Kaarinan kaupungin Paras paikka -asukaslehti, maaliskuu 2021

More documents

Info

14 KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2021 HAUSKA TAVATA Monipuolisia palveluita erilaisiin arjen tarpeisiin Elina Heikkilä on työskennellyt sivistysjohtajana Kaarinassa vuodesta 2014. Tehtävässään Elina johtaa palvelualuetta, joka vastaa varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja vapaa-ajan palveluiden järjestämisestä Kaarinassa. Palvelualueen tavoitteena on olla paras paikka oppia, kasvaa ja kehittyä. SIVISTYSPALVELUT tarjoavat lapsiperheiden tarpeita palvelevia varhaiskasvatuspalveluita niin päiväkodeissa, perhepäivähoidossa kuin leikkipuistotoiminnassa. Perusopetusta järjestetään 10 eri koulussa ja lukiokoulutusta tarjotaan sekä nuorille että aikuisille. – Kirjastopalveluita saa useammasta eri toimipisteestä, erityisen ylpeyden aihe on upea Kaarinatalo vaihtuvine näyttelyineen. Kulttuuripalvelut järjestää laajasti erilaisia tapahtumia, Elina kertoo. Nuorisopalveluissa tuetaan nuorten kasvua ja kehitystä monin tavoin niin nuorisotiloilla kuin nuorten pariin eri tavoin jalkautumalla. Kansalaisopisto taas tarjoaa laajan kattauksen kuntalaisten hyvinvointia tukevaa toimintaa kaiken ikäisille kaarinalaisille. – Tavoitteemme on vaatimattomasti olla paras paikka oppia, kasvaa ja kehittyä. Palveluita erilaisiin tarpeisiin – hyvinvointia edistäen Palvelutarjontaa pyritään kohdentamaan mahdollisimman hyvin erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen osalta osalle perheistä riittää se, että lapsi tulee puistoon ohjattuun toimintaan yhtenä tai useampana päivänä viikossa. Toisessa ääripäässä on vuorohoidon tarpeessa oleva perhe, jossa lapselle tarvitaan varhaiskasvatusta useamman vuorokauden yhtämittaiseksi jaksoksi kerrallaan. – Hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan keskeisimmistä tehtävistä. Meillä sivistyspalveluissa pitkän tähtäimen tavoitteet nivoutuvat monilta osin sen teeman ympärille. Koen, että mitä tahansa teemmekin, linkittyy se kuntalaisten hyvinvointiin. Kuntalaisten arkea tukevat, läheltä saatavat, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla kuntalaisten tarpeita tukevat palvelut on kaiken toimintamme ydin. Monipuolisia tehtäviä ja yhteistyötä Elinan työviikot ovat varsin vaihtelevia, mikä tekeekin hänen tehtävästään varsin mielenkiintoisen. – Suuri osa ajasta kuluu palavereissa eri kokoonpanoilla. Työ on hyvin pitkälti tiimityötä – ilman ympärilläni olevia ammattilaisia en tulisi toimeen. Työviikot alkavat yleensä erillisillä ajankohtaispalavereilla kaupunginjohtajan ja kunkin vastuualuejohtajan kanssa. Niissä käymme läpi päivänpolttavia asioita ja vaihdamme ajatuksia. – Maaliskuun ensimmäiseen viikkoon mahtui erityisesti ajankohtaiseen koronatilanteeseen liittyviä asioita, mutta myös mm. seudullisen yhteistyön pohdintaa, tilinpäätöksen valmistelua, palvelualueen tietosuoja-asioiden pohdintaa, koulurakentamiseen liittyviä erityiskysymyksiä sekä henkilöstöasioita. Maanantaina olin kaupunginhallituksen iltakoulussa kertomassa oppivelvollisuuden laajentamisen kustannusvaikutuksista kaupungin talouteen, Elina luettelee. Yhteistyötä ja valintoja Sivistysjohtajan mielestä hänen työssään on parasta sen monipuolisuus ja se, että työtä saa tehdä yhdessä monien hyvien tyyppien kanssa. – Yhtenä hetkenä saan olla mukana pohtimassa tulevaisuuden koulurakentamista, toisena taas hahmottelemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä vuotuisia painopisteitä. Tiedän, että työllämme on iso merkitys kaarinalaisten hyvinvoinnin kannalta. Haastavinta työssä on varmaankin ajan puute. – Asiat, joiden edistämisen näemme paikallisesti tärkeänä, eivät välttämättä etene muiden syiden vuoksi. Saamme työllemme paljon ohjausta ulkoa, vaikkapa maan hallituksen linjausten tai uudistuvan lainsäädännön myötä. Niiden toteuttaminen ja toimeenpano syö resursseja, eivätkä muutokset ole aina kunnan yksittäisen virkamiehen mielestä välttämättömiä. Toki myös rahalliset resurssit ovat rajalliset. Unelmatilanne olisi sellainen, jossa voisi panostaa huikean määrän lisätyöpanosta erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden varhaiseen tukeen. – Koska se ei ole realismia, on meidän edettävä harkituin pienin askelin ja tehtävä valintoja. Meidän tulisi kyetä ennustamaan etukä- teen se, mitä merkitystä jollakin nykyhetkessä tekemällämme työllä voi tulevaisuudessa olla. Tutkitun tiedon hyödyntäminen on tärkeää, mutta eri vaikutusten ennustaminen on hankalaa. Kasvua ja kehittämistä Elina pitää erityisen hienona asiana sitä, että Kaarina kasvaa maanlaajuisillakin mittareilla hurjaa vauhtia. – Samalla olemme toki sen haasteen edessä, että palvelumme pysyvät kasvun mukana. Olemme kuitenkin tehneet asioita oikein, kun houkuttelemme uusia asukkaita vuodesta toiseen. Tästä kuuluu kiitos niin kaupungin työntekijöille kuin päätöksentekijöillekin. Kiitos kuitenkin kuuluu erityisesti niille työntekijöille, jotka kohtaavat kuntalaiset arjessa ja tekevät päivittäin työtä heidän hyvinvointinsa eteen. Lapsiperheen äidille sujuvat ja turvalliset palvelut ovat myös oman arjen tärkeä kulmakivi: – Olen itse kaarinalainen ja viiden lapsen äiti. Joka kerta viedessäni pientä lastani päiväkotiin en voi olla ihailematta sitä kohtaamista, jonka päiväkodissa saamme. Luovutan yhden kalleimmista aarteistani toisten huomaan ja koen, miten sekä minut että lapseni otetaan vastaan arvostaen ja lämmöllä. Tiedän, että hän on hyvissä käsissä. En tiedä mitä enemmän voisin saada. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2021 15 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on iso palapeli Petra Kaukoranta Relaxion Oy:stä haastatteli hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroista. PETRA: Kerro vapaasti työnkuvastasi, mitä se pitää sisällään? Mitä toimessasi teet ja mitkä ovat vastuualueesi? HANNA: Minun vastuulleni kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaupungissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö on osana kaupungin kanslia- ja viestintäpalveluja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on erittäin laaja kokonaisuus. Voisi sanoa, että joka hetki joku edistää kuntalaisten hyvinvointia tässä kaupungissa. NÄEN hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen todella laajasti. Hyvä esimerkki työnkuvastani on se, että viime perjantain neljä palaveriani, joista kaksi ensimmäistä sisälsivät ilmasto-ohjelmaan liittyvää suunnittelua ja nuorten ehkäisevän päihdetyön varhaiseen puuttumiseen liittyvän kyselyn täyttämistä. Sitä seurasi ravitsemukseen liittyvä palaveri, ja viimeisessä käsiteltiin nuorisovaltuustovaaleja. Eli aika laidasta laitaan mennään! PETRA: Eli sinun työhösi liittyvät periaatteessa kaikki ikäryhmät ja kaikki terveyden- ja hyvinvointiin liittyvä. Kuuluuko sinun vastuualueeseesi myös liikuntatoimi? HANNA: Liikuntatoimi on yhtä lailla osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mutta ei kuulu hallinnollisesti omaan vastuualueeseeni. PETRA: Miten sinä linkityt näihin muihin hyvinvointialoihin? Jos miettii vaikka ihmisen toimintakyvyn ylläpitoa? HANNA: Jos miettii toimintakyvyn edistämistä, siihen lukeutuu paitsi liikkumista ja hyvää ravitsemusta, myös esimerkiksi hyvin hiekoitetut kulkuväylät, jotta liikkuminen kaupungissa on turvallista, eikä tarvitse pelätä kaatumista. Kaupungin tekniset palvelut hoitaa juuri kulkuväylien hiekoittamista sekä liikunta- ja ravintopalveluita. Hyvän toimintakyvyn edistäminen onkin yhdistelmä eri palveluja vastuualueita. Minun tehtäväni on niitä kokoava, ja pohdin, mitä voimme tehdä yhdessä, jotta kuntalaisten toimintakyky olisi parempi. PETRA: Ovatko sinun yhteistyötahosi kunnan sisällä yksiköiden esimiehet? HANNA: Hekin. PETRA: Tietysti myös ne, jotka kentällä tekevät töitä? HANNA: Olen jollain tavalla kaikkien kanssa tekemisissä. PETRA: Aika laaja toimenkuva. HANNA: Kyllä! PETRA: Kuinka paljon työajastasi käytät asioiden kehittämiseen, ja kuinka paljon on vain toimeksipanoa, osaatko sanoa prosenteissa? HANNA: Toimeenpano tapahtuu oikeastaan aina palvelualueella ja siellä missä palvelut tuotetaan. Luotan siihen, että siellä on oikeat asiantuntijat tekemässä ja paras osaaminen työhön. Omassa työssäni olen pyrkinyt siihen, että tieto ohjaa sitä mitä tehdään. Itse asiassa päätehtäväni liittyy tiedon keräämiseen ja tuottamiseen. Täytyy hahmottaa kokonaisuus, jotta pystyy tekemään päätelmiä, mitä kannattaa tehdä. Olen esimerkiksi tänään käyttänyt paljon aikaa hyvinvointikertomuksen tekemiseen päättyvän valtuustokauden ajalta. PETRA: Kuinka paljon sinulle tulee suoraan palautetta Kaarinan asukkailta näistä asioista, vai tulevatko palautteet toimialueille? HANNA: Kyllä osittain kuntalaiset ovat yhteydessä suoraankin, mutta enemmän palautetta menee suoraan toimialueille. PETRA: Istutko valtuustokäsittelyissä? HANNA: Osallistun niihin tarvittaessa. Valtuusto käsittelee muun muassa hyvinvointikertomuksen. Tämä hyvinvointikertomus on teh- Voisi sanoa, että joka hetki joku edistää kuntalaisten hyvinvointia tässä kaupungissa. ty laajemmin, koska valtuustokausi vaihtuu. Se esitellään kaikissa lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Hyvinvointikertomuksen pohjalta on tarkoitus asettaa tulevia suuntaviivoja, mitkä ovat painopisteet ja tavoitteet, ja mitä pitää jatkossa erityisesti huomioida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toki pitkäntähtäimen suunnitelmat elävät vuosittain. Tänä vuonna tehdään näitä toimenpiteitä ja seuraavana vuonna jotain muuta. PETRA: Mistä asukkaat saavat parhaiten tietoa näistä isoista linjoista, ja mitä toteutetaan käytännössä? Tuleeko se nettisivuille vai lehteen? HANNA: Sekä että. Juuri edellisessä asukaslehdessä oli teemana hyvinvoinnin edistäminen, ja siinä oli kivasti koottuna ja käytännönläheisesti mitä on meneillään. PETRA: Mitkä ovat suurimmat haasteesi? HANNA: Aika vaikea kysymys, varmaan yhteistyö. Sitä voisi aina tehdä jollain toisella tavalla tai enemmän tai innovatiivisemmin. Varmaan viestintä myös. PETRA: Miten itse koet yhteistyön. Puhutko kunnan sisäisestä yhteistyöstä vai mahdollisesti yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa Kaarinan kaupungissa, vai mikä on haasteellisinta? HANNA: Se, että kaikki tunnistavat yhteistyössä sen oman roolinsa. Esimerkiksi jos edistetään liikkumista, niin jokainen palvelualue ja yksikkö tunnistaisi sieltä sen oman pienen tai isomman palasen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. En tarkoita yhteistyöllä ihmisten välisiä haasteita, vaan enem- mänkin sitä, että palaset loksahtavat yhteen. PETRA: Miten me yrittäjät voimme tulla esille parhaiten? Onko sinulla tästä näkemyksiä? HANNA: Tämä on varmaan sitä yhteistyön haastetta, jotta jokainen pala loksahtaisi kohti yhteistä tavoitetta. Yleismaailmallinen ongelma, mutta voitettavissa. PETRA: Asukkailla on eri taloudellinen tausta. Toisilla on mahdollisuus hankkia palveluita itse, mutta toisilla sitä mahdollisuutta ei ole. Koetko sinä, että näet työssäsi eriarvoisuutta? HANNA: Taloudelliset lähtökohdat ovat erilaisia. On selvää, että joka kaupungissa on myös niitä, joilla on vähemmän mahdollisuuksia taloudellisesti. Täällä on kuitenkin ison kaupungin etu palvella kaikkia. PETRA: Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää hyvinvoinnin ja terveyden asioissa. HANNA: Kyllä, ennaltaehkäisevä työ on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, eikä silloin olla vielä ihan niin vaikeiden asioiden äärellä. PETRA: Mitä tiedät yrityksestäni? HANNA: Kävin tutustumassa teidän sivuihinne. Ja totesin, että tarvitsisin kaikkia palveluja itse! Teen etätyötä ja hartiat ovat jumissa koneella istumisesta. Olen myös kuullut paljon yrityksestänne ja toiminnastanne, ja mielenterveysviikon yhteydessä tulitte viimeksi esille. Onko jotain, mitä itse haluaisit tuoda esille? PETRA: Olen tehnyt myös Kaarinan kaupungille hyvinvointipalveluja. Näen itse, että hankintamallit ovat raskaita ja kaikilla pienyrittäjillä ei ole resursseja osallistua niihin, eikä ole aikaakaan seurata sitä puolta. Paljon joustavampi malli olisi pienhankintamalli. YHTEISTYÖ yrittäjien välillä pitäisi saada sujuvaksi niin, että pienyrittäjien olisi kannattavaa tehdä osana suurta palveluverkostoa kaikkensa kuntalaisten eteen. Uskon siihen, että asiat saataisiin toimimaan, kun voimat yhdistetään. Toivoisin, että kaikki, joita se koskee, esimerkiksi omaishoidon palvelut, siivouspalvelut ja kaikki ne pienet yrittäjät, jotka tekevät töitä sen eteen, että kuntalaiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään kotona, yhdistyisivät, olisi ns. yhteinen maali. Laitoshoidon järjestäminen on kunnalle kallista. HAASTATTELUN TOTEUTTI KAARINAN KEHITYS OY YRITTÄJÄN VIERAANA
Page 1 and 2: 2/2021 Paras paikka. Kaarinan kaupu
Page 3 and 4: KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/20
Page 13: KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/20

Kaarinan kaupungin Paras paikka -asukaslehti, maaliskuu 2021

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?