Internet-Uutiset syksy 2007 - Info Center Finland Oy
Internet-Uutiset syksy 2007 - Info Center Finland Oy
Internet-Uutiset syksy 2007 - Info Center Finland Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
INTERNET-UUTISET<br />
4. vuosikerta - Aikakauslehtien liiton jäsenlehti - Julkaisija: <strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>, <strong>syksy</strong> <strong>2007</strong> (n:o 3/<strong>2007</strong>) - Jakelu 72.000 kpl<br />
<strong>Internet</strong> on Eteralle tärkeä väline niin asiakaspalvelussa, markkinoinnissa kuin sisäisessä toiminnassakin,<br />
kertovat kehityspäällikkö Minja Vitikka ja tietoturvapäällikkö Kimmo Kajosalo.<br />
Eläkevakuutusyhtiö Etera<br />
suojaa luottamuksellisen<br />
viestiliikenteen Turvapostilla<br />
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ryhtyi hyödyntämään<br />
internetiä voimakkaasti jo 1990-luvulla asiakaspalvelussaan.<br />
Ympäri vuorokauden avoinna oleva palvelu<br />
oli ja on edelleen tärkeä, sillä yhtiöllä on perinteisesti ollut<br />
suuri määrä pieniä asiakkaita.<br />
Eläkevakuutusyhtiön liiketoiminnassa olennaista on<br />
luottamuksellisuus ja turvallisuus, siksi Etera suojaa kaiken<br />
luottamuksellisia tietoja sisältävän verkkoliikenteensä.<br />
Vakuutusalan toimijoiden välillä on oma suljettu verk-<br />
konsa, ja turvalliset yhteydet muihin tahoihin hoitaa <strong>Info</strong><br />
<strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n ylläpitämä Turvaposti-palvelu.<br />
– Jo tietoturvapolitiikkamme edellyttää suojattua yhteyttä<br />
luottamuksellisten tietojen siirrossa, perustelee Eteran<br />
tietoturvapäällikkö Kimmo Kajosalo.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> alussa voimaan tullut uusi työntekijän<br />
eläkevakuutuslaki on tuonut Eteralle sekä uusia haasteita<br />
että mahdollisuuksia. Lisää asiaa Eterasta ja Turvapostista<br />
sivulla 5.<br />
Personoitu painatus ja sähköpostijakelu<br />
yleistyvät suorakirjeissä<br />
Toisen polven kirjapainoyrittäjän,<br />
raumalaisen Iiro Laineen<br />
Kirjapaino Laine Direct<br />
<strong>Oy</strong> hoitaa paperisen suoramainonnan<br />
lisäksi myös asiakkaidensähköpostiviestinnän<br />
mukaan lukien palauteraportointi.<br />
– Toistaiseksi sähköposti-<br />
Painamme perinteisillä<br />
painokoneilla täällä<br />
Raumalla, ja Vantaalla<br />
tyhjiin kohtiin tulostetaan<br />
personoitu osuus digitaalisesti,<br />
Iiro Laine kertoo.<br />
puoli on ollut vielä varsin<br />
pientä, mutta vuosi vuodelta<br />
se kasvaa. Varsinkin nuoret<br />
tavoittaa jo nyt hyvin sähköpostilla<br />
ja mobiililla. Yrityksen<br />
on muututtava asiakkaiden<br />
tarpeiden mukana, Laine<br />
linjaa.<br />
Digitaalisen painamisen<br />
pioneeri on kantapäänkin<br />
kautta oppinut, että uuden<br />
tekniikan kanssa on aluksi<br />
aina murheensa. Nyt digitaalinen<br />
painaminen sujuu ongelmitta,<br />
ja mies työllistää<br />
Raumalla 12 henkeä ja Vantaalla<br />
alihankkijan kautta<br />
kahdeksan.<br />
Painavaa asiaa sivulla 3.<br />
Vuosikasvu 25 prosenttia<br />
Lähes 600.000<br />
eri käyttäjää<br />
Webinfossa<br />
elokuun aikana<br />
Webinfo.fi-hakupalvelulla oli elokuussa 574.499 eri<br />
käyttäjää Taloustutkimus <strong>Oy</strong>:n Web Traffic Monitor -<br />
mittauksen mukaan. Viime vuoden elokuusta käyttäjämäärä<br />
on kasvanut 24,9 prosenttia. Viikoittaisten eri<br />
käyttäjien määrä oli elokuussa <strong>2007</strong> keskimäärin<br />
156.876.<br />
eKirjeen sähköinen<br />
jakelu on<br />
lähdössä nousuun<br />
Itella <strong>Oy</strong>:n 17-vuotias eKirje on on tänä vuonna saanut<br />
ilmaa sähköisen jakelunsa siipien alle, kun saman yrityksen<br />
Netposti-palvelu on tullut eKirjeen lähettäjille<br />
uudeksi jakelukanavaksi.<br />
Business manager Marketta Viljasaaren tavoitteena<br />
on saada kuluttajat tottumaan muun muassa laskujen<br />
ja palkkalaskelmien sähköiseen vastaanottoon.<br />
Lisää sivulla 6.<br />
’’Google ja Webinfo<br />
tuovat hyvin<br />
asiakkaita’’<br />
Kolmea sisustusalan verkkokauppaa ylläpitävän<br />
Vema <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Timo Lehtiö on huomannut,<br />
että Google ja Webinfo tuovat parhaiten<br />
asiakkaita: Webinfo kolmasosan käyttäjistä. Yrityksen<br />
liikevaihdosta kertyy jo 40 prosenttia netin kautta.<br />
Sivu 4.
2 INTERNET-UUTISET<br />
Syksy <strong>2007</strong><br />
Pääkirjoitus<br />
Nokia nopeuttamaan internetin kehitystä<br />
<strong>Internet</strong>in kehityskulussa erottuu selvästi kolme limittäin<br />
etenevää vaihetta. 1990-luvulla netti oli teknisesti<br />
suuntautuneiden harrastajien sekä kaupallisten edelläkävijöiden<br />
Klondyke, jossa valtaosa toiminnasta syntyi<br />
suuren innostuksen vallassa – ja kun enin into oli<br />
kadonnut, hävisivät usein palvelutkin bittiavaruuden<br />
mustaan aukkoon.<br />
2000-luvulla netin kehitystä on leimannut hyödyn<br />
tavoittelu: enää palveluita ei tuoteta ja käytetä pelkästä<br />
tekemisen ilosta, vaan taustalla on hyötymisen tarve -<br />
joko kaupallinen tai yleishyödyllinen. <strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong><br />
<strong>Oy</strong>:n Webinfo-hakukone ja salaava sähköposti<br />
Turvaposti.fi ovat osaltaan esimerkkejä ”hyödyn aikakaudella”<br />
suosioon nousseista kaupallisista palveluista.<br />
Yleishyödyllisistä palveluista hyviksi esimerkeiksi<br />
voidaan lukea vaikkapa Yleisradion Elävä arkisto ja<br />
valtion sekä kuntien asiointipalvelut. Aivan omansa, ja<br />
maailmanmitassakin ihmeellinen lukunsa ovat suomalaisten<br />
pankkien internetpalvelut, jotka löivät itsensä<br />
läpi jo 1990-luvulla.<br />
<strong>Internet</strong>in kolmas vaihe – se jossa internet muuttuu<br />
lähes kaikkien informaatiopalveluiden taustalla olevaksi<br />
itsestäänselvyydeksi – on vielä vuosien päässä.<br />
Esimerkiksi potilastietojen valtakunnallinen sähköinen<br />
arkisto on erittäin mittava monenlaiset organisaatiorajat<br />
ylittävä hanke, joka valmistuu vuosina 2008-<br />
2011. Lienee realistista odottaa 2010-luvun lopulle<br />
ennen kuin tämä palvelu on laajalti – ja ennen kaikkea<br />
tehokkaasti – kaikkien osapuolten käytössä. Puhelinliikenteen<br />
siirtyminen ip-tekniikkaan (internet protocol)<br />
vie sekin vielä vuosia, sillä operaattoreilla ei ole vielä<br />
uskottavaa ulkoista painetta. Sitä kuitenkin enenevästi<br />
luovat puheviestinnän uudet toimijat, Skype niistä hyvänä<br />
esimerkkinä.<br />
* * *<br />
Mielenkiintoista on ollut seurata, kuinka tietojenkäsittelyssä<br />
kehitysvaltikka on siirtynyt toimialalta toiselle<br />
– aina askeleen lähemmäs loppukäyttäjää. Laitevalmistaja<br />
IBM vei tietojekäsittelyä eteenpäin suvereenis-<br />
Webinfon myyntijoukkue kasvaa<br />
Webinfo-hakukoneen myyntiin on nimitetty syyskuun alussa myyntineuvottelijoiksi<br />
(ylärivi) Marko Suni, Ari Tulla, Juho Järvenpää, Mirva Paananen ja (alarivi) Mikko<br />
Haikka, Sari Väre, Saija Valo, Tia Miikkulainen, Soile Karimies, Heidi Korkalainen<br />
sekä Kati Jaatinen.<br />
Haluatko lisää asiakkaita?<br />
Laita Webinfo-hakusanasto asialle,<br />
soita (03) 65700.<br />
ti vielä 1970-luvulla, mutta 1980-luvun lopulla alkoi jo<br />
hahmottua tuleva ohjelmistoyhtiöiden valtakausi, keulakuvanaan<br />
ihailtu ja vihattu Microsoft. Koneiden valmistus<br />
ja myynti muuttui nopeasti vähemmän seksikkääksi<br />
rutiinityöksi.<br />
2000-luvulla suurimpia otsikoita yaas ovat kirvoittaneet<br />
tietojenkäsittelyyn liittyvät kuluttajapalvelut, näistä<br />
esimerkkeinä Google, eBay ja YouTube. Nyt kohistaan<br />
käyttäjien itse luomasta sisällöstä, jota on ryhdytty<br />
nimeämään Web 2.0-aikakaudeksi. Aletaan jo olla varsin<br />
lähellä loppukäyttäjää!<br />
Edellä kuvattua kehityskulkua ajatellen on yllättävää,<br />
että mobiilin tiedonkäsittelyn – tällä hetkellä vielä<br />
enimmäkseen puheviestinnän – laitteiden ykkösosaaja<br />
Nokia on tänä <strong>syksy</strong>nä julkistanut merkittäviä avauksia<br />
sisältöpalveluissa. Yhtiö ei siis ole jumittunut pelkäksi<br />
laitevalmistajaksi. Ohjelmistopuolella taas linjana on<br />
ollut avoimuus, mikä on omiaan kiihdyttämään kehitystä<br />
kohden palvelubisnestä.<br />
Panostus loppukäyttäjän palveluihin on osoitus menestyvän<br />
yrityksen huikeasta muuntautumiskyvystä.<br />
Käyttölaite-ohjelma-palvelu -ketjun kokonaishallinta<br />
tarjoaa huikeita mahdollisuuksia kiihdyttää internetin<br />
mobiilikäyttöä. Mitä kaikkea tämä merkitsee koko internetin<br />
tulevaisuudelle – sitä jäämme mielenkiinnolla<br />
seuraamaan.<br />
Markku Vettenniemi<br />
toimitusjohtaja<br />
<strong>Info</strong> <strong>Center</strong><br />
<strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />
Tavallinen sähköposti on tietoturvaltaan<br />
kuin postikortti.<br />
Tästä huolimatta moni lähettää<br />
viestinsä salaamattomina,<br />
joko tietämättään riskin ottaen<br />
tai luottaen hyvään onneen.<br />
Näin ei kuitenkaan kannata<br />
toimia, sillä sähköpostiliikenteen<br />
salaamisen on olemassa<br />
keinot. Viestin voi toimittaa<br />
turvallisesti vastaanottajalla<br />
kahdella tavalla: joko salaamalla<br />
viestin tai siirtämällä<br />
sen suojattua yhteyttä pitkin<br />
vastaanottajalle. Tietoturvaltaan<br />
molemmat tavat ovat<br />
käytännössä yhtä hyviä, eli<br />
suojaltaan murtamattomia;<br />
erot ovat lähinnä käytettävyydessä.<br />
Viestin salaus vaatii<br />
asennuksia, mutta on<br />
edullista<br />
Varsinaisen sähköpostiviestin<br />
salaamiseen on kaksi yleisesti<br />
käytettyä tapaa: koneelle<br />
ladattavaan salausohjelmaan<br />
perustuva PGP-salaus ja esimerkiksiOutlook-sähköpostiohjelmaan<br />
sisältyvä S/<br />
MIME-salaustekniikka.<br />
Molemmat perustuvat ns.<br />
julkisen avaimen salaukseen,<br />
jossa viestin lähettäjällä tulee<br />
olla hallussaan vastaanottajan<br />
julkinen salausavain, jota vasten<br />
viesti salataan. Kun salattu<br />
viesti saapuu, saa vastaanottaja<br />
sen auki omalla yksityisellä<br />
<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />
Perustettu vuonna 1996 tuottamaan internetin<br />
hyötykäyttöä helpottavia palveluita suomalaisille<br />
yrityksille ja julkisyhteisöille.<br />
Toimipaikat ovat Helsingissä, Hämeenlinnassa<br />
ja Lahdessa.<br />
Palvelut:<br />
Webinfo-hakupalvelu (www.webinfo.fi) ja<br />
turvallinen sähköposti (www.turvaposti.fi)<br />
Toiminnan laajuus: 36 työntekijää, noin 10.000<br />
asiakasta Suomessa ja ulkomailla<br />
Omistus: kolme suomalaista osakeyhtiötä, yksityishenkilöitä<br />
Y-tunnus: 10686341 Kotipaikka: Helsinki<br />
turvaposti.fi<br />
INTERNET-UUTISET<br />
<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
ilmestyy neljä kertaa vuodessa<br />
Päätoimittaja: Markku Vettenniemi<br />
Toimittaja: Juhani Karvonen<br />
Sivunvalmistus: <strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />
Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino <strong>Oy</strong><br />
Jakelu: Suomen Posti <strong>Oy</strong>j<br />
Toimituksen yhteystiedot:<br />
<strong>Internet</strong>-<strong>Uutiset</strong><br />
<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />
Kantolankatu 7<br />
13110 HÄMEENLINNA<br />
Puh. (03) 65700<br />
Fax (03) 6336430<br />
Email: internet-uutiset@infocenter.fi<br />
Tavallinen sähköposti on kuin postikortti<br />
Luottamukselliset viestit<br />
tulee ehdottomasti salata<br />
avaimellaan ja siihen liittyvällä<br />
salasanalla. Vaikka viestin<br />
kopioisi matkalla asiaankuulumaton,<br />
ei hän saisi viestiä<br />
auki ilman purkuavainta ja<br />
salasanaa.<br />
Julkisen avaimen salauksen<br />
etuna on nopea lähettäminen,<br />
kunhan lähettäjä ja vastaanottaja<br />
ovat ensin varmistuneet<br />
ohjelmistojen yhteensopivuudesta<br />
sekä luovuttaneet<br />
toisilleen julkiset salausavaimensa.<br />
PGP-salauksen kustannukset<br />
ovat yritykselle kymmenien<br />
eurojen luokkaa per<br />
tietokone. Outlookin S/<br />
MIME-salaus ei aiheuta lainkaan<br />
välittömiä kustannuksia,<br />
mutta omalle avaimelle tulee<br />
hankkia sertifikaatti, joita<br />
myöntävät muutamat ulkomaiset<br />
yritykset, muun muassa<br />
Thawte, www.thawte.com.<br />
Yhteyden salaaminen<br />
maksaa, mutta on<br />
helppoa<br />
Sähköpostiviestin voi siirtää<br />
vastaanottajalle SSL-salattua<br />
yhteyttä pitkin, jolloin viesti<br />
ei kulje lainkaan sähköpostipalvelimien<br />
välillä. SSL-salaus<br />
on turvallinen, josta osoituksena<br />
pankit suojaavat sillä<br />
asiakkaidensa yhteydet nettipankkiin.<br />
SSL-salattua yhteyttä pitkin<br />
sähköposti siirtyy palveli-<br />
melle, josta vastaanottaja lähtee<br />
omaan sähköpostiinsa kehotteen<br />
tulla noutamaan viesti.<br />
Avaamiseen vastaanottaja<br />
käyttää lähettäjän ilmoittamaa<br />
salasanaa, jolloin vastaanottaja<br />
saa viestin koneelleen<br />
SSL-salatulla yhteydellä.<br />
Salatun yhteyden sähköposti<br />
tuottaja Suomessa on<br />
<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>,<br />
www.turvaposti.fi. Yhden<br />
vuosilisenssin veroton hinta<br />
on alle tuhannen euron. Palvelu<br />
on helppo ottaa käyttöön,<br />
koska mitään asennuksia ei<br />
tarvita. Käyttäjä voi lähettää<br />
salattuja viestejä kenelle tahansa,<br />
samoin vastaanottaa.<br />
Oma salaava palvelin<br />
on järein vaihtoehto<br />
Kolmas tapa lähettää viesti salattuna<br />
on hankkia oma salaava<br />
palvelin. Tämä ratkaisu<br />
soveltuu suurille lähetysmassoille,<br />
sillä lähettäminen on<br />
helppoa ja käyttäjiä voi olla<br />
jopa tuhansia.<br />
Salaavaa palvelinratkaisua<br />
tarjoaa Deltagon Group <strong>Oy</strong>,<br />
www.deltagon.com.<br />
Artikkelin tekijät:<br />
tietoturva-asiantuntija<br />
Jussi Kallioniemi (CISSP),<br />
Radiant Bytes <strong>Oy</strong><br />
ja toimitusjohtaja<br />
Markku Vettenniemi<br />
(KTM),<br />
<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>
Syksy <strong>2007</strong><br />
R<br />
aumalainen toisen<br />
polven kirjapainoyrit-<br />
täjä Iiro Laine ei ole<br />
jäänyt sivusta seuraamaan<br />
kun tekniikan ja tiedon digitalisoituminen<br />
alkoi muuttaa<br />
kirjapainojen toimintaympäristöä<br />
90-luvulla. Asiakkaan<br />
muuttuvia tarpeita pitää palvella,<br />
siksi digitaalinen painaminen<br />
ja sähköpostisuorakirjeet<br />
kuuluvat nyt kiinteästi<br />
Kirjapaino Laine Direct <strong>Oy</strong>:n<br />
palveluihin. Yrityksen asiakashankintaa<br />
puolestaan<br />
vauhdittavat internetin hakukoneet<br />
Google ja Webinfo.<br />
– Kasvoin kirjapainotyöhön<br />
jo kouluaikana niin hyvin,<br />
että oikeastaan en muuta<br />
työtä ole tosissani koskaan<br />
harkinnutkaan. Isäni perusti<br />
yrityksen vuonna 1954 palvelemaan<br />
Rauman aluetta. Minulle<br />
yritys siirtyi vuonna<br />
1988, jolloin investoin heti liikevaihdon<br />
verran painokoneeseen<br />
ja palkkasin myyntimiehen<br />
hankkimaan asiakkaita<br />
Rauman ulkopuoleltakin.<br />
– Yritys lähti hyvään kasvuun,<br />
mutta vaikeuksiakin on<br />
ollut matkan varrella. Esimerkiksi<br />
digitaaliseen painamiseen<br />
lähdimme liian nopeasti<br />
jo vuonna 1998, jolloin tekniikka<br />
ei ollut vielä kypsää.<br />
Digitaalisen painokoneen toimittaja<br />
ei saanut laitetta toimimaan<br />
sovitusti, vaikka huoltomiehillä<br />
oli työkalupakissa<br />
jopa rautasaha, jota myös käytettiin,<br />
Laine muistelee nyt jo<br />
hymyssä suin.<br />
Kaksoispainatuksella<br />
yksilöllinen mainos<br />
Jo vuosien ajan kirjapainon<br />
päätuote on ollut perinteisen<br />
ja digitaalisen painon yhdistelmänä<br />
syntyvät yksilöllinen<br />
mainoskirje. Perinteinen kone<br />
painaa suuren määrän samanlaisia<br />
mainoskirjeitä, joiden<br />
tyhjiin kohtiin digitaalinen<br />
painokone tulostaa personoidun<br />
tekstin, esimerkiksi vastaanottajan<br />
nimen ja osoitteen.<br />
– Yksilöllisesti kohdistettu<br />
suoramainonta on kasvussa.<br />
Esimerkiksi eräälle asiakkaallemme<br />
teimme samasta<br />
mainoskirjeestä 57 eri versi-<br />
INTERNET-UUTISET 3<br />
Iiro Laine ottaa uuden tekniikan mahdollisuutena eikä uhkana<br />
Laine Direct vie mainosviestin perille<br />
sekä painettuna että sähköisesti<br />
oita vastaanottajan iän, sukupuolen,<br />
asuinalueen ja muiden<br />
muuttujien perusteella.<br />
Tällainen painaminen on yrittäjälle<br />
taloudellisesti järkevämpää<br />
kuin massatuotanto,<br />
joka on aivan liiaksi kilpailtua<br />
Suomessa.<br />
Perinteisen painamisen<br />
osuus yrityksen painotyön<br />
hinnasta on vain 30-40 prosenttia,<br />
valtaosa muodostuu<br />
personoidusta painamisesta ja<br />
oheispalveluista, kuten kuorituksesta,<br />
postituksesta ja palautteen<br />
käsittelystä.<br />
– Uusin palvelumme on<br />
sähköpostisuorakirje, johon<br />
lähdimme asiakkaiden osoittaman<br />
kiinnostuksen takia.<br />
Tarjoamme täyden palvelun:<br />
muotoilemme kirjeen, postitamme<br />
ja keräämme sekä raportoimme<br />
myös palautteen.<br />
Toiminta on toistaiseksi vielä<br />
pientä, mutta kysyntä kasvaa<br />
jatkuvasti. Erityisesti nuoret<br />
tavoittaa jo nyt hyvin sähköpostilla<br />
ja tekstiviestillä.<br />
Muutaman vuoden kuluttua<br />
liikevaihdostamme ehkä viidennes<br />
kertyy näistä palveluista,<br />
Iiro Laine arvioi.<br />
– Sähköposteja ei lähetetä<br />
pyytämättä, vaan asiakas on<br />
etukäteen kertonut mistä asioista<br />
hän haluaa tiedotteita.<br />
Tällainen postitus ei ole häirintää,<br />
vaan vastaanottajan<br />
palvelua.<br />
Hakusanamainonta<br />
tuo uusia asiakkaita<br />
Kirjapaino sai omat www-sivut<br />
on jo kymmenkunta vuotta<br />
sitten. Palvelujen lisäksi sivulta<br />
löytyy www-lomake,<br />
jolla painopaikkaa etsivä voi<br />
lähettää tarjouspyynnön. Tarjouspyyntöjen<br />
määrä on kasvanut<br />
vuodessa viisinkertaiseksi,<br />
kun yritys on kasvattanut<br />
hakusanamainonnan panoksia.<br />
Mainonnan tehoa ja sivuston<br />
käyttöä Iiroa Laine seuraa<br />
Snoobi-ohjelmalla, joka kertoo<br />
muun muassa sen mistä<br />
www-sivuille on tultu ja millä<br />
hakusanoilla.<br />
– Vakioasiakkaille olemme<br />
luomassa nettipalvelun,<br />
jossa asiakas voi itse liittää<br />
mainosten erilaisiin vakio-<br />
– Sähköinen suoramainonta täydentää painettua viestintää, ei suinkaan korvaa sitä. Kaksoispainatuksella myös<br />
mainosesitteestä syntyy yksilöllinen, kertoo Kirjapaino Laine Directin toimitusjohtaja Iiro Laine.<br />
pohjiin haluamansa tekstit ja<br />
kuvat. Näin säästyy sekä aikaa<br />
että mainostoimistokustannuksia.<br />
Kun kyseessä on<br />
meidän web-palvelu, ei asiakkaan<br />
tarvitse edes hankkia<br />
ohjelmaa, vaan kaikki tapahtuu<br />
netissä, Laine kehaisee.<br />
– Asiakkaiden aineisto ja<br />
painovedokset liikkuvat nykyään<br />
sähköpostilla. <strong>Internet</strong><br />
on nykyään niin tärkeä apuväline,<br />
että ilman sitä meidän<br />
Painokoneet pyörivät<br />
kyllä nettiaikakaudellakin,<br />
mutta painotuotteiden<br />
sisältö muuttuu yhä<br />
yksilöllisemmäksi, arvioi<br />
Iiro Laine.<br />
pitäisi olla kehä ykkösen sisäpuolella,<br />
koska siellä on valtaosa<br />
asiakkaistamme.<br />
Painamisen tulevaisuudessa<br />
Iiro Laine ei näe dramaattisia<br />
muutoksia. Uusien välineiden<br />
käyttö kehittyy ja kohdistaminen<br />
yleistyy.<br />
– Painosmäärät todennäköisesti<br />
pienenevät ja painotuotteet<br />
ovat entistä yksilöllisempiä<br />
vastaanottajan mukaan.<br />
Siksi osoitteellinen suora<br />
lisää suosiotaan osoitteettomaan<br />
verrattuna. Digitelevision<br />
merkitys on vielä arvoitus,<br />
selvää joka tapauksessa<br />
on, että mainosviestejä lähetetään<br />
tulevaisuudessa yhä<br />
useampia kanavia pitkin, arvioi<br />
uuteen tekniikkaan sopeutuva<br />
yrittäjä Iiro Laine.<br />
Webinfon asiakas esittelyssä<br />
Kirjapaino Laine Direct <strong>Oy</strong><br />
* graafiset ja sähköiset suoramainoskirjeet<br />
oheispalveluineen<br />
* 13 työntekijää<br />
* www.laine.net
4 INTERNET-UUTISET<br />
Syksy <strong>2007</strong><br />
Google ja Webinfo tuovat eniten asiakkaita nettisivuille<br />
Itsepalvelu ja internet ovat<br />
Vema <strong>Oy</strong>:n menestysresepti<br />
K<br />
un espoolainen Timo<br />
Lehtiö yhdisti laa-<br />
dukkaat matot ja in-<br />
ternetin, syntyi asiakkaille<br />
mahdollisuus saada eurooppalaisten<br />
laatutehtaiden tuotteita<br />
suoraan kotiovelle.<br />
Timo ja Maria Lehtiön perheyritys<br />
Verho- ja mattokauppa<br />
Vema <strong>Oy</strong>:n laatumatto.fi-nettikauppaan<br />
kuuluu myös Suomen<br />
ainoa mattojen kanttisovitussohjelma,<br />
jossa asiakas<br />
voi yhdistää haluamansa mattokuosin<br />
ja -kantin netissä.<br />
Yritys ylläpitää kolmea<br />
nettikauppaa. Laatumatto.fikaupan<br />
lisäksi yrityksellä on<br />
verhopalvelu.fi- ja clean-<br />
doctor.fi -nettikaupat.<br />
Vema <strong>Oy</strong> myy netin kautta<br />
myös kaihtimia, markiiseja ja<br />
verhoja. Lehtiö on itse kehittänyt<br />
maan ainoan sälekaihdinlaskuriohjelman,<br />
jolla sälekaihtimia<br />
tilaava voi itse<br />
mitata kaihtimensa. Hän pystyy<br />
myös asentamaan kaihtimet<br />
itse.<br />
Yrityksen kolmas nettikauppa<br />
cleandoctor.fi myy<br />
pesupalveluita pääkaupunkiseudun<br />
yrityksille sekä tukkukauppana<br />
valtakunnallisesti<br />
matonpesuun liittyviä aineita.<br />
Alun perin marginaalihommana<br />
alkanut kauppa on muutaman<br />
vuoden jälkeen osoit-<br />
Webinfon asiakas esittelyssä<br />
Verho- ja Mattopalvelu<br />
Vema <strong>Oy</strong><br />
* verhojen ja mattojen myynti sekä<br />
alan palvelut, kuten puhdistus<br />
* noin 10 työntekijää<br />
* www.laatumatto.fi, verhopalvelu.fi,<br />
cleandoctor.fi<br />
tautumassa varsinaiseksi kultakimpaleeksi.<br />
Yritys tuo mattoja maahan<br />
lähinnä Tanskasta, Saksasta ja<br />
Hollannista sekä jonkin verran<br />
myös Belgiasta ja Englannista.<br />
– Ajatuksena on, että kuka<br />
tahansa suomalainen asuinpaikasta<br />
riippumatta saa kotiovelleen<br />
laadukkaan maton<br />
kohtuuhintaan. Meillä yli 50<br />
euron tilauksissa mattojen kotiinkuljetus<br />
hoidetaan veloituksetta,<br />
vaikka asiakas asuisi<br />
käsivarren Lapin viimeisessä<br />
töllissä.<br />
Lehtiön kaupan edullisuus<br />
perustuu suurostoihin. Viimeksi<br />
hän osti Belgiasta suuren<br />
siivun erään tehtaan tuotannosta<br />
vain saadakseen suurostajan<br />
edut.<br />
– Siirrän edun suoraan<br />
omille asiakkailleni, jolloin<br />
hinnat kuljetuksineenkin ovat<br />
hyvin edulliset.<br />
Lehtiön mukaan maton<br />
laadukkuus on kiinni kudonnasta<br />
ja myös kanttauksesta.<br />
– Jos matossa on esimerkiksi<br />
2,4 kiloa nukkapainoa<br />
neliömetrillä, voi sitä kutsua<br />
laadukkaaksi. Laadukkaita<br />
eurooppalaisia mattoja on<br />
Suomessa myynnissä hyvin<br />
vähän. Kuuluisa 1990-luvun<br />
lama sai monet mattoliikkeet<br />
karsimaan varastojaan laatu-<br />
matoista, koska liikkeillä ei<br />
ollut varaa ylläpitää varastojaan.<br />
Varovaisuus on jatkunut<br />
tänne saakka.<br />
Asiakas voi itsekin<br />
mitata ikkunan<br />
Entisenä sälekaihdinmyyjänä<br />
ja -asentajana Lehtiö on luonut<br />
tavan myydä sälekaihtimiakin<br />
netin kautta. Hinta on<br />
jälleen edullinen, koska asiakas<br />
tekee työn.<br />
– Perinteisesti sälekaihtimien<br />
osto edellyttää mittauksen,<br />
jossa liikkeen edustaja<br />
saapuu asiakkaan kotiin mittailemaan<br />
ikkunan. Myöhemmin<br />
hän vielä asentaa kaihtimet.<br />
Meidän nettiohjelmassamme<br />
riittää, kun asiakas itse<br />
mittaa ikkunansa korkeuden<br />
ja leveyden sekä määrittää ikkunatyypin,<br />
joita on tasan<br />
kaksi. Kun nämä tiedot on<br />
syötetty ohjelmaan, ohjelma<br />
itse laskee kuhunkin ikkunaan<br />
sopivat kaihtimet.<br />
Asiakas on monesti tilannut<br />
aluksi vain yhden kaihtimen<br />
koemielessä. Monia on<br />
epäilyttänyt, voiko laadukkaita<br />
sälekaihtimia myydä netin<br />
kautta luotettavasti.<br />
– Yhtäkään tuhansista<br />
myymistämme kaihtimista ei<br />
ole palautettu sen takia, että<br />
ohjelma olisi laskenut mitat<br />
väärin, muutaman kerran tosin<br />
asiakas itse on mitannut<br />
ikkunansa väärin.<br />
– Hinnat ovat jälleen edulliset,<br />
koska mittaukseen ja<br />
asennukseen ei tarvita ulkopuolista<br />
työvoimaa. Netin<br />
kautta jokainen asiakas saa<br />
myös asennusohjeet.<br />
Tulevaisuudessa Lehtiö<br />
tuottaa nettiin myös laskuriohjelmat<br />
markiiseille, lamelleille,<br />
rullakaihtimille ja puukaihtimille.<br />
Sivubisneksestä<br />
tulossa kultakaivos<br />
Cleandoctorin RugDoctormatonpesukoneisiin<br />
on yrityksellä<br />
yksinoikeus Suomessa<br />
ja kaikissa pohjoismaissa<br />
aina Islantia myöten. Lehtiöiden<br />
asiakkaina ovat suuret<br />
valtakunnalliset siivousliikkeet<br />
kuten ISS ja Lassila &<br />
Tikanoja. Suuret yritykset kuten<br />
Nokia ja Sampo-ryhmä<br />
käyttävät yrityksen pesupalveluita.<br />
Myös yksityiset voivat<br />
tilata matto- ja kalustepesupalvelun,<br />
mutta pesukoneita<br />
ei ole myynnissä.<br />
– RugDoctor vesipesee<br />
matot millä tahansa lattialla<br />
niin ettei esimerkiksi parketti<br />
vahingoitu. Laitteen käyttämä<br />
Timo Lehtiön yritys tuo<br />
maahan laadukkaita<br />
mattoja Euroopasta.<br />
Kaupasta 40 prosenttia<br />
syntyy netin kautta.<br />
vesimäärä ja pesuaineet ovat<br />
sellaisia, jotka kuivattavat<br />
maton hyvin nopeasti. Kävimme<br />
esimerkiksi pesemässä<br />
Nokian 300 hengen auditorion<br />
villamaton ja kalusteet illalla.<br />
Aamulla auditoriossa oli<br />
kokous ja kaikki oli täysin<br />
kuivaa ja tuoksu raikas.<br />
Lehtiö etsii nyt Cleandoctorille<br />
sopimusyrittäjiä eri<br />
puolille maata. Toistaiseksi<br />
heitä on koko maassa kuusi.<br />
– Kokemusta siivousalalta<br />
ei tarvita. Viimeisin sopimuksen<br />
tehnyt yrittäjä ei tiennyt<br />
mitään matto- ja kalustepesualasta,<br />
mutta muutamassa<br />
kuukaudessa hänestä on tullut<br />
ammattilainen. Koulutamme<br />
kaikki halukkaat, markkinoita<br />
on varmasti varsinkin meidän<br />
konseptillemme. Esimerkiksi<br />
hotelleiden nykyiset taso- ja<br />
muut pesurit clean doctor hakkaa<br />
kirkkaasti. Maton pystyy<br />
hyvin huoltamaan huoneenluovutusten<br />
välissä.<br />
Hakusanat kannattaa<br />
miettiä tarkkaan<br />
Yrityksen kaupasta noin 40<br />
prosenttia käy netin kautta.<br />
Vilkkain nettikauppa on<br />
verhopalvelu.fi, jonka vierailluin<br />
osa on puolestaan sälekaihtimet.<br />
Liikevaihdollisesti<br />
suurinta on kuitenkin markiisien<br />
myynti. Lehtiö on tyytyväinen<br />
Webinfoon, jonka<br />
kautta hän on saanut eniten<br />
yhteydenottoja Googlen jälkeen.<br />
– Vuosittain yrityksen sivuilla<br />
käy noin 100.000 henkilöä.<br />
Yli kolmannes hauista<br />
tulee Webinfon kautta. Itse<br />
olen huomannut, miten tärkeää<br />
on miettiä oikeat hakusanat,<br />
koska nettikaupassa on<br />
tärkeää olla hakulistojen kärjessä,<br />
sanoo Lehtiö.
Syksy <strong>2007</strong><br />
INTERNET-UUTISET 5<br />
Turvaposti suojaa luottamukselliset viestit<br />
<strong>Internet</strong> on Eteralle kilpailukeino<br />
ja tehokkuuden lähde<br />
M<br />
elkeinpä voisi sanoa,<br />
että ilman in-<br />
ternetiä meidän oli-<br />
si lähes mahdoton toimia, tiivistää<br />
tietoturvapäällikkö<br />
Kimmo Kajosalo netin merkityksen<br />
Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiö<br />
Eteralle.<br />
Etera on ollut 90-luvulta<br />
alkaen suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden<br />
eturivissä<br />
asiakaspalvelun sähköistämisessä.<br />
Syynä tähän on pitkälti<br />
se, että yhtiön asiakaskanta on<br />
perinteisesti koostunut suuresta<br />
määrästä pieniä yrityksiä,<br />
mikä on kannustanut kehittämään<br />
asiakaspalvelun<br />
kustannustehokkuutta.<br />
Kehityspäällikkö Minja<br />
Vitikka huolehtii Eteran<br />
verkkopalveluista.<br />
– Eteran Renki -internetpalvelu<br />
syntyi jo 1990-luvun<br />
lopulla kuukausi-ilmoittajan<br />
palkkatietoilmoittamista varten.<br />
Sen avulla yritykset ja<br />
kotitaloudet voivat ilmoittaa<br />
tiedot tiedostolla tai sähköisellä<br />
lomakkeella.<br />
– Eteran ekstranetin avulla<br />
puolestaan voivat tilitoimistot<br />
ja yritykset tehdä kuukausi- ja<br />
vuosi-ilmoitukset, maksaa<br />
vakuutusmaksut ja tulostaa<br />
Etera-todistuksen tai tehdä<br />
muutokset vakuutustietoihin<br />
– ja palvelu pelaa luotettavasti<br />
kellon ympäri, kehityspäällikkö<br />
Minja Vitikka hymyilee.<br />
Käyttäjätutkimus<br />
auttaa kehitystyössä<br />
– Käyttäjät pääsevät itse vaikuttamaan<br />
Eteran internetpalveluihin,<br />
sillä teemme vuosittain<br />
käyttäjätutkimuksen, jonka<br />
tulosten perusteella kehitämme<br />
palveluita. Valtaosa<br />
työnantajan palkkailmoituksista<br />
tuleekin meille nykyään<br />
sähköisessä muodossa.<br />
– Pientyönantajalle hyödyllinen<br />
on myös verottajan<br />
Tietoturvapäällikkö Kimmo Kajosalo ja kehityspäällikkö Minja Vitikka huolehtivat siitä, että Eteran internetpalvelut<br />
toimivat hyvin ja turvallisesti. Työssä on avuksi muun muassa vuosittainen käyttäjätutkimus.<br />
tuottama palkka.fi-sivusto,<br />
jossa työnantaja voi hoitaa<br />
kaikki työnantajamaksut,<br />
maksaa palkan sekä tehdä<br />
työnantajailmoitukset verottajalle<br />
ja vakuutusyhtiölle,<br />
Minja Vitikka suosittelee.<br />
Luonnollisesti internet on<br />
myös Eteran viestinnän ja<br />
markkinoinnin kanava. Eteran<br />
sisäisessä internetissä –<br />
intranetissä, käytössä on<br />
muun muassa puhelinluettelo,<br />
tuntikirjanpito ja projektinhallinta<br />
sisäisen uutisoinnin<br />
ohella.<br />
– Eteran eläkejärjestelmäkin<br />
on web-pohjainen. Syynä<br />
tähän on client-server –ratkaisua<br />
parempi tietoturva sekä<br />
helpompi hallittavuus, kertoo<br />
Kimmo Kajosalo.<br />
Turvapostilla on<br />
paljon käyttöä<br />
<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong>in turvallista<br />
sähköpostipalvelua –<br />
Turvapostia, Etera käyttää<br />
Etera hoiti vuoden 2006 loppuun<br />
saakka ainoana eläkeyhtiönä<br />
maa-, metsä-, rakennusja<br />
satama-alan LEL-työsuhteiden<br />
vakuuttamista sekä yksityisalojenpätkätyösuhteiden<br />
ja taiteilijoiden eli TaELtyösuhteiden<br />
vakuuttamista.<br />
1.1.<strong>2007</strong> uusi työntekijän<br />
eläkelaki TyEL korvasi vanhat<br />
eläkelait TEL:n, LEL:n ja<br />
TaEL:n. Lakimuutos lisäsi<br />
eläkevakuuttamisen kilpailua,<br />
kun työnantaja voi nyt<br />
vakuuttaa työntekijänsä missä<br />
tahansa työeläkeyhtiössä,<br />
riippumatta työtehtävästä,<br />
toimialasta tai työsuhteen<br />
kestosta. Vuoden <strong>2007</strong> alusta<br />
on Etera vakuuttanut kaikkien<br />
toimialojen työntekijöitä sekä<br />
lisäksi YEL:n piiriin kuuluvia<br />
yrittäjiä.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> alkupuoliskolla<br />
Etera sai 15 prosentin<br />
markkinaosuuden uusien<br />
TyEL-vakuutusten kappalemääristä<br />
ja 7 prosentin markkinaosuuden<br />
uusien TyEL-<br />
Turvapostin asiakas esittelyssä<br />
Keskinäinen<br />
Eläkevakuutusyhtiö Etera<br />
* eläkevakuutukset yrityksille ja<br />
yrittäjille<br />
* 374 työntekijää<br />
monentyyppisten luottamuksellisten<br />
tietojen siirtoon.<br />
– Omien toimistojemme<br />
välillä on kiinteä adsl-yhteys<br />
ja eläkevakuutusalan toimijoiden<br />
välillä on suojattu<br />
VPN-yhteys, mutta muuhun<br />
luottamukselliseen sähköiseen<br />
viestintään tarvitaan salaava<br />
sähköposti, ihan jo tietoturvapolitiikkammekin<br />
vuoksi. Luottamuksellisia<br />
asiakirjoja ovat muun muassa<br />
kaikki henkilötunnuksen sisältävät<br />
dokumentit, lainaasiakirjat,<br />
sijoitussopimukset<br />
sekä sopimukset tavaran- tai<br />
palveluntoimittajien kanssa.<br />
– Tärkeää on, että Turvaposti<br />
on web-pohjainen, jolloin<br />
vähänkin nettiä käyttänyt<br />
osaa lähettää postia. Jopa ulkopuolisetkin<br />
ovat lähettäneet<br />
turvapostia meille päin<br />
ilman opastusta. Ja onhan palvelun<br />
hinnoittelukin järkevällä<br />
tasolla, kiittelee Eteran tietoturvapäällikkö<br />
Kimmo Kajosalo.<br />
Lakimuutos siirsi<br />
Eteran uuteen aikaan<br />
vakuutusten maksutulosta.<br />
Uusista YEL-vakuutuksista<br />
Eteran markkinaosuus oli alkuvuonna<br />
3 prosenttia sekä<br />
kappaleina että euroina. Eteran<br />
tavoitteena on pitkällä aikavälillä<br />
pitää markkinaosuutensa<br />
nykytasoisena.<br />
Vakavaraisuus<br />
on kilpailuvaltti<br />
Etera on erittäin vakavarainen<br />
yhtiö. Yhtiön toimintapääoma,<br />
eli se osa pääomasta jota<br />
ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun<br />
katteeksi, oli kesäkuun<br />
<strong>2007</strong> lopussa 34,6 prosenttia<br />
vakavaraisuuden laskennassa<br />
käytetystä eläkevastuuvelasta.<br />
Vakavaraisuuden<br />
ansiosta yhtiö voi esimerkiksi<br />
sijoittaa osakemarkkinoillekin<br />
laskevan kurssikehityksen<br />
aikaan. Erinomainen vakavaraisuus<br />
ja hyvät sijoitustuotot<br />
antavat mahdollisuuden<br />
kilpailukykyisiin asiakashyvityksiin.<br />
* www.etera.fi, www.renki.org
6 INTERNET-UUTISET<br />
Syksy <strong>2007</strong><br />
Netposti on kuluttajan sähköinen postilaatikko ja arkisto<br />
I<br />
tella <strong>Oy</strong>j, entinen Suomen<br />
Posti, on edennyt<br />
sähköiseen viestintään<br />
nopeasti: 2000-luvun kuluessa<br />
valtion perinteisestä postilaitoksesta<br />
on sukeutunut<br />
kahdeksassa maassa toimiva<br />
fyysisen ja sähköisen logistiikan<br />
sukkela moniosaaja. Fyysisten<br />
kirjelähetysten kokonaisjakelumäärä<br />
on Suomessa<br />
jo vähentynyt, sen sijaan<br />
eKirjeiden jakelu kasvaa<br />
edelleen – pian myös kuluttajien<br />
sähköisiin postilaatikoihin.<br />
– eKirje syntyi jo 1990luvun<br />
alussa ja on sen jälkeen<br />
kasvanut ja kehittynyt jatkuvasti.<br />
Tuotteen perusidea on<br />
siinä, että lähettäjä toimittaa<br />
postitettavan aineiston sähköisesti<br />
meille tulostusta ja<br />
jakelua varten. Tänä vuonna<br />
toimitamme noin 90 miljoonaa<br />
eKirjettä, kertoo Itella <strong>Info</strong>rmation<br />
<strong>Oy</strong>:n business manager<br />
Marketta Viljasaari.<br />
Sähköinen jakelu<br />
puoleen hintaan<br />
Tyypillisiä eKirjeen käyttäjiä<br />
ovat yritykset ja julkisyhteisöt,<br />
jotka lähettävät runsaasti<br />
laskuja ja palkkalaskelmia.<br />
Tavalliseen kirjeeseen verrattuna<br />
eKirje säästää sekä vaivaa<br />
että kustannuksia. eKirjettä<br />
käyttää noin 2.500 suomalaista<br />
yritystä ja yhteisöä,<br />
joiden kanssa yhteistyössä<br />
Itella haluaa nyt ohjata kuluttajia<br />
vastaanottamaan kirjeet<br />
sähköisesti.<br />
– Tänä vuonna eKirje-asiakkaat<br />
ovat voineet lähettää<br />
kirjeestään ilmaisen kopion<br />
myös Itellan Netposti-palveluun<br />
kirjautuneille kuluttajille.<br />
Näin postin vastaanottajat<br />
tottuvat asiatietojen saamiseen<br />
sähköisessä muodossa.<br />
Ensi vuoden alkupuolella<br />
Netpostin käyttäjä voi halutessaan<br />
luopua kirjeestä ja<br />
vastaanottaa viestin ainoastaan<br />
Netpostiin.<br />
– Sähköisen eKirjeen kustannus<br />
on lähettäjälle vain<br />
noin puolet fyysisen hinnasta,<br />
joten lähettäjälle kertyy selvää<br />
kustannussäästöä sähköisestä<br />
jakelusta, Marketta Viljasaari<br />
huomauttaa.<br />
Laskusta pääsee<br />
nettipankkiin<br />
– Syyskuun alusta lukien<br />
Netpostiin eKirjeen kopio-<br />
eKirje laajenee sähköiseen<br />
jakeluun Netpostin avulla<br />
Itellan eKirjeen business manager Marketta Viljasaari ja tiedottaja Satu Linkola iloitsevat eKirjeen kehityksestä. Itellan omaa asiakasviestintää<br />
tukee Itellan asiakaslehti Flow.<br />
na saapuneet laskut on voinut<br />
maksaa verkkopankissa<br />
viivakoodin avulla. Netposti<br />
on vastaanottajalle turvallinen,<br />
sillä yhteys sinne on suojattu<br />
samalla tavalla kuin nettipankkeihin.<br />
Sinne ei myöskään<br />
tule roskapostia, ainoastaan<br />
asiavietejä. Lisäksi se on<br />
helppo käyttää ja täysin ilmainen,<br />
Marketta Viljasaari listaa<br />
Netpostin etuja.<br />
eKirjeen konsepti on kehittynyt<br />
17 vuoden kuluessa hyvin<br />
toimivaksi Suomessa, siksi<br />
Itella monistaa nyt palvelua<br />
muihin toiminta-alueensa<br />
maihin. Palvelun käyttö on<br />
Marketta Viljasaaren mukaan<br />
yritykselle järkevää jo muuta-<br />
man sadan vakiokirjeen kuukausimäärällä.<br />
Sekä lähettäjä että<br />
saaja hyötyvät<br />
Netpostin johtaja Antero<br />
Sarén kertoo, että palvelun<br />
käyttäjämäärä on tarkoitus<br />
nostaa viidessä vuodessa nykyisestä<br />
50.000:sta käyttäjästä<br />
800.000:een.<br />
– Jotta käyttäjät innostuvat<br />
palvelusta, on oltava paljon<br />
lähettäjiä. Lähettäjämäärä on<br />
nyt kasvanut, kun eKirjeen<br />
2.500 käyttäjääkin on mukana<br />
palvelussa. Netpostin jakelukanavaa<br />
käyttää jo seitsemän<br />
Suomen suurinta palkkalas-<br />
kelmien lähettäjää, Itella yhtenä<br />
niistä. Tanskassa vastaavalla<br />
palvelulla on jo 1,1 miljoonaa<br />
käyttäjää ja Virossa<br />
sähköinen laskutus on jo Euroopan<br />
huippua, Antero Sarén<br />
kertoo.<br />
Sarénin mukaan Netpostin<br />
ei ole tarkoitus korvata tavallista<br />
sähköpostia, vaan olla<br />
kuluttajan luottamuksellisten<br />
asiaviestien sähköinen postilaatikko<br />
sekä näiden viestien<br />
arkisto.<br />
Linkit lisäävät<br />
viestin arvoa<br />
Haluatko lisää asiakkaita?<br />
Sarénin korostaa, että sähköinen<br />
viesti on lähettäjälle fyy-<br />
sistä huomattavasti monipuolisempi,<br />
sillä viestin yhteyteen<br />
on helppo sijoittaa linkeistä<br />
avautuvia lisäpalveluja.<br />
– Asiakas voi esimerkiksi<br />
päivittää yhteystietojaan, lukea<br />
tiedotteita tai tehdä ostoksia.<br />
Yrityksiä sähköiseen<br />
viestintään ajaa toiminnan jatkuva<br />
tehostamisvaade, ja kuluttajat<br />
puolestaan osaavat jo<br />
odottaakin sähköistä asiakaspalvelua.<br />
Sähköinen viesti on<br />
myös fyysistä turvallisempi,<br />
nopeampi, edullisempi ja ympäristöystävällisempi,<br />
Sarén<br />
summaa.<br />
– Netpostin peruspalvelut<br />
säilyvät tulevaisuudessakin<br />
Laita Webinfo-hakusanasto asialle, soita (03) 65700.<br />
maksuttomina, sen sijaan erilaisia<br />
lisäpalveluita tulee<br />
mahdollisuus hankkia maksua<br />
vastaan. Tämän vuoden<br />
aikana tuomme palveluun<br />
muuan muassa sähköisen kirjatun<br />
kirjeen, joka on vastine<br />
fyysisestä kirjatusta kirjeestä.<br />
Jo nyt Netpostista löytyy julkishallinnon<br />
lomakkeita, ja<br />
tätäkin palvelua laajennetaan.<br />
– Kaiken kaikkiaan on<br />
kyse siitä, että tuomme fyysisestä<br />
maailmasta tuttuja palveluita<br />
sähköiseen ympäristöön.<br />
Toki aivan uusiakin toimintamalleja<br />
syntyy, tässä<br />
aktiivinen on ollut Google,<br />
jonka palvelukehitystä seuraamme,<br />
Sarén huomauttaa.
Syksy <strong>2007</strong><br />
K<br />
iropraktikolla on<br />
kansan mielessä<br />
usein edelleen pop-<br />
pamiehen maine. Suomessa<br />
koululääketiede suhtautuu kiropraktikkoihin<br />
usein varsin<br />
penseästi, eivätkä lääkäritkään<br />
monesti tunne kiropraktikon<br />
taitoja ja tietämystä.<br />
Osin kiropraktikkojen<br />
huono tunnettavuus ja poppamiesmaine<br />
pohjautuvat siihen,<br />
että Suomessa kiropraktikon<br />
nimike ei ole suojattu.<br />
Koulutetun kiropraktikon<br />
ammattinimike sen sijaan on<br />
suojattu.<br />
– Kiropraktikon nimeä saa<br />
siis käyttää vapaasti kuka tahansa<br />
”niksauttaja”, jonka kokemus<br />
alalla voi vaihdella hyvinkin<br />
paljon. Koulutettu kiropraktikko<br />
on aina henkilö,<br />
joka on suorittanut alan kansainvälisen<br />
kattojärjestön hyväksymän<br />
4-6 vuoden koulutuksen.<br />
Suomessa ei tätä koulutusta<br />
anneta, joten kaikki<br />
maan vajaat 60 koulutettua<br />
kiropraktikkoa ovat opiskelleet<br />
alalle ulkomailla, sanoo<br />
Kiropoli <strong>Oy</strong>:n kiropraktikko<br />
Petri Vainikainen.<br />
Hänen mukaansa hoitojen<br />
teknisen puolen oppii nopeasti<br />
miltei kuka tahansa. Koulutettu<br />
kiropraktikko tekee<br />
diagnoosin eli selvittää syy- ja<br />
seuraussuhteita ja ennen kaikkea<br />
hän tietää, milloin hoitoa<br />
ei pidä antaa.<br />
– Kiropraktiikka sopii vastoin<br />
yleistä luuloa miltei kaikille<br />
potilaille, esimerkiksi<br />
osteoporoosi tai välilevynpullistuma<br />
ei ole este hoidolle.<br />
Niitä ihmisiä, joille hoito voisi<br />
olla vaaraksi, on hyvin harvoin,<br />
ja jokainen koulutettu<br />
kiropraktikko on opetettu tunnistamaan<br />
nuo tapaukset.<br />
Moni vaiva katoaa<br />
ammattilaisen käsissä<br />
Vainikaisen mukaan useimmat<br />
vaivat katoaisivat tai ai-<br />
INTERNET-UUTISET 7<br />
Webinfo.fi-hakukoneella on 574.499* käyttäjää!<br />
Pidä yhteystiedot ja hakusanat ajan tasalla,<br />
tarkista organisaationne tiedot<br />
osoitteessa www.webinfo.fi<br />
* Taloustutkimus <strong>Oy</strong> / WebTrafficMonitor, elokuu <strong>2007</strong><br />
Netti madaltaa kynnystä yhteydenottoon<br />
Vuosien koulutuksella<br />
kiropraktikko oppii<br />
ihmiskehon salat<br />
nakin oireet helpottuisivat<br />
merkittävästi kiropraktisella<br />
käsittelyllä.<br />
– Koululääketiede käyttää<br />
röntgeniä ja muita kuvausmenetelmiä,<br />
jotka kuvaavat ihmisen<br />
elimistöä silloin kun<br />
hän on paikallaan. Kuvaus<br />
paljastaa esimerkiksi kulumat,<br />
mutta toiminnalliset häiriöt<br />
eivät kuvissa näy, koska<br />
kuva otetaan liikkumattomasta<br />
kohteesta. Kuva antaa pohjan<br />
olettamuksille, muttei<br />
yleensä kerro vaivan syytä.<br />
– Tuki- ja liikuntaelinten<br />
vaivat voivat heijastua vaikkapa<br />
suolisto- tai vatsaoireina.<br />
Koulutettu kiropraktikko<br />
pyrkii nimenomaan etsimään<br />
vaivojen syitä ja seurauksia ja<br />
pääsemään näin vaivan alkulähteille.<br />
Hoito on sitten vai-<br />
vojen mukainen.<br />
Vainikainen on kouluttautunut<br />
Englannissa, missä ki-<br />
ropraktikoilla on oikeus kirjoittaa<br />
esimerkiksi lähetteitä<br />
sairaaloihin. Heidät on koulu-<br />
Web<strong>Info</strong>n asiakas esittelyssä<br />
Kiropoli <strong>Oy</strong><br />
* kiropraktikon vastaanotto Turussa,<br />
Salossa, Hämeenlinnassa ja Forssassa<br />
* kaksi työntekijää<br />
* www.kiropoli.fi<br />
tettu myös ottamaan röntgenkuvia<br />
ja tulkitsemaan niitä.<br />
Muissa Pohjoismaissa kuin<br />
Suomessa kiropraktikko voi<br />
kirjoittaa sairaslomatodistuksia.<br />
Muissa Pohjoismaissa<br />
hoitoja korvataan<br />
– Suomessa meillä ei ole<br />
oikeutta tehdä mitään näistä<br />
toimista, mikä tuntuu aika hullulle.<br />
Suomessa, päinvastoin<br />
kuin muissa Pohjoismaissa,<br />
kiropraktikkojen hoitoja ei<br />
korvata sairasvakuutuksesta.<br />
STT:n mukaan noin<br />
400.000 suomalaista kärsii<br />
päivittäin kivuista ja säryistä,<br />
joista useimmat johtuvat nivelrikoista<br />
ja selkävaivoista.<br />
– Suuri osa kärsii aivan tur-<br />
Kiropraktikko Petri<br />
Vainikaisen mukaan<br />
useimpiin tuki- ja liikuntaelinten<br />
vaivoihin löytyy<br />
apua koulutetun kiropraktikon<br />
vastaanotolta.<br />
haan. Kiropraktinen hoito<br />
paitsi vie usein pois oireen<br />
myös säilyttää potilaan tilan<br />
hyvänä. Jokaiselle laaditaan<br />
henkilökohtainen hoitosuunnitelma,<br />
joka saattaa sisältää<br />
esimerkiksi 5-6 käyntiä. Pitkään<br />
jatkuneissa vaivoissa<br />
elimistö pyrkii usein palautumaan<br />
entiseen huonoon malliin,<br />
jolloin kuntoa ylläpitävä<br />
käsittely on tarpeen.<br />
Netti on kynnyksen<br />
madaltaja<br />
Kiropolilla on vastaanotot<br />
Turussa, Salossa, Forssassa ja<br />
Hämeenlinnassa. Viidessä<br />
vastaanottopisteessä työskentelee<br />
kolme koulutettua kiropraktikkoa,<br />
joista yksi on varsinaisen<br />
yhtiön ulkopuolella<br />
työskentelevä ammatinharjoittaja.<br />
– Asiakas voi esittää netin<br />
kautta itselleen sopivaa hoitoajankohtaa<br />
ja me yritämme<br />
varata hänelle hänen toivomansa<br />
ajan tai ainakin mahdollisimman<br />
lähellä olevan<br />
vapaan ajan. Potentiaalinen<br />
asiakas voi netin kautta vastata<br />
kysymyksiin muun muassa<br />
omasta kunnostaan, työasennoistaan,<br />
liikunnasta, säryistä,<br />
niiden kovuudesta ja särkykohdista.<br />
Sen jälkeen hän<br />
lähettää tiedot meille ja me<br />
analysoimme ne. Emme tee<br />
diagnoosia netissä annettujen<br />
vastausten perusteella, vaan<br />
ensimmäisellä vastaanotolla<br />
laajennamme kyselyä.<br />
– Nettikyselyllä olemme<br />
pyrkineet myös madaltamaan<br />
kynnystä tulla vastaanotoille.<br />
Aika monilla on korkea kynnys<br />
tulla hoitoon, koska kiropraktikon<br />
käsittelyn saatetaan<br />
pelätä jopa vahingoittavan<br />
potilasta. Koulutetun kiropraktikon<br />
antama manipulaatiohoito<br />
ei yleensä satuta,<br />
sillä hoitamisessa on kyse tekniikasta,<br />
ei voimasta, vakuuttaa<br />
Vainikainen.
8 INTERNET-UUTISET<br />
Syksy <strong>2007</strong><br />
M<br />
oni suomalainen<br />
hakeutuu jalkojen<br />
hoitoon turhan<br />
myöhään eli silloin, kun jalat<br />
ovat jo alkaneet kipeytyä. Jalkakipujen<br />
perussyynä saattavat<br />
olla jalkaan sopimattomat<br />
kengät ja huonot sukat. Jalkavaivat<br />
liittyvät usein myös<br />
ikääntymiseen.<br />
– Jalkaterän kaari alkaa ihmisellä<br />
iän myötä painua ja<br />
jalka levenee. Kaaren säilymistä<br />
voi pitkittää oikeilla jalkineilla,<br />
hyvillä pohjallisilla<br />
ja liikunnan tuomalla lihaskunnolla.<br />
Ylipaino edesauttaa<br />
jalkavaivojen syntymistä.<br />
Joskus jalkavaivat johtuvat<br />
synnynäisistä rakenteellisista<br />
vioista, joiden vaikutukset alkavat<br />
ilmetä vasta myöhemmällä<br />
iällä, sanoo jyväskyläläinen<br />
jalkojenhoitaja Pirjo<br />
Hatzitoliou.<br />
Viime keväänä oman yrityksen<br />
perustanut, jalkojenhoidon<br />
ammattitutkinnon<br />
suorittanut lähihoitaja Hatzitoliou<br />
kiertää kodeissa ja laitoksissa<br />
ja työpaikoilla hoitamassa<br />
asiakkaidensa jalkoja.<br />
Välineet mahtuvat auton takakonttiin,<br />
omaa kiinteää hoitotilaa<br />
ei ole. Perusjalkojenhoitoon<br />
kuuluvat kynsien ohennus<br />
ja lyhennys, kovettumien<br />
ja känsien poisto sekä syylien<br />
hoito. Myös pohjallisarviot ja<br />
Peili paljastaa kasvot, mutta<br />
jalkoihinkin voisi joskus vilkaista<br />
Jalkahoitaja Pirjo<br />
Hatzitoliou kehottaa<br />
katsomaan usein alas<br />
Pirjo Hatzitoliou kehottaa<br />
vilkaisemaan jalkapohjiin<br />
edes kerran viikossa.<br />
pohjallisten valmistus samoin<br />
kuin kenkä- ja sukkakonsultaatiot<br />
sisältyvät toimenkuvaan.<br />
– En ole kauneudenhoitaja,<br />
vaan annan nimenomaan terveydellistä<br />
hoitoa, joten en<br />
esimerkiksi lakkaa asiakkaiden<br />
kynsiä. Perushoitoon liittyy<br />
aina hieronta, oli varsinainen<br />
hoidontarve mikä tahansa.<br />
Ikääntyminen tuo monenlaisia<br />
ongelmia, kaikki vanhukset<br />
eivät esimerkiksi näe<br />
leikata omia kynsiään. Laitoshoidossa<br />
monen ihmisen jalka<br />
kärsii esimerkiksi sieni-infektioista<br />
ja erilaisista kynsiin<br />
liittyvistä vaivoista, mikä vaikeuttaa<br />
omatoimista liikkumista.<br />
Jalkahoito saapuu<br />
kotisohvalle<br />
Hatzitoliou päätti heti alusta<br />
lähtien ettei hän hanki kiinteitä<br />
toimiloja. Yksi syy on, että<br />
noin 70 prosenttia asiakkaista<br />
on eläkeläisiä.<br />
– Asiakkaiden kannalta on<br />
parempi että käyn heidän kotonaan<br />
ja samalla voin itse<br />
joustaa töissä, koska en ole<br />
kiinni missään tilassa, josta<br />
minun pitäisi maksaa vuokraa.<br />
Asiakas voi hoidon jälkeen<br />
rentoutua omassa kodissaan,<br />
eikä hänen tarvitse lähteä<br />
hoitolasta kotiin. Iso osa<br />
asiakkaista on ikääntyneitä<br />
ihmisiä, heille kotimatka hoidosta<br />
kenties hieman kipeytyneillä<br />
jaloilla veisi osan hoidon<br />
tuottamasta mielihyvästä.<br />
– Kotikäynnit antavat senkin<br />
mahdollisuuden, että voin<br />
hoitaa kummankin puolison<br />
jalat samalla kertaa, eikä toisen<br />
tarvitse odotella kumppaniaan.<br />
Koska omia toimitiloja ei<br />
ole, on internet tärkeä kanava<br />
hoitojen markkinoinnissa. Jyväskylässä<br />
ei millään muulla<br />
terveysalan jalkahoitolalla<br />
ole omia nettisivuja ja koko<br />
Jalat kuljettavat ihmistä keskimäärin 3-4 kertaa maapallon ympäri elämän aikana. Jaloista kannattaa sen vuoksi<br />
pitää hyvää huolta.<br />
maassakin se on Hatzitolioun<br />
arvion mukaan harvinaista.<br />
Hänelle ajan voi tilata suoraan<br />
netistä.<br />
Webinfo-hakusanaston<br />
hyödyn Pirjon huomasi nopeasti.<br />
Hatzitolioun mielestä<br />
nettisivut ovat välttämättömiä<br />
jo pelkästään tiedon välityksessä.<br />
– Kun ihmisillä on tarpeeksi<br />
tietoa he eivät voi olla tilaamatta<br />
jalkahoitoa. Esimerkiksi<br />
hakusanalla ”känsä” pääsee<br />
tämän yrityksen sivuille. Jono<br />
on pari viikkoa, mutta pyrin<br />
aina tekemään hoidon niin<br />
nopeasti kuin mahdollista.<br />
Kun kiinteää tilaa ei ole rasitteena,<br />
olen valmis lähtemään<br />
milloin tahansa asiakkaan luo.<br />
Yrityksen nettisivuilta on<br />
linkit myös Keski-Suomen<br />
Psoriarisyhdistykseen ja Diabetesyhdistykseen,<br />
joiden yhteistyökumppani<br />
yritys on.<br />
Kiinnitä huomioita<br />
kenkiin ja sukkiin<br />
Lähes jokainen vilkaisee aamulla<br />
peiliin ja laittaa tarvitta-<br />
essa ryppyvoidetta kasvoille.<br />
– Aika harva tulee vilkaisseeksi<br />
jalkapohjiinsa edes<br />
kerran viikossa. Niiden päällä<br />
ihminen kuitenkin valtaosan<br />
päivästään on. Jalat kuljettavat<br />
meitä 3-4 kertaa maapallon<br />
ympäri elämämme aikana.<br />
Suurella osalla selkä- ja polvivaivojen<br />
taustalla ovat jalkaongelmat.<br />
Liian pieni kenkä on usein<br />
varsinkin naisilla yksi jalkavaivojen<br />
syy. Jalka levenee<br />
vuosien myötä, mutta kengän<br />
koko ei suurene.<br />
– Moni tuijottaa liikaa vanhaan<br />
ja tutuksi tulleeseen kengännumeroon.<br />
Numero samoin<br />
kuin lesti vaihtelevat<br />
suuresti kengänvalmistajasta<br />
riippuen. Joskus suosittelen<br />
asiakkaalle erikoiskenkien<br />
hankkimista, jotkut kenkätehtaat<br />
valmistavat tarvittaessa<br />
yksittäisparejakin.<br />
Korkokenkiä jatkuvasti<br />
käyttävät naiset saavat mitä<br />
todennäköisimmin vaivaisenluun<br />
varsin varhaisessa iässä.<br />
– Joskus jo 25-vuotiaillakin<br />
voi olla vaivaisenluu, jos<br />
Web<strong>Info</strong>n asiakas esittelyssä<br />
Jalkahoitola Pirjo<br />
Hatzitoliou<br />
* jalkojen hoitoa Jyväskylän seudulla<br />
* työllistää yrittäjän<br />
* www.jalkojesiparhaaksi.fi<br />
Älä lähetä luottamuksellista tietoa<br />
postikortilla tai tavallisella sähköpostilla!<br />
Ota käyttöön turvallinen salaava sähköposti<br />
turvaposti.fi<br />
hän on käyttänyt miltei yksinomaan<br />
korkokenkiä vaikkapa<br />
kymmenen vuotta.<br />
Sukkiin Hatzitoliou kehottaa<br />
kiinnittämään huomiota.<br />
Paksut puuvillasukat ovat jalan<br />
kannalta vihon viimeisiä,<br />
varsinkin halvat urheilusukat.<br />
Löysä sukka hiertää jalkaterän<br />
lihaksia, ja hiki jää sukkaan.<br />
Tekokuitusekoitteiset<br />
sukat siirtävät hikeä eteenpäin<br />
ja ovat jaloille näin paremmat<br />
kuin puuvillasukat. Tukisuk-<br />
<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>, puh. (03) 65700 email: tiedustelut@turvaposti.fi<br />
kia moni alkaa käyttämään liian<br />
myöhään. Verenkiertohäiriöistä<br />
johtuvia muutoksia ei<br />
enää siinä vaiheessa voi estää.<br />
Hatzitoliou toivoisi jalkojenhoitoa<br />
osaksi perusterveydenhuoltoa.<br />
– Englannissa jalkojenhoito<br />
kuuluu jo koulujen terveydenhuoltoon.<br />
Jos jalkoihin<br />
opetetaan kiinnittämään huomiota<br />
jo lapsesta asti, moni<br />
turha vaiva jäisi tulematta,<br />
miettii Hatzitoliou.
Change language