Vaikuttaja_2019_1
Vaikuttaja – Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2019
Vaikuttaja – Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2019
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Vaikuttaja</strong> \ Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\<strong>2019</strong> 3<br />
\\<br />
KOULUTUS<br />
Ammatillisen koulutuksen<br />
haasteita teollisuusaloilla<br />
teksti: Hannu Siltala, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö<br />
VIIME KUUKAUSINA, tai oikeastaan koko Sipilän<br />
hallituksen ajan, on paljon puhuttu ja kirjoitettu<br />
ammatillisen koulutuksen ongelmista ja haasteista.<br />
Tahti sen kun kiihtyy lähestyttäessä huhtikuun<br />
eduskuntavaaleja. Viime vaalien alla nyt jo entisen<br />
Sipilän toimitusministeriöksi muuttuneen hallituspuolueiden<br />
edustajat näkyvästi lupasivat, ettei<br />
koulutuksesta leikata. Yhtä kaikki lupaukset unohtuivat,<br />
kun hallitus saatiin kokoon ja muuttuivat yli<br />
200 miljoonan euron leikkauksiin koulutuksesta.<br />
Samalla hallitus alkoi toteuttaa ammatillisen<br />
koulutuksen reformiksi nimettyä ammatillisen koulutuksen<br />
lainsäädännön uudistusta. Vaikka äänestäjien<br />
poliittinen muisti tuppaa olemaan lyhyt, niin<br />
nämäkin porvarihallituksen heikennykset olisi syytä<br />
muistaa viimeistään, kun valitsee puoluetta, mitä<br />
aikoo äänestää.<br />
Teollisuusalojen vetovoima paremmaksi<br />
opintojen ohjausta kehittämällä<br />
Ammatillisessa koulutuksessa on paljon sarkaa<br />
kynnettävänä, jotta saataisiin ammatillisista opinnoista<br />
aidosti kiinnostava väylä jatko-opintoihin<br />
peruskoulunsa päättäville nuorille. Varsinkin teollisuuden<br />
aloilla kärsitään vuodesta toiseen vetovoiman<br />
puutteesta. Syitä on varmasti monia aina<br />
ammatillisen koulutuksen arvostuksen puutteesta<br />
yleisesti yhteiskunnassa ja perheissä peruskoulujen<br />
opinnonohjauksen heikkouksiin.<br />
Monilla saattaa vielä vallalla olla kuvitelma,<br />
että lukion kautta aukeaa se vihreämpi oksa ja mahdollisuudet<br />
jatko-opintoihin, mikä ei tietenkään<br />
nykyään pidä paikkaansa. Ammatillinen koulutus<br />
antaa valmiudet myös ammattikorkea- ja korkeakouluopintoihin.<br />
Uskaltaisin väittää, että suurin syy vetovoimapuutteisiin<br />
on oikean ajantasaisen tiedon puute<br />
ammateista ja tarjolla olevista työmahdollisuuksista.<br />
Esimerkiksi peruskoulujen opinnonohjauksessa olisi<br />
varmasti paljon parantamisen varaa.<br />
Aiheellista on kysyä, miten opinnonohjaajat,<br />
jotka ovat itse lukion kautta yliopistotutkinnon<br />
suorittaneita humanisteja, aidosti tuntevat esimerkiksi<br />
teollisuuden ammatteja, niiden erityispiirteitä,<br />
ammatissa kehittymisen mahdollisuuksia, palkkaustasoa<br />
tai jatko-opintomahdollisuuksia. Opojen<br />
koulutukseen, resursointiin ja ammatteihin perehdytykseen<br />
olisi tehtävä radikaaleja muutoksia. Opintojen<br />
ohjaus olisi oltava enemmänkin yksilöllistä<br />
ammatinvalinnan luonteista räätälöintiä, jotta kullekin<br />
sopiva opintopolku löytyy.<br />
Työelämäyhteistyö<br />
Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan alueellisesti<br />
vaikuttaa myös se, miten työelämäyhteistyö on järjestetty.<br />
Tähän ei riitä pelkästään yhteistyö ammatillisen<br />
koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien<br />
kanssa. Tarvitaan myös yhteistyötä peruskoulujen<br />
ja lukioiden kanssa.<br />
Itsestään selvänä sääntönä tulisi pitää sitä, että<br />
alueen yrityksistä käyvät puhumassa kouluissa niin<br />
työnantajan kuin työntekijöidenkin edustajat. Jokaisen<br />
yrityksen tulisi nähdä velvollisuudekseen ottaa<br />
cc<br />
Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan vaikuttaa myös työelämäyhteistyön järjestelyt, sanoo Hannu Siltala.<br />
Monilla saattaa vielä vallalla olla<br />
kuvitelma, että lukion kautta aukeaa<br />
se vihreämpi oksa ja mahdollisuudet<br />
jatko-opintoihin, mikä ei tietenkään<br />
nykyään pidä paikkaansa.<br />
peruskoululaisia TET-jaksoille. Kaikki esteet tulisi<br />
poistaa ja luoda kannustimia, että ammatillisten<br />
oppilaitosten oppilaille löytyisi asianmukaisia koulutussopimus-<br />
ja oppisopimuspaikkoja yrityksissä.<br />
Ennen uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä<br />
koulutuksen järjestäjillä oli alakohtaisia<br />
neuvottelukuntia ammattioppilaitoksissa. Näissä<br />
oli edustus opettajilla, oppilailla, työnantajilla ja<br />
työntekijöillä. Uusi laki velvoittaa koulutuksen järjestäjät<br />
työelämäyhteistyöhön. Tällä hetkellä, kun<br />
uusi laki on ollut voimassa vuoden 2018 alusta, ei<br />
kukaan tunnu tietävän, miten vastaava yhteistyö<br />
on järjestetty.<br />
Työelämäyhteistyön merkitystä ei voi väheksyä.<br />
Päinvastoin, oppimisen painopisteen siirtyminen<br />
entistä enemmän työpaikoille vaatii näiltä yhteistyöverkostoilta<br />
entistä tiiviimpää yhteistoimintaa.<br />
Puuttuvan osaamisen todentaminen<br />
Aikuisten ja maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen<br />
tunnistamista tulisi parantaa nykyisestä henkilökohtaisesta<br />
osaamissuunnitelmasta, joka perustuu<br />
käytännössä koulutukseen hakijan aikaisemman koulutus-<br />
ja työkokemuksen kirjaamisesta lomakkeille.<br />
Varsinkin maahanmuuttajille, joiden lähtömaissa<br />
on erilaiset koulutusjärjestelmät ja työt, olisi otettava<br />
käyttöön aitoja työnäyttöjä, joissa voitaisiin<br />
paremmin todeta mahdolliset puutteet osaamisessa<br />
ja arvioida lisäkoulutuksen tarve. Monesti myös<br />
suomalaisilla vailla ammatillista koulutusta olevilla<br />
aikuisilla saattaa olla työssä opittua osaamista ja<br />
kokemusta, jonka voisi todeta ja arvioida näytöillä. \
Change language