Kaarinan kaupungin Paras paikka -asukaslehti, toukokuu 2023, sisältää kaavoituskatsauksen
Paras paikka -asukaslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Asukaslehdessä on artikkeleita, uutisia ja menovinkkejä niin kaarinalaisille kuin lähikuntien asukkaille. Lehti ilmestyy myös paperisena ja se jaetaan kaarinalaisiin kotitalouksiin.
Paras paikka -asukaslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Asukaslehdessä on artikkeleita, uutisia ja menovinkkejä niin kaarinalaisille kuin lähikuntien asukkaille. Lehti ilmestyy myös paperisena ja se jaetaan kaarinalaisiin kotitalouksiin.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
14<br />
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/<strong>2023</strong><br />
TEEMA<br />
TEKSTI JA KUVA MERENRANTANIITTY-MURAALISTA: HELI AALTO<br />
KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ<br />
Kivinen marttyyri, merellinen<br />
muuntamo ja maahan<br />
lennähtäneet linnut<br />
<strong>Kaarinan</strong> kaupunki<br />
kiittää <strong>Kaarinan</strong><br />
Oppaita<br />
juttuvinkistä.<br />
Tiesitkö tämän<br />
<strong>Kaarinan</strong> julkisesta<br />
taiteesta?<br />
Victors Suskevics: Pyhän Katariinan patsas<br />
(Lautakunnankatu 1, Kaarina)<br />
Taide on osa arkiympäristöä, niin myös<br />
Kaarinassa. Milloin viimeksi olet pysähtynyt<br />
<strong>kaupungin</strong> julkisen taiteen äärelle? Nyt se on<br />
helppoa: nappaa mukaasi tämä lehti tai sen<br />
sähköinen versio osoitteessa www.issuu.com/<br />
kaarinan_kaupunki, ja seuraa vinkkejämme<br />
<strong>kaupungin</strong> taideaarteiden löytämiseksi.<br />
Nautinnollisia hetkiä taiteen parissa!<br />
<strong>Kaarinan</strong> keskustan<br />
ulkotaideteokset<br />
PYHÄN Katariinan patsas - tai Kaarina-neito<br />
- sijaitsee Kaarina-talon<br />
viereisessä puistossa, joka on nimetty<br />
patsaan mukaan. Pyhä Katariina<br />
viittaa marttyyri Katariina<br />
Aleksandrialaiseen. Kaarina on saanut<br />
nimensä <strong>Kaarinan</strong> pitäjän alkuperäisestä<br />
kirkosta eli 1290-luvulla<br />
rakennetusta Nummen Pyhän Katariinan<br />
kirkosta. Kirkko mainitaan<br />
asiakirjoissa jo vuonna 1309, jota pidetään<br />
<strong>Kaarinan</strong> kunnan perustamisvuotena.<br />
Pyhän Katariinan patsaan on<br />
veistänyt latvialainen taiteilija Viktors<br />
Suskevics, jolla on vahva tuntemus<br />
keskiaikaisesta kulttuurista<br />
ja joka on saanut innoituksen teokseensa<br />
vieraillessaan Varsinais-<br />
Suomessa taideleirillä 1990-luvun<br />
alkupuolella. Veistos on työstetty<br />
Vehmaan punaisesta graniitista<br />
Voivalassa <strong>kaupungin</strong> varastolla.<br />
Se on ensimmäinen <strong>kaupungin</strong> tilaama<br />
patsas, ja pystytetty vuonna<br />
1998.<br />
SAMAISESSA Pyhän Katariinan<br />
puistossa on Kaarina Stonehenge<br />
–tilataidekokonaisuus. Sen on<br />
suunnitellut taiteilija Paula Suominen<br />
vuonna 1996. Stonehenge -kivipihan<br />
ideana on hakea kontrastia<br />
tien hallitsemaan maisemaan<br />
ja luoda mentaalisia yhteyksiä<br />
luontoon ja luonnolliseen maisemaan.<br />
Taiteilijan mukaan tavoitteena<br />
on ollut muodostaa rakennuksista<br />
avautuva katselupiha, joka on<br />
myös käytännöllinen kulkupiha ja<br />
hengailu<strong>paikka</strong> eri puolilta tuleville<br />
jalankulkijoille. Se toimii kaikkina<br />
vuodenaikoina ja on luonnonkivimateriaalisena<br />
kestävä.<br />
TIINA Vainion Polut-teos (v. 2021) sijaitsee<br />
Valkeavuoren liikuntahallin<br />
ikkunassa parkkipaikan ja sisääntulon<br />
läheisyydessä, jossa liikkuu<br />
paljon ihmisiä ja jossa se on monien<br />
koettavana. Polut-teos rakentuu<br />
liikuntahallin katsomon suuressa<br />
ikkunassa ja tanssisalin pienemmässä<br />
ikkunassa olevista kuvioista.<br />
Kuviot on teipattu ikkunalaseihin<br />
ulkopuolelle. Kellansävyiset<br />
värit luovat harmonisen kokonaisuuden<br />
rakennuksen ulkokuoren<br />
värimaailman kanssa. Sisäpuolelta<br />
katsottaessa teippi on vaalean<br />
hopeinen.<br />
PEHTORINKADULLA Hovirinnan<br />
koulua vastapäätä sijaitsee Tiklimuraali,<br />
jonka on suunnitellut<br />
Leena Koulu. Tikli on ollut <strong>Kaarinan</strong><br />
nimikkolintu vuodesta 1997.<br />
Muraali valmistui syksyllä 2018, ja<br />
sen toteuttivat Turun Ammattiopistosäätiön<br />
maalausopiskelijat<br />
kaarinalaisen opettajansa Juuso<br />
Ranteen johdolla.<br />
KAARINAN Hovirinnassa sijaitsevan<br />
puistomuuntamon taideteos<br />
Merenvihreä muodostuu kuvakaappauksista<br />
videoilta, joita Lilli<br />
Haapala on kuvannut Saaristomerellä<br />
vuonna 2020. Kuvat herättävät<br />
pohtimaan mennyttä ja tulevaa:<br />
merenpohjan sijaintia tulevaisuudessa<br />
ja menneessä. Kuinka<br />
paljon meren pinta tulee nousemaan?<br />
Entä miltä juuri tuo kohta<br />
Kaarinasta on mahtanut näyttää<br />
aikoja sitten?<br />
Paula Suominen: Kaarina Stonehenge<br />
(Lautakunnankatu 1, Kaarina)<br />
Tiina Vainio: Polut<br />
(Veitenmäentie 29, Kaarina)<br />
TAITELIJA Jukka Hakasen merenrantaniittymuraali<br />
sijaitsee <strong>Kaarinan</strong><br />
torin reunalle vuonna 2020 rakennetun<br />
kerrostalon parkkihallin<br />
kahdella ulkoseinällä. Tummanharmaissa<br />
maalauksissa on kuvattuina<br />
niittykasveja, kuten päivänkakkaroita,<br />
poimulehtiä ja <strong>Kaarinan</strong> nimikkokasvia<br />
keltavuokkoa. Lisäksi<br />
muraaleista löytyvät <strong>Kaarinan</strong> nimikkolintu<br />
tikli sekä peippoja.<br />
Piispanristi ja<br />
Lemunniemi<br />
VUONNA 2020 Hartwallin vanha panimotehdas<br />
Piispanristillä sai aivan<br />
uuden ilmeen, kun rakennuksen<br />
ulkokuoreen ilmestyi 835 neliömetrin<br />
taideteos. Puuväri-akvarellimaalauksesta<br />
ja vedenalaisista<br />
valokuvista yhdistelty teos verhoaa<br />
rakennuksen koillisjulkisivun. Veden<br />
väreissä aaltoilevan julkisivun<br />
helmenä on luonnollisen kokoinen<br />
sinivalas. Big Blue -taideteosta katsoessaan<br />
voi lähes kuvitella olevansa<br />
meren pohjassa. Pimeällä tornin<br />
pinta valaistaan niin, että se muistuttaa<br />
elävää vettä.<br />
LEMUN taistelun tapahtumat liittyvät<br />
Suomen sotaan, joka käytiin<br />
Ruotsin ja Venäjän välillä 1808–1809<br />
<strong>Kaarinan</strong> Lemunniemessä. Vänrikki<br />
Stoolin tarinoissakin mainittu<br />
taistelu alkoi ruotsalaisjoukkojen
Change language