2008/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto
2008/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto
2008/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto
- TAGS
- liitto
- epliitto.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Etusivun kuvat ja juttulainaukset uudistuvat vielä!<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton tiedotuslehti 4 / 2007 joulukuu www.ep<strong>liitto</strong>.fi<br />
Valtion aluehallinnon uudistamishanke<br />
ALKU ja maakuntien tulevaisuus ovat puhuttaneet<br />
koko alkuvuoden. ALKU-hankkeen<br />
väliraportti on nyt julkaistu, sivut 2–3<br />
”Luotamme siihen, että maakunta saa<br />
yhä vahvemmat mahdollisuudet suunnata<br />
omaa tulevaisuuttaan.”<br />
– maakuntajohtaja Asko Peltola, sivu 2<br />
Sisältö<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 1 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong><br />
Pääkirjoitus: Liiton toimivalta vahvistuu<br />
aluehallintouudistuksessa 2<br />
Maakunnan liitoille lisää tehtäviä? 3<br />
Liitossa sisäänajetaan uutta organisaatiota 4<br />
Uusi kasvo: maankäytön suunnittelija Jarno<br />
Leppäkangas 4<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> kehittämisrahastolta haettiin<br />
apurahoja yhteensä yli 590 000 euroa 5<br />
Keskipohjola-komitea avasi oven uusille jäsenille 5<br />
Maakunnan verkostot kiinnostavat 6<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> muutostahti yllätti tutkijatkin 7<br />
Kansainvälinen <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaa -projekti 8<br />
eSEP-hankkeessa yhdistyvät sisällöntuotanto<br />
ja tietoverkot 9<br />
MYR hyväksyi energiaomavaraisuusstrategian<br />
ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelman 10<br />
EU-ohjelmien tilannekatsaus 11<br />
”Epanet näyttää varsin onnistuneelta<br />
kokonaisuudelta”<br />
– tohtori Udo Rettweiler, sivu 6
PÄÄKIRJOITUS<br />
Liiton toimivalta vahvistuu<br />
aluehallintouudistuksessa<br />
Aluehallinnon uudistusta valmistellut ALKU-työryhmä julkaisi odotetun väliraporttinsa.<br />
Kaikissa maakunnan liitoissa, niin <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaallakin, on seurattu tarkasti<br />
ALKU-hankkeen etenemistä. Vaikka hankkeessa tarkastellaan valtion aluehallintoa,<br />
se sivuaa läheisesti myös <strong>liitto</strong>ja – ovathan ne kuntien alueellisia yhtymiä<br />
ja sitä kautta valtion aluehallinnon "vastinpareja". Luonnollisesti myös <strong>liitto</strong>jen lukumääristä<br />
ja tehtävistä käyty keskustelu on herättänyt kiinnostusta.<br />
Väliraportin linjaukset ovat <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> näkökulmasta oikeansuuntaiset.<br />
Esityksen mukaan maakunnan <strong>liitto</strong>jen toimivaltaa lisätään aluekehitystyötä kokoavana<br />
ja yhteen sovittavana viranomaisena. Ehdotus toteuttaa hyvin hallitusohjelman<br />
tavoitetta hallinnon kansanvaltaistamisesta, ohjaavathan <strong>liitto</strong>jen toimintaa<br />
kuntavaalien tuloksena muodostetut päätöksentekoelimet.<br />
Liiton tärkeimpiä strategisia asiakirjoja ovat maakuntasuunnitelma ja -kaava sekä<br />
maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma. Väliraportin mukaan maakuntaohjelman<br />
roolia ja samalla velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden vahvistetaan.<br />
Ohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma kytketään osaksi keskushallinnon<br />
ja alueviranomaisten välistä tulosohjausprosessia. Liittojen päätösvaltaa aluekehittämisrahoituksen<br />
käytössä lisätään ja liitoille aiotaan antaa myös uusia, yhteen<br />
sovittavia kehittämistehtäviä. Näitä esitellään tarkemmin ALKU-väliraporttia koskevassa<br />
koosteessa tässä lehdessä.<br />
Monia asioita jää kuitenkin edelleen auki. Asioita siirrettiin uusille työryhmille. Hallinnon<br />
ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) käy raporttia läpi ensimmäisen<br />
kerran 10.4. Linjauksia voitaneen odottaa kuluvan kuun loppupuolella. Huolta<br />
herättää erityisesti, tuleeko <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla säilymään oma nykyisen TE-keskuksen<br />
"korvaava" valtion aluekehitysviranomainen. Tarkoin on myös seurattava,<br />
että liitoille annetaan uusiin tehtäviin tarvittava henkilöstö ja rahoitus.<br />
Helsingin suunnasta on kantautunut arvostelua siitä, että liitoilta on puuttunut<br />
rohkeutta ehdottaa todellisia uudistuksia. Erityisesti on ihmetelty, miksi Vaasan<br />
vaalipiirin alueen maakuntien liitot eivät ole esittäneet toimintojensa yhdistymistä.<br />
Tällaisia ajatuksia voisi kuvata pohjalaisella toteamuksella: "toisen tonttia on aina<br />
helpompi viljellä kuin omaansa".<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong> tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien naapuri<strong>liitto</strong>jensa kanssa.<br />
Suhteet toimivat hyvin, vaikka luonnollisesti on myös keskinäistä kisailua. Mielestäni<br />
pieni kilpailu alueiden kehittämisessä ei ole pahasta, kunhan se ei tapahdu<br />
toisia kampittamalla.<br />
Liitot ovat kuntien yhteenliittymiä. Siksi on kuntien, ei valtion, tehtävänä määritellä,<br />
minkä kokoisen liiton alueen kunnat näkevät toimivaksi omista lähtökohdistaan.<br />
Uskon, että muutokset maakuntien lukumäärään syntyvät luonnollisesti sitten, kun<br />
aika on niille kypsä. Vakavin virhe olisi, että valtio rupeaisi "päsmäröimään" sille<br />
kuulumattomassa asiassa. Sillä lyötäisiin suuria kapuloita aluekehittämisen rattaisiin.<br />
<strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla jäädään kiinnostuksella odottamaan ALKU-hankkeen jatkoaskelia.<br />
Luotamme siihen, että maakunta saa yhä vahvemmat mahdollisuudet suunnata<br />
omaa tulevaisuuttaan. Toivottavasti myös Helsingissä tajutaan, että kestävin<br />
kotiseudun kehitys lähtee siellä asuvista ihmisistä, ei valtion keskushallinnon uumenista!<br />
Aurinkoisia kevätpäiviä!<br />
Asko Peltola<br />
Maakuntajohtaja<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
Maakunnan liitoille lisää tehtäviä?<br />
ALKU-hankkeen työryhmä esittää liitoille enemmän päätösvaltaa<br />
koulutus-, liikenne-, ympäristö- ja kulttuuriasioissa<br />
Valtiosihteeri Jouni Lind oli<br />
puhumassa aluehallinnon<br />
uudistamisesta teemaa käsitelleessämaakuntavaltuustonseminaarikokouksessa<br />
14.3.<strong>2008</strong>. Toisena<br />
alustajana kokouksessa<br />
oli professori Kari Hokkanen.<br />
Hän puhui <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
maakunnan muodostumisen<br />
historiasta.<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton tiedotuslehti 1 / <strong>2008</strong><br />
Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) työryhmä luovutti väliraporttinsa<br />
hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle keskiviikkona 2. huhtikuuta. Suurin<br />
väliraportissa esitettävä aluehallinnollinen muutos koskee lääninhallituksia: ne<br />
esitetään lakkautettavaksi. Maakuntien liitoille työryhmä esittää lisää tehtäviä.<br />
Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon.<br />
Väliraportti sisältää ehdotuksia aluehallintoviranomaisten tehtäväkokonaisuuksiksi<br />
ja tehtävien muutoksiksi sekä keskushallinnon tehtävien siirtämiseksi aluehallinto- ja<br />
paikallishallintoviranomaisille. Raportti ottaa kantaa myös aluehallintoviranomaisten<br />
määrään ja aluejakoon sekä hahmottelee mahdollisia uusia valtion viranomaisia aluehallintoon.<br />
Väliraportissa ehdotetaan, että valtion aluehallinto koottaisiin kahteen viranomaiseen,<br />
joista toinen vastaisi alueiden toimeenpano- ja kehittämistehtävistä ja toinen<br />
lainsäädännön toimeenpanosta ja valvonnasta. Alueellisia kehittämistehtäviä hoitavat<br />
nykyisin mm. TE-keskukset. Ehdotusta näiden lukumäärästä väliraportti ei sisällä.<br />
Maakuntaohjelman rooli vahvistuu<br />
Maakunnan liiton vastuulla olevan maakuntaohjelman kokoavaa ja yhteen sovittavaa<br />
roolia esitetään vahvistettavaksi yhdistämällä nykyistä tiiviimmin sen laadintaan erityisohjelmat<br />
ja hallinnonaloittain laadittavat kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma<br />
kytkettäisiin nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja alueiden<br />
välistä tulosohjausprosessia. Toteuttamissuunnitelman säädösperusteista velvoittavuutta<br />
valtion alueviranomaisiin nähden esitetään väliraportissa lisättäväksi.<br />
Maakunnan <strong>liitto</strong>jen päätösvalta aluekehittämisrahoituksen käytössä kasvaisi. Valtioneuvoston<br />
yleisistunnon tehdessä päätöksen määrärahojen alueellisesta jakamisesta,<br />
jätettäisiin esitetyssä mallissa osa rahoista sitomatta määrättyyn käyttötarkoitukseen,<br />
ja määrärahan suuntaamisesta käyttötarkoitukseen maakunnassa päättäisi maakunnan<br />
<strong>liitto</strong>.<br />
Lisää tehtäviä<br />
Maakunnan <strong>liitto</strong>jen nykyisiä yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistehtäviä ehdotetaan<br />
laajennettavaksi mm. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu pitkän ja keskipitkän<br />
aikavälin koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa, laadittaessa alueellista<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelmaa osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua<br />
sekä laadittaessa laaja-alaisia luonnonvaroja ja ympäristöä koskevia alueellisia suunnitelmia<br />
osana valtakunnallista alan kehittämissuunnittelua.<br />
Maakunnan <strong>liitto</strong>jen aluekehityksen edistämistehtäviä ehdotetaan laajennettaviksi mm.<br />
siirtämällä maakunnan liitoille nykyisistä lääninhallitukselle kuuluvista opetusministeriön<br />
hallinnonalan rakennerahastotehtävistä ne, jotka on tarkoitettu kulttuuri-, liikunta- ja<br />
vapaa-ajan kehittämishankkeisiin sekä ympäristökeskuksilta kansallisten alueellisten<br />
rakennusperinteen hoitoavustusten myöntäminen. Maakunnan <strong>liitto</strong>jen ja metsäkeskusten<br />
yhteyttä tiivistettäisiin.<br />
Viranomaisvalmistelun ja väliraportin julkaisun jälkeen ALKU-hankkeessa käynnistyy<br />
joitakin uusia työryhmiä sekä asian laajempi poliittinen käsittely. Uuden valtion aluehallintomallin<br />
on määrä astua voimaan vuoden 2010 alusta alkaen. - jh<br />
ALKU-työryhmän väliraportti saatavilla valtiovarainministeriön sivuilla: www.vm.fi<br />
Päätoimittaja:<br />
maakuntajohtaja Asko Peltola<br />
puh. 0400 590 123<br />
asko.peltola(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
Lehti julkaistaan liiton internetsivuilla<br />
www.ep<strong>liitto</strong>.fi<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 3 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong><br />
Toimitus ja taitto:<br />
tiedotussihteeri Juhani Heikkilä<br />
puh. 050 537 8071<br />
juhani.heikkila(at)etela-pohjanmaa.fi<br />
ISSN 1796-0215
Liitossa sisäänajetaan uutta organisaatiota<br />
Jarno Leppäkangas<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liitossa on siirrytty vuoden <strong>2008</strong> alussa uuteen matriisiorganisaatioon.<br />
Liiton vanhassa organisaatiossa olleet vastuualueet on korvattu tehtäväalueilla,<br />
jotka on määritelty liiton ydintehtävien mukaan. Tehtäväalueita on<br />
enemmän kuin aikaisempia vastuualueita. Tehtäväalueet on muodostettu pääosin<br />
järjestelemällä tehtäviä uudelleen ja mm. jakamalla aikaisempi aluekehityksen vastuualue<br />
useampaan erilliseen tehtäväalueeseen. Liiton toiminnan johto, hallinto ja<br />
viestintä hoidetaan koko organisaation läpäisevinä tehtäväalueina.<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton johtoryhmän muodostavat uudessa organisaatiossa maakuntajohtaja<br />
Asko Peltola, hallintojohtaja Raimo Saunamäki, kulttuurijohtaja<br />
Marjatta Eväsoja ja aluekehitysjohtaja Timo Urpala, joiden vastuulle tehtäväalueet<br />
jakautuvat seuraavasti:<br />
Maakuntajohtaja Asko Peltola:<br />
– maakunnan yhteistyö ja edunvalvonta<br />
– aluesuunnittelu<br />
– viestintä<br />
Hallintojohtaja Raimo Saunamäki:<br />
– hallinto<br />
– rahoituspäätösten toimeenpano ja maksatus<br />
Kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja:<br />
– kulttuurin kehittäminen<br />
– omien hankkeiden hallinnointi ja toteutus<br />
Aluekehitysjohtaja Timo Urpala:<br />
– aluekehitys<br />
– kansainvälistäminen<br />
Kansainvälistäminen nostettiin aluekehityksen yhteydestä omaksi tehtäväalueekseen.<br />
Myös rahoituspäätösten toimeenpano ja maksatus eriytettiin aluekehityksen<br />
alta omaksi kokonaisuudekseen uuden rahoituksen välittämistä koskevan ohjeistuksen<br />
mukaisesti.<br />
Johto ja muu henkilökunta on nähtävissä liiton nettisivuilla: www.ep<strong>liitto</strong>.fi<br />
UUSI KASVO: maankäytön suunnittelija Jarno Leppäkangas<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liitossa on helmikuun alusta toiminut maankäytön suunnittelijana<br />
Jarno Leppäkangas. Toimi on liitossa uusi, ja se korvasi aikaisemman maakuntasuunnittelijan<br />
toimen. Maankäytön suunnittelijan tehtävät sijoittuvat aluesuunnittelun<br />
tehtäväalueelle.<br />
Maankäytön suunnittelijan toimen tarkoituksena on vahvistaa paikkatieto-osaamista<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liitossa. Leppäkangas vastaa maakuntakaavan ylläpidosta<br />
ja sen yhteydessä tehtävistä selvityksistä sekä paikkatiedon kehittämisestä.<br />
Maankäytön suunnittelijan toimenkuvaan kuuluvat myös osallistuminen erilaisiin<br />
hankkeisiin, kuten ajankohtaiseen K9-hankkeeseen sekä EU-indikaattoriprojektiin.<br />
K9-hankkeen tarkoituksena on tarkastella asumista, liikennettä, palveluita sekä<br />
maankäyttöä YKR-aineistojen avulla, joista saadut tulokset toimivat tulevaisuudessa<br />
ohjeena ja tietopankkina kuntien yleiskaavoitukselle sekä tulevalle maakuntakaavalle.<br />
Yhteistyö paikkatietoja hyödyntävien tahojen kanssa on myös erityisen<br />
tärkeää sekä paikkatietojen yhteiskäytön että maankäytön suunnittelun kannalta.<br />
Jarno Leppäkangas on kotoisin Vaajakoskelta Jyväskylän maalaiskunnasta. Hän<br />
on 30-vuotias filosofian maisteri pääaineenaan maantiede. Leppäkangas on erikoistunut<br />
paikkatiedon yhteiskäyttöön maankäytön suunnittelussa, monipuoliseen<br />
paikkatieto-ohjelmien käyttöön, kaukokartoitukseen ja muiden paikkatietoanalyysien<br />
tekemiseen sekä aluesuunnittelun ympäristökysymyksiin.<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 4 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> kehittämisrahastolta haettiin<br />
apurahoja yhteensä yli 590 000 euroa<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> kehittämisrahastolta haettiin 7. maaliskuuta päättyneessä<br />
haussa apurahoja runsaasti sekä hakemusten määrällä että haettujen apurahojen<br />
kokonaissummalla mitaten. Määräaikaan mennessä saapui yhteensä<br />
120 hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu summa on 590 409,52 euroa.<br />
Jaettavana kehittämisrahastolla on tänä vuonna 50 000 euroa. Lisäksi jaetaan<br />
maakuntajohtaja Asko Peltolan 50-vuotisjuhlan onnittelutilille kertyneet noin 11<br />
500 euroa. Haettujen apurahojen kokonaissumma ylittää jaettavana olevan rahamäärän<br />
lähes kymmenkertaisesti.<br />
Apurahahakemuksia tuli erityisen paljon kulttuurin kehittämiseen suunnattaviin<br />
apurahoihin: 94 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa on yli 450 000 euroa.<br />
Tieteen ja tutkimustoiminnan hakemuksia saapui 26. Osalle hakijoista ei siten ole<br />
mahdollista apurahaa myöntää, ja apurahojen saajienkin osalta myönnettävät<br />
summat ovat pääosin haettua selvästi pienempiä.<br />
– Kulttuurin apurahojen hakupaine on todella suuri, toteaa kulttuurijohtaja Marjatta<br />
Eväsoja.<br />
– <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> kehittämisrahasto on varallisuudeltaan verrattain pieni, joten<br />
sen kautta ei millään kyetä tyydyttämään kaikkien hakijoiden apurahatarvetta. Kulttuuriin<br />
kohdistuvan hakupaineen takia kulttuurilautakunta esittää, että apurahoja<br />
seuraavan kerran jaettaessa ne kohdennettaisiin täysimääräisesti kulttuurin kehittämiseen.<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton kulttuurilautakunta käsitteli kulttuurin kehittämiseen kohdistuvia<br />
hakemuksia kokouksessaan 1. huhtikuuta. Maakuntahallituksen käsittelyyn<br />
kehittämisrahaston apurahat tulevat 21. huhtikuuta. Apurahojen jakotilaisuus<br />
järjestetään 13. toukokuuta <strong>2008</strong>. Apurahan saajat saavat hyvissä ajoin kutsun<br />
tilaisuuteen ja sitä myötä tiedon myönnetystä apurahasta. - jh<br />
Keskipohjola-komitea avasi oven uusille jäsenille<br />
Keskipohjola-komitean uudet säännöt avaavat virallisesti Keskipohjolan jäsenyyden<br />
ja kumppanuuden uusille toimijoille. Keskipohjola-komitea päätti vuonna 2007<br />
avata organisaationsa uusille jäsenille ja kumppaneille. Komitean työryhmät työstivät<br />
organisaation uusia sääntöjä, jotka mahdollistavat ja määrittelevät kyseiset<br />
jäsenyydet. Uudet säännöt hyväksyttiin komitean kevätkokouksessa Seinäjoella<br />
26.-27.3.<strong>2008</strong>.<br />
– Päätös aloittaa uuden aikakauden Keskipohjolan yhteistyössä, kertoo komitean<br />
kansliapäällikkö Jon Hillgren.<br />
– Jo kevätkokouksessa meillä oli mukana vieraita mm. Norjan ja Suomen kunnista,<br />
jotka ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita osallistumaan uuden Keskipohjolan<br />
kehittämistyöhön. Komitea päätti samalla uusista jäsen- ja partnerimaksuista.<br />
Esimerkiksi partneriksi toimintaan pääsee mukaan 10 000 Ruotsin kruunun vuosiosuudella.<br />
Varoja tullaan käyttämään yhteiseen hanketoimintaan Keskipohjolassa.<br />
Odotamme hankealoitteita kansliaan, jonka jälkeen jatkokäsittelemme ne.<br />
Keskipohjolan yhteistyön tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja kasvua<br />
Keskipohjolassa, yhteistyön perustuessa yhteiseen historiaan ja kulttuuriin. Keskipohjolan<br />
toiminnassa on mukana jäseniä Ruotsista ja Norjasta sekä Suomesta<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong>, <strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong>, Svenska Österbottens förbund för utbildning<br />
och kultur -niminen kuntayhtymä sekä Keski-Suomen <strong>liitto</strong>.<br />
Lisätietoa saa Keskipohjolan nettisivuilta: www.mittnorden.net<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 5 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
Maakunnan verkostot kiinnostavat<br />
Tohtori Udo Rettweiler tutustui tutkimuksen ja yritystoiminnan<br />
yhteistyöhön <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla<br />
Udo Rettweiler vietti maaliskuun<br />
<strong>2008</strong> <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton<br />
työyhteisössä.<br />
Hänet tavoittaa Saksasta vaikkapa<br />
sähköpostitse:<br />
rettweiler(at)tz-teltow.de<br />
Rettweilerin työpaikkaan voi<br />
tutustua internetissä:<br />
www.tz-teltow.de<br />
– Olen ollut tietoinen Epanet-korkeakouluverkostosta ja muista<br />
täällä toteutetuista verkostomaisista toimintamalleista. Ajattelin,<br />
että on paras tulla katsomaan verkostojen toimintaa tarkemmin<br />
ja sisältä käsin, toteaa tohtori, projektipäällikkö Udo Rettweiler.<br />
Epanet-verkoston lisäksi Udo Rettweiler tutustui maaliskuun ajan kestäneen<br />
vierailunsa aikana Seinäjoen Teknologiakeskuksen, ammattikorkeakoulun ja<br />
yliopistokeskuksen toimintaan, vieraili maakunnan yrityksissä ja tapasi sitä myötä<br />
runsaasti ihmisiä. Rettweiler itse toimii projektipäällikkönä Teltowin kaupungin<br />
teknologiakeskuksessa (Technologiezentrum Teltow GmbH) Brandenburgissa,<br />
Saksassa. Hänen tehtävänään on auttaa pienten ja keskisuurten yritysten<br />
keskinäisessä verkostoitumisessa sekä yhteistyön solmimisessa tutkimustoiminnan<br />
kanssa.<br />
– Epanet näyttää varsin onnistuneelta kokonaisuudelta. Sen jatkuvuudesta on<br />
osoituksena Epanet II -vaiheen onnistunut käynnistyminen, arvioi Rettweiler.<br />
<strong>Etelä</strong>pohjalaiset toteutustavat eivät kuitenkaan hänen mukaansa ole kovin<br />
helposti sovellettavissa hänen omaan toimintaympäristöönsä. Rettweilerin<br />
teknologiakeskuksen toimialueena on 200 000 asukkaan Potsdam Mittelmarkin<br />
alue, joka sijaitsee pääkaupunki Berliinin vieressä. Potsdam Mittelmark kuuluu<br />
Brandenburgin osavaltioon, joka on suuri reikäleipäosavaltio Berliinin ympärillä.<br />
– Berliinin-Brandenburgin metropolialueella toimii useita suuria yliopistoja,<br />
joiden tutkimustoiminta on varsin laajamittaista. Pienten ja keskisuurten yritysten<br />
on hankalaa päästä mukaan tähän toimintaan. Tutkimusta tehdään melko<br />
riippumattomasti suhteessa yrityselämän tarpeisiin. Tutkimustoiminnalla pitäisi olla<br />
enemmän suoraa alueellista vaikuttavuutta.<br />
– Ratkaisuna meillä voisi olla suurten projektien sijasta pienemmät talouselämän<br />
ja tutkimuksen väliset hankkeet, joita voisi sitten koota verkostoksi, Rettweiler<br />
miettii.<br />
Saksassa - kuten paljolti myös Suomessa - yliopistojen perusrahoitus on melko<br />
taattua ja riippumatonta yhteistyöstä ulospäin tai tutkimustoiminnan sisällöstä.<br />
Tästä syystä yliopistoja on hankala saada kiinnostumaan etenkään pienten<br />
yritysten tarpeisiin sovellettavista tutkimusaiheista. Tässä mielessä Rettweiler<br />
pitää Epanetia erityislaatuisena kokonaisuutena.<br />
– <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> maakunta ja Seinäjoki ovat pieniä toimijoita, mutta hyvien<br />
kulkuyhteyksien ansiosta tänne saadaan tutkijoita eri yliopistoista, ja yhteistyö<br />
eri suuntiin näyttää toimivan. Yritysten ja alueen muiden toimijoiden Epanetiin<br />
sijoittama rahoitus ohjaa tutkimustoimintaa siten, että siitä saadaan välitöntä<br />
hyötyä elinkeinoelämälle.<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong> tarjosi Rettweilerille toimistohuoneen kuukauden mittaisen<br />
vierailun ajaksi, ja majapaikastaan Seinäjoelta käsin hän tutustui maakunnan<br />
elämänmenoon. Suomi oli Rettweilerille ennestään tuttu maa, hän on vieraillut<br />
aikaisemmin muutamia kertoja mm. Jyväskylässä. Verkostot ja yhteistyömuodot<br />
ovat näyttäneet Rettweilerin mukaan läheltä katsoen melko sellaisilta kuin hän<br />
olettikin, ja hän kertoo olevansa tyytyväinen vierailuun. Yritysten toimintaan hän<br />
tosin olisi toivonut pääsevänsä tutustumaan tarkemmin, mutta kuukauden mittainen<br />
lyhyt vierailujakso rajasi mahdollisuuksia.<br />
– Tarkempi perehtyminen alueen yritystoimintaan voisikin olla seuraavan matkan<br />
aihe, Rettweiler tuumaa. - jh<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 6 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> muutostahti<br />
yllätti tutkijatkin<br />
Maakunnat ja palvelurakenteiden uudistaminen -selvitys valmistunut<br />
Maakunnat ja palvelurakenteiden<br />
uudistaminen - case <strong>Etelä</strong>-<br />
Pohjanmaa -hankkeen päätösseminaari<br />
järjestettiin FRAMIssa<br />
10. maaliskuuta <strong>2008</strong>. Kaikkiaan<br />
seminaareja järjestettiin hankkeen<br />
aikana seitsemän.<br />
Taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvat, riittävän suuret peruskunnat<br />
muodostavat perustan julkisen palvelujärjestelmän<br />
toimivuudelle. Suuretkaan peruskunnat eivät silti kykene yksin<br />
huolehtimaan kaikkien palvelujen järjestämisestä, vaan tarvitaan<br />
ylikunnallista yhteistyötä. Nykyisiä organisaatiorakenteita<br />
on kuitenkin syytä yksinkertaistaa esimerkiksi yhdistämällä laajan<br />
väestöpohjan palveluista huolehtivia kuntayhtymiä.<br />
Tällaisiin tuloksiin päädyttiin maaliskuussa päättyneessä Maakunnat ja palvelurakenteiden<br />
uudistaminen – case <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaa -selvityshankkeessa. Kehityspäällikkö<br />
Salme Sundquist ja tutkija Anni Jäntti Suomen Kuntaliitosta kertovat,<br />
että hankkeen toteuttaminen hektisessä kuntakentässä on ollut mielenkiintoista.<br />
– Kaksi vuotta sitten ei varmasti kukaan olisi uskonut, että <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla tapahtuu<br />
ensi vuoden alussa niin paljon kuntaliitoksia ja muutoksia kuntayhtymissä.<br />
Muutosvauhdin lisäksi eteläpohjalaisten aito halukkuus vuorovaikutteiseen keskusteluun<br />
oli tutkijoille myönteinen yllätys. Sundquistin ja Jäntin mukaan hankkeen<br />
aikana onkin voinut havaita selvän asennemuutoksen uudistusmyönteisempään<br />
suuntaan. On yhteisesti tunnustettu se tosiasia, että jotakin täytyy tehdä eli nykymeno<br />
ei voi jatkua.<br />
Hankkeen tulokset on tiivistetty malliksi, jonka mukaan laajan väestöpohjan palvelujen<br />
järjestämisestä <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla huolehtisi jatkossa kolme maakunnallista<br />
kuntayhtymää. Koulutuskuntayhtymä vastaisi ammatillisen peruskoulutuksen,<br />
aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
erityispalvelujen kuntayhtymän järjestämisvastuu kattaisi erikoissairaanhoidon<br />
ja erityishuollon. Kolmas maakunnallinen kuntayhtymä huolehtisi<br />
aluekehitykseen ja maakuntasuunnitteluun sekä elinkeinoelämän ja kulttuurin kehittämiseen<br />
liittyvistä tehtävistä.<br />
Selvityshankkeen aikana vaihtoehtoisia palvelujen järjestämisen tapoja on vertailtu<br />
keskenään kuntalaisen, talouden, johtamisen ja henkilöstön näkökulmasta.<br />
Arvioinnissa tarvittavaa tietoa on kerätty esimerkiksi kuntapäättäjille suunnatuilla<br />
kyselyillä sekä haastattelemalla asiantuntijoita ja tutkijoita. Lisäksi tarpeellista vertailutietoa<br />
on saatu neljältä peilialueelta (Hämeenlinnan seutu, Kainuu, Oulunkaari<br />
ja Päijät-Häme). Selvitystyötä on tehty läheisessä yhteistyössä <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
kuntien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana on muun<br />
muassa toteutettu seitsemän alueellista seminaaria, jotka ovat keränneet yhteensä<br />
yli 550 osallistujaa.<br />
Hankkeen loppuraportti ilmestyy Suomen Kuntaliiton julkaisusarjassa huhtikuun<br />
aikana. Pdf-muotoinen raportti on sen jälkeen saatavilla osoitteessa<br />
www.kunnat.net/ep tai www.kunnat.net/kirjakauppa.<br />
Mervi Lehtola<br />
Projektipäällikkö<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 7 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
Uusi Kansainvälinen <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaa<br />
-projekti käynnistyy<br />
Projektipäällikkö Mai Renko<br />
Maakunnassa ollaan käynnistämässä Kansainvälinen <strong>Etelä</strong>-<br />
Pohjanmaa -projektia (lyhenne ISO). Projektissa edistetään maakunnan<br />
kansainvälistämistä ja vahvistetaan maahanmuuttoon<br />
liittyvää osaamista. Projektissa myös muun muassa hankitaan<br />
ja välitetään tietoa kansainvälistämiseen liittyvistä asioista ja<br />
kansainvälisten projektien rahoitusmahdollisuuksista sekä tuetaan<br />
eteläpohjalaisten maahanmuuttotoimintojen valmistelua.<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> kansainvälistymisprosessia työstetään työryhmissä projektin<br />
aikana ja toteutetaan toimintaohjelmaprosessin suosituksia projektien avulla tarvittavilta<br />
osin. Projektissa koordinoidaan kansainvälistä alueyhteistyötä valittuihin<br />
maihin ja toteutetaan pilottikokeiluja esimerkiksi monikulttuurisuuden edistämiseen<br />
ja maahanmuuttajien osallistamiseen liittyen. Projektia toteutetaan koko maakunnan<br />
alueella ja sen toimenpiteistä on määrä hyötyä laajasti niin maakunnan elinkeinoelämä,<br />
kunnat, maahanmuuttajat, koulutus-, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot<br />
kuin maakunnan asukkaat. Projekti jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka.<br />
Projektia hallinnoi <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong>. Projektipäällikkönä toimii Mai Renko,<br />
joka työskenteli myös liiton aikaisemman, juuri päättyneen Kansainvälistymisen<br />
edistäminen <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla -hankkeen projektipäällikkönä. Uuteen projektiin<br />
on tarkoitus palkata myös toinen työntekijä myöhemmin vuoden <strong>2008</strong> aikana.<br />
Kansainvälinen <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaa -projekti rahoitetaan kansallisella maakunnan<br />
kehittämisrahalla ja hankkeen kuntarahaosuus tulee liiton vuosibudjetista. Maakuntahallitus<br />
hyväksyi hankesuunnitelman ja rahoituksen kokouksessaan 31. maaliskuuta.<br />
Lyhenne ISO tulee sanoista International South Ostrobothnia.<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 8 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
eSEP-hankkeessa yhdistyvät sähköinen<br />
sisällöntuotanto ja tietoverkot<br />
www.trissa.tv<br />
Trissa.tv:n toiminta jatkuu eSEPprojektissa<br />
Vuoden <strong>2008</strong> alussa käynnistynyt eSisällöntuotannon<br />
kehittäminen <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla (eSEP) -projekti jatkaa<br />
aikaisempien <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> tietoyhteiskunnan koordinaatiohankkeen<br />
ja ProMedia-hankkeen työtä. Kuten aikaisemmat<br />
hankkeet, myös uusi kaksi hanketta yhdistävä<br />
eSEP-projekti on <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liiton hallinnoima ja<br />
sen toiminta kattaa koko maakunnan alueen.<br />
Yhdistämällä tietoverkkojen ja sisällöntuotannon kehittäminen samaan projektiin<br />
pyritään saavuttamaan synergiaetuja tietoverkkojen ja niiden sisältöjen<br />
kehittämisessä. Samalla pystytään käyttämään hyväksi aikaisempien<br />
projektien tuloksia ja vahvistamaan niiden aikana luotuja yhteistyöverkostoja.<br />
ProMedia-hankkeessa toteutetun nettitelevision Trissa.tv:n toimintaa<br />
kehitetään edelleen tässä hankkeessa ja sen ohjelmistoa pyritään laajentamaan.<br />
Hankkeessa kootaan yhteistyöhön maakunnan netti-tv-toimijoita.<br />
Maakuntaportaali www.etela-pohjanmaa.fi:n yhteyteen on suunnitteilla mediaportaali.<br />
Yhteistyötä tehdään alan oppilaitosten kanssa, merkittävimpänä<br />
yhteistyökumppanina projektissa on Seinäjoen ammattikorkeakoulu.<br />
Projektin aikana tullaan järjestämään seminaareja viimeisen tiedon ja parhaiden<br />
käytäntöjen välittämiseksi alan toimijoille. Lisäksi kehitetään sähköisiä<br />
palveluita ja edistetään niiden käyttöönottoa yhdessä maakunnan toimijoiden<br />
kanssa valtakunnalliset kriteerit ja hankkeet huomioiden. Sähköinen<br />
asiointi voidaan myös kytkeä osaksi maakuntaportaalia, jolloin siitä voidaan<br />
saada kansalaisinformaation väline.<br />
Projekti on kolmivuotinen ja jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka. Projekti<br />
rahoitetaan Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta. Osa projektin rahoituksesta<br />
on kansallista maakunnan kehittämisrahaa. Hankkeessa työskentelee kaksi<br />
projektipäällikköä, jotka keskittyvät hankkeen kahteen eri teemaan: Esa-<br />
Matti Åkerbergin työsarkana on tietoverkkojen eli infrastruktuurin sekä<br />
sähköisten palveluiden kehittäminen maakunnassa ja Pekka Pohjoispää<br />
keskittyy sähköisen sisällöntuotannon kehittämiseen. Projektissa työskentelee<br />
lisäksi tuottaja Juho-Tuomas Ojajärvi, jonka vastuulla on nettitelevisio<br />
Trissa.tv:n ohjelmisto. Kaikki kolme ovat tuttuja miehiä aiemmista<br />
projekteista.<br />
Maakunnallinen ICT-yhteistyö -seminaari 18. huhtikuuta<br />
Projektin ensimmäisenä isona tilaisuutena järjestetään perjantaina 18. huhtikuuta<br />
<strong>2008</strong> seminaari aiheella Maakunnallinen ICT-yhteistyö. Tilaisuus<br />
järjestetään FRAMIssa Seinäjoella, ja seminaarin puhujiksi saapuu mm.<br />
viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne-ja viestintäministeriöstä ja toimitusjohtaja<br />
Matti Hakomäki Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:stä.<br />
Seminaari on ilmainen ja avoin kaikille aiheesta kiinnotuneille. Tarkempi ohjelma<br />
ja ilmoittautumistiedot ovat saatavilla internetissä, klikkaa:<br />
www.etela-pohjanmaa.fi/esep/<br />
eSEP-projektin työntekijöiden yhteystiedot löytyvät liiton internetsivuilta<br />
osoitteesta http://www.ep<strong>liitto</strong>.fi (Tehtävät ja henkilöstö). - jh<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 9 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
MYR hyväksyi energiaomavaraisuusstrategian<br />
ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelman<br />
M<br />
Y<br />
R<br />
Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi 7.3.<strong>2008</strong> kaksi maakunnan kannalta<br />
merkittävää ja ajankohtaisiin teemoihin liittyvää strategiaa: <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
energiaomavaraisuuden kehittämisstrategian ja <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> korkeakouluverkoston<br />
tutkimus- ja innovaatio-ohjelman 2007–2013. Uusiutuvat<br />
energiat ja ympäristö on määritelty <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla yhdeksi keskeiseksi<br />
kehittämisalaksi uudella ohjelmakaudella. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelma<br />
II puolestaan jatkaa edellisellä ohjelmakaudella hyvään vauhtiin päässeen<br />
Epanet-professuuriverkoston toiminnan kehittämistä entistä paremmin maakunnan<br />
kilpailukykyä tukevaksi.<br />
Energiaomavaraisuusstrategiassa keskeisiä tavoitteita ovat korkea omavaraisuus,<br />
uusiutuvan energian nosto valtakunnan keskimääräiselle tasolle, energiatehokkuuden<br />
parantaminen sekä kone- ja laiteteollisuuden kehittäminen. Kehittämisstrategia<br />
toimii pohjapaperina energia-alan kehittämistoimenpiteiden linjaamisessa<br />
ja koordinoinnissa.<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> energiatuotanto tulee perustumaan maakunnan omien energialähteiden<br />
eli turpeen, metsäenergian ja peltoenergian sekä biokaasun varaan.<br />
Näiden lisäksi tulee panostaa myös muiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten<br />
aurinko- ja tuulienergian sekä lämpöpumpputekniikan hyödyntämiseen. Liikennepolttoaineissa<br />
fossiilisen öljyn korvaaminen biopolttoaineilla on lämmön ja sähkön<br />
tuotantoa vaikeampaa, sillä tuotantolaitosten ja jakeluverkon rakentaminen vaatii<br />
suuria investointeja. Mahdollisia tulevaisuuden polttoaineita ovat biokaasu ja bioraaka-aineista<br />
valmistettu biodiesel.<br />
Energiatehokkuutta nostetaan siten, että primäärienergian kulutus pysäytetään<br />
vuoden 2007 tasolle. Tähän pääsemiseksi tarvitaan paitsi energiatehokkuutta parantavia<br />
investointeja myös suunnitelmallista neuvontaa ja tiedotusta.<br />
Strategiaprosessin toteuttamisesta on vastannut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin<br />
Seinäjoen yksikkö. Hankkeen rahoituksesta ovat vastanneet <strong>Etelä</strong>-Pohjanman<br />
<strong>liitto</strong>, Lakeuden Etappi Oy ja Seinäjoen seutu. Srategiatyön vastuuhenkilönä<br />
on toiminut kehittämispäällikkö Pauli Valkosalo. <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liitosta strategiaprosessiin<br />
on osallistunut maakuntasuunnittelija Timo Lakso.<br />
Tutkimus- ja innovaatio-ohjelma keskittyy edeltäjänsä tavoin sellaiseen yliopistolliseen<br />
tutkimukseen, jota toteutetaan yhteistyössä yliopistojen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun,<br />
yksittäisten tutkimuslaitosten, alueen kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioiden<br />
sekä alueen yrityselämän kanssa.<br />
Vuosille 2007–2013 tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tavoitteiksi täsmentyivät kansainvälisessä<br />
yhteistyössä toimivien tutkimusryhmien vakiinnuttaminen, kilpailukyvyn<br />
lisääminen kansallisessa ja kansainvälisessä t&k-rahoituksessa, yritysten,<br />
korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden aktiivinen yhteistyö<br />
innovaatiotoiminnoissa sekä alueen yleisen innovaatiokulttuurin vahvistaminen.<br />
Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman valmistelusta on vastannut työryhmä, jossa on<br />
ollut jäseniä jossa oli jäseniä <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> liitosta, Seinäjoen Teknologiakeskuksesta,<br />
alueella toimivista yliopistoyksiköistä, yliopistokeskuksesta ja <strong>Etelä</strong>-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> korkeakouluyhdistyksestä. Sihteereinä ovat toimineet Timo Suutari<br />
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Nina Harjunpää <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> korkeakouluyhdistyksestä.<br />
Energiaomavaraisuusstrategia ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelma löytyvät kokonaisuudessaan<br />
EP:n liiton nettisivuilta osoitteesta<br />
http://www.ep<strong>liitto</strong>.fi/?page=muut_maakunnalliset_strategiat_ja_ohjelmat<br />
Heli Rintala<br />
EU-koordinaattori<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 10 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
M<br />
Y<br />
R<br />
EU-ohjelmien tilannekatsaus<br />
Ohjelmakaudesta 2007–2013 on toinen vuosi hyvässä vauhdissa. TE-keskuksen<br />
yritysten kehittämisavustusten ja Finnveran EU-osarahoitteisten tukien<br />
osalta on jo viime vuonna päästy tekemään tukipäätöksiä, mutta muutoin<br />
päätöksenteko on lähtemässä käyntiin kevään <strong>2008</strong> aikana.<br />
Rahoittajaviranomaisten yhteinen aktivointihaku <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla päättyi helmikuun<br />
lopulla. Hakemuksia haettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan,<br />
Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaan ja Manner-Suomen ESR-ohjelman Länsi-<br />
Suomen alueosioon. ESR-ohjelman valtakunnallisen osion haku oli päättynyt jo<br />
kuukautta aikaisemmin.<br />
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta voi hakea rahoitusta <strong>Etelä</strong>-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> TE-keskuksesta (<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma)<br />
ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen toimintaryhmiltä. Ohjelmasta<br />
myönnetään osarahoitusta kehittämistoimenpiteisiin sekä yritystukina että<br />
hanketukina. Yritystukihakemuksia on tällä hetkellä TE-keskuksessa sisällä noin<br />
300 ja hanketukihakemuksia nelisenkymmentä. Maakunnan neljällä toimintaryhmällä<br />
– Aisaparilla eli Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistyksellä, Kuusiokuntien<br />
kehittämisyhdistyksellä, Liiverillä eli Seinäjoen seudun kehittämisyhdistyksellä<br />
sekä Suupohjan kehittämisyhdistyksellä – on niin ikään vireillä yhteensä<br />
kymmeniä hakemuksia.<br />
Rakennerahasto-ohjelmien eli EAKR- ja ESR-ohjelman osalta on tullut muutoksia<br />
viime ohjelmakauteen nähden. Ensinnäkin rahoitusresurssit putoavat noin<br />
kolmanneksella viime kauteen verrattuna. Toiseksi uudella kaudella rahoitusta<br />
haetaan pääsääntöisesti molemmista rakennerahasto-ohjelmista ja päätöksen<br />
saaneita projekteja hallinnoidaan rahoittajien yhteisen nettipohjaisen EURA2007järjestelmän<br />
kautta. Poikkeuksen muodostavat entisen kauppa- ja teollisuusministeriön<br />
hallinnonalan EAKR-ohjelman yritys- ja hanketuet, jotka ovat EURA2007järjestelmän<br />
ulkopuolella.<br />
Yritysten kehittämisavustuksia on voitu myöntää uudesta EAKR-ohjelmasta jo<br />
viime vuoden kesästä lähtien ja rahoitusta onkin haettu kiitettävästi. Sen sijaan<br />
hankepuolella päätöksenteon käynnistyminen on kangerrellut. Päätöksiä päästään<br />
näillä näkymin tekemään huhtikuussa. Asiaan ovat vaikuttaneet ainakin ohjelmien<br />
myöhäinen hyväksymisajankohta viime vuoden lopulla, kansallinen säädösvalmistelu<br />
ja TEM-uudistus sekä EURA2007-järjestelmän kehittäminen, jossa on huomioitava<br />
useiden hallinnonalojen ja rahoittajien käytäntöjen ja vaatimusten yhteensovittaminen.<br />
Helmikuun loppuun mennessä EAKR-ohjelmaan oli jätetty <strong>Etelä</strong>-Pohjanmaalla<br />
yhteensä vajaat 20 projektihakemusta <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> TE-keskukselle, <strong>Etelä</strong>-<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> liitolle ja Länsi-Suomen lääninhallitukselle. EAKR-hakemuksia tuli<br />
tässä vaiheessa odotettua vähemmän. Toisaalta jo aiemmin auki olleessa ylimaakunnallisessa<br />
ideahaussa <strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>liitto</strong>on lähetettiin saman verran hankeideoita,<br />
joista osa on etenemässä joko ylimaakunnalliseksi tai maakunnalliseksi<br />
EAKR-projektiksi. Osa ideoista sopii paremmin ESR-ohjelmaan, ja joitakin hakijoita<br />
kehotettiinkin jättämään hakemus ESR-hakuun.<br />
ESR-ohjelman alueelliseen osioon jätettiin yhteensä kuutisenkymmentä hakemusta<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Pohjanmaan</strong> TE-keskukseen ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosastolle.<br />
Sekä TE-keskukselta että lääninhallitukselta rahoitusta haettiin jo tässä<br />
haussa enemmän kuin mitä sitä on tänä vuonna myönnettävissä, joten karsintaa ja<br />
valintoja joudutaan tekemään.<br />
Hakemussumaa puretaan ja hakemukset käsitellään MYR:n hankeryhmässä kevään<br />
aikana. Seuraavasta hankehausta tiedotetaan myöhemmin.<br />
Heli Rintala<br />
EU-koordinaattori<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 11 TIEDOTTAA 1/<strong>2008</strong>
Change language