hanke, mallisto, yhteisö - JUUREVA
hanke, mallisto, yhteisö - JUUREVA
hanke, mallisto, yhteisö - JUUREVA
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Emma Susi<br />
<strong>JUUREVA</strong>A!<br />
<strong>hanke</strong>, <strong>mallisto</strong>, <strong>yhteisö</strong>
Emma Susi<br />
<strong>JUUREVA</strong>A!<br />
<strong>hanke</strong>, <strong>mallisto</strong>, <strong>yhteisö</strong><br />
Satakunnan taidetoimikunta 2010
<strong>JUUREVA</strong>A!<br />
<strong>hanke</strong>, <strong>mallisto</strong>, <strong>yhteisö</strong><br />
Kirjoittaja: Emma Susi<br />
Kustantaja: Satakunnan taidetoimikunta, Pori<br />
Painopaikka: Ulvilan Painotuote, Ulvila<br />
Taitto: Heidi Valtonen / Vida Design<br />
Kuvat: ammattilaiskuvat: Heidi Valtonen / Vida Design<br />
muut valokuvat: Emma Susi, Essi Lindberg, Annamari Salmi, Jenni Tuulasjärvi, Paola Cabrera Viancha<br />
Piirrokset: Emma Susi (piirrosten visualisointi: Roope Sandberg / Vida Design)<br />
ISBN 978-951-53-3317-9 (nid.)<br />
978-951-53-3318-6 (PDF)<br />
© Emma Susi 2010<br />
Julkaisua voi tiedustella Satakunnan taidetoimikunnan toimistosta<br />
www.satakunnantaidetoimikunta.fi<br />
Sisällysluettelo<br />
ESIPUHE 5<br />
JOHDANTO 7<br />
FAKTAT 11<br />
VAIHE 1: IDEOINTI 15<br />
Idea 17<br />
Sillanrakentajat 18<br />
Koordinoija 21<br />
VAIHE 2: KÄYNNISTYS 25<br />
Projektihenkilöstö ja ohjausryhmän asettaminen 26<br />
Hakuprosessi 28<br />
Valinta 30<br />
VAIHE 3: MÄÄRITTELYT 33<br />
Paikallisuus 34<br />
Visio 36<br />
Perusta 37<br />
VAIHE 4: TOTEUTUS 41<br />
Tuotekehitys 42<br />
Konseptin rakentamisen juurilla 45<br />
Käsitteitä 50<br />
Shampanjaa ja vaahtokarkkeja 57<br />
VAIHE 5: SUVANTO 89<br />
Kipukohtia 90<br />
Tuottaja – puun ja kuoren välissä? 92<br />
VAIHE 6: LOPETUS 99<br />
Mallisto ja <strong>yhteisö</strong> – tulevaisuuden kuvia 100<br />
Onnistumisen mittarit 102<br />
AbSTRAcT IN ENgLISH 113<br />
SVENSK SAMMANFATTNINg 117<br />
DEUTScHE ZUSAMMENFASSUNg 121<br />
YHTEYSTIEDOT 124<br />
LISÄLUKEMISTA 126
ESIPUHE<br />
<strong>JUUREVA</strong>n<br />
tulo taidekentälle<br />
Satakunnan taidekäsityön nimikko<strong>mallisto</strong>n toteuttajat olivat alansa<br />
ammattilaisia jo ennen kuin heihin liitettiin yhteinen nimittäjä, JUURE-<br />
VA. Nyt he ovat muutaman vuoden ajan vahvistaneet <strong>yhteisö</strong>nä ammattikuntansa<br />
näkyvyyttä ja arvostusta. Juurevalaiset ovat ottaneet<br />
oman tilansa maakunnan taidekentässä.<br />
Laatusanasta juureva on tullut isolla kirjoitettuna nimisana. <strong>JUUREVA</strong><br />
rouhaisee täkäläiseen maaperään, josta se monin sävyin, muodoin ja<br />
materiaalein seuloo tämän ajan muotokieltään, ammentaen myös merellisestä<br />
ympäristöstään. Sanan toinen vivahde korostaa näyttävyyttä.<br />
Yhteisrintamassa <strong>JUUREVA</strong>laiset eivät enää näy satunnaisesti vain siellä<br />
täällä, vaan myös kootusti yksissä tiloissa. Alan vahvistumisesta on<br />
alettu nopeaan tahtiin puhua kuin toisessa potenssissa.<br />
Satakunnan taidetoimikunnalla on tässä kehityksessä ollut oma tehtävänsä.<br />
Toimikunnan mosaiikkimaiselle toiminnalle tyypillisesti JUURE-<br />
VAn esihistoria on koostunut Yliopistokeskuksen, Satakunnan rahaston,<br />
Satakuntaliiton ja taidetoimikunnan jäsenten yhteydestä. Ajatus<br />
taidekäsityöläisten rivien kokoamisesta kulki alun perin Turun yliopiston<br />
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksesta taidetoimikunnan<br />
pohdittavaksi, eteni nopeasti läänintaiteilijantyöhön ja alan<br />
projekti-ihmisen pestuuseen, sai pontta Satakunnan rahaston tuesta,<br />
jota maakuntaliitto pian lujitti. Tämä monen tahon yhteinen tahto ja<br />
ripeästi kohonnut taiteenalan arvonnousu ei ole itsestäänselvyys, vaan<br />
määrätietoisen työn tulosta. Ilmiön synnyn perustana on ollut yksittäisten<br />
muotoilijoiden työn hieno jälki. Se on ollut yhteisesiintymisen<br />
edellytys numero yksi.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – EsipUhE<br />
Toinen ehto on ollut se, että rahoittajat, taide- ja tiede<strong>yhteisö</strong> ovat<br />
mieltäneet innovatiivisen taiteenalan yhteyden alueen perinteeseen ja<br />
identiteettiin. Taidekäsityö on ollut ikään kuin epätavanomaisen omaa.<br />
Siihen on liittynyt mielikuvia, joiden vastakohtia ovat aikaamme hallitsevat<br />
irrallisuus, ulkopuolisuus ja sattumanvaraisuus. Juurevien töiden<br />
tuttuus kumpuaa hyvinkin kaukaa ja ohuin säikein. Esineillä ei tarvitse<br />
olla eikä ole suoraan tunnistettavia kiinnekohtia. Tieto perinteen jalostumisesta<br />
ja kosketuksesta tarkoin määrittelemättömään satakuntalaisuuteen<br />
riittää.<br />
Kolmanneksi on ollut välttämätöntä, että muotoilun merkityksestä<br />
ja mahdollisuuksista on pitänyt ääntä palavasieluinen koordinaattori.<br />
Ilman Emma Suden osuutta <strong>JUUREVA</strong> ei olisi <strong>JUUREVA</strong>. Kun Emma<br />
on vuoden 2010 alusta ollut myös taidetoimikunnan päätöksentekijä,<br />
alueellisen taiteen asiantuntijaelin on jatkossa sitäkin varmemmin<br />
satakuntalaisen muotoilun tärkeä tukija. Taidekäsityö on toimikunnan<br />
näkökulmasta erityinen taiteenala. Se otti vuodelle 2010 myönnettyjen<br />
apurahojen ja avustusten ns. pienten taidelajien joukosta ison askeleen<br />
suurimpien kynnykselle tehtyään tuloaan jo pari vuotta.<br />
Tämä kirja luo katsauksen prosessiin, joka jatkuu. <strong>JUUREVA</strong> on jo nyt<br />
alueemme taidekäsityössä luku sinänsä. <strong>JUUREVA</strong>laisten lisäksi maakunnassa<br />
on useita muitakin ammattimaisia tekijöitä. Jatkossa nähdään,<br />
millaisia muotoja ryhmäytyminen saa aikaan ja millaisia lukuja<br />
tulee lisää. Ennustaa voi, että niitä tulee.<br />
Risto Ojanen<br />
pääsihteeri<br />
Satakunnan taidetoimikunta<br />
4 5
JOHDANTO<br />
<strong>JUUREVA</strong> on satakuntalainen taidekäsityö<strong>mallisto</strong><br />
sekä satakuntalaisen käsityöosaamisen lippulaiva.<br />
<strong>JUUREVA</strong> – satakuntalaista muotoilua on tuotettu<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen tuella vuonna 2008.<br />
SatakuntaMallisto – taidekäsityön tuotekehitys<strong>hanke</strong><br />
oli Satakuntaliiton maakunnan kehittämisrahalla, Suomen<br />
kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahalla<br />
sekä Porin kaupungin tuella toteutettu taiteen ja kulttuurin<br />
kehittämis<strong>hanke</strong> vuosina 2008–2009. Hanketta<br />
koordinoi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen<br />
koulutusohjelma Porin yliopistokeskuksesta.<br />
Nämä hallinnolliset tekijät ovat muokanneet<br />
omalta osaltaan hankkeen toimintoja, rakenteita ja sisältöjä.<br />
Hallinto on hyvä ymmärtää substanssin, taiteellisen<br />
sisällön taustavoimana. Taidepainotteisissa kehittämishankkeissa<br />
korostuu kaksi erillistä, mutta toisiaan<br />
tukevaa elementtiä - hallinto ja sisällön tuotanto.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! on ideakirja taidekäsityöläisille ja<br />
käsityöyrittäjille sekä alalla työskenteleville tuottajille,<br />
projektipäälliköille, viranomaisille ja muille toimijoille.<br />
Kirja on opas satakuntalaisen käsityöosaamisen<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – JohdAnto<br />
juurille. Kirjassa kuvataan SatakuntaMallisto-hankkeen<br />
tuotantoprosessi ja luodaan kehystä taidepainotteisten<br />
projektien tuotantoon. Sisältöihin vaikuttavat<br />
monet eri osapuolet ja tekijät. Tuotantoprosessin<br />
vaiheet käydään läpi havainnollistavalla, inspiroivalla<br />
ja kannustavalla tavalla. Vaiheet esitellään SatakuntaMallisto-hankkeen<br />
ja <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>sta saatujen<br />
esimerkkien kautta. Prosessi on kehä, jonka jokainen<br />
toiminto ruokkii toista. Tuotantoprosessien kuvaukset<br />
auttavat tulkitsemaan ja analysoimaan omia ja tiimin<br />
työvaiheita sekä motiiveja. Toisaalta myös tehdyistä<br />
virheistä kannattaa oppia.<br />
SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong> sekä <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong> ovat<br />
ainutlaatuisia kokonaisuuksia. Sekä <strong>hanke</strong> että maakunnallinen<br />
taidekäsityö<strong>mallisto</strong> ovat pilotteja, pioneereja,<br />
joiden toivotaan inspiroivan esimerkillään<br />
myös muita alueita Suomessa. Näin on myös tapahtunut.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n kaltaisia <strong>mallisto</strong>ja on kehitteillä myös<br />
muualle Suomeen. Tästä syystä koen erityisen tärkeänä<br />
hankkeen systemaattisen dokumentoinnin sekä hyvien<br />
käytäntöjen jakamisen kaikille asiasta kiinnostuneille<br />
tahoille.<br />
6 Iro Mäntykorpi. Kuva: Heidi Valtonen 2009.<br />
7
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>a kohtaan osoitettu kiinnostus on<br />
monien asioiden summa. Eittämättä yksi asia liittyy<br />
yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa tulevaisuuden kulutustottumukset<br />
kohdistuvat yhä enemmän persoonallisuuden<br />
korostamiseen. Käsin tehty, paikallisuudesta<br />
ja perinteestä kumpuavat teemat sekä omat juuret<br />
kiinnostavat kuluttajaa, ja tätä kautta myös mediaa.<br />
Alueellisen identiteetin ainutlaatuisuutta halutaan painottaa.<br />
Käsin tekemisen taito on katoava luonnonvara,<br />
joten sen vaalimiseen on herätty. Kädentaitajia on<br />
alettu arvostaa uudella tavalla ja käsin tehtyjä tuotteita<br />
pidetään laadukkaina ja suunnittelua kiinnostavana.<br />
Näistä ollaan myös valmiita maksamaan. JUURE-<br />
VA-<strong>mallisto</strong>nkin on syytä korostaa entisestään käsin<br />
tekemisen ainutlaatuisuutta, satakuntalaisia juuria ja<br />
paikallisperinteestä nousevaa tematiikkaa. Nämä ovat<br />
<strong>JUUREVA</strong>n kilpailuvaltteja nyt ja tulevaisuudessa.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen tuotantoprosessi on ollut<br />
pitkä. Prosessi sai alkunsa jo vuonna 2004 pienestä<br />
idean idusta, joka jalostui, kasvoi ja voimistui. Pitkä<br />
ideointivaihe on ulospäin näkymätön, mutta erittäin<br />
merkityksellinen hankkeen käynnistyksen aloittamiselle.<br />
Käynnistysvaiheen jälkeen määriteltiin yhdessä<br />
<strong>mallisto</strong>n lähtökohtia. Joissakin tapauksissa tämä vaihe<br />
voidaan toteuttaa jo ennen varsinaista käynnistysvaihetta.<br />
Olen kokenut, että erityisesti luovien alojen<br />
kehityshankkeissa yhteisten päämäärien, lähtökohtien<br />
ja arvojen määrittely toimii hyvänä motivaattorina. Se<br />
sitouttaa ja velvoittaa osallistumaan.<br />
Prosessin seuraava vaihe on intensiivinen toteutusvaihe.<br />
Toteutusvaiheeseen kuuluu paljon toimintoja ja<br />
suurin osa alussa määritellyistä tavoitteista kulminoituu<br />
tähän vaiheeseen. Työlästä toteuttamisen vaihetta<br />
seuraa suvantovaihe. Silloin epäonnistumiset kasaantuvat<br />
ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Pohjalta<br />
noustaan yhdessä tekemisen vimmalla mahdollisesti<br />
vielä takaisin toteutusvaiheeseen ja sieltä liu’utaan<br />
pikkuhiljaa prosessin viimeiseen vaiheeseen, hankkeen<br />
päättämiseen. Lopettamiseen liittyy jännityksiä minkälaisena<br />
tulevaisuus esittäytyy. Siihen voivat vaikuttaa<br />
tässä tapauksessa vain <strong>JUUREVA</strong>laiset itse. Taidekäsityöyhdistys<br />
JUUR ny ry. jatkaa <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n<br />
ja <strong>yhteisö</strong>n kehittämistä sekä ylläpitoa. Yhdistyksen<br />
toimintatavoissa korostuu <strong>yhteisö</strong>llisyys ja ylpeys satakuntalaisesta<br />
käsityöosaamisesta.<br />
Näkökulma on kautta kirjan <strong>mallisto</strong>n tuottajan ja<br />
hankkeen projektipäällikön. Lisäväriä saadaan graafisen<br />
suunnittelijan ja valokuvaajan kommenttikirjoituksella.<br />
Kirja päätetään <strong>JUUREVA</strong>laisten keskustelun<br />
dokumentointiin, jossa ruoditaan onnistumisen mittareita<br />
ja kulmakiviä. Kirjan lopussa on yhteystietolista<br />
sekä lista lisälukemisesta, joiden avulla lukijalle<br />
annetaan mahdollisuus tarkentaa mieleen jääneitä<br />
kysymyksiä.<br />
Haluan kiittää jokaista ainutlaatuista <strong>JUUREVA</strong>laista.<br />
Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Satakunnan taidetoimikunnalle,<br />
joka mahdollisti kirjan julkaisemisen<br />
sekä osoitti minulle työskentelyrauhan myöntämällä<br />
kirjoitustyöhön apurahan. Kiitokset ansaitsevat myös<br />
mahtavat kumppanini Heidi Valtonen Vida Designista,<br />
muotoilija Paola Cabrera Viancha sekä minua loistavasti<br />
paikannut rohkea projektipäällikkö Essi Lindberg.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – JohdAnto<br />
Suuret kiitokset jokaiselle SatakuntaMallisto-hankkeeseen<br />
ja tämän <strong>JUUREVA</strong>n kirjan syntymiseen vaikuttaneelle<br />
henkilölle ja taholle. Olette olleet korvaamattomia.<br />
Tervetuloa matkalle <strong>JUUREVA</strong>an satakuntalaiseen<br />
muotoiluun!<br />
Porin Kuukkarissa 28.10.2010<br />
8 9<br />
Emma Susi
FAKTAT<br />
SatakuntaMallisto – satakuntalaisen<br />
taidekäsityön tuotekehitys<strong>hanke</strong> 2008–2009<br />
Miksi<br />
Satakunnan käsi- ja taideteollisuuskenttä elää virkeää<br />
edistymisen ja kehittymisen aikaa. Alan osaaminen<br />
on korkeatasoista ja maakunnassa työskentelee kymmeniä<br />
ammattilaisia kaikilla käsityön aloilla. Yritykset<br />
ovat hajaantuneet ympäri maakuntaa ja tuotteiden<br />
saatavuus vaihtelee. Useat yrittäjät haluavat kehittää<br />
omaa yritystään ja liiketoimintaansa. Vuoden 2008<br />
alusta käynnistyi SatakuntaMallisto – satakuntalaisen<br />
taidekäsityön tuotekehitys<strong>hanke</strong>. Hanketta koordinoi<br />
Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen<br />
koulutusohjelma Porissa.<br />
Mikä<br />
Hankkeen tavoitteena oli parantaa satakuntalaisten<br />
muotoilijoiden toimintaedellytyksiä sekä käsi- ja taideteollisuusalan<br />
imagoa maakunnassa. Satakunta-<br />
Mallisto oli kaksivuotinen tuotekehitys<strong>hanke</strong>, jonka<br />
konkreettisin tavoite oli luoda maakunnallinen taidekäsityön<br />
nimikko<strong>mallisto</strong> kehittämällä jo olemassa olevia<br />
tuotteita ja tuotesarjoja edelleen sekä luoda tuo-<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – fAktAt<br />
tesuunnittelullisesti kunnianhimoisia uusia tuotteita<br />
yhteisen konseptin alle. Hankkeen aikana lanseerattu<br />
<strong>JUUREVA</strong> – satakuntalaista muotoilua on laadukas<br />
taidekäsityö<strong>mallisto</strong>, joka koostuu yhdeksän yrityksen<br />
tuotesarjasta. Sarjassa on tuotteita kahdesta kuuteen,<br />
eri väri- ja kokovariaatioina.<br />
Millä välinein<br />
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>a toteuttaa yhdeksän yritystä, kymmenen<br />
yrittäjää. Valinnan teki tehtävään nimetty ulkopuolinen<br />
asiantuntijaraati, jury. Muotoilijoiden lisäksi<br />
kokonaiskonseptia toteutti joukko asiantuntijoita mm.<br />
tuottamisen, tuotekehityksen ja graafisen suunnittelun<br />
aloilta.<br />
Muotoilijat osallistuivat puoli vuotta kestäneeseen<br />
tuotekehityskoulutukseen ja antoivat panoksensa<br />
yhteisen <strong>mallisto</strong>konseptin tekemiseen. Tuotekehityskoulutuksen<br />
lisäksi satakuntalaisille muotoilijoille<br />
järjestettiin vuosina 2008–2009 tasokasta täydennys-<br />
10 Marko Timonen. Kuva: Heidi Valtonen 2009.<br />
11
koulutusta mm. yritysilmeen rakentamisesta, hinnoittelusta<br />
ja tuotemerkin suojaamisesta. <strong>JUUREVA</strong> lanseerattiin<br />
Porissa syyskuussa 2008. Julkistamista seurasi<br />
reilu vuoden kestänyt tiivis näyttely-, pr- ja myynninedistämiskampanja.<br />
Satakuntaan perustettiin epämuodollinen<br />
Muotoilurinki-asiantuntijafoorumi.<br />
Visio<br />
Mallistosta luodaan satakuntalaisen taidekäsityön<br />
konsepti. Hankkeen päätyttyä <strong>JUUREVA</strong> on alkanut<br />
muodostua satakuntalaisen käsityöosaamisen brändiksi<br />
ja siten vakiinnuttanut paikkansa maakunnassa.<br />
Malliston tuotteet ja niiden tekijät ovat laajalti tunnettuja<br />
ja arvostettuja. Tuotteet ovat haluttuja tuliaisia<br />
ja lahjatuotteita ystäville, yhteistyökumppaneille<br />
ja yritysten asiakkaille annettavaksi. Tuotteiden saatavuus,<br />
imago ja hinta-laatusuhde ovat hyviä. Tekijöiden<br />
työskentelyedellytykset ovat parantuneet ja yritysten<br />
liiketoiminta on vankalla pohjalla. Satakuntaan on<br />
suunnitteilla alueellisen muotoilustrategian laadinta.<br />
<strong>JUUREVA</strong> on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta<br />
ja ideaa on lähdetty jalostamaan muihin maakuntiin.<br />
Malliston sekä <strong>JUUREVA</strong>-<strong>yhteisö</strong>n kehittely Satakunnassa<br />
jatkuu vuonna 2010 perustetun Taidekäsityöyhdistys<br />
JUUR ny ry:n toimesta.<br />
Yhteistyökumppanit<br />
Hanketta rahoitti Satakuntaliitto, Suomen Kulttuurirahaston<br />
Satakunnan rahasto sekä Porin kaupunki.<br />
Yhteistyössä oli vahvasti mukana myös Satakunnan<br />
taidetoimikunta, Lönnströmin taidemuseo, Porin Yliopistokeskus,<br />
Vuojoen Kartano, Taito Satakunta, Rauman<br />
Seudun Kehitys oy sekä moni muu yksityinen ja<br />
julkinen taho Satakunnassa.<br />
www.juureva.fi<br />
Kuva: Taidepainotteisten kehityshankkeiden tuotantoprosessi (kehämalli). Emma Susi 2010.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – fAktAt<br />
12 13<br />
.
”If you know exactly what you are going<br />
to do, what is the point of doing it?”<br />
Pablo Picasso<br />
VAIHE 1: IDEOINTI<br />
Hyviä ideoita on meistä useimmilla. Valitettavan usein<br />
hyvät ideat eivät jalostu toimintaan asti. Jotta näin ei<br />
kävisi, tarvitaan silta, jota kannattelevat mm. idean<br />
rahoittaja, idean toteuttajat, idean koordinoija sekä<br />
hyvät verkostot ja yhteistyökumppanit. Luovilla aloilla<br />
ideoista ei ole puutetta, mutta ideoiden jalostajista on.<br />
Silta johtaa ideasta <strong>hanke</strong>päätökseen, idean konkretisoituneeseen<br />
muotoon. Idea voidaan toteuttaa skaalasta<br />
riippuen esimerkiksi liiketoiminnan osana tai<br />
vaikka vapaaehtoisvoimin. Tässä luvussa esitellään<br />
sillanrakentamiseen tarvittavaa osaajajoukkoa. Lisäksi<br />
pohditaan siltaa heiluttavia tekijöitä ja käydään läpi<br />
joitain projektihallinnan perusajatuksia.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 1: idEointi<br />
14<br />
Terhi Laitila.<br />
Kuva: Heidi Valtonen 2009.<br />
15
Piirros: Sillanrakentajat, ideasta <strong>hanke</strong>päätökseen. Emma Susi 2010.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 1: idEointi<br />
16 17<br />
Idea<br />
Ideat syntyvät spontaanisti ja usein tarpeesta. Idealla<br />
pyritään löytämään vastausta johonkin epäkohtaan ja<br />
ilmiöön tai tarjotaan ratkaisua kehittämistä vaativaan<br />
kohteeseen. Ideoita voidaan synnyttää monien eri menetelmien<br />
kautta ryhmässä tai ne voivat tupsahdella<br />
yksittäisten toimijoiden päähän keskellä arkisia puuhia.<br />
Yhtä kaikki idea tarvitsee toteutuakseen useita<br />
ihmisiä.<br />
Hyvät ideat kannattaa jakaa, siitäkin huolimatta, että<br />
pelkäät jonkun varastavan ajatuksesi. Ideoita on vaikea<br />
omistaa ja osoittaa ne omiksi, ei siis kannata edes<br />
yrittää. Olen kokenut, että jakamalla ideani niistä tulee<br />
parempia ja ne saattavat löytää entistä parempia<br />
toimintaympäristöjä jonkun toisen toteuttamana. Jos<br />
olet luonteeltasi kehittäjä ja ideanikkari, et millään<br />
pysty itse toteuttamaan kaikkia ideoitasi. Silloin on<br />
alan eteenpäin viemiseksi järkevää heittää hyvät, mutta<br />
kotia vaativat ideat kentälle. Ja toivoa, että joku uskaltaa<br />
niihin tarttua.<br />
Ideoiden jakaminen eri aloilla ja erilaisissa toimenkuvissa<br />
työskentelevien ihmisten kanssa on hedelmällistä.<br />
Omia verkostojaan kannattaa siis laajentaa yllättäviinkin<br />
suuntiin. Itsesi kanssa eri lailla ajattelevat<br />
ihmiset jalostavat ideaasi omasta näkökulmastaan,<br />
jolloin siitä kasvaa hetkessä todellinen ideoiden vyyhti.<br />
Vyyhdin kanssa on helpompi lähteä jatkoneuvotteluihin<br />
kuin yksittäisellä pienen pienellä idealla.<br />
Hyvänä ideana voidaan pitää myös maakunnan omaa<br />
taidekäsityö<strong>mallisto</strong>a. Idea esitettiin Satakunnan taidetoimikunnassa<br />
jo vuonna 2004. Suuri idea johti<br />
pienin askelin etenevään kenttätyöhön. Alkuperäinen<br />
”Satakunta<strong>mallisto</strong>” idea otettiin uudelleen esille<br />
2006. Seuraavan vuoden alussa ideaa lähdettiin jalostamaan<br />
eteenpäin. Idealle haettiin sillanrakentajia.
Sillanrakentajat<br />
Voimahenkilöt<br />
Hyvät ideat tarvitsevat taakseen voimahenkilöitä, jotka<br />
vievät ideaa systemaattisesti eteenpäin kohti päätöstä<br />
sen toteuttamiseksi. Ilman voimaa ideat eivät<br />
toteudu, ainakaan projektimaailman kovassa rahoituskilpailussa.<br />
Voimahenkilöitä tarvitaan viemään ideaa<br />
eteenpäin myös silloin, kun kaikki muut haluavat jo<br />
luovuttaa. Voimahenkilö uskoo ideaansa loppuun asti.<br />
Voimahenkilö on Peppi Pitkätossu, joka kannattelee<br />
kokonaisuutta ja pitelee kuin ihmeen kaupalla kaikkia<br />
lankoja käsissä. Voimahenkilö toimii parhaiten, kun<br />
häntä kannattelevat uskaliaat taustavoimat.<br />
Satakunta<strong>mallisto</strong>-idean taustavoima oli Satakunnan<br />
taidetoimikunta, joka löysi oman voimahenkilönsä tämän<br />
kirjan kirjoittajasta asian eteenpäin viemiseksi.<br />
Taidetoimikunta myönsi suunnittelurahaa idean jalostamiseksi<br />
ja testaamiseksi. Tämä antoi toteutukselle<br />
uuden suunnan. Ideaa alettiin jalostamaan hankkeeksi.<br />
Voimahenkilö tarvitsi lisää sillanrakentajia.<br />
Rahoittajat ja sidosryhmät<br />
Ideoiden toteutus vaatii lähes poikkeuksetta rahaa.<br />
Tarve voi olla pieni tai suuri ja ajanjakso lyhyt tai pitkä.<br />
Idea ja toteutukseen tähtäävät toiminnot ja toimintatavat<br />
määrittelevät pitkälti sen, minkälaista rahoitusta<br />
idealle kannattaa hakea.<br />
Pieni idea voi toteutua helposti jonkun sopivan säätiön,<br />
kunnan kulttuuritoimen tai vaikka alueellisen<br />
taidetoimikunnan apurahalla. Tämä kohdistetaan tarpeen<br />
mukaan työskentelyyn tai johonkin tiettyyn osaalueeseen<br />
hankkeessa. Apurahan hakijana voi olla<br />
yksityinen henkilö, työryhmä tai <strong>yhteisö</strong>.<br />
Isommat ideat vaativat monimutkaisempia rahoituskuvioita.<br />
Tästä syystä juuri hankkeet / projektit ovat suosittuja<br />
uusien ideoiden toteutusmuotoja. Projekteissa<br />
voidaan testata uusia ideoita ja toimintatapoja ennen<br />
kuin ne otetaan osaksi yrityksen tai <strong>yhteisö</strong>n vakiintuneita<br />
toimintoja.<br />
Rahoitusta haetaan lähes poikkeuksetta useasta lähteestä.<br />
Tavallisimmin hankkeelle haetaan niin kutsuttu<br />
päärahoittaja, joka rahoittaa <strong>hanke</strong>tta yleisemmin<br />
50–80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Päärahoittajat<br />
ovat yhä useammin Euroopan unionin eri rahoituslähteitä.<br />
Isommalle hankkeelle päärahoittaja on<br />
lähes välttämättömyys hankkeen hallinnoinnin ja rahaliikenteen<br />
hoitamisen kannalta. Loppuosa rahoituksesta<br />
on hankkeen omarahoitusosuutta, joka päärahoittajasta<br />
riippuen koostuu monista eri palasista. Siinä<br />
voi tai pitää olla kuntarahaa, muuta yksityistä rahaa<br />
tai esimerkiksi mukana olevien <strong>hanke</strong>toimijoiden osallistumismaksuja.<br />
Vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseksi<br />
on lukemattomia. Eri rahoituslähteiden soveltuvuus<br />
rahoituspalettiin on aina hyvä tarkastaa suoraan<br />
hankkeen päärahoittajalta. Myös rahoittajat pitävät<br />
huolen kokonaisuuden toimivuudesta ja kustannusten<br />
realistisuudesta.<br />
Mitä vähemmän rahoittajia hankkeella on, sitä helpommalla<br />
hankkeen työntekijät pääsevät. Jokainen<br />
rahoittaja vaatii nimittäin omat selvityksensä rahan<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 1: idEointi<br />
käytöstä, edustajansa hankkeen ohjausryhmään ja<br />
luonnollisesti logonsa tiedotus -ja markkinointimateriaaleihin.<br />
Myös tilitysten hoitaminen ja sääntöjen seuraaminen<br />
on helpompaa, kun rahoittajien määrä on<br />
pieni. Rahoittajien ja sääntöjen kanssa kannattaa aina<br />
muistaa, että yhteiset pelisäännöt ovat olemassa kaikkia<br />
osatoteuttajia varten. Ne on luotu helpottamaan<br />
<strong>hanke</strong>hallinnointia, ei hankaloittamaan sitä. Rahoittajien<br />
tehtävänä ja haluna on rahoittaa hyviä hankkeita<br />
ja hyviä ideoita. Tästä syystä on suositeltavaa käydä<br />
rahoittajan kanssa keskusteluja hankkeen sisällöistä ja<br />
toimintatavoista jo ennen rahoitushakemuksen jättämistä.<br />
Näin <strong>hanke</strong> ja idea ovat rahoittajalle tuttuja, eikä<br />
lisäselvitysten tarvetta päätösvaiheessa synny.<br />
Satakunta<strong>mallisto</strong>-idean suunnitteluraha antoi resurssit<br />
luoda hyvät neuvotteluyhteydet eri rahoittajiin,<br />
yhteistyökumppaneihin, alan järjestöihin ja maakunnan<br />
käsi- ja taideteollisuuskenttään. Ideasta paisui<br />
hetkessä vyyhti, joka venyi joka suuntaan. Mallisto<br />
säilyi kantavana ideana, mutta painopiste siirtyi<br />
maakunnan taidekäsityöläisten toimintaedellytysten<br />
18 19
parantamiseen, näkyvyyden kasvattamiseen, uudenlaisten<br />
asiakkuuksien löytämiseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen,<br />
satakuntalaisten muotoilutuotteiden<br />
saatavuuden parantamiseen sekä alan verkostojen<br />
tiivistämiseen. Jalostunut idea sai mahdollisilta rahoittajilta<br />
myönteistä palautetta. Rahoitus- ja <strong>hanke</strong>hakemuksia<br />
laadittiin yhteistyössä eri toimijoiden<br />
kanssa. Satakunta<strong>mallisto</strong>-ideaa pompoteltiin Euroopan<br />
aluekehitysrahaston (EAKR) sekä maakunnan<br />
kehittämisrahan (valtion rahaa) välillä. Lopulta<br />
päädyttiin jälkimmäiseen. Osarahoitusta haettiin<br />
Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolta.<br />
Molemmat rahoittajat uskoivat hankkeeseen ja sen<br />
kantavaan ideaan, ja kustannusten kattaminen onnistui<br />
vain kahdella rahoittajalla hankkeen ensimmäisenä<br />
toimintavuonna.<br />
Toimivat sidosryhmät ja hyvät yhteistyökumppanit<br />
muotoutuivat jo idean tässä vaiheessa. Rahoituksen<br />
haku sitoutti eri toimijoita yhteisen päämäärän<br />
saavuttamiseksi. Satakunta<strong>mallisto</strong>-idea sai<br />
taakseen laajan verkoston, josta muutamina mainittakoot<br />
raumalainen Lönnströmin taidemuseo,<br />
Rauman Seudun Kehitys, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusyhdistys,<br />
Porin 450-juhlavuoden orga-<br />
nisaatio, Luvata Pori Oy ja sen Porin Reposaaren<br />
loma-asuntomessukohde, Vitamin.fi - hyvinvointialan<br />
yritys sekä joukko satakuntalaisia muotoilijoita<br />
ja muita kulttuurialalla toimivia kehittäjäpersoonia.<br />
Ideointivaiheessa todettiin puute satakuntalaisen<br />
muotoilualan ja sitä tiiviisti seuraavien toimijoiden<br />
verkostoitumisessa. Tähän puutteeseen haettiin ratkaisua<br />
prosessin seuraavassa vaiheessa eli käynnistyksessä.<br />
SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong> perusti Satakuntaan<br />
Muotoiluringin, jonka puheenjohtajuus<br />
annettiin Satakunnan taidetoimikunnan läänintaiteilijalle.<br />
Hyvin vapaamuotoisesti toiminut Muotoilurinki<br />
kokosi yhteen satakuntalaisia muotoilusta<br />
kiinnostuneita ja alalla työskenteleviä henkilöitä.<br />
Ryhmän tehtävänä oli verkottaa alan ihmisiä sekä<br />
välittää toimijoidensa kautta tietoa satakuntalaisen<br />
muotoilun ja käsityökentän uusista tapahtumista ja<br />
toiminnoista. Lisäksi ringin tärkeänä tehtävänä oli<br />
toimia SatakuntaMallisto-hankkeen epävirallisena<br />
asiantuntijafoorumina ja neuvonantajana. Rinki<br />
on edelleen olemassa, mutta hankkeen päätyttyä<br />
vuonna 2009 ei ringille ole toistaiseksi löytynyt halukasta<br />
vetäjää.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 1: idEointi<br />
20 21<br />
Koordinoija<br />
Koordinoijalla tarkoitetaan idean hallinnollista kotia,<br />
paikkaa tai tahoa, jossa idea konkretisoituu<br />
toiminnoiksi. Koordinoija tarvitaan, jos idea nähdään<br />
hyväksi, kyllin laajaksi ja toteuttamiskelpoiseksi<br />
ja ideasta lähdetään työstämään <strong>hanke</strong>hakemusta.<br />
Koordinointi muodostuu usein luovien alojen kompastuskiveksi.<br />
Ideoita on paljon, mutta toteuttajia ei.<br />
Idean jalostamisen kannalta on tärkeää, että hallinnointikysymys<br />
nostetaan esille jo suunnittelutyön alkuvaiheessa.<br />
Ilman kotia ideasta ei synny <strong>hanke</strong>hakemusta.<br />
Ilman kotia ei voida hakea rahoitusta. Ja ilman<br />
rahoitusta idea jää pöydälle.<br />
Rahoittajat asettavat projektin hallinnoijalle joitakin<br />
vaatimuksia. Isoimmissa valtion tai EU:n rahoittamissa<br />
hankkeissa hallinnoijalta vaaditaan kykyä suoriutua<br />
projektin kaikista vaiheista. Hankkeen olisi hyvä istua<br />
myös organisaation muuhun toimintaan luonnollisella<br />
tavalla. On myös tahoja, joiden toiminta kulminoituu<br />
erilaisten hankkeiden pyörittämiseen. Joskus rahoittajat<br />
haluavat itse hallinnoida profiiliinsa sopivia<br />
hankkeita.<br />
Vaatimuksia synnyttävät myös hankkeen usein monimutkainen<br />
rahaliikenne ja esimerkiksi projektihenkilöstön<br />
palkkaaminen. Hallinnoijalla tulee olla riittävä<br />
maksukyky raha-asioissa, koska useimmissa tapauksissa<br />
rahat maksetaan tilille vasta toteutuneita kuluja<br />
vastaan. Pienemmät yhdistykset voivat hoitaa väliaikaisen<br />
rahoituksen lainarahalla. Joskus kunnat myöntävät<br />
hankkeille halpakorkoista lainaa. Myös pankeilta<br />
voi tiedustella lainoitusta. Rahoittajilla saattaa olla<br />
kummallisilta tuntuvia ja monimutkaisia sääntöjä rahan<br />
käytöstä, kuten mitä kuluja hankkeista korvataan ja mitä<br />
ei. Nämä vaatimukset ja säädökset kannattaa ottaa<br />
jo ideointivaiheessa tosissaan. Ilman kunnollista ja tarpeeksi<br />
asiantuntevaa kotia hankkeen johtamisesta tulee<br />
hankalaa.<br />
Myös <strong>hanke</strong> voi asettaa kodilleen vaatimuksia. Hallinnoijan<br />
toivotaan esimerkiksi edustavan samoja arvoja<br />
kuin <strong>hanke</strong>toimijoiden. Siltä voidaan vaatia substanssiosaamista,<br />
ja sen imagon on sovittava toteutettavalle<br />
hankkeelle. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun mietitään<br />
mitä käyntikortissasi lukee ja mitä organisaatiota<br />
kerrot edustavasi. Hallinnoijalta kannattaa vaatia<br />
myös objektiivisuutta toimintakenttään.
Liian nurkkakuntainen ja muutamien toimijoiden varassa<br />
oleva yhdistys ei välttämättä ole oikea koti koko<br />
maakunnan taide- ja kulttuurielämään vaikutuksia hakevalle<br />
hankkeelle.<br />
Satakunta<strong>mallisto</strong>-idean koti vaihtui useaan otteeseen,<br />
ennen kuin se oikea löytyi. Kun kaikkia osapuolia<br />
tyydyttävä koti oli vihdoin löytynyt ja hallinnoimisen<br />
esteinä mahdollisesti olevat asiat selvitetty, jäi<br />
<strong>hanke</strong> odottelemaan rahoituspäätöksiä ja varsinaista<br />
käynnistymistä. Samana päivänä, kun SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong><br />
oli tarkoitus käynnistää, selvisi että hankkeen<br />
hallinnollista kotia oli vaihdettava. Satakunnan<br />
taidetoimikunta ei käynyt hankkeen hallinnoijaksi ja<br />
projektipäällikön työnantajaksi, koska valtion määräämät<br />
henkilötyövuosimäärät olisivat ylittyneet. Pitkien<br />
neuvotteluiden ja ikävän makuisen prosessin jälkeen<br />
<strong>hanke</strong> saatiin lopulta käyntiin, tosin kaksi kuukautta<br />
myöhemmin, kun oli suunniteltu. Aina hyvinkään<br />
suunniteltu hallinnointi ei takaa mutkatonta käynnistämistä.<br />
SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong> löysi lopulta hyvän<br />
ja asiantuntevan kodin Porin yliopistokeskuksesta,<br />
Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen<br />
koulutusohjelmasta. Yliopistolla oli vankkaa<br />
kokemusta hankkeiden hallinnoinnista sekä substanssiosaamista<br />
käsityöhankkeista. Tästä oli hyvä jatkaa<br />
käynnistysvaiheeseen.<br />
Sillan heiluttajat<br />
Siltaa heiluttavat monenlaiset tekijät. Pahimmat<br />
vavahtelut tulevat ikuisilta epäilijöiltä ja ideoiden<br />
murskaajilta. Näiden mukaan jokainen uusi idea<br />
tuntuu kiveltä kengässä. He spekuloivat idean epäonnistumisella<br />
ja pyrkivät peräännyttämään sinut ja<br />
ideasi. Tästä ei kannata lannistua. On ajateltava, että<br />
jokainen ei voi ymmärtää ideasi suuruutta, ja sinun<br />
tehtäväsi on puskea eteenpäin siitä huolimatta.<br />
Joskus yhteiskunnassa kuohuvat yleiset asiat voivat<br />
vavisuttaa myös pieniä paikallistason ideoita ja hankaloittavat<br />
niiden eteenpäin viemistä. Usein ongelmat<br />
liittyvät taloudelliseen tilanteeseen tai ”väärään<br />
aikaan”.<br />
Sillan heiluttajia varten on hyvä laatia <strong>hanke</strong>suunnitelman<br />
liitteeksi jonkinlainen riskikartoitus. Yksinkertaisemmillaan<br />
se voi olla listaus siitä, mikä voi mennä<br />
pieleen. Tämä osoittaa tietoisuutesi epäonnistumisen<br />
mahdollisuudesta. Perinteinen riskianalyysi on swotanalyysi.<br />
Nelikenttätaulukkoon listataan idean vahvuudet<br />
(Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet<br />
(Opportunities) sekä uhat (Threaths). Ideasta<br />
voi myös piirtää mielikuvakartan (mind map), jolla testataan<br />
idean kantavuutta erilaisten ongelmien edessä.<br />
Valmistautumalla epäileviin kysymyksiin on idean takana<br />
rauhallisempi seistä.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 1: idEointi<br />
Kuva: SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong>en ideointia mind mapin avulla. Emma Susi 2007.<br />
22 23
”Hienoa, että satakuntalaisuutta tuodaan esille näin käsityönä.”<br />
Poiminta julkistamisnäyttelyn asiakaspalautteesta 2008.<br />
VAIHE 2: KÄYNNISTYS<br />
Milloin <strong>hanke</strong> virallisesti käynnistyy, on veteen piirretty<br />
viiva. Virallisuus voidaan määritellä myönteisen<br />
rahoituspäätöksen saamisella, työntekijän palkkaamisella<br />
tai vaikka ensimmäisellä julkisella tilaisuudella.<br />
Itse käynnistystä voi edeltää vuosien työ. Hankeideat<br />
saattavat odottaa pöytälaatikossa oikeanlaista<br />
rahoittajaa. Taustatyötä tehdään vuosia, tähdätään<br />
tiettyyn rahan jakoon ja tuodaan rahoittajan pöydälle<br />
erittäin hyvin valmisteltu <strong>hanke</strong>hakemus. Toisinaan<br />
käynnistystä on valmisteltu vain muutama viikko.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 2: käynnistys<br />
Tällainen tilanne voi tulla eteen mielenkiintoisesta<br />
rahoittajan ilmoituksesta jakaa rahaa omalle<br />
toimialallesi. Rahajako voi synnyttää nopealla<br />
aikataululla mitä kiinnostavimpia <strong>hanke</strong>hakemuksia.<br />
Tässä luvussa käydään läpi projektin käynnistämiseen<br />
liittyviä toimintoja yleisellä tasolla. Lisäksi paneudutaan<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen aloittamiseen<br />
liittyvään hakuprosessiin sekä muotoilijoiden<br />
jurytysperiaatteisiin.<br />
Marianne Friberg. Kuva: Heidi Valtonen 2009.<br />
24 25
Projektihenkilöstö ja<br />
ohjausryhmän asettaminen<br />
Kun myönteinen rahoituspäätös on hankkeelle saatu,<br />
voi toiminta käynnistyä ja kuluja alkaa muodostua. Viimeistään<br />
tässä vaiheessa hankkeelle haetaan työntekijä.<br />
Usein hakuprosessi käynnistetään jo aikaisemmin<br />
ja työnhakuilmoituksessa paikka osoitetaan ehdolliseksi<br />
myönteiselle rahoituspäätökselle. Palkattu työntekijä,<br />
tai isoimmissa hankkeissa työntekijät, mahdollistaa<br />
hankkeeseen suunnitellut toiminnot.<br />
SatakuntaMallisto – taidekäsityön tuotekehityshankkeeseen<br />
valittiin julkisella haulla projektipäällikkö.<br />
Muita henkilöstökuluja ei ollut. Yliopiston tutkintoopiskelija<br />
teki hankkeeseen projektisihteerin töitä<br />
muutaman kuukauden ajan sisällyttäen tämän opintoihinsa.<br />
Useimmissa hankkeissa on jo hakuvaiheessa määriteltävä<br />
ohjausryhmän kokoonpano, jonka rahoittaja hyväksyy.<br />
Ohjausryhmässä on oltava edustajat hankkeen taustaorganisaatiosta,<br />
rahoittajista, tärkeimmistä yhteistyökumppaneista<br />
sekä mielellään myös hankkeen kohderyhmän<br />
edustaja. Ohjausryhmä valvoo muutaman kerran vuodessa<br />
hankkeen toimintoja, seuraa projektin etenemistä,<br />
tarkistaa budjetin, hyväksyy mahdolliset muutokset<br />
toiminta- ja kustannussuunnitelmiin sekä lopulta virallisesti<br />
päättää hankkeen. Projektin alkajaisiksi ohjausryhmä<br />
kutsutaan koolle järjestäytymis- ja aloituskokoukseen.<br />
Ryhmälle valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Kokouksista<br />
laaditaan muistiot.<br />
Ohjausryhmä ei päätä hankkeen sisällöistä eikä juuri<br />
puutu niihin. Sen sijaan ohjausryhmän rinnalle voidaan<br />
perustaa esimerkiksi projektiryhmä, johon kutsutaan<br />
hankkeen sisältöjä tuntevia ammattilaisia.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen tueksi perustettiin Muotoilurinki.<br />
Ohjausryhmän jäsenillä ei myöskään ole<br />
henkilökohtaista vastuuta hankkeen etenemisestä tai<br />
mahdollisten rahoitusongelmien hoitamisesta.<br />
Asiantuntijapalvelut<br />
Projekteissa voi olla myös ostopalveluiden kautta hankittua<br />
asiantuntijuutta käytössä. Nämä tahot kilpailutetaan<br />
ja ne tukevat projektin tavoitteita valjastamalla<br />
projektin käyttöön oman osaamisensa, ilman<br />
että he ovat projektin työntekijöitä. Heidän kanssaan<br />
luodaan yksityiskohtaiset sopimukset työn sisällöstä<br />
ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Valmiita sopimuspohjia<br />
ei juuri ole ja sopimukset onkin laadittava aina<br />
tarpeita vastaaviksi. Taidepainotteisissa kehittämishankkeissa<br />
sopimusten laatiminen on erittäin tärkeää,<br />
jo pelkästään immateriaalisten oikeuksien jakamisen<br />
vuoksi. Sopimukseen tulee kirjata ainakin sopijaosapuolet,<br />
aikataulu, tarkka työsuunnitelma menetelmineen,<br />
palkkio, maininta muiden kulujen maksamisesta,<br />
oikeuksien jakautuminen/siirtyminen sekä sopimuksen<br />
purkamista koskevat ohjeet. Ennen allekirjoittamista<br />
sopimus on syytä luetuttaa esimerkiksi projektin taustaorganisaation<br />
lakimiehellä epäselvyyksien välttämiseksi<br />
ja minimoimiseksi.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeeseen valittiin hyvin aikaisessa<br />
vaiheessa projektin ja tulevan <strong>mallisto</strong>n graafisesta<br />
ilmeestä vastaava mainostoimisto. Mainostoimistolle<br />
lankesi iso sarka luoda satakuntalaisen<br />
taidekäsityö<strong>mallisto</strong>n konsepti ja visuaalinen ilme yhteistyössä<br />
projektipäällikön kanssa. Suunnittelutyössä<br />
kuunneltiin myös tuotekehitysvalmentajaa sekä <strong>mallisto</strong>n<br />
tekijöitä. Työ tehtiin pääasiassa jo ennen <strong>mallisto</strong>n<br />
valmistumista, vaikka koko konsepti lanseerattiin<br />
samaan aikaan. Mainostoimisto valittiin kilpailutuksen<br />
kautta. Itse hinnan lisäksi tämän kaltaisessa hankkeessa,<br />
jonka päätavoitteena oli <strong>mallisto</strong>n lanseeraus<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 2: käynnistys<br />
ja siihen liittyvän brändin luominen ja kehittäminen,<br />
myös toimiston referensseillä ja muilla suosituksilla oli<br />
iso osansa valintaprosessissa. Yhteistyö projektipäällikön<br />
kanssa oli tiivistä, joten sen sujuminen henkilötasollakin<br />
oli oleellista.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeessa projektipäällikön ja<br />
graafisen suunnittelijan lisäksi keskeisessä asemassa<br />
oli myös <strong>mallisto</strong>n tuotekehitysvalmentaja. Hän vastasi<br />
<strong>mallisto</strong>n tuotekehitystyöpajoista, koordinoi <strong>mallisto</strong>kokonaisuuden<br />
syntyprosessia ja vastasi siten <strong>mallisto</strong>n<br />
lopullisesta kokoonpanosta. Vastaava muotoilija<br />
valittiin myös kilpailutuksen pohjalta. Projektipäällikkö<br />
laati tarjouspyynnön, mikä sisälsi ehdotuksen suuntaa<br />
antavan tuotekehitysprosessin sisällöksi. Valintaa<br />
ohjaili referenssien lisäksi hinta sekä tuotekehitystyöpajojen<br />
toteutuskelpoisuus. Tärkeää oli saada kokonaisuuden<br />
kannalta paras mahdollinen henkilö. Sekä<br />
graafinen suunnittelija että tuotekehitysvalmentaja<br />
olivat keskeisessä roolissa hankkeen ensimmäisenä<br />
toimintavuonna. Ilman heitä <strong>JUUREVA</strong> olisi aivan erilainen.<br />
Kokonaisuuteen vaikuttivat näiden lisäksi mukaan<br />
valitut muotoilijat, heidän näkemyksensä, tuotantonsa<br />
taso ja materiaalinen kirjo.<br />
26 27
Hakuprosessi<br />
SatakuntaMallisto-hankkeeseen oli julkinen ja avoin haku.<br />
Haku hankkeeseen ja tuotekehitysprosessiin tapahtui<br />
helmi-maaliskuussa 2008. Hankkeesta ja siihen liittyvästä<br />
hausta järjestettiin infotilaisuus, johon osallistui mukavasti<br />
projektista kiinnostuneita muotoilijoita ja käsityöläisiä<br />
maakunnan sisältä. Hausta tiedotettiin myös maakunnan<br />
sanomalehdessä ja alan yhdistyksen lehdessä. Lisäksi<br />
hankkeelle avattiin heti rahoituspäätöksen jälkeen väliaikaiset<br />
kotisivut, jotta hakuun liittyvä materiaali saatiin<br />
siirrettyä sinne. Näin voitiin mainostaa vain hankkeen kotisivua.<br />
Hakujulistusta ja hakuasiakirjoja lähetettiin myös<br />
maakunnan kuntakeskuksiin, alan toimijoille, kouluille, yhdistyksille<br />
sekä kymmenille yrittäjille, joiden uskottiin kiinnostuvan<br />
projektista.<br />
Muotoilurinki-foorumi laati hakuasiakirjat projektipäällikön<br />
taustapaperin pohjalta. Näin haussa pyrittiin<br />
ottamaan huomioon mahdollisimman monet tekijät.<br />
Hakujulistuksessa peräänkuulutettiin Satakunnassa<br />
työskenteleviä käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaisia.<br />
Projektin kimmokkeita olivat hankkeen tarjoama liiketoimintatuki,<br />
tuotekehitystuki, uudet verkostot, näkyvyys ja<br />
tunnettuus. Mukaan haettiin ammattilaisia luomaan maakunnan<br />
omaa taidekäsityökonseptia SatakuntaMallistoa.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen tavoitteet:<br />
1. satakuntalaisen taidekäsityön näkyvyyden ja<br />
saatavuuden edistäminen, niin alueellisesti<br />
kun valtakunnallisestikin<br />
2. maakunnassa toimivien taidekäsityöläisten<br />
toimintamahdollisuuksien parantaminen<br />
3. tehokkaan tuoteperhekonseptin luominen<br />
4. verkostoituminen ja maakunnan<br />
taidekäsityön tuominen tehokkaammin esille<br />
merkittävien tapahtumien yhteydessä niin<br />
maakunnassa kuin valtakunnallisestikin<br />
5. yritysyhteistyön käynnistäminen.<br />
Hakujulistusta täydensi hakuasiakirja. Hakijoita pyydettiin<br />
jättämään ehdotuksia yksittäisistä tuotteista<br />
tai konsepteista, jotka voisivat olla osa satakuntalaista<br />
taidekäsityö<strong>mallisto</strong>a. Materiaali oli vapaa. Erityisesti<br />
toivottiin luonnonmateriaaleja sekä paikallisesti<br />
tuotettuja materiaaleja. Tuote-ehdotusten lisäksi jokaisen<br />
hakijan oli täytettävä perustietolomake, jossa<br />
kysyttiin henkilö- ja yritystietojen lisäksi henkilön<br />
odotuksia ja toiveita <strong>hanke</strong>tta kohtaan sekä pyydettiin<br />
määrittelemään oma osaaminen suhteessa hankkeen<br />
tavoitteisiin.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 2: käynnistys<br />
Hakuasiakirjassa hahmoteltiin <strong>mallisto</strong>n alustavia teemoja,<br />
jotka myöhemmässä vaiheessa päätettiin unohtaa<br />
rajaavina tekijöinä: Satakunnan historia ja perinne,<br />
arki ja hyvinvointi (esim. astiat, keittiö- ja kylpytekstiilit,<br />
arkisiin askareisiin soveltuvat tuotteet), juhla ja<br />
fantasia (esim. korut, taidetekstiilit, erityisesti kuparia<br />
sisältävät tuotteet) sekä kierrätys ja kestävä kehitys<br />
(kierrätysmateriaalien käyttö, tuunaus, tee se itse<br />
-pakkaukset).<br />
Toiveiden <strong>mallisto</strong> olisi:<br />
1. monipuolinen (kovat ja pehmeät materiaalit,<br />
monenlaiset asiakasryhmät)<br />
2. ekologinen (luonnonmateriaalit ja paikallisesti<br />
tuotetut materiaalit)<br />
3. tarinallinen, kiinnittyminen maakuntaan<br />
(”sata tarinaa arkeen ja juhlaan”)<br />
4. pääasiallisesti käsityömäiseen<br />
sarjatuotantoon soveltuva<br />
5. ainutlaatuinen (osa tuotteista voi olla esimerkiksi<br />
yrityslahjoiksi suunnattuja uniikkeja piensarjoja)<br />
6. maantieteellisesti kattava (jos relevanttia)<br />
28 29
Valinta<br />
Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 28 kappaletta.<br />
Alun perin tarkoituksena oli ottaa mukaan 5–10<br />
muotoilijaa. Mukaan valikoitui asiantuntijoiden lausuntojen<br />
perusteella lopulta 11 muotoilijaa. Malliston<br />
julkistamisen aikaan matkasta oli tippunut kaksi yrittäjää,<br />
joten lopullisessa <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>ssa mukana<br />
on yhdeksän yritystä.<br />
Jurytyksen jälkeen. Kuva: Paola C. Viancha 2008.<br />
Valinnan teki tehtävään pyydetty asiantuntijaraati<br />
eli jury. Muotoilurinki teki ehdotuksensa juryn kokoonpanosta.<br />
1 Raati työskenteli intensiivisesti yhden<br />
työpäivän käyden läpi kaikki 28 hakijaa ja heidän<br />
tuote-ehdotuksensa. Jos aikaa olisi ollut enemmän,<br />
olisi raadin työtä helpottanut perusteellisemmat etukäteisvalmistelut.<br />
Jurytykseen tulevat työt olisi voitu<br />
kuvata ja hakemuksista tehdä yhteenvedot, jotka olisi<br />
toimitettu juryn jäsenille etukäteen. Asiantuntijat<br />
olisivat tällä tavoin saaneet luoda oman käsityksensä<br />
hakijoiden tasosta jo ennen varsinaista jurytyspäivää.<br />
Jokainen hakija pisteytettiin ja lopuksi hakijat laitettiin<br />
järjestykseen.<br />
1 Juryn kokoonpano: Satakunnan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen<br />
toiminnanjohtaja Hanna-Leena Rossi, Vammala /<br />
Taideteollisuusyhdistys Ornamo ry:n jäsenen, muotoilija Antti-Pekka<br />
Levanto, apDesign Oy, Pori / hankkeen yhteistyökumppani, Vitamin.<br />
fi -yrityksen tj. Marika Goman, Pori / Taideteollisuuden Laatumerkin<br />
Development Manager Heli Hirvonen, Ikaalinen. Lisäksi raatiin<br />
kutsuttiin hankkeeseen jo kiinnitetty tuotekehitysvalmentaja TaM,<br />
muotoilija Paola Cabrera Viancha, Helsinki. Raadin sihteerinä ja<br />
esittelijänä toimi hankkeen projektipäällikkö FM Emma Susi, Pori.<br />
Asiantuntijaraadin päätöksiä ohjasivat etukäteen laaditut<br />
arvosteluperusteet:<br />
• designin innovatiivisuus<br />
• toteutuskelpoisuus<br />
• kaupallistamismahdollisuudet<br />
• soveltuvuus osaksi <strong>mallisto</strong>a<br />
• satakuntalaisen alkuperän näkyminen<br />
Kuusihenkinen jury laati kirjallisen lausunnon jokaiselle<br />
hakijalle. Tästä saatiin hankkeeseen pyrkijöiltä<br />
paljon kiitosta. Ammattilaisraadin ilmainen palaute<br />
omasta tuotannosta on toivottua, mutta harvinaista<br />
herkkua. Lausunnoissa käytiin läpi ehdotettavan<br />
tuotteen hyvät ominaisuudet, mutta myös kehittämistä<br />
vaativat piirteet. Tämän pohjalta perusteltiin tekijän<br />
mukaan pääsy tai karsiutuminen.<br />
Lausunnon lisäksi jokaiselle hakijalle lähetettiin juryn<br />
laatima kirje. Tässä käytiin läpi valintaprosessia,<br />
kerrattiin haku -ja valintakriteerit sekä annettiin yhteenvetoa<br />
hakijoista (sukupuoli -ja ikäjakauma, kou-<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 2: käynnistys<br />
lutustaso, kotipaikka ja käsityöala). Mukaan valituille<br />
muotoilijoille lähetettiin myös hankkeen ensimmäisen<br />
vuoden alustava aikataulu sekä muita hankkeeseen<br />
liittyviä käytännön ohjeita.<br />
Päätöksenteko ei ollut helppoa ja asiantuntijaraadin<br />
piti ottaa huomioon monia kriteerejä valintaa tehdessään.<br />
Myös hankkeen aikana palattiin hakemuksiin.<br />
Niistä tarkastettiin esimerkiksi kunkin tekijän perimmäisiä<br />
syitä olla mukana hankkeessa. 11 yrityksestä<br />
yhdeksän jaksoi loppuun asti. Kaksi yrittäjää luopui<br />
paikastaan projektissa ennen <strong>mallisto</strong>n lanseerausta.<br />
Muiden kohdalla valinta oli osunut oikeaan. Vaikka<br />
motivaatiota saatiin välillä etsiä ja aikaa projektin<br />
toiminnoille hakea, koen projektipäällikkönä, että jury<br />
teki aikanaan oikeita valintoja. Monia hyviä käsityöläisiä<br />
jäi silloin valinnan ulkopuolelle ja jatkossa toivon,<br />
että heistä aktiivisimmat löytävät tiensä jollakin tapaa<br />
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>yhteisö</strong>ön.<br />
30 31
”Satakuntalaiset käsityöläiset tekivät<br />
muotoiluhistoriaa. Satakuntalainen<br />
design <strong>mallisto</strong>ksi.”<br />
Satakunnan Kansa 26.9.2008<br />
VAIHE 3: MÄÄRITTELYT<br />
SatakuntaMallisto-hankkeessa palattiin käynnistysvaiheen<br />
jälkeen syvemmin tulevan ”Satakunta<strong>mallisto</strong>n”<br />
lähtökohtiin, juuriin. Virallisten hakuprosessien jälkeen<br />
tuotekehityshankkeella oli projektipäällikkö, tuotekehitysvalmentaja,<br />
graafi nen suunnittelija sekä 11<br />
motivoitunutta taidekäsityöyrittäjä valmiina intensiiviseen<br />
toteutusvaiheeseen.<br />
Kun <strong>hanke</strong> käynnistyy ja yhteistyön muotoja aletaan<br />
luoda, on tarkoituksen mukaista keskustella laajemmin<br />
yhteisistä päämääristä. SatakuntaMallisto-hankkeessa<br />
tämä tarkoitti yhteistä ymmärrystä siitä, mitä<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 3: määRittElyt<br />
satakuntalaisuudella ja paikallisuudella tarkoitetaan.<br />
Keitä me olemme ja miten tekijäidentiteetit todentuvat<br />
tuotteissa ja miten taas tuoteidentiteetit todentuvat<br />
yhteisessä ”Satakunta<strong>mallisto</strong>ssa”? Näihin kysymyksiin<br />
palattiin koko <strong>hanke</strong>prosessin aikana. Uskon, että<br />
välillä raskas ja melko abstraktilla tasolla liikkunut<br />
identiteettikeskustelu antoi lujan pohjan <strong>JUUREVA</strong><strong>mallisto</strong>lle.<br />
Perustukset eivät horjuneet missään prosessin<br />
vaiheessa ja niihin oli hyvä tukeutua koko kahden<br />
vuoden ajan, ja vielä projektin päättymisenkin<br />
jälkeen.<br />
32 Jan Torstensson. Kuva: Heidi Valtonen 2009.<br />
33
Paikallisuus<br />
<strong>JUUREVA</strong> – satakuntalaista muotoilua on paikallisperinteestä<br />
inspiraationsa saanut taidekäsityö<strong>mallisto</strong>.<br />
Tämä ei ole itsestään selvää. Mallisto olisi voinut<br />
hakea teemansa yhtä hyvin tulevaisuudesta, kierrätyksestä<br />
tai rakentua yhden materiaalin varaan. Satakunnassa<br />
oli halu toteuttaa taidekäsityö<strong>mallisto</strong>, jonka<br />
lähtökohtana oli Satakunnan historia ja perinteet.<br />
Vaikka maakuntarajat eivät enää ole muuttumattomia<br />
ja toimivat lähinnä operatiivisina työkaluina, oli rajaus<br />
tässäkin tapauksessa varsin toimiva ja perusteltu lähtökohta.<br />
Mallistoa tekemään haettiin henkilöitä, jotka<br />
toimivat <strong>mallisto</strong>n toteutusaikana maakunnan rajojen<br />
sisällä.<br />
Ennen kuin tuotekehityshankkeen tuloksena syntynyt<br />
<strong>mallisto</strong> oli julkistettu, puhuttiin maakunnan sisällä<br />
yleisesti ”satakunta<strong>mallisto</strong>sta”. Taidekäsityö<strong>mallisto</strong>n<br />
nähtiin ammentavan satakuntalaisuudesta, paikallisuudesta.<br />
Tematiikka ei sinänsä ole mitään uutta,<br />
koska taidekäsityössä ja muotoilussa inspiraatio tuotteiden<br />
sisältöihin, muotokieleen tai tarinallisuuteen<br />
kumpuaa verraten usein paikallisesta kulttuuriperin-<br />
nöstä. 2 Satakunnassa odotettiin ”oman” taidekäsityö<strong>mallisto</strong>n<br />
valmistumista.<br />
Kirjoittajalta ja <strong>mallisto</strong>n tuottajalta kysyttiin usein,<br />
miten ”se satakuntalaisuus” oikein näkyy <strong>mallisto</strong>ssa.<br />
Syntyperäiselle vakkasuomalaiselle kysymys on<br />
kiinnostava. Tähän ei voi antaa tyhjentävää vastausta.<br />
Jokainen tulkitsee tuotteiden satakuntalaisuuden<br />
omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan. Joissakin<br />
sarjoissa ja tuotteissa se on helpompaa ja osoittavampaa.<br />
Osassa tuotteissa satakuntalaisuus kumpuaa siihen<br />
vaikuttaneista taustatekijöistä. Satakuntalaisuutta<br />
on myös se, että jokainen <strong>JUUREVA</strong>n tekijä työskentelee<br />
ja asuu maakunnassa. He ammentavat tuotteisiin<br />
ideoita omasta lähiympäristöstään, sen historiasta ja<br />
perinteistä.<br />
Paikallisuus näkyy nyansseina, ei leimallisina merkkeinä,<br />
kuten karhunpääaplikaationa tyynyssä. Satakuntalaisuus<br />
on tässä yhteydessä hienovaraisempaa. Asiakkaalle<br />
ja tuotteen loppukäyttäjälle tuote merkitsee<br />
usein muuta, kuin tuotteen tekijälle. Satakuntalaisuus<br />
2 Satakunnassa aiheesta on kirjoittanut mm. Susi (2006): Muotoiltu<br />
Satakunta. Paikallisperinne taidekäsityöläisten työkaluna (pro gradu<br />
-tutkielma).<br />
saattaa muuttua suomalaisuudeksi, paikallisuus koko<br />
Suomea koskevaksi tematiikaksi. Tulkintojen monialaisuus<br />
ei tee yksittäisestä tuotteesta tai <strong>mallisto</strong>sta yhtään<br />
merkityksettömämpää, päinvastoin. Kansainvälisestä<br />
näkökulmasta on etu, että paikallisuuden merkit<br />
tunnistetaan suomalaiseksi käsityöosaamiseksi.<br />
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>ssa satakuntalaisuutena voidaan<br />
pitää sitä, mitä tuotteen tekijä siitä kertoo tai toteaa.<br />
Tekijä voi sanoa, että sain inspiraation tekstiilien painokuvioon<br />
satakuntalaisesta koivumetsästä. Tämä on<br />
hänen tulkintansa satakuntalaisuudesta ja omasta lähiympäristöstä.<br />
Asiakas tulkitsee tuotteen tematiikan<br />
omasta kokemusmaailmastaan käsin. Tuote voi olla<br />
asiakkaan mielestä ote satakuntalaisesta koivumetsästä,<br />
tai se voi muistuttaa lapsuuden kesistä keskisuomalaisessa<br />
kylässä. Tästä syystä satakuntalaisuuttakaan<br />
ei voi tyhjentävästi määritellä.<br />
Asiakkaan tulkintaa voi, ja on usein tarpeellistakin<br />
ohjailla markkinointiviestinnällä. Tätä kutsutaan myös<br />
tuotteen paketoimiseksi ja konseptin rakentamiseksi.<br />
Kotimaan markkinoilla tekijän ja tuotteen kotia voi<br />
nostaa esille monin tavoin esimerkiksi tuotemerkin,<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 3: määRittElyt<br />
34 35<br />
Kahden ensimmäisen työpajan aikana oltiin perimmäisten<br />
kysymysten äärellä. Kuva: Emma Susi 2008.<br />
Craft IS a design business. Kuvassa Paola C. Viancha.<br />
Kuva: Emma Susi 2008.
identiteettikuvaston ja tuotteisiin liitettyjen tarinoiden<br />
avulla. Tuotteet tarinallistetaan ja niille luodaan merkityksellinen<br />
sielu ja identiteetti. Tämä kaikki välittyy<br />
asiakkaalle.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n kohdalla satakuntalaisuutta ja Satakuntaa<br />
nostettiin esille <strong>mallisto</strong>n visuaalisessa ilmeessä,<br />
se oli myös konseptin rakentamisen peruslähtökohta.<br />
<strong>JUUREVA</strong>sta pyrittiin luomaan satakuntalaisen taidekäsityöosaamisen<br />
lippulaiva ja Satakunnasta haluttiin<br />
herätellä vahvan käsityöosaamisen maakuntaa. JUU-<br />
REVAsta tehtiin brändi, joka perustuu käsityöosaamiseen,<br />
yhteisiin arvoihin, paikallisuuteen sekä satakuntalaiseen<br />
kulttuuriperintöön.<br />
Visio<br />
Minkä tahansa hankkeen projektisuunnitelmassa<br />
määritellään hankkeen visio: mitä asiaa projektilla<br />
pyritään muuttamaan ja/tai mihin ongelmiin sillä<br />
haetaan ratkaisuja? Visiossa määritellään, miltä<br />
maailma näyttää hankkeen jälkeen. Vision määrittely<br />
ja sitä kautta hankkeen vaikutusten arviointi on<br />
tärkeää. Tämä antaa oikean suunnan tekemiselle ja<br />
ohjaa toimintoja päämäärätietoisesti kohti visiota<br />
tukevia ratkaisuja.<br />
Taidepainotteiset kehittämishankkeet ovat usein hyvin<br />
toteutuskeskeisiä, ja kehitettäviä asioita on kirjattu<br />
suunnitelmaan useita. Koska tekemistä on paljon ja resurssit<br />
usein niukat, kannattaa pitää kirkkaana mielessä<br />
hankkeelle luotu visio. Tuulen on hyvä antaa kuljettaa<br />
tiettyyn pisteeseen asti, tämä antaa reagointivapauden<br />
yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja mahdollistaa<br />
ajankohtaisiin teemoihin tarttumisen. Tuuli ei saa kuitenkaan<br />
ohjailla liikaa. Taidepainotteiset kehittämishankkeet<br />
eivät tarkoita päämäärätöntä haahuilua eivätkä ”pienen<br />
kivan jutun” kanssa puuhastelua. Visio ei myöskään tarkoita<br />
samaa kuin tavoitteet. Projektissa on tavoitteita, joihin<br />
päästään toimenpiteillä. Oikeat tavoitteet mahdollistavat<br />
ennakoidun vision toteutumisen tai ainakin lähelle<br />
pääsemisen.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen tärkeimpänä visiona oli<br />
luoda satakuntalaisen taidekäsityön konsepti ja tätä<br />
kautta parantaa maakunnan käsityöyrittäjien työskentelyedellytyksiä<br />
sekä kasvattaa alan arvostusta<br />
Satakunnassa. Hanke suuntasi kohti vision toteutusta<br />
edellisessä luvussa kerrottujen tavoitteiden kautta.<br />
Keskeistä tavoitteiden saavuttamiseksi oli intensiivinen<br />
koulutusjakso. Ensimmäisenä toimintavuonna<br />
koulutukset painottuivat tuotekehitykseen ja yhteisen<br />
konseptin rakentamiseen, toisena vuonna yleisempiin<br />
luovien alojen yrittäjien kipukohtiin.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 3: määRittElyt<br />
36 37<br />
Perusta<br />
Hankkeen ensimmäisen kaksipäiväisen tuotekehitystyöpajan<br />
tavoitteena oli tutustua ryhmän jäseniin sekä<br />
luoda ymmärrys toisten tuotteista ja tuoteidentiteeteistä.<br />
Työpajoissa keskusteltiin tuotteiden arvomaailmasta,<br />
niiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista.<br />
Lisäksi pohdittiin, mitä satakuntalaisuudella tarkoitetaan.<br />
Onko sitä? Miten se ilmenee muotoilutuotteissa<br />
ja niiden tekijöissä? Lisäksi avattiin <strong>mallisto</strong>identiteetin<br />
3 ja tekijäidentiteetin 4 käsitteitä. Pohdimme,<br />
mitä käsitteillä tarkoitetaan, miten ja kenen toimesta<br />
niitä määritellään. Kävimme vilkasta keskustelua siitä,<br />
miten tuoteidentiteetit todennetaan tuotesarjoihin ja<br />
miten jokaisen oma identiteetti saa ja voi näkyä yhteisessä<br />
<strong>mallisto</strong>kokonaisuudessa.<br />
3 <strong>mallisto</strong>identiteetillä tarkoitetaan tässä koko <strong>mallisto</strong>n yhteisesti<br />
kantamaa identiteettiä, <strong>mallisto</strong>a kokoavaa punaista lankaa. Tähän<br />
sisältyy itse tuotteiden lisäksi koko <strong>mallisto</strong>a kannattavat arvot,<br />
<strong>mallisto</strong>n graafinen ilme ja käytössä oleva kuvamateriaali.<br />
4 tekijäidentiteetillä tarkoitetaan tekijöiden omaa persoonaa,<br />
identiteettiä, joka on olemassa, vaikka yhteistä <strong>mallisto</strong>a<br />
tuotetaankin. Tekijät haluttiin nostaa vahvasti esille ja korostaa heidän<br />
ainutlaatuisuuttaan ja yksilöllistä osaamistaan.
Tämän tyyppisen <strong>mallisto</strong>n tuotekehityksessä on<br />
otettava huomioon sekä jokainen erikseen että yhdessä.<br />
Yhteinen <strong>mallisto</strong> ja siihen tehty tuotesarja<br />
on vain yksi, mutta erittäin tärkeä osa yrittäjän<br />
tuotantoa. Se ei kuitenkaan ole koko elämä. Jokaisella<br />
yrittäjällä on oma vahva taiteilijapersoonansa<br />
sekä tapansa tehdä ja olla esillä. Kun erilaisia persoonia,<br />
materiaaleja ja toimintatapoja on yhdeksän,<br />
on todellinen haaste kutoa siitä yksi yhteinen<br />
peitto.<br />
Malliston identiteetin rakennuspalikoiksi ja yhteisiksi arvojen metaforiksi hahmottuivat:<br />
1. Juurevuus<br />
Tähän liittyivät käytettävät materiaalit. Tuotannossa<br />
olevien tuotteiden koettiin olevan kautta linjan hyvin<br />
”materiaalisia” ja maanläheisiä. Materiaalit ovat vahvasti<br />
läsnä. Niissä on käytetty luonnonmateriaaleja. Myös<br />
värimaailma on maanläheinen.<br />
2. Ajattomuus<br />
Tuotteiden koettiin olevan sukupuolettomia ja soveltuvan<br />
sekä miehille että naisille. Tuotteet ovat muotokieleltään<br />
selkeitä ja graafisia. Satakuntalaiset käsityötuotteet<br />
edustavat suunnittelua, mikä kestää aikaa.<br />
Arvoja, arvostuksia ja identiteettejä purettiin osiin ensimmäisessä<br />
työpajassa. Apuna oli ulkopuolisia kommentaattoreita,<br />
joiden joukossa oli alan opiskelijoita,<br />
ammattilaisia, <strong>hanke</strong>ihmisiä sekä ystäviä. Jokaisen<br />
muotoilijan tuotteet käytiin ryhmissä läpi. Samalla<br />
kirjattiin ylös tuotteiden vahvuuksia ja erikoispiirteitä<br />
sekä niitä arvoja ja tunnelmia, joita tuotteet kommentaattoreissa<br />
herätti. Seuraavan päivän työpajassa<br />
kommentit purettiin osiin. Osista yritettiin koota yhteneväistä<br />
kokonaisuutta.<br />
3. Rehellisyys<br />
Tuotteet saattavat ensi silmäyksellä vaikuttaa<br />
vaatimattomilta, mutta ne ovat vahvoja. Tuotteet eivät<br />
kosiskele ja niihin on kätkettynä huumoria. Tuotteet<br />
edustavat pehmeitä arvoja ja ovat rehellistä, paikallista<br />
muotoilua.<br />
Tämän perusteella satakuntalaisesta<br />
taidekäsityö<strong>mallisto</strong>sta haluttiin:<br />
1. juurevan rouhea<br />
2. muotokieleltään graafisen ajaton ja<br />
3. muotoilultaan rehellistä ja vahvaa käsityötä.<br />
Tiivis työpajatyöskentely toimi tehokkaana suunnitteluprosessin<br />
käynnistäjänä. Mitään ajatuksia ei tyrmätty<br />
ja jokaista kannustettiin rohkeisiin tulkintoihin ja<br />
ennakkoluulottomiin avauksiin. Ryhmälle työskentelytapa<br />
oli selvästi uusi, mutta siihen päästiin sisälle varsin<br />
nopeasti. Taidekäsityöläiset ovat vahvoja persoonia,<br />
joilla on oma yksilöllinen tulkintansa maailmasta.<br />
Muiden näkemyksiä ei olla totuttu ottamaan mukaan<br />
suunnitteluprosessin. Eikä omia näkemyksiä oltu totuttu<br />
jakamaan muiden kanssa. Toisten tonteille hivuttauduttiin<br />
pikkuhiljaa ja omalta mukavuusalueelta<br />
uskallettiin lähteä kohti uudenlaisia valtauksia.<br />
Tulevan <strong>mallisto</strong>n kulmakivien toivottiin löytyvän työpajatyöskentelyn<br />
avulla. Tähän myös päästiin. Melko<br />
nopeasti alkoivat muotoutua ne arvot, tematiikat, värit<br />
ja hajut, joihin satakuntalainen taidekäsityö<strong>mallisto</strong><br />
nojaa. Pohjatyö haluttiin tehdä yhdessä. Haasteellisen<br />
työstä teki yksitoista erilaista tuotemaailmaa,<br />
materiaalia ja mielipidettä. Malliston kannalta perusteellinen<br />
pohjatyö oli kannattavaa. Tämä kantoi hedelmää<br />
hankkeen loppuun asti.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 3: määRittElyt<br />
38 39
”<strong>JUUREVA</strong> kertoo satakuntalaisista perinteistä käsityön ja taiteen avulla. Mallistossa näkyy<br />
selkeästi tuotantoprosessien fi losofi a - kunnioitus entisaikojen menetelmiä kohtaan. Jollei<br />
tuotanto puhuttele vanhoja traditioita, tekee tuote sen itsessään.”<br />
Katkelma irokoo-blogin artikkelista ”Satakunnan juuret” 14.9.2009, www.irokoo.fi .<br />
VAIHE 4: TOTEUTUS<br />
Hankkeen aikana toteutettavat toimenpiteet kirjataan<br />
projektisuunnitelmaan. Tämän lisäksi projektipäällikön<br />
kannattaa tehdä itselleen ja hankkeen muita<br />
työntekijöitä varten yksityiskohtaisempi toteutussuunnitelma<br />
aikatauluineen. Hankkeesta riippuen<br />
vaiheistuksen voi laatia toimintapohjaisesti, neljännesvuosittaiseksi<br />
tai vaikka kuukausisuunnitelmaksi.<br />
Toteutuksen kaikki vaiheet on syytä elää etukäteen.<br />
On hyvä arvioida, mitä mahdollisuuksia toimenpiteillä<br />
saavutetaan, mitkä ovat tulevia huippuhetkiä, riskejä<br />
ja mahdollisia epäonnistumisia. Etukäteisarviointi<br />
toimii tehokkaana sparraajana koko toteutusorganisaatiolle.<br />
Saavutettuja välietappeja kannattaa<br />
juhlistaa. Olisi hyvä nauttia hetken työn hedelmistä,<br />
jotta virtaa riittää taas seuraavan etapin saavuttamiseen<br />
ja kokonaiskuvan hallitsemiseen.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
Näyttelytoiminta ja muotoilijoille räätälöity täydennyskoulutuspaketti<br />
tukevat edellisiä. 5 Konseptin rakentamisen<br />
prosessia kommentoi <strong>mallisto</strong>n graafi nen suunnittelija,<br />
valokuvaaja Heidi Valtonen Vida Designista.<br />
Konseptisuunnittelun kohdalla pohditaan lyhyesti<br />
siihen liittyviä mielikuvan sekä brändin käsitteitä. Luvussa<br />
käsitellään tarinallisuutta yleisessä kontekstissa,<br />
mutta myös tuote- ja tekijätarinoiden kautta.<br />
Tässä luvussa käsitellään SatakuntaMallisto-hankkeen<br />
keskeisimmät toimenpiteet: tuotekehitystyö, konseptin<br />
rakennus sekä mediasuhteet.<br />
5 Julkistamisnäyttelyn jälkeen isompia myyntinäyttelyitä ja eivuorovaikutteisia<br />
”vitriininäyttelyitä” pidettiin julkistamisvuonna<br />
yksi ja seuraavana vuonna viisi. Näiden lisäksi ryhmä osallistui<br />
usempaan valtakunnalliseen tapahtumaan sekä Habitare 09 messuille<br />
Helsingissä. Ensimmäisenä vuonna ryhmä osallistui lisäksi kolmeen<br />
joulumarkkinatapahtumaan. Täydennyskoulutus painottui vuonna<br />
2008 tuotekehitystyöhön. Lisäksi järjestettiin yksi työpaja yritysilmeen<br />
laatimisesta sekä yksi hinnoittelusta. Vuonna 2009 järjestettiin<br />
kolmipäiväinen täydennyskoulutussarja teemalla Menestyvän<br />
40 Annamari Salmi. Kuva: Heidi Valtonen 2009.<br />
muotoiluyrityksen avaimet.<br />
41
Tuotekehitys<br />
Tuotekehitys oli keskeinen osa SatakuntaMallisto-projektia.<br />
Koulutusjakso oli intensiivinen, työläs ja nopea.<br />
Muotoilualan ammattilaiset arvioivat yhden tuotteen<br />
tuotekehityksen kestävän kokoaikaisesti työskennellen<br />
kuudesta kuukaudesta vuoteen. <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong><br />
joutui tyytymään ensimmäisen vuoden aikana<br />
kuuteen kuukauteen ja kuuteen työpajaan. Tältä osin<br />
voidaan sanoa, että tuotekehityskoulutus/valmennus<br />
oli nimenomaan käsityöläisiä tukevaa toimintaa. Suurin<br />
osa työstä tehtiin työpajojen ulkopuolella, omissa<br />
työtiloissa. Kenenkään kohdalta ei lähdetty luomaan<br />
tuotesarjaa 0-pisteestä. Variaatioita puolen vuoden<br />
aikana esiteltiin toki monia, ja lopullinen tuotesarja<br />
saattoi olla aivan erilainen kuin lähtöasetelmissa.<br />
<strong>JUUREVA</strong>-yrittäjät tekivät valtavasti työtä ja tässä<br />
koulutusjaksossa heidän ammattitaitonsa todella<br />
pantiin koetukselle.<br />
Tuotekehityksen päävastuu yhdessä projektipäällikön<br />
kanssa oli Paola Cabrera Vianchalla. Viancha on<br />
valmistunut teolliseksi muotoilijaksi Kolumbiassa sekä<br />
taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta<br />
Helsingistä. Parhaillaan hän työstää väitöskirjaa Aaltoyliopiston<br />
muotoiluosastolle. Vianchan valinnan tehtä-<br />
vään ratkaisi hänen hyvät referenssit ja kokemukset,<br />
joita hän on kerännyt erityisesti kolumbialaisten käsityöläisten<br />
kanssa. Tuotekehityksen pääkieli oli englanti,<br />
mikä toi oman haasteensa työskentelyyn.<br />
Työpajoissa perehdyttiin mm. <strong>mallisto</strong>n ja satakuntalaisuuden<br />
määrittelyyn, satakuntalaiseen identiteettiin<br />
ja arvomaailmaan, yrityskuvan rakentamiseen ja markkinointiviestintään,<br />
hinnoitteluun, design-prosessin<br />
ymmärtämiseen, rakentavan palautteen antamiseen ja<br />
vastaanottamiseen, uusien tuotteiden suunnitteluun ja<br />
työstämiseen, vanhojen tuotteiden edelleen kehittämiseen<br />
sekä yhteisen <strong>mallisto</strong>konseptin rakentamiseen.<br />
Teemoja ja tehtävää oli paljon. Työpajojen lisäksi töitä<br />
tehtiin kovasti omissa työtiloissa ja verstaissa, joihin<br />
sekä projektipäällikkö että tuotekehitysvalmentaja saivat<br />
tutustua. Tämä oli tärkeää, jotta henkilökohtaista<br />
aikaa / yrittäjä saatiin annettua. Ensiarvoisen tärkeää<br />
oli nähdä käsityöläisten työskentelyprosessit sekä nähdä<br />
missä ja miten he työskentelevät.<br />
Vuoden 2009 aikana tuotekehitystyö jatkui pienimuotoisempana.<br />
Keväällä 2009 pidettiin yksi uusien<br />
<strong>JUUREVA</strong>-tuotteiden valintatilaisuus. Ulkopuolisista<br />
asiantuntijoista koostunut jury 6 valitsi ehdotusten ja protomallien<br />
perusteella viisi uutta tuotetta <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>on.<br />
Lokakuussa pidettiin SatakuntaMallisto-hankkeen viimeinen<br />
täydennyskoulutuspäivä, teemalla <strong>JUUREVA</strong>n arviointi- ja jatkotuotekehitys.<br />
Työpajan veti muotoilija/toimitusjohtaja Antti-<br />
Pekka Levanto, apDesignista, Porista. Tilaisuudessa arvioitiin<br />
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>konseptia sekä sen tuotesarjoja. Malliston<br />
tulevaisuutta silmällä pitäen annettiin eväitä tuotteiden jatkokehittämiseen,<br />
uusien tuotteiden muotoiluun sekä markkinointiin.<br />
Tuotekehityksellä tähdättiin ajan mukaisiin ja aikaa kestäviin<br />
tuotteisiin ja tuoteperheisiin. Konseptoinnin avulla yhtenäinen<br />
ilme toistuu myös tuotteiden värimaailmassa. Jokaiselta<br />
tekijältä on <strong>mallisto</strong>ssa tuotteita kolmesta seitsemään. Tuotekehitystyön<br />
tavoitteena oli paitsi saada laadukkaat tuotesarjat<br />
yhteiseen <strong>mallisto</strong>on, myös auttaa ja tukea ammatillisesti<br />
mukana olevia käsityöläisiä tuottamaan laadukkaampia ja<br />
menestyvämpiä tuotteita. Projektipäällikkönä uskon, että intensiiviset<br />
työpajat ja koulutukset lisäsivät heidän ammattitaitoaan<br />
myös tässä kohtaa.<br />
6 Juryyn oli kutsuttu: Tuuli Penttinen-Lampisuo, Pori, taiteen tuottamisen<br />
läänintaiteilija (Satakunnan taidetoimikunta); Emma Susi, Pori,<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen äitiyslomaileva projektipäällikkö, tuottaja; Piia<br />
Rinne, Pori, yrittäjä (Rinne&Niinikoski), muotoilija / vaatesuunnittelija (TaM);<br />
Pirkko Siitari, Rauma, luovien alojen yrityskehittäjä, arkkitehti<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
42 43<br />
Hankkeen viimeisessä työpajassa visioitiin <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n tulevaisuutta<br />
Antti-Pekka Levannon johdolla. Kuvassa A-P Levanto, Marko Timonen sekä Sirpa<br />
Luukkosen Heinä-sarja. Kuva: Essi Lindberg 2009.<br />
Cafe learning -työpajassa pohdittiin oman yrityksen ja<br />
tulevan <strong>mallisto</strong>n ilmettä Taina Sahan johdolla. Kuvassa<br />
etualalla Marianne Friberg, Jan Torstensson, Terhi Laitila<br />
sekä Taina Saha. Kuva Jenni Tuulasjärvi 2008.<br />
Työpajavierailulla Ahjon Akassa.<br />
Kuvassa Iro Mäntykorpi ja Paola C. Viancha. Kuva: Emma Susi 2008.
Tuotekehitystyöpajojen runko vuonna 2008:<br />
Työpaja 1: VISIONTIPÄIVÄ (huhtikuu)<br />
tavoite yhteisen tahtotilan saavuttaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden<br />
ja käsityöläisten kanssa<br />
Työpaja 2: STRATEgIAPÄIVÄ (huhtikuu)<br />
tavoite täsmennetään <strong>mallisto</strong>n teemat, käydään lävitse<br />
tuotekehitysprosessia, selvitetään alkutilanne,<br />
käsityöläisten ohjeistus<br />
Vierailut yrittäjien työpajoissa (toukokuu)<br />
tavoite tutustutaan paremmin mukana oleviin yrittäjiin,<br />
nähdään heidän työpajansa, arvioidaan tämän<br />
hetkistä yritysviestinnän tilaa<br />
Työpaja 3: YRITYSKUVAPÄIVÄ (toukokuu)<br />
tavoite hahmotetaan SatakuntaMalliston ”yrityskuvaa”<br />
ja markkinointiviestintää. Päivä jakaantuu<br />
kahteen: 1) yleinen taso (avoinna myös muille<br />
muotoilualan ammattilaisille / yrittäjille) ja 2)<br />
keskittyminen SatakuntaMalliston visuaaliseen<br />
ilmeeseen, tarinallisuuteen ja asioiden<br />
nimeämiseen. Päivä toimii pohjana graafiselle<br />
suunnittelijalle. Kouluttajana muotoilija, yrittäjä<br />
(TaM) Taina Saha Hämeenlinnasta, Suomen Yrittäjäopistosta.<br />
Työpajat 4 & 5: SEURANTATYÖPAJAPÄIVÄ<br />
(kesäkuu & elokuu)<br />
tavoite tuetaan yrittäjien <strong>mallisto</strong>kehitystä, arvioidaan<br />
työskentelyn etenemistä ja annetaan käytännön<br />
neuvoja työskentelyn etenemiseen, henkilökohtainen<br />
neuvonta ja ryhmäkoonti<br />
Työpaja 6: KAMPANJATYÖPAJAPÄIVÄ (syyskuu)<br />
tavoite käydään lävitse <strong>mallisto</strong>n tuotteet ja lopulliset<br />
teemat, valmistaudutaan <strong>mallisto</strong>n lanseeraamiseen<br />
ja tuotteiden esittelyyn, keskitytään median<br />
ja asiakkaiden kohtaamiseen, tutustutaan<br />
konseptin visuaaliseen aineistoon ja lanseerauspaikkaan<br />
Malliston lanseeraus 28.9.2008.<br />
Konseptin rakentamisen juurilla<br />
SatakuntaMallisto-hankkeessa oli keskeistä satakuntalaisen<br />
taidekäsityön näkyväksi tekeminen. Tähän<br />
pyrittiin päämäärätietoisella konseptin rakentamisella.<br />
Konsepti kokoaa ja erottelee. Se näyttää suunnan, jota<br />
kohti kuljetaan tietyn aseman, mielikuvan ja brändin<br />
saavuttamiseksi. Systemaattinen brändin rakentaminen<br />
vaatii konseptisuunnitelman. Tämä toimii viitekehyksenä<br />
kaikille brändin alla tehtäville toiminnoille,<br />
kuten viestinnälle, markkinoinnille, palveluille, kehittämiselle,<br />
tuotteistamiselle ja koulutukselle. Konseptisuunnitelma<br />
on samalla analyysiväline, prosessi kohti<br />
brändiä.<br />
SatakuntaMalliston tuotekehitystyön rinnalla kulki<br />
konseptin rakentamisen prosessi. Kokonaiskonseptin<br />
laatimista ohjasivat samat lähtökohdat kuin tuotekehitystyötä.<br />
Satakuntalaisen taidekäsityön identiteettikartasto,<br />
tekijöiden ja tuotteiden arvomaailma, tarinallisuus<br />
sekä tuotteiden synnyttämät mielikuvat ovat<br />
raaka-aineita, johon <strong>mallisto</strong> nojaa. Tämä viitekehys<br />
toimi konseptisuunnittelun kulmakivenä. Konseptisuunnittelu<br />
eteni prosessimaisesti. Ideointi johti lähtökohtien<br />
ja vision määrittelyyn ja siitä toteutukseen.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen<br />
konseptisuunnitelman sisältö:<br />
1. Haluttu mielikuva:<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
mitä tällä konseptilla halutaan viestiä?<br />
2. Hankkeen ja <strong>mallisto</strong>n pesäero:<br />
<strong>hanke</strong> päättyy, mutta <strong>mallisto</strong> jatkaa elämää<br />
tämän jälkeen. Ero näiden kahden välillä aloitettiin<br />
heti projektin alkuvaiheessa.<br />
3. Nimi ja logo<br />
4. Graafinen ohjeistus:<br />
värit, fontit, logovariaatiot, lomakepohjat<br />
5. Identiteettikuvasto:<br />
mitkä kuvat kertovat satakuntalaisuudesta?<br />
6. Tuotesarjojen kuvaaminen, nimeäminen ja<br />
tuotteiden tarinallisuus<br />
7. Tekijöiden kuvaaminen ja heidän tekijätarinansa<br />
8. Muu graafinen materiaali<br />
(mm. painotuotteet), kotisivut<br />
9. Näyttelysuunnitelmat / näyttelyarkkitehtuuri,<br />
myyntiosastot<br />
10. Äänimaisema<br />
44 45
graafisen suunnittelun kulmakivet<br />
Kokonaiskonseptin suunnittelussa, luomisessa ja ylläpitämisessä<br />
oli pidettävä kirkkaana mielessä tiimin<br />
yhteisesti määritellyt arvot, päämäärät ja tulevaisuuden<br />
visio. Nimen ja logon suunnittelussa piti ottaa<br />
huomioon paikallinen näkökulma, satakuntalainen<br />
perinne sekä <strong>mallisto</strong>n monimuotoisuus. Lisäksi<br />
graafisesta ilmeestä haluttiin sopivalla tavalla ajanmukainen,<br />
nuorekas ja raikas. Ammattimainen jälki<br />
oli ehdoton vaatimus ja ilmeen tuli kuvastaa tuoreella<br />
tavalla satakuntalaista muotoilua ja käsityöosaamista.<br />
Hankkeen ja <strong>mallisto</strong>n graafisella suunnittelijalla oli<br />
edessään iso haaste. Työ aloitettiin mainostoimiston<br />
laatimalla markkinointiviestinnän briefillä. Tämän<br />
alkukartoituksen täytti projektipäällikkö, jonka jälkeen<br />
se meni kommenttikierrokselle jokaiselle tiimin<br />
jäsenelle eli <strong>mallisto</strong>a toteuttavalle yrittäjälle sekä<br />
tuotekehitysvalmentajalle. Brief oli hyödyllinen paitsi<br />
<strong>mallisto</strong>n graafiselle suunnittelijalle, myös koko<br />
tiimille. Ohjeistukseen oli kirjoitettava auki monia<br />
niitä asioita, joita oli työpajoissa pohdittu, mutta joiden<br />
sanallistaminen oli haastavaa. Tämä selkeytti<br />
asioita.<br />
Graafista ilmettä suunniteltaessa palattiin kerta toisensa<br />
jälkeen niihin viestittäviin arvoihin, joita <strong>mallisto</strong>n<br />
visuaalisessa ilmeessä haluttiin nostaa esille.<br />
Haastavan tehtävästä teki myös se, että <strong>mallisto</strong>n<br />
graafinen ilme, nimi ja värimaailma piti päättää ja visualisoida<br />
jo ennen <strong>mallisto</strong>n valmistumista. Tuotekehitysprosessi<br />
kulki visuaalisen suunnittelun rinnalla,<br />
mutta ilmeen oli oltava valmis ennen <strong>mallisto</strong>a. Jos<br />
projektin aikataulu olisi ollut väljempi ja aikaa kokonaisuuden<br />
suunnitteluun sekä itse tuotekehitykseen<br />
olisi ollut puoli vuotta kauemmin, se olisi antanut työhön<br />
aivan toisenlaista syvyyttä.<br />
Tavallisesti marssijärjestys tämän kaltaisessa prosessissa<br />
on toinen. Ensin tehdään tuote (tässä tapauksessa<br />
<strong>mallisto</strong>) ja sen jälkeen sille luodaan mahdollisimman<br />
hyvä graafinen ilme, minkä jälkeen kokonaisuus<br />
lanseerataan. Nyt projektin kireä aikataulu saneli<br />
<strong>mallisto</strong>n julkistamisaikataulun. Viimeinen tuotekehitystyöpaja<br />
oli pari viikkoa ennen julkistamista, jolloin<br />
myös graafisen ilmeen oli oltava painoteknisistä syistä<br />
valmis.<br />
Koko hankkeen ja tuotantoprosessin jännittävin hetki<br />
oli nähdä tuotekehitysprässistä valmiiksi saatetut tuotesarjat<br />
tarinoineen ja tekijäesittelyineen. Miltä tuote-<br />
sarjat näyttävät yhdessä kokonaisena <strong>mallisto</strong>na, yhteisen visuaalisen<br />
ilmeen alla? Koko tuotekehitys<strong>hanke</strong> ja siinä työskentelevien<br />
asiantuntijoiden ja muotoilijoiden osaaminen kulminoitui tähän<br />
hetkeen. Mielestäni tässä haasteessa onnistuttiin hyvin.<br />
Rajanvetoja<br />
Malliston visuaalinen ilme ja tuotesarjat kumpuavat yhteisesti<br />
määritellyistä arvoista, mikä on nähtävissä ja koettavissa. Nämä<br />
heijastelevat satakuntalaisuutta hienovaraisella tavalla. Satakuntalaisuuden<br />
näkyminen <strong>mallisto</strong>ssa oli haaste, johon tarttuminen<br />
tuntui vaikealta. Alusta asti oli selvää, että temaattisesti kyse ei<br />
ole ainoastaan ”visuaalisesta karkista”. Satakuntalaisuus näkyy<br />
tuotesarjoissa, logossa sekä muussa graafisessa materiaalisessa,<br />
vaikka sitä ei ole alleviivattu. Tuotteet ovat satakuntalaisten tekemiä<br />
ja <strong>mallisto</strong>n identiteettikuva viestii satakuntalaisuudesta. Arvot<br />
näkyvät taidokkaassa muotoilussa sekä tuotteiden rouheutena,<br />
selkeytenä ja ajattomuutena.<br />
Alun perin visuaaliseen ilmeeseen haviteltiin pohjaa Porin Puuvillatehtaan<br />
vanhoista painokuosista. Taideteollinen korkeakoulu<br />
Porissa oli juuri saanut valmiiksi projektin, jonka tehtävänä oli tutkia<br />
ja digitoida Puuvillan painokankaita ja niiden suunnittelijoita.<br />
SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong> innostui yhteistyöstä entisen Puuvillatehtaan<br />
suunnittelijan Raili Konttisen kanssa. Vuosina 1955–1976<br />
Porin Puuvilla Oy:n painokangassuunnittelijana toimineen Konttisen<br />
painokankaat ovat osa satakuntalaista teollisuushistoriaa ja perinnettä.<br />
Olisi ollut kutkuttavaa nähdä painokangaskuosit <strong>mallisto</strong>n<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
46 47<br />
Raili Konttinen 1966. www.puuvillansuunnittelijat.fi
graafisen ilmeen pohjalla. Jo pelkästään se olisi kertonut<br />
tarinan satakuntalaisesta muotoiluosaamisesta ja<br />
teollisuusperinteestä. Idean kanssa edettiinkin melko<br />
pitkälle, mahdollisia kangasmalleja valittiin ja käyttöoikeuksista<br />
neuvoteltiin. Ajatuksesta päätettiin kuitenkin<br />
luopua. Sen sijaan lähdettiin puhtaalta pöydältä tekemään<br />
omanlaista visualisointia. Päätös oli mielestäni<br />
oikea. Hienot, mutta ajan henkeen voimakkaat kuosit<br />
olisivat voineet syödä rouheiden <strong>JUUREVA</strong>-tuotteiden<br />
ilmaisuvoimaa.<br />
Värit<br />
Mallistosuunnittelu lähti liikkeelle siitä, mikä tuotteita<br />
yhdistää. 11 taitavaa tekijää, joilla jokaisella on täysin<br />
omanlaisensa tuotemaailma ja tekniikka, oli haastava<br />
lähtökohta. Arvokeskustelussa löytyi paljon yhtenäistä.<br />
Lisäksi värimaailma oli yhteneväinen: mustaa, valkoista,<br />
harmaan eri sävyjä, luonnon värejä. Tämä johti<br />
siihen, että <strong>mallisto</strong>n yhteisiksi väreiksi valikoituivat<br />
musta ja valkoinen. Lisäksi haluttiin ainakin yksi nk.<br />
aksenttiväri. Aksenttiväristä käytiin paljon keskustelua,<br />
vaihtoehdoiksi ehdotettiin mm. turkoosin sinistä, metalliväriä,<br />
voimakkaan mansikan punaista sekä neutraalin<br />
harmaita sävyjä. Metalliväri kumpusi orastavasta<br />
yhteistyöstä paikallisen kupariteollisuuden veturin<br />
Luvata Pori Oy:n kanssa. Loppujen lopuksi aksenttivä-<br />
riksi ei tullut mikään näistä. Logosuunnittelun prosessissa<br />
tuli testattua useita eri värejä. Testausten kautta<br />
tehosteeksi valikoitui luonnollinen, mutta raikas sammaleen<br />
vihreä.<br />
Identiteettikuvasto<br />
Konseptisuunnitelmassa visioitiin <strong>mallisto</strong>a kokoavaa<br />
johtoajatusta, jolla viestittäisiin vielä vahvemmin<br />
satakuntalaisesta alkuperästä. Näyttelytilanteissa ja<br />
painetussa materiaalissa, kuten postikorteissa, haluttiin<br />
nostaa esille myös satakuntalainen maisema,<br />
karu luonto, <strong>mallisto</strong>a ohjaavat arvot sekä tuotteiden<br />
tekijät. Maisemaa ja luontoa esittäviä kuvavaihtoehtoja<br />
oli kymmeniä. Ongelmaksi olisi voinut nousta kysymys<br />
siitä, minkälainen on satakuntalainen maisema<br />
ja kenen vinkkelistä sitä katsotaan. Tätä ei nähty kuitenkaan<br />
ristiriitaisena. Kyse oli luultavasti enemmän<br />
satakuntalaisen maiseman mielikuvista kuin faktuaalisesta<br />
todesta.<br />
Identiteettikuvaksi valikoitui demokraattisesti Porin<br />
Kallon rannikolta otettu ja tietokoneella käsitelty<br />
mustavalkoinen valokuva karusta merimaisemasta.<br />
Myöhemmin tätä täydentämään valittiin koiranputkia<br />
ruohonjuuriperspektiivistä kuvaava valokuva <strong>mallisto</strong>n<br />
hinnaston kansikuvaksi. Näyttelysuunnitelmaan otet-<br />
tiin mukaan omana elementtinään <strong>mallisto</strong>n kantavat arvot. Myös<br />
tekijäidentiteetit nostettiin tarinoineen vahvasti esiin.<br />
Logo ja nimi<br />
Nimen valitseminen on aina vaikeaa. Yhdeksän yrityksen yhteiselle<br />
<strong>mallisto</strong>lle se oli erittäin haastavaa. Pitkään painolastina oli <strong>hanke</strong>nimi<br />
SatakuntaMallisto. Nimiehdotuksia oli mm. SATAMA, SAKU-<br />
MA DESIGNS, SAMA, 100KM jne. jne. Nimeä haluttiin täydentää<br />
alaotsikolla, jossa pyöri alusta alkaen ”juurevaa satakuntalaista<br />
muotoilua”. Sieltä nousi sana <strong>JUUREVA</strong> ja täydentäväksi alanimeksi<br />
satakuntalaista muotoilua. Nimi kumpuaa jälleen kerran aluksi<br />
käydyistä arvo- ja identiteettikeskusteluista. Juurevuus on yksi <strong>mallisto</strong>n<br />
arvoista. Se kuvaa mielestäni hyvin <strong>mallisto</strong>n ja siinä olevien<br />
yksittäisten tuotteiden olemusta. Kieliversiotkin ovat valmiina tulevaisuutta<br />
varten. <strong>JUUREVA</strong>-nimeä ei käännetä, täydennysosa kääntyy<br />
useille kielille. Englanniksi loppuosa taipuu Design with Roots,<br />
saksaksi Design aus Finnland, ranskaksi Design Finlandais ja ruotsiksi<br />
Formgivning från Satakunda.<br />
Nimen selvittyä logosuunnittelu sai kirjaimellisesti juuret. Välillä<br />
juuret olivat maan pinnalla, välillä sivuilla ja alla, välillä vähän joka<br />
puolella. Toisinaan juuret kasvoivat isoksi puuksi ja välillä maan<br />
pinnalla törröttäviksi rikkaruohoiksi. Molemmat versiot synnyttivät<br />
kiinnostavia mielikuvia. Pitkän prosessin jälkeen logo saatiin<br />
valmiiksi. Värivaihtoehtoja ja asemointiin liittyviä vaihtoehtojakin<br />
löytyy.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
48 49<br />
Taina Saha veti työpajan, jossa pohdittiin <strong>mallisto</strong>n<br />
visuaalista ilmettä. Kuva: Emma Susi 2008.
Tuotteistettu <strong>JUUREVA</strong>. Kuva: Emma Susi 2008.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n julkistamisnäyttely.<br />
Kuva: Annamari Salmi 2008.<br />
Myyntinäyttely Satakunnan Museolla Pori Jazzien aikaan 2009.<br />
Kuva: Essi Lindberg 2009.<br />
Käsitteitä<br />
Tuotteistaminen<br />
Tuotteistaminen voidaan määritellä usealla eri tavalla. Kun käsitellään<br />
taidepainotteista kehittämis<strong>hanke</strong>tta ja siinä tuotettua kokonaisuutta<br />
näkisin tuotteistamisen lähes konseptoinnin rinnakkaiskäsitteenä.<br />
Tuotteistamisen avulla jostakin tietystä tuotteesta, tuotekokonaisuudesta<br />
tai vaikka palvelusta tehdään asiakkaalle paketoitu tuote, joka<br />
on helposti saatavissa, hinta on kohdallaan ja on sellaisenaan käyttövalmis<br />
tai vaikka eteenpäin annettavissa (lahja). Tuotteistamisessa<br />
tulee huomioida tuotteen reitti tekijältä asiakkaalle (saatavuus) sekä<br />
kokonaisilme (tuotteen logo, tarina, tuoteseloste, pakkaus, myyntipaikka).<br />
Tuotteistamisen onnistuminen ei ole itsestään selvää. Siinä on paljon<br />
tekijöitä, joihin on hankala vaikuttaa ja tuotteistamisen ketjua on<br />
vaikea seurata.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n kohdalla tehtiin paljon työtä tuotteistamisen eteen. Malliston<br />
rinnalla on paljon muuta, mikä vaikuttaa kokonaiskonseptin synnyttämään<br />
mielikuvaan. Tähän liittyy kaikki sähköinen ja painettu materiaali sekä<br />
tuotteiden pakkausmateriaalit. Tuotteistamisen kokonaispakettiin kuuluu<br />
niin ikään näyttelyarkkitehtuuri, sen visuaalisuutta kokonaisvaltaistava<br />
äänimaisema sekä värimaailma. Kaikki julkiset tilaisuudet ja niiden<br />
ohjelmakokonaisuudet ovat tuotteistuksen tulosta: mitä tilaisuudessa<br />
tarjotaan, miltä tilassa näyttää ja kuulostaa, minkälainen tunnelma sekä<br />
minkätyyppistä oheisohjelmaa on tarjolla.<br />
Mielikuva<br />
Teoksessa Kirkas brandi (2005) kirjoitetaan osuvasti,<br />
että ”ihmisen maailma on mielikuvissa”.<br />
Maailmamme näyttäytyy mielikuvien kautta ja<br />
käyttäytymisemme suuntautuu niiden perusteella.<br />
Hyödynnämme mielikuvia omassa elämässämme,<br />
ajattelussamme ja kaikilla elämisen ja kokemisen<br />
tasoilla. Mielikuvat ovat henkilökohtaisia kokemuksia<br />
ja jokaisen omia mielen sisältöjä. Amerikkalaisen<br />
kirjallisuudentutkijan W.J.T. Mitchellin mukaan<br />
mielikuva, engl. image, voidaan tulkita eräänlaiseksi<br />
yleiskäsitteeksi, jota luonnehtivat määreet<br />
”likeness, resemblance, similitude”.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n visuaalinen ilme luo asiakkaalle tietynlaisen<br />
mielikuvan <strong>mallisto</strong>sta ja samalla satakuntalaisesta käsityöosaamisesta.<br />
Tämä mielikuva syntyy jokaisen kokijan<br />
ja katsojan päässä. ”Oikeanlaisia” tai halutunlaisia tulkintoja<br />
ei voi taata, mutta niitä voidaan ohjata haluttuun<br />
suuntaan. Ajan myötä syntyneet mielikuvat yhdessä todellisen<br />
kokemuksen kanssa joko vahvistavat tai heikentävät<br />
<strong>mallisto</strong>n myöhemmin saavutettua brändia.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
50 51<br />
<strong>JUUREVA</strong> messuosasto Habitare ’09.<br />
Kuva: Essi Lindberg 2009.<br />
Oman yritysidentiteetin visualisointia.<br />
Työn touhussa Marko Timonen. Kuva: Emma Susi 2008.<br />
Julkistamisnäyttelyä tukeva ikkunanäyttely kuvastaa<br />
satakuntalaista merimaisemaa. Kuva: Emma Susi 2008.
ändi<br />
Sana on kotoisin Yhdysvalloista ja se tarkoittaa karjan<br />
merkitsemistä polttamalla kuumalla raudalla eläimen<br />
nahkaan omistajan tunnuskuvio. Brändin käsite on<br />
yleistynyt laajalti niin arkikielessämme kuin markkinointi-<br />
ja mainontaterminäkin. Kaikkea voi brändätä<br />
ja kaikessa tekemisessä korostetaan brändäystä. Aikaisemmin<br />
puhuttiin tuotemerkistä. Brändi ymmärretään<br />
myös mielikuvana, joka asiakkaalle tuotteesta syntyy.<br />
Näiden tuotemielikuvien, eli brändien avulla ihmiset<br />
hahmottavat ja jäsentävät merkkien ja tavaroiden<br />
maailmaa. Brändit luovat merkistön, joka auttaa jäsentämisessä.<br />
Tästä on hyötyä kahdella eri tavalla:<br />
1. Brändi helpottaa tuotteiden valitsemista ja<br />
vähentää siten virheostosten riskejä.<br />
2. Lisäksi brändi palvelee identiteettitavoitteiden<br />
toteuttamisessa. Brändin tehtävänä on kertoa<br />
tuotteen ideasta ihmisille, jotta he näkisivät sen<br />
merkityksen ja arvon omalta kannaltaan.<br />
Bränditutkija David Aaker jaottelee brändit<br />
kolmeen ryhmään:<br />
1. voimabrändit (power brands)<br />
2. identiteettibrändit (identity brands) ja<br />
3. ikonibrändit (icon brands).<br />
David Aakerin yksinkertaistavan luokituksen perusteella<br />
voimme ajatella satakuntalaiseen perinteeseen pohjautuvan<br />
brändin olevan identiteetti- ja ikonibrändin välimaastossa.<br />
Identiteettibrändien arvot liittyvät sosiaalisuuteen,<br />
yhteenkuuluvuuteen ja toisaalta yksilöllisyyden ilmaisemiseen<br />
ja uudistumiseen. Identiteettibrändin tehtävä<br />
on toimia välineenä oman identiteetin ilmaisemiseen.<br />
Brändin karisma ja persoonallisuus ovatkin siksi olennaisia.<br />
Ikonibrändit taas kytkeytyvät identiteetin henkisiin<br />
tasoihin. Brändillä ja sen käyttäjällä on yhteisiä arvoja,<br />
ihanteita, vakaumuksia ja unelmia. Sen side käyttäjäänsä<br />
on poikkeuksellisen luja brändin voimakkaan emotionaalisuuden<br />
vuoksi. Ikonibrändeihin liittyvät myös esineet,<br />
jotka herättävät muistoja ja syviä nostalgisia tunteita.<br />
Esimerkiksi menneisyyteen viittaavat ”retrobrändit” ovat<br />
ikonibrändejä.<br />
Tarinallisuus<br />
Mielikuvia luodaan ja ylläpidetään tarinoilla. Tavara- ja<br />
elämysmarkkinoilla on tuotteeseen liitetyllä tarinalla<br />
merkittävä funktio halutun mielikuvan ja kiinnostuksen<br />
herättämisessä. Tuotteen lisäinformaatiota voidaan<br />
antaa tarinan muodossa. Tarina kertoo esimerkiksi<br />
esineen historiasta satakuntalaisessa perinteessä,<br />
sen tekotavasta ja sosiaalisesta merkityksestä. Lisäksi<br />
tarinalla voidaan korostaa esineen ainutkertaisuutta<br />
sukupolvien taakse ulottuvana käden taidon tuotteena.<br />
Kuluttajalle on myös tärkeää tietää, kuka tuotteen<br />
on tehnyt ja millä menetelmin. Esine alkaa elää tarinan<br />
kautta ja siitä tulee persoonallinen. Tarinan avulla<br />
tuotemerkille luodaan konteksti.<br />
Tanskalainen tulevaisuudentutkija Rolf Jensen tunnetaan<br />
ajatuksesta tarinayhteiskunnasta. Teoksessaan<br />
The Dream Society (1999) esitellään visio yhteiskuntamme<br />
siirtymisestä tietoyhteiskunnasta tarinayhteiskuntaan.<br />
Tulevaisuudentutkijana Jensen toteaa, että<br />
tulevaisuus ei sijaitse fyysisessä maailmassa, vaan se<br />
on olemassa ajatuksissamme ja unelmissamme. Tarinayhteiskunnassa<br />
liiketoiminta, <strong>yhteisö</strong>t ja yksittäiset<br />
henkilöt toimivat tarinoiden pohjalta, eivät siis ainoastaan<br />
ympärillä olevan informaation perusteella.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
Rolf Jensenin mukaan ihmiskuntamme elää tarinankertojien<br />
aikakautta. Kilpailussa menestyvät ne, jotka<br />
pystyvät tuotteistamaan tarinat, elämykset, mielikuvat<br />
ja unelmat. Tuotteen on menestyäkseen erottauduttava<br />
edukseen. Erottautuminen tapahtuu tuotteisiin<br />
liitetyillä tarinoilla. Rolf Jensen määrittelee tutkimuksessaan<br />
tarinan (story) julkilausumiksi arvoista (value<br />
statements). Tämä pätee hyvin myös <strong>JUUREVA</strong>an, jonka<br />
tarina on satakuntalaisten taidekäsityöläisten luoma<br />
julkilausuma yhteisistä arvoista.<br />
Satakuntalaisten taidekäsityöläisten tuotteisiin liitetyt<br />
tarinat voidaan nähdä osana tarinayhteiskuntaa. Taidekäsitöihin<br />
liitetyt tarinat kertovat omasta tai paikkakunnan<br />
menneisyydestä ja perinteestä. Tarinat ovat muistoja,<br />
tuoksuja, tuntoja. Ei ole merkityksellistä onko tarina<br />
tarua vai totta. Tarinat avautuvat asiakkaalle tuoteinformaation<br />
muodossa, tuotteen itsensä tai sen tekijän<br />
kertomana ja tietenkin aivan uudenlaisena merkitysten<br />
ryppäänä asiakkaan omassa mielessä. Tarinat avaavat<br />
tuotteen kontekstia ja luovat sille halutunlaisen persoonallisuuden.<br />
52 53
Tekijätarinat<br />
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli nostaa esille <strong>mallisto</strong>a<br />
tekeviä muotoilijoita. Usein käsityöläinen jää tuotteen ja<br />
siitä annettavan informaation taakse. Hankkeessa pyrittiin<br />
muuttamaan tätä kulttuuria. Varsinkin käsityöalalla<br />
on keskeistä, kuka tuotteen on tehnyt. Tekijä edustaa<br />
tuotettaan ja ostotapahtuma tapahtuu usein juuri tekijän<br />
ja asiakkaan välillä. On siis perusteltua ja merkityksellistä<br />
nostaa esille tätä puolta <strong>mallisto</strong>n markkinoinnissa.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n kohdalla päädyttiin siihen, että <strong>mallisto</strong> tuodaan<br />
esille kokonaisuutena, mutta myös tekijäkohtaisina<br />
sarjoina. Näyttelyarkkitehtuurissa jälkimmäinen tarkoitti<br />
”tuoteboksien” kokoamista. Jokaisella tekijällä on oma<br />
pieni esittäytymislaatikko, johon mahtuu sekä tuote että<br />
tekijäesittely. Esittelyt koostuvat valokuvasta ja tekijätarinasta.<br />
Myös Internetsivuilla tekijät esitellään kuvin<br />
ja tarinoin. Tuotekatalogi rakentuu tekijöiden mukaan.<br />
Sivulla on sarjan tekijän nimi, yritys ja kuva, aukeamalla<br />
tuotesarja kuvineen ja tarinoineen. Tekijätarinat löytyvät<br />
myös tämän luvun lopussa olevasta <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n<br />
esittelystä.<br />
Tuotesarjojen tarinat<br />
Tekijätarinoiden lisäksi tarinat siivittävät myös itse tuotesarjoja.<br />
Jokaisella käsityöläisellä on oma tuotesarjansa,<br />
joissa on tuotteita ja tuotevariaatioita kahdesta viiteen.<br />
Tuotesarjat nimettiin. Tarinat liitetään yhtenäisiin tuotelappuihin<br />
muun tuoteinformaation kanssa. Lisäksi tarinat<br />
esitellään näkyvämmin tuotekatalogissa. Tarinat ja niihin<br />
liitetyt kuvat antavat tuotteille sielun ja identiteetin. Tuotteiden<br />
funktio ymmärretään ilman tarinaa, mutta tarinat<br />
tarvitsevat rinnalleen tuotekuvan. Tarinat ovat lisäarvo,<br />
mikä ohjaa asiakkaan juurevan muotoilun lähteille, satakuntalaisen<br />
käsityöosaamisen juurille.<br />
HEINÄ-sarja<br />
leppeässä kesätuulessa huojuvat heinän korret, joihin<br />
lapsena keräsin mansikat – ne vähät, jotka eivät<br />
menneet parempiin suihin.<br />
Sirpa Luukkonen 2008<br />
KOIVU-sarja<br />
koivu-sarja on syntynyt suomalaisista kesämuistoista.<br />
hän nojaa vasten koivua ja hymyilee. kädessään vihta,<br />
jonka sidoimme yhdessä…Valokuva palauttaa mieleeni<br />
muistot, kesän ja puhtaan onnen tunteen!<br />
Piirros: <strong>JUUREVA</strong>-konsepti. Emma Susi 2010.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
54 55
Shampanjaa ja vaahtokarkkeja<br />
Tässä luvussa keskitytään viestintään, julkisuuteen ja<br />
suhdetoimintaan. ”Puhdas” ulkoinen ja sisäinen<br />
viestintä sekä kaupallisempi markkinointiviestintä ovat<br />
mille tahansa projektille, yrittäjälle sekä yksittäiselle<br />
toimijalle haastavia toimintoja. Erityisesti taide- ja<br />
kulttuuripainotteisissa hankkeissa julkisuudelle<br />
annetaan suuri arvo, mediakumppaneita havitellaan ja<br />
näkyvyyttä pyritään maksimoimaan sinänsä ilmaisilla<br />
toiminnoilla. Medianäkyvyyttä ei kuitenkaan kannata<br />
kalastella ”ilmaisen mainonnan” perusteella. Tämä ei<br />
ole hyvä lähtökohta yhteistyölle.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
56 Kuva: Shutterstock<br />
57
Suhdetoiminta on aikaa vievää ja haastavaa ja vaatii<br />
monenlaisia ponnisteluja. Suhteita ja julkisuuskuvaa<br />
vaalitaan esimerkiksi tiedotustilaisuuksissa, koulutuksissa,<br />
seminaareissa, näyttelyn avajaisissa tai vaikkapa<br />
uuden <strong>mallisto</strong>n lanseeraustilaisuuksissa. Suhdetoiminnassa<br />
on tärkeää tiedostaa sen yllättävätkin vaikutukset.<br />
Julkisissa tilanteissa kannattaa muistuttaa<br />
itselleen, että edustaa sitä tiettyä projektia, organisaatiota<br />
tai <strong>mallisto</strong>a. Mitä itse sanon ja viestin, se heijastuu<br />
aina jotain kautta hankkeen tuleviin toimintoihin.<br />
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että epäkohdista ei saa<br />
puhua - päinvastoin. Pikemminkin sillä on merkitystä,<br />
miten puhutaan, millä välinein, kenelle ja kenen<br />
suulla.<br />
Suhdetoimintaan kuuluu sidosryhmätyöskentely ja yhteistyö<br />
monenlaisten tahojen kanssa. Yhteistyökumppanit<br />
ovatkin <strong>hanke</strong>maailmassa ensiarvoisen tärkeitä.<br />
Yhteistyökumppaneiden määrä voi ajan myötä kasvaa<br />
suureksi ja niiden väkinäinen ylläpito on raskasta. Ylläpidä<br />
vain todellisia kumppanuuksia. Näistä tahoista<br />
on oikeaa hyötyä hankkeellesi tai yrityksellesi ja vastaavasti<br />
sinun osaamisestasi ja hankkeestasi on hyötyä<br />
heille. Aika ajoin on syytä tarkastaa ja päivittää<br />
tilanne. Listaa yhteistyökumppanisi ja ne tahot, joiden<br />
kanssa haluaisit tehdä yhteistyötä. Jaa listasi kolmeen<br />
eri ryhmään:<br />
1. merkitykselliset, 2. merkityksettömät ja 3. tavoiteltavat<br />
yhteistyökumppanit. Tämän jälkeen suuntaa<br />
voimavarasi merkityksellisiin ja tavoiteltaviin yhteistyösuhteisiin<br />
ja uskalla luopua näennäisistä kumppanuuksista.<br />
Projekteissa edellytetään viestintäsuunnitelman laatimista.<br />
Usein suunnitelmat ovat ylimalkaisia määrittelyjä,<br />
mitä tullaan tekemään sekä sisäisen viestinnän<br />
että ulkoisen viestinnän suhteen projektin toimintaaikana.<br />
Viestinnällä on monenlaisia tehtäviä ja ne<br />
ovat erilaisia projektin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä.<br />
Perusperiaate on kuitenkin sama: viestintää<br />
tehdään, koska on jotain kerrottavaa jollekin toiselle.<br />
Kerrottavan kiireellisyys ja laatu vaihtelevat tapauskohtaisesti.<br />
Viestinnän tavoitteet voidaan myös jakaa<br />
kahteen ryhmään: lyhyen tähtäyksen ja pitkän tähtäyksen<br />
tavoitteisiin.<br />
Viestintä on projektihallinnan keskeinen osa. Projektiorganisaatiossa<br />
on päätettävä, kuka viestii, kenelle,<br />
mitä, miten ja milloin. Toisin sanoen, kuka vastaa projektin<br />
viestinnästä? Viestintään liittyy monenlaisia rooleja.<br />
Isossa projektiorganisaatiossa viestintä voidaan<br />
hajauttaa useille tahoille. Projektilla voi olla myös oma<br />
tiedottajansa, joka hoitaa kaiken viestinnän projektipäällikön<br />
alaisuudessa. Toisinaan projektisihteeri<br />
huolehtii sisäisestä viestinnästä, tiedottaja ulkoisesta<br />
viestinnästä ja projektipäällikkö vastaa organisaation<br />
ulkopuolelle suuntautuvasta suhdetyöstä (sidosryhmät,<br />
media, muut verkostot, rahoittajat).<br />
SatakuntaMallisto-hankkeessa projektipäällikkö oli<br />
hankkeen ainoa työntekijä, joten hän hoiti myös projektiviestinnän.<br />
Yhteistyökumppaneiden kanssa pidettiin<br />
muutaman kerran yhteisiä tiedotustilaisuuksia<br />
Piirros: Esimerkkejä viestinnän rooleista. Emma Susi 2010.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
ja näyttelyn avajaisia. Näillä kerroilla myös viestintävastuuta<br />
jaettiin. Iso osa projektipäällikön viestintään<br />
käytettävästä ajasta kului erinäisiin tilaisuuksiin,<br />
työryhmiin ja julkisiin keskusteluihin osallistumiseen.<br />
Näitä olivat mm. asiantuntijaluennot seminaareissa,<br />
ohjausryhmäjäsenyydet muissa hankkeissa, näyttelyn<br />
avajaispuheet, tapahtumien yhteydessä puheenvuorot<br />
hankkeesta, artikkelien kirjoittamista alan lehtiin ja<br />
paljon muuta.<br />
58 59
Viestiä voi useilla tavoin ja monenlaisia tekniikoita<br />
hyödyntäen. 7 Hybridimäinen viestintä toimii usein<br />
parhaiten. Se tavoittaa monenlaisia kohderyhmiä ja<br />
vähentää yksipuolisen menetelmän käyttämiseen liittyviä<br />
riskejä. Viestinnässä harmillinen tosiasia on, että<br />
vaikka toimit kuinka laajalla kentällä ja välineistöillä<br />
tahansa, tulee aina eteen henkilöitä, jotka vilpittömästi<br />
toteavat, että ”eivät ole kuulleetkaan asiasta”<br />
tai ihmettelevät aidosti, miksi heitä ei ole kutsuttu<br />
johonkin tiettyyn tilaisuuteen. Tiedotustyössä, kuten<br />
kaikenlaisessa pr- ja suhdetyössä on hyvä toimia nöyrästi<br />
ja diplomaattisesti. Vaikka kuinka ärsyttäisi, että<br />
ohjausryhmään halunnut henkilö ei koskaan saavu kokouksiin<br />
ilmoittamatta siitä etukäteen tai jokin tietty<br />
lehti ei koskaan kirjoita ”juuri sinun tekemisistäsi”, on<br />
syytä nielaista kiukku. Toisen osapuolen sättiminen tai<br />
turha dramatiikka ei ainakaan paranna viestintäsuhteita.<br />
Sen sijaan kannattaa miettiä, onko strategiassasi<br />
parantamisen varaa. Toisinaan on paras unohtaa<br />
7 Sähköiset viestimet: mm. kotisivut, sosiaalinen media, sähköposti,<br />
keskustelufoorumit, blogit.<br />
Face to face: mm. kokoukset, tapaamiset, tiedotustilaisuudet,<br />
keskustelutilaisuudet.<br />
Painetut viestimet: mm. esitteet ym. muut painotuotteet, muistiot,<br />
raportit, pöytäkirjat, tiedotteet.<br />
Muita: mm. puhelin, projektitaulu, sisäinen tv<br />
omalta medialistalta ”tämä tyhmä lehti” ja keskittyä<br />
niihin onnistuneisiin mediavaltauksiin, joita projekti on<br />
saanut aikaan.<br />
Viestinnän välineiden ja tekniikoiden valintaan liittyy<br />
myös viestinnän segmentointia eli paloittelua / jakamista<br />
kohderyhmiin. Projektin viestintäsuunnitelmaan<br />
kannattaa kirjata myös kaikki ne ryhmät, joille viestitään<br />
hankkeen aikana. Tämä on tärkeää ja hyödyllistä<br />
projektin käytettävissä olevien resurssien maksimoimiseksi<br />
sekä viestintävälineitä valittaessa. Segmentoinnilla<br />
voidaan ennakoida viestintää tehokkaammin ja<br />
esimerkiksi kriisitilanteissa kohderyhmäjaottelu on<br />
ensiarvoisen tärkeää. Asiakkaille viestitään eri tavalla,<br />
eri välinein ja eri aikataululla kuin esimerkiksi projektitiimin<br />
jäsenille. Segmentoinnissa tulee ottaa huomioon<br />
myös kansainvälinen viestintä ja vieraalla kielellä<br />
viestiminen (kuka hoitaa, tarvitaanko kääntäjää). Kansainvälisissä<br />
hankkeissa on keskeistä myös kulttuurien<br />
välinen viestintä. Se tuo oman mausteensa projektin<br />
kaikkiin osa-alueisiin.<br />
Ulkoinen viestintä<br />
Jotta muutkin tietävät projektistasi, tuotteestasi, yrityksestäsi<br />
tai vaikka osaamisestasi on oman organisaation<br />
ulkopuolista viestintää tehtävä. Se on projektin<br />
näkyvyyden ja tunnettuuden kannalta oleellista.<br />
Joillakin aloilla näkyvyys on jopa elinehto toiminnan<br />
jatkuvuuden kannalta. Haasteellisen ulkoisesta viestinnästä<br />
tekee koko ajan kasvava projektiviestinnän<br />
tulva. Kaikki projektit ovat ainutlaatuisia ja niissä on<br />
monenlaista uutisarvoa ja viehätystä. Yhä kasvavassa<br />
informaatioähkyssä kannattaa pohtia omia viestintään<br />
liittyviä strategioita uusin silmin. Kirjoittaisiko esimerkiksi<br />
tärkeimmille jälleenmyyjille postitse lähetettävän<br />
kirjeen sähköpostiviestin sijaan, jossa kerrot projektin<br />
toiminnoista ja hyödyistä alueen elinkeinoelämälle? Se<br />
voi olla toimiva vaihtoehto sähköpostiviestinnän suosion<br />
keskellä ja mahdollistaa esimerkiksi muun materiaalin<br />
lisäämisen kirjekuoreen (kortti, esite, cd, dvd...).<br />
Melko varmaa on, että kirje avataan ja toivottavasti<br />
jopa luetaan.<br />
60 61<br />
Tarjolla satakuntalaisia mansikoita<br />
ja porilaista marenkia.<br />
Kuva: Essi Lindberg 2009.<br />
Galleria Gylichin Joulu-näyttely. Kuva: Emma Susi 2008.<br />
Näyttelyn avajaisissa.<br />
Kuva: Jenni Tuulasjärvi 2008.
Ulkoista viestintää ovat myös tilaisuudet, joihin kutsutaan<br />
erinäinen joukko ihmisiä. Tällaisia tilaisuuksia<br />
esimerkiksi SatakuntaMallisto-hankkeessa olivat<br />
täydennyskoulutustilaisuudet, seminaarit, joihin projektipäällikkö<br />
oli pyydetty kertomaan hankkeesta,<br />
näyttelyn avajaiset ja niihin liittyvät opastukset, myyntitapahtumat<br />
ja muut vastaavanlaiset tapahtumat.<br />
Niissä korostuvat kokonaiskonseptin merkitys ja jatkuva<br />
brändin rakentaminen.<br />
Kaikki alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta kutsuttavaan:<br />
minkälainen kutsu on, noudatteleeko se muuta<br />
graafista ilmettä, minkälaiselle paperille se on mahdollisesti<br />
painettu vai toimitetaanko se sähköisesti ja<br />
minkä foorumin kautta. Tärkeää on myös se, miltä tilaisuudessa<br />
näyttää, tuntuu ja tuoksuu. Mitä ohjelmaa<br />
on tarjolla ja minkälainen tila on käytettävissä? Yhä<br />
harvemmin tarjolla on ylenpalttisesti syötävää ja juotavaa.<br />
Sen sijaan kannattaa miettiä jotain omaperäistä<br />
ja juuri omaan konseptiin sopivaa tarjottavaa. Joidenkin<br />
mielestä kaikki on vain sattumaa ja turhaa vouhotusta.<br />
Uskon, että nämä kaikki palaset vaikuttavat<br />
siihen kokonaiskuvaan, minkä asiakas saa edustamastasi<br />
brändistä.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n julkistamistilaisuudessa tarjolla oli <strong>mallisto</strong>n<br />
värimaailmaa jäljitteleviä vihreitä ja mustia viinirypäleitä<br />
ja valkoisia vaahtokarkkeja. Lisäksi tarjoiltiin tuotekehitysvalmentajan<br />
kotimaan Kolumbian ananaskirsikoita<br />
sekä perinteisesti kuohuviiniä. Pöydillä oli valkoiset liinat<br />
ja <strong>JUUREVA</strong>n väreihin sopivat kukka-asetelmat tilattiin<br />
paikalliselta floristilta. Lisäksi musiikkiopistosta tuli duetto<br />
esittämään porilaisittain jazzia. Muu ohjelma koostui<br />
puheista ja näyttelyn esittelystä.<br />
Julkistamistilaisuus oli kaikin puolin onnistunut ja lämminhenkinen<br />
tilaisuus. Ainoa negatiivinen piirre liittyi<br />
käytössä olevaan tilaan. Tilaa ei ollut suunniteltu isoille<br />
näyttelyille eikä tämän tyyppisiin asiakastilaisuuksiin. Tämän<br />
vuoksi avajaiskutsuja jouduttiin rajoittamaan, koska<br />
ei voitu tietää, kuinka paljon vieraita tilaisuuteen saapuu.<br />
Vieraille haluttiin jakaa kiitoslahjat, mutta loppujen lopuksi<br />
heitä kiitettiin <strong>JUUREVA</strong>n kotisivujen välityksellä<br />
melko pian julkistamisen jälkeen.<br />
Tiedotusvälineet ja mediasuhteet<br />
Mediasuhteiden rakentaminen alkaa parhaassa tapauksessa jo<br />
ennen varsinaisen hankkeen käynnistymistä. SatakuntaMallisto<strong>hanke</strong><br />
sai arvokasta julkisuutta jo ennen hankkeen käynnistystä.<br />
Muutamat paikalliset lehdet mainostivat jutuissaan tulevaa<br />
taidekäsityö<strong>mallisto</strong>a jo kuukausia ennen hankkeen käynnistymistä.<br />
Tällä oli vaikutuksensa myös kentän aktiivisuuteen. Käsityöyrittäjät<br />
ottivat yhteyttä oma-aloitteisesti ja kyselivät hankkeen<br />
aloittamisen aikataulua.<br />
Projektiviestinnässä korostuu tiedotusvälineihin kohdistuva<br />
viestintä. Tiedotustilaisuuksia järjestetään ja mediapaketteja<br />
laaditaan. Viestintätyö kannattaa aloittaa kunnollisen medialistan<br />
laatimisella. Tässä kannattaa hyödyntää oman taustaorganisaation<br />
jo olemassa olevia listoja. Niitä voi karsia ja myös<br />
täydentää alan ammattilehdillä. Mediaan kannattaa luoda henkilökohtaiset<br />
suhteet. Pitkällä juoksulla oman alan toimittajat<br />
tulevat tutuiksi, jolloin heihin voi olla myöhemmin henkilökohtaisesti<br />
yhteydessä.<br />
Viestintästrategiaan on syytä kirjata kunkin tiedotteen kärki:<br />
miksi tämä asia on erityinen ja miksi toimittajan on syytä tulla<br />
juuri sinun tiedotustilaisuuteesi. Pienellä paikkakunnalla kannattaa<br />
ottaa selvää myös paikallislehtien painatusaikataulut ja<br />
jos mahdollista olla järjestämättä tiedotustilaisuutta painamista<br />
edeltävänä päivänä, jolloin pienen lehden toimittaja ei pääse<br />
tulemaan. Isojen sanomalehtien kanssa voi yrittää solmia<br />
62 63<br />
Näyttelyissä leikekirjat ja muu materiaali kannattaa<br />
laittaa esille ja selattavaksi. Kuva: Jenni Tuulasjärvi 2008.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeelle kertyi kaksi isoa leikekirjaa.<br />
Kuva: Essi Lindberg 2009.<br />
Lehdistötilaisuus Galleria Gylichissa, Vuojoen kartanolla.<br />
Kuva: Jenni Tuulasjärvi 2008.
mediayhteistyötä. SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong>tta onnisti,<br />
kun maakunnan päälehti Satakunnan Kansa halusi<br />
kulttuurisivuillaan esitellä isoilla henkilöhaastatteluilla<br />
ja kuvilla kunkin <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n tekijän ennen<br />
<strong>mallisto</strong>n julkistamista. Tämä erityislaatuinen näkyvyys<br />
poiki muutaman jälleenmyyjän ja lisäsi ei-muotoiluorientoituneen<br />
kaduntallaajan tuntemusta maakunnan<br />
kädentaitajista.<br />
Tiedotusvälineitä voi lähestyä kukin omalla tavallaan.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeessa medialle laitettiin noin<br />
viikko ennen tiedotustilaisuutta kutsu, jossa mainittiin<br />
lyhyesti tilaisuuden sisältö, aikataulu, paikka ja muut<br />
osallistujat. Hankkeen tavoitteena oli paikallisten käsityöosaajien<br />
näkyvyyden lisääminen. Tästä syystä oli<br />
tärkeää, että tiedotustilaisuuksissa oli paikalla oli JUU-<br />
REVAlaisia kertomassa tuotteistaan ja yrityksestään.<br />
Itse tilaisuuteen laadittiin lehdistöpaketti, joka sisälsi<br />
myös varsinaisen tiedotteen. Tiedote täytyy muistaa<br />
lähettää lehdistöpäivänä myös kaikille niille medioille,<br />
jotka eivät päässeet itse tilaisuuteen. Useat lehdet kirjoittavat<br />
juttunsa hyvän tiedotteen pohjalta. <strong>JUUREVA</strong>n<br />
kotisivuilla on medialle omat sivunsa, josta tunnusten<br />
kanssa voi ladata jutun yhteyteen logot, tuotekuvat tai<br />
tekijäkuvat. Myös muu lehdistölle suunnattu aineisto<br />
löytyy sieltä. Tämä on hyvä käytäntö, joka kannattaa<br />
ehdottomasti ottaa käyttöön. Näin karsitaan sähköpostin<br />
ruuhkautumista isoista kuvatiedostoista sekä<br />
vähennetään amatöörikuvaajien käyttämiä tuotekuvia,<br />
jotka eivät tee oikeutta kauniille muotoilutuotteille.<br />
Kannattaa ottaa rohkeasti ylös tilaisuudessa vierailevien<br />
toimittajien yhteystiedot. Se on oleellista jo pelkästään<br />
mediaseurannan vuoksi. Mediaseurantaa on<br />
syytä tehdä heti projektin alusta lähtien. Seurantaa voi<br />
tehdä monella tavalla. Yksinkertaisimmillaan se on tiedosto,<br />
johon listaa kaikki projektista kirjoitetut jutut /<br />
radiohaastattelut / tv-spotit. Seurantaan tulee laittaa<br />
ainakin lehtijutun kohdalla jutun otsikko, kirjoittaja,<br />
lehti ja julkaisupäivä. Vaihtoehtona on myös leikekirjan<br />
ylläpitäminen joko perinteisesti leikkaa-liimaa-menetelmällä<br />
tai nykyaikaisemmin sähköisesti. SatakuntaMalliston<br />
mediaseurantaa tehtiin sekä listalla että<br />
perinteisellä leikekirjamenetelmällä. Hankkeelle kertyi<br />
kaksi isoa leikekirjaa, joissa on reilut 100 artikkelia<br />
<strong>JUUREVA</strong>sta. Näkyvyyskampanja onnistui tältä osin<br />
hyvin. Vuonna 2009 messudebyytti Helsingin Habitaremessuille<br />
poiki <strong>JUUREVA</strong>lle runsaasti medianäkyvyyttä.<br />
<strong>JUUREVA</strong> oli Suomen Messujen tekemien mediaosumakartoitusten<br />
perusteella yksi parhaiten näkyvyyttä<br />
saanneista uusista näytteilleasettajista Habitaressa<br />
vuonna 2009. Leikekirjoja on myöhemminkin mukava<br />
selata ja niitä voi laittaa esimerkiksi näyttelytilanteissa<br />
selattavaksi. Leikekirjat ovat myös arvokasta aineistoa<br />
myöhempiä projekteja suunniteltaessa, apurahoja<br />
haettaessa tai vaikka tutkimustyön kenttäaineistona.<br />
Sisäinen viestintä<br />
Sisäinen viestintä, jota kutsutaan myös sisäiseksi tiedottamiseksi<br />
tai sisäiseksi informoimiseksi, kohdistuu<br />
nimensä mukaisesti työ<strong>yhteisö</strong>n jäseniin. Sisäistä<br />
viestintää tarvitaan kertomaan työ<strong>yhteisö</strong>n tapahtumista.<br />
Viestinnän tulee olla avointa ja nopeaa. Oman<br />
henkilöstön ei kuuluu tietää työ<strong>yhteisö</strong>n asioista lehtiä<br />
lukemalla, vaan asiat kerrotaan ensin omalla väelle<br />
ja sen jälkeen vasta muille. Pienissä projekti<strong>yhteisö</strong>issä<br />
sisäisen viestinnän tarvetta ei juuri ole tai sitä ei<br />
tiedosteta. Liian usein projekti ja sen työntekijä jää<br />
erilleen taustaorganisaatiosta juuri sisäisen viestinnän<br />
puutteen vuoksi. Se on harmillista. Tulee muistaa, että<br />
työkavereilla on omat sidosryhmänsä ja lähipiirinsä,<br />
joille sinun lähettämäsi tieto voi helposti ohjautua.<br />
Lähiverkkojen olemassaoloa ja niiden valtaa ei tule<br />
väheksyä.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen kohdalla sisäiseksi viestinnäksi<br />
voidaan laskea tiimin sisäinen viestintä. Tiimillä<br />
tarkoitetaan <strong>JUUREVA</strong>laisia, tuotekehitysvalmentajaa<br />
sekä graafista suunnittelijaa. Myöhemmässä<br />
vaiheessa ydintiimiin kuuluivat projektipäällikön lisäksi<br />
vain <strong>JUUREVA</strong>laiset. Heidän välinen viestintäliikenne<br />
oli hankkeen aikana erittäin aktiivista. Välineet olivat<br />
moninaiset ja viestittäviä asioita valtavasti. Toiminnan<br />
vakauduttua ja kokemuksen kasvaessa myös viestiliikenne<br />
sai järkevät mittasuhteet. Se mahdollisti myös<br />
viestintäkanavien yhdenmukaistamista.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
Sisäisen viestinnän keskeisimpiä tehtäviä ovat:<br />
• Informointi eli henkilöstön tiedottaminen sitä<br />
koskevista asioista.<br />
• Keskustelu eli tiedotetaan ja keskustellaan<br />
yhteisistä asioista, mutta myös kunkin<br />
henkilön omasta työstä esim. esimies-alainenkeskusteluissa.<br />
• Perehdyttäminen eli uusien työntekijöiden<br />
opastaminen työhön ja talon tavoille.<br />
• Sisäinen markkinointi eli huolehditaan siitä, että<br />
henkilöstö tuntee ja ottaa työssään huomioon<br />
uutuustuotteet ja -palvelut sekä uudet ideat ja<br />
suunnitelmat.<br />
• Vuorovaikutus eli järjestetään mahdollisuuksia<br />
ihmisten väliseen vuorovaikutukseen sekä<br />
virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä.<br />
Vuorovaikutus lisää henkilöstön motivaatiota,<br />
yhteistyötä sekä parantaa työviihtyvyyttä.<br />
64 65
KOMMENTTIKIRJOITUS:<br />
<strong>JUUREVA</strong>sta saa olla ylpeä<br />
Heidi Valtonen, Vida Design<br />
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong> on tekijöidensä summa. Korkealaatuiset,<br />
upeat tuotteet ja huoliteltu graafinen ilme<br />
tukevat toisiaan. Vaikka graafista suunnittelijaa /<br />
valokuvaajaa ei listata <strong>mallisto</strong>n tekijöiden joukossa,<br />
niin tavallaan koen kuuluvani mukaan ”porukkaan”.<br />
Aivan kuten <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>, niin myös<br />
graafinen ilme syntyi kovalla työllä ja paljon aikaa<br />
käyttäen. Valokuvatessani tekijöitä ja tuotteita sain<br />
tutustua satakuntalaisiin kädentaitajiin henkilökohtaisemmin<br />
kuin olisin pelkästään graafisena suunnittelijana<br />
saanut sähköpostin, työpajojen ja briefvastausten<br />
kautta.<br />
On ollut hienoa kuulla positiivista palautetta JUU-<br />
REVA-<strong>mallisto</strong>n visuaalisesta ilmeestä. Työnäytteenä<br />
<strong>JUUREVA</strong> on ollut merkittävä niin onnistuneen<br />
lopputuloksen kuin hankkeen näkyvyydenkin<br />
ansiosta.<br />
Mitä olisin tehnyt toisin?<br />
Aina on varaa parantaa jotain työskentelyssään – työn<br />
jälkeä, tehokkuutta, viestintää ja omaa aktiivisuutta.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n kanssa oli ennalta sovittu budjetti ja projektipäällikkö<br />
oli antanut listan toteutettavista painotuotteista.<br />
Budjetti ja annetut raamit passivoivat toteuttamaan<br />
vain tilatut työt.<br />
Jälkikäteen olen miettinyt, että hyödynnettiinkö nyt<br />
kaikki sopivat markkinointikeinot? Olisiko <strong>JUUREVA</strong>lle<br />
sopinut esim. sähköinen uutiskirje? Olisiko pitänyt<br />
tutkia ja analysoida kotisivujen kävijöitä ja panostaa<br />
vielä enemmän hakukoneoptimointiin? Budjetista olisi<br />
voitu jättää painattamatta esimerkiksi postikortit ja<br />
kokeiltu jotain muuta vaihtoehtoa mainontaan.<br />
Sähköisen viestinnän puutteet<br />
<strong>JUUREVA</strong> panosti paljon painotuotteisiin, kuten esitteisiin<br />
ja tuotekatalogiin. Sähköisen mainonnan keinoista<br />
hyödynnettiin pääasiassa kotisivuja, sähköpostitse<br />
lähetettäviä kutsuja ja selattavaan muotoon<br />
toteutettua sähköistä tuotekatalogia.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n Facebook-sivu keräsi yli 100 seuraajaa,<br />
mutta silloin tällöin tapahtuneen tiedottamisen sijaan<br />
olisi voitu aktivoida ihmisiä. ”Mikä on sinun suosikkisi<br />
<strong>JUUREVA</strong>-tuotteista?”, ”Minkä seuraavista vaihtoehdoista<br />
haluaisit <strong>JUUREVA</strong>-valikoimaan?”, ”Lähetä<br />
kuva <strong>JUUREVA</strong>-tuotteesta sisustuksessasi” jne. Näin<br />
oltaisiin saatu tärkeää tuotekehitystietoa ja kuvamateriaalia<br />
<strong>JUUREVA</strong>n käyttäjiltä.<br />
Tiedottajalle tarvetta<br />
<strong>JUUREVA</strong> olisi kaivannut tiedottamisesta vastaavan<br />
henkilön, joka olisi ollut yhtä ajan tasalla kuin projektipäällikkö.<br />
Projektipäälliköt hoitivat tiedottamiseen<br />
liittyvät työt hyvin. Olisin kuitenkin kaivannut JUURE-<br />
VAlle kaupallista markkinointiviestinnän suunnitelmaa.<br />
Tiedotusta maltillisesti<br />
<strong>JUUREVA</strong>n tyyliin sopi maltillinen tiedottaminen.<br />
Mielenkiintoista olisi testata, miten esim. sähköiset<br />
myyntikampanjat purevat <strong>JUUREVA</strong>n myynnissä.<br />
Tärkeäähän <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n jatkuvuudelle on<br />
sen kaupallinen kannattavuus. Toivon, että yhteistyö<br />
<strong>JUUREVA</strong>-yrittäjien kanssa jatkuu tulevaisuudessakin<br />
ja voimme yhdessä ideoida uudenlaisia markkinointikampanjoita.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 4: totEUtUs<br />
Kotisivujen kävijätilastoja<br />
Vuosi kävijöitä<br />
2008 1056 (sivut julkaistiin syyskuussa 2008)<br />
2009 5428<br />
2010 3353 (1.1.–29.9.2010)<br />
kävijätilastot ajalta 30.5.2009–29.9.2010<br />
(Google Analytics asennettiin 30.5.2009)<br />
www.juureva.fi-sivut ovat saaneet kävijöitä joka puolelta<br />
maailmaa. mm. seuraavista maista on tullut kävijöitä:<br />
Ruotsi, Ranska, saksa, iso-Britannia, Venäjä, Brasilia, Viro,<br />
yhdysvallat, sveitsi, puola, hollanti, Espanja, Ukraina, kiina,<br />
norja, Japani, liettua, latvia, kanada, tsekki, tanska, israel,<br />
intia, Etelä-Afrikka, Unkari, Australia, nigeria, italia, portugali,<br />
Valko-Venäjä ja kazakhstan. lisäksi monia muita maita,<br />
joista oli vain käynyt sivuilla vain yksi vierailija.<br />
kävijät viettivät sivuilla aikaa keskimäärin n. kaksi minuuttia.<br />
suomen sisällä kävijöitä tuli hieman enemmän helsingistä<br />
(1 477) kuin <strong>JUUREVA</strong>lle läheisestä porista (1 450).<br />
kävijöistä 2 509 saapui sivulle Googlen kautta ja 1 145 kirjoitti<br />
kotisivujen osoitteen suoraan selaimen osoiteriville.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n tekijöiden kotisivuilta saapui <strong>JUUREVA</strong>n sivuille<br />
eniten iro mäntykorven ahjonakka.com-sivuilta. suosituimmat<br />
top-10 hakusanat olivat juureva (595 hakua), essi lindberg<br />
(96), puuseppä pori (96), emma susi (83), marianne<br />
friberg (68), iro mäntykorpi (61), korusuunnittelija (58), juureva<br />
<strong>mallisto</strong> (49), juureva.fi (46) ja hopealuu (45).<br />
suosituin sisältö oli etusivun jälkeen tuotteet (3 992 kävijää),<br />
tekijät (1 606) ja myynti (8 91). tekijöistä suosituin oli iro<br />
mäntykorpi (641). mobiililaitteilla vierailu oli vähäistä (15).<br />
66 67
meys, reiluus, vahvuus, SATAKUNTA-<br />
UREVUUS, maanläheisyys, luonnon-<br />
materiaalisuus, AJATTOMUUS, unisex,<br />
graafisuus, REHELLISYYS, ei kosiskele,<br />
mori, pehmeys, reiluus, vahvuus, SA-<br />
ISUUS, maanläheisyys,JUUREVUUS, lu-<br />
eriaalit, materiaalisuus, AJATTOMUUS,<br />
<strong>JUUREVA</strong> – satakuntalaista muotoilua<br />
<strong>mallisto</strong>n tekijät<br />
ömyys, graafisuus, REHELLISYYS, ei ko-<br />
68 69
Marianne Friberg<br />
taidekäsityöläinen<br />
Verhoilu Pryyli Oy, Harjavalta<br />
Koen vahvasti olevani osa kädentaitajien jatkumoa.<br />
Minut saa syttymään kaikki rosoinen, karhea ja kulunut.<br />
Materiaalit, jotka vievät kauas muinaisuuteen,<br />
esi-isieni maailmaan. Terva, hamppu, rauta, ruoste,<br />
teräs ja kupari saavat mieleni kuplimaan. Valmistan<br />
käyttö- ja taidetekstiileitä sekä metalliveistoksia.<br />
Työtekniikoista omakseni olen kokenut kudonnan,<br />
polttoleikkauksen ja hitsauksen. Yhdistelen uteliaasti<br />
eri tekniikoita ja materiaaleja. Olen alkujaan helsinkiläinen.<br />
Vähitellen olen juurtunut Satakuntaan täällä<br />
syntyneiden lasteni myötä. Kaiken kaikkiaan suhtaudun<br />
elämään intohimoisesti ja uteliaasti!<br />
www.karudesign.com<br />
KARU design -sarja<br />
Hamppu ja metalli ovat kestävinä materiaaleina kulkeneet<br />
ihmisen sotavarusteissa tuhansia vuosia. Nyt rauhanomaisesti<br />
yhteen kudottuna sisustukseen, tuoden tuulahduksen öiseltä<br />
kimaltelevalta mereltä.<br />
KARU design -ruokailualusta<br />
musta hamppu ja teräs<br />
taotulla napilla ja ilman<br />
koko: 30x50 cm<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät<br />
KARU design -kaitaliina<br />
musta hamppu ja teräs<br />
koko: 10x105 cm<br />
70 71
Terhi Laitila<br />
muotoilija<br />
TukuTuku Design, Rauma<br />
Olen syntyperäinen raumalainen fi ltintekijä, villan<br />
viettelemä. Raumalaisuus merkitsee minulle juuria,<br />
perinteitä, Vanhan Rauman katuja mukulakivineen,<br />
merta suolaisine pärskeineen ja karheita kallioita.<br />
Valmistan käyttö- ja sisustustekstiilejä käsin huovuttamalla.<br />
Huovuttamisen lisäksi kankaankudonta on<br />
vahva tekniikkani. Luonto, oma perhe ja asiakkailta<br />
saatu palaute toimivat inspiraation lähteenä. Toivon<br />
tuotteitteni antavan hyvää mieltä käyttäjilleen.<br />
www.tukutuku.fi<br />
WIIRU & HAPSU -sarja<br />
Kuvio kattaustekstiilien pinnassa muistuttaa<br />
meren ja jään taiteilemia uurteita kallioissa.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät<br />
WIIRU-pressomyssy<br />
käsin huovutettu<br />
100 % villaa<br />
korkeus 28 cm, Ø 19 cm<br />
saatavana myös mustana ja vihreänä<br />
HAPSU-pannunalunen<br />
käsin huovutettu<br />
100 % villaa<br />
koko: n. 20x20 cm<br />
värit: musta, valkoinen, vihreä, mustavalkoinen<br />
72 73
Annamari Salmi<br />
muotoilija, tutkiva kuvataiteilija<br />
A2 design, Pori<br />
Elinympäristö ja erilaiset maat ja paikat inspiroivat<br />
minua. Kokemukset ja valokuvaamani kuvat ovat<br />
suunnitteluprosessissa mukana. Esteettisyys,<br />
ekologisuus ja eettisyys ovat arvoja, jotka ohjaavat<br />
tavoitteissani funktionaalisten ja ajattomien<br />
tuotteiden suunnittelua.<br />
Muotoilussa keskityn olennaisen esiin tuomiseen,<br />
jonka toivon välittävän rauhallista ja vahvaa<br />
tunnelmaa. Haluan luoda hyviä tuotteita, jotka<br />
miellyttävät käyttäjäänsä pitkänkin ajan kuluttua.<br />
Vahva näkemys ja intohimoinen suhtautuminen<br />
elämään leimaavat töitäni. Porilaisena muotoilijana<br />
suunnittelen mm. graafi sia printtejä tekstiilituoteperheisiin.<br />
www.a2design.fi<br />
KOIVU-sarja<br />
Koivu-sarja on syntynyt suomalaisista kesämuistoista.<br />
Hän nojaa vasten koivua ja hymyilee. Kädessään vihta, jonka<br />
sidoimme yhdessä... Valokuva palauttaa mieleeni muistot,<br />
kesän ja puhtaan onnen tunteen!<br />
KOIVU-sisustustyyny<br />
päällinen: 100 % puuvillacanvas, brodeeraus<br />
täyte: 100 % polyesteri<br />
koot:<br />
S=40x20 cm<br />
M=60x30 cm<br />
L=80x40 cm<br />
väri: vihreä<br />
KOIVU-peite<br />
100 % puuvillacanvas<br />
koot & värit:<br />
S=133x133 cm, valkea<br />
M=140x200 cm, harmaa<br />
L=140x240 cm, musta<br />
käsinpainettu kuviointi<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät<br />
74 75
Sirpa Luukkonen<br />
taidekäsityöläinen<br />
Sirpa Luukkonen Tmi, Huittinen<br />
Olen taiteileva käsityöläinen, keramiikka-artesaani,<br />
jolla harrastus muuttui vähitellen työksi.<br />
Tuotteitani ovat pääasiassa erilaiset korkeanpolton<br />
keramiikasta valmistetut vadit, kaitaliinat, reliefit,<br />
veistokset sekä korut. Ideat ja aiheet töihini löydän<br />
yleensä luonnosta.<br />
Saven työstäminen on hyvin rentouttavaa, mutta<br />
halutessani rentoutua muualla kuin saven, perheen<br />
tai ystävien parissa, otan esille öljy- tai vesivärit, myös<br />
ratkomaton ristikko voi olla vaikea ohittaa.<br />
www.sirpaluukkonen.fi<br />
HEINÄ-sarja<br />
Leppeässä kesätuulessa huojuvat heinän korret, joihin lapsena<br />
keräsin mansikat – ne vähät, jotka eivät menneet parempiin<br />
suihin.<br />
HEINÄ-sarjaa on saatavana mustana, kuvioinnilla sekä näiden yhdistelmänä.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät<br />
76 77<br />
Servettirengas<br />
Keraaminen kaitaliina<br />
korkeanpolton keramiikkaa<br />
koot: 8x23 cm & 11x23 cm & 14x23 cm<br />
kaitaliinaa voidaan käyttää myös mm. pannunalusena,<br />
katelautasena ja lasinalusena
Iro Mäntykorpi<br />
seppä<br />
Taitotakomo Ahjon Akka, Pori<br />
Olen Porin Kallon tuulissa kasvanut seppä, jolla on<br />
monta rautaa tulessa. Taitojani olen kartuttanut<br />
monilla käsityöaloilla kuten lavasterakentamisessa,<br />
somistamisessa sekä valo- ja äänitekniikassa.<br />
Silti kuumana hehkuva rauta on vienyt minut<br />
mennessään ja sille tielle olen jäänyt.<br />
Sepäntaitoja olen opiskellut Karjaalla, Ruotsin<br />
Hedenäsetissä ja kokeneiden seppien kisällinä<br />
mm. Fiskarsissa ja Harjavallassa. 2010 aloitin<br />
mestarikurssin. Oma pajani valmistaa yksilöllisiä<br />
sepäntuotteita nykypäivän tarpeisiin, perinteitä<br />
kunnioittaen.<br />
www.ahjonakka.com<br />
IRONIA-sarja<br />
Ahjon kuumassa tulessa rauta saa kauniin pinnan.<br />
Hehkuvana se taotaan vaskisella vasaralla kulhoiksi ja<br />
tarvekaluiksi.<br />
IRONIA-pullonavaaja<br />
IRONIA-korkkiruuvi<br />
ruuviosa tehdasvalmisteinen<br />
IRONIA-viinipullonkorkki<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät<br />
IRONIA-vadit<br />
takorauta<br />
Koot: n. 10 cm, 15 cm,<br />
20 cm, 30 cm, 40 cm (tilauksesta)<br />
78 79
Mari Syrén<br />
koru- ja esinemuotoilija<br />
Mari Syrén Doing Design, Kauttua<br />
Olen alun perin porilainen, ja monien etappien jälkeen<br />
päätynyt asumaan Euraan, isovanhempieni entiseen<br />
kotitaloon. Suunnittelen ja valmistan pääasiassa<br />
koruja, vaikka viime vuosina olen tehnyt myös<br />
muutamia syrjähyppyjä kuvataiteen puolelle.<br />
Pidän väreistä, orgaanisista muodoista, tarinoista<br />
suunnittelun takana, elävistä ja rikotuista pinnoista<br />
sekä ennakkoluulottomasta asenteesta. Rakastan<br />
käsillä tekemistä, ja toivon, että ilo ja tekemisen<br />
meininki näkyy myös lopputuloksessa!<br />
www.marisyren.net<br />
YYTERI-korusarja<br />
Yyterin kuusi kilometriä pitkä dyynialue on ainutlaatuinen<br />
koko Euroopassa. Tuuli kasaa hienoa hiekkaa dyyneiksi, jotka<br />
liikkuvat ja kasvavat vähitellen.<br />
Rannalla hiekka muodostaa aaltomaisia kuvioita tuulen ja<br />
veden vaikutuksesta. Korut on tehty ikivanhalla valutekniikalla<br />
valamalla sula hopea seepiankuoreen. Koru saa kuvionsa<br />
kuoren kalkkiosan muodostamasta rakenteesta.<br />
YYTERI-sormus<br />
Kaikki korut ovat hopeaa, pakattu mustiin kartonkirasioihin.<br />
Osa koruista on uniikkeja, osa valettu sarjassa.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät<br />
YYTERI-riipukset (pyöreä/pitkulainen)<br />
hopeavaijerilla (pituus 42 cm)<br />
käärmeketjulla (pituus 45 cm)<br />
kolminkertaisella nahkanauhalla (42/45 cm)<br />
80 81
Marko Timonen<br />
puuseppä<br />
Verstas2, Pori<br />
Olen puuseppä! Kotoisin olen Helsingistä, mutta<br />
kotiutunut hyvin Poriin. Olen ylpeä ammatistani.<br />
Arvostan ammatin pitkiä perinteitä.<br />
Yhdistän töissäni vanhoja taitoja ja tekniikoita uuteen<br />
muotoiluun. Huolellisesti tehdyt rakenteelliset yksityiskohdat<br />
ja liitokset saavat näkyä. Minulle on tärkeää,<br />
että valmistamallani esineellä on tehtävä.<br />
Puu materiaalina haastaa tekijän. On osattava valita<br />
oikea puulaji kohteen mukaan. Pintakäsittelyssä<br />
käytän menetelmiä, jotka korostavat puun kauneutta<br />
ja säilyttävät sen luonnollisen tunnun.<br />
www.puuseppa.fi<br />
LENTO-sarja<br />
LENTO-sarjan tuotteissa yhdistyy keveys ja<br />
toiminnallisuus perinteiseen puusepän työhön.<br />
LENTO 410<br />
pieni tarjoilualusta | koko: 410x250x31 mm<br />
koivu, lämpökäsitelty koivu tai jalava, kumijalat<br />
LENTO 520<br />
tarjoilualusta | koko: 520x320x31 mm<br />
koivu, lämpökäsitelty koivu tai jalava, jalat tammi tai kumi<br />
LENTO 640<br />
tarjotin | koko: 640x380x38 mm<br />
koivu, lämpökäsitelty koivu tai jalava, jalat tammi tai kumi<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät<br />
82 83
Jan Torstensson<br />
Lasinpuhallusartesaani<br />
Tuulikki Tähtivaara-Torstensson<br />
Korusuunnittelija<br />
Lasistudio Jan Torstensson Oy, Kiikoinen<br />
Pitkä yhteiselo on luonut meistä työparin, joka<br />
ymmärtää helposti toistensa ajatukset. Olemme<br />
työstämme innostuneita, ja meillä on samanaikaisesti<br />
pää pilvissä ja jalat maassa. Työskentelymme on hyvin<br />
vuorovaikutteista suunnitellessamme uusia esineitä.<br />
Lasin pariin meidät johdatti Jannen suvun 1700-luvun<br />
alusta asti juontavat lasinpuhaltajaperinteet. Janne<br />
on lasinpuhaltaja kahdeksannessa sukupolvessa.<br />
Perinteisen lasinpuhalluksen ohelle lasistudio<br />
on kehittänyt oman tapansa valmistaa esineitä<br />
kierrätetystä pakkauslasista. Tämän menetelmän<br />
kehittämisestä ja toteuttamisesta Lasistudio sai<br />
Satakunnan INNOSUOMI 09 -palkinnon.<br />
www.lasistudio.fi<br />
KANTTI-sarja<br />
Kiikoisten vanhalla huoltoasemalla jatketaan suvun yli<br />
kolme vuosisataa kestänyttä lasinpuhalluksen perinnettä<br />
valmistamalla ekologisia uniikkiesineitä sarjatuotantona.<br />
KANTTI-sarja on valmistettu käsityönä energiatehokkaasti<br />
kierrätetyistä viinipulloista.<br />
KANTTI-juomalasi<br />
korkeus n. 11 cm<br />
valmistettu piccolo-viinipullosta<br />
KANTTI-kaadin<br />
korkeus: n. 24 cm<br />
valmistettu viinipullosta<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät<br />
84 85
Helena Vienola<br />
taidekäsityöläinen<br />
Hopealuu ky, Kiikoinen<br />
Luusta on tullut lempimateriaalini hopean ja<br />
kuparin lisäksi. Keskiajan taide sekä ornamentiikka<br />
kiehtovat mieltä. Teen luukoruja ja käyttöesineitä<br />
lohikäärmeriipuksista käteen käyviin aterimien<br />
kahvoihin ja juomasarviin.<br />
Inspiraation lähteenä on myös oman pihan<br />
mummonmökkipajan ikkunoista näkyvä Kiikoisten<br />
maalaismaisema. Eikä ole muukaan Suomi ihan<br />
vieraaksi jäänyt, sillä minut voi löytää melko varmasti<br />
sieltä missä tapahtuman nimessä on sana keski-,<br />
viikinki- tai muinaisaika.<br />
www.hopealuu.fi<br />
PERHE HIRVINEN<br />
Sarja koostuu puhtaasta, kotimaisesta ja<br />
himmeästi hohtavasta hirvenluusta valmistetuista<br />
tuotteista. PERHE HIRVINEN<br />
soveltuu erinomaisesti kattaukseen ja<br />
ateriointiin.<br />
86 87<br />
SUSHI HIRVINEN<br />
syömäpuikot<br />
LEIKKELE HIRVINEN<br />
haarukkasarja leikkeleille<br />
RINKULA HIRVINEN<br />
lautasliinarenkaat<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – mAlliston tEkiJät
VAIHE 5: SUVANTO<br />
Intensiivinen ensimmäinen toimintavuosi, pitkä<br />
tuotekehitysjakso sekä <strong>mallisto</strong>n julkistaminen olivat<br />
hankkeen menestymisen mittareita. Työssä onnistuttiin,<br />
mutta se alkoi myös uuvuttaa. Tässä kappaleessa<br />
käydään läpi niitä kipukohtia, jotka aiheuttivat<br />
ristiriitoja SatakuntaMallisto-hankkeessa. Nämä ovat<br />
varmasti tyypillisiä ongelmia missä tahansa tapahtumaorientoituneessa<br />
hankkeessa, jonka käytettävät<br />
resurssit ovat suhteellisen pieniä. Tässä luvussa on<br />
hyvä pysähtyä pohtimaan myös tuottajan merkitystä<br />
käsi- ja taideteollisuusalalla. Tarvitseeko muotoilija<br />
tuottajaa ja minkälainen suhde <strong>hanke</strong>maailmassa on<br />
projektipäälliköllä ja tuottajalla? Entä milloin suvanto<br />
taas vaihtuu aallon harjaksi? Tapahtuuko se<br />
<strong>hanke</strong>syklissä piirun verran liian myöhään vai<br />
saadaanko yhteistyö hyville uomille ennen hankkeen<br />
päättämistä?<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 5: sUVAnto<br />
88 Sirpa Luukkonen. Kuva: Heidi Valtonen 2009.<br />
89
Kipukohtia<br />
Ponnistelut yhteisen päämäärän eteen vaativat veronsa.<br />
Ristiriitoja alkoi syntyä projektin toisena vuonna.<br />
Tähän oli varmasti monia syitä. Päällimmäisenä ehkä<br />
<strong>hanke</strong>väsymys. Oltiin väsyneitä näyttelyiden pystytykseen,<br />
jatkuvaan esillä oloon, yhdessä tekemiseen.<br />
Tämä kiristi henkilösuhteita, paisutti aluksi pieneksi<br />
kuvattuja ongelmia ja synnytti eripuraa tiimin jäsenien<br />
välillä. Ristiriitoja saattoi aiheuttaa myös projektipäällikön<br />
vaihtuminen toisen ja hankkeen kannalta erittäin<br />
tärkeän vuoden alussa. Uusi projektipäällikkö joutui<br />
keskelle uupumuksen valtaamaa tiimiä suhteellisen<br />
vieraan taidemuodon pariin. Luottamuksen saaminen<br />
vaatii aikaa ja panostusta. Tilanne ei ollut helppo<br />
varmaan kenellekään. SatakuntaMallisto-hankkeen ja<br />
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n pelasti hyvin tehty perustus. Pienet<br />
ristiriidat eivät missään vaiheessa horjuttaneet ryhmän<br />
uskoa tekemiseen, vaikka ongelmia tuli monelta suunnalta.<br />
Ulospäin ongelmat eivät näkyneet, vaan projekti<br />
hoidettiin kunnialla loppuun hyvin saavutuksin. Perustukset<br />
olivat niin vahvat, että nyt työtä jatkaa JUURE-<br />
VAlaisten oma yhdistys.<br />
Taidekäsityöyrittäjät ovat hyvin käytännönläheisiä.<br />
Tuotesuunnittelussa ei välttämättä olla totuttu tekemään<br />
yhteistyötä muiden alalla toimivien kanssa, eikä<br />
siihen ole saatu ulkoapäin ohjausta. Myöskään taustoittava<br />
työ ei ole tuttua. Työprosessien kirjoittaminen<br />
tuntuu uuvuttavalta ja taustamateriaalien lukeminen<br />
ajan haaskaamiselta. Suunnitteluprosessit ovat saattaneet<br />
muotoutua aivan eri tavalla ja spontaanisti. Tästä<br />
syystä hankkeen vaativa aloitus tuntui raskaalta. Omia<br />
tuotteita ei ollut aikaisemmin avattu näin tarkasti.<br />
Rakentavan kritiikin antaminen ja vastaanottaminen<br />
muilta tuntui haasteelliselta, ja ikävältäkin. Tulevan<br />
<strong>mallisto</strong>n kannalta tämä prosessin vaihe oli välttämättömyys.<br />
Keskustelut avasivat lukkoja, antoivat uudenlaista<br />
näkemystä omaan ja muiden tekemiseen.<br />
Lähtökohtien ruotiminen myös vahvisti tai heikensi<br />
omaa halua olla mukana tuotekehitysprosessissa. Tämän<br />
jopa rankan prosessin seurauksena kaksi yrittäjää<br />
päättivät jättää hankkeen kesken ennen <strong>mallisto</strong>n<br />
julkistamista.<br />
SatakuntaMallisto-taidekäsityön tuotekehitys<strong>hanke</strong> ja<br />
siinä syntynyt <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong> olivat konseptina uusia.<br />
Pilottimainen <strong>hanke</strong> antoi mahdollisuuden uusien<br />
menetelmien testaamiseen ja erikoisiin verkostoihin.<br />
Siinä on luonnollisesti riskinsä. Uudenlaiset yhteistyöviritelmät<br />
teollisuuden ja taidekäsityön välillä olivat<br />
hankalasti hahmotettavissa. Erityyppisiä ja erilaisin<br />
intressein liikkeellä olevia kumppaneita oli paljon. Niiden<br />
hallitseminen ja suhteiden ylläpitäminen oli projektipäällikön<br />
näkökulmasta antoisaa, mutta raskasta<br />
työtä. SatakuntaMallisto-hankkeen asettamat tavoitteet<br />
olivat kunnianhimoiset ja niiden täyttyminen vaati<br />
hartiavoimin töitä kaikilta. Hankkeen intensiivisyys yllätti.<br />
Tavoitteita oli liikaa. Tai pikemminkin niiden täyttämiseen<br />
oli liian vähän resursseja. Myöskään mukaan<br />
valituilla muotoilijoilla ei ollut käsitystä siitä, kuinka<br />
paljon <strong>hanke</strong> vie heidän aikaansa yrittäjinä.<br />
Aika on myös rahaa. <strong>JUUREVA</strong>laisten kaltaisten mikroyrittäjien<br />
kohdalla tämä tarkoitti rahallista panostusta<br />
protomallien tekemiseen, työajan antamista<br />
projektille ja <strong>mallisto</strong>n eteen, matkustuskuluja tapaamispaikoille<br />
sekä toisena vuonna puhdasta rahaa<br />
hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseksi. Se aika,<br />
jona yrittäjä ei ollut pitämässä oman työ- ja liiketilan<br />
ovia auki maksaville asiakkaille, kavensi entisestään<br />
käsityöyrittäjän leipää. <strong>JUUREVA</strong>laisten odotukset<br />
<strong>mallisto</strong>n kaupallisesta menestyksestä olivat kovat.<br />
Sen takia pettymys oli suuri, kun <strong>mallisto</strong> ei myyntinäyttelyissä<br />
myynyt hyvin ja jälleenmyyjien ja uusien<br />
myyntipaikkojen saaminen tuntui olevan kiven takana.<br />
Myös yrityksille ja kunnille suunniteltu ja räätälöity lii-<br />
kelahjapuoli takkusi. Tähän oli syynsä myös taantumaan<br />
ajautuneella yhteiskunnalla. Vaikka <strong>mallisto</strong> ei<br />
ensimmäisenä olemassaolovuonna vielä myynyt kokonaisuutena<br />
hyvin, olisi oltava armollinen ja kärsivällinen.<br />
Hankkeeseen ja <strong>mallisto</strong>n syntyyn pistetty raha ei<br />
voi poikia samana vuonna, eikä vielä seuraavanakaan.<br />
Prosessin vaikutukset saattavat näkyä vasta usean<br />
vuoden jälkeen. Niitä on sen vuoksi vaikea yhdistää<br />
hankkeen tuloksiksi. Hankkeessa mukana ololla on<br />
saattanut olla vaikutuksensa esimerkiksi paikallisiin ja<br />
kansallisiin tunnustuksiin, yllättäviin tuotetilauksiin ja<br />
ulkomaille saatuun näyttelykutsuun 8 .<br />
8 Esimerkkejä tunnustuksista ja apurahoista:<br />
Vuoden taidesepäksi 2009 valittiin <strong>JUUREVA</strong>n seppä Iro Mäntykorpi<br />
Porista.<br />
Lasistudio Jan Torstensson sai Satakunnan INNOSUOMI 09 -palkinnon<br />
kierrätetyn pakkauslasin valmistuksessa käytettävien menetelmien<br />
kehittämisestä ja toteuttamisesta.<br />
Satakunnan Vuoden 2010 Taito-käsityöyrittäjäksi valittiin <strong>JUUREVA</strong>n<br />
korumuotoilija Mari Syrén Eurasta.<br />
Vuoden 2010 Käsityöläisen Kruunun sai <strong>JUUREVA</strong>n keraamikko Sirpa<br />
Luukkonen Huittisista.<br />
Satakunnan taidetoimikunta myönsi 6 kk työskentelyapurahat<br />
vuodeksi 2010 Iro Mäntykorvelle sekä 3 kk työskentelyapurahan<br />
sai <strong>JUUREVA</strong>n tekstiilisuunnittelija Annamari Salmi Porista.<br />
SKR:n Satakunnan rahasto myönsi <strong>JUUREVA</strong>n tekstiilitaiteilija<br />
Marianne Fribergille (Harjavalta) 6 kk työskentelyapurahan<br />
vuonna 2010.<br />
90 91
Kipukohdaksi muodostui myös ulkomaalaistaustaisen<br />
tuotekehitysvalmentajan palkkaaminen vahvasti paikalliseen<br />
hankkeeseen. Monikulttuurinen ja -kielinen<br />
yhdistelmä oli antoisa, mutta aiheutti alun korrektiuden<br />
jälkeen törmäyksiä. Asiantuntijoiden palkkaaminen<br />
on aina riski, vaikka yhteistä historiaa olisi jo syntynyt.<br />
Jokainen tapaus on ainutlaatuinen ja ratkaisujen<br />
oikeellisuutta ei voi etukäteen tietää. SatakuntaMallisto-hankkeen<br />
tekemiä ratkaisuja ohjaili hankkeen pilottimainen<br />
luonne, erikoislaatuinen tuotekehitys-case,<br />
aikaisemmat hyvät yhteistyökokemukset, erinomaiset<br />
referenssit sekä rahalliset resurssit. Tuotekehitysvalmennuksessa<br />
<strong>JUUREVA</strong>laiset kokivat ongelmalliseksi<br />
myöhemmin yhteisen kielen puuttumisen, kulttuuriset<br />
erot sekä valmentajan paikallistuntemuksen puutteen.<br />
Projektipäällikkönä olin ajatellut, että tuotekehitysvalmentajan<br />
ei tarvitse tuntea Satakunnan historiaa<br />
ja perinteitä. Päinvastoin voisi olla hedelmällistä, kun<br />
lähtökohta olisi ihan erilainen. Myös nurkkakuntaisuus<br />
voi olla rasite.<br />
Tuottaja – puun ja kuoren välissä?<br />
Tuottajaa voidaan pitää henkilönä, joka toimii taiteilijan<br />
ja tämän (potentiaalisen) asiakkaan välissä.<br />
Tuottaja on silta, joka yhdistää hajanaiset ajatukset,<br />
taiteellisen näkemyksen ja päämäärät vastaanottajan<br />
tarpeisiin ja intresseihin. Tähän viittaa prosessin<br />
idea-vaiheessa esittelemäni ajatus sillanrakentajista.<br />
Tuottaja on hankkeen voimahenkilö, joka<br />
vie asioita eteenpäin vaikka läpi harmaan kiven.<br />
Projekteissa tuottajan töitä tehdään usein projektipäällikön<br />
nimikkeellä. Tuottajan rinnakkaiskäsitteitä<br />
ovat myös mm. taiteellinen johtaja, manageri,<br />
agentti, (art) manager, (art) agent, artist consultant.<br />
Biologiassa tuottaja määritellään autotrofiksi eli<br />
yhteyttämiskykyiseksi eliöksi, mikä on aika osuva<br />
määritelmä myös taiteen kentällä.<br />
Muotoilun kentällä tuottaja on melko uusi toimija.<br />
Muotoilijat ovat usein yrittäjiä ja isommilla muotoilutoimistoilla<br />
ja tuotemerkeillä on laajahko taustaorganisaatio,<br />
jolloin tuottajan tehtäviä hoidetaan esim.<br />
toimitusjohtajan, taiteellisen johtajan, design managerin<br />
tai muulla vastaavalla tittelillä. Tuntumani on,<br />
että 2000-luvulla valmistuneet muotoilijat ovat alkaneet<br />
käyttää ja osaavat käyttää yhä enemmän tuot-<br />
tajan palveluita. Tätä varten on perustettu Suomeen joitakin<br />
yrityksiäkin. Nämä yritykset ovat profiloituneet eri tavoin; jotkin<br />
auttavat nuoria, vastavalmistuneita suunnittelijoita saamaan<br />
tuotteitaan tuotantoon isojen merkkien alle, toiset avustavat<br />
kilpailuiden ja näyttelyiden organisoinnissa, jotkin verkottavat<br />
muotoilijoita yhteen, toiset auttavat tekemään jo hyvistä tuotteista<br />
menestystarinoita brandin rakentamisen, tuotteistamisen<br />
ja konseptoinnin avulla (mm. Sonay Design Strategy & PR,<br />
Design Made Oy, Imu). Valtaosa alan toimistosta sijaitsee pääkaupunkiseudulla.<br />
Jos tuottaja on muotoilukentällä outolintu, on hän vielä kummallisempi<br />
ilmestys taidekäsityöläisten ja käsityöyrittäjien aisaparina.<br />
Näiden pääasiassa yhden hengen mikroyritysten palkkalistoilla<br />
tuottajia tuskin on moniakaan. Sen sijaan tuottajien<br />
palveluita saadaan yrityksen käyttöön esimerkiksi erilaisten<br />
kehittämishankkeiden, luovien alojen yritysneuvonnan sekä paikallisten<br />
ja valtakunnallisten yhdistysten asiantuntijoiden kautta.<br />
Joskus hyvän ja mielekkään kehittämishankkeen tuloksena<br />
saattaa syntyä kiinteä side yrittäjän ja tuottajan välille, mikä<br />
voi johtaa laajempaan yhteistyöhön. <strong>JUUREVA</strong>laisten kohdalla<br />
tuottajasta on puhuttu ja ensimmäinen kokeilu tällä saralla on<br />
kansainvälisen näyttelyn koordinointia varten yhdessä palkattu<br />
tuottaja.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 5: sUVAnto<br />
92 93<br />
<strong>JUUREVA</strong> kattaus. Kuva: Annamari Salmi 2009.<br />
Näyttelyn pystytys. Kuvassa vasemmalta Mari Syrén, Emma<br />
Susi sekä Annamari Salmi. Kuva: Jenni Tuulasjärvi 2008.
Taidekäsityöläiset ovat mielenkiintoinen kohderyhmä<br />
tuottajalle, koska he pyörittävät taiteilijaidentiteetillä<br />
liiketoimintaa. Taidekäsityöläiset tasapainottelevat<br />
taiteilijuuden ja taiteen tekemisen sekä yrittäjyyden ja<br />
liiketoiminnan kiemuroiden välimaastossa. Tuottajan<br />
tilanne on mutkikkaampi. On ymmärrettävä taiteelliset<br />
vaateet ja kunnianhimot, mutta samalla tuottajalta<br />
odotetaan selviä tekoja yrityksen liikevaihdon kasvattamiseksi.<br />
Tuotekehittelyssä pitkälle viety ja mietitty<br />
tuote ei välttämättä olekaan taiteilijan näkemyksen<br />
mukainen, eikä sitä sitten haluta tästä syystä pitää<br />
tuotannossa. Vastakohtia on useita. Toisaalta kaivataan<br />
lisää jälleenmyyjiä, tuotantoketjun keventämistä,<br />
tuotteistamisapua ja apua kansainvälistymiseen. Seuraavalla<br />
viikolla huokaillaan lisääntynyttä työmäärää,<br />
jatkuvaa markkinoiden seuraamisen aiheuttamaa aikapulaa,<br />
resurssien hukkaamista uusiin protomalleihin<br />
ja markkinointiin menevää rahamäärää. Välillä taidekäsityöläiset<br />
kaipaavat taiteilijoina kokemusta kansallisista<br />
ja kansainvälisistä alan kilpailuista ja näyttelyistä<br />
ja seuraavalla viikolla todetaan, miten raskaita<br />
näyttelyjen pystytykset ja siihen liittyvät tukitoimet<br />
ovatkaan. Kaksinapainen toimintakenttä avaa paljon<br />
ovia ja antaa hienoja työmahdollisuuksia, mutta toisaalta<br />
tekee tuottajan työn raskaaksi ja välillä turhankin<br />
monisyiseksi.<br />
SatakuntaMallisto – taidekäsityön tuotekehityshankkeen<br />
hakuvaiheen perustietolomakkeessa yrittäjiä<br />
pyydettiin kirjoittamaan, mitä toiveita hänelle on tuotekehitys<strong>hanke</strong>tta<br />
kohtaan. Ennakkoon annetuissa<br />
listauksissa korostuvat kaikenlainen ammatillinen lisäoppi:<br />
tuotekehitystyö, tuotesuunnittelu ja markkinointi.<br />
Lisäksi kaivattiin lisää myyntikanavia ja verkostoja.<br />
Tämä kaikki vaatii ajallista ja rahallista ponnistelua.<br />
Vaikka yrittäjien toiveet <strong>hanke</strong>tta kohtaan olivat nämä,<br />
yllätti siihen menevä aika monet. Myös uuden tiedon<br />
ja työskentelytapojen omaksuminen vie odotettua<br />
enemmän resursseja. Omia tuotteita ei oltukaan valmiita<br />
muuttamaan kovin helposti. Oman tekijäidentiteetin<br />
pelättiin katoavan siinä prosessissa.<br />
<strong>JUUREVA</strong>-yrittäjiltä kerättiin hankkeen aikana kaksi<br />
kertaa laajempi palaute. Palautetta pyydettiin antamaan<br />
näyttelyistä, myyntitapahtumista, hankkeen tavoitteiden<br />
toteutumisesta, täydennyskoulutuksista ja<br />
tiimitapaamisista, tiedotuksesta, visuaalisesta ilmeestä,<br />
myynnistä sekä mm. tuottajan ja tiimin työskentelystä.<br />
Palautetta kerättiin myös asiakkailta lanseerauksen<br />
sekä vuoden 2009 kesänäyttelyn yhteydessä.<br />
Palautteista tehtiin yhteenvedot ja ne ruodittiin palautekeskusteluissa.<br />
Palaute sisälsi myös SWOT-analyysin,<br />
jota päivitettiin pariin otteeseen.<br />
<strong>JUUREVA</strong>-yrittäjien palautetta:<br />
• Kaupalliseen menestykseen oltiin tyytymättömiä.<br />
Myynnissä <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>lla koettiin olevan<br />
kehittymisen paikka. Uusia myyntipaikkoja<br />
toivottiin design-painotteisiin myymälöihin Suomen<br />
suurimpiin kaupunkeihin (Helsinki, Tampere,<br />
Oulu). Myös suoramyynnissä (<strong>JUUREVA</strong>a kunta- ja<br />
liikelahjoiksi) nähtiin potentiaalia. Myyntipaikoissa<br />
tulisi panostaa tuotteiden myyntiin, joten tässäkin<br />
kohtaa laatu korvaa määrän.<br />
• Täydennyskoulutuksiin oltiin melko tyytyväisiä.<br />
Koulutuksissa käydyt keskustelut koettiin antoisiksi.<br />
Koulutuksiin ja uuden oppimiseen suhtauduttiin<br />
positiivisesti.<br />
• Säännölliset tiimitapaamiset keräsivät kiitosta ja<br />
tapaamisia pidettiin hedelmällisinä.<br />
• Visuaaliseen ilmeeseen ja valokuvauksiin<br />
oltiin tyytyväisiä.<br />
• Yrittäjien väliseen ryhmädynamiikkaan oltiin<br />
tyytyväisiä ja verkostoitumista muiden yrittäjien<br />
kanssa pidettiin hankkeen merkittävimpänä<br />
saavutuksena medianäkyvyyden lisäksi.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 5: sUVAnto<br />
Erästä muotoilutuottamista käsittelevää tutkimuspaperia<br />
varten <strong>JUUREVA</strong>-yrittäjiltä kysyttiin tuottajaan<br />
liittyviä lisäkysymyksiä:<br />
1. mitä tuottaja mielestäsi tekee?<br />
2. onko muotoilu/taidekäsityöyrittäjälle tuottaja tarpeellinen?<br />
3. käyttäisitkö tuottajan palveluita yrityksessäsi?<br />
4. olisitko valmis palkkaamaan tuottajan?<br />
Aineiston kerääminen jatkuu edelleen, mutta saaduissa<br />
vastauksissa korostuu tuottajan tarpeellisuus yllättävänkin<br />
vahvasti. Tuottajan koetaan tekevän yhteistyötä<br />
tuotteen valmistajan kanssa yhteisen päämäärän<br />
hyväksi. Tuotteita kehitetään ja niitä myydään tavalla,<br />
joka kunnioittaa tuotemaailmaa ja samalla myy hyvin.<br />
Tässä korostuu taidekäsityöläisen asiakaslähtöinen ja<br />
kaupallisesti ajatteleva yrittäjäidentiteetti. Tuottajan<br />
työssä yhdistyvät vastaajien mukaan niin kulttuuri kuin<br />
talouden ja markkinoinnin toiminnan alueet. Tuottaja<br />
koetaan taidekäsityöyrittäjille tarpeelliseksi. Aikaa<br />
ja voimavaroja koetaan jäävän tuottajaa käytettäessä<br />
oman varsinaisen ammattiosaamisen harjoittamiseen.<br />
Tuottajan palveluita käytettäisiin mielellään, varsinkin<br />
useamman yrittäjän kanssa yhdessä kustannusten minimoimiseksi.<br />
Houkutus palkata tuottaja olisi suuri.<br />
94 95
Kuten missä tahansa ammattikunnassa, myös tuottajan<br />
on kannettava vastuu työstään. Tuottajan työssä<br />
korostuu henkilösuhteiden toimivuus ja saman suuntainen<br />
arvomaailma. Toisen osapuolen näkemystä on<br />
arvostettava ja luottamus pitää olla molemmin puolista.<br />
Tuottaja on siten enemmän kuin markkinointihenkilö,<br />
jonka tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa. Tuottaja<br />
ohjaa asiakkaansa oikeiden ihmisten äärelle ja<br />
auttaa verkottumistyössä. Tuottajalla pitää olla myös<br />
edustamansa taidemuodon näkemystä ja asiantuntemusta.<br />
Tuottajan ei suinkaan tarvitse olla itse taiteilija<br />
eikä hänellä tarvitse olla teknistä osaamista esimerkiksi<br />
saunatekstiilien valmistukseen. Sen sijaan hänen<br />
pitää olla aidosti kiinnostunut edustamansa taiteilijan<br />
/ yrittäjän työskentelytekniikoista ja niiden asettamista<br />
rajoituksista. Tuottajan on kuunneltava herkällä korvalla<br />
ja sydämellä asiakkaansa ajatuksia. Näin synnytetään<br />
luottamus. Puhtaasti myynnin ammattilainen<br />
saa tuotteita varmasti myytyä ja haalittua mittavan jälleenmyyjäverkoston.<br />
Silloin tulee tarkistaa, missä tuotteita<br />
myydään, minkälaisen esillepanon tuotteet liikkeessä<br />
saavat, minkälaisia tilausmäärät ja -ehdot ovat<br />
ja mainitaanko tuotteen tekijästä mitään.<br />
Toisinaan tuottaja on pistänyt kaiken peliin, kuten<br />
<strong>JUUREVA</strong>laisten kohdalla voidaan ajatella tapahtuneen.<br />
Konseptia kiiteltiin monelta suunnalta, markkinointi<br />
oli resurssit huomioon ottaen tehokasta ja<br />
medianäkyvyys alan yleiseen näkyvyyteen verrattuna<br />
huimaa. Tästä huolimatta <strong>mallisto</strong> ei myynyt<br />
odotetulla tavalla. Olisiko sittenkin pitänyt tinkiä<br />
tuotteen ympärille rakennetusta imagosta, vähentää<br />
käsin tekemisen vaiheita ja hilata hintaa alemmas?<br />
Tuottaja on litistettynä puun ja kuoreen väliin<br />
ja koettaa sieltä käsin perustella valintojaan. Tuottajan<br />
on pohdittava omia arvojaan ja taiteellisia<br />
kunnianhimojaan. Odottiko tuottaja luotsattavista<br />
yrityksistä/taiteilijoista liikaa? Onko kyse resurssien<br />
puutteesta vai huonojen sattumusten summasta?<br />
Maailmantalous, lokaalitalous, alan arvostuksen<br />
puute ja harrastelijakilpasiskojen ja -veljien aiheuttama<br />
hintaromahdus, vääränlainen asiakaskunta ja<br />
väärät myynti- ja näyttelypaikat ovat kaikki omiaan<br />
hankaloittamaan myynnin kasvua. <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n<br />
kohdalla kyse on kaikesta tästä. Eikä tilanne<br />
nyt aivan huono ole. Tuotteita myydään tasaisesti ja<br />
kiinnostusta niitä kohtaan löytyy edelleen.<br />
Vida Design otti omassa kommenttikirjoituksessaan<br />
esille <strong>JUUREVA</strong>n kaupallisen markkinoinnin puutteen.<br />
Tämä on hyvä huomio. SatakuntaMallisto-hankkeen<br />
rahoittajaraamit kieltävät suoranaisen myynninedistämistoiminnan,<br />
jos se kohdistuu vain joihinkin yrityksiin.<br />
Hankerahalla ei toisin sanoen voi kustantaa yrittäjien<br />
myyntiä kasvattavaa toimintaa. Tästä syystä sekä tiedotus<br />
että markkinointi kohdistuivat ensisijaisesti koko<br />
<strong>mallisto</strong>n mainostamiseen ja satakuntalaisen käsityöosaamisen<br />
tunnetuksi tekemiseen. Tämän lisäksi median<br />
kautta pyrittiin tuomaan esille <strong>JUUREVA</strong>-yrittäjiä<br />
sekä saamaan alalle nostetta Satakunnassa. JUURE-<br />
VAn viestintä noudatti melko perinteisiä polkuja ja oli<br />
luonteeltaan ehkä turhankin ”<strong>hanke</strong>maista” perustiedottamista.<br />
Tässä olisi uudistumisen paikka. JUURE-<br />
VAn myynnin edistäminen ja jatkojalostaminen ovat<br />
uuden projektin kohde. Tämän tyyppinen <strong>hanke</strong> olisi<br />
luonteeltaan yritys<strong>hanke</strong>, jossa keskeistä on yrittäjien<br />
liikevaihdon kasvattaminen ja kaupallinen menestys.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 5: sUVAnto<br />
96 97
”<strong>JUUREVA</strong>n tuotteet ovat käyttötuotteita, joihin on<br />
sisäänrakennettuna satakuntalaisuus ja paikallinen kulttuuriperinne.”<br />
Metro, Helsinki-viikkoliite 4.6.2009<br />
VAIHE 6: LOPETUS<br />
Varmasti kaikissa hankkeissa on ristiriitoja ja karikoita.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen ongelmat olivat varsin<br />
pieniä ja kohdistuivat projektin tiukkaan aikatauluun,<br />
vaativiin tavoitteisiin, joihinkin henkilötason<br />
törmäyksiin, yleiseen <strong>hanke</strong>väsymykseen sekä<br />
<strong>mallisto</strong>n kaupallisen menestyksen vähäisyyteen.<br />
Uskon ja toivon, että päällimmäisenä kaikilla<br />
osapuolilla on mielessä kuitenkin hyvät muistot<br />
hankkeen eri vaiheista. Monessa asiassa onnistuttiin<br />
jopa yli odotusten ja pienillä resursseilla saatiin paljon<br />
hyvää aikaiseksi satakuntalaisen käsityöosaamisen<br />
edistämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 6: lopEtUs<br />
Projektin viralliseen päättämiseen kuuluu mm. loppuraportin<br />
ja viimeisen maksatushakemuksen laatiminen<br />
rahoittajille sekä ohjausryhmän antama lausunto<br />
projektista. Tämän jälkeen projektin henkilökunnan<br />
työsuhteet päättyvät tai he saavat jatkaa samassa organisaatiossa<br />
toisissa tehtävissä. SatakuntaMallisto<strong>hanke</strong><br />
päättyi suunnitellun mukaisesti kahden toimintavuoden<br />
jälkeen. Hankkeelle oli mahdollista hakea<br />
jatkorahoitusta esimerkiksi myynnin edistämiseen ja<br />
<strong>mallisto</strong>n jatkokehittelyyn. <strong>JUUREVA</strong>-yrittäjät kuitenkin<br />
päättivät pitää taukoa <strong>hanke</strong>maailmasta. Satakunta-<br />
Mallisto-hankkeen loppuraportti on mukavaa luettavaa.<br />
Hankkeelle asetetut tavoitteet täyttyivät. Projektilla<br />
oli jopa enemmän toimintoja kuin alun perin oli<br />
tarkoituksena toteuttaa.<br />
98 Mari Syrén. Kuva: Heidi Valtonen 2009.<br />
99
Ohjausryhmän loppuarvio<br />
Ohjausryhmän mukaan SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong> on erinomaisen<br />
onnistunut kokonaisuus ja hankkeelle asetetut<br />
tavoitteet ovat toteutuneet hyvin.<br />
Hankkeessa on tehty suuri määrä konkreettista työtä,<br />
joka luo pohjaa myös tulevalle. Satakuntaan on laajalla<br />
yhteistyöllä luotu toimiva taidekäsityön ja muotoilun taitajien<br />
ryhmä, joka varmasti kannustaa alalle myös uusia<br />
tekijöitä. Muotoilu- ja taidekäsityöala jatkaa vahvistumistaan<br />
Satakunnassa.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen tuottamasta <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>sta<br />
on lyhyellä ajalla muodostunut yksi Satakunnan<br />
mannekiineista, jolla ohjausryhmä uskoo olevan tulevaisuudessa<br />
myös taloudellisen menestymisen edellytyksiä.<br />
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n toivotaan kehittyvän ja kasvavan<br />
edelleen. Ohjausryhmä kiittelee molempien projektipäälliköiden<br />
työpanosta hankkeessa erinomaiseksi. Hankkeen<br />
positiivisena tuloksena ohjausryhmä pitää myös sitä, että<br />
hankkeesta on tekeillä julkaisu sekä valmisteilla väitöstutkimus.<br />
Mallisto ja <strong>yhteisö</strong> –<br />
tulevaisuuden kuvia<br />
Kuten aina projekteissa kiinnostavaksi muodostuu<br />
hankkeen tulosten juurruttaminen, hyvien käytäntöjen<br />
siirtyminen eteenpäin sekä toimintojen turvaaminen<br />
tulevaisuudessa. Tässä projektissa lähdettiin jo<br />
ideointivaiheessa selvittämään syntyvän <strong>mallisto</strong>n jatkumisen<br />
mahdollisuuksia. SatakuntaMallisto-<strong>hanke</strong>tta<br />
hallinnoi yliopisto, jolla ei ollut intressejä <strong>JUUREVA</strong>n<br />
ylläpitämiselle. Jatkojalostaja piti siis löytyä muualta.<br />
<strong>JUUREVA</strong> vaati kehittyäkseen ja hengissä säilymisekseen<br />
taustaorganisaation, mikä valvoo mm. <strong>mallisto</strong>n<br />
graafista ilmettä, laatua ja tuotteiden jatkokehitystä.<br />
Tätä varten perustettiin vuonna 2010 Taidekäsityöyhdistys<br />
JUUR ny ry, jonka jäsenet ovat <strong>JUUREVA</strong>-yrittäjiä.<br />
Yhdistys voi jatkossa hakea esimerkiksi rahoitusta uusiin<br />
projekteihin, näyttelykuluihin tai vaikka palkata<br />
yhdessä tuottajan viemään heidän asioita eteenpäin.<br />
Yhdistyksellä on myös oiva mahdollisuus revitellä<br />
markkinoinnin ja viestinnän suhteen ja luoda aivan<br />
oma ”juureva tyyli” viestiä. <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n säännölliseen<br />
arviointiin ja uusiin jurytyksiin on mahdollista<br />
perustaa lisäksi puolueeton toimikunta, joka pystyy<br />
asiantuntijuudella arvioimaan <strong>mallisto</strong>n kaupallisia<br />
mahdollisuuksia sekä luomaan uudenlaisia strategioita myynnin<br />
edistämiseksi. Tämä olisi hyvä ja suositeltava toimintamuoto,<br />
jotta <strong>JUUREVA</strong> ei <strong>mallisto</strong>na taannu ja tekijät pysyvät rehellisenä<br />
toisilleen. Vielä toimikuntaa ei ole asetettu eikä pyydetty<br />
koolle. Luultavasti yhdistyksen merkitys jää alkuvaiheessa pieneksi.<br />
Yhdistys on toiminnan virallinen muoto, mutta todennäköisesti<br />
itse toiminta tapahtuu vapaamuotoisesti <strong>JUUREVA</strong>laisten<br />
keskuudessa.<br />
<strong>JUUREVA</strong>laisten tulevaisuus on positiivisella tavalla avoin. Mallistosta<br />
on muodostunut <strong>yhteisö</strong>. Tämä on paljon enemmän kuin<br />
tuotesarjoista muodostettu yhdeksän muotoilijan <strong>mallisto</strong>. Yhteisö,<br />
<strong>JUUREVA</strong>laiset, tukevat toisiaan yrittäjän arjessa. Heillä on<br />
taito ja uskallus kehittää toistensa ideoita eteenpäin, ponnistella<br />
hankalienkin asioiden kanssa ja toteuttaa vaativiakin projekteja<br />
yhdessä. <strong>JUUREVA</strong>laiset ovat myös yksilöitä. Onkin kiinnostavaa<br />
seurata, miten jäsenten ammatillinen identiteetti kehittyy<br />
<strong>yhteisö</strong>llisyyden ja yksilöllisyyden välimaastossa.<br />
<strong>JUUREVA</strong>laisilla on mahdollisuus kansainvälistymiseen. JUURE-<br />
VAn kansainvälinen näyttelydebyytti on talvella 2011 Berliinissä,<br />
Saksan Suomi-instituutin tiloissa. Kutsunäyttelyn järjestelyt aloitettiin<br />
2010 keväällä ja matkaan lähdetään innostunein mielin.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! – VAihE 6: lopEtUs<br />
100 101<br />
<strong>JUUREVA</strong>n myyntipöytä TaitoShop Porissa.<br />
Kuva: Jenni Tuulasjärvi 2008.<br />
Myyntiosaston rakentaminen Helsingin Senaatintorin<br />
maakuntatapahtumassa. Kuva: Essi Lindberg 2009.<br />
Ikkunanäyttelyn hiekoitustyössä Marianne Friberg.<br />
Kuva: Emma Susi 2008.
Kansainvälinen kenttä on iso ja haastava. Lähteekö<br />
<strong>JUUREVA</strong> maailmalle myös Berliinin jälkeen, jää nähtäväksi.<br />
<strong>JUUREVA</strong>n kaupallinen menestys ja hengissä säilyminen<br />
mitataan seuraavina vuosina. Myykö <strong>mallisto</strong><br />
nykyistä paremmin, ratkaisee omalta osaltaan sen<br />
tulevaisuuden. Tuotteet, jotka eivät liiku on poistettava<br />
myynnistä ja <strong>mallisto</strong>sta. Tästä syystä <strong>mallisto</strong>a<br />
on kehitettävä tulevaisuudessakin. Toisaalta ryhmän<br />
on pohdittava <strong>mallisto</strong>n markkinoita: kenelle myydään,<br />
missä myydään ja millä hinnalla? Puhutaanko<br />
tulevaisuudessa satakuntalaisesta vai suomalaisesta<br />
<strong>mallisto</strong>sta? Vaihtoehtona on myös <strong>mallisto</strong>n hiljainen<br />
alasajo. <strong>JUUREVA</strong> ei silloin ole enää <strong>mallisto</strong>, vaan esimerkiksi<br />
satakuntalaisen käsityöosaamisen lippulaiva.<br />
<strong>JUUREVA</strong>sta voi tulevaisuudessa muodostua <strong>yhteisö</strong>,<br />
joka tunnetaan uniikista ja laadukkaasta käsityöosaamisesta.<br />
Aika näyttää, mihin suuntaan <strong>JUUREVA</strong> liikkuu<br />
ja miten dynamiikka muiden satakuntalaisten kädentaitajien<br />
kanssa toimii.<br />
Onnistumisen mittarit<br />
Kirjoittaessani <strong>mallisto</strong>n ja hankkeen tuotantoprosessia<br />
auki, olen useasti pohtinut onnistumisen mittareita.<br />
Oliko <strong>hanke</strong> onnistunut vai ei? Entä voidaanko<br />
<strong>JUUREVA</strong>a pitää onnistuneena yhteis<strong>mallisto</strong>na? Miten<br />
onnistuminen mitataan ja kuka sitä määrittelee?<br />
Määritteleekö <strong>JUUREVA</strong>n kaupallinen menestys myös<br />
hankkeen onnistumisen? Keskusteluissa <strong>JUUREVA</strong>laisten<br />
kanssa korostuu ajatus siitä, että <strong>JUUREVA</strong>n<br />
menestyksen mittarit ovat jossakin ihan muualla kuin<br />
kaupallisessa menestyksessä. Pyysin <strong>JUUREVA</strong>laisia arvioimaan<br />
omaa suoriutumistaan hankkeessa ja osana<br />
<strong>mallisto</strong>a sekä jakamaan näkemyksiään niistä JUURE-<br />
VAn onnistumisen kulmakivistä, jotka itse koen <strong>mallisto</strong>n<br />
tuottajana ja hankkeen projektipäällikkönä keskeisiksi<br />
onnistumisen mittareiksi. <strong>JUUREVA</strong>an sanaan on<br />
hyvä lopettaa. 9<br />
9 Keskustelu käytiin Kiikoisissa Torstenssonien Lasistudiolla lokakuun<br />
alussa 2010. Keskustelu äänitettiin, nauha on kirjoittajan hallussa.<br />
Keskusteluun osallistuivat: Jan Torstensson (lasinpuhaltaja, Kiikoinen),<br />
Helena Vienola (luu -ja korutaiteilija, Kiikoinen), Marianne Friberg<br />
(tekstiilitaiteilija, Harjavalta), Sirpa Luukkonen (keraamikko, Huittinen),<br />
Mari Syrén (korumuotoilija, Eura), Annamari Salmi (tekstiilitaiteilija,<br />
Pori), Iro Mäntykorpi (seppä, Pori) sekä Emma Susi. Marko Timonen<br />
(puuseppä, Pori) sekä Terhi Laitila (huovuttaja, Rauma) kommentoivat<br />
keskustelua sähköpostitse.<br />
Vahva käsityöosaaminen<br />
Mallisto perustuu vahvaan käsityöosaamiseen.<br />
Mallistoa toteuttaa usean eri käsityömuodon taitajat:<br />
puuseppä, taideseppä, keraamikko, lasinpuhaltaja,<br />
huovuttaja, korumuotoilija, luutuotteiden<br />
taitaja sekä tekstiilituotteiden ammattilaisia. Jokainen<br />
näistä kädentaitajasta on oman materiaalinsa<br />
huippuosaaja. Jotkut heistä ovat jo pitkänlinjan<br />
yrittäjiä, toiset vasta aloittavat hyvin alkanutta<br />
uraansa.<br />
Marianne: On se yhteistyö antoisaa.<br />
Sirpa: Kaikki saa kaikilta jotain. Ne, jotka ovat vanhoja<br />
konkareita ja ne, jotka ovat tuoreempia, molemmat<br />
oppii toisiltaan.<br />
Emma: Mikä on sellaista konkreettista, jota olette<br />
toisiltanne oppineet?<br />
Jan: Mun mielestä me olemme oppineet toistemme<br />
sietämistä.<br />
Sirpa: Tiimityöskentelyyn on opettanut kyl varmasti.<br />
Annamari: Tälläinen ala vaatii kyllä aika vahvoja persoonia.<br />
Luovan ihmisen täytyy olla sen oman työnsä<br />
takana. Särmien hiomista ja muokkaamista<br />
on todella tapahtunut.<br />
Jan: Me Tuulikin kanssa ainakin koetaan, et me ollaan<br />
saatu ystäviä. Harva porukka on sellainen,<br />
et voidaan ajatella olevan ystäviä ja kavereita.<br />
Tää on hienoo. Mä aina kehun asiakkaille sitä,<br />
minkälainen porukka tää on, koska se on ihan<br />
totta.<br />
Helena: Teille tämä osu sellaseen ajankohtaan et te<br />
olitte uusia täällä. Kukaan ei tuntenu teitä ja te<br />
ette tunteneet ketään. Pääsitte sit tutustumaan<br />
isoon ryhmään kerralla.<br />
Emma: Arvostatteko omaa ja toistenne osaamista?<br />
Mari: Totta kai. Tavallaan se tuo myös uskoa siihen, et<br />
tällä käsityöalalla voi myös jotenkuten pärjätä.<br />
Ja samalla myös se, et moni joutuu muutakin<br />
työtä tekemään...Tavallaan helpottaa sitä, et<br />
löytyy se oma paikka meille kaikille.<br />
Emma: Monet näkevät teidät nyt satakuntalaisen<br />
käsityöosaamisen huippuina. Koetteko, että<br />
teille voisi olla tällaiselle ajatukselle jotain<br />
annettavaa myöhemmin?<br />
Jan: Kyl mä ainakin, kun tapaan jonkun nuoremman,<br />
aloittelevan käsityöläisen niin kyl mulla on ainakin<br />
sellainen olo, et mun kuuluu ja mielelläni<br />
102 103
autankin kaikessa semmoisessa, mitä nykypäivänä<br />
tulee käsityöläisen eteen. Kyl mä olen ainakin<br />
valmis kertomaan kaiken, mitä mä tiedän<br />
tästä käsityöyrittämisestä. Ei siis pelkästään<br />
oman alan, sitähän mä opetan ja saan siitä<br />
jopa palkkaakin, mut myös vapaaehtoisesti ja<br />
täysin pyyteettömästi kaikille, jotka aloittelevat<br />
käsityöläisen ammattia.<br />
Annamari: Voi kertoa kaikista suden kuopista<br />
Jan: Niin ja jokaisella on oma tarina ja me aika hyvin<br />
kyl jo tiedetään toistemme tarinat ja ura.<br />
Siitä on hyvä neuvoa myös muita.<br />
Marianne: <strong>JUUREVA</strong>sta voidaan olla oikeen positiivisesti<br />
ylpeitä. Tääl Satakunnassa ei ylpeyttä aina koeta<br />
niin positiiviseksi piirteeksi, mut voi se olla<br />
sitä kanssa.<br />
Jan: Mut jos ajatellaan kokonaisuutena käsityöalaa<br />
niin meille on tärkeää se, että on tälläisiä<br />
ryhmiä. Jonkun on pakko olla esimerkkinä. Ja<br />
muutenkin se arvostus lisääntyy. Uskon että tää<br />
meidän <strong>JUUREVA</strong>-homma on lisännyt käsityön<br />
arvostusta Satakunnassa.<br />
Yhteiset arvot<br />
<strong>JUUREVA</strong>laisia yhdistää taito käsintekemiseen, intohimo<br />
omaan ammattiinsa sekä halu edistää omaa<br />
osaamistaan. Omasta osaamisesta ja käsityöläisyydestä<br />
ollaan ylpeitä. Tuotteista halutaan tehdä laadukkaita,<br />
materiaaleja sekä alihankkijoita etsitään mahdollisuuksien<br />
mukaan lähialueilta. <strong>JUUREVA</strong> on <strong>mallisto</strong>na<br />
vastalause kertakäyttökulttuurille. <strong>JUUREVA</strong> pyrkii<br />
noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita.<br />
Helena: Meillä on Jannen kanssa ollut tässä vähän<br />
erilaiset lähtökohdat kuin muilla. Meillä on<br />
kummallakin ollut taistelu omien materiaalien<br />
kanssa, jotta me saadaan nämä tehty<br />
tunnetuksi. Ja se taistelu vei hirvittävästi aikaa<br />
koko siitä hankkeesta ja siitä koko prosessista.<br />
Esimerkiksi Design Forumissa ne otti<br />
mun luutuotteet myyntiin sitä varten, että ne<br />
on materiaalinsa puolesta erikoista, ei sitä<br />
varten että ne ovat <strong>JUUREVA</strong>a. Se taistelu<br />
on koko ajan siinä, että ihmiset väheksyy sitä<br />
materiaalia. Siinä ei silloin paljon puhuta<br />
designista. Se on se materiaalin outous mikä<br />
kiinnostaa.<br />
Mari: Siinä on hassu ristiriita, koska sun materiaali on<br />
vanhimpia materiaaleja, mistä on alettu tekemään<br />
käsitöitä.<br />
Emma: Oletteko ylpeitä ammatistanne?<br />
Mari: Eihän tätä työtä tehtäis, jos ei olisi ylpeä omasta<br />
ammattikunnastaan. Kyl täs täytyy olla se<br />
rakkaus ja intohimo siihen tekemiseen.<br />
Jan: Kyl me ollaan ainakin ylpeitä kaikista meistä.<br />
Marianne: Joo se tuntuu hurjan hyvältä, kun tästä porukasta<br />
joku saa arvostusta. Ja tulee kyllä aina<br />
mainittua, että ne on niitä JUUREVIA.<br />
Emma: Mitä mieltä olette <strong>JUUREVA</strong>n arvoista?<br />
Näkyykö intohimo käsityöläisen ammattiin<br />
töissänne?<br />
Annamari: Kyllä ne arvot ovat edelleen se punainen<br />
lanka <strong>JUUREVA</strong>ssa, mikä täytyy pitää mielessä.<br />
Se on se, että <strong>JUUREVA</strong>sta joskus<br />
muodostuisi brändi. Valtakunnallisesti se<br />
on <strong>JUUREVA</strong>n ydin. Ja ne oli hirveän hyviä<br />
työpajoja silloin, rankkoja ja tiivistahtisia,<br />
mutta todella hyviä. <strong>JUUREVA</strong>n arvot on<br />
muodostettu sisältäpäin, puristettu yhdessä<br />
ryhmänä. Tämän takia <strong>JUUREVA</strong>n arvot on<br />
erityisen tärkeitä.<br />
Mari: Helposti liikkuu muuten siellä omalla mukavuusalueella.<br />
Jos ei tule mitään konfliktia tai<br />
kiirettä, niin sitä ei pääse pois sieltä. Se on sitten<br />
itsestä kiinni, et mihin tasolle siitä sitten<br />
lähtee.<br />
Marianne: Ja esimerkiksi työpajoista saatuja kommentteja<br />
pitää aina osata soveltaa omaan itseen. Ottaa<br />
vinkkiä siitä, mitä siellä heitetään. Se oma luovuus<br />
on niin semmoinen, et sieltähän ne ideat<br />
lopulta tulee. Sellainen ammattitaito meillä on<br />
kaikilla täs porukassa. Meillä on niin vahva oma<br />
tahto, oma idea ja se miten me käytetään sitä<br />
materiaalia.<br />
Helena: Meillä on ihan jokaisella visio jostakin, ja se<br />
oma maailma pitää näyttää. Eikä sitä voi alkaa<br />
vääntää ihan joksikin muuksi.<br />
Jan: Kyllä mäkin pystyisin tekemään sulasta lasista<br />
vaikka minkälaisia puhdaslinjaisia kaatimia ja<br />
muita, mut kun meillä on toi materiaali, mikä<br />
me ollaan valittu ja se on meidän risti ja sitä me<br />
sit tehdään niin hyvin kun me osataan ja muotoillaan<br />
niin hyvin kuin pystytään.<br />
Sirpa: Sama mulla on. Mä teen tietynlaista keramiikkaa.<br />
Mä en tee mukeja, kun mä en dreijaa,<br />
vaan käytän muita tekniikoita.<br />
Marianne: Siinähän se just onkin se hienous meissä, jota<br />
mä arvostan, et jokainen pysy tuotekehitysprässissä<br />
siinä omassa. Sä et Sirpa lähtenyt dreijaamaan<br />
täs kohtaa.<br />
Mari: On hyvä, et joutuu omaa tekemistään puolustamaan.<br />
Silloin tietää, et mä olen nyt oikeassa<br />
tässä.<br />
104 105
Marianne: Tässä myös punnittiin se, et seisooko täs jutussa<br />
mukana, et onko tää se mun intohimo ja<br />
juuri tää materiaali mun juttu.<br />
Mari: Niin nyt meidän piti itse puolustaa oma paikkamme.<br />
Marianne: Ja taas jälkeenpäin se on meidän vahvuus, et<br />
me jouduttiin puolustamaan tätä.<br />
Paikallisuus ja satakuntalainen kulttuuriperintö<br />
Satakuntalaisuus yhdistää. Omat juuret ja asuinympäristö<br />
toimivat tärkeinä inspiraation lähteinä. Omasta<br />
historiasta ja satakuntalaisesta kulttuuriperinnöstä<br />
ollaan kiinnostuneita ja siitä ammennetaan mielellään<br />
ideoita omiin tuotteisiin ja esimerkiksi <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>on.<br />
Jan: No mähän en ole satakuntalainen. Mut mä<br />
oon kuunnellu jo ennen kuin tuo meidän tuote,<br />
tuo Kantti syntyi, oon kuunnellu satakuntalaisia.<br />
Tavallaan ulkopuolisena me mun mielestä<br />
onnistuttiin tässä. Ja myöskin satakuntalaisten<br />
mielestä, kun niitä aina naurattaa tää kantikkuus-juttu.<br />
Et satakuntalaiset on kulmikasta<br />
väkeä. Ja kukaan ei oo vielä suuttunu siitä,<br />
päinvastoin asiakkaat tykkää siit ajatuksesta<br />
ja myöskin hankkii niitä. Elikä ainakin jossain<br />
määrin tällänen luonteenpiirre saatiin vangittua<br />
siihen meidän tuotteeseen.<br />
Marianne: Mul on vähän sama, kun mä oon alkanu miettiä<br />
sitä, et miten mä voin stadilaisena valmistaa<br />
satakuntalaista. Mut oonhan mä tänne juurtunut<br />
lasten myötä ja kai se on vähän niin, et kun<br />
tulee muualta niin sitten myös ensin karrikoiden<br />
kokee ja näkee ihmisten ominaispiirteitä. Satakuntaan<br />
on varmaan muutama tuhat vuotta tullut<br />
rannikon takia ihmisiä muualta. Just nämä<br />
viikinkimme esi-isät. Ne on tuonnu myös jotain<br />
tänne. Onhan se osittain sellaista et ollaan peilinä<br />
historialle ja on nuo materiaalitkin sellasia,<br />
mitä täällä Satakunnassa on ollu. Tätä kautta<br />
voin hyvin kuvata satakuntalaisuutta. Puhuttiinhan<br />
me siitä aika paljon, et on tää aika paljon<br />
myös suomalaista. Mut kyl se maakunta kuitenkin<br />
tuo siihen jotain kivaa särmää. Tää tasasuus<br />
on vähän niinku mun kaitaliinaa.<br />
Helena: Mites se vaikutti, kun me kiikoslaiset oltiin vielä<br />
jokunen vuosi sitten pirkanmaalaisia? Mistä se<br />
satakuntalaisuus nyt ammentuu, kun meidät on<br />
siirretty tänne? Se on häilyvää.<br />
Jan: Kohta me ollaan taas pirkanmaalaisia.<br />
Helena: Todennäköisesti. Puhutaanko me silloin vielä<br />
Satakunta<strong>mallisto</strong>sta?<br />
Marianne: No te ootte edelleen osa Satakunta<strong>mallisto</strong>a,<br />
sitten vaan rajan yli. Mut teidän juuret on Satakunnassa.<br />
Ellei sit tuu joku pirkanmaalais<strong>mallisto</strong>...<br />
Annamari: Kyllä mä ainakin koen sen niin, että oma elinympäristö,<br />
se mitä näen ja missä elän, vaikuttaa<br />
työskentelyyni. Näissä tuotteissa olen ainakin<br />
pyrkinyt ilmentämään sitä tietoisesti.<br />
Jan: Jos tietoisesti pyrkii välttämään sitä, ettei paikallisuus<br />
ilmenny sun töissä, niin silloin sitä ei<br />
oo. Mut aina jos vaan tekee, että se tulee susta<br />
ittestäs mitä sä teet, niin silloin siellä ihan varmasti<br />
on näkyvissä satakuntalaista. Kyl mäkin<br />
oon ihan satakuntalainen. Mä oon henkeen ja<br />
vereen satakuntalainen.<br />
Marianne: Joo kyl mäkin koen vahvasti nää juuret. Kyllä<br />
oon juurtunut tänne. Tiedostan kyllä, et mä voisin<br />
asua vaikka Grönlannissa tai Timbuktussa,<br />
ihan sama missä se sisäinen maailma on, mut<br />
se ympäristö vaikuttaa vahvasti siihen mitä tekee.<br />
Annamari: Jotenkin Tampereelta muuttaneena, ja siis muualta<br />
tulleena, näkee selvemmin ne satakuntalaiset<br />
piirteet.<br />
Marianne: Mut on otettu kauheen hyvin vastaan täällä<br />
Satakunnassa. Jo heti, kun oon muuttanu Harjavaltaan<br />
niin jotenkin olen loksahtanut siihen<br />
omaan kohtaan. Mä koen aina, et olen nyt tässä<br />
niinku tappi veneessä. Sillee on mutkatonta<br />
kyllä ollu. Vaikka on joskus tälläset murre-erot<br />
ollu, et tullaan kysyy jotain ja sit sanotaan et ni,<br />
ni. Ja mä ajattelen et on toi nyt malttamaton ja<br />
äkänen. Et herran jestas, ei malta edes oottaa.<br />
Ja vasta myöhemmin olen tajunnu, et asiakas<br />
on ollut vilpittömän kiinnostunut siitä, mitä mä<br />
teen vaikka sielt tulee vaan et ni, ni...<br />
Sirpa: Kyl se varmaan niin on, että te jotka ette ole<br />
syntyperäisiä satakuntalaisia niinku meikäläinen<br />
on...et se satakuntalaisuus vaan on, ei sitä<br />
osaa ajatella sillä tavoin kuin muualta tullut.<br />
Annamari: Niin sitä tarkastelee eri tavalla.<br />
Iro: No mä yleensä teen mitä päähän pälkähtää. En<br />
mä tätä asiaa oo miettiny satakuntalaisena tässä<br />
<strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>ssakaan.<br />
Mari: Kyl nämä minunkin jutut sieltä ympäristöstä<br />
kumpuaa. Mä olen käyttänyt paljon esihistoriaa<br />
ja kansanperinnettä töissäni. En mä oikeasti<br />
edes mieti, et kuinka satakuntalaista se on.<br />
Tässä yhteydessä satakuntalaisuutta on ihan<br />
luonnollista ajatella, koska jotenkin täytyy rajata<br />
tämä. No tää on Satakunta<strong>mallisto</strong>, koska<br />
kaikki on täältä. Mut yllättävänkin paljon se<br />
paikallisuus on sellasta saman henkistä. Se on<br />
varmaan yllättävintä tässä. Eikä kukaan joutunu<br />
106 107
varmaan kauheesti tinkimään silti niistä omista<br />
ideoista.<br />
Sirpa: Joo kyl nää tuotteet sopii yhteen. Ne luo sen<br />
<strong>mallisto</strong>n yhdessä. Niissä on just se, et yhdessä<br />
ne on tosi hienoja, mutta välttämättä kaikki<br />
tuotteet ei toimi yksinään. Ne tarvii ja kaipaa<br />
niit toisia. Saavat tukea toinen toisistaan.<br />
Jan: Kyl sen huomaa, kun tässä käy ihmisiä, jotka<br />
ymmärtää käsitöistä ja sen, et tämä on <strong>mallisto</strong>.<br />
Silloin usein tulee sellasii kommentteja, et suorastaan<br />
ihmetellään, että ootteko oikeesti tehny<br />
nää ihan yhdessä. Kun ne on niin saman näkösii<br />
juttuja, vaikka materiaalit ovat ihan erit ja ihmiset<br />
on erit. Niiden on vähän vaikea ymmärtää,<br />
et tälläinen <strong>mallisto</strong> on luotu. Me ollaan kuitenkin<br />
luotu tää kukin tykönämme tää systeemi. Ja<br />
niiden mielestä kaikki sopii keskenään.<br />
Meidän <strong>mallisto</strong><br />
<strong>JUUREVA</strong> on paitsi <strong>mallisto</strong> myös käsityöläisten <strong>yhteisö</strong>.<br />
Yrittäjät kertovat erityisesti <strong>yhteisö</strong>llisyyden olleen<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen hienoimpia saavutuksia.<br />
Verkostoja tarvitaan ja verkostoitumisen voimasta ei<br />
voi puhua liikaa. <strong>JUUREVA</strong>laiset tekevät yhdessä asioita,<br />
he ovat järjestäytyneet yhdistykseksi ja edustavat<br />
satakuntalaisen käsityöosaamisen kärkeä. Miten <strong>yhteisö</strong>n<br />
sisälle mahtuu uusia taitavia käsityöläisiä, jää<br />
nähtäväksi. Kehittymisen, uudistumisen ja oppimisen<br />
kannalta on tärkeää laajentaa ”meidän <strong>mallisto</strong>n” käsitettä<br />
ja kutsua juureviin uusia jäseniä.<br />
Sirpa: Kyl se on ollut sellainen hyvä saavutus, tämä<br />
<strong>yhteisö</strong>llisyys.<br />
Jan: Mun mielestä oikeastaan toi <strong>mallisto</strong> on...et<br />
kun me katsotaan tätä vuosien päästä, niin<br />
mä uskon, et tää on ollut vaan sellainen lähtöpiste<br />
koko tälle jutulle. Nyt me koetaan, et tää<br />
<strong>mallisto</strong> on se, se on tää konkreettinen asia, se<br />
on olemassa. Mut ei todellakaan. Paljon suurempaa<br />
tulemme vielä näkemään. Oikeesti. Jos<br />
me vaan jaksetaan, niinku me jaksetaan. Tästä<br />
muodostuu jotain paljon tärkeämpää meille<br />
käsityöläisille, kuin toi mitä me ollaan nyt tehty.<br />
Jos me saatais vaikka enemmän porukkaa<br />
yhdistykseen, ei ruveta kilpailemaan minkään<br />
olemassa olevien käsintekijöitten yhdistysten<br />
kanssa. Vaan tästä tulee ihan omanlainen juttu.<br />
Marianne: Onhan se <strong>yhteisö</strong>llisyys sellainen vahvuus, et tämän<br />
porukan kanssa voi lähteä tekemään aivan<br />
mitä vaan. Siinä on semmonen vahvuus, et jos<br />
yhdessä vaan jotain päätetään ja lähdetään tekee,<br />
niin siitä kans tulee jotain.<br />
Mari: Sen takia se voi olla vaikeeta kenenkään muun<br />
tullakaan tähän porukkaan mukaan. Kuka ja<br />
minkälaisilla tuotteilla tähän voi tulla mukaan?<br />
En tiedä, kenellä on semmosta kanttii ja semmoset<br />
tuotteet et tähän sopii. Ei sillä et me ei<br />
tähän otettais.<br />
Helena: Tuntuu kuitenkin siltä, et on jonkun helpompi<br />
tuoda tähän tuotteet kuin uida persoonana<br />
tähän porukkaan. Siinä on mun mielestä kaks<br />
ihan eri asiaa: <strong>mallisto</strong> ja me.<br />
Iro: Tai ainakin se ottaa hiukan aikaa. Et me ollaan<br />
varmaankin parhaiten noitten vastoinkäymisten<br />
jälkeen hitsauduttu aika yksimieliseks porukaks.<br />
Ja toisaalta aika tekee tehtävänsä, et jos joku<br />
tulisikin mukaan niin ei se jää irralleen. Alkuun<br />
varmasti ”se ylimääräinen” tuntee ittensä irralliseks...<br />
Jan: Mut kyl mä uskon et yhden ihmisen on helpompaa<br />
tulla tähän porukkaan, kun meidän aikanaan<br />
oli. No osa tunsi toisensa jo ennen jonkun<br />
verran, mut osa ei tuntenut ollenkaan. Niin mä<br />
uskon, et se on ollut vaikeempi prosessi kuin se,<br />
et tulee yks tähän lisää. Jos siitä tulee oikeesti<br />
porukan jäsen, niin se on sen arvoinen. Se vaatii<br />
työtä, totta kai.<br />
Marianne: Niin siinä pitää olla se luonne mukana.<br />
Jan: Samalla tavalla, kun mekin ollaan jouduttu<br />
tekemään.<br />
Marianne: Kyllä semmosia varmaan löytyy...<br />
Jan: Ihan varmasti. Ja meidänkin pitää uudistuu.<br />
Marianne: Olen joskus miettinytkin, et eikös me voida<br />
vähän jopa kysellä niiltä, joita me tiedetään<br />
ja joilla on ideaa ja sitä luonnetta ja semmosta,<br />
niin kysästään et vois ottaa mietintään<br />
sen ja sit hakee jollakin jutulla mukaan.<br />
Tai vaikka ei olis vielä sitä tuotettakaan, mut<br />
se vois alkaa syntymään tässä. Niin et vois<br />
olla ensin vaan jäsen ja tulla myöhemmin<br />
mukaan.<br />
Emma: Mitä mieltä te olette <strong>JUUREVA</strong>an<br />
kohdistuneesta arvostuksesta?<br />
Marianne: Mä myyn näitä tervahamppujuttuja tällä hetkellä<br />
paremmin kuin ennen tällä alueella, koska<br />
mun tuotteet on osa <strong>JUUREVA</strong>a. Ne menee<br />
vähän sillai, et ne mielletään <strong>JUUREVA</strong>laisen<br />
tekemäksi tuotteeksi, vaikka ne ei oo <strong>JUUREVA</strong>-<br />
108 109
<strong>mallisto</strong>ssa. Sehän voi olla just se juttu, eikä se<br />
oo musta huono.<br />
Jan: Ei vaan päinvastoin.<br />
Marianne: Nimenomaan. Mä tykkään tästä. Se on poikinut<br />
jo monenlaista arvostusta. Kaikki mitä mä teen<br />
myy nyt paremmin kuin ennen. Varmaan teillä<br />
muillakin on tätä samaa. Me ei olla täst keskusteltu,<br />
mut tätä kautta syntyy se vahvuus.<br />
Emma: Jos tähän tulisi uusia tyyppejä mukaan, niin<br />
mitä jos ette lähtisikään pelaamaan tuotteilla,<br />
vaan osaamisella. Silloin te pystytte arvottamaan<br />
sitä, et onko henkilön osaaminen sitä<br />
tasoa et se kutsutaan <strong>JUUREVA</strong>an. <strong>JUUREVA</strong><br />
vois vaikka olla <strong>yhteisö</strong> mihin kutsutaan. Et<br />
siihen ei voi hakea.<br />
Jan: Joo mä kyllä kannatan tätä ajatusta.<br />
Marianne: Toi on kyllä hyvä. Tää oli hyvä tää osaaminen.<br />
Kun alkaa tulla tunnetuksi, niin tää <strong>JUUREVA</strong>osaaminen<br />
olis laadun tae. Ja et siihen kutsuttais<br />
ja meillä olis vaikka <strong>JUUREVA</strong>-palkinto,<br />
millä kannustetaan alalla työskenteleviä Satakunnassa.<br />
Jan: Ja se esimerkiksi, et pääsee esille julkisuuteen.<br />
Se on ensiarvoisen tärkeetä. Ensimmäinen palkinto<br />
olisi vuoden <strong>JUUREVA</strong>. Tää on niin hyvä<br />
idea, et toi pitää ottaa käyttöön.<br />
Marianne: Se toisi siihen semmosta, et tätä kautta JUURE-<br />
VA eläis...<br />
Annamari: Teil tulee asiakas.<br />
Jan: Ei voi olla.<br />
Marianne: Nyt myymään!<br />
110 111
Abstract<br />
in English<br />
ABSTRACT IN ENGLISH<br />
<strong>JUUREVA</strong>A!<br />
a project, a collection and<br />
a community<br />
<strong>JUUREVA</strong> is an art handicraft collection from the<br />
Satakunta region. The collection was born through<br />
the support of the Satakunta Collection product<br />
development project in 2008–2009. 10 The aim of the<br />
project was to offer the designers involved help with<br />
product development, further training and networking<br />
assistance. Furthermore, they were offered help<br />
with developing business practices and finding new<br />
customers. They used services from producer, product<br />
development trainer as well as graphic designer and<br />
photographer. The vision was to raise the public image<br />
of the arts and crafts sector in Satakunta and to<br />
improve the notability and presence of the designers.<br />
10 The project was funded during 2008–2009 by the Regional<br />
Council of Satakunta through regional development funding, The<br />
Finnish Cultural Foundation / Satakunta Regional Fund, Pori municipal<br />
council and the artisans themselves. The project was coordinated from<br />
Pori University Centre by the training program for cultural production<br />
and landscape research of Turku University.<br />
The most clear achievement was the <strong>JUUREVA</strong> art<br />
handicraft collection of Satakunta design.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! is an idea book for artisans and designers<br />
as well as for those producers, project managers,<br />
officials and other people involved in the sector.<br />
The book serves as a guide to Satakunta handicraft<br />
skills. The book illustrates the production process for<br />
the Satakunta Collection project. The stages of the<br />
production process are shown through examples<br />
drawn from the Satakunta Collection project and<br />
the <strong>JUUREVA</strong> collection. The process is depicted as<br />
circular, with each function serving the next and<br />
behind which numerous other key production factors<br />
are at play. The process descriptions also help to<br />
interpret and analyse readers own work stages and<br />
motives, while also providing an opportunity to learn<br />
from past mistakes.<br />
112 113
The production process of the art orientated<br />
development project:<br />
The production process for the Satakunta Collection<br />
project was long, with several different elements<br />
involved both on an offi cial level as well as in the<br />
art and science communities. The process began in<br />
2004 as a fl edgling concept of the Satakunta Art<br />
Commission which took root, grew and expanded.<br />
The lengthy idea forming stage is outwardly invisible<br />
but extremely signifi cant when preparing a project<br />
for launch. After the quick launch stage the starting<br />
points for the collection were jointly defi ned. In<br />
some cases, this stage can take place before the<br />
offi cial launch. The process of jointly establishing<br />
objectives, starting points and values promotes project<br />
motivation, commitment and participation.<br />
The <strong>JUUREVA</strong> collection and its concept as a whole<br />
was built upon common values and the cultural<br />
heritage of the Satakunta region. The key concepts<br />
of the collection are sturdiness, timelessness and<br />
honesty. The products are locally and ecologically<br />
produced and based on fi rm handicraft knowledge and<br />
local cultural heritage. Establishing the ideology took<br />
time, but the resulting strong foundation has carried the<br />
project well along its sometimes rocky path.<br />
The next stage in the process is project realisation.<br />
This intense stage involves a vast amount of work and<br />
the culmination of the majority of the aims established<br />
at the beginning of the project. In the Satakunta<br />
Collection project this meant half a year of solid<br />
product development work, planning the conceptual<br />
design and building the visual image. The collection<br />
was published in autumn 2008 and followed swiftly<br />
by an extensive awareness campaign. The <strong>JUUREVA</strong><br />
collection team held numerous sales exhibitions and<br />
participated in national networking and sales events.<br />
The publication of the collection was followed by<br />
extensive publicity, communication and media work.<br />
The hectic realisation stage is followed by a lull period.<br />
During this quiet period, problems and failures seem<br />
to mount up and people often reach the point of<br />
throwing in the towel. During this time is considered<br />
the reasons for the failures and thought about what<br />
could have been done differently. For <strong>JUUREVA</strong><br />
collection, failures were centred on three key areas:<br />
lack of resources (time, money, language problems),<br />
the relatively poor commercial performance of the<br />
collection thus far, and personal relationships. The<br />
problems were acknowledged and discussed together<br />
and the team pulled themselves out of the doldrums<br />
in a new frenzy of activity.<br />
The fi nal stage, the end, of the production process<br />
is exciting. What the future will bring is no longer in<br />
the project’s hands, that is now down to the Juureva<br />
people themselves. The Art Handicraft Association<br />
JUUR ny ry will continue the development and upkeep<br />
of the <strong>JUUREVA</strong> collection. The aims of the association<br />
emphasise communality and pride in Satakunta<br />
handicraft skills. In the future the vitality of <strong>JUUREVA</strong><br />
will come to the light. The group is heading to the<br />
international exhibition and planning its future visions<br />
in many ways. Whether future talk in the Satakunta<br />
arts and crafts sector will be about the <strong>JUUREVA</strong><br />
collection or more about timeless, deep-rooted design<br />
– only time will tell.<br />
Discover design with roots:<br />
www.juureva.fi<br />
114 115
Svensk<br />
sammanfattning<br />
SVENSK SAMMANFATTNING<br />
<strong>JUUREVA</strong>A!<br />
projekt, kollektion och samfund<br />
<strong>JUUREVA</strong> är en kollektion av hantverkskonst från<br />
Satakunda. Kollektionen skapades med stöd av<br />
SatakuntaMallisto – ett produktutvecklingsprojekt<br />
för konsthantverk. 11 Projektets mål var att ge de<br />
deltagande formgivarna produktutvecklingshjälp,<br />
fortbildning och hjälp att bilda nätverk. Dessutom<br />
erbjöds de hjälp att utveckla affärsverksamheten<br />
och att söka nya kundrelationer. De hade tillgång<br />
till en producent, produktutvecklingstränare samt<br />
till en grafisk planerare och en fotograf. Visionen var<br />
att höja den offentliga imagen hos hantverks- och<br />
konstindustrin i Satakunda och att göra de deltagande<br />
formgivarna mer synliga och kända. Det konkreta<br />
11 Projektet finansierades under åren 2008–2009 av Satakunda<br />
förbund med utvecklingsmedel för landskapet, Finska Kulturfondens<br />
Satakunda regionalfond, Björneborg stad och de deltagande<br />
företagarna. Projektet samordnades av Åbo universitets<br />
utbildningsprogram för Kulturproduktion och landskapsforskning vid<br />
Björneborgs universitetscenter.<br />
resultatet av projektet var konsthantverkskollektionen<br />
<strong>JUUREVA</strong> – formgivning från Satakunda.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! är en idébok för konsthantverkare<br />
och hantverksföretagare och för producenter,<br />
projektchefer, myndigheter och övriga aktörer i<br />
branschen. Boken är en guide till hantverkskunnandets<br />
rötter i Satakunda. I boken beskrivs<br />
produktionsprocessen i projektet SatakuntaMallisto.<br />
Produktionsprojektets faser åskådliggörs med exempel<br />
från projektet SatakuntaMallisto och kollektionen<br />
<strong>JUUREVA</strong>. Processen är en ram. Varje funktion inom<br />
ramen matar en annan funktion och bakom ramen<br />
finns många inverkande faktorer. Beskrivningarna av<br />
produktionsprocesserna underlättar även tolkningen<br />
och analysen av läsarens egna och teamets<br />
arbetsmoment och motiv. Å andra sidan bör man<br />
också lära sig av de fel som har gjorts.<br />
116 117
Produktionsprocessen för ett konstorienterat<br />
utvecklingsprojekt:<br />
Produktionsprocessen i projektet SatakuntaMallisto<br />
har varit lång. Många olika parter har deltagit:<br />
myndigheter samt konst- och vetenskapssamfund.<br />
Processen tog sin början i Satakunda<br />
konstkommission redan år 2004 i form av en liten<br />
idé, som förädlades, växte och stärktes. Det långa<br />
idékläckningsskedet syns inte utåt men är ytterst<br />
viktigt för påbörjandet av projektstarten. Efter<br />
en snabb startfas definierade man gemensamt<br />
kollektionens utgångspunkter. I vissa fall kan denna<br />
fas genomföras redan före den faktiska startfasen.<br />
Definitionen av gemensamma mål, utgångspunkter<br />
och värden fungerar som en utmärkt motivator. Den<br />
engagerar och förpliktigar att delta.<br />
Kollektionen <strong>JUUREVA</strong> och totalkonceptet<br />
skapades med de gemensamma värdena och<br />
kulturarvet i Satakunda som underlag. Kollektionens<br />
bärande begrepp utgjordes av jordnärhet,<br />
tidlöshet och ärlighet. Produkterna är lokalt och<br />
ekologiskt framställda. De bygger på ett gediget<br />
hantverkskunnande och på det lokala kulturarvet.<br />
Mycket tid lades ned på ideologiska defi nitioner,<br />
men den stabila grunden bar över en bro som ibland<br />
svajade.<br />
Processens följande fas är den intensiva<br />
genomförandefasen. I genomförandefasen ingår<br />
många åtgärder och majoriteten av de mål som<br />
defi nierades i början kulminerar under denna fas. I<br />
projektet SatakuntaMallisto ingick i denna fas ett<br />
produktutvecklingsarbete som varade i ett halvt år,<br />
konceptplanering av kollektionen och skapandet<br />
av den visuella imagen. Kollektionen presenterades<br />
hösten 2008. Därefter följde en omfattande kampanj<br />
för synliggörande. Kollektionen <strong>JUUREVA</strong> genomförde<br />
ett fl ertal säljutställningar och gruppen deltog i<br />
många evenemang, t.ex. i mässor och i nationella<br />
evenemang för närverksbildning och försäljning. Efter<br />
presentationen av kollektionen följde ett omfattande<br />
publicitetsarbete, kommunikation och underhåll av<br />
mediarelationerna.<br />
Efter den arbetsamma genomförandefasen följer en<br />
lugn fas. Då samlas misslyckandena på hög och man<br />
vill helst lägga handskarna på hyllan. Under den<br />
lugna fasen dryftas orsakerna till misslyckandena<br />
och man funderar över vad som kunde ha gjorts<br />
annorlunda. För kollektionen <strong>JUUREVA</strong> kulminerade<br />
misslyckandena i tre olika delar: brist på resurser<br />
(tid, pengar, språkproblem), den tillsvidare ganska<br />
svaga kommersiella framgången för kollektionen<br />
och personrelationer. Problemen identifi erades, de<br />
diskuterades och även ur den lugna fasen höjde man<br />
sig med en gemensam frenetisk aktivitet.<br />
Spänningar är kopplade till processens sista fas,<br />
projektavslutningen. Hur framtiden kommer att<br />
se ut ingår inte längre i projektet och i detta<br />
fall kan endast projektdeltagarna påverka detta<br />
på egen hand. Slutligen är det de som innehar<br />
bollen. Hantverksföreningen JUUR ny ry. fortsätter<br />
utvecklingen och underhållet av kollektionen <strong>JUUREVA</strong><br />
och samfundet. I föreningens verksamhetssätt<br />
betonas sammanhållningen och stoltheten över<br />
hantverkskunnandet i§ Satakunda. I framtiden<br />
kommer livskraften hos <strong>JUUREVA</strong> att vägas. Gruppen<br />
inleder en internationell utställningsverksamhet och<br />
drar upp riktlinjerna i framtidsvisioner. Ska hantverks-<br />
och konstindustrin i Satakunda framhålla kollektionen<br />
<strong>JUUREVA</strong> eller är prioritering av den jordnära<br />
designkompetensen viktig? Detta väntar vi på att få<br />
se.<br />
Gör en resa till jordnära formgivning:<br />
www.juureva.fi<br />
118 119
Deutsche<br />
Zusammenfassung<br />
DEUTSCHE ZUSAMMENFASSUNG<br />
<strong>JUUREVA</strong>A!<br />
Ein Projekt, eine Kollektion und<br />
eine Gemeinschaft<br />
<strong>JUUREVA</strong> ist eine Kunsthandwerkskollektion<br />
aus der westfinnischen Region Satakunta.<br />
Die Kollektion wurde durch die Förderung<br />
des Produktentwicklungsprojekts Satakunta-<br />
Kollektion ins Leben gerufen. 12 Das Projekt hatte<br />
zum Ziel, den beteiligten Designern Hilfe bei der<br />
Produktentwicklung sowie weitere Schulungen<br />
und Unterstützung bei der Vernetzung zu bieten.<br />
Darüber hinaus wurde Ihnen Unterstützung bei der<br />
Entwicklung von Geschäftspraktiken sowie bei der<br />
Suche nach neuen Kunden angeboten. Sie nutzten<br />
die Dienste von Herstellern und Handwerkern,<br />
12 Das Projekt wurde 2008–2009 vom Regionalverband Satakunta<br />
durch Finanzierung zur regionalen Entwicklung, der Finnischen Kulturstiftung<br />
für Satakunta, der Stadt Pori sowie den Künstlern selbst<br />
finanziert. Das Projekt wurde vom Pori Universitätszentrum über das<br />
Schulungsprogramm für die Fertigung von Kulturgegenständen und<br />
Landschaftsforschung der Universität Turku koordiniert.<br />
von Produktentwicklungstrainern sowie von<br />
Graphic Designern und Fotografen. Die Vision<br />
war, das öffentliche Image der Handwerks- und<br />
Kunstbranche in Satakunta zu verbessern und den<br />
Bekanntheitsgrad und die Präsenz der Designer zu<br />
steigern. Der deutlichste Erfolg war die <strong>JUUREVA</strong>-<br />
Kunsthandwerkskollektion bestehend aus Satakunta-<br />
Designobjekten.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! ist ein Ideenbuch für Kunsthandwerker<br />
und Kunsthandwerk-Erzeuger sowie für die Hersteller,<br />
Projektmanager, Angestellten und Beamten im<br />
öffentlichen Dienst und für andere Menschen, die<br />
an dem Projekt in dieser Region beteiligt sind. Das<br />
Buch dient als Leitfaden für die kunsthandwerklichen<br />
Fähigkeiten der Satakunta-Region. Es verdeutlicht<br />
den Herstellungsprozess für das Satakunta-<br />
120 121
Kollektionsprojekt. Die einzelnen Phasen des<br />
Fertigungsprozesses sind anhand von Beispielen des<br />
Satakunta-Kollektionsprojekts und der <strong>JUUREVA</strong>-<br />
Kollektion dargestellt. Der Prozess ist zyklisch<br />
abgebildet, wobei jede Funktion der jeweils nächsten<br />
nützt und wobei hinter jeder wieder eine Vielzahl<br />
anderer wichtiger Fertigungsfaktoren wirken. Die<br />
Prozessbeschreibungen helfen dem Leser zudem, ihre<br />
eigenen Arbeitsphasen und -motive sowie die ihres<br />
Teams zu deuten und zu analysieren, während sie<br />
gleichzeitig die Möglichkeit bieten, aus vergangenen<br />
Fehlern zu lernen.<br />
Der Fertigungsprozess des kunstorientierten<br />
Entwicklungsprojekts:<br />
Der Fertigungsprozess für das Satakunta-<br />
Kollektionsprojekt war lang. Der Prozess begann<br />
2004 als Start-Up-Konzept des Kunstkomitees von<br />
Satakunta, das sich etablierte, wuchs und expandierte.<br />
Die langwierige Konzeptionierungsphase ist äußerlich<br />
nicht sichtbar, jedoch extrem wichtig, wenn es um die<br />
Vorbereitung eines Projekts auf den Start geht. Nach<br />
der schnellen Startphase wurden die Ausgangspunkte<br />
für die Kollektion gemeinsam defi niert. In einigen<br />
Fällen kann diese Phase vor der offi ziellen Einführung<br />
erfolgen. Der Prozess, bei dem gemeinsam Ziele,<br />
Ausgangspunkte und Werte gemeinsam festgelegt<br />
werden, fördert die Projektmotivation, das<br />
Engagement und die Beteiligung.<br />
Die <strong>JUUREVA</strong>-Kollektion und ihr Konzept als<br />
Ganzes wurden auf gemeinsamen Werten und dem<br />
kulturellen Erbe der Satakunta-Region begründet.<br />
Die Hauptkonzepte des Konzepts sind Robustheit,<br />
Zeitlosigkeit und Aufrichtigkeit. Die Produkte sind<br />
regional und ökologisch angebaut und basieren auf<br />
soliden handwerklichen Fähigkeiten und kulturellem<br />
Erbe der Region. Die Etablierung der Ideologie<br />
des Konzepts war zeitaufwändig, aber die daraus<br />
resultierende starke Basis hat das Projekt auf seinem<br />
gelegentlich steinigen Weg gut vorangebracht.<br />
Die nächste Phase des Prozesses ist die<br />
Projektverwirklichung. Diese Phase ist sehr<br />
arbeitsintensiv und stellt den Höhepunkt der<br />
Zielsetzungen dar, die zu Beginn des Projekts<br />
festgelegt wurden. Im Satakunta-Kollektionsprojekt<br />
ist dies gleichbedeutend mit einem halben Jahr<br />
solider Produktentwicklungsarbeit, Planung des<br />
konzeptionellen Designs und Aufbau des visuellen<br />
Images. Die Kollektion wurde im Herbst 2008<br />
eingeführt, unmittelbar gefolgt von einer umfassenden<br />
Medienkampagne. Das <strong>JUUREVA</strong>-Kollektionsteam<br />
führte unzählige Verkaufsausstellungen durch<br />
und nahm an nationalen Vernetzungs- und<br />
Vertriebsveranstaltungen teil. Der Einführung<br />
der Kollektion folgte eine umfassende Werbung,<br />
Kommunikations- und Medienarbeit.<br />
Der hektischen Verwirklichungsphase folgt eine<br />
Ruhephase. In dieser Phase scheinen sich die<br />
Probleme und die Rückschläge zu häufen und die<br />
Menschen erreichen häufi g einen Punkt, an dem<br />
sie das Handtuch werfen wollen. Während dieser<br />
Zeit überdachten wir die Gründe für die Fehlschläge<br />
und machten uns Gedanken darüber, was wir<br />
anders hätten machen können. Bei der <strong>JUUREVA</strong>-<br />
Kollektion konzentrierten sich die Fehlschläge auf drei<br />
Hauptbereiche: Mangel an Ressourcen (Zeit, Geld,<br />
Sprachprobleme), dem bisherigen verhältnismäßig<br />
schlechten wirtschaftlichen Abschneiden der Kollektion<br />
sowie persönliche Beziehungen. Die Probleme wurden<br />
erkannt und gemeinsam besprochen. Dann haben wir<br />
uns aus der Flaute gebracht und in erneute hektische<br />
Betriebsamkeit gestürzt.<br />
Die letzte Phase des Prozesses – das Projektende<br />
– ist aufregend. Was die Zukunft bringen wird,<br />
liegt nicht länger in den Händen des Projekts, jetzt<br />
kommt es auf die Menschen von Juureva an. Jetzt<br />
liegt es an ihnen. Die Kunsthandwerksvereinigung<br />
JUUR ny ry wird die Entwicklung fortsetzen und die<br />
<strong>JUUREVA</strong>-Kollektion fortführen. Die Vereinigung legt<br />
großen Wert auf Gemeinschaft und ist stolz auf die<br />
kunsthandwerklichen Fähigkeiten von Satakunta.<br />
Zukünftig wird die Vitalität von <strong>JUUREVA</strong> ans<br />
Licht kommen. Die Gruppe beginnt, international<br />
auszustellen, und plant ihre Zukunftsvision.<br />
Ob sich die Gespräche in der Kunst- und<br />
Kunsthandwerksszene von Satakunta künftig eher<br />
um die <strong>JUUREVA</strong>-Kollektion oder um das zeitlose, tief<br />
verwurzelte Design drehen werden – das wird die<br />
Zukunft zeigen.<br />
Entdecken Sie tief verwurzeltes Design:<br />
www.juureva.fi<br />
122 123
YHTEYSTIEDOT<br />
Emma Susi<br />
FM, tuottaja, tutkija, s. 1980<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen projektipäällikkö 2008<br />
emma.susi@gmail.com, Pori<br />
Olen toiminut satakuntalaisen käsi- ja taideteollisuuskentän<br />
monenlaisissa kehittämistehtävissä vuodesta 2004. Valmistuin<br />
Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen oppiaineesta<br />
Porista 2006. Opiskelin myös historiaa, kulttuurihistoriaa ja<br />
<strong>yhteisö</strong>viestintää. Tätä ennen viihdyin Turussa kulttuuripalveluiden<br />
tuottamisen opintojen parissa.<br />
Tällä hetkellä keskityn väitöskirjan työstämiseen SKR:n<br />
Satakunnan rahaston apurahalla. Aiheeni on kulttuuriperinnön<br />
tuotteistamisen prosessit. Keskeisenä aineisto-<br />
Essi Lindberg<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen<br />
vt. projektipäällikkö 2009, FM<br />
lindberg.essi@gmail.com<br />
Heidi Valtonen<br />
Luova johtaja / Vida Design<br />
heidi.valtonen@vidadesign.fi<br />
www.vidadesign.fi<br />
ryhmänä on <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong> ja <strong>yhteisö</strong>. Lisäksi opetan<br />
kulttuuripalveluiden tuottamista, työskentelen <strong>JUUREVA</strong>ryhmän<br />
tuottajana Berliinin 2011 myyntinäyttelyssä sekä<br />
toimin aktiivisesti Satakunnan taidetoimikunnassa, johon<br />
minut valittiin vuonna 2010 muotoilutaiteen edustajaksi<br />
sekä vpj:ksi.<br />
Tutkailen uteliaana alan strategisia linjauksia ja ilmiöitä sekä<br />
pohdin tulevaisuuttani luovilla toimialoilla. Tärkein voimani<br />
työssäni on oma perheeni: Juha, Lilli ja Eino.<br />
Paola cabrera Viancha<br />
Muotoilija (MA) / konsultti<br />
SatakuntaMalliston tuotekehitysvalmentaja<br />
Helsinki<br />
paola@paolacabreraviancha.com<br />
www.paolacabreraviancha.com<br />
Marianne Friberg<br />
Verhoilu Pryyli Oy, Harjavalta<br />
mano@luukku.com<br />
www.karudesign.com<br />
Terhi Laitila<br />
TukuTuku Design, Rauma<br />
terhi.laitila@dnainternet.net<br />
www.tukutuku.fi<br />
Sirpa Luukkonen<br />
Sirpa Luukkonen Tmi, Huittinen<br />
sirpa.luukkonen@dnainternet.net<br />
www.sirpaluukkonen.fi<br />
Iro Mäntykorpi<br />
Taitotakomo Ahjon Akka, Pori<br />
iro@ahjonakka.com<br />
www.ahjonakka.com<br />
Annamari Salmi<br />
A2 design, Pori<br />
annamari@a2design.fi<br />
www.a2design.fi<br />
Mari Syrén<br />
Mari Syrén Doing Design, Eura<br />
mari.syren@gmail.com<br />
www.marisyren.net<br />
Marko Timonen<br />
Verstas2, Pori<br />
marko.timonen@puuseppa.fi<br />
www.puuseppa.fi<br />
Jan Torstensson &<br />
Tuulikki Tähtivaara-Torstensson<br />
Lasistudio Jan Torstensson Oy, Kiikoinen<br />
jan.torstensson@lasistudio.fi<br />
www.lasistudio.fi<br />
Helena Vienola<br />
Hopealuu Ky, Kiikoinen<br />
helena.vienola@hopealuu.fi<br />
www.hopealuu.fi<br />
124 125
Lisälukemista<br />
Anttila, Pirkko 2001: Se on projekti – vai onko? Kulttuurialan tuotanto-<br />
ja palveluprojektien hallinta. Artefakta 10. AKATIIMI, Hamina.<br />
Cabrera Viancha, Paola 2007: (artesaniá) Reflections on design<br />
for competitive artisan communities – Towards an approach for<br />
the sustainability of local cultures. Arteologi 10, Käsiteollisuuden<br />
Tutkimusseura ry.<br />
Eskola, Katarina ja Peltonen, Eeva (toim.) 1997: Aina uusi<br />
muisto. Kirjoituksia menneen elämisestä meissä. Nykykulttuurin<br />
tutkimusyksikön julkaisuja 54, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.<br />
Hall Stuart 1999: Identiteetti. Suom. ja toim. Mikko Lehtonen ja Juha<br />
Herkman. Vastapaino, Tampere.<br />
Hienonen, Kati 2007: Suomalaisen designin uudet mielentilat.<br />
Kustannusosakeyhtiö Otava.<br />
Hytti, Jukka 2005: Teatterituottajan opas. LIKE, Helsinki.<br />
Jaakkola, Noora 2007: Puuvillan ateljeessa. Raili ja Juhani Konttinen<br />
Porin Puuvilla Oy:n painokangassuunnittelijoina 1955–1976.<br />
Opinnäytetyä, Taideteollinen korkeakoulu, Porin taiteen ja median<br />
osasto, visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma. Satakuntaliitto, sarja<br />
A:286, Pori.<br />
Jensen, Rolf 1999: The Dream Society. How the Coming Shift from<br />
Information to Imagination Will Transform Your Business. McGraw-Hill.<br />
Juholin, Elisa 2002: Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön.<br />
Inforviestintä Oy, Helsinki.<br />
Kalha, Harri 1997: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen<br />
taideteollisuuden kultakausi: mielikuvat, markkinointi, diskurssit.<br />
Suomen Historiallinen Seura & Taideteollisuusmuseo, Gummerus<br />
Kirjapaino Oy, Jyväskylä.<br />
Karvonen, Erkki 1999: Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Imago<br />
ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa.<br />
Gaudeamus, Tammer-Paino, Tampere.<br />
Kivikiuru, Ullamaija 1998: Identiteetit viestinnässä. Samastumisen ja<br />
erottautumisen kierre s. 319–338. Kivikiuru, Ullamaija & Kunelius,<br />
Risto (toim.): Viestinnän jäljillä: näkökulmia uuden ajan ilmiöön.<br />
WSOY, Porvoo.<br />
Lindroos, Satu; Nyman, Göte & Lindroos, Katja 2005: Kirkas brandi.<br />
Miten suomalainen tuote erottuu, lisää arvoaan ja perustelee<br />
hintansa. Bookwell Oy, Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki.<br />
Lippmann, Walter 1965: Public Opinion. Orig. 1922, The Free Press,<br />
New York.<br />
Luutonen, Marketta 1997: Kansanomainen tuote<br />
merkityksenkantajana. Tutkimus suomalaisesta villapaidasta.<br />
Artefakta 3, Akatiimi Oy, Helsinki.<br />
Luutonen, Marketta 2001: Crafts as an identity builder s. 26–32.<br />
Ethnologia Fennica, vol 29.<br />
Luutonen, Marketta 2007: Tuotesuhteita. Pohdintoja ihmisistä ja<br />
tuotteista. Artefakta 18. AKATIIMI Oy, Helsinki.<br />
Kupiainen, Jari & Sevänen, Erkki (toim.) 1996: Kulttuurintutkimus.<br />
Johdanto. 2. Painos. SKS, tietolipas 130, Helsinki.<br />
Riukulehto, Sulevi (toim.) 2001: Perinnettä vai bisnestä?<br />
Kulttuurin paikalliset ulottuvuudet. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä.<br />
Ruohomäki, Harri (toim.) 2000: Käsintehty brandi. Käsi- ja<br />
taideteollisuusyrittäjän käsikirja. Käsi- ja taideteollisuusliitto,<br />
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA nro 236, Helsinki.<br />
Sparke, Penny 2004: An Introduction to Design and Culture.<br />
1900 to the Present. 2. Edition. Routledge, New York.<br />
Susi, Emma 2006: Muotoiltu Satakunta. Paikallisperinne<br />
taidekäsityöläisten työkaluna. Opinnäytetyö, Turun yliopisto,<br />
kulttuurien tutkimus, Pori.<br />
Timonen, Eija 2004: Perinne käsikirjoittajan työkaluna.<br />
Kansanperinteen transformoituminen eri medioihin käsikirjoittajan<br />
näkökulmasta. Väitöskirja, Lapin yliopisto, Rovaniemi.<br />
Santikko, Maija (toim.) 2004: Perinteinen käsityö Satakunnassa:<br />
tarpeetonta perinnettä vai alueellinen voimavara. Kulttuurituotannon<br />
ja maisemantutkimuksen julkaisuja III, Pori.<br />
Kirjan tekemisessä käytetty aineistona lisäksi:<br />
www.juureva.fi<br />
www.satakunta<strong>mallisto</strong>.fi (ei enää käytössä)<br />
www.irokoo.fi<br />
SatakuntaMallisto – taidekäsityön tuotekehityshankkeen aikana<br />
tuottama materiaali. Aineisto säilytetään Turun yliopiston<br />
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman<br />
arkistossa.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen ja <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n leikekirjat<br />
(2 kpl). Aineisto säilytetään Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja<br />
maisemantutkimuksen koulutusohjelman arkistossa.<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen ja <strong>JUUREVA</strong>-<strong>mallisto</strong>n graafinen<br />
materiaali sekä valokuvat. Aineisto on kirjan tekijän sekä <strong>JUUREVA</strong>yrittäjien<br />
hallussa. Aineiston on tuottanut Vida Design, Heidi Valtonen.<br />
<strong>JUUREVA</strong>-yrittäjien keskustelun taltiointi 12.10.2010, Kiikoinen.<br />
Äänite on kirjoittajan hallussa.<br />
<strong>JUUREVA</strong>-yrittäjiltä saadut palautteet sekä sähköpostikyselyn<br />
vastaukset. Palautteet säilytetään Turun yliopiston Kulttuurituotannon<br />
ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman arkistossa. Kyselyn<br />
vastaukset kirjoittajan hallussa.<br />
Asiakaspalautteet. Palautteet säilytetään Turun yliopiston<br />
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman<br />
arkistossa.<br />
126 127
<strong>JUUREVA</strong> on satakuntalainen<br />
taidekäsityö<strong>mallisto</strong>, joka on tuotettu<br />
SatakuntaMallisto – taidekäsityön<br />
tuotekehityshankkeen tuella vuosina<br />
2008–2009.<br />
<strong>JUUREVA</strong>A! on ideakirja taidekäsityöläisille<br />
ja käsityöyrittäjille sekä<br />
alalla työskenteleville tuottajille,<br />
projektipäälliköille, viranomaisille ja<br />
muille toimijoille.<br />
Kirjassa kuvataan pilottimaisen<br />
SatakuntaMallisto-hankkeen tuotantoprosessi<br />
ja luodaan kehystä taidepainotteisten<br />
projektien tuotantoon<br />
havainnollistavien esimerkkien kautta.<br />
Satakunnan taidetoimikunnan<br />
julkaisema kirja on opas satakuntalaisen<br />
käsityöosaamisen juurille sekä<br />
kertomus <strong>mallisto</strong>konseptin rakentamisesta.
Change language