Kauppahuone - Turun Työnantajain Yhdistys Ry
Kauppahuone - Turun Työnantajain Yhdistys Ry
Kauppahuone - Turun Työnantajain Yhdistys Ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Kauppahuone</strong><br />
www.turunkauppahuone.com<br />
LÄNSI-SUOMEN TALOUSALUEIDEN YRITYSELÄMÄN YKKÖSLEHTI 3–4/2007
<strong>Kauppahuone</strong> 2<br />
PAREMPIEN VUOTEIDEN ERIKOISLIIKE JOKIRANNASSA<br />
Linnankatu 37, 20100 Turku, avoinna ark. 10-18, la 10-14<br />
P. 251 2274 www.unimaailma.com<br />
Puistokadun ja Linnankadun kulmaus, hyvät p-tilat Linnankadulla
<strong>Kauppahuone</strong><br />
Julkaisija<br />
<strong>Turun</strong> <strong>Työnantajain</strong> <strong>Yhdistys</strong> r.y.<br />
Jarrumiehenkatu 7, 20100 Turku<br />
Puh. (02) 253 4530<br />
Fax (02) 253 4083<br />
info@turuntay.fi<br />
www.turunkauppahuone.com<br />
Päätoimittaja<br />
Sakari Loukola<br />
Puh. (02) 253 4530<br />
Gsm 0500 112 251<br />
kotosaku@luukku.com<br />
sakari.loukola@turuntay.fi<br />
Toimitussihteeri<br />
Veikko Salminen<br />
Puh. (02) 412 5500<br />
Fax (02) 469 1291<br />
Gsm 0400 926 927<br />
tasopaino@co.inet.fi<br />
Toimitus<br />
Leo Immonen<br />
Gsm 040 558 5040<br />
leo.immonen@wippies.com<br />
Toimitusneuvosto<br />
Heikki Sippolainen<br />
Tuomo Eskola<br />
Leo Huttunen<br />
Ilmoitusmyynti<br />
Juhani Hörtsänä<br />
Gsm 050 555ä3022<br />
Veikko Partanen<br />
Gsm 0400 311 575<br />
turun.lahikustannus@pp.inet.fi<br />
Tarmo Mattila<br />
Gsm 040 720 5100<br />
tarmo.mattila@pp.inet.fi<br />
Paula Sieppi<br />
Gsm 044 260 9917<br />
paula_sieppi@hotmail.com<br />
Painopaikka<br />
Kaarinan Tasopaino Oy<br />
Rakentajantie 30,<br />
20780 Kaarina<br />
Puh. (02) 412ä5500<br />
Fax (02) 469ä1291<br />
tasopaino@co.inet.fi<br />
www.tasopaino.com<br />
<strong>Kauppahuone</strong>-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen<br />
kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta.<br />
Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan<br />
Sanomalehtien Liiton hyväksymiä ilmoitusten<br />
julkaisusääntöjä. Lehden suurin vastuu ilmoitusten<br />
julkaisemisessa on ilmoituksen hinta. Lehti<br />
ei vastaa ilmoituksen poisjäämisestä aiheutuneesta<br />
vahingosta.<br />
Seuraava lehti<br />
ilmestyy viikolla 8<br />
ISSN 1458-1574<br />
Tässä lehdessä:<br />
Liikenneministeri<br />
Anu Vehviläinen<br />
Rekkaparkki Rekkaparkki valmistuu<br />
valmistuu<br />
ministerin ministerin lupauksen<br />
lupauksen<br />
mukaan mukaan vuoden vuoden päästä<br />
päästä<br />
Professori Paavo Okko<br />
sivut 22 -23<br />
sivu 7<br />
VVahvatkin a h v a t k i n<br />
yyritykset r i t y k s e t<br />
jjoutuvat o u t u v a t<br />
uuusiutumaan u s i u t u m a a n<br />
Valtionvarainministeri<br />
Jyrki Katainen<br />
Leo Immonen<br />
sivu 13<br />
Uusi dieselvero<br />
tuhoisa koko<br />
yritystoiminnalle<br />
sivut 16-17<br />
Pietarilla on<br />
oma toleranssiohjelma<br />
Veikko Salminen
<strong>Kauppahuone</strong> 4
Syksy<br />
2007<br />
5<br />
Hallitus on suunnittelemassa<br />
verouudistuksia. Perintöverouudistus<br />
on varmasti<br />
aiheellinen, mutta<br />
onko se tasapuolinen. Ottaako se<br />
huomioon palkkatuloilla hankitun<br />
omaisuuden siirron perikunnalle?<br />
Suosiiko se vain jo vähintään kertaalleen<br />
perityn omaisuuden verotonta<br />
siirtymistä ja siihen perustuvan<br />
ammatinharjoittajan perintöä?<br />
Avoimia kysymyksiä suunnitellussa<br />
laissa on useita. Pari esimerkkiä:<br />
Jos perijä myy omaisuuden välittömästi<br />
edelleen, mikä on verottoman<br />
perinnön myyjälle syntyneen ansiottoman<br />
arvon nousun verokohtelu?<br />
Entä millainen on kuolemantapauksessa<br />
jälkeen jäävälle puolisolle<br />
siirtyvän omaisuuden kuten asunnon<br />
puolikkaan verokohtelu? Yleensähän<br />
asuntovelka maksetaan yhteisesti<br />
jo kertaalleen verotetun ansiotulon<br />
verovelvolliselle käteen jäävästä<br />
osasta.<br />
Miten verotus tulevaisuudessa<br />
huomioi inflaation vaikutuksen. Viimeisen<br />
kahdenkymmenen vuoden<br />
aikana rahan ostovoima on nimellisarvoltaan<br />
heikentynyt noin 3/4!<br />
Kesämökki maksoi silloin euroiksi<br />
muutettuna esimerkiksi 25.000. Jotta<br />
saisi edes ostohinnan arvon takaisin,<br />
siitä pitäisi nyt saada, rahan<br />
arvon heikentymisestä johtuen,<br />
100.000 euroa. Jos se sillä hinnalla<br />
myydään, verottaja katsoo omistajan<br />
”tienanneen” 75.000 euroa.<br />
Siitä maksaa myyjä veroa pahimmassa<br />
tapauksessa runsaat 20.000<br />
euroa. Eli kesämökin myynti on aiheuttanut<br />
hänelle selvää tappiota.<br />
Entä eläkeläisten verotuksen oikaiseminen.<br />
Aikanaan sovittiin, että<br />
eläkkeitä korjataan suunnilleen samaan<br />
tahtiin palkkakehityksen kanssa.<br />
Punavihreitten hallituksien aikana<br />
tästä on luovuttu. Eläkeindeksiä<br />
on viimeisten vuosien aikana korotettu<br />
0,0 prosentista (vv. 2005-2006)<br />
enimmillään 2,0 % prosenttia (vv.<br />
1998-1999). Eihän nämä korotukset<br />
vastaa edes reaali-inflaation<br />
nousua! Eläkeläiset joutuvat vieläpä<br />
kaiken aikaa maksamaan eläkkeistään<br />
palkannauttijoita korkeamman<br />
veron!<br />
Toistan joskus aikaisemmin esittämäni:<br />
Ennen kuin Te kansanedus-<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
tajat, eli Suomen kansan palvelijoikseen<br />
valitsemat rengit ja piiat päätätte<br />
korotella omia ja ministeriöittenne<br />
virkailijoitten eli pikkurenkien<br />
ja pikkupiikojen palkkoja ja kulukorvauksia<br />
ynnä muita luontaisetuja,<br />
menkää ensin kysymään niiltä, jotka<br />
sen jaettavan ovat tehneet, olisiko<br />
heillä mahdollisesti oikeus myös<br />
osallistua sen kakun jakoon!<br />
Tämä<br />
lienee selkokielistä<br />
tekstiä! Elletteymmärrä,kysykääSuomenraskaastiverottamaltannekansalta.<br />
Viimeisen 20<br />
vuoden aikana<br />
rahan ostovoima<br />
on nimellisarvoltaan<br />
heikentynyt noin<br />
3/4!<br />
Vielä erikseen ja erityisesti <strong>Turun</strong><br />
kaupungin liikennekulttuurista päättäville:<br />
Pankaa kaikki parkkiautomaatit<br />
toimimaan kaikilla kolikoilla<br />
20 sentistä ylöspäin. Armahtakaa<br />
myös meitä, joitten on pakko olla<br />
työssä tai asioida keskustassa jatkuvasti<br />
nousevilta parkkimaksuilta. Eli<br />
lopettakaa autoilijain ryöstö!<br />
Antakaa rautatieaseman luota<br />
saakka alkavan jonon kääntyä kahdelta<br />
kaistalta alikulkusillan alitse<br />
menevälle Naantalin tielle! Ja antakaa<br />
moottoriliikennetien jatkua suoraan<br />
kaksikaistaisena myös Raision<br />
moottoritielle!<br />
Vähentäkää kolareita ja autojen<br />
rikkoontumisia lopettamalla suorien<br />
katujen keskelle rakentamanne ruuhkauttavat<br />
liikenteenjakajarampit!<br />
Käyttäkää muita hidasteita, jos tarkoituksenne<br />
on suojella jalankulkijoita!<br />
Ja ennen kaikkea: Koska saatte<br />
korkeat kokouspalkkionne meiltä veronmaksajilta,<br />
tehkää järkeviä, joustavia<br />
liikenneratkaisuja.<br />
Marraskuu 2007<br />
Sakari Loukola
<strong>Kauppahuone</strong> 6<br />
Laajenna liiketoimintaasi yritysostoin<br />
Suomen Yrityskaupat on omistajanvaihdosten markkinajohtaja, aidosti<br />
valtakunnallinen ja yksityinen yritys. Kaikki kohteemme ovat asiantuntijoidemme<br />
analysoimia. Niihin tutustuminen on ostajille maksutonta ja<br />
luottamuksellista.<br />
Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin:<br />
Konepaja 860 000<br />
Alumiinipokien valmistus 1 000 000<br />
Puunjalostus 900 000<br />
Kiviveistämö 120 000<br />
Vesiteknisten laitteiden valmistus ja maahantuonti 475 000<br />
Rakennussaneeraukset ja puhdistustyöt 270 000<br />
40 % osuus teollisuusyrityksestä 190 000<br />
Konepaja 180 000<br />
Paloturvallisuusmyynti ja -huolto 240 000<br />
Jalometallituotanto 610 € / osake<br />
Vaneriset pakkaustuotteet 295 000<br />
Traktoreiden merkkihuoltoliike 160 000<br />
Rakennusalan henkilöstö ja urakointipalvelut 50 € / osake<br />
Rakennussaneeraus 380 000<br />
Konepaja<br />
Toimipisteet:<br />
Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Pori,<br />
Mikkeli, Kuopio, Kajaani<br />
Puhelin 0101 2864 000<br />
350 000<br />
Kupari- ja messinkipuolivalmisteet<br />
maan suurimmista jälleenmyyntivarastoista<br />
Helsingissä, Turussa ja Tampereella<br />
HELSINGIN RAUTA OY<br />
Juhana Herttuan puistokatu 16, 20100 TURKU<br />
puh: 02 - 2535 400, fax: 02 - 2304 232
7<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
Rekkaparkki valmistuu ministerin<br />
lupauksen mukaan vuoden päästä<br />
<strong>Kauppahuone</strong>-lehti kysyy itärajan<br />
jonoista liikenneministeri<br />
Anu Vehviläiseltä.<br />
Itärajan rekkaliikenteen jopa<br />
50 km:n mittaiset jonot aiheuttavat<br />
laajaa ympäristöhaittaa<br />
ja merkittäviä kustannuksia<br />
kuljetusliikkeille. Kuljetussektorin<br />
edustajat väittävät<br />
ongelmien johtuvan ensisijaisesti<br />
venäläisten tullimuodollisuuksienbyrokratiasta.<br />
Parkkipaikkojen rakentaminen<br />
on oireiden parantamista.<br />
Mitä mahdollisuuksia<br />
Suomella on ”auttaa” venäläisiä<br />
järkevän ratkaisun<br />
löytämiseksi?<br />
Vuoden päästä valmistuvalla<br />
1000 auton rekkaparkilla hoidetaan<br />
seurauksia eli jonoja.<br />
Jonot johtuvat ensisijaisesti<br />
Venäjän raja- ja tulliviranomaisten<br />
riittämättömästä käsittelykapasiteetista<br />
suhteessa<br />
kasvaviin kuljetusmääriin.<br />
Nopea kasvu on luonut kestämättömän<br />
tilanteen Kaakkois-<br />
Suomeen liikkenneturvallisuuden,<br />
ihmisten asuinympäristön<br />
ja ympäristön näkökulmista.<br />
Sekä viranomaiset että päättäjät<br />
tekevät koko ajan yhteistyötä<br />
venäläisten osapuolten<br />
kanssa rajan vetävyyden parantamiseksi.<br />
Tärkeintä olisi,<br />
että venäläiset panisivat toimeen<br />
päätöksen vähentää rajalla<br />
toimivia viranomaistehtäviään<br />
seitsemästä kahteen.<br />
Parhaiten rajan sujuvuutta<br />
voidaan nopeuttaa siirtymällä<br />
ns. sähköiseen tullausjärjestelmään.<br />
Asia on vireillä EU:n<br />
ja Venäjän välillä ja Suomi<br />
tekee kaikkensa vauhdittaakseen<br />
järjestelmän käyttöön<br />
ottoa. On arvioitu, että järjestelmä<br />
olisi käytössä aikaisintaan<br />
vuonna 2009.<br />
Rekkaparkkia ei ole tarkoitus<br />
rakentaa tyhjänpantiksi.<br />
Mikäli sille ei ole käyttöä<br />
muutaman vuoden päästä,<br />
voidaan se ottaa esimerkiksi<br />
logistiikkatarpeiden käyttöön.<br />
Liikenneministeri<br />
Anu Vehviläinen
<strong>Kauppahuone</strong> 8<br />
Reino Koskinen<br />
Uhrataanko autoilun alttarille<br />
liikaa ihmishenkiä?<br />
Berkeleyn yliopiston professori<br />
maalaili opiskelijoilleen<br />
unelmaa maailmasta,<br />
joka saavutettaisiin<br />
teknisellä innovaatiolla,<br />
joka toteutuessaan vaatisi<br />
käyttäjiltään uhrin:<br />
50 000 ihmishenkeä pitäisi<br />
vuosittain uhrata tekniikan<br />
alttarille, mikäli haluttaisiin<br />
tämä ihmekapistus<br />
käyttöön. Professori<br />
oli kaunopuheisesti kätkenyt<br />
auton unelmaksi, jota<br />
opiskelijat haltioissaan<br />
halusivat itselleen. Uhreista<br />
kuultuaan vain itsekkäimmät<br />
olivat enää haltioissaan.<br />
Professori kertoi selväkielellä<br />
ihmiskunnan käytössä jo olevasta<br />
ja uhrinsa vaativasta keksinnöstä.<br />
Polttomoottoriauto,<br />
50 000 uhria vuodessa vaativa<br />
unelma, on sen nimi. Amerikkalaisen<br />
käsityksen mukaan professori<br />
puhui tietenkin amerikkalaisista<br />
uhreista. Tänä päivänä<br />
joka seitsemästoista sekunti<br />
kuolee ihminen liikenneonnettomuudessa<br />
välittömästi ja saamiensa<br />
vammojen seurauksena<br />
myöhemmässä vaiheessa kuolee<br />
vuosittain yhteensä yli 5 miljoonaa<br />
ihmistä. Lento- ja laivaliikenteen<br />
uhrit ovat vain murtoosa<br />
tieliikenteen uhreista.<br />
Poikkeuksellinen<br />
kehityssuunta<br />
Yleismaailmallinen tendenssi<br />
liikennekuolemissa on laskeva.<br />
Suomessa tilanne on kuluvana<br />
vuonna täysin päinvastainen.<br />
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet<br />
voidaan karkeasti jakaa<br />
kolmeen luokkaan. Yleismaailmallisesti<br />
alkoholi tappaa<br />
eniten liikenteessä. Toinen<br />
tappava tekijä on vauhti. Kolmas<br />
tekijä on täysin järjetön<br />
ajokäyttäytyminen, muu kuin<br />
päihtyneenä ajo tai ylinopeus.<br />
Jatkuvasti kasvava ongelma liikenteessä<br />
on nuoret kuljettajat.<br />
Meilläkin yleistyvät mopoautot<br />
ja mönkijät ovat varsinainen<br />
uhka. Todelliset ajurit sanovat,<br />
että kun katuvalot ja ki-<br />
vitalot loppuvat teiden varsilta,<br />
loppuvat myös tavallisen autoilijan<br />
kyvyt selvitä liikenteestä.<br />
Asiassa saattaa olla perää. Moottoriteillä<br />
hurjastellaan täysin<br />
päättömästi ja ajetaan sillä kaistalla,<br />
joka sattuu olemaan vapaana.<br />
Yleensä sen jälkeen kun on<br />
hetki ajettu moottoritien jälkeistä<br />
valta- tai kantatietä, edellä kuvattujen<br />
hurjastelijoiden takavalot<br />
alkavat näkyä. Aikoinaan sanottiin,<br />
että Valio oli Suomen<br />
suurin autokoulu, eikä huono ollutkaan.<br />
Jos selvisi maitoajossa<br />
kaikissa keleissä yleensä aamuhämärällä<br />
meijeriin tai sieltä tuhansiin<br />
pikku maitokauppoihin,<br />
oli yleensä varsin kelpo mies rekan<br />
tai linja-auton rattiin. Vähän<br />
hirvittää, kun parin vuoden<br />
päästä ammattikorkeakouluista<br />
astuvat ensimmäiset 18-vuotiaat<br />
paperitiikerit linja-auton<br />
rattiin.<br />
Autojen onnettomuustilastoissa<br />
pienet ja keskisuuret autot<br />
ovat vaarallisimpia. Isot kalliit<br />
loistoautot ovat turvallisimpia.<br />
Huolestuttavaa on, että<br />
Amerikassa kulovalkean tavoin<br />
lisääntyneet ja Suomessakin<br />
merkittävän markkinaosuuden<br />
saaneet SUV-autot ovat matkustajan<br />
kuolleisuusherkkyydessä<br />
pikkuautojen luokkaa, vaikka<br />
niihin luotetaan ja niillä ajetaan<br />
kuin ne takaisivat täysin riskittömän<br />
kyydin. Ruotsalaiset autot<br />
ovat turvallisuudessa edellä-<br />
kävijöitä, minkä seikan myös<br />
onnettomuustilastot osoittavat.<br />
Ikävää vain on, että suomalainen<br />
verotus pitää huolen siitä, että<br />
Suomessa ajetaan turvattomilla<br />
autoilla ja entistä enemmän Euroopasta<br />
uitetuilla suuripäästöisillä<br />
vanhoilla mersuilla ja bemareilla.<br />
Suomettumista?<br />
Huolestuttavia piirteitä suomalaisessa<br />
liikennekulttuurissa ovat<br />
lähes päivittäiset uutiset ammattikuljettajien<br />
korkeista alkoholipitoisuuksistarattijuoppoustapauksissa.<br />
Varsin usein uutisen<br />
kohde on venäläinen kuljettaja,<br />
joka kaluston uusiutumisesta<br />
huolimatta vielä ajaa huonokuntoisella<br />
autolla liikennesäännöistä<br />
piittaamatta kuluttaen<br />
suomalaista maantietä jättämättä<br />
senttiäkään korvaukseksi Suomen<br />
puolelle. Miksei tähän puututa?<br />
Syy on vähän sama kuin<br />
nuorten kuljettajien kohdalla.<br />
Liian paljon liian nuorena. On<br />
kivaa ajaa autolla lujaa, kun vanhemmat<br />
maksavat. On kiva olla<br />
ministeri ja tehdä mun omia juttuja,<br />
kun ei ymmärrä mitään<br />
niistä jutuista, joita pitäisi tehdä,<br />
ja kansa äänestää kumminkin.<br />
Talven kynnyksellä ei voi liikaa<br />
varoittaa teiden kunnon ja<br />
huonon talvikunnossapidon vaa-<br />
roista. Useat tiet ovat kuin harjakattoisia<br />
taloja. Kun lähdetään<br />
ohittamaan ja irrotetaan auto<br />
urista, harja linkoaa auton huomattavasti<br />
pidemmälle vasemmalle<br />
kuin kuljettaja on tarkoittanut.<br />
Nopea palautusyritys ja<br />
teillä yleisesti lilluva suolainen<br />
lumisohjo saattavat auton pyörimään,<br />
ja seuraavana päivänä<br />
aamiaispöydässä on taas ikävää<br />
luettavaa.<br />
Jokainen meistä on tavaton<br />
mestari autoasioissa, mutta siitä<br />
huolimatta kuolonuhrien määrä<br />
on tänä vuonna paljon korkeampi<br />
kuin viime vuonna. Euroopan<br />
unionin myötä meistä on tullut<br />
eurooppalaisia, mutta miksi niin<br />
sivistynyt ja mukava ihminen<br />
muuttuu täydelliseksi hirviöksi<br />
päästyään autonrattiin! Tipaton<br />
tammikuu on saavuttanut suuren<br />
suosion kansan keskuudessa.<br />
Voisiko olla myös käsimerkitön<br />
autonajo ja tarkoituksenmukainen<br />
kaista matkan päämäärän<br />
perusteella sallitulla nopeudella?<br />
Jätetään tarpeettomat paniikkijarrutukset<br />
linja-auton tai rekan<br />
ohituksen jälkeen. Ja linjaauton<br />
kuljettajatkin lähtevät pysäkiltä<br />
vasta, kun vilkulla on ilmoitettu<br />
lähdöstä. Ei auto ole<br />
henkisen tai fyysisen riittämättömyyden<br />
jatke vaan kulkuneuvo,<br />
jota oikein käsittelemällä voi<br />
kertoa monta positiivista asiaa<br />
itsestään!<br />
Vähän hirvittää, kun parin vuoden päästä ammattikorkeakouluista astuvat ensimmäiset 18-vuotiaat paperitiikerit<br />
linja-auton rattiin, kirjoittaa Reino Koskinen.
9<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
Yhdistyksen alkuajan hallituksen jäseniä: Puuseppämestari Hjalmar Lundén, hallituksen jäsen 1925-34 (vas.); tehtailija Frans Kuusinen, puheenjohtaja<br />
1924-43 (keskellä) ja tehtailija Herman Nieminen, puheenjohtaja 1943-53 (oikealla).<br />
<strong>Turun</strong> <strong>Työnantajain</strong> <strong>Yhdistys</strong> 110 vuotta<br />
Ensi vuonna yhdistyksemme<br />
täyttää 110 vuotta. Mittavat juhlallisuudet<br />
pidetään perjantaina<br />
toukokuun 16. päivänä.<br />
Suomen vanhimman, <strong>Turun</strong><br />
<strong>Työnantajain</strong> Yhdistyksen<br />
merkitys työehtosopimusten<br />
solmimisessa on ollut uraa uurtava.<br />
Ensimmäiset sopimukset<br />
tehtiin <strong>Turun</strong> talousalueen yritysten<br />
ja työntekijöiden välillä.<br />
Helsinki-keskeisyys ja työehtojen<br />
luisuminen suurten työnantajien<br />
intressien mukaisiksi ovat<br />
vähentäneet pk-yritysten vaikutuksen<br />
työehtojen sopimisessa<br />
kovin pieneksi suhteessa työntekijäin<br />
määrään. Yrittäjäjärjestöjen<br />
ponnekkuus on jäänyt johtajiensa<br />
juhlapuheitten tasolle.<br />
Ruikutetaan, muttei panna toimeksi.<br />
<strong>Turun</strong> <strong>Työnantajain</strong> <strong>Yhdistys</strong><br />
tekee todella huomattavaa maaperän<br />
muokkausta hallituksen ja<br />
eduskunnan suuntaan pommittamalla<br />
niitä voimakkailla kannanotoillaan<br />
ottamaan varteen<br />
jäsenkuntansa ehdotukset ja toiveet<br />
työelämän virheitten korjaamiseksi.<strong>Kauppahuone</strong>-lehdessä<br />
esiintyvien asiantuntijain,<br />
ministerien ja muitten korkeassa<br />
asemassa olevien päättäjien<br />
kannanotot avaavat tietä modernin,<br />
kehittyvän yhteiskunnan<br />
työelämän kysymyksissä. On<br />
selvää, että myös merkittävät<br />
henkilökohtaiset suhteen muun<br />
muassa juuri mainittuihin henkilöihin<br />
ovat helpottamassa parannusten<br />
aikaan saamisessa.<br />
Niille yrityksille ja henkilöille,<br />
jotka ovat ymmärtäneet hyödyntää<br />
<strong>Kauppahuone</strong>-lehden<br />
mainosarvon ja samalla tukeneet<br />
sen julkaisemista taloudellisesti<br />
ja henkisesti, haluamme lausua<br />
kiitoksemme koko työnantajajoukon<br />
ja toimituksen puolesta.<br />
Viimeisten, runsaan kymmenen<br />
vuoden aikana Työnantajayhdistyksen<br />
hallitus on vakiinnuttanut<br />
kaikille halukkaille tarkoitetun<br />
ravintola- ja kokouspalvelutoiminnan.<strong>Kauppahuone</strong>lehti<br />
antaa koko lehtitoimikunnalle<br />
erikoiskiitoksen kaikkien<br />
työnantajien hyväksi tehdystä,<br />
näkyvästä ja arvokkaasta työstä.<br />
<strong>Turun</strong> <strong>Työnantajain</strong> Yhdistyksen<br />
hallitus on uudistanut yhdistyksen<br />
säännöt nykyajan tilannetta<br />
vastaaviksi. Lisäksi se on<br />
järjestänyt ekskursioita ulkomaisiin<br />
ja kotimaisiin yrityksiin.<br />
Kulttuuria on viljelty yhteisillä<br />
teatterimatkoilla. Jäseniä ja heidän<br />
henkilökuntaansa on muistettu<br />
heille tärkeissä tapahtumissa.<br />
Hallitus on myös jakanut sti-<br />
pendejä opinnoissaan menestyneille<br />
ammattikoululaisille.<br />
Pyydämme Teitä jo nyt varaamaan<br />
kalenteriinne ajan osallistuaksenne<br />
ensi toukokuun huomattavaantyönantajatapahtumaan.<br />
Samassa yhteydessä julkaistaan<br />
myös yhdistyksen alkutaipaleen<br />
historiikki. Kutsut ja<br />
tarkemmat tiedot asiasta myöhemmin.<br />
Vuodet vierivät: Uudet polvet tulevat aktiivisesti mukaan yhdistyksen toimintaan. Kuvassamme yhdistyksen pilkkimestaruuskilpailun<br />
osanottajia.<br />
S.L.
<strong>Kauppahuone</strong> 10<br />
Liedon Säästöpankki laajensi<br />
konttoriverkostoaan Kaarinaan<br />
Pankkitoimintojen siirryttyä<br />
internetiin konttoriverkoston<br />
rooli on<br />
vähentynyt. Se on johtanut<br />
siihen, että pankit<br />
vähentävät palvelupisteitään.<br />
Konttori toisensa<br />
jälkeen lopettaa toimintansa<br />
ja asiakkaita<br />
pyydetään asioimaan<br />
pääkonttorissa. Henkilökohtaisenasiakaspalvelun<br />
tarve ei ole loppunut,<br />
vaan on sitä vastoin<br />
korostunut, koska henkilökohtaisiakontakteja<br />
ei synny rutiineissa<br />
pankkitapahtumissa.<br />
Pankit eivät ole enää<br />
kaikki samanlaisia,<br />
poikkeuksia on. Fuusioiden,<br />
globalisaation<br />
ja suuruuden ihanteiden<br />
tuiverruksessa paikallispankit<br />
tuovat välttämätöntäpaikallistuntemustayritysrahoitukseen.<br />
Leo Immonen<br />
Liedon Säästöpankki on pankkimaailman<br />
pirteä poikkeus. Se avasi<br />
15:nnen konttorinsa Kaarinan<br />
keskustassa lokakuussa. Toimipiste<br />
sijaitsee aluksi Kaarina Centerissä,<br />
K-supermarketin yhteydessä.<br />
Verkostolaajennuksella halutaan<br />
palvella pankin nopeasti kasvavaa<br />
henkilö- ja yritysasiakaskuntaa<br />
muuttovoittoisessa Kaarinassa.<br />
Liedon Säästöpankki tuli<br />
Kaarinaan täyden palvelun konseptilla,<br />
joka käsittää päivittäisasioinnin<br />
palvelut, laina-asiat, sijoittamisen<br />
ja säästämisen palvelut.<br />
Pankki on halukas myötävaikuttamaan<br />
Kaarinan keskustan kehittämissuunnitelmiin<br />
omalta<br />
osaltaan.<br />
Yrittäminen on<br />
yhteistyötä<br />
Kaarinan yritykset saivat nyt osaavan<br />
ja luotettavan yhteistyökump-<br />
panin. Kaarinan konttorin johtajaksi<br />
valittu Mirva Mahkonen<br />
kertoo, että pankki huomioi palveluissaan<br />
erityisesti pienten ja<br />
keskisuurten yritysten tarpeet.<br />
Kahdenkymmenenkolmen vuoden<br />
pankkikokemuksella hänellä<br />
on siihen varsin hyvät lähtökohdat.<br />
Jo vuonna 1984 SYP:n Naantalin<br />
konttorissa harjoittelijana<br />
aloittanut nuori nainen siirtyi 1990<br />
Turkuun yritysneuvojaksi. Alkavien<br />
yrittäjien opastajana hän kierteli<br />
oppilaitoksissa kertomassa,<br />
mitä pitää ottaa huomioon, kun<br />
oman yrityksen perustaa. Hän toimi<br />
myös Yrittäjänaisten pankin<br />
edustajana ja <strong>Turun</strong> Ykkösliikkeet<br />
yhteisön sihteerinä.<br />
Kaarinassa on ollut jo ennen<br />
konttorin avaamista runsaat 2500<br />
pankin asiakasta, kertoo Mahkonen.<br />
Liedon Säästöpankki on elävä<br />
paletti, tänne toivottiin konttoria<br />
ja tämä on vastaus moniin yhteydenottoihin.<br />
Liedon Säästöpankki<br />
on pankki, jolla on kasvot,<br />
hän jatkaa. Siellä tunnetaan aitoa<br />
kiinnostusta asiakaskuntaan, se on<br />
inhimillinen pankki.<br />
Vakavaraisuudessa<br />
toimialueensa ykkönen<br />
Vakavaraisuudella on merkitystä<br />
toiminnan laajentumisessa ja kasvussa.<br />
Liedon Säästöpankin vakavaraisuus<br />
oli vuodenvaihteessa<br />
22,7 %. Luku on lähes kolminkertainen<br />
lakisääteiseen 8 % minimivaatimukseen<br />
nähden. Ensisijaista<br />
omaa pääomaa on 42 miljoonaa<br />
euroa, jolla pankki on toimialueensa<br />
selkeä ykkönen.<br />
Säästöpankki panostaa<br />
omaisuudenhoitopalveluihin<br />
ja yritysrahoituspuoleen<br />
Liedon Säästöpankki on lisännyt<br />
resursseja yritysrahoituspuolelle<br />
keväällä. Tuolloin aloitti myös varainhoitoyksikkö<br />
kauppatorin laidalla<br />
Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun<br />
kulmassa Turussa, jonka<br />
toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle.<br />
Pankin tunnettuus lisääntyy<br />
tuotteiden ja palvelujen monipuolistumisen<br />
myötä. Moni tietää jo,<br />
että nimestään huolimatta Liedon<br />
Säästöpankki toimii tällä hetkellä<br />
peräti seitsemässä kunnassa neljäntoista<br />
konttorin voimin.<br />
Valtakunnallinen yhteistyö<br />
Säästöpankkien ja Lähivakuutusryhmän<br />
kanssa käynnistyi viime<br />
vuonna. Kummankin osapuolen<br />
asiakassuhteita vahvistettiin tarjoamalla<br />
kokonaisratkaisuja pankki-<br />
ja vakuutuspalveluissa. Oman<br />
merkittävän lisänsä yhteistyöhön<br />
tuo yhteisesti perustettu Henkivakuutusosakeyhtiö<br />
Duo, jonka tuotevalikoimaan<br />
kuuluvat eläke- ja<br />
säästöhenkivakuutukset sekä luottoturvatuotteet.<br />
Duon tuotteiden<br />
myynti käynnistyi kevään aikana.<br />
Liedon Säästöpankki on pankki, jolla on kasvot, sanoo konttorinjohtaja Mirva Mahkonen. Kuva on otettu kauniissa<br />
Kaarinan keskuspuistossa, koska uusi konttori ei ollut vielä valmis kuvaa otettaessa.
11<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
Yhteiskuntamoraalin rappiotila<br />
Sairaanhoitajat irtisanoutuvat. Miksi? Siksi, että heille luvattiin<br />
vaalikiimassa palkkoihin tuntuva korjauskorotus. Kaikkien puolueitten<br />
edustajaehdokkaat sitä populistisesti vaativat! Monet poliitikot<br />
valehtelevat ihmisille päin naamaa. Useat niin lahjakkaasti,<br />
että taitavat itsekin uskoa valheisiinsa!<br />
Kouluja lopetetaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Luokkakoot suurenevat<br />
nyt jo ongelmallisista vielä mahdottomammiksi.<br />
Yht’äkkiä kansakunnan kaapin päällä poliittisilla palkkioviroilla<br />
istuskelevat useat herrat paljastuvatkin vanhoille kommunistivaltioille<br />
tietoja kantaneiksi informanteiksi!<br />
Teknisesti keskeneräisenä käyttöön otettu digiTV suoltaa väkivaltaa<br />
tuutin täydeltä. Roskaohjelmat rankkoine kiroiluineen ja<br />
haistatteluineen tunkevat jokaiseen kotiin.<br />
Oikeuden palvelijat eivät taida tietää, mikä on totuus. Toinen<br />
toistaan nokkelampi juristi keksii tulkinnan, jolla valkea muunnetaan<br />
mustaksi.<br />
Kirkolliskokous kiemurtelee kuin pala vartaassa homo- ja<br />
muitten epänormaalien käyttäytymismuotojen hyväksymisen kim-<br />
pussa. Mitä asioista sanoo Raamattu, jolle kirkon pitäisi perustua.<br />
Lukekaa piispat edes kerran Iso Kirja kunnolla läpi ja tehkää<br />
niin kuin siellä käsketään. Vanhuksia ja naisia pahoinpidellään<br />
jatkuvasti. Kaduilla on turvatonta!<br />
Optiot panevat ahneitten silmät kiilumaan. Harva saaja on ansiokkaalla<br />
toiminnallaan niitä ansainnut. Perheitten hajoamisprosentti<br />
ylittää jo 50 % solmittujen avioliittojen määrästä. Lapset<br />
kärsivät tällaisista aina – enemmän ja vähemmän.<br />
Jokelassa abiturientti tappoi 8 ihmistä ja lopetti lopuksi omat<br />
päivänsä. Hätäiset ”tietäjät” syöttävät meille, että vika on aselainsäädännössä<br />
tai natsismissa tai amerikkalaistumisessa. Eikö<br />
kenenkään silmät aukea, että vika on tämän kansakunnan moraalin<br />
rappioitumisessa: kurin ja järjestyksen puutteesta, ihmisten<br />
sairaalloisesta oman edun tavoittelusta eli ahneudesta, lasten ja<br />
nuorison ”heitteillejätöstä”, perinteisten arvojen murtumisesta,<br />
yleisestä itsekkyydestä, ja siitä ettei toisesta ihmisestä välitetä ja<br />
varmaan vielä monesta muusta seikasta, jotka ympäristössämme<br />
vaikuttavat, aina perimästä lähtien.
<strong>Kauppahuone</strong> 12<br />
Trukkitalo Veikka Ståhlberg<br />
logistiikan oleellisena osana<br />
Logistiikka sanan alkuperä<br />
on vanhaa perua.<br />
Logistikas-nimiset<br />
upseerit muinaisten<br />
Kreikan, Rooman ja<br />
Bysantin imperiumissa<br />
vastasivat huoltoasioista.<br />
Ensimmäisen kerran<br />
logistiikka käsitettä<br />
käytettiin toisen maailman<br />
sodan aikana.<br />
Logistiikka on materiaali-<br />
ja tietovirtojen<br />
hallintaa. Logistiikkatermiä<br />
käytetään yleisemmin<br />
silloin, kun<br />
puhutaan tavaroiden<br />
kuljetuksesta ja varastoinnista.Logistiikka-ala<br />
työllistää jo<br />
125 000 ihmistä.<br />
Leo Immonen<br />
Pihalla seisoessaan kolmen päivän aikana suurikokoinen ”Goljatti” 16 tonnin Doosan Daewoo<br />
houkutteli ostajia paikalle. Kuvassa Kai Kalkela esittelee ylpeänä myymäänsä jättiläistä.<br />
Trukki on logistiikan tärkeimpiä<br />
välineitä. Kuljetusten molemmissa<br />
päissä lastauksessa ja purka-<br />
misessa sekä varaston hallinnassa<br />
ei tulla toimeen ilman trukkia.<br />
Logistiikkayritykset ovat kasva-<br />
Kaarinan Tasopaino investoi<br />
palveluun ja tuotantolaitteisiin<br />
Tiina Kuronen säätämässä Horizon Collatoria tuotantovaiheesen.<br />
Tällä laitteistolla voidaan mm. <strong>Kauppahuone</strong>-lehden sivut<br />
lajitella oikeaan järjestykseen sekä suorittaa lehden stiftaus<br />
selästä. Horizon laitteisto suorittaa myös lehden leikkauksen<br />
lopulliseen muotoonsa.<br />
Kaarinan Tasopaino Oy on<br />
toiminut Kaarinassa Krossin<br />
teollisuusalueella jo yli 25vuoden<br />
ajan. Kirjapainon päätuotteissiin<br />
kuuluu suoramainonnan<br />
esitteet, aikakausilehdet,<br />
kirjat ja erilaiset luettelot. Erikoistuotteena<br />
kirjapaino valmistaa<br />
pakkauksia, kalentereita,<br />
johon voidaan laittaa wide- rautalankasidonta<br />
ja tarvittaessa<br />
ripustin. Kirjapainolla on myös<br />
oma stanssauslaitteisto esim. kansioita<br />
ja erilaisia muotostanssauksia<br />
tehtäessä. Tuotteiden<br />
kuuma foliointi pakkauksiin ja<br />
näyttäviin painatuskohteisiin,<br />
kuten etiketteihin, vaativiin esitteisiin<br />
jopa käyntikortteja valmistetaan<br />
foliomenetelmällä. Perinteiset<br />
tuotteet kuten: lomakkeet,<br />
kirjekuoret, erilaiset tarrat ym.<br />
kuuluvat kirjapainon päivittäiseen<br />
palveluun. Kirjapaino antaa<br />
tarvittaessa graafista suunnitteluapua<br />
erilaisten painotuotteiden<br />
valmistamiseen. Kirjapaino<br />
on hankkinut myös filmittömään<br />
tuotantoon siirtymistä<br />
varten amerikkalaisen laitteiston.<br />
Uusi laitteisto parentaa entisestään<br />
tuotteiden painolaatua ja toimitusaikoja.<br />
Kirjapaino työlistää<br />
11 henkilöä, Rakentajantie 30:ssä<br />
Kaarinassa.<br />
neet viime vuodet kovasti ja niillä<br />
tuntuu olevan varaa investoida.<br />
Se tietää lisää myyntiä trukkimyyjille.<br />
Trukkien tekninen kehitys on<br />
ollut viime aikoina huimaa. Tämän<br />
päivän trukit ovat automaattivaihteisia<br />
ja niiden käsittely on<br />
näppärämpää kuin ennen. Nostotehot<br />
ovat kasvaneet muutamasta<br />
sadasta kilosta 16 tonniin.<br />
Trukkitalo Veikka Ståhlbergin<br />
maahan tuoma Daewoo vaihtoi<br />
nimeä tämän vuoden aikana,<br />
Doosan Daewooksi (pro5 sarja).<br />
Samalla trukkien väritys ja<br />
mallisto vaihtuvat. Suurista<br />
trukeista on kova kysyntä tänä<br />
päivänä, sanoo Kai Kalkela Trukkitalosta.<br />
Ensimmäinen 16 tonninen<br />
myytiin juuri äskettäin. Pihalla<br />
seisoessaan kolmen päivän aikana<br />
suurikokoinen ”Goljatti” 16<br />
tonnin Doosan Daewoo houkutteli<br />
ostajia paikalle. Asiakkaat ohi<br />
kulkiessaan ihastuivat jättiläiseen.<br />
Kyllä se olikin vai-kuttava<br />
näky, kun en aiemmin ole<br />
mokoman kokoista trukkia nähnyt.<br />
Trukkitalo Veikka Ståhlberg<br />
haluaa olla kehityksen kärjessä.<br />
Hintalaatusuhde on ainakin meillä<br />
alan parhaita, vakuuttaa Kai<br />
Kalkela. Doosan-Daewoo -trukit<br />
ovat vaativaan työskentelyyn<br />
suunnitellut. Trukkimallisto jakautuen<br />
käyttövoiman mukaan<br />
sähkö-, diesel- ja nestekaasutrukkeihin.<br />
Doosan on panostanut<br />
trukkien suunnittelussa erityisesti<br />
ergonomiaan sekä kuljettajan<br />
viihtyvyyteen lisäten näin tuottavuutta,<br />
nopeutta ja työskentelyn<br />
miellyttävyyttä.
Professori Paavo Okko<br />
VVahvatkin a h v a t k i n<br />
yyritykset r i t y k s e t<br />
jjoutuvat o u t u v a t<br />
uuusiutumaan u s i u t u m a a n<br />
Puunjalostusteollisuus on ollut Suomen vahvuus pitkään.<br />
Suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet globaaleiksi<br />
eturivin suuryrityksiksi. Nyt kuitenkin suomalaisten<br />
pettymykseksi nämä eturivin yritykset vähentävät tuotantoaan<br />
kotimaassa. Voikkaan lisäksi murhe iski Summaan<br />
ja Kemijärvelle.<br />
Metsäteollisuus on ollut Suomen suhteellisen edun<br />
mukaista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Suomessa oli<br />
puuta ja vesivoimaa. Kun 1800-luvulla tänne tuotiin uuden<br />
teknologian osaamista, alkoi ”puulumppua” raaka-aineena<br />
käyttävä paperiteollisuus kasvaa. Vaikka aluksi olimme<br />
tuontitiedon varassa, suomalaisista tuli lopulta paperiteollisuuden<br />
kärkimaa. Paperiteollisuuden tuottavuuden<br />
nousu on perustunut vahvemmin tuotantoteknologiaan ja<br />
yksikkökoon kasvattamiseen kuin asiakaslähtöiseen<br />
tuotteiden uudistumiseen.<br />
Paperin kysyntä on kasvanut kehittyneessä maailmassa<br />
pitempään kuin joskus tieto- ja viestintäteknologian nousun<br />
alussa uskottiinkaan. Nyt tämä lykkääntynyt tasaantuminen<br />
kuitenkin näyttää olevan tapahtumassa. Globalisaation<br />
myötä kasvuun päässeessä maailmassa kysyntä kyllä kasvaa.<br />
Suomessa olevat tehtaat ovat kuitenkin nyt väärässä paikassa<br />
kysynnän näkökulmasta. Valitettavasti ne ovat myös raakaaineen<br />
osalta menettämässä suhteellista etuaan. Puukuidun<br />
tarjontaa on ilmestynyt lisää eteläiseltä pallonpuoliskolta,<br />
ja Suomen puun hintataso on korkea.<br />
Puunjalostus on sopeutunut tuomalla 20 prosenttia raakaainestaan<br />
ulkomailta, lähinnä Venäjältä. Kun Venäjä ei halua<br />
olla halvan raaka-aineen viejä, se päätti ottaa käyttöön<br />
vientitullit, jotka uhataan nostaa vähitellen 50 euroon<br />
kuutiometriltä, joka on samaa taso kuin koko vientihinta<br />
ennen tulleja. Tämä alkoi nostaa hintatasoa Suomessa ja<br />
kotimainenkin puunmyyjä pääsi ainakin aluksi nauttimaan<br />
tilanteesta. Jos tuontihinta nousee kaksinkertaiseksi eikä<br />
kotimainen tarjonta suostu myymään sen halvemmalla, on<br />
suomalaisen puunjalostuksen loppu lähellä. Onneksi näin<br />
ei varmaan käy, vaan sekä Venäjän tulliohjelma että<br />
kotimainen tarjonta joustavat.<br />
13<br />
Kirjoittajavieras<br />
Paavo Okko<br />
Kansantaloustieteen emeritusprofessori <strong>Turun</strong><br />
kauppakorkeakoulu<br />
UPM:n ja Stora Enson ratkaisut osoittavat, kuinka globaali<br />
yritys pystyy sopeutumaan eri tavalla kuin perinteinen vain<br />
kotona tuotantoa harjoittava yritys. Sen sopeutumispainekin<br />
on kansainvälisten pääomamarkkinoiden oloissa erilainen<br />
kuin aikoinaan oli eri pankkiryhmien leireihin kuuluneilla<br />
suomalaisilla yrityksillä. Itse yritys säilyy nyt hengissä ja<br />
saa pääomamarkkinoilta tunnustusta, kun se järjestelee<br />
globaalin tuotantoverkkonsa vastaaman kysynnän ja<br />
kustannusrakenteen vaatimuksia. Globaali yritys voi<br />
toteuttaa kilpailuetuaan eri puolilla maailmaa eikä se elä<br />
Suomen suhteellisen edun varassa.<br />
Tällaisessa maailmassa meidän täytyy pitää huolta, että<br />
kotipesä kuitenkin kiinnostaa edelleen globaaleja<br />
suuryrityksiämme sekä puunjalostuksessa että elektroniikassa<br />
ja muilla aloilla. Siihen tarvitaan kykyä palvella<br />
niiden osaamistarpeita, mutta myös sitä ettei kotimainen<br />
kustannustaso ole epäsuhteessa meidän tuottavuustasoomme<br />
nähden. Metsävarojen tapauksessa näyttää olevan kyse myös<br />
siitä, että nykyisessä kilpailutilanteessa niitä ei voi hinnoitella<br />
enää korkealle. Venäjän puutullit saattoivat antaa meille<br />
väärän kuvan siitä, mikä voi olla suomalaisen puun hinta<br />
globaalin puunjalostuksen raaka-aineena. Kotimaisen puun<br />
käytön lisääminen olisi tuotanto-,<br />
työllisyys- sekä verovaikutuksiltaan meille eduksi.<br />
Metsävarojen kasvuhan antaisi mahdollisuuden lisätä<br />
kotimaisen raaka-aineen käyttöä.
<strong>Kauppahuone</strong> 14<br />
Hyötyautojen sisustaja<br />
Verhoomo Sorsa<br />
Tavara-autojen kauppa<br />
on viime ja tänä vuonna<br />
käynyt Suomessa henkilöautokauppaanopeammin.<br />
Keskimäärin kasvu<br />
on ollut 5 % luokkaa.<br />
Henkilöautokauppa sen<br />
sijaan on tänä vuonna hiipunut<br />
viimevuotiselta tasoltaan.<br />
Kaikki ennusteet<br />
lupaavat tavara-autojen<br />
voimakasta kasvua vielä<br />
syksyksi.<br />
Leo Immonen<br />
Verhoomo Sorsan vilkas toiminta<br />
näyttää jatkuvan. Toiminta alkoi<br />
jo 1983. Tänään toimipaikkoja on:<br />
Helsingissä, Lahdessa, Hangossa<br />
ja Turussa. Liikkeen perusti Markku<br />
Sorsa. Nykyinen omistaja Kalle<br />
Sorsa oli liikkeessä ensin töissä<br />
ja vuonna 1987 osti koko liikkeen<br />
itselleen.<br />
Ensimmäiset vuodet tehtiin<br />
vain pakettiautojen vanerointia,<br />
mutta työalat laajenivat niin, että<br />
tänä päivänä Verhoomo Sorsa sisustaa<br />
monipuolisesti kaikkia autoja:<br />
pakettiautoja, huoltoautoja,<br />
kylmäkuljetusautoja, toimistoautoja,<br />
poliisiautoja, eläinlääkintäautoja<br />
ja henkilöautoja. Lämpöeristykset<br />
ja lasitukset kuuluvat<br />
vakiotuotantoon. Lisäksi toimitukseen<br />
kuuluu kuorman sidonta-<br />
ja nostolaitteita. Autojen maahantuojat<br />
ja hyötyautojen piirimyyjät<br />
käyttävät Verhoomo Sorsan palveluja<br />
ja ovat ikään kuin hyviä<br />
myyntimiehiä.<br />
Mainonta on vähäistä<br />
Mainoksia ei juuri ole käytetty eikä<br />
tarvittukaan, koska on täysi<br />
työllisyys muutenkin. Alan julkai-<br />
<strong>Turun</strong> toimipisteessä on kolme henkilöä. Michele Räsänen (vas.) vastaa tällä<br />
hetkellä työpisteen teknisestä puolesta ja Jukka Pasanen hoitaa myyntiä ja<br />
asiakaspalvelua. Hän on tullut yhtiön palvelukseen vasta tänä syksynä. Ensin<br />
hän perehtyy varsinaiseen autojen varustelutyöhön. On helpompi myydä<br />
asiakkaille työtä jonka itsekin osaa, hän sanoo.<br />
Verhoomo Sorsan vahvuutena on hyvä ja joustava palvelu sanoo Michele<br />
Räsänen. Työ Verhoomo Sorsassa on vaihtelevaa, mielenkiintoista ja mukavaa<br />
molemmat vakuuttavat. Työpaikat <strong>Turun</strong> toimipisteessä saattavat lisääntyä<br />
muutamalla henkilöllä koska tilauskanta on jo nyt hyvä ja ala kasvaa.<br />
Lisäksi vähäisilläkin myyntiponnisteluilla on helppo saada markkinaosuus<br />
nousemaan.<br />
Turussa varustellaan esimerkiksi putki- ja sähköliikkeille työkaluautoja. Jatketulla matkustamolla varustetut autot<br />
sekä kylmäkuljetusautot eivät vielä kuulu <strong>Turun</strong> valikoimaan ne tehdään Helsingissä.<br />
suissa on silloin tällöin oltu esillä,<br />
mutta messuilla toki ollaan mukana.<br />
Pieni tauko olisi melkeinpä<br />
suotavaa, että saataisiin ruuhkat<br />
purettua ja paikkoja vähän siivottuakin,<br />
sanoo Kalle Sorsa. Henkilömäärä<br />
vaihtelee 25 henkilön tietämissä.<br />
Henkilökunta on nuorekasta<br />
ja työskentelyhenki on hyvä.<br />
Aikaisemmin käytiin yhdessä joka<br />
maanantai pelaamassa sählyä,<br />
mutta nyt ei ole työn lisäksi yhteisiä<br />
harrastuksia. Pitääkin herätellä<br />
taas kiinnostusta yhteisiin<br />
kuntoiluharrastuksiin, päättelee<br />
Kalle.<br />
SORTIMO-tuotteet<br />
Kalle Sorsa on osakkaana Suomen<br />
Autokaluste Oy:ssä, joka tuo maahan<br />
hyötyautoihin kiinnitettäviä<br />
SORTIMO-merkkisiä kalusteita<br />
ja laitteita: tavarahyllyjä, vetolaatikoita<br />
ja tavarasalkkuja. Sortimotuotteilla<br />
Verhoomo Sorsa on saavuttanut<br />
hyvän maineen. SORTI-<br />
MO tarjoaa kaikkiin ajoneuvotyyppeihin<br />
ja kaikille käyttäjäryhmille<br />
erinomaisen ratkaisun.<br />
SORTIMON periaatteiden mukaisesti<br />
ensisijaisena toiminta-ajatuksena<br />
on tarjota yksilölliset tarpeet<br />
täyttävä ja käytännössä toimiva<br />
kalustoratkaisu. Uuden GLOBE-<br />
LYST tuotesarjan huomattava keventyminen<br />
aiempaan verrattuna<br />
kuormittaa todella vähän ajoneuvon<br />
kokonaispainoa. SORTIMO<br />
tarjoaa kokonaisvarusteluihin tarvittavat<br />
elementit: ruuvipenkin ja-<br />
lustat, ruuvipenkit, letkutelineet,<br />
kaasupullotelineet, ulosvedettävät<br />
lavetit, lisä- ja työvalot, työkalutaulut<br />
sekä koukkusarjat ovat<br />
kaikki tuotesarjassa mukana, lähes<br />
rajaton määrä erilaisia kalusteratkaisuja<br />
kaikkiin markkinoilla oleviin<br />
merkkeihin ja malleihin. Pitkäaikainen<br />
25 vuoden kokemus<br />
yhdistettynä huippulaatuun ja ennakkoluulottomaan<br />
innovaatioon<br />
on tehnyt SORTIMOSTA Euroopan<br />
ammattimaisten ajoneuvokalusteiden<br />
markkinajohtajan. Kaikki<br />
SORTIMON tuotteet perustuvat<br />
korkealuokkaisiin raaka-aineisiin,<br />
tarkkuustyöstöön ja laadukkaaseen<br />
työhön. Siksi SORTIMO<br />
on ottanut ensimmäisenä alan valmistajana<br />
käyttöön kaiken kattavan<br />
DIN ISO 9001 -laatujärjestelmän.<br />
Kalusteet siirretään<br />
vanhasta autosta uuteen<br />
Kalusteet voidaan siirtää autosta<br />
toiseen. Sortimo-tuotteet ovat laadukkaita<br />
saksalaisia tuotteita ja ne<br />
voidaan asentaa vaikka kolmeen<br />
autoon peräkkäin. Tilaston mukaan<br />
pakettiauton käyttäjä vaihtaa<br />
autoa 4-6 vuoden välein. Hyötyautojen<br />
kalustaminen on kasvamassa<br />
autokannan kasvusta huolimattakin.<br />
Vaihtoehdot materiaaleissa<br />
ja kalusteissa ovat lisääntyneet<br />
ja kiinnostus erilaisiin kalustusratkaisuihin<br />
on näin kasvanut.
Viime aikoina ovat yleistyneet jatketulla matkustamolla varustetut hyötyautot.<br />
Tavaratilaan asennetaan väliseinä, etuosa varustetaan jatketuksi matkustamoksi<br />
ja takaosa pannaan kunkin käyttäjän tarpeen mukaan varasto- tai<br />
työtilaksi. Jatketulla matkustamolla varustetut autot tehdään vielä nykyisin<br />
Helsingissä.<br />
Kasvava ala<br />
Ala on todellakin kasvamassa joten<br />
tulevasta syksystä ennustetaan<br />
ennätysmääräistä uusien pakettiautojen<br />
kauppaa. Viime aikoina<br />
ovat yleistyneet jatketulla matkustamolla<br />
varustetut hyötyautot. Tavaratilaan<br />
asennetaan väliseinä,<br />
etuosa varustetaan jatketuksi matkustamoksi<br />
ja takaosa laitetaan<br />
kunkin käyttäjän tarpeen mukaan<br />
varasto- tai työtilaksi. Kustannustaso<br />
vaihtelee alle 1000 eurosta<br />
aina 20.000 euroon saakka. Työstä<br />
annetaan normaalisti tarjous,<br />
mutta joissakin erikoisissa ratkai-<br />
suissa annetaan kustannushaarukka,<br />
jonka sisällä pyritään kustannukset<br />
pitämään. Verhoomo Sorsan<br />
erikoisuus on se, että he ottavat<br />
vaikeatkin tehtävät vastaan.<br />
Työlle annetaan kolmen vuoden<br />
takuu. Takuukorjauksia ei paljon<br />
tule, mutta Kalle pitää tärkeänä sitä,<br />
että asiakas jää tyytyväiseksi.<br />
Kaikki reklamaatiot hoidetaan<br />
huolella vaikka katteesta tinkien.<br />
Yritys ei aktiivisesti hae markkinaosuutensa<br />
kasvua, mutta ollaan<br />
varauduttu säilyttämään vähintään<br />
sama markkinaosuus kuin aikaisemminkin,<br />
sanoo Kalle Sorsa.<br />
15<br />
<strong>Kauppahuone</strong>
<strong>Kauppahuone</strong> 16<br />
Uusi dieselvero tuhoisa<br />
Verohölmöilyä<br />
Dieselveron korotus maksaa<br />
suomalaisille yrityksille noin<br />
sata miljoonaa euroa.On<br />
selvää, että sellaisesta summasta<br />
eivät yritykset selviä<br />
ilman hintojen korotuksia.<br />
Samaan aikaan venäläiset<br />
kuljetusyritykset ovat vauhdilla<br />
valtaamassa suomalaisten<br />
kuljetuskapasiteetin<br />
halvalla polttoaineella. Metsäyhtiöt<br />
joutuvat lopettamaan<br />
koko toiminnan Suomessa<br />
lähimmän kymmenen<br />
vuoden aikana. Mitä tekee<br />
hallitus, pahentaa vain<br />
tilannetta nostamalla rajusti<br />
kuljetusten ja raaka-ainehuollon<br />
kustannuksia. Hallituksesta<br />
on varmaan<br />
mukavaa katsella, miten<br />
yrittäjät hallituksen hölmöilustä<br />
selviävät. Että<br />
silleen hallitus osaa.<br />
Hallituksen päätös nostaa reilusti dieselveroa on mitä<br />
huonoin päätös tämän hallituksen alkutaipaleelle.<br />
Hallituksen jäsenet eivät varmaankaan ole kovin<br />
perillä, mitä heidän päätöksensä merkitsee yritysten<br />
kustannuksille. Vero tulee koskemaan merkittävästi<br />
erikoisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Samaan<br />
aikaan kun palkkaneuvottelut ovat saaneet sellaisen<br />
suunnan, josta vaurioitta tuskin selvitään. Hallitus<br />
tietämättömyydessään lisää inflaatiota ja<br />
merkittävästi heikentää varsinkin vientiyritysten<br />
mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisten yritysten<br />
kanssa. Mutta kun “poikaset” ovat asialla niin tulos<br />
on sen mukainen.<br />
Hallituksen ratkaisu on<br />
selvässä ristiriidassa hallitusohjelman<br />
kanssa. Valtiovarainministeriö<br />
on vain<br />
kiinnostunut verovarojen<br />
kasvattamisesta ja siten<br />
kakun jakamisesta esim.<br />
kaiken maailman turhiin<br />
kissanristiäisiin. Valtiovarainministeriö<br />
puolustelee<br />
asiaa ympäristönäkökulmalla.<br />
Ilmeisesti koko<br />
yritystoiminta tulisi lopettaa,<br />
että ympäristö pysyisi<br />
saasteettomana. Suomen<br />
suurimpia saastuttajia on<br />
valtiovarainministeriö<br />
hölmöine päätöksineen.<br />
Sieltä tulisi pikaisesti<br />
säästöt ja leikkaukset<br />
aloittaa.<br />
Valtionvarainministerin on helppo nostaa yritysten kustannuksia.<br />
Mutta kuka poliitikko olisi sellainen, joka ottaisi huomioon myös yritysten
17<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
koko yritystoiminnalle<br />
kilpailukyvyn.<br />
Ei taida pojilla olla oikein pullat uunissa.<br />
Autoveron lasku<br />
oikean suuntainen<br />
toimenpide<br />
Hallitus on päättänyt maksattaa kuljetusyrityksillä<br />
autoveron uudistuksen.<br />
Muutoin voitaisiin autoveron laskemisesta antaa<br />
hallitukselle tunnustus.<br />
Dieselmoottorin hiilidioksidipäästöt ovat vastaavaan<br />
bensiinikoneeseen verrattuna pienempiä.<br />
Hallitus ei kuitenkaan ole puuttunut tähän<br />
ongelmaan.<br />
Hallituksen tulisi vielä palata kyseiseen asiaan<br />
ja poistaa kokonaan diesel-autoilta kyseinen<br />
ajoneuvovero, kuten Ruotsikin on jo tehnyt.<br />
Nyt olisi myös hydridiautoilla mahdollisuus tulla<br />
paremmin markkinoille. Siitä voisi kotimaisella<br />
valmistajalla olla mahdollisuus kyseisen auton<br />
kehittämiseen ja valmistamiseen.<br />
Hallitus on aina pitänyt autoilua lypsylehmänään.<br />
Autoilu on Suomessa tästä syystä<br />
ajautunut vanhojen saastuttavien autojen<br />
Euroopan kärkimaaksi.<br />
Valtiovarainministeriön tavoitteena varmaankin on, että<br />
suomalaiset pyörät seisoisivat ja venäläiset kuljetusliikkeet<br />
valtaisivat markkinat halvan polttoaineen myötä.<br />
Ahneuden perikuvat<br />
“Sisar Hento Valkoinen”<br />
on nyt mennyt kohtuuttomuuksiin<br />
– ahneus on voittanut<br />
sairaanhoitajien sydämen.<br />
Lehtemme on aikaisemmin<br />
puoltanut artikkeleissan<br />
sairaanhoitajien palkankorotuksia.<br />
Mutta nyt 24<br />
% vaatimuksilla ollaan tultu<br />
sellaiselle alueelle, jossa tuki<br />
loppuu - ei voi muuta kuin<br />
ihmetellä ahneiden ihmisten<br />
käsityksiä verovaroista maksettavien<br />
rahojen riittävyyttä. On<br />
unohtunut palkkakiistassa<br />
kokonaan, että alunperin oli<br />
kyse siitä, että meillä on sairaanhoitajia<br />
liian vähän. Kovat<br />
työpaineet ovat nyt lauenneet<br />
kohtuuttomiin palkka odotuksiin.<br />
Jos nyt suostutaan suuriin<br />
palkankorotuksiin, millä<br />
rahalla sitten vielä palkataan<br />
lisää työvoimaa.<br />
Fortumin johtajat Liljus ja<br />
kumppanit antavat hyvää<br />
esimerkkiä siitä, miten ansaitsemattomien<br />
palkkojen optioiden<br />
saatavuus on helppoa.<br />
Kansa maksaa korkeita sähkömaksuja/veroja.<br />
Fortumin<br />
johtajat ovat tehneet optioillaan<br />
sellaisia sopimuksia, josta<br />
rahaa virtaa heidän taskuihinsa,<br />
vaikka eivät itse vuoteen<br />
kävisi työpaikallaan.
<strong>Kauppahuone</strong> 18<br />
Logistiikan loppupäässä<br />
Lassila & Tikanoja<br />
Jätteiden vääränlainen<br />
käsittely voi aiheuttaa<br />
ympäristövahingon. Lisäksi<br />
jätteiden määrän<br />
vähentäminen on eräs tämän<br />
päivän tavoitteista<br />
kaikessa yritystoiminnassa.<br />
Jätteiden vähentäminen<br />
edistää luonnonvarojen<br />
riittävyyttä. Toimenpiteinä<br />
voivat olla<br />
jätteen synnyn vähentäminen,<br />
haitallisten raaka-aineidenmuuttaminen<br />
haitattomammiksi,<br />
kierrättäminen ja hyötykäytön<br />
lisääminen.<br />
Edellä oleva on Pk-yritysten riskienhallinnan<br />
työvälinesarjasta,<br />
Ympäristöriskien hallinta<br />
Leo Immonen<br />
<strong>Turun</strong> Saramäessä Lassila & Tikanoja<br />
toimii 6 hehtaarin alueella,<br />
josta tällä hetkellä on käytössä<br />
5 ha. Yrityksen palvelumalli on tapa<br />
tarjota ympäristönhuollon palveluita<br />
tehokkaasti ja joustavasti.<br />
Asiakas välttyy turhilta kustannuksilta,<br />
ympäristönhuolto toimii<br />
häiriöttä ja sen riskit on minimoitu.<br />
Palveluita on myös helppo kehittää<br />
oman toiminnan tai toimintaympäristön<br />
muuttuessa, näin<br />
yhtiö kertoo nettisivuillaan.<br />
Logistiikan loppupää ei<br />
aina olekaan<br />
tavaravirran loppu<br />
Lassila & Tikanojan ei sittenkään<br />
ole aina logistiikan loppupäässä –<br />
yritysten jätekuormista vain 0-<br />
20 % menee kaatopaikalle. Osa<br />
jätteistä jatkaa uudelleen logistiikan<br />
alkupäässä raaka-aineena ja<br />
osa muuttuu energiaksi. Jätteenkäsittely<br />
ottaa uskomattomia<br />
harppauksia kertoo L&T:n <strong>Turun</strong><br />
yksikön päällikkö Antti Siipola.<br />
Suomi ja ennen muuta Turku ovat<br />
Euroopan kärkeä jätteenkäsittelyssä,<br />
hän jatkaa. Meillä on täällä<br />
Turussa iso jätteenkäsittelytehdas,<br />
jollaista ei ole toista Euroopassa.<br />
Linjan toisesta päästä menevät jätteet<br />
sisälle ja toisesta päästä hyödykkeet<br />
ulos.<br />
edu.fi opettajain verkkopalve-<br />
Jätteenkäsittely ottaa uskomattomia harppauksia kertoo L&T :n <strong>Turun</strong> yksikön<br />
päällikkö Antti Siipola. Kuvassa taustalla paloturvallinen jätteiden keräyspiste.<br />
lu erehtyy pahan kerran sanoessaan<br />
sivuillaan: ”Suomessa jätteet<br />
viedään pääasiassa kaatopaikoille.<br />
Jätteiden polttokäsittely, biologinen<br />
käsittely ja kierrätys ovat<br />
vielä lapsenkengissään verrattuna<br />
moniin Euroopan maihin”. He<br />
eivät tunne tilannetta Turussa, eivätkä<br />
ainakaan Lassila & Tikanojan<br />
jätteenkäsittelytehdasta. Suosittelen<br />
tutustumista. Yhdyskuntajätteiden<br />
osalta tilanne voi olla<br />
vähän toinen, mutta yritysten jätteistä<br />
vain murto-osa menee kaatopaikoille.<br />
Yrityksille tarjotaan<br />
suunnitteluapua<br />
jätteiden käsittelyyn<br />
<strong>Turun</strong> toimintayksikkö tekee yrityksille<br />
tarjouksia jätteiden käsittelystä.<br />
Jätteistä hyödynnetään osa<br />
materiaaleina ja loput energian<br />
tuotantoon. Yrityksessä syntyy papereita,<br />
joiden salassapito on yritykselle<br />
tärkeätä, niiden luotettava<br />
hävittäminen kuuluu myös palveluun.<br />
Laadimme myös seurantajärjestelmistä<br />
raportteja. Kaikki<br />
ostopalvelu ostetaan turkulaisilta<br />
yrittäjiltä.<br />
Jätteestä on tullut kova kilpailu.<br />
Se ei enää ole pelkkä jäte, vaan<br />
se on raaka-ainetta.<br />
Energian hinta ja alati kiristyvät<br />
ympäristömääräykset ovat<br />
muuttaneet jätteen arvoa ja muuttavat<br />
lisää kaikenaikaa. ”Jätteistä<br />
tulee pian pula”, kohta voidaan<br />
kysyä, mitä jäte maksaa. Teollisuus<br />
tuottaa jo nyt suuren osan<br />
energiatarpeestaan jätteillä. EU:n<br />
toimesta on hyvin lyhyellä tähtäimellä<br />
odotettavissa voimakkaita<br />
toimia, arvelee Antti Siipola.<br />
Kymmeniä työpaikkoja<br />
oli vaarassa<br />
Jätteenkeräily-yrityksille oli taannoin<br />
Turussa käydä huonosti. <strong>Turun</strong><br />
kaupunki suunnitteli kaappaavansa<br />
jätehuollon kokonaan omaan<br />
hoitoonsa. Niukasti järki voitti. Nyt<br />
ei tarvitse kilpailla omista asiakkaistaan<br />
uudelleen. Päätöksen jälkeen<br />
olisi pitänyt kilpailla uudestaan<br />
samoista asiakkaista kaupungin<br />
välityksellä. Nyt alaa voidaan<br />
taas kehittää yksityisesti. Lassila &<br />
Tikanojassa suunnitellaan maakaasulla<br />
kulkevaa nelilokeroista autoa.<br />
Yhteen autoon tyhjennetään samalla<br />
kertaa lasi, metalli, kartonki ja<br />
paperijätteet. Neljän auton asemesta<br />
tarvitaan vain yksi auto. Jätteiden<br />
lajittelu turkulaiskodeissa hallitaan<br />
hyvin, sanoo Antti Siipola.<br />
Lassila & Tikanojan Saramäessä sijaitseva jätteenkäsittelytehdas on ainoa laatuaan. Koko Euroopassa ei ole toista<br />
sellaista. Kuvassa on vain pieni prosessin osa eikä se anna kokonaista kuvaa viiden hehtaarin tehtaasta.
Esitteet<br />
Asiakaslehdet<br />
Kirjat<br />
Pakkaukset<br />
Tarrat<br />
Etiketit<br />
Kalenterit<br />
Kansiot<br />
Julisteet<br />
Luettelot<br />
Adressit<br />
Lomakkeet<br />
Kirjekuoret<br />
Käyntikortit<br />
Foliointi-, kohotus- ja<br />
stanssauspalvelut<br />
sekä säänkestävät<br />
PVC tarrat meiltä<br />
tasopaino@co.inet.fi<br />
19<br />
Joustavaa painopalvelua<br />
jo yli 20 vuoden ajan<br />
www.tasopaino.com<br />
<strong>Kauppahuone</strong>
<strong>Kauppahuone</strong> 20<br />
Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy<br />
kasvaa vauhdilla <strong>Turun</strong> lentoasemalla<br />
Kuljetusten ja tavaraliikenteentoimintaympäristö<br />
muuttuu nopeasti.<br />
Tavaroilla ja varsinkaan<br />
puolivalmisteilla<br />
ei enää ole aikaa olla varastoissa.<br />
Ne on saatava<br />
mahdollisimman nopeastikäyttökohteisiinsa.<br />
Pikakuljetusyhtiöt<br />
ovat nousseet maailmanlaajuisenlogistiikan<br />
välttämättömäksi<br />
osaksi. Ne joutuvat noudattamaan<br />
tiukkoja aikatauluja<br />
täyttääkseen<br />
sitoumuksensa eli toimittaakseen<br />
lähetykset<br />
kuriiripalveluna hyvin<br />
lyhyessä ajassa (24 tuntia)<br />
ympäri maailmaa.<br />
Leo Immonen<br />
Pikakuljetusyritys TNT Suomi<br />
Oy:n toiminta keskittää voimakkaasti<br />
toimintaansa <strong>Turun</strong> alueella.<br />
Finavia on alkanut rakentaa<br />
TNT:lle uutta terminaalia <strong>Turun</strong><br />
lentokentälle. Uuden terminaalin<br />
myötä TNT:n tilat tuplaantuvat<br />
5400 neliömetriin. Yhtiö arvioi<br />
myös palkkaavansa seuraavien<br />
kahden vuoden aikana 20 uutta<br />
työntekijää <strong>Turun</strong> lentokentän terminaaliin.<br />
TNT:n laskelmien mukaan<br />
uudet tilat riittävät tyydyttämään<br />
yhtiön tilatarpeen Turussa<br />
seitsemäksi vuodeksi eteenpäin.<br />
Lisätila laajennus nopeuttaa tavaran<br />
käsittelyä niin ilta- kuin aamuruuhkien<br />
aikana. Samalla TNT<br />
pystyy tarjoamaan entistä enemmän<br />
lisäarvopalvelua asiakkailleen.<br />
Sesonkiaikoina ulkoistetulle ja<br />
maksimiturvaluokituksen saaneelle<br />
varastotilalle on ollut kova kysyntä.<br />
Asiakkaat eivät halua varastoida<br />
tavaroitaan omissa varastoissa<br />
vaan antavat ne mieluummin<br />
suoraan logistiikkayhtiölle.<br />
Sieltä ne on helppo saada maailmalle<br />
nopeasti, esittelee TNT Suo-<br />
Peter Ervasalo esitteli toimittajille terminaalia, joka oli melkein tyhjä. Tavarat<br />
olivat juuri lähteneet kohteisiinsa.<br />
Heti kun lupa tuli, niin seuraavana aamuna työt alkoivat, tuumi NTN:n aluejohtaja Peter Ervasalo kuvassa oikealla.<br />
Hänen vieressään lentoaseman kunnossapitopäällikkö Heikki Koho ja Finavian tj Mats Rosin.<br />
mi Oy:n aluejohtaja Peter Ervasalo.<br />
Tavarantoimittajat joutuvat<br />
antamaan toimituksille takuun.<br />
Esimerkiksi jos jokin tavara tai<br />
osa menee kuljetuksessa rikki, he<br />
sitoutuvat toimittamaan kahdessa<br />
tunnissa toisen tilalle. TNT:n varastossa<br />
pidetään joitakin kriittisiä<br />
tavaroita siltä varalta.<br />
Pikakuljetukset<br />
lisääntyvät<br />
Pikakuljetusten määrät ovat voimakkaassa<br />
kasvussa. <strong>Turun</strong> ja<br />
Lounais-Suomen alueella TNT<br />
Suomi Oy:n kuljettaman tavaran<br />
määrä on liki kaksinkertaistunut<br />
neljässä vuodessa. Yhtiö vastaa<br />
kasvavaan kysyntään ottamalla<br />
ensi vuoden maaliskuussa käyttöön<br />
uuden tavaraterminaalin <strong>Turun</strong><br />
lentokentällä. Nykyinen TNT<br />
Suomi Oy:n vahvuus Turussa on<br />
53 henkilöä joista 11 kuljettajia.<br />
Heti terminaalin valmistuttua ensi<br />
keväänä palkataan 7 henkeä lisää<br />
ja vuonna 2009 henkilöluku nousee<br />
jo kahdeksaankymmeneen.<br />
Suomessa TNT:n liiketoiminta<br />
on jo useamman vuoden peräkkäin<br />
kasvanut yli kymmenen prosentin<br />
vuosivauhtia. <strong>Turun</strong> alueella<br />
on päästy samoihin kasvulukuihin<br />
ja tänä vuonna <strong>Turun</strong> alueen<br />
liikevaihto nousee yli 30 miljoonan<br />
euron, Ervasalo toteaa. Olemme<br />
enemmän kuin tyytyväisiä<br />
<strong>Turun</strong> lentokentän palveluihin<br />
sekä lähiympäristön toimintaedellytyksiin.<br />
Aiomme jatkossakin<br />
kehittää toimintaamme Lounais-<br />
Suomessa ja olla osa alueen vahvaa<br />
kasvua, hän jatkaa. Satsaus<br />
Turkuun jatkuu, koska Turku on<br />
jo nyt keskusterminaali josta autokuljetukset<br />
lähtevät eripuolille.<br />
Keskusterminaali voisi olla muuallakin<br />
Suomessa mutta TNT Suomi<br />
OY on päättänyt satsata Turkuun<br />
ja se on kannattanut.<br />
Toiminta luo toimintaa<br />
Laajennuksen rakennuslupa saatiin<br />
vasta muutama viikko sitten<br />
mutta Finavia ei aikaillut vaan työt<br />
aloitettiin heti seuraavana päivänä,<br />
kertoo aluejohtaja Peter Ervasalo.<br />
Finavian Lounais-Suomen<br />
aluejohtaja Mats Rosinin mukaan<br />
<strong>Turun</strong> lentokenttä haluaa profiloitua<br />
myös rahtikenttänä ja siihen<br />
kuvioon TNT:n laajennustarve<br />
sopii yhteen. Toiminta luo toimintaa<br />
hän sanoo. TNT:n terminaalihanke<br />
tukee lentoasematoimintaa<br />
hienolla tavalla. Yhtiö on toimialansa<br />
edelläkävijöitä ja meillä on<br />
pitkä yhteistyösuhde alla. Sen<br />
päälle on helppo rakentaa uusia<br />
asioita. Tällaiset hankkeet vahvistavat<br />
<strong>Turun</strong> lentokentän asemaa<br />
seudun logistisena keskuksena.
21<br />
Ilmajoen Musiikkijuhlat<br />
Tämänvuotisilla Ilmajoen musiikkijuhlilla<br />
esitettiin uusintana Lakeuksien<br />
lukko. Jäntevän, historiallisiin<br />
tosiasioihin perustuvan<br />
talonpoikaisnäytelmän näyttämönä<br />
toimi Kyrönjoen maisema. Sinne<br />
on ilmajokelaisten toimesta tal-<br />
koovoimin rakennettu mahtava<br />
näyttämö. Se oli omiaan korostamaan<br />
teokseen kätkeytyvää voimaa.<br />
Kokonaisuudessaan näytelmän<br />
suorituspaikka saa arvosanan täysi<br />
kymppi! Maaseutuympäristö ja<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
purrut täälläkin. Erityisesti musiikissa,<br />
ja vielä tarkemmin sanoen<br />
kuoron osuudessa oli kuultavissa<br />
erinomainen ja täsmällinen sointi.<br />
Näytelmä sinänsä on oivallinen<br />
kertomus nykyajan ihmiselle, miten<br />
ahneuden piru vaanii valtaapitävien<br />
pääkopassa. Näytelmä on<br />
tässä optioiden ja palkkiovirkojen<br />
luvatussa maassa hyvin ajankohtainen.<br />
Vahvemman pyrkimykset<br />
ja heikomman sitkeä kamppailu<br />
tuota mahtimiestä vastaan, on taitavasti<br />
toteutettu näinkin lyhyen<br />
esityksen puitteissa. Katsomon<br />
eläytyminen tapahtumiin oli aistittavissa<br />
voimakkaana.<br />
Erikseen maininnan ansaitsee<br />
historiallinen ympäristö. Arkkitehti<br />
Matti Visannin suunnittelema<br />
Jaakko Ilkan patsas, Lauroselan<br />
museo ja muut lähiympäristön<br />
kulttuurikohteet ja -tapahtumat<br />
ovat vierailun arvoisia.<br />
Ensi kesänä Ilmajoen Musiikkijuhlien<br />
pääesitys on Pohjalaisia.<br />
On aivan 100 prosenttisen varmaa,<br />
että kaikki näytelmäpäivät<br />
myydään ennakkoon lähes loppuun.<br />
Siispä suosittelen lippujen<br />
varaamista hyvissä ajoin ennakkoon.<br />
Ja mikä hyvä: Ilmajoella ulkoilmanäytäntö<br />
onnistuu aina.<br />
Satoi tai aistoi, katettu katsomo on<br />
suojaamassa.<br />
Kauhavan lentäjien juhannus<br />
Kauhavan Ilmasotakoulun alueella<br />
on vuosikymmenien perinteen<br />
mukainen juhannusjuhla kutsunut<br />
joka vuosi tuhansia katsojia seuraamaan<br />
monipuolista taitolentoja<br />
viihdeohjelmaa. Poikkeusta ei<br />
tehnyt kesä 2007. Kauhavan juhla<br />
on perheen kaikkien jäsenten<br />
juhla. On tivolityyppistä toimintaa,<br />
tanssia vanhoille ja nuorille<br />
ynnä muuta humuamista. Ja ennen<br />
kaikkea joka kerta mukaansatemaava<br />
ilmailunäytös. Tänä vuonna<br />
kansainvälistä atmosfääriä<br />
edustivat Hollannin Kuninkaallisten<br />
Ilmavoimien F-16, suomalaisten<br />
hornet ja Portugalin Alfa hävittäjälentäjien<br />
upeat yksilötaitolentoesitykset.<br />
Suihkukoneitten<br />
lisäksi myös mäntämoottorikoneilla<br />
oli vahva osuutensa ilmailushowssa.<br />
Romanian ilmavoimien<br />
taitolentokaksikko esitti päätähuimaavia<br />
temppuja venäläisvalmisteisilla,<br />
toisen maailmansodan<br />
aikaisilla, Suomenkin rintamilla<br />
käytetyillä hävittäjäkoneilla.<br />
Myös suomalaisten osaaminen<br />
joen virtaus näytelmän mukana<br />
istuttavat katsojan suoraan aitoon<br />
tapahtumaympäristöön. Lavastus<br />
kokonaisuudessaan on mahtava.<br />
Puvustukset ovat tarkkaan aikansa<br />
muodin mukaisia. Vanha totuus:<br />
kertaus on opintojen äiti, oli<br />
Kuvassa keskellä ovat alunperin venäläisvalmisteiset toisessa maailmansodassa Suomenkin rintamilla käytetyt YAK-52 hävittäjät, joita on kehitelty Romaniassa<br />
ja heidän ilmavoimiensa taitolentokaksikko käytti koneita ansiokkaasti näytöksessä.<br />
sekä vanhoilla koneilla että nykyaikaisilla<br />
hawk-koneilla synnytti<br />
katsojissa ihastusta.<br />
Oman lukunsa ansaitsee Ranskan<br />
ilmavoimien 9 Alfa suihkukoneen<br />
ryhmätaitolento-ohjelma.<br />
Ristikkäis- ja vastatustenlentokuviot<br />
panivat katsojat pidättelemään<br />
hengitystään. Muutaman<br />
kerran näytti, että nyt rysähtää!<br />
Samanlaisia vaikutelmia syntyi<br />
myös omiemme Hawk-lentäjien<br />
taidokkaasta ryhmätaitolentoosuudesta.<br />
S. L.<br />
Kuitenkin tämän kirjoittajan<br />
mieleen jäi loistavimpana esityksenä<br />
portugalilaisten kahden koneen<br />
esitykset. Koko ajan tuntui,<br />
että ilmassa liikkui vain yksi kone.<br />
Ranskan pojat päättivät loistavan<br />
esityksensä piirtämällä taivaalle<br />
valtavan sydämen. Halusivat<br />
kai toivottaa suomalaiselle tytölle:<br />
J’te aime!<br />
S.L.
<strong>Kauppahuone</strong> 22<br />
Pietarilla on oma toleranssiohjelma<br />
Jokaisella maalla ja jokaisella<br />
kansalaisella on<br />
omat käyttäytymisstandardinsa,<br />
vaikka sitä ei<br />
mihinkään olisi kirjattukaan.<br />
Eri maissa<br />
käyttäytymisstandardit<br />
ovat varsin erilaisia, samoin<br />
kuin eri ihmisillä<br />
voi olla erilaisia standardeja.<br />
Joku saattaa<br />
käyttäytyä oman standardinsa<br />
mukaisesti<br />
edes tietämättä, että minun<br />
standardini mukaan<br />
hän käyttäytyy<br />
melkeinpä törkeästi.<br />
Siksi tarvitaan toleranssiohjelma.<br />
Leo Immonen<br />
Pietarin kaupunki järjesti 3-<br />
6.6.2007 Pietarissa Turku-päivät.<br />
Yhtenä teemana oli suvaitsevaisuus.<br />
Sain tilaisuuden osallistua<br />
tuohon suvaitsevaisuusryhmään.<br />
Pietarin valtionyliopiston professori<br />
historiantieteiden kandidaatti,<br />
historiallisen tiedekunnan slaavilaisten<br />
ja Balkanin maiden historian<br />
osaston dosentti, Pietarin<br />
ulkosuhteiden komitean yhteydes-<br />
sä toimivan Pietarin kaupungin<br />
kansallisten kulttuuriyhdistysten<br />
sekä ulkovenäläisten nuorisoneuvoston<br />
puheenjohtaja Vladimir<br />
Mihailenko esitteli Pietarin laatiman<br />
toleranssiohjelman. Konferenssin<br />
aikana huomasin, että keskustelun<br />
aiheena suvaitsevaisuus<br />
on varsin monisäikeinen. Termien<br />
kirjavuus ja pienen pienet vivahde-erot<br />
kääntävät dialogit helposti<br />
vallan filosofiseksi. Jos joku<br />
meistä suomalaisista lännestä tulleista<br />
kuvitteli opettavansa pietarilaisille<br />
suvaitsevaisuutta, saattoi<br />
hän hämmästyä pietarilaisten valmiudesta<br />
aiheeseen.<br />
Pietarin kaupungin varapääjohtaja<br />
S. L. Markov kertoi tilaisuuden<br />
avajaispuheessaan, että Venäjä<br />
on oikeastaan jakautunut kolmeen<br />
osa-alueeseen: Pietariin,<br />
Moskovaan ja muuhun Venäjään.<br />
Minä edustan vain Pietaria, hän<br />
sanoi. Pietarilainen näkökulma ja<br />
ajattelutapa ei suinkaan ole sama<br />
kuin koko venäläinen näkökulma.<br />
Pietarin valtion yliopiston professori<br />
historian tohtori A.H. Daudovin<br />
esitelmästä saimme huomata,<br />
että nimenomaan Pietarilla on monisatavuotiset<br />
perinteet erilaisten<br />
etnisten ryhmien huomioon ottamisessa.<br />
Syntymästään saakka<br />
Pietarin kaupungin rakentamisessa<br />
on ollut mukana monia etnisiä<br />
ryhmiä, muun muassa suomalaisia.<br />
Pietarissa asuu 170 eri kansalaisuutta<br />
olevia ihmisiä, joista<br />
85 % on venäläisiä, väestö edus-<br />
Pietarin Kansallisuuksien Talolla isännistö valmiina kokoukseen.<br />
taa 53 eri uskontoa. Pietarilla on<br />
siis historiansa sekä lukuisten etnisten<br />
ryhmiensä<br />
ansiosta näkökul-<br />
maa esitellä suvaitsevaisuusohjelmaansa.<br />
Monet<br />
kansainväliset yhteisöt<br />
ovatkin hakeneet<br />
oppia Pietarista.<br />
Muodostaako<br />
kantaväestö<br />
mallin, josta<br />
maahanmuuttajille<br />
siedetään<br />
vähäiset poikkeukset?<br />
Kun tekniikassa puhutaan tole-<br />
Kirjoittaja Leo Immonen (vas.) on saanut keskustelutuokion Pietarin kaupunginhallituksen varajohtaja Sergei Margovin<br />
ja <strong>Turun</strong> kaupungin yhteysjohtaja Mikko Lohikosken sekä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimitsija ja<br />
Baltic Regimin puheenjohtaja Diana Layneen kanssa.<br />
Venäjä<br />
voidaan jakaa<br />
kolmeen<br />
osaan:<br />
Moskovaan,<br />
Pietariin ja<br />
muuhun<br />
Venäjään<br />
ranssista, oletetaan, että on olemassa<br />
jokin kuvitteellinen, suunniteltumallikappale.<br />
Koska mallin<br />
täsmällinen toistaminen<br />
ei ole mahdollista,<br />
sallitaan<br />
pieni poikkeus<br />
suuntaan tai toiseen.<br />
Kun käsite toleranssi,<br />
sietoraja<br />
tuodaan maahanmuuttajienkotouttamisohjelmaan,<br />
se<br />
aiheuttaa tekniikan<br />
miehelle vähän<br />
hämmennystä.<br />
Saattaapa se johtaa<br />
ajatuksen kulkemaan reittiä, jota<br />
joku toinen kuvailisi rasismiksi.<br />
”Siedetään nyt kun on pakko sietää”.<br />
Me suomalaiset protestoimme<br />
termiä, toleranssi tuon sietämisajatuksen<br />
takia. Mielestämme se<br />
sisältää lähtökohtaisesti negatiivisen<br />
virityksen. Toleranssi on käyttäytymisstandardista<br />
sallittua<br />
poikkeamista. Ei voida määrittää<br />
kansainvälisesti jotain yksiselitteistä<br />
käyttäytymisstandardia, puhumattakaan<br />
sen täsmällisestä<br />
noudattamisesta, on siis sovittava<br />
toleranssirajat siitä, mikä on siedettävää<br />
käyttäytymistä ja mikä ei.<br />
Kaikkea poikkeavuutta ei kuitenkaan<br />
voida hyväksyä, se olisi anarkiaa.<br />
Siksi suvaitsevaisuudessa<br />
pitää olla myös tuo sietämisen ajatus.<br />
Suomalaisten on vaikea<br />
erottaa kohteliaisuus<br />
aidosta kiinnostuksesta<br />
Tulomatkalla <strong>Turun</strong> junassa virisi<br />
mielenkiintoinen keskustelu<br />
Pietarin konferenssin annista.<br />
Useimmat olimme yksimielisiä<br />
siitä, että se oli erittäin onnistunut,<br />
mutta Vitali – eräs venäläissyntyinen<br />
nuorimies – oli toista<br />
mieltä. Hänen mukaansa venäläiset<br />
olivat vaan kohteliaita meille.<br />
Kiinnostuksen kanssa oli vähän
Pietarin valtion yliopiston dosentti ja<br />
Inkeriliiton puheenjohtaja Aleksander<br />
Ivanovits Kirjanen esitelmöi vähemmistökansojen<br />
ja niiden kielten<br />
kohtalosta. Hän esitti kysymyksen,<br />
mitä kansalla oikeastaan tarkoitetaan<br />
ja totesi, ettei täsmällistä, yhtenäistä<br />
ja koko maailmassa hyväksyttyä kansan-käsitettä<br />
ole olemassakaan.<br />
niin ja näin. Hän epäili, että suomalaiset<br />
eivät kykene erottamaan<br />
kohteliaisuutta aidostakiinnostuk-<br />
sesta.Suomalaisessaelinkeinoelämässä ei kohteliaisuudella<br />
voi peittää<br />
kiinnostuksen<br />
puutettaan ja miksi<br />
joku niin tekisikään.Suomalaisten<br />
luotettavuus<br />
perustuu siihen, että emme kiinnostu<br />
mistään asiasta vain kohteliaisuudesta.<br />
Ehkä siitä johtuen<br />
suomalaisen on vaikea erottaa aitoa<br />
kiinnostusta kohteliaisuudesta.<br />
Jos emme kyenneet erilaisten<br />
etnisten ryh-mien sietämisessä<br />
opettamaan pietarilaisia, niin<br />
hyvä, jos olimme ainakin aitoja<br />
naiiviuden uhallakin. On tuiki tärkeätä,<br />
että meillä on maahanmuuttajina<br />
pietarilaisia ja muita venäläisiä<br />
käytettävissämme. He pystyvät<br />
opettamaan meille venäläisten<br />
ajattelu- ja toimintatapoja.<br />
Yhteispelillä se sujuu, sanoi ennen<br />
Tarvajärvikin.<br />
Suomalaisilla yrityksillä<br />
on omat arvonsa<br />
Suomalaisilla yrityksillä on kirjallisesti<br />
sovitut arvot, joiden mukaan<br />
toimitaan. Arvojen alittamisesta<br />
ei yleensä ole sovittuja toleransseja.<br />
Yleisesti ottaen, jos joku<br />
ei toimi yrityksen arvojen mukaisesti,<br />
hän saa vaihtaa työpaikkaa.<br />
Käytännössä jokainen tapaus käsitellään<br />
kuitenkin erikseen. Vaikka<br />
suomalaisten yritysten arvot<br />
eivät paljon poikkea toisistaan,<br />
saattaa eri puolilla maailmaa toimivien<br />
yritysten arvot poiketa paljonkin<br />
suomalaisista arvoista. Pie-<br />
Suomalaiset<br />
kiinnostuvat<br />
aidosti, eivät<br />
kohteliaisuudesta.<br />
tarin toleranssiohjelma on yritysten<br />
välisissä kanssakäymisissä erityisen<br />
tärkeä. Pietarilaisten julkaisema<br />
toleranssiohjelma saattaa<br />
kantaa hyvää hedelmää pietarilaisturkulaisessa<br />
yritysmaailmassa.<br />
Yrityksen henkilökuntaa voidaan<br />
hyvällä syyllä verrata urheilujoukkueeseen.<br />
Jos minä juoksen<br />
sata metriä 10,1 ja naapuri 10,2<br />
minut valitaan joukkueeseen riippumatta<br />
minun ihon väristäni tai<br />
syntymäpaikastani. Mutta jos minua<br />
ollaan valitsemassa jalkapallojoukkueeseen,<br />
niin vaikka olisin<br />
maailman paras maalintekijä, voisin<br />
jäädä joukkueesta esimerkiksi<br />
siksi, että olen rääväsuu ja pilaan<br />
käytökselläni joukkueen jäsenten<br />
parhaan mahdollisen onnistumisen.<br />
Integraatio ei tarkoita<br />
sulautumista vaan<br />
sopeutumista<br />
Ei ole tarkoituksenmukaista, että<br />
maahanmuuttajat luopuisivat<br />
omasta kulttuuristaan unohtaen<br />
syntyperänsä ja hankkien uuden<br />
persoonallisuuden uudessa kotimaassaan.Suotavaa<br />
sen sijaan on,<br />
että maahanmuuttajat<br />
voisivat harjoittaa<br />
samaa ammattiaan<br />
uudessa<br />
kotimaassaan ja<br />
hyödyntää entisessä<br />
kotimaassa<br />
saamaansa koulutusta<br />
ja osaamista.<br />
Maahanmuuttajan on sopeuduttava<br />
uudessa kotimaassa vallitseviin<br />
normeihin ja työpaikkansa yrityk-<br />
23<br />
sessä oleviin arvoihin. Siispä maahanmuuttajan<br />
pitää sietää meidän<br />
normejamme, vaikka ei niitä täysin<br />
hyväksyisikään ja meidän pi-<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
tää sietää maahanmuuttajan ominaisuuksia,<br />
joille hän ei voi mitään,<br />
mahdollisesta ärsytyksestä<br />
huolimatta.<br />
Pietarin Suomen suurlähetystössä oli pantu pöytä koreaksi. Suurlähettiläs otti meidät juhlallisesti vastaan ja meidät<br />
esiteltiin henkilökohtaisesti kaikille tärkeille henkilöille Pietarissa.
<strong>Kauppahuone</strong> 24<br />
Suomen Yrityskaupat hakee ostajan<br />
yritykselle mittatilauksena<br />
Tämän päivän yritykset<br />
eivät voi jättäytyä hyvän<br />
tuurin varaan. Erilaisia<br />
selvityksiä ja analyysejä<br />
tarvitaan liiketoimintojenlaajentamisen<br />
yhteydessä, mutta<br />
myös toimintaympäristön<br />
ja markkinatilanteiden<br />
muuttuessa. Erityisestiomistajanvaihdokset<br />
ja muut yritysjärjestelyt<br />
tarvitsevat tuekseen<br />
selvityksiä ja analyysejä.<br />
Tarvitaan suuri<br />
joukko erilaisia apuvälineitä<br />
alkaen täysin<br />
ongelmakohtaisesta<br />
analyysistä aina mittaviintoimiala-analyyseihin<br />
saakka.<br />
Leo Immonen<br />
Tiettävästi suurin osa epäon-<br />
nistuneistaomistajanvaihdoksista on tehty tee-se-itse -periaatteella,<br />
siis ilman ulkopuolista<br />
asiantuntijaa. Kauppaa ei<br />
pidä tehdä ennen kuin molemmilla<br />
osapuolilla on täysi varmuus<br />
ja ymmärrys, mitä tulee<br />
tapahtumaan.<br />
Yrityskaupan vaikeimpia<br />
asioita on usein arvon määrittäminen<br />
kaikkia osapuolia tyydyttävällä<br />
tavalla. Ilman asiantuntijan<br />
tekemää arvonmääritystä<br />
yrityskauppoja ei nykyään<br />
käytännössä juurikaan<br />
tehdä. Kahta samanlaista yritystä<br />
ei ole, jokainen kohde on<br />
ainutlaatuinen. Siksi kokemuksen<br />
ja ammattitaidon merkitys<br />
korostuu. Suomen Yrityskaupat<br />
on systemaattisesti kehittänyt<br />
Pk-yritysten arvonmäärityksiähuippuanalyytikkojen<br />
kanssa jo vuosia. Analyytikot<br />
arvioivat yrityksen arvoa<br />
parhaimmilla välineillä ja<br />
vankan kokemuksensa turvin.<br />
Arvoihin luottavat kaikki kaupan<br />
osapuolet rahoittajia ja vakuutusyhtiötä<br />
myöten.<br />
Omistajan vaihdos on<br />
monisäikeinen prosessi<br />
Useimmat yrityskaupan osapuolet<br />
ovat myymässä tai ostamassa<br />
yritystä vain yhden<br />
ainoan kerran, sanoo toimitusjohtaja<br />
Juha Rantanen Suomen<br />
Yrityskaupat Oy:stä. Yhtälailla<br />
ostajalle kuin myyjälle<br />
on yllätys, kuinka monisäikeinen<br />
prosessi omistajanvaihdos<br />
on. Koska prosessi on vieras,<br />
ei osata kysyä oikeita asioita.<br />
Asiantuntijan avustuksella tai<br />
toimesta yrityksestä voidaan<br />
tehdä riittävä selvitys (due diligenece),<br />
jossa yrityksen asiakirjamateriaali<br />
kootaan ja niiden<br />
merkitystä arvioidaan.<br />
Tämän kartoituksen turvin erityisesti<br />
ostajalle selviää, mitä<br />
hän on ostamassa. Tämä kartoitustyö<br />
vaihtelee suppeasta<br />
hyvinkin laajaan, ja sen painotukset<br />
talousasioista juridisiin.<br />
Yritys on usein omistajansa<br />
Lukuisia yrityskauppoja rakentanut asiantuntija löytää varmasti oikeat ratkaisut nopeammin kuin kokemattomat<br />
osapuolet. Asiantuntija osaa selvittää ja suomentaa vaikeat käsitteet ja monivaiheiset ratkaisut. Asiantuntijan käyttö<br />
kauppaprosessissa nopeuttaa kauppaa ja tekee siitä turvallista. Toimitusjohtaja Juha Rantasella on 10 vuoden kokemus<br />
yrityskaupoista.<br />
näköinen, sanoo Juha Rantanen.<br />
Tämä on kuin myisi käytettyä<br />
mittatilauspukua toiselle<br />
käyttäjälle. Yritykselle pitää<br />
löytää siihen sopiva ostaja.<br />
Suomen Yrityskaupat tekee<br />
kartoituksen myytävästä yrityksestä<br />
ostajan puolesta ja etsii<br />
yritykseen sopivan ostajan,<br />
uuden isännän.<br />
Yrityskauppa on<br />
ostajalle investointi<br />
Ostajalle yrityskauppa on aina<br />
investointi ja investoinnit vaativat<br />
aina tuekseen laskelmia.<br />
Arvonmääritykset ovat yrityskaupan<br />
peruslaskelmia. Ostaja<br />
saattaa kuitenkin tarvita tämän<br />
lisäksi erilaisia rahoitustai<br />
investointilaskelmia, siinä<br />
missä myyjä verotuksellisia<br />
laskelmia. Yhtä kaikki, laskelmia<br />
kyselee viimeistään myös<br />
asiansa osaava rahoittaja. Suomen<br />
Yrityskaupat on tottunut<br />
talouslaskelmien laatija. Ennen<br />
kauppaa on tehtävä rahoituslaskelmat,kannattavuuslaskelmat,<br />
investointilaskelmat ja<br />
verotuslaskelmat.<br />
Omistajanvaihdos ei pääty<br />
kauppakirjoihin, ei ainakaan<br />
jatkajan kannalta. Kun uusi<br />
isäntä tai emäntä astuu entisen<br />
saappaisiin ja ryhtyy käytännössä<br />
viemään yritystä eteenpäin,<br />
sitä vaihetta kutsutaan<br />
haltuunotoksi. Tässä tilanteessa<br />
asiantuntijan apu kädestä<br />
pitäen jouduttaa turvallista<br />
liikkeelle lähtöä. Haltuunoton<br />
suunnittelusta ja käytännön<br />
työnjaosta kannattaa sopia etukäteen<br />
tuntiveloituksen puitteissa.<br />
Haltuunottoon liittyy<br />
monia kertaluoteisia tapahtumia<br />
ja ihan kaikkea ei sittenkään<br />
kannata tehdä itse.<br />
<strong>Turun</strong><br />
Lähikustannus Oy<br />
Veikko Partanen<br />
GSM 0400-311 575<br />
Fax (02) 240 2277<br />
turun.lahikustannus@pp.inet.fi
Minimoi rekrytointiriskisi!<br />
Pula osaavasta työvoimasta<br />
edellyttää yrityksiltä yhä<br />
syvempää sitoutumista<br />
työntekijöihinsä. Tätä seikkaa<br />
korostetaan asiakkaalle<br />
myös rekrytointi- ja henkilöstövuokrauspalveluja<br />
tarjoavassa Manpowerissa.<br />
– Kehotammekin monessa<br />
tapauksessa asiakkaitamme<br />
rekrytoimaan työntekijän<br />
suoraan vakituiseen<br />
työsuhteeseen sen sijaan,<br />
että vuokraisivat työntekijän<br />
ensin määräajaksi, kertoo<br />
<strong>Turun</strong> Manpowerin myyntipäällikkö<br />
Jussi Alinen.<br />
Jo pitkään ammattitaitoisena henkilöstön<br />
vuokraajana tunnettu<br />
Manpower on noussut muutaman<br />
viime vuoden aikana haastajasta<br />
yhdeksi Suomen varteenotettavimmaksi<br />
rekrytointitaloksi. Pelkästään<br />
viime vuonna Manpower<br />
rekrytoi vakituisiin työsuhteisiin yli<br />
700 henkilöä koko Suomessa.<br />
Kova kysyntä osaavasta työvoimasta<br />
on kasvattanut myös <strong>Turun</strong><br />
Manpowerista täysverisen rekrytointikumppanin.<br />
Turussa rekrytointikonsulttien<br />
määrä onkin nopeasti<br />
kasvanut neljään.<br />
– Yhä useammalla toimialalla<br />
on meneillään työnhakijan mark-<br />
Miten suomalainen poikkeaa monista<br />
muista kansoista? Olenpa tuota kysymystä<br />
pyöritellyt mielessäni useinkin.<br />
Samoin kuin sitäkin, miten savolaispoika<br />
eroaa turkulaisista, mutta se on<br />
toinen tarina. Vaikka asiaa on varmasti<br />
pohdittu laajemmassakin foorumissa,<br />
siinä riittää pohtimista vieläkin. Savolaispoika<br />
on rakastunut Eino Leinon<br />
runoon ”Yksinäinen”. Runo kuvaa<br />
herkästi suomalaista miestä. Varsinkin<br />
sen viimeinen säe kuvaa suomalaisuutta<br />
ja ainakin savolaisuutta: ”tahdon<br />
viedä mun soittoni särkyneen sille suurelle<br />
virittäjälleen”. Miksi vasta sitten,<br />
kun soitto on jo särkynyt, suomalainen<br />
kääntyy suuren virittäjänsä puoleen?<br />
Miksipä hän ei vielä soiton iloisesti<br />
kupliessa kääntyisi suuren virittäjänsä<br />
puoleen?<br />
Suomi on urheilumaa<br />
Suomalainen taide, johon urheilukin<br />
kuuluu, on aina ponnistanut murheen<br />
alhosta. Suomalainen voi hävitä kultamitalin<br />
30 kilometrin hiihdossa ruotsalaiselle<br />
viidellä sentillä, yhden tulitikkuaskin<br />
mitalla, Suomen jääkiekkojoukkue<br />
voi hävitä maailman mestaruuden<br />
Ruotsille, vaikka johtaa vielä<br />
viisi minuuttia ennen loppuvihellystä<br />
5-0. Siinä on eräs supisuomalainen<br />
piirre.<br />
Ennen kuin amerikkalainen, ranskalainen<br />
tai vaikka jamaikalainen sadan<br />
metrin juoksija kyyristyy lähtötelineeseen,<br />
hän tekee ristin merkin rintaansa.<br />
Mitä tuo pikakiitäjä ajatelleekaan<br />
tuolla hetkellä, sitä suomalaiset<br />
voivat vain arvailla? Suomalainen pi-<br />
kinat. Ammattitaitoisilla työntekijöillä<br />
on nykyään varaa valita entistä<br />
useamman kiinnostavan työpaikan<br />
väliltä kuin aiemmin. Kilpa<br />
työntekijöistä onkin tuonut lisää<br />
haasteita yrityksille onnistuneen<br />
rekrytoinnin toteuttamiseksi, sanoo<br />
Jussi Alinen.<br />
Yritykset kääntyvätkin tänä päivänä<br />
mielellään kokeneen rekrytoijan<br />
puoleen. Päätös on useimmiten<br />
oikea, sillä ammattilaisen<br />
avulla säästetään lähes poikkeuksetta<br />
aikaa ja rahaa sekä saavutetaan<br />
rekrytoinnissa parempi lopputulos<br />
– löydetään se oikea työntekijä.<br />
– Meillä konsultit pyrkivät jo<br />
varhaisessa vaiheessa sitouttamaan<br />
hyvän kandidaatin hakuprosessiin<br />
ja työtä tarjoavaan yritykseen<br />
hoitamalla rekrytointiprosessin<br />
laadukkaasti, nopeasti ja hakijaa<br />
eri prosessin vaiheista informoiden.<br />
Yhä useammalla hakijalla<br />
on samanaikaisesti monia hakuja<br />
päällä, joten aikainen sitoutuminen<br />
avoimeen tehtävään on<br />
tärkeää, kertoo Jussi Alinen.<br />
Myös rekrytoivan yrityksen kannattaa<br />
panostaa hakuprosessin<br />
aikana hakijoiden hurmaamiseen.<br />
Esimerkiksi johto- ja asiantuntijatehtäviin<br />
hakevat saattavat arvioida<br />
työpaikkaa tarjoavaa yritystä<br />
hyvinkin kriittisesti hakuprosessin<br />
aikana.<br />
Kustannukset kuriin<br />
Yrityksellä, joka on perinteisesti<br />
25<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
Kuvassa alhaalta vasemmalta: Anu Suuniitty, Jussi Alinen, Ann-<br />
Mari Kankaanranta. Ylhäällä vasemmalta: Reeta Konkarikoski,<br />
Minna Vesterinen, Irina Mäkelä, Anja Talvinen, Susanna<br />
Sundberg, Sami Jalonen.<br />
Hymy kauneinta on läpi kyynelten<br />
kajuoksija sitä vastoin jupisee hampaat<br />
irvessä, että minäpä näytän niille, nyt<br />
tehdään ennätys ja sillä selvä. Me suomalaiset<br />
tiedämme miten siinä käy.<br />
Maaliviivalle tultaessa suomalainen on<br />
kahdeksas ja tuo ristin merkin rintaansa<br />
piirtänyt hipsuttelee kevyesti ensimmäisenä<br />
maaliin ja kääntää katseensa<br />
yläilmoihin kiittäen saamastaan avusta.<br />
Maaliin tultuaan suomalainen kääntää<br />
katseensa maahan saattaa mielessään<br />
piirrellä ristin merkkejä ja anella<br />
armoa Luojaltaan, että päästä hyvä Isä<br />
minut tästä häpeästä.<br />
Suomi saa riviinsä lähes maailman<br />
parhaan kiekonheittäjän Etelä-Amerikasta,<br />
mutta kilpailussa – saatuaan sinivalkoisen<br />
kilpailuasun ylleen – hän<br />
muuttuu suomalaiseksi, ei pääse edes<br />
loppukilpailuun, kilpailujännitys on<br />
niin suuri.<br />
Suomi on selviytyjä<br />
Suomi häviää sodan suurelle naapurilleen,<br />
mutta voittaa sen naapurin suurista<br />
luonnon rikkauksista huolimatta<br />
sodan jälkeisessä talouskilpailussa 10–<br />
0. Hävitystä sodasta ja sotakorvauksista<br />
huolimatta Suomi auttaa isoveljeään<br />
nousemaan jaloilleen taas maailman<br />
mahtimaaksi. Siinä suuren naapurimme<br />
kyljessä meillä suomalaisilla<br />
on mahdollisuus menestyä edelleen<br />
kansainvälisessä talouskilpailussa.<br />
Menestymiseen naapurit tarvitsevat<br />
toinen toistaan. Menestystä ei saada<br />
yksin. Onko ihme, että suomettumisprosessi<br />
alkaa kyteä muutamien mielessä.<br />
Onpa meillä suomettumispuheista<br />
omin voimin etsinyt henkilöstönsä,<br />
voi olla kynnys käyttää ulkopuolista<br />
palvelun tarjoajaa. Syynä<br />
on usein väärä mielikuva rekrytointiprosessin<br />
kustannuksista.<br />
– Rekrytointiprosessin laadusta<br />
ei voi tinkiä. Silti kustannusten<br />
ei pidä olla rekrytoivalle yritykselle<br />
valtaisia. Kun selvitämme asiakkaan<br />
nykyistä tapaa hoitaa rekrytointinsa<br />
ja vertaamme sitä meidän<br />
prosessiimme, erot käyvät nopeasti<br />
selville. Konsulttiemme<br />
apua käyttämällä jo pelkkä oman<br />
ajan säästö ja prosessin nopeus<br />
tuovat kustannussäästöjä asiak-<br />
huolimatta poliitiikassakin esitetty<br />
miesmäisiä puheita, viimeksi puolustusministeri<br />
Häkämies Amerikan televisiossa.<br />
Ensi kerran puheen kuultuani<br />
minullakin heräsi hui, hui -reaktio.<br />
Puhe vaikutti melkein provokaatiolta.<br />
Reaktiooni varmasti vaikutti oma suomettumisjäänteeni.<br />
Ajatusteni vihdoin<br />
rauhoituttua mietin, että olisi mielenkiintoista<br />
esittää suorana lähetyksenä<br />
Suomen ja Venäjän televisiossa Häkämiehen<br />
ja Zhirinovskin neuvottelu<br />
Karjalan palauttamisesta. Se olisi mielenkiintoinen<br />
maaottelu, jossa Häkämiehen<br />
valtiomiestaidot punnittaisiin.<br />
Muuten keskustelu Häkämiehen<br />
puheesta toi esille erään historiallisen<br />
tärkeän seikan: nyt tiedetään, missä on<br />
ne suomettumisen juuret. Kansanedustajat<br />
Kimmo Kiljunen (sdp) ja Antti<br />
Kaikkonen (kesk) olivat valmistautuneet<br />
nitistämään Kokoomuksen ulkopoliittisen<br />
linjan maanrakoon suomettumiskirveellään<br />
A-talk televisio-ohjelmassa<br />
13.9. Kokoomuksen linjaa<br />
puolustavat Tuulikki Ukkola ja Pertti<br />
Salolainen saivat ohjelman edetessä<br />
Kaikkosen huomaamaan omat suomettumisasenteensa,<br />
mutta Kiljunen<br />
piti jääräpäisesti sosiaalidemokraattisesta<br />
vääristelylinjastaan kiinni, kuten<br />
kunnon demarin kuuluukin. Kansanedustaja<br />
Kiljunen, kansa ei enää ole<br />
suomettunut. Kansalaiset osaavat ajatella<br />
ihan itse. Ihmettelen muuten,<br />
miten Kiljusen suurperheessä pärjää<br />
Kimmo-isän keskustelutekniikalla.<br />
Suomettuminen on sosiaalidemokraattisessa<br />
piirissä vielä tänä päivänäkin<br />
täysin tosiasia. Päätoimittaja Aimo<br />
kaalle – puhumattakaan lopputuloksesta,<br />
sanoo Jussi Alinen.<br />
Kaikissa yrityksissä henkilöstö<br />
edustaa sen parasta osaamista,<br />
mutta henkilöstön ammattitaitoisen<br />
valinnan kohdalla tämä ei aina<br />
toteudu. Haasteet osaavan henkilöstön<br />
löytämiseksi ovat kasvaneet<br />
ja sitä myöten myös virherekrytoinnin<br />
mahdollisuus. Ammattitaitoinen<br />
kumppani, joka pystyy<br />
vastaamaan kokonaisvaltaisesti<br />
asiakkaan kulloiseenkin henkilöstötarpeeseen<br />
voi tukea ratkaisevasti<br />
yrityksen menestystä tulevaisuudessa.<br />
Massinen haikailee hätääntyneenä <strong>Turun</strong><br />
Sanomissa, että Kokoomus on presidentti<br />
Halosen ylikävellyt. Pirteä savolaiskirjoittaja<br />
osoittaa ihmeekseni<br />
olevansa vieläkin sosiaalidemokraattisen<br />
suomettunut.<br />
Suomalainen, koskaan et<br />
muuttua saa<br />
Jos runoilija olisi ennen suoritustaan<br />
pyytänyt virittäjänsä apua, ei ehkä hänen<br />
olisi tarvinnut edes aloittaa säkeistöä<br />
sanomalla: ”Minä lapsena vanhaksi<br />
vanhenin, en nuor ole koskaan ollut”.<br />
Hän olisi ehkä aloittanut runonsa<br />
sanoilla ”Ruislinnun laulu korvissani,<br />
tähkäpäiden päällä täysi kuu. Kesäyön<br />
on onni omanani, kaskisavuun<br />
laaksot verhoutuu”.<br />
Jos runoilija, joka sentään vietti<br />
sangen iloista elämää, ei olisi ajoittain<br />
tuntenut jääneensä kokonaan vaille<br />
nuoruutta, parhaat tekstit olisivat jääneet<br />
syntymättä. Jos sotakorvauksiin<br />
tuskastunut kansa ei olisi sisuuntunut<br />
kehittämään teollisuuttaan, meillä ei<br />
olisi maailman johtavaa meriklusteria.<br />
Pettymyksestä ja murheen alhoista<br />
meille ovat nousseet Paavo Nurmet,<br />
Lasse Virenit ja viimeksi Tero Pitkämäki<br />
– monet huiput, jotka ovat sittenkin<br />
nostaneet alaslyödyn kansan<br />
epäonniset urheilijat voittajiksi ja maailman<br />
kunniaan. Suomalaiselle kunnia<br />
ei maistu miltään, ellei sitä ole hankittu<br />
kärsimysten kautta. ”Hymy kauneinta<br />
on läpi kyynelten” on suomalaisen<br />
iskelmänikkarin filosofiaa.<br />
Leo Immonen
<strong>Kauppahuone</strong> 26<br />
Täydelliset ruoka- ja<br />
kokouspalvelut käytössäsi.<br />
Meillä järjestät<br />
● liikeneuvottelut ja<br />
tuote-esittelyt<br />
● kokoukset ja juhlatilaisuudet<br />
● koulutustilaisuudet<br />
● vuosijuhlat ja saunaillat<br />
● perhetapahtumat<br />
● pikkujoulut<br />
Tule ja viihdy meillä<br />
Meillä on:<br />
● kabinettitiloja<br />
● yhteinen juhlatila<br />
● saunaosasto<br />
● vapaa-aikatilat<br />
● kokoustilat<br />
● koulutusvälineistö<br />
Jarrumiehenkatu 7, 20100 Turku, Puh. 02-253 4044, 040 559 0354, www.turunkauppahuone.com
Vuonna 2000 yhdistyivät<br />
Group 4 Securitas ja<br />
Falck. Tuloksena Group<br />
4 Falck. Vuonna 2004<br />
taasen yhdistyivät tanskalainen<br />
Group 4 Falck<br />
ja brittiläinen Securicor.<br />
Yhteenlaskujen tuloksena<br />
siis Group 4 Securicor,<br />
tuttavien kesken<br />
G4S. Toimintaa on<br />
yli sadassa maassa ja<br />
työntekijöitä n. 470000.<br />
Leo Immonen<br />
Yrityksen nimi ei muodostu neljästä<br />
toimialueesta, kertoi aluejohtaja<br />
Matti Linnela, vaikka G4S<br />
yrityksen palvelut jakautuvatkin<br />
neljään osa-alueeseen: G4S Security<br />
Services Oy Vartiointipalvelut,<br />
G4S Cash Services Oy Arvokuljetuspalvelut,<br />
G4S Lukkoasema<br />
Oy Lukituspalvelut ja G4S Security<br />
Systems Oy Turvallisuusjärjestelmät.<br />
Vartijalta vaaditaan<br />
myös fyysisiä valmiuksia<br />
Vartiointipalveluiden tehtävä on<br />
ennaltaehkäistä asiakkaan riskitekijöitä<br />
suojaamalla heidän kiinteää<br />
ja irtainta omaisuuttaan sekä<br />
taata heidän oman henkilökuntansa<br />
ja asiakkaidensa turvallisuus ja<br />
liiketoiminnan häiriötön toiminta.<br />
Vartijan tehtävä on useimmiten<br />
palvelutehtävä, mutta se myös<br />
vaatii fyysisiä valmiuksia, kertoo<br />
aluejohtaja Matti Linnela G4S<br />
Security Services Oy:stä.<br />
Paikallistuntemus ja turvallisuusalan<br />
koulutetut ammattilaiset<br />
takaavat toiminnan luotettavuuden<br />
– yritys voi keskittyä täysipainoisemmin<br />
omaan ydintoimintaansa,<br />
kun turvallisuustarpeet on tiedostettu<br />
ja niihin on varauduttu asianmukaisesti.<br />
Konserni toimii maailmanlaajuisesti.<br />
Se takaa palvelutason,<br />
josta asiakas hyötyy. Globaali tieto-taito,<br />
uusimmat tuotteet sekä<br />
turvallisuuspalveluiden laajin valikoima<br />
tarjotaan asiakkaan käyttöön.<br />
Kulunvalvontajärjestelmät<br />
Kulunvalvonnan perusajatuksena<br />
on valvoa ja ohjata hallitusti henkilöiden<br />
liikkumista kiinteistössä.<br />
Helppokäyttöistä suomenkielistä<br />
hallintaohjelmistoa voidaan käyttää<br />
useammalta työasemalta ja se<br />
voi kattaa useita kiinteistöjä eri<br />
paikkakunnilla. Kulunvalvontajärjestelmä<br />
on laajennettavissa myös<br />
työajanseurantajärjestelmäksi.<br />
Työaikaleimaukset ovat raportoitavissa<br />
halutulla tavalla ja tiedot<br />
voidaan siirtää suoraan palkanlaskentaan.<br />
Järjestelmään voidaan<br />
liittää puhelinvaihteen info-ohjelma,<br />
joka siirtää läsnäolotiedon puhelunvälittäjälle.Työpaikkaruokalaan<br />
sijoitettuna se kerää lounastiedot<br />
vaikkapa palkanlaskentaan.<br />
Eli mahdollisuudet kulunvalvonnan<br />
hyödyntämiseen ovat lähes rajattomat,<br />
eivätkä ne keskity pelkästään<br />
turvallisuusasioihin!<br />
27<br />
Kameravalvonta<br />
Kameravalvonta on yksi tehokkaimmista<br />
tavoista ennaltaehkäistä<br />
ilkivaltaa, anastuksia ja hävikkiä.<br />
Järjestelmä tallentaa riittävän<br />
monella kiinteästi asennetulla kameralla<br />
avainkohteita ja tallenne<br />
voidaan tutkia myöhemmin. Aktiivinen<br />
seuranta toteutetaan liikuteltavissa<br />
olevin kameroin. Kamera<br />
voidaan zoomata hyvin lähelle<br />
ja anastuksesta saadaan näin dokumentti<br />
tallenteen muodossa. Lisäksi<br />
voidaan valvoa ajoneuvo- ja<br />
henkilöliikennettä keskitetysti yhdestä<br />
paikasta. Nykyaikainen digitaalitallennus<br />
mahdollistaa kuvattujen<br />
tapahtumien nopean analysoinnin<br />
ja jatkokäsittelyn, vaikkapa<br />
niiden siirtämisen sähköpostilla<br />
suoraan poliisille tai vakuutusyhtiöön.<br />
Kameravalvontaa voidaan<br />
suorittaa myös hälytysvalvomostamme<br />
käsin. Kuvayhteys voi<br />
olla jatkuva tai se voidaan aktivoida<br />
murtohälytyksestä, kulunval-<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
G4S Security Services Oy (ent. Falck<br />
Security Oy) on voimakkaasti<br />
kasvava turvallisuusalan yritys<br />
Aluejohtaja Matti Linnela pitää kiinni yrityksen arvoista, jotka ovat: asiakaslähtöisyys, asiantuntemus, tuloksellisuus,<br />
parhaat ihmiset, luotettavuus, tiimityöskentely ja yhteistyö.<br />
vonnan hälytyksistä, porttipuhelimen<br />
painalluksesta tai lähes mistä<br />
tahansa tapahtumasta, jota halutaan<br />
valvoa.<br />
Äänievakuointijärjestelmät<br />
Tämän päivän äänievakuointilaitteet<br />
eivät ole enää pelkkiä hätätilanteessa<br />
käytettäviä järjestelmiä,<br />
vaan niitä voi käyttää myös muihin<br />
tarkoituksiin. Monissa hotelleissa<br />
ja kauppakeskuksissa erilliset<br />
äänitiedotukset ja taustamusiikki<br />
toistetaan automaattisesti<br />
äänievakuointijärjestelmällä. Äänievakuointijärjestelmäntietopankkiin<br />
voi tallentaa omia viestejä,<br />
ja niitä voidaan toistaa aluekohtaisesti.<br />
Mallistossa löytyy<br />
myös paljon erilaisia kaiuttimia,<br />
joista asiakkaat voivat valita tiloihinsa<br />
parhaiten sopivat. G4S auttaa<br />
asiakasta tarvekartoituksen<br />
laatimisessa ja tarvittaessa myös<br />
asennuksessa.
<strong>Kauppahuone</strong> 28<br />
80-vuotias Keskusautohalli on Suomen<br />
vanhin ja maailman toiseksi vanhin<br />
Volvo-autojen piirimyyjä<br />
Autokauppa on nykyisin<br />
täyden palvelun autotalo.<br />
Siellä myydään uudet ja<br />
vanhat autot, huolletaan<br />
ja korjataan ne sekä myydään<br />
tarvittavat varaosat<br />
ja tarvikkeet. Keskusautohalli<br />
tarjoaa asiakkaalleen<br />
myös monia muita<br />
autoiluun liittyviä palveluita,<br />
kuten autopesupalvelut,<br />
sijaisautopalvelut<br />
sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut.<br />
Myös vientiauton<br />
hankinta ja tuonti<br />
muuttoautona käy Keskusautohallissaluontevasti.<br />
Leo Immonen<br />
Keskusautohalli Oy on perustettu<br />
vuonna 1927. Itse asiassa se perustettiin<br />
kirjaimellisesti autohalliksi.<br />
Tuolloin autojen pysäköinti<br />
oli yön aikana kielletty keskikaupungilla,<br />
siksipä perustettiin keskustaan<br />
”parkkihalli”. Parkkihalli-idea<br />
on siis 80 vuotta vanha.<br />
Melko pian toiminnan alkuvaiheessa<br />
alettiin myydä Volvomerkkisiä<br />
autoja. Yhtiö on kehittynyt<br />
80 vuoden aikana viiden toimipisteen<br />
ja 160 henkilön täyden<br />
palvelun autoliikkeeksi. Keskusautohalli<br />
Oy edustaa Volvo ja Renault<br />
henkilö- ja pakettiautoja vii-<br />
Toimitusjohtaja Heikki Hedman suositun uutuusmallin V 70 vierellä.<br />
dellä eri paikkakunnalla. Toimipisteet<br />
sijaitsevat Turussa, Raisiossa,<br />
Forssassa, Raumalla ja Salossa.<br />
Liikevaihto oli vuonna 2005<br />
97 miljoonaa euroa. Uusia Volvoja<br />
Renault-autoja myytiin 1650<br />
kpl sekä vaihtoautoja 2922 kpl.<br />
Tuosta uusien ja käytettyjen<br />
80-vuotias Keskusautohalli on Suomen vanhin ja maailman toiseksi vanhin<br />
Volvo-autojen piirimyyjä.<br />
autojen myyntitilastosta voisi ehkä<br />
päätellä jotain Volvon ja Renaultin<br />
laadusta: käytettyjen autojen<br />
myyntimäärä on vähemmän kuin<br />
kaksinkertainen uusien autojen<br />
myyntimäärään verrattuna. Merkitseekö<br />
se hyvää laatua vai merkitseekö<br />
se sitä, että Volvon kolmas<br />
omistaja vaihtaa jo autonsa<br />
jossain muualla? Vaikka Volvo<br />
onkin laadukas auto, toimitusjohtaja<br />
Heikki Hedman ei ihan yhdy<br />
toimittajan yksioikoiseen käsitykseen<br />
sanomalla, että eiväthän<br />
kaikki vaihtoautot ole Volvoja. Joku<br />
tilastonikkari voisi mielestäni<br />
jotain tuosta tilastosta kehitellä.<br />
Huolenpito ympäristöstä<br />
on yksi Keskusautohallin<br />
perusarvoista<br />
Yhteiskunnallinen huolenpito ympäristöstä<br />
logistiikan eri osaalueilla<br />
kohdistuu useimmiten<br />
henkilö ja pakettiautoihin. Me välitämme<br />
ympäristöstämme, sanoo<br />
Johtaja Heikki Hedman. Tavoitteenamme<br />
on ympäristöasioiden<br />
hallinta koko auton elinkaaren<br />
ajan ja vähentää jätteen määrää<br />
seuraamalla sitä tarkasti. Kaikki<br />
Keskusautohallissa syntyvät jätteet<br />
menevät uudelleen käsittelyyn.<br />
Tehokkaalla käytöllä ja oikealla<br />
ohjauksella vähennämme<br />
ympäristön kuormitusta, hän jatkaa.<br />
Tästä osoituksena on Keskusautohallille<br />
myönnetty ISO14001<br />
-ympäristösertifikaatti. Keskusautohalli<br />
noudattaa voimassa olevia<br />
ympäristölainsäädäntöjä ja viranomaismääräyksiä,<br />
sekä sitoutuu<br />
jatkuvaan koulutukseen. Yritys<br />
ohjaa myös yhteistyökumppaneitaan<br />
kehittämään toimintojaan<br />
kestävän kehityksen periaatteiden<br />
mukaisesti ja antaa etusijan ympäristöasioista<br />
huolehtiville palvelun<br />
ja tavaran toimittajille.<br />
Ympäristöstä huolehtiva autoilija<br />
voi myös itse vaikuttaa autonsa<br />
käytön ympäristökuormitukseen<br />
huollattamalla autoaan säännöllisesti<br />
ja käyttämällä Keskusautohallin<br />
huolto- ja korjauspalveluja.<br />
Oikeiden säätöjen ansioista<br />
autojen päästöt saadaan supistettua<br />
minimiin.
ASFALTTILIIKKEITÄ<br />
Valtatie Oy /<br />
AJB-Rakennus<br />
Puh. (02) 433 9900<br />
www.valtatie.fi<br />
ASIANAJOTOIMISTOJA<br />
HEIKKI VIRRI OY<br />
Puh. (02) 278 9500<br />
heikki.virri@virrilaw.com<br />
AUTOMAALAAMOT<br />
I. LAAKSONEN<br />
Puh. 02 - 231 8121<br />
AUTOt<br />
AUTOMYYNTI P. 020 740 8641<br />
KESKUSAUTOHALLI OY<br />
VOLVO . RENAULT<br />
puh. 0207 218 100<br />
www.keskusautohalli.fi<br />
www.rav.fi<br />
Lietsalantie 11, Naantali, Puh. 02-4357088, www.rav.fi<br />
HAMMASLÄÄKÄRIT<br />
JHAMMASLASER<br />
HAMMASLASER<br />
Eerikinkatu 4<br />
20100 Turku<br />
02 2510 111<br />
Puh. 02 - 251 0111<br />
Hammaslääkäri Tero Ellilä<br />
Hammashoitola Nastahammas<br />
Yliopistonkatu 15 B 3. krs., 20100 Turku<br />
Ajanvaraus 02-233 5772<br />
www.nastahammas.fi<br />
29<br />
PALVELUOSOITTEET<br />
HOTELLI- JA<br />
RAVINTOLAKALUSTEITA<br />
RESTATOP OY<br />
Puh. (02) 418 1800<br />
www.restatop.fi<br />
myynti@restatop.fi<br />
HUONEKALUT<br />
61460 Hanhikoski<br />
Puh. 06 - 473 551<br />
Fax 06 - 473 3594<br />
PUUHYLLYT PARHAASTA PÄÄSTÄ<br />
Puh. 0500 112 225<br />
JÄRJESTELMÄPALVELUT<br />
www.edimaster.fi<br />
KEITTIÖKALUSTEET<br />
Foremakeittiöt<br />
Puh. 02-8251104<br />
AUTOt JA VENEET KIRJAPAINOJA<br />
Rakentajantie 30, PL 41, 20780 Kaarina<br />
Puh. (02) 412 5500, telefax (02) 469 1291<br />
www.tasopaino.com<br />
KONELIIKKEITÄ<br />
Nurminen Tools Oy<br />
Suosi<br />
ilmoittajiamme!<br />
LVI-PALVELUT<br />
LVI Saari<br />
Yrittäjäntie 4, 61400 Ylistaro<br />
Puh. 06-474 0600<br />
lääkäriasemia<br />
Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku<br />
Ajanvaraus 02-415 700<br />
www.terveystalo.com<br />
METALLITUOTTEITA<br />
Puh. (02) 469 0550<br />
MUOVITUOTEVALMISTUS<br />
Puh. 06 - 474 0800<br />
PALOPUMPUT<br />
Autoilijankatu 8, 20780 Kaarina<br />
Puh. 216 2112<br />
Telefax 469 2115<br />
www.veikkonummela.fi<br />
PELTITYÖT<br />
RAKENNUSTOIMISTOJA<br />
Matti Mäki autopuh. 0400 780 625<br />
Karjakatu 3 A, 20540 TURKU<br />
puh. 02-254 3304, fax. 02-254 3404<br />
Sähköposti: info@metsamaenrakennus.fi<br />
<strong>Kauppahuone</strong><br />
TIETOKONEITA<br />
<strong>Turun</strong> Tietokeskus Oy<br />
Puh. (02) 273 4200<br />
www.turuntietokeskus.fi<br />
myynti@turuntietokeskus.fi<br />
TILAUSRAVINTOLAT<br />
• Juhlahuoneisto • Kokoustilat • Sauna<br />
Jarrumiehenkatu 7<br />
Puh. 02-253 4044, 040 559 0354<br />
TILITOIMISTOJA<br />
KOULUTUS<br />
Puhelin 02 – 4784 300<br />
Kauppiaskatu 9 b A 11, 20100 Turku<br />
TRUKIT<br />
TRUKKITALO<br />
PUH. 02-276 1700<br />
Hiiskanaukeantie 4-6<br />
20780 Kaarina<br />
www.trukkitalo.com<br />
URHEILU JA KUNTOILU<br />
YRITYSKAUPAT<br />
Puhelin 02 - 4784 313<br />
Kauppiaskatu 9 b A, 20100 Turku
<strong>Kauppahuone</strong> 30<br />
<strong>Turun</strong> <strong>Työnantajain</strong> Yhdistyksen toimintaa<br />
Ulkoministeri Ilkka Kanerva on yhdistyksessämme usein nähty vieras.<br />
Toiminnanjohtajan saralta<br />
Syksyn saavuttua <strong>Kauppahuone</strong><br />
on jälleen valmiina<br />
palvelemaan asiakkaitamme<br />
ja jäsenistöämme. Toimisto<br />
on avoinna joka<br />
päivä kello 9.00-14.00 ja<br />
puhelimemme päivystää<br />
myöhemminkin.<br />
Toimintaamme tulee liittyä<br />
myös jäsenillat. Toivommekin,<br />
että sinä arvoisa<br />
lukija kertoisit meille,<br />
mistä aiheesta haluaisit<br />
alustuksen tai keskustelua.<br />
Lähetä viestisi johonkin<br />
kakkossivulla olevaan<br />
osoitteeseen omalla ehdotuksellasi!<br />
Alkuvuodesta saamme<br />
vieraiksemme ulkomaan<br />
kauppaministeri Paavo<br />
Väyrysen ja paperiliiton<br />
puheenjohtajan Jouko<br />
Ahosen. Kummallakin on<br />
varmasti mielenkiintoista<br />
tietoa sinulle. Ja sinä tietysti<br />
haluat esittää herroille<br />
omia kysymyksiäsi! Siispä<br />
aktiivisesti mukaan,<br />
oman etusi takia!<br />
Onhan meillä lisäksi<br />
kaupungin varmasti kaunein<br />
ja viihtyisin toimitila<br />
<strong>Kauppahuone</strong>, jonka palveluita<br />
soisi jäsenistön<br />
käyttävän. Miksi mennä<br />
merta edemmäksi kalaan,<br />
kun saman saaliin saa<br />
myös omana palveluna.<br />
Marraskuussa on yhdistyksen<br />
sääntömääräinen<br />
syysvuosikokous. Päivämäärä<br />
vielä avoinna. Palaan<br />
siihen jäsenkirjeellä<br />
myöhemmin. Kokoukseen<br />
toivomme suurta osallistujajoukkoa,valitsemme-<br />
han silloin ensi vuodelle<br />
uuden hallituksen.<br />
Lähestyvä joulukausi tuo<br />
kiireitä perinteisesti meille<br />
<strong>Kauppahuone</strong>elle. Toivotan<br />
jäsenistön tervetulleeksi<br />
nauttimaan <strong>Kauppahuone</strong>en<br />
joulujuhlista tuomalla<br />
vieraanne, työyhteisönne<br />
tai asiakkaanne meille.<br />
Kannattaa tiedustella vapaita<br />
päiviämme. Hintatasomme<br />
on kuitenkin yritysystävällinen<br />
ja miljöö mitä<br />
mainioin juhlien viettoon.<br />
Muistutan vielä, että yhdistys<br />
vuokraa edulliseen<br />
hintaan kokous-, koulutusja<br />
saunatiloja <strong>Kauppahuone</strong>elta<br />
niin jäsenistölle kuin<br />
muillekin.<br />
Lisäksi emännän kahvija<br />
ruokapalvelut ovat edullisesti<br />
käytettävissä.<br />
Kyselkää vapaita tilojamme<br />
niin yritysten kuin<br />
perhejuhlienkin pitopaikaksi.<br />
Toivotan kaikille<br />
hyvää syksyä.<br />
Anne Hassel<br />
toiminnanjohtaja<br />
/emäntä<br />
Yhdistyksemme ja <strong>Kauppahuone</strong>-lehti tutustuvat jäsenyrityksiemme toimintoihin<br />
ja kertovat niitten menestymisestä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.<br />
Kuvamme Kaune Oy:stä. Toimitusjohtaja Anita Saksi seuraamassa työn<br />
kulkua.<br />
<strong>Turun</strong> Kauppakamari<br />
90 vuotta menestyksellistä<br />
toimintaa<br />
<strong>Turun</strong> Kauppakamari on<br />
90-vuotisen toimintansa aikana<br />
vaikuttanut moniin<br />
alueensa asioihin positiivisesti.<br />
Nykyinen suunta kuitenkin<br />
huolestuttaa pienyrittäjiä.<br />
Nykyisen toim.joht. aikana<br />
pienyritykset ovat jättämässä<br />
<strong>Turun</strong> Kauppakamarin.<br />
Suuryritykset ovat valtaamassa<br />
kokonaan hallituksen<br />
ja siihen liittyvät muut organisaatiot.<br />
Varsinais-Suomen alueella<br />
pienyritysten määrä on<br />
kuitenkin 80 % yritystoiminnasta.<br />
Edustuksen tulisi<br />
myös näkyä hallintoelimissä.<br />
Tilanne on kuitenkin ajau-<br />
tunut siihen suuntaan, että 95<br />
% hallituksen jäsenistä edustaa<br />
suuryrityksiä.<br />
<strong>Turun</strong> Kauppakamari on<br />
toiminnoissaan nykyisen<br />
toim.joht aikana unohtanut<br />
kokonaan pienyritykset.<br />
Pienyritykset kuitenkin pääosalta<br />
työllistävät <strong>Turun</strong><br />
Kauppakamarin alueella suurimman<br />
määrän ihmisiä.<br />
Vain jäsenmaksuja maksamalla<br />
ei ole se rooli, jossa<br />
keskisuuret- ja pienyritykset<br />
haluavat olla mukana. Vaan<br />
aito kaikki yritykset mukaan<br />
tempaava järjestötoiminta,<br />
jossa kaikkien äänet otetaan<br />
huomioon yrityksen koosta<br />
riippumatta.
31<br />
Y m p ä r i s t ö s i h u o l t a j a<br />
Tutustu palvelutarjontaamme ja<br />
tuotteisiimme osoitteessa<br />
www.lassila-tikanoja.fi<br />
puh. asiakaspalvelu: 010 636 5656<br />
<strong>Kauppahuone</strong>
Parhaassa putkistoremontissa<br />
vanhat putket jätetään paikalleen<br />
Ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa on vuoraussysteemi –<br />
EW-Liner toisin sanoen Oy:n tekniikka, Tubus –putkistosaneerausmenetelmällä joka rakentaa muovisen viemäriputken viemärit<br />
saneerataan vanhan viemäriputken ruiskuttamalla sisäpuolelle uusi putki – luokiteltu vanhan putken uuden sisään. putken<br />
Kyseessä veroiseksi. on Hyväksyntä ehdottomasti on myönnetty yksinkertaisin, Svenska halvinRörinfodring ja joustavin tapa AB:n<br />
kehittämälle Tubus Systeemille.<br />
asentaa uudet putket olemassa olevaan viemärijärjestelmään.<br />
EW-Liner Oy:n Tubus -putkistosaneerausmenetelmällä viemärit<br />
Tubus saneerataan -ruiskutusmenetelmä ruiskuttamalla vie uusi tavallisesti putki vanhan yhden putken työpäivän sisään.<br />
huoneistoa Kyseessä on kohti, ehdottomasti ja asukas tuskin yksinkertaisin, huomaa, halvin että asunnossa ja joustavin on<br />
käyty. tapa asentaa uudet putket olemassa olevaan viemärijärjestelmään.<br />
Menetelmä Tubus-ruiskutusmenetelmä on käytössä asuintaloissa, vie tavallisesti toimitiloissa, yhden työpäivän teollisuuskiinteistöissä<br />
huoneistoa kohti ja sairaaloissa. ja asukas tuskin huomaa, että asunnossa on<br />
käyty.<br />
EW-Liner Oy<br />
http://www.ew-liner.fi<br />
Espoon toimipiste ja hallinto: Kaarinan toimipiste:<br />
Läntinen teollisuuskatu 30 Juristinkatu 1 B<br />
02920 Espoo 20780 Kaarina<br />
puh. 09-8553 0472 0410<br />
puh. 040-834 3428<br />
HYÖTYAJONEUVOVARUSTELUT<br />
mm. pikkubussit, kevytkuorma-autot, kylmäkuljetusautot, huoltoautot, erikoisajoneuvot<br />
ja lisävarusteita henkilö-, paketti- ja kuorma-autoihin.<br />
Asiakkaitamme ovat pääasiassa autoliikkeet, autojen maahantuojat, yritykset ja julkiset laitokset.<br />
Verhoomo Sorsa Oy<br />
www.verhoomosorsa.fi<br />
Myyntikonttori: Ormuspellontie 9, 00700 Helsinki, puh. 09-346 4092, fax 09-346 4093<br />
Toimipisteet: Helsinki: Ormuspellontie 9, 00700 Helsinki, puh. 09-346 4092, fax 09-346 4093,<br />
Hanko: Juvikinkatu 2, 10900 Hanko, puh. 09-346 4092, fax 09-346 4093,<br />
Turku: Juhana Herttuan puistokatu 16, 20100 Turku, puh. 040 522 2693, fax 02-250 0090,<br />
Lahti: Kaasukatu 2, 15520 Lahti, puh. 03-751 5715, fax 03-751 5415