parissa, ja olen eläytynyt täysin romaanin 

henkilöiden elämään. Nyt on herännyt tunne, 

että pitää lukea koko sarja uudelleen, ihan 

ensimmäisestä kirjasta alkaen. 

Manninen sai huhtikuussa elämäntyöstään 

Otavan Kirjasäätiön Veijo Meri -palkinnon. 

ANNELI KIVELÄ 

Katajamäki kukoistaa 

Otava 

Kirjailija Anni Polvan viimeisinä vuosikymmeninä 

kustannustoimittajana toimi Anne 

Seppälä, eli Anneli Kivelä, joka on jatkanut 

omaa uraansa kirjailijana Katajamäkikirjasarjan 

myötä. Ihmekös se, että Polvaa 

ja Kivelää yhdistävät monet tekijät. Kumpikin 

kirjoitti hyvän mielen kirjoja, joissa 

tragediatkin ovat juuri sen kokoisia, että 

niistä aina selvitään. 

Anneli Kivelän Katajamäki kukoistaa 

onkin todellinen hyvän mielen romaani. 

Katajamäen koulu on saanut uudet asukkaat, 

opettaja Sarlotta Suvannon ja hänen 

tyttärensä. He molemmat huomaavat viihtyvänsä 

hyvin Katajamäellä, sen yhteisöllisessä 

ilmapiirissä. 

Katajamäkeläisiä kiinnostaa, missä Sarlotan 

aviomies luuraa. Niin aviomies kuin 

esikoinenkin löytävät Katajamäelle, ja lopputulos 

on ihanan nautittavaa luettavaa. 

Sarlotta onnistuu 

vuokraamaan idyllisen 

Pihlaja-nimisen 

torpan. Siellä 

on mukava miettiä 

elämän tärkeitä asioita 

ja tehdä uusia 

ratkaisuja – tuleeko 

heistäkin katajamäkeläisiä. 

Se selviää 

aivan kirjan viimeisillä 

sivuilla. 

LUCINDA RILEY 

Italialainen tyttö 

Bazar 

Lucinda Rileyn Italialainen 

tyttö -romaanissa 

lukija pääsee 

matkaamaan napolilaistytön 

matkassa 

1960-luvun hämyisiltä 

kujilta vuosituhannen 

lopun New Yorkiin, 

Metropolitanin parrasvaloihin. 

Rosanna on vasta 

lettipäinen pikkutyttö kohdatessaan 

Roberton, nuoren miehen, joka muuttaa 

koko hänen elämänsä. Tulevina vuosina 

heidän kohtalonsa kietoutuvat yhteen 

paitsi lahjakkaina laulajina maailman metropolien 

upeimmilla estradeilla myös 

kulissien takana intohimoisesti toinen toistaan 

rakastavana parina. 

Kerran sytyttyään Rosannan ja Roberton 

rakkaus kestää kolhut eikä suostu 

sammumaan, mutta se on samalla niin kaiken 

nielevää, että muut ihmissuhteet kalpenevat 

sen rinnalla. 

Vähitellen Rosannalle kuitenkin paljastuu, 

että yhteisen onnen tiellä seisoo synkkiä 

salaisuuksia, joiden varjot lankeavat 

myös muiden läheisten ja rakkaiden ihmisten 

elämään. 

Rakkautta ja jännitystä, sitähän me 

usein kaipaamme. Tässä teoksessa sitä on 

tarjolla yllin kyllin. 


[ Nuotin vierestä ] 

Juurimusiikin 

tunnelmiin 

Jo´ Buddy & Down Home 

King III feat. Nieminen 

Soul ’N’ Roll Jubilee 

Sleepwellers 

NO7H1N´ 8U7 a NUM8ER 

J. Karjalainen 

Soulavaris 

Palstalla arvioidaan 

ajankohtaisia levyjä 

kahden eri sukupolven 

korvin. Kirjoittajina 

64-vuotias Kari 

Martiala, toimittaja, 

valokuvaaja ja 

musiikkikriitikko jo 

vuodesta 1976, sekä 

38-vuotias Joonas 

Kavasto, musiikin 

suurkuluttaja ja 

yksi tämän lehden 

taittajista. 

KARI: Tämä albumi on minulle 

ensikosketus roots-mestari Jussi 

Raulamon, alias Jo´ Buddyn 

ilmaisuvoimaltaan vahvaan tapaan 

tehdä musiikkiaan. Bluespiireissä 

mies on ollut jo pitkään 

arvostettu tekijä, ja tämä on jo 

hänen kymmenes albuminsa. 

Laulaja-kitaristi Jo´ Buddyn 

ohella albumilla musisoivat kosketinsoittaja 

Sami Nieminen ja 

rumpali Down Home King III 

(Tyko Haapala). Levy on äänitetty 

vuosien 2017–2021 välillä, 

mutta albumia kuunnellessa 

voisi kuvitella istuvansa iltaa 

kuumalla bluesklubilla jossakin 

Yhdysvaltojen takamailla. 

Jo´ Buddyn mukaan albumi on 

kunnianosoitus länsimaisen rytmimusiikin 

perustana toimivalle 

afro-amerikkalaiselle musiikkikulttuurille 

– ja sen tehtävän se 

täyttää mainiosti. 

JOONAS: Jos kappaleessa soivat 

hammond-urut, ei se voi olla 

huono. Ja tällä levyllä se soi jokaisessa 

11 kappaleessa.Ja vieläpä 

itsensä Niemisen soittamana, 

mikä onni, mikä ilo! Kirsikkana 

kakun päällä soundia täydentävät 

trumpetti sekä tenorifoni. 

Näillä aineksilla on vaikea mennä 

metsään, eikä sinne mennäkään. 

Biisimateriaali (kaikki 

omia sävellyksiä) on kauttaaltaan 

kivenkovaa. Ja miten onkin 

saatu näin upealta kuulostava 

levy, Amerikan parhaat puolet 

kaikuu ja jytisee. 

KARI: Lisää juuribluesia. 

Jo´Buddyyn verrattuna porvoolainen 

Sleepwellers on kuitenkin 

ilmaisultaan modernimman 

tyylisuunnan edustaja. Hyvän 

tuulista, energisesti svengaavaa 

ja tyylitietoista musiikkia, jota 

voisi odottaa kuulevansa vaikkapa 

jossakin tyypillisessä brittiläisessä 

pubissa. Laulaja Pasi 

Siltakorpi on persoonallinen 

tulkitsija, joka vastaa myös suuresta 

osasta albumin lauluista. Ja 

mikä parasta, levyltä voi aistia, 

että bändi myös itse nauttii siitä 

mitä on tekemässä. 

JOONAS: Kelvollisesti soitettua 

ja laulettua bluespoljentoa, jolle 

on varmasti oma uskollinen 

kuulijakuntansa. Itselläni hieman 

kaivertaa kappaleiden ja 

tuotannon tasapaksuus, liian 

monta samanlaista ja etenkin samalta 

kuulostavaa biisiä. Levyä 

kuunnellessa tuntuu siltä, että 

ei ole tarpeeksi tilaa hengittää, 

liian helposti käsi hakeutuu 

skippaa seuraavaan -namiskaan. 

Yhtyeen soiton energisyys ja 

iloisuus tosin korvaa paljon, 

minkä takia toivonkin pojille 

pitkää ja menestyksekästä uraa. 

KARI: Huhtikuun ensimmäisenä 

päivänä, J. Karjalaisen syntymäpäivänä, 

julkaistiin miehen 

uusi ja kovasti odotettu albumi. 

Edellisestä kiekosta onkin ehtinyt 

jo vierähtää aikaa, Sä kuljetat 

mua ilmestyi syksyllä 2018. On 

hienoa huomata, että pitkä odotus 

ei ole ollut turha. Soulavaris 

on ihana paluu J. Karjalaisen 

musiikin maailmaan, jossa on 

niin paljon tuttua ja lämpimiä 

tunnelmia herättävää, että tekisi 

mieli halata tätä albumia. Heti 

albumin avaava laulu Aurinko 

nousee ilman sua tarttuu ja vie 

mennessään sinne jonnekin 

jossa aurinko aina paistaa ja öitä 

valaisee täysikuu. 

JOONAS: Ensimmäisellä läpikuuntelulla 

olin hieman yllättäen 

ehkäpä jopa aavistuksen 

pettynyt. J. Karjalainen teki levyn, 

joka kuulostaa enemmän J. 

Karjalaiselta kuin J. Karjalainen 

itse. Vähän kuin tekoälylle olisi 

annettu algoritmit ja algorytmit 

ja sitten käsketty tekemään uusi 

J. Karjalais -levy. Myöhemmin 

ymmärsin olleeni väärässä, 

koska se mikä kuulosti tutulta ja 

turvalliselta oli tuttua ja turvallista. 

Ja se oli sitä parhaalla mahdollisella 

tavalla. Miten voikaan 

jonkun ääni ja musiikki tuoda 

näin lämpöisen tunteen? 

96

[ Ristikko ] 

Kevätnumerossa 2/2022 olleeseen ristikkotehtävään oikein vastanneiden (ratkaisulause ”Jämijärvi ja Juupajoki”) kesken arvottiin kaksi palkintoa. 

Kevätristikon kaksi onnekasta voittajaa saa Kai Hyttisen ”Vaeltaja” -cd-kokoelman: Eino Merta Loimaalta ja Aino Vahtola Kiimingistä. 

Kesäristikon ratkaisulauseen vastauskuponki on seuraavalla sivulla. Voit ottaa osaa kilpailuun lähettämällä vastauksesi myös meiliosoitteeseen 

meidansuomi@valitutpalat.fi ja kirjoittamalla otsikkoriville ”Ristikkovastaus”. Mainitse sähköpostissa nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja 

sähköpostiosoitteesi. 


[ Mikä paikka? ] 

Mikä 

luonnonilmiö ja 

missä se on? 

Mieti ensin, 

kurkkaa sitten! 

KUVASSA OLEVA veden täyttämä reikä on 

Suomen suurin hiidenkirnu Juomapata. Se 

sijaitsee Itä-Lapissa, Etelä-Sallassa lähellä 

Aholanvaaran kylää Kalliovaaran retkeilyreitillä. 

Oulangan kansallispuistoon on matkaa noin 

10 kilometriä. 

Juomapata kuuluu maailman kirnuista kolmen 

suurimman joukkoon. Soikean kirnun 

halkaisija on 15,5 metriä ja syvyys 13 metriä. 

Lähistöllä on kolme muutakin vaikuttavan 

kokoista kirnua. 

Suomesta on löydetty noin 2 000 hiidenkirnua, 

suurin osa Etelä-Suomesta. Ne syntyivät 

noin 10 000 vuotta sitten, kun viimeisimmän 

jääkauden jäätikköjen sulamisvedet ovat pyörittäneet 

isoa kiveä tai kiviä paikallaan ja kaivertaneet 

kallioon melko symmetrisiä ja sileäreunaisia 

koloja. 

Patikkareitillä. Hiidenkirnuille 

pääsee patikoimalla neljä kilometriä 

polkua. Polku on merkitty sinisillä puihin 

maalatuilla merkeillä. 

KUVA: VISITSALLA 

98 

Kesäristikon palkintona 

Juha Tapion parhaita 

 

Täytä numeroidut ruudut, leikkaa kuponki irti ja lähetä osoitteeseen: 

Meidän Suomi -ristikko, Valitut Palat, PL 106, 00381 Helsinki 

1 2 

11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 

Ratkaisija: 

Osoite: 

Postitoimipaikka ja -numero: 

Puhelin: 

Sähköposti: 

3 4 5 6 7 8 9 10 

Ristikon oikein ratkaisseiden 

henkilöiden kesken arvotaan 

Juha Tapio – Eläköön! 

-cd-levyä (2 kpl) tai arvoltaan 

vastaava muu Valittujen 

Palojen tuote. Palkinnon 

arvo on 33 euroa. 

Täytä oheiseen ruudukkoon 

Kesäristikon numeroituihin 

ruutuihin ristikon ratkaisusta 

syntyvät kirjaimet (oranssit 

ruudut). Vastausten on oltava 

perillä 3. elokuuta 2022 

mennessä. Voit lähettää 

vastauksesi myös meiliosoitteeseen 

meidansuomi@ 

valitutpalat.fi ja kirjoittamalla 

otsikkoriville ”Ristikkovastaus”. 

Mainitse sähköpostissa 

nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi 

ja sähköpostiosoitteesi.

[ Kolumni ] 

Jos suomalaista sananlaskua on yhtään 

uskominen, pitäisi tästä jo yli kaksi vuotta 

piinanneesta pahasta pandemiastakin 

löytyä myös jotakin hyvää. Ja kyllä tosiasiassa 

löytyykin: mökkielämän ihanuus 

on alkanut uudelleen kirkastua planeetan 

suurimmalle mökkikansalle. Juuri nyt öiden muuttuessa 

pikkuhiljaa aina vain valoisammiksi, saamme 

jälleen kerran kokea sen taianomaisuuden, mikä 

liittyy meidän yksinkertaiseen mökkielämäämme 

luonnon keskellä. 

Mökkeily on saunomisen ohella yksi niitä harvoja 

supisuomalaisia elämäntapoja, joista voisimme olla 

paljon ylpeämpiä kuin mitä 

osaamme olla. Ne tänne muualta 

tulleet, jotka ovat päässeet 

oikeasti tuntemaan suomalaista 

mökkielämää, ovat meille usein 

siitä lähes kateellisia, niin ainutlaatuisena 

he sitä pitävät. 

Kun ranskalainen lähtee 

lomalle suvun tai perikunnan 

vapaa-ajanpaikkaan, parhaimmillaan 

se on ihana vanha huvila 

meren rannalla, huolellisesti 

entisöity vanha maalaistalo kauniissa maisemassa tai 

joskus hurmaava vanha mylly puron reunalla. Niissä 

vietetään aikaa yhdessä herkutellen, seurustellen, 

liikkuen sekä lähiseudun kulttuuriannista nauttien ja 

kaikenlaista sivistynyttä puuhaten. 

Mutta ranskiksella ei ole aavistustakaan siitä, mitä 

on luontoyhteys järven rannalla ja metsän keskellä, 

mitä on istua saunan hämärässä ja katsoa ikkunasta 

järvenpintaa ja rantakoivua, pulahtaa laiturilta veteen 

valoisassa kesäyössä ja kuunnella kuovin ääntä järvellä 

aamuvarhain. Tai mitä on löhötä auringossa rantakalliolla 

kuulematta mitään muuta kuin linnunlaulua, 

veden liplatusta ja tuulen huminaa puissa. Tai mitä on 

kokea muikut verkosta, savustaa ne rannassa ja nauttia 

uusien perunoiden kanssa; täydellistä gourmet´ta! 

Mökkikulttuuri 

elää renessanssia 

” 

Mökki-momentum 

on tilaisuus, jota 

ei saa maakunnissa 

hukata. 

Vuosia Suomessa viettävät ranskalaisdiplomaatit 

pääsevät useimmiten kokemaan tämän suomalaisuuden 

ytimen. Aluksi he eivät ymmärrä siitä yhtään 

mitään, mutta kun he viimein pääsevät jyvälle mökkielämän 

syvimmästä merkityksestä, se kolahtaa niin 

taianomaisena, että sen jälkeen he palaavat yhä uudelleen 

Suomen kesään. 

Marraskuussa on Suomesta parasta paeta jonnekin, 

mutta kesää ei tulisi mieleenkään viettää missään 

muualla kuin Suomi-paratiisissa kaukana ruuhka- 

Euroopan tungoksesta. 

Luojan kiitos nyt vaikuttaa siltä, että viimeistään 

koronavirus on synnyttänyt suomalaisen mökkielämän 

uuden tulemisen, jossa olemme 

taas löytämässä ainutlaatuisen 

kesänviettotapamme. Se näkyy sekä 

mökki- että rantatonttikaupan kasvuna 

ja vuokramökkien kysyntänä. 

Mökki-momentum onkin tilaisuus, 

jota ei saa maakunnissa hukata. Nyt 

on pantava vauhtia rantakaavoihin 

ja lupakäsittelyyn sekä tontti- ja 

talopakettien markkinointiin. Myös 

yhä suositumman lähiruoan saantia 

tulee tehostaa. 

Pandemian alussa minun mökkikaranteenini suurin 

draama oli, kun kyläkauppa sulki ovensa – juuri kesken 

korona-aikaa, jolloin liikkumista piti rajoittaa. Suomalainen 

kaupan aivan liiallinen keskittäminen näytti siinä 

nurjan puolensa, kun kannattavatkin kyläkaupat suljetaan 

ja asukkaat pakotetaan hakemaan herkkunsa 

kauempaa jättimarketeista. Onneksi keskipohjalainen 

Raution kylä ei siitä lannistunut, vaan perusti osuuskunnan, 

kunnosti kaupan talkoovoimin entistäkin 

ehommaksi ja pystytti kylään vielä kahvilankin, jossa 

tarjoillaan paikallisen kotileipomon leivonnaisia. Siinäpä 

mallia muillekin! Mökkiläiset kiittävät. 

Toivottavasti hurahdamme aina uudelleen ihanaan 

mökkeilyymme, jota muut meiltä niin kadehtivat! 

Helena Petäistö 

99 Kulttuuri & historia Meidän Suomi 99

SANNA 

UKKOLA 

LIVE 

maanantaina ja 

perjantaina klo 19.45. 

Parhaat ajankohtaisohjelmat 

arkisin AlfaTV:llä klo 19.45 alkaen! 

MAINOSTAJA – 

 

 

alfatv.fi/mainostajille

MS_3-2022

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?