2001 Joulukuu - manroland Nordic Finland Oy
2001 Joulukuu - manroland Nordic Finland Oy
2001 Joulukuu - manroland Nordic Finland Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
Syyskuussa järjestetyt FinnGraf-messut onnistuivat<br />
erinomaisesti. Kolmen päivän aikana graafisen teollisuuden,<br />
digitaalisen painamisen, informaatioteknologian ja viestinnän<br />
erikoismessuilla kävi lähes 11 000 vierasta.<br />
• Jyväskylän FinnGraf-messut saivat kehuja<br />
myös kansainväliseltä vieraalta. Monia kansainvälisiä<br />
graafisen alan messuja kiertänyt MAN<br />
Roland Druckmaschinen AG:n Pohjois-Euroopan<br />
myyntipäällikkö Rainer Schäfer piti tapahtumaa<br />
erittäin onnistuneena.<br />
- Näin jälkikäteen arvioituna täytyy kyllä<br />
sanoa, että FinnGraf-messut täyttivät kaikki<br />
niille asetetut odotukset. Voisin jopa sanoa,<br />
että messut ylittivät odotuksemme. Kauppaa<br />
tehtiin ja kävijät olivat kiinnostuneita tuotteistamme.<br />
Meillä oli osastolla koko ajan tekemisen<br />
meininkiä, kertoo DICOteamin Antti Linnakylä.<br />
MAN Roland jakoi FinnGraf-messuilla Kymenlaakson<br />
ammattikorkeakoulun tekemää MAN<br />
MAN Rolandin messuosastolla oli esillä laaja konevalikoima. Osastolla painettiin mm.<br />
messulehteä, julisteita ja postikortteja, joten messuvieraat pääsivät näkemään koneet<br />
täydessä toiminnassa.<br />
FinnGraf-messut täyttivät<br />
MAN Rolandin odotukset<br />
Roland Messu Express -lehteä.<br />
- Nuorille tällainen tapahtuma ja messulehden<br />
tekeminen tarjoavat hyvän näköalapaikan graafisen<br />
alan ammatteihin. Messulehti kiinnosti<br />
kävijöitä. Myös muutama messuilla käynyt<br />
median edustaja piti sitä hyvänä ideana, Linnakylä<br />
jatkaa.<br />
MAN Rolandin markkinointipäällikkö Markku<br />
Ilmeläkin sanoo olevansa tyytyväinen FinnGrafmessuihin.<br />
- FinnGraf täytti kiitettävästi kävijämäärälle<br />
ja tuloksille asettamamme odotukset. Kävijät<br />
huomioivat osastomme hyvin ja messulehteäkin<br />
luettiin ahkerasti.<br />
MAN Roland oli tuonut messuosastolleen<br />
esille mm. Roland 204 -painokoneen, Purup-<br />
Eskofot CtP -tulostimen, Ryobi 3304 HA –offsetpainokoneen,<br />
Wohlenbergin 92 cm:n leikkurin,<br />
DICOpagen ja Mitsubishin SDP-Eco 1630<br />
II –levytulostimen<br />
- Toimme esille kattavan valikoiman koneita.<br />
Ne olivat käynnissä koko ajan eli näillä messuilla<br />
me tosiaan tehtiin eikä vaan näytetty, Ilmelä<br />
toteaa.<br />
Lisää messutunnelmia<br />
sivulla 2.<br />
<strong>Joulukuu</strong> <strong>2001</strong><br />
Pääkirjoitus...................... s. 2<br />
Esa Printin mottona<br />
mutkaton meininki ............ s. 3<br />
Roland 500 –<br />
the next generation ........... s. 4<br />
Avoimet Ovet .................... s. 5<br />
Sanomalehden<br />
digipainokokeilu etenee ..... s. 6<br />
Faktaa laser- ja<br />
levyteknologiasta ............. s. 7<br />
DICOweb kyseenalaistaa<br />
perinteiset työtavat .......... s. 7<br />
Maisa Rissanen –<br />
laulava talouspäällikkö...... s. 8<br />
FinnGraf -messuilla ja<br />
Avoimet Ovet -tapahtumassa<br />
1376:n palautetun kilpailukupongin<br />
joukosta<br />
matkalahjakortin voitti<br />
HANNU KARJALAINEN<br />
ONNEA VOITTAJALLE!<br />
TÄSSÄ NUMEROSSA<br />
hallirakennus<br />
harjakorkeudessa<br />
Keväällä 2002 toimitettavan rotaation hallirakennus<br />
on edennyt aikataulun mukaisesti<br />
sisätöihin.
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
<strong>Joulukuu</strong> <strong>2001</strong> | 2<br />
”Myrskyn jälkeen on poutasää…”<br />
• Kohta päättyvä vuosi <strong>2001</strong> oli varsin erikoinen:<br />
USA:n ja Japanin talouden alamäki levisi<br />
Eurooppaan. Tietotekniikkayritysten tulokset<br />
laskivat, samoin kuin oman kansallisen ylpeytemme<br />
Nokian tulos. Sen pahin kilpailija Ericsson<br />
teki roimasti tappiota. Myös suomalaiset<br />
TV-kanavat tekivät tappiota. WTC:ssä tapahtui<br />
järkyttävä katastrofi ja sen seurauksena alkoivat<br />
kostotoimet Afganistanissa.<br />
Tätä kirjoitettaessa vuosi ei ole vielä päättynyt,<br />
mutta silti voidaan sanoa, että sen saldo<br />
tulee olemaan monilta osin miinusmerkkinen.<br />
Negatiivinen se tulee olemaan myös monella<br />
oman alamme sektorilla. Onneksi vuosi ei sentään<br />
kaikilta osin ole ollut kielteinen, sillä<br />
vienti on vetänyt ja investoinnit ovat pysyneet<br />
kohtuullisella tasolla.<br />
Muita positiivisia asioita olivat Jyväskylän<br />
menestyksekkäät FinnGraf-messut. Ne olivat<br />
FinnGraf-tunnelmia MAN Rolandin osastolla<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong>in messuosasto huomattiin messujen kävijäkyselyssä. Se sai toiseksi mielenkiintoisimman messuosaston tittelin.<br />
Tunnelma oli koko messujen ajan kaikin puolin rento ja näkemyksiä vaihdettiin ahkerasti mannilaisten ja messuvieraiden kesken.<br />
Esillä oli pre-pressiin, painamiseen ja jälkikäsittelyyn liittyviä laitteita ja ohjelmia, joita päästiin tarkastelemaan niiden täydessä<br />
toiminnassa.<br />
DICOpress painoi messulehden tunnissa<br />
• Työskentely FinnGraf-messuilla oli KYAMK:n<br />
viestinnän neljälle opiskelijalle suuri haaste.<br />
Aiempaa käytännön kokemusta messulehden<br />
tekemisestä ei kenelläkään ollut, sitäkin enemmän<br />
kirjoittamisen ja taittamisen rutiinia.<br />
Lehtien sisällön tuottaminen, juttujen teko<br />
ja lehden taitto tehtiin muutamassa tunnissa.<br />
Prosessi vaati nopeaa toimintaa ja kokonaiskuvan<br />
hahmottamista eli sen, mitä kuvia ja juttuja<br />
lehden sivuille tulee. Koin messulehden<br />
vetäjänä ja ”äitihahmona” neljän opiskelijan<br />
poppoon toimivaksi tiimiksi. Duuni tehtiin<br />
vastuun kantavalla ja tehokkaalla otteella.<br />
Deadline eli lehden saattaminen painokuntoon<br />
puski aina päälle, mutta tilanne oli tuttua koulun<br />
ja työelämän kautta saaduista kokemuksista.<br />
Sanotaan, että jos ei ole viime hetkiä, ei<br />
synny mitään valmista. Se oli totta myös tässä<br />
projektissa.<br />
Taiteellinen ja kunnianhimoinen laatu luonnollisesti<br />
kärsii, kun aikataulu on tiukka. Kasasimme<br />
lehden perustaitto tyyliin eli tavoitteenamme<br />
oli, että leipäteksti juoksee hyvin ja<br />
asiat saadaan kohdalleen. Pioneereina olemme<br />
varmasti viisastuneet. Seuraavalla kerralla messulehtien<br />
ym. vastaavien nopeiden lehtien toimittaminen<br />
ja taittaminen sujuvat varmasti<br />
jouhevammin. Messulehden teko oli arvokas<br />
todennäköisesti parhaimmat Suomessa koskaan<br />
pidetyt alan messut. Niistä jäi sellainen jälkivaikutelma,<br />
että koko Suomen graafinen teollisuus<br />
oli paikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että<br />
FinnGraf-messut ovat jatkossakin lunastaneet<br />
paikkansa alan tapahtumien keskuudessa.<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n kuluneeseen vuoteen<br />
mahtuu myös muita iloisia asioita. Teimme<br />
ennätyksen B1-formaatin konemyynnissä:<br />
yhteensä 33 myytyä painoyksikköä. Tuloksen<br />
arvoa nostaa vielä epävirallinen tieto siitä, että<br />
se on lähes 100 % kaikista kyseisen formaatin<br />
toimituksista tänä vuonna.<br />
Myös DICO-team on saanut paljon positiivista<br />
palautetta digitaalipainatuksen kokonaishallinnasta<br />
sekä osallistumisestaan hajautetun<br />
painamisen projektiin, jolla mahdollistetaan<br />
pohjoisten alueiden sanomalehtien varhaisjakelu<br />
Helsingissä. Lisäksi täytyy vielä mainita<br />
kokemus, erityisesti työskentely yhteistyössä<br />
MAN Rolandin, Grafilan Amigon ja Jyväskylän<br />
teknisen ammattioppilaitoksen kanssa oli antoisaa.<br />
FinnGraf-messut olivat mielenkiintoinen<br />
katsaus graafiseen alaan. Painokoneet ja niiden<br />
tekniikat eivät enää ole niin vieraita asioita.<br />
Graafisen suunnittelun opiskelijana sain<br />
messuilta monenlaista hyödyllistä tietoa, muun<br />
muassa digitaalisesta painamisesta. Sen nopeus,<br />
käytännöllisyys ja personointimahdollisuukset<br />
avaavat uusia ulottuvuuksia myös<br />
suunnittelutyölle.<br />
Eija Laitinen<br />
Graafisen suunnittelun opiskelija, KYAMK<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Open House. Tällaisen special-vuoden lopulla<br />
se oli meille monella tapaa tärkeä ja menestyksekäs<br />
asiakastapahtuma.<br />
Edellisen pääkirjoituksen aiheena oli customer<br />
orientation. Hyvät lukijat ja arvoisat asiakkaat,<br />
olen vakuuttunut, että emme vielä ole<br />
siinä täysin saavuttaneet tavoitettamme. Lupaan<br />
kuitenkin, että teemme koko ajan töitä<br />
sen eteen.<br />
Tämän pääkirjoituksen otsikko kuvastaa sitä,<br />
että elämä jatkuu huonojenkin aikojen jälkeen<br />
ja että laskukautta seuraa nousu, mikä<br />
tarkoittaa ensi vuotta. Siihen uskoen toivotan<br />
Teille kaikille rauhallista joulua sekä onnellista<br />
ja menestyksekästä uutta vuotta.<br />
Auvo Kallio<br />
toimitusjohtaja<br />
MAN Roland Messu Express -lehden toimitus: Janne<br />
Korsumäki, Eija Laitinen, Pekka Palovaara ja Pasi Ylinen.
Alarivi vasemmalta:<br />
Päivi Sinisalo, Tarja Auvinen,<br />
Leena Ojapalo, Kukka-Maaria Sjögren,<br />
Kirsi-Marja Torikka<br />
Ylärivi vasemmalta:<br />
Hannu Riihimäki, Tapio Leskelä,<br />
Matti Jaatinen, Reijo Nyqvist,<br />
Paul Martin, Antti Kotka<br />
3 | <strong>Joulukuu</strong> <strong>2001</strong><br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
Esa Printin mottona mutkaton meininki<br />
• Kun astuu Esa<br />
Printin avokonttoriin<br />
räntäsateisena keskiviikkoaamuna,<br />
osuu katse ensimmäisenä takaseinään<br />
kiinnitettyyn isoon, oranssina hehkuvaan<br />
ja silmää iskevään aurinkoon sekä nurkassa<br />
seisovaan moderniin kahviautomaattiin.<br />
- Tässäkin koneessa siirrytään kohta euroaikaan,<br />
naurahtaa Esa Printin toimitusjohtaja Tapio<br />
Leskelä. Seinällä oleva aurinko muistuttaa<br />
meitä yrityksemme motosta: mutkaton meininki,<br />
yhteistyössä syntyy hyvä painotuote, hän<br />
jatkaa.<br />
Esa Print <strong>Oy</strong> on osa Etelä-Suomen Sanomien<br />
ympärille rakentunutta konsernia, joka juhli<br />
viime vuonna 100-vuotista toimintaansa. Yrityksen<br />
Lahden painotalo työllistää 37 työntekijää<br />
ja Helsingin Sanomatalossa sijaitseva<br />
palvelukeskus kolme henkilöä. Esa Printin<br />
repropuolesta vastaavan Repronet <strong>Oy</strong>:n palveluksessa<br />
työskentelee Lahdessa viisi ja Helsingissä<br />
12 henkilöä.<br />
Tapio Leskelä on ollut Esa Printin toimitusjohtajana<br />
kolme vuotta.<br />
- Aloittaessani täällä vuonna 1998 Esa Print<br />
• Syyskuun lopussa järjestettyjen FinnGrafmessujen<br />
aikana tehtiin kauppoja uusien Wohlenberg-leikkausjärjestelmien<br />
toimittamisesta<br />
Helsinkiin, Jyväskylään ja Porvooseen.<br />
Helsinkiläinen Tuokinprint <strong>Oy</strong> osti Wohlenberg<br />
92 cm:n leikkurin. Tuokinprint <strong>Oy</strong> korvaa<br />
Lahtelainen Esa Print <strong>Oy</strong> uudisti kolme vuotta sitten sekä toimintaperiaatteensa että työtilansa.<br />
Toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi tuli asiakaslähtöisyys ja työtilat muutettiin avokonttoriksi.<br />
Lopputuloksena on avara ja valoisa toimisto, kaksi uutta painokonetta, uusi logo sekä uudet<br />
markkinointi- ja toimintaperiaatteet.<br />
oli tilanteessa, jossa sen koneet, toimintaperiaatteet,<br />
markkinointi ja työtilat kaipasivat uudistusta.<br />
Halusimme tehdä vanhoista työtiloista<br />
toimiston, jossa ihmiset näkevät toisensa.<br />
Arkkitehdit piirsivät ensin minunkin pöydän<br />
tuonne nurkkaan, mutta sanoin, että laittakaa<br />
pöytä tähän keskelle. Toimiston ilmeen uudistuksella<br />
pyrittiin luonnolliseen avoimuuteen.<br />
Kun avarissa tiloissa ei ole seiniä, olemme yhtä<br />
porukkaa.<br />
Esa Print siirtyi MAN Rolandille<br />
Toimitilojen uudistamisen lisäksi Esa Print on<br />
samanaikaisesti investoinut painokoneisiin.<br />
Kolme vuotta sitten yritykseen hankittiin Roland<br />
700-kone, seuraavana vuonna Roland 300<br />
ja tänä vuonna toinen Roland 700, jonka myötä<br />
300-kone jää pois.<br />
Yrityksessä on aikaisemmin ollut myös Millerin<br />
ja Heidelbergin koneita, mutta viime vuosina<br />
Esa Print on investoinut pelkästään MAN<br />
Rolandiin.<br />
- Päädyimme Rolandiin, koska tunnemme val-<br />
uudella leikkurilla edellisen, 70-luvulla hankkimansa<br />
Wohlenberg 86 cm:n leikkurin.<br />
Jyväskyläläinen Kirjapaino Kari Ky on hankkinut<br />
uuden ja leveämmän leikkurin. Kirjapaino<br />
Kari Ky tilasi MAN Rolandilta Wohlenberg 92<br />
cm:n leikkurin, jolla sen on tarkoitus korvata<br />
mistajan hyvin ja painajat tuntevat Rolandin<br />
koneet hyvin. Meillä on lisäksi aiemmista Rolandeista<br />
erittäin positiivisia käyttökokemuksia.<br />
Viimeisimmän 700-koneen asennus, sen<br />
käyntiin lähtö ja koulutukset menivät kaikki<br />
täysin nappiin. Asennusaikana tuotantoon ei<br />
tullut yhtään keskeytystä. Nyt uuden Roland<br />
700-koneen asennuksesta on kulunut sen verran<br />
aikaa, että voidaan jo sanoa koneen tehostaneen<br />
toimintaamme toivotulla tavalla.<br />
Pelkkä tekniikka ei riitä<br />
Koneiden pitää olla kunnossa, mutta pelkällä<br />
tekniikalla ei kuitenkaan pärjää, Tapio Leskelä<br />
sanoo. Olennainen osa on asiakaspalvelun toimiminen.<br />
Asiakkaalle pitää tehdä se, mikä on<br />
luvattu, hän jatkaa.<br />
Uusia Wohlenberg-leikkureita Helsinkiin, Jyväskylään ja Porvooseen<br />
nykyisin käytössä oleva 76 cm:n leikkuri.<br />
Myös porvoolainen <strong>Oy</strong> Painotalo tt-Urex AB<br />
ilmoitti tarvitsevansa lisää kapasiteettia ja<br />
hankki Wohlenberg 115 cm:n leikkurin ja Bauman<br />
BSB3L-tärypöydän. Hankintapäätökseen<br />
vaikuttivat ennen kaikkea Wohlenberg-leikku-<br />
- Pyrimme tekemään painoasiat asiakkaalle<br />
mahdollisimman helpoksi. Asiakkaalla on oma<br />
yhteyshenkilö ja yhteyshenkilön varahenkilö.<br />
Lisäksi meillä työskentelee myynnissä kaksi<br />
vankan mainostoimistotaustan omaavaa työntekijää.<br />
Myynnin puolella näkemystä löytyy<br />
luovassa- ja projektiosaamisessa. Olemmekin<br />
saaneet myynnistä kokonaisuudessaan paljon<br />
positiivista palautetta.<br />
Tämän vuoden tammikuussa Esa Print sai<br />
myös sertifioidun laatujärjestelmän, joka perustuu<br />
toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.<br />
- Laatujärjestelmä on hyvä työkalu, joka auttaa<br />
pysymään ”ajan hermolla”. Sitä ei passaa<br />
jättää mappiin unohtumaan. Laatujärjestelmä<br />
on tilastojen mukaan melkein puolittanut virheprosentin.<br />
Laatujärjestelmä on myös tuonut<br />
meille yhteiset pelisäännöt.<br />
Kolmen vuoden aikana Esa Print on Leskelän<br />
mukaan saavuttanut pohjan, josta on hyvä<br />
kehittää toimintaa eteenpäin.<br />
- Meillä on nyt hyvät tilat ja hyvä porukka,<br />
tekniikka sekä asiakkaat. Luotan graafisen alan<br />
tulevaisuuteen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.<br />
reiden monipuoliset ohjelmointimahdollisuudet<br />
sekä leikkuripöydän pinta, jossa on kestävä,<br />
kahden millimetrin jaloteräksinen päällystys.
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
Roland 500 – the next generation<br />
Tekniset tiedot:<br />
• arkkikoko 530 x 740 mm<br />
• ylikoko 580 x 740 mm<br />
• painoala 520 x 740 mm<br />
• maksimi materiaalipaksuus 1,0 mm<br />
• maksimi tuotantonopeus 18.000 a/h<br />
• levynvaihto PPL<br />
• imunauhapöytä 40 %<br />
arkinhidastuksella<br />
• pneumaattiset sivustimet<br />
• 100 % pesuautomatiikka,<br />
telat, kumit, puristussylinterit<br />
• Roland Deltamatic -kostutuslaite<br />
• värilaitteen erotus tuotannon<br />
katketessa<br />
• värivirran suunnanvaihto<br />
• väriluistien automaattinen kalibrointi<br />
• värilaitteiden temperointi<br />
• kammioraakkeli /<br />
aniloxtela-lakkayksikkö<br />
• lakan pikavaihtojärjestelmä<br />
(Quick Change)<br />
• Roland 500 on MAN Rolandin kolmas painokone,<br />
joka perustuu samaan rakenteeseen kuin<br />
palkintoja voittanut Roland 700 ja neljäs täysin<br />
PC-kontrolloitu MAN Roland -painokone.<br />
Roland 500 -kone on varustettu PPL-levynvaihdolla<br />
(Power Plate Loading). Vaihto käynnistetään<br />
ohjauspöydästä, jolloin koneessa ollut<br />
levy poistuu sisempään vaihtokanavaan.<br />
Uusi ulommassa kanavassa oleva levy työnnetään<br />
elektronisesti varmistetun etukiskon nastoihin<br />
sisäänvedon tapahtuessa automaattisesti.<br />
Koneen suojien ja levykiskojen erillistä<br />
avaamista ei tarvita.<br />
Arkinkuljetus yksiköiden välillä tapahtuu<br />
tuplakokoisten puristussylintereiden, transferttereiden<br />
ja ilmaradan avulla, kuten Roland 700<br />
ja 900 koneissa. Ristikkäisrekisterin säätö ta-<br />
<strong>Joulukuu</strong> <strong>2001</strong> | 4<br />
MAN Roland esitteli uuden Roland 500 -koneen Drupa 2000-messuilla. Markkinoiden reaktio oli<br />
fantastinen. Kone on vastaus pakkaus- ja mainospainotalojen haasteisiin joita he kohtaavat päivittäin<br />
tuotannossaan. Ennen Roland 500 -konetta koko muu B2-formaatin teknologia perustui kompromisseihin.<br />
Vihdoinkin taloilla, jotka operoivat B1- ja B0-formaatissa, on saatavilla identtinen painokone heidän<br />
suurempien koneformaattiensa kanssa.<br />
pahtuu transfertterin hoitopuolelta. On myös<br />
selvää, että koneen valtava nopeus 18.000 a/h<br />
asettaa luovutukselle kovat vaatimukset. Roland<br />
500 -koneen luovutuksessa on puhalluselementit<br />
viimeisen puristus-sylinterin jälkeen.<br />
Puhalluksella painettu arkki ohjataan sekä viimeistä<br />
puristussylinteriä että ilmarataa vasten.<br />
Luovutus on erittäin pitkä loivien kulmien takia.<br />
Pesuautomatiikka<br />
Markkinoilla on saatavilla kahta erilaista pesulaitetta,<br />
harjatela- tai kangaspesulaitteita. Harjatelapesulaite<br />
on huomattavasti kalliimpi valmistaa,<br />
mutta antaa myös paremman pesu-<br />
Roland 500<br />
tuloksen. Kangaspesulaitteet ovat kalliimpia<br />
käyttää koska pesukangas aiheuttaa koneen<br />
elinikäisen kuluerän. Ensimmäiset Roland 700<br />
-koneet käyttivät kangaspesulaitteita mutta asiakkaiden<br />
toivomuksesta MAN Roland siirtyi harjatelapesulaitteisiin<br />
kaikissa 300–900 -konetyypeissä.<br />
Roland Deltamatic -kostutusja<br />
-värilaite<br />
Roland 500 -koneen kostutuslaite on myös<br />
isommista koneista tuttu, viisitelainen Roland<br />
Deltamatic. Ohjauspöydästä päällekytkettynä<br />
erillismotorisoidun kostutuslevytelan nopeutta<br />
hidastetaan painolevyn pintanopeuteen, jol-<br />
loin kostutuslevytela toimii kirpunpoistajana<br />
(Delta-efekti). Painatuksen keskeytyessä värilaitten<br />
erotus katkaisee värilaitteen ylä- ja alaosan<br />
ehkäisten ensimmäisten arkkien ylivärjäytymisen<br />
tuotannon aloituksessa. Uutta on<br />
päävärivirran vaihto, jolla voidaan estää tehokkaasti<br />
peilausefektiä sekä värivoimakkuuden<br />
alenemista arkilla.<br />
Uusi Windows NT<br />
ohjauspöytä<br />
Digipainamisen ja in-line -stanssauksen yhdistelmä esillä LabelExpossa<br />
• MAN Roland ja Cartes Equipment esittelivät yhdessä digitaalisen painojärjestelmän DICOpackin ja<br />
in-line -laserstanssauksen yhdistelmää Brysselissä syyskuun lopussa järjestetyssä LabelExpossa.<br />
DICOpack on markkinoiden nopein etiketti- ja pakkaustuotantoon tarkoitettu digitaalinen väripainokone.<br />
Sitä on saatavana sekä neliväriversiona (CMYK) että viisiväriversiona (CMYK + valkoinen) ja kahdella<br />
rataleveydellä: 320 ja 500 mm. Italialainen Cartes Equipment on yritys, joka valmistaa koneita<br />
etikettituotantoon sekä tekstiiliteollisuuden ja graafisen alan käyttöön.<br />
Cartes Equipment Laser L 350-200 on kehitetty erityisesti etikettien sekä tarrojen stanssaukseen.<br />
Kone poimii painetun rainan, stanssaa haluamasi muodot ja syöttää rainan seuraavaan koneeseen,<br />
joka on yleensä kelauslaite.<br />
Digitaalinen painaminen mahdollistaa pienienkin painosmäärien tai personoitujen painotöiden<br />
tekemisen kustannustehokkaasti. Kun siihen lisätään laserstanssauksen monet mahdollisuudet, jotka<br />
eivät edellytä mekaanisia stanssausmuotoja, saadaan aikaan yhdistelmä, joka on todella tehokas. Yhdistelmä<br />
tekee etikettien ja kartongin painamisen ja stanssauksen erittäin joustavasti, taloudellisesti ja nopeasti.<br />
Roland 500 -koneen uuden ohjauspöydän, koneen<br />
yksikköjen ohjauksen ja symboleiden<br />
suunnittelusta vastasivat MAN Rolandin ja Heidelbergin<br />
kehitysinsinöörit yhdessä Kaiserslauternin<br />
yliopiston ja eri maista kootun painajaryhmän<br />
kanssa.Tavoitteena oli helpottaa painajien<br />
siirtymistä koneelta toiselle niissä taloissa,<br />
joissa on molempien valmistajien painokoneita.<br />
Uuden ohjauspöydän käyttöjärjestelmä<br />
ja eri näytöt perustuvat Windows<br />
NT:hen. Kaikki tärkeät toiminnot ja päämaskit<br />
ovat nopeiden navigointipainikkeiden alla.<br />
Uutta on myös painaminen (P) ja työnvalmistelu<br />
(TV) tilojen puuttuminen. Työtilan vaihtaminen<br />
esim. uuden työn kuntoonlaitoksi painamisen<br />
aikana tapahtuu navigointipainikkeilla.<br />
Kun valmistellaan nelivärityö viisivärikoneeseen,<br />
kone aktivoi automaattisesti kaikki<br />
väri- ja vesilaitteet sekä pesuautomatiikan tarvittaviin<br />
yksiköihin. Koneen kuntoonlaitto voidaan<br />
siirtää erillisellä WIN NT PC:llä ja JobPilot-ohjelmalla<br />
pois painokoneelta prepressistä<br />
saatuine CIP3-värinsäätötietoineen. Ohjauspöydän<br />
kalvonäppäimistön alla on normaaali<br />
PC-näppäimistö ja hiiri tekstin kirjoittamista<br />
ja huoltotoimintoja varten. Pöydän käyttäminen<br />
on helppo oppia sillä se perustuu edelleen<br />
päävalikkoihin ja niiden alla oleviin alavalikkoihin<br />
kuten aiempi PECOM-ohjauspöytä. Grafiikkaa<br />
ja symboleita on hieman lisätty mutta<br />
kielenä on edelleen käyttäjän oma kieli.
Avoimet Ovet<br />
1 3 . – 1 5 . 1 1 . 2 0 0 1<br />
Jo perinteeksi muodostunut Avoimet Ovet järjestettiin<br />
tänä vuonna 13.-15.11. MAN Rolandilla pidetään Avoimia<br />
Ovia erittäin tärkeänä asiakastapahtumana. Se on<br />
tilaisuus, jossa voidaan vaihtaa alaan liittyviä kuulumisia.<br />
Avoimet Ovet pidettiin MAN Rolandin uudessa hallissa,<br />
jonne oli tuotu esille laitteita B2- ja B3-formaattien<br />
tuotantoon. Normaalisti halli on demotila, jossa<br />
esitellään laitteiden toimintoja asiakkaille.<br />
Pre-pressiin ja painamiseen liittyvien ratkaisujen lisäksi<br />
jälkikäsittelypuoli oli edustavasti esillä. Avoimissa<br />
Ovissa pääsi tutustumaan mm. Wohlenberg-leikkureihin<br />
ja liimasidoskoneeseen sekä Theisen & Bonitz Eco -<br />
keräilykoneeseen. Tapahtumassa pidettiin myös tietoiskuja,<br />
joissa käsiteltiin värinhallintaa osana painoprosessin<br />
laadunhallintaa.<br />
Kolmen päivän aikana Avoimiin Oviin osallistui yli<br />
500 vierasta. Tunnelman kohottamiseksi ja verkkopainamisen<br />
etujen havainnollistamiseksi otettiin kävijöistä<br />
valokuvat. Niistä painettiin etsintäkuulutusten tavoin<br />
jokaisen omalla kuvalla varustettuja Wanted-julisteita.<br />
Osansa Avoimien Ovien lämminhenkiseen tunnelmaan<br />
toi myös Riipisen kuuluisat muikut jälleen tänä vuonna.<br />
5 | <strong>Joulukuu</strong> <strong>2001</strong><br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
Keab-Paper <strong>Oy</strong>:lle<br />
Ryobi 3304 HA -offsetkone<br />
FinnGraf-messujen jälkeen vaasalainen kirjapaino Keab-Paper <strong>Oy</strong> sai<br />
toimitiloihinsa uuden A3-kokoisen Ryobi 3304 HA -offsetkoneen. Koneen<br />
ominaisuuksiin kuuluvat levytysautomatiikka, värien kauko-ohjaus,<br />
automaattinen kuminpesulaite sekä jäähdytys- ja kierrätyslaitteilla<br />
varustetut kalvokostutuslaitteet. Koneessa voidaan käyttää sekä digitaalisesti<br />
että perinteisesti valmistettuja painolevyjä.<br />
Keab-Paper <strong>Oy</strong>:llä oli ennestään käytössä yksi- ja kaksivärikoneet.<br />
Uuden koneen hankintapäätöstä nopeuttivat neliväritöiden määrän<br />
lisääntyminen ja toimitusaikojen lyhentyminen. Lyhyet painosmäärät,<br />
A3-kokoinen tai sitä pienempi arkkikoko sekä monipuolinen paperivalikoima,<br />
johon kuuluvat mm. kirjekuoret, saivat Keab-Paper <strong>Oy</strong>:n valitsemaan<br />
uudeksi koneekseen Ryobin. Sen automaatioaste, etenkin levynvaihtotekniikka,<br />
lyhentävät merkittävästi kuntoonlaittoaikoja ja nopeuttavat<br />
työnvaihtoja.<br />
Karisto <strong>Oy</strong> 100 vuotta<br />
Sata vuotta sitten leipurioppilas Arvi A. Karlsson (myöhemmin Karisto)<br />
ja August Boman perustivat kustannusliikkeen Hämeenlinnaan Suomen<br />
ensimmäisen rautatien päätepysäkille. 1980-luvun puolivälissä yhtiön<br />
omistussuhteet muuttuivat, jolloin sen nimestä pudotettiin perustajan<br />
henkilöllisyys pois. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Kariston kirjapaino<br />
on elänyt voimakasta kehittämisen ja uudistamisen kautta. Sinä aikana<br />
yrityksen keskeinen kone- ja laitekanta on uudistettu. Vuoden 1999<br />
keväällä Karisto siirtyi filmittömään, suoraan painolevylle tapahtuvaan<br />
tulostukseen. Samalla yrityksessä otettiin käyttöön edellisen vuoden<br />
IPEX-messuilta tilattu viisivärinen, kääntölaitteella varustettu Roland<br />
700 -kone.<br />
Toinen Roland 700<br />
Tänä vuonna Karisto <strong>Oy</strong> päätti aikaistaa alun perin vasta seuraavalle<br />
vuodelle suunniteltua painokoneinvestointiaan. Yritys tilasi Jyväskylässä<br />
pidettyjen FinnGraf-messujen yhteydessä MAN Rolandilta toisen Roland<br />
700 -koneen. Uusi nelivärikone on varustettu kääntölaitetta lukuun<br />
ottamatta samoilla lisälaitteilla kuin Kariston pari vuotta aiemmin<br />
hankkima viisivärinen Roland 700 -kone. Koneasennus saatiin valmiiksi<br />
marraskuun alussa.<br />
Roland 700 menestyy hyvin<br />
Tänäkin vuonna Roland 700 -kone on menestynyt Suomen markkinoilla<br />
erittäin hyvin. Myytyjen painoyksiköiden kokonaismäärä on noussut 33<br />
kappaleeseen. MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong> on asentanut kaikkiaan kuusi<br />
Roland 700 -konetta, joista kaksi on kahdeksanvärisiä. Myös Liettuan<br />
Vilnaan tullaan asentamaan yksi kahdeksanvärikone.<br />
FinnGraf-messujen allekirjoitustilaisuudessa Karisto <strong>Oy</strong>:n kirjapainojohtaja Markku<br />
Mänttäri, MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Auvo Kallio, MAN Roland<br />
Druckmaschinen AG:n myyntipäällikkö Rainer Schäfer, Karisto <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja<br />
Simo Moisio ja MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n tuotepäällikkö Hannu Paajanen.
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
Purup-Eskofot<br />
Allatum <strong>Oy</strong> hankki<br />
DMX-levytulostuslinjan<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong> on tehnyt sopimuksen<br />
DMX-levytulostuslinjan toimittamisesta Poriin<br />
perustetun Allatum <strong>Oy</strong>:n tiloihin. Huippunopea<br />
DMX tulostaa tunnissa yli 100 broadsheet-levyä.<br />
DMX ja siihen yhdistetyt järjestelmät New Age<br />
ja Eskonet tulevat palvelemaan Allatum <strong>Oy</strong>:n<br />
uutta rotaatiolinjaa, jossa painetaan sekä coldset-<br />
että heatset-tuotteita. DMX-linja on varustettu<br />
kahdella automaattisella levynlatausyksiköllä<br />
(kapasiteetti á 750 levyä on line) ja<br />
välipaperin poistolla. Linjan levyteknologiana<br />
käytetään Haasen on line -kehityskoneessa<br />
kehitettyjä Photopolymer-levyjä.<br />
Järjestelmäkokonaisuuteen liittyy EskoNetin<br />
bittikarttapohjainen ja täysautomaattinen työnkulkuputki,<br />
josta sanomalehtityyppinen aineisto<br />
menee suoraan ripattuna EskoNet-järjestelmään.<br />
EskoNet-järjestelmä tuottaa painokoneen eri<br />
konfiguraatiomääritelmien mukaan sivupareja<br />
tai neljä päällä painovalmiita levyjä. Värinsäätötiedosto<br />
siirtyy samanaikaisesti tulostuksen<br />
kanssa painokoneen ohjausjärjestelmälle. Esko-<br />
Net-järjestelmällä hallitaan myös tulostuksen<br />
ohjausta painokoneen päivän kuormituksen<br />
mukaan.<br />
DMX:n työnkulkuna on pdf-muotoinen aineis-<br />
Allatumin, Forssan Kirjapainon ja West Pointin tiloihin<br />
<strong>Joulukuu</strong> <strong>2001</strong> | 6<br />
to, joka on tarkastettu Allatum <strong>Oy</strong>:n yhteistyökumppaneiden<br />
reproissa. Näin Allatumin aineisto<br />
on käyttövalmista, joko suoraan ripattavaksi<br />
NewAge rip -ohjelmistolla ja siirrettäväksi suoraan<br />
EskoNet-järjestelmään tai asemoitavaksi<br />
NewAge Imposition Manager -ohjelmistolla.<br />
DMX, NewAge ja EskoNet muodostavat järjestelmäkokonaisuuden,<br />
joka tekee Allatum <strong>Oy</strong>:n<br />
tuotannon joustavaksi. Aineistosta johtuvia<br />
viivästyksiä ei enää tule, koska se tulee painoon<br />
tarkastettuna ja aineisto tarkastetaan vielä<br />
uudelleen sen tullessa rippiin.<br />
Toinen ImageMaker B1 CtP<br />
HighSpeed Forssan Kirjapainoon<br />
Forssan Kirjapainoon asennettiin heinäkuussa<br />
toinen ImageMaker B1 CtP HS -tulostin. Samanlainen<br />
asennettiin keväällä yrityksen arkkipainopuolelle.<br />
Uusi ImageMaker korvaa kaksi vuotta<br />
sitten asennetun Merlin CtP –tulostimen. Molemmat<br />
koneet ovat identtiset, mikä mahdollistaa<br />
täydellisen ristiin tulostuksen rotaation ja<br />
arkkipainon välillä. Rotaatio-tulostimen toiminta<br />
on toteutettu etätulostusperiaatteella ja repro<br />
on keskitetty arkkipainoon.<br />
Uudella ImageMaker B1 CtP HS -tulostimella<br />
Forssan Kirjapaino kaksinkertaistaa aikaisemman<br />
Mainos ja Etiketissä<br />
käynnistettiin Roland 900<br />
• Roland 900 käynnistyi Mainos ja Etiketissä syyskuun puolessa välissä suunnitellun aikataulun<br />
mukaisesti. Koneen ristijäisjuhlallisuuksissa 14.9. runsaslukuinen kutsuvierasyleisö sai maistella<br />
herkkuja juhlapäydästä sekä seurata Roland 900 -koneen virallista ensipyörähdystä ja kuunnella<br />
New Orleansin tunnelmia taitavan orkesterin esittämänä. Roland 900:lla tehty painotyönäytös<br />
sai kutsuvieraat vakuuttuneeksi koneen erinomaisesta toiminnasta. Koneella tullaan painamaan<br />
papereita sekä mikroaaltopahvia myymäläsomisteisiin.<br />
Vasemmalla yksi koneen kummeista,<br />
Coca Cola <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n<br />
Tom Venho, Sanoma WSOY:n<br />
konsernin toimialajohtaja Pekka<br />
Pätynen, Mainos ja Etiketin<br />
osastopäällikkö Christian Feodoroff,<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong><br />
<strong>Oy</strong>:n markkinointipäällikkö<br />
Markku Ilmelä ja Lönnbergin<br />
Paino <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Jari<br />
Lehtinen.<br />
Ennätystulos B1-formaatin myynnissä<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong> on kuluneena vuonna tehnyt ennätyksen B1-formaatin konemyynnissä,<br />
mikä tarkoittaa käytännössä yhteensä 33 myytyä painoyksikköä. Ennätyksen arvoa nostaa<br />
tällähetkellä vielä epävirallinen tieto siitä, että luku on lähes 100 % kaikista kyseisen formaatin<br />
tämän vuoden toimituksista. Samalla MAN Roland 700 on noussut Suomen markkinajohtajaksi<br />
B1-kokoluokassa<br />
tulostimensa kapasiteetin.<br />
Forssan Kirjapainossa säilytettiin työnkulkuna<br />
luotettavan läpimenon antanut ja käyttökokemuksien<br />
perusteella hyväksi todettu NewAgetyönkulkujärjestelmä.<br />
Nyt myös paikallisen sanomalehden, Forssan<br />
Lehden, sivut tulostetaan uudella ImageMaker<br />
CtP –laitteella. Filmitulostusta käytetään Forssan<br />
Kirjapainossa enää satunnaisesti.<br />
Kirjapaino West Point <strong>Oy</strong> siirtyi<br />
levyntulostukseen<br />
Kesällä allekirjoitetussa MAN Roland <strong>Finland</strong><br />
<strong>Oy</strong>:n ja Kirjapaino West Point <strong>Oy</strong>:n välisessä<br />
kaupassa sovittiin täydellisen levytulostusjäjestelmän<br />
toimittamisesta Raumalle. Kauppaan<br />
sisältyy siviili- ja sanomalehtituotantoon tarkoitetut<br />
työnkulkuohjelmistot sekä täysautomaattinen<br />
Purup-Eskofot ImageMaker B1 CtP -<br />
tulostin.<br />
Työnkulun kannalta järjestelmä toimii samalla<br />
periaatteella kuin Allatum <strong>Oy</strong>:n vastaava järjestelmä.<br />
NewAge Rip ottaa vastaan pdf-tiedostoja,<br />
jotka laitetaan työputkeen heti, kun aineisto<br />
on saapunut West Pointiin. Asemointi templanteiksi<br />
tehdään NewAge Impsition Manager -<br />
ohjelmalla, mikä mahdollistaa täysautomaattisen<br />
• Alma Median pohjoisen Suomen maakuntalehtiä<br />
digipainetaan ja jaetaan Helsingissä<br />
kokeiluluontoisesti puolen vuoden<br />
ajan. Digipainettavat lehdet ovat Kainuun<br />
Sanomat, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat.<br />
Lokakuussa alkaneessa ja ensi maaliskuussa<br />
päättyvässä kokeilussa lehti jaetaan ilmestymispäivänä<br />
sadalle tilaajalle. Vantaan Atkoksen<br />
tulostuskeskuksessa painettavat maakuntalehdet<br />
ehtisivät muutoin jakeluun vasta ilmestymispäivää<br />
seuraavana päivänä. Hankkeessa ovat mukana<br />
Atkos, UPM-Kymmene, Metso Paper <strong>Oy</strong>, Posti ja<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>.<br />
Projektin ensisijaisena tarkoituksena on selvittää,<br />
löytyykö maakuntalehtien digitaaliselle<br />
painamiselle pääkaupunkiseudulla liiketoimintamahdollisuuksia.<br />
Se edellyttää mm. lehden<br />
tuotantoprosessin ja logistiikan optimointia<br />
toimituksesta digitaaliseen painoon ja painosta<br />
lehden tilaajille.<br />
- Tulevaisuudessa digitaalista painamista voidaan<br />
hyödyntää esimerkiksi lentokentille menevien<br />
sanomalehtien painamisessa tai voimme<br />
tarjota koti- tai ulkomaisten lehtien numeroita<br />
paikallisesti painettuna. Hajauttamiseen täytyy<br />
vain ensin löytyä kustannustehokas tapa, kertoo<br />
Alma Median Alpressin levikkijohtaja Maija-Liisa<br />
Pennanen.<br />
työnkulun<br />
rakentamisen<br />
tai ns. epästandardien asemointien tekemisen<br />
Macin ruudulla NewAgen digitaalista valopöytä<br />
ohjelmistoa hyödyntäen (Creator). Vedostus<br />
ohjautuu tarpeiden mukaan asiakas-, arkki- tai<br />
sanomalehtivedokseksi eri vedostimille. EskoNetjärjestelmä<br />
huolehtii eri sanomalehtien bittikarttamuotoisesta<br />
aineistosta ja hoitaa automaattisesti<br />
sivuparitukset ja tabloid neljä päällä<br />
-tulostukset.<br />
Uudessa ImageMaker B1 CtP High Speed<br />
-tulostimessa on täysautomaattinen välipaperin<br />
poisto. Sen automaattilataajassa on viisi levymakasiinia,<br />
joista kone valitsee kulloinkin tarvittavan<br />
levyformaatin. Levy kohdistetaan sylinterille<br />
ja rei’itetään ennen tulostusta.<br />
Tulostusnopeus on 21 täysformaattista B1levyä<br />
2540 dpi-resoluutiolla tunnissa. Värisäätötiedot<br />
siirretään tulostuksen yhteydessä painokoneiden<br />
ohjausjärjestelmään.<br />
Laitteen levyteknologiana on hopeahalidi<br />
ArgonIon laser. West Point voi halutessaan<br />
vaihtaa laserin ja levyn esimerkiksi Violetteknologiaan.<br />
West Pointin aikaisempi filmitulostin<br />
liitetään uuteen järjestelmäkokonaisuuteen<br />
siten, että mahdolliset filmin kautta tapahtuvat<br />
tulostukset voidaan hoitaa samassa<br />
työnkulussa.<br />
Sanomalehden<br />
digipainokokeilu etenee<br />
Eri osapuolten<br />
tavoitteet<br />
UPM-Kymmenen Voikkaan paperitehdas on kehittänyt<br />
sanomalehden digitaaliseen painamiseen<br />
soveltuvan paperin. Heille projekti tarjoaa tilaisuuden<br />
testata kyseisen paperin toimivuutta<br />
käytännössä ja mahdollisuuden kehittää digitaaliseen<br />
painamiseen soveltuvia logistiikkaratkaisuja.<br />
MAN Rolandin, Atkoksen ja Metso Paper<br />
<strong>Oy</strong>:n tavoitteena on kehittää projektin avulla<br />
sellaisia taloudellisti kannattavia liiketoimintamalleja,<br />
joita voidaan hyödyntää digitaalisessa<br />
painamisessa. Lisäksi MAN Rolandin tarkoituksena<br />
on selvittää, miten sanomalehden premediaprosessia<br />
voidaan kehittää ja tuotantoaikataulua<br />
optimoida. Posti on puolestaan kiinnostunut<br />
selvittämään, miten normaali jakeluprosessi<br />
soveltuu digitaalisesti painetuille sanomalehdille.
Kehityksen kärjessä<br />
laser- ja levyteknologialla<br />
Laser- ja levyteknologia on viime aikoina herättänyt laajaa keskustelua.<br />
On pohdittu, mitä eri termit tarkoittavat ja mihin alan kehitys on<br />
menossa. Tämä artikkeli esittelee lyhyesti eri lasertekniikoita ja -levyjä.<br />
• Sana laser on lyhenne sanoista Light Amplification<br />
by Stimulated Emission of Radiation,<br />
mikä tarkoittaa suomeksi valon vahvistusta<br />
stimuloidulla emissiosäteilyllä. Kun perinteisesti<br />
valo muodostuu useista eri aallonpituuksista,<br />
on laservalo kokonaisuudessaan yhtä aallonpituutta.<br />
Laservalo on joko näkyvää valoa (sininen,<br />
vihreä ja punainen) tai infrapunatyyppistä<br />
valoa, jota käytetään lämpölevytulostuksessa.<br />
Tämän päivän markkinoilla on tarjolla eri<br />
tyyppisiä laserteknologioita: kaasulaser (Argon<br />
Ion/ sininen valo ja Helium Neon/punainen<br />
valo), puolijohdelaser (FDND YAG/vihreä valo ja<br />
ND YAG/infrapuna), laser diodi (violetti, punainen<br />
tai infrapuna) sekä kuitulaser (infrapuna).<br />
Laser ja CtP-tulostin<br />
CtP-tulostimissa laser on yleisesti käytetty nimi<br />
valonlähteelle. Valittaessa niihin sopivaa lasertyyppiä,<br />
riippuu eri vaihtoehtojen sopivuus<br />
siitä, mitä levytyyppiä aiotaan käyttää. Esimerkiksi<br />
hopeahalidi-levy vaatii Argon Ion -laserilla<br />
tulostuakseen ainoastaan 5 mw:n tehon, kun<br />
taas vastaavasti Photopolymer-levy vaatii 75-<br />
DICOweb kyseenalaistaa<br />
offset-painannan perinteiset työtavat<br />
MAN Rolandin runsas vuosi sitten lanseeraama DICOweb on täysin uudenlainen painojärjestelmä, joka kyseenalaistaa<br />
monet offset-painannan nykyiset työtavat. Seybold Publishingin julkaisemassa raportissa todetaankin, että ”kun katsoo<br />
tätä painokonetta, katsoo ehkä painokoneiden tulevaisuuden rakennetta”.<br />
• Monet painotalot joutuvat yhä useammin<br />
etsimään ratkaisukeinoja siihen, miten sopeuttaa<br />
tuotantolaitteensa vastaamaan tehokkaasti nopeasti<br />
kehittyvien markkinoiden tarpeisiin.<br />
Suunnittelun aikaperspektiivi on monilla markkina-alueilla<br />
lyhentynyt kolmeen vuoteen tai<br />
jopa sen alle, mutta painolaitteiston käyttöikä<br />
on yhä keskimäärin 7-12 vuotta. Jos nyt näyttää<br />
siltä, että kannattaisi investoida 0B-formaatin<br />
koneeseen, ei sillä voida kolmen vuoden päästä<br />
painaa 3B-kokoa, vaikka siitä silloin saattaisi<br />
olla kysyntää.<br />
Tähän saakka yksi keino on ollut painotalojen<br />
erikoistuminen tiettyihin painatuskokoihin ja<br />
markkina-alueisiin, kuten julkaisutoimintaan,<br />
mainospainotöihin, etiketteihin tai pakkauspainatuksiin.<br />
MAN Rolandin markkinoille tuoma<br />
DICOweb on painojärjestelmä, joka tarjoaa painotaloille<br />
toisen, täysin uudenlaisen ratkaisun<br />
100 mw:n tehon. Argon Ion -laser on kuitenkin<br />
vaikeasti hallittavissa 100 mw:n tehoalueella,<br />
joten sen käyttöalue on etupäässä matalan<br />
tehoalueen tekniikoissa. Argon Ion -laseria<br />
kalliimpi FDND YAG -laser on yleisin näkyvän<br />
valon CtP-tulostimissa. Se kykenee tulostamaan<br />
sekä hopeahalidi- että photopolymer-levyjä.<br />
Paremman hallittavuuden takia käyttöalue on<br />
etupäässä suurissa teholuokissa Argon Ion on<br />
hinnan vuoksi ehkä sopivampi alhaisille tehoalueille.<br />
Viime aikoina on usein viitattu siihen, että<br />
Violet laser diodista on tulossa tulevaisuuden<br />
graafisen teollisuuden käyttämä laserteknologia.<br />
Violet laser toimii aallonpituudella 395-420 nm<br />
(violetti/siniherkkyys spektrin loppupäässä).<br />
Teknologia on CtP-tulostimien kannalta mielenkiintoinen,<br />
koska Violet laser –teknologialle<br />
tarkoitettuja levyjä voidaan käsitellä keltaisessa<br />
valossa. Lisäksi se tulee olemaan muita markkinoilla<br />
olevia lasertyyppejä edullisempi. Violet<br />
laser on myös kooltaan kompakti eikä se tarvitse<br />
huomattavaa jäähdytystä. Tällä hetkellä Violet<br />
laser –tekniikkaa edustavien laitteiden tarjoajia<br />
on jo markkinoilla ja niiden määrä kasvaa koko<br />
ajan.<br />
Termoteknologia<br />
Termolevy käyttää nimensä mukaisesti valon<br />
sijasta lämpöä levyn tulostamiseen. Termolevyn<br />
tulostus perustuu lasersäteellä laukaistaviin<br />
fysikaalisiin ja kemiallisiin muutoksiin. Termoteknologian<br />
etuna on päivänvalon käsiteltävyys<br />
tuotantotehokkuuden nostamiseen.<br />
Ainutlaatuinen rakenne<br />
DICOweb on tuotannon kokonaisjärjestelmä, joka<br />
on optimoitu pienten ja keskisuurten väripainoksien<br />
painamiseen. Siinä on uudelleenkäytettävä<br />
(yli 500 kertaa) jaloteräksinen painopinta,<br />
alhainen hävikki ja heti painamisen jälkeen<br />
tapahtuva jälkikäsittely.<br />
DICOwebissä on myös täysin uudenlainen,<br />
modulaarinen laitealustusratkaisu, mikä mahdollistaa<br />
koneen perusasetusten muuttamisen nopeasti<br />
ja vaivattomasti. Modulaarinen rakenne<br />
tarjoaa joustavan ja helpon mahdollisuuden<br />
painotyön koon, painoyksiköiden määrän sekä<br />
väri-, kuivaus-, päällystys- ja jälkikäsittelyjärjestelmän<br />
vaihtamiseen. Toisin kuin monilla<br />
muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Toisaalta,<br />
jos valoherkkä järjestelmä on varustettu<br />
valotiiviillä, automaattisella levynlatausyksiköllä,<br />
ei niissäkään ole pimiön tarvetta. Pitkät painokestävyydet<br />
ovat termoteknologian toinen hyöty.<br />
Jälkipoltettuna saavutetaan jopa 1 000 000<br />
painosmäärä. Termoteknologiaa käytettäessä ei<br />
ole ylivalottumisen vaaraa, koska levy on ns.<br />
binääri eli laserista tuleva lämpö on riittävä,<br />
jolloin levylle joko tulostuu tai sitten ei tule<br />
mitään tulostusjälkeä. Nykyiset tulostimet ovat<br />
tosin niin korkealaatuisia, ettei valoherkilläkään<br />
levyillä synny tässä suhteessa suurta eroa.<br />
Purup Eskofotilla laaja<br />
valikoima lasertyyppejä<br />
Purup Eskofot -levytulostimet tarjoavat CtPjärjestelmiin<br />
laajan valikoiman lasertyyppejä.<br />
Ne mahdollistavat laserin valinnan ja lasertyypin<br />
vaihtamisen kentällä. Patentoitu optinen järjestelmä,<br />
OptiLink-valokuitukaapeli, kuljettaa<br />
valon laserin ja vaunun välillä. OptiLink eliminoi<br />
tärinän ja lämmön vaikutukset ja varmistaa<br />
parhaan mahdollisen pisteen, koska lasersäteen<br />
häviöt ovat optisessa kuidussa olemattomat.<br />
Lisäksi OptiLink varmistaa sen, että optinen<br />
etäisyys laserista levylle pysyy vakiona.<br />
Purup Eskofot –levytulostimet tarjoavat mahdollisuuden<br />
käyttää valo- tai lämpöherkkiä<br />
levyjä. Asiakkaillemme se merkitsee sitä, että<br />
he voivat valita juuri sellaisen levytyypin, joka<br />
sillä hetkellä sopii parhaiten painotalon tarpeisiin.<br />
muilla uusilla painokonemalleilla, DICOwebillä<br />
painamista ei ole rajoitettu pelkästään neljään<br />
väriin.<br />
Lineaaristen sivurunkojen ansiosta paino- ja<br />
kumisylinterien halkaisijoiden vaihtaminen on<br />
helppoa. Säädettävä leikkuri ja taittolaite tekevät<br />
painotyöstä täysin säädettävän. Erillisen käyttökoneiston<br />
vuoksi DICOwebissä ei ole levy- ja<br />
kumikankaiden aukkoja. Näin koneen tärinä on<br />
vähentynyt ja väritelat pysyvät koko ajan kosketuksissa<br />
painopinnan kanssa. Samalla myös teloja<br />
ja paperinohjausta voidaan säätää erittäin tarkasti.<br />
Yhä enemmän joustavuutta<br />
DICOweb yhdistää prepress-puolen ja painamisen,<br />
joka tarkoittaa painoprosessin laadun hallinnan<br />
7 | <strong>Joulukuu</strong> <strong>2001</strong><br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
DICOweb<br />
sai arvostetun<br />
palkinnon<br />
• GATF InterTech Technology<br />
Award <strong>2001</strong> on yksi<br />
tavoitelluimpia graafisen<br />
alan palkintoja. Tänä<br />
vuonna sen sai MAN Rolandin<br />
innovatiivisen kehitystyön tyylinäyte,<br />
DICOweb. GATF (Graphic Arts Technical<br />
Foundation) on vuodesta 1978 lähtien palkinnut<br />
sellaisia teknisiä innovaatioita, joiden<br />
se katsoo vaikuttavan voimakkaasti graafisen<br />
teollisuuden kehitykseen. MAN Rolandille<br />
palkinto on järjestyksessä toinen, sillä myös<br />
sen arkkioffset-kone Roland 700 sai saman<br />
palkinnon vuonna 1994. Tämän vuoden<br />
palkinto luovutettiin virallisesti viime lokakuussa<br />
PIA:n vuosikokouksessa Floridassa.<br />
Markkinoiden ensimmäinen täysin digitaalinen<br />
offset-painokone DICOweb julkistettiin<br />
reilu vuosi sitten Düsseldorfissa pidetyssä<br />
Drupa 2000 -näyttelyssä. Siitä lähtien DICOweb<br />
on saanut eri tahoilta lukuisia palkintoja:<br />
Chicago Athenaeum myönsi sille palkinnon<br />
hyvästä teknisestä suunnittelusta. Berthold<br />
Leibinger -instituutti antoi sen kehittäjälle,<br />
MAN Rolandin digitaalipainamisen tutkimusosaston<br />
johtajalle Dr. Josef Schneiderille,<br />
ensimmäisen palkinnon laserfysiikan alan<br />
parhaasta kansainvälisestä innovaatiosta ja<br />
Amerikan teollisten suunnittelijoiden yhdistys<br />
palkitsi sen IDEA-palkinnolla.<br />
GATF-palkinnosta on vuosien aikana tullut<br />
luotettava painoteollisuuden kehityssuuntien<br />
ennustaja, sillä sen saajista yli 80 % on ollut<br />
todellisia menestyjiä. DICOwebin saamaa<br />
palkintoa voidaankin pitää yhtenä lisäargumenttina<br />
keskusteluun, jossa katsotaan, että<br />
graafisen alan tulevaisuus on digitaalipainamisessa.<br />
parantamista. DICOweb on myös ensimmäinen<br />
offset-painokone, jonka työnseuranta, valvonta<br />
ja vianhallinta voidaan täysin hoitaa internetin<br />
välityksellä.<br />
DICOweb on helposti muunneltava tuotantoväline,<br />
jonka ohjelmistot, elektroniikka ja prosessiympäristöt<br />
ovat täysin yhteensopivia. Painotaloille<br />
DICOwebin muunneltavuus merkitsee<br />
mahdollisuutta sekä luoda uusia laitteistokokonaisuuksia<br />
että kykyä muuttaa luotuja yhdistelmiä.<br />
Jos painotyö vaatii perusformaatin vaihtoa,<br />
esimerkiksi 0B-koon vaihtoa 3B-kokoon tai 8sivuisen<br />
vaihtoa 16-sivuiseen, tapahtuu se noin<br />
yhdessä päivässä. Monille painotaloille DICOweb<br />
on järjestelmä, jonka avulla vanha laitteisto ja<br />
tuotanto voidaan tuottavasti sopeuttaa kirjapainoalan<br />
markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin.
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
Maisa Rissanen –<br />
MAN Rolandin laulava talouspäällikkö<br />
MAN Rolandin Naisten 10-tiimi. Kuvassa vasemmalta oikealle:<br />
Vilhelmiina Lehtinen, Kristiina Kortelainen, Niina Adelheim,<br />
Lea Aaltonen, Maisa Rissanen ja Marja Laitinen.<br />
• MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n<br />
talouspäällikkö Maisa Rissanen on hoitanut<br />
yrityksen kirjanpitoa alusta saakka. Niistä neljä<br />
ensimmäistä vuotta Maisa työskenteli tilitoimistossa,<br />
kunnes siirtyi vuonna 1994 MAN Rolandin<br />
palkkalistoille ja muutti samalla työpöytänsä<br />
MAN Rolandin toimitiloihin.<br />
Maisan vastuualueisiin kuuluvat monenlaiset<br />
asiat. Kysyttäessä minkälaisia työtehtäviä hänen<br />
tyypilliseen työpäiväänsä kuuluu, Maisa toteaa<br />
naurahtaen, että työtehtävät muodostavat niin<br />
kirjavan joukon, ettei hän osaa sanoa, mitkä<br />
niistä ovat tyypillisiä tai tavanomaisia.<br />
- Istun suurimman osan työajastani päätteen<br />
ääressä. Raportoin saksalaiselle emoyhtiölle eli<br />
MAN Roland Druckmaschinen AG:lle MAN Roland<br />
<strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asioista. Laadin kaksi kertaa vuodessa<br />
sen toimintaa koskevat ennusteet, teen<br />
erilaisia raportteja, budjetteja, huolehdin tilin-<br />
<strong>Joulukuu</strong> <strong>2001</strong> | 8<br />
päätöksistä<br />
ja veroilmoituksista.<br />
Kuukauden kaksi ensimmäistä<br />
viikkoa menee siihen, että<br />
saadaan kirjanpito ajan tasalle ja Saksaan toimitettavat<br />
raportit ajoissa lähtemään. Yhteenvetona<br />
minun voi sanoa vastaavan siitä, että<br />
firman numerot ovat kohdallaan. Lisäksi kuulun<br />
johtoryhmään, joka kokoontuu kaksi kerran<br />
kuukaudessa tarkastelemaan talon sisäistä tilannetta<br />
sekä tietysti numeroita.<br />
Kun Maisa aloitti MAN Rolandilla seitsemän<br />
vuotta sitten, lähetettiin emoyhtiölle faxilla<br />
muutama A4-kokoinen paperi. Nyt yhtiöiden<br />
välinen tietoliikenne tapahtuu verkossa ja raporttien<br />
sivumäärä on noin kolmekymmentä.<br />
- Näiden seitsemän vuoden aikana työnkuvani<br />
on muuttunut täysin, sillä ala vaatii jatkuvaa<br />
itsensä kehittämistä ja uuden oppimista. Koen<br />
tämän kuitenkin positiivisena haasteena, vaikka<br />
olen monta kertaa ajatellut työpöytääni katsoessani,<br />
että mitäköhän joku ulkopuolinen mah-<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />
Muuntotie 1, 01510 Vantaa<br />
puh. (09) 7256 6500<br />
faksi (09) 7256 6555<br />
www.man-roland.fi<br />
sähköposti: man-roland@man-roland.fi<br />
Julkaisija: MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong> • Toimitus ja taitto: Markkinointiviestintä Procut<br />
Paino: Lauttapaino <strong>Oy</strong> • Paperi: MagnoStar 130 g/m 2 , <strong>Oy</strong> FPS Ab-FinpappersSpecialisten<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong> on saksalaisen painokonevalmistajan MAN Roland Druckmaschinen AG:n<br />
tytäryhtiö. Edustamme Suomessa kaikkia MAN Roland -painokoneita. Huolehdimme konetoimituksista,<br />
asennuksista, huollosta ja varaosapalvelusta sekä ostamme, myymme ja asennamme käytettyjä<br />
koneita.<br />
Toimistomme sijaitsee Vantaalla lähellä lentoasemaa noin 15 km Helsingin keskustasta.<br />
MAN Roland -edustuksemme kattaa myös Baltian maat, joissa meillä on oma toimisto Tallinnassa ja<br />
Riikassa sekä agentti Vilnassa.<br />
Edustamme myös mm. seuraavien valmistajien tuotteita:<br />
• Wohlenberg GmbH • Baumann GmbH • Baldwin Grafotec GmbH<br />
• Planatol Klebetechnik GmbH • Theisen & Bonitz GmbH • Hunkeler AG<br />
• Vegra GmbH • Purup-Eskofot A/S • Hohner Maschinenbau GmbH<br />
• ContiTech GmbH • Polygraph KAMA GmbH<br />
Työkavereiden mukaan MAN Rolandin talouspäällikkö Maisa Rissanen on<br />
tarkka, rauhallinen, aina valmis kuuntelemaan ja auttamaan sekä<br />
”joskus meidän kimpussa numeroiden kanssa”. Maisasta löytyy myös<br />
taiteellinen puoli, sillä vapaa-aikanaan hän harrastaa laulua yhdessä<br />
oman orkesterin kanssa.<br />
taisi ajatella pöydän päällä olevista paperipinoista.<br />
Varmaankin sitä, että pöydän ääressä<br />
työskentelevä ei taida saada tällaisessa kaaoksessa<br />
mitään aikaiseksi, Maisa sanoo.<br />
Perheorkesteri<br />
Vapaa-aikanaan Maisa rentoutuu musiikin parissa.<br />
Laulaminen omassa bändissä, jossa aviomies<br />
soittaa kitaraa ja tytär sähköbassoa on<br />
sopivaa vastapainoa arkipäivien<br />
hektiselle työrytmille. Aikaisemmin<br />
Maisan poika soitti rumpuja,<br />
mutta murrosikä suuntasi<br />
kiinnostuksen kohteet toisiin<br />
asioihin. Bändiin kuuluu oman<br />
perheen jäsenten lisäksi vielä<br />
toinen kitaristi ja rumpali.<br />
Musisointia harrastetaan enimmäkseen<br />
omaksi iloksi. Kaksi<br />
vuotta sitten he tosin esiin-tyivät<br />
MAN Rolandin Avoimet Ovet -tapahtumassa.<br />
- Muistan vieläkin miten jännitin esiintymistä,<br />
kun siellä oli niin paljon tuttuja ympärillä,<br />
Maisa kertoo. Bändi soittaa monipuolista musiikkia,<br />
enimmäkseen kuitenkin rock- ja blueshenkisiä<br />
kappaleita. Hänen omia suosikkejaan<br />
ovat mm. Maarit, Eric Clapton ja Santana.<br />
Kaaren alta, MAN Roland <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />
• Konemyynti<br />
Auvo Kallio, toimitusjohtaja<br />
(09) 7256 6501<br />
auvo.kallio@man-roland.fi<br />
Mikko Nevalainen, tekninen johtaja<br />
(09) 7256 6502<br />
mikko.nevalainen@man-roland.fi<br />
Markku Ilmelä, markkinointipäällikkö<br />
(09) 7256 6503<br />
markku.ilmela@man-roland.fi<br />
Hannu Paajanen, tuotepäällikkö<br />
(09) 7256 6504<br />
hannu.paajanen@man-roland.fi<br />
Viihtyisä työilmapiiri<br />
- Meillä on MAN Rolandilla harvinaisen hyvä<br />
työilmapiiri. Taloushallinnon naisporukka puhaltaa<br />
samaan hiileen ja on hyvä tiimi kaikin<br />
puolin. Yhdessä on osallistuttu myös Naisten<br />
10 -tapahtumaan useana vuonna.<br />
- Ainakin tähän asti on aina ollut kiva lähteä<br />
töihin. Voin todellakin sanoa, että viihdyn<br />
työssäni, vaikka välillä stressikynnystä koetellaan.<br />
Jatkossa on tärkeää tasapainottaa työnjakoa,<br />
jotta osa ei paiskisi liikaa<br />
töitä ja stressaantuisi sekä<br />
kadottaisi samalla työniloaan.<br />
MAN Roland <strong>Finland</strong><br />
<strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Auvo<br />
Kallio kertoo, että Maisan<br />
työpanos on huomattu<br />
myös Saksan emoyhtiössä,<br />
josta on kantautunut Suomeen<br />
positiivista palautetta<br />
Maisan ansiokkaista raporteista.<br />
- Positiivinen palaute tuntuu aina hyvältä,<br />
etenkin silloin kun on käyttänyt johonkin<br />
asiaan paljon tunteja. Silloin voi ajatella, että<br />
on ainakin tehnyt asiat oikein, kommentoi Maisa<br />
Auvon kehuja.<br />
• Prepress<br />
Lauri Vanhala, myyntipäällikkö<br />
(09) 7256 6511<br />
lauri.vanhala@man-roland.fi<br />
• Tarvikkeet<br />
Asko Antila, myyntipäällikkö<br />
(09) 7256 6507<br />
asko.antila@man-roland.fi<br />
• Digitaalipaino<br />
Jarmo Rissanen, tuotepäällikkö<br />
(09) 7256 6541<br />
jarmo.rissanen@man-roland.fi<br />
• Huolto / varaosat<br />
Jari Kallio<br />
huoltopäällikkö<br />
(09) 7256 6561<br />
jari.kallio@man-roland.fi<br />
Tom Ahlfors,<br />
korjaus- ja varastopäällikkö<br />
(09) 7256 6563<br />
tom.ahlfors@man-roland.fi<br />
Sampo Pennanen, varaosapäällikkö<br />
(09) 7256 6521<br />
sampo.pennanen@man-roland.fi<br />
• Hallinto<br />
Maisa Rissanen<br />
talouspäällikkö<br />
(09) 7256 6531<br />
maisa.rissanen@man-roland.fi<br />
Grafikaari Import <strong>Oy</strong><br />
Muuntotie 1, 01510 Vantaa<br />
puh. (09) 7256 6600<br />
faksi (09) 7256 6655<br />
Auvo Kallio, toimitusjohtaja<br />
(09) 7256 6500<br />
auvo.kallio@man-roland.fi<br />
Lars Alavaranta, myyntipäällikkö<br />
(09) 7256 6650<br />
lars.alavaranta@man-roland.fi<br />
Kaj Wickström, tuotepäällikkö<br />
(09) 7256 6660<br />
kaj.wickstrom@man-roland.fi
Change language