Lue lehti (pdf) - MEK

More documents

Recommendations

Info

teksti: johanna Pelto-timPeri | kuva: ilis-hanke ILIS kannustaa asiakaslähtöis Kylpyläliiketoiminnan ja ammatillisen osaamisen ILIS-kehittämishankkeen yllättävä tulos oli se, ettei asiakkaita kuunnella tarpeeksi. Hanke perustui tutkimukseen, jossa esimerkiksi kyseltiin, millaisia mielikuvia ja toiveita asiakkailla on ja mitä kylpylöiden markkinointi- ja myyntiosastoilla tuotekehityksestä mietitään. ILIS eli Innovations and Learning in Spa Management toteutettiin kaksivuotisena EU:n tutkimus- ja kehittämishankkeena. Hankkeen vetovastuu oli Turun ammattikorkeakoulun palvelujen tuottamisen ja johtamisen sekä kauneudenhoidon koulutusohjelmien lehtoreilla. Projektikoordinaattorina toimi lehtori Susanna Saari. Projektin loppuseminaari pidettiin syyskuussa Turussa. Kylpylämatkailuhankkeeseen on osallistunut Turun AMK:n lisäksi alan oppilaitoksia Isosta- Britanniasta, Espanjasta, Puolasta ja Itävallasta. Jokaisella oppilaitoksella on ollut omia alan yhteistyökumppaneita. Suomessa niitä olivat Holiday Club Caribia, Turku Touring ja Matkailun edistämiskeskus. Susanna Saari kertoo, että liikkeelle lähdettiin, koska hyvinvointiin liittyvät palvelut ja matkailuelinkeinot ovat voimakkaassa kasvussa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopas- 18 | matkailusilmä sa. Suomessa alaa on kuitenkin tutkittu vähän ja monesti ajatellaan, että kylpylä tarkoittaa vain viihdeuimalaa. Hänen mielestään toimintatapoja tulisi miettiä uudelleen. – Hanke alkoi laajalla asiakkaille ja kylpylöiden ylemmälle ja keskijohdolle suunnatulla kyselyllä. Oli yllättävää, että johtajat eivät tiedä, mitä asiakkaat toiminnalta toivovat. Myös asiakkaiden kulttuuritaustasta johtuvia eroja ja niiden aiheuttamia toimenpiteitä ei kylpylöissä oltu paljoakaan mietitty, Susanna Saari kertoo kyselyn tuloksista. Näin myös kylpylätoiminnan erityispiirteitä ei ole osattu tarpeeksi miettiä ja käyttää niitä kilpailuetuina. – Eri maista ja kulttuureista tulevat suhtautuvat esimerkiksi alastomuuteen hyvin eri tavoin. Yhteissaunat tai vaikkapa vain naisten yhteinen pukuhuone voi olla liian rankka kokemus. Itsekin voi miettiä, onko mukavaa istua kahvilassa, jos alastomat ihmiset kävelevät ohi. Tämä ei suju edes meiltä suomalaisilta. Sauna sinänsä on Susanna Saaren mielestä esimerkki suomalaisen kylpyläliiketoiminnan väärinymmärretystä aarteesta. Saunaa ei ole osattu tuotteistaa, vaikka ulkomailla ollaan aidosti kiinnostuneita oikeasta, suomalaisesta saunasta ja tavasta saunoa. – Kuka osaa kertoa esimerkiksi vihdan eri ominaisuuksista ja käyttömerkityksistä, Susanna Saari kysyy. Kyselytutkimuksella pohjustettiin hankkeen tavoitteita. Tarkoituksena oli selvittää asiakastyytyväisyyden ja johdon haastattelujen lisäksi, millaisella tasolla ammatillinen osaaminen on hankkeeseen osallistuneissa maissa. Tämän jälkeen voitiin rakentaa yhteistyössä virtuaalinen kylpyläjohtamisen opintokokonaisuus. – Konkreettisiksi opintomoduuleiksi valikoituivat puolalaisten kokoama Spa operations,
yyteen joka sisältää esimerkiksi erilaisten hoitojen esittelyä. Tässä osiossa korostetaan myös kulttuurieroja. Toinen on meillä Turussa toteutettu Marketing spa services -materiaali. Tavoitteenamme on tuoda esille uusimpia markkinointiteorioita tukevia näkökulmia, joissa siirrytään myyntiorientoitumisesta kohti asiakasorientoitunut- ta tapaa toimia. Suomessa aiheesta on kirjoitettu vasta vähän, joten olemmekin esitelleet paljon erilaisia onnistuneita konsepteja. – Kolmas moduuli on brittien tuottama Understandig finance and IT, jossa opiskelijat perehdytetään hinnoitteluun, kustannuslaskentaan ja teknologian hyödyntämiseen. Itävaltalaiset puolestaan tekivät Strategic spa management -aineiston, jossa kylpyläliiketoimintaa lähestytään strategian kautta. Tähän osaan liittyy myös erittäin tärkeäksi koettu henkilöstöjohtaminen. Tuotettavat virtuaalimoduulit ovat englanninkielisiä ja kaikkien partnerien vapaasti käytettävissä. Niitä voidaan myös yhdistää perinteiseen opetukseen kontaktien kera. Vaikka hanke päättyi tänä syksynä, ovat yhteistyökumppanit miettineet jatkoa niin yhdessä kuin kansallisestikin. Yhteishanke ei saanut vielä tänä vuonna EU:lta jatkorahoitusta, mutta Susanna Saari on toiveikas, että hanke jatkuu. – Oma visioni on se, että Turusta muodostuu Suomen kylpyläliiketoiminnan osaamiskeskus. Meillä on siihen perinteitä ja Turun AMK:ssa on jo nyt olemassa laaja-alaista aiheeseen liittyvää ILIS-hankkeen projektikoordinaattori Susanna Saari toivoo, että kylpylöiden keskijohto havahtuu kuuntelemaan asiakkaita ja omia työntekijöitä. Kylpylämatkailijoiden kokemukset ja odotukset ovat hyvin erilaisia eri maissa ja kulttuureissa. koulutusta. 2011 AMK:ssa alkavat alan erikoistumisopinnot, jotka on tarkoitettu kylpylöiden markkinoinnin ja myynnin johdolle sekä henkilökunnalle jatko-opinnoiksi. Lisäksi on tarkoitus järjestää erilaisia syventäviä kursseja. – ILIS-hanke osoitti, että kylpyläliiketoiminta ja sen perinteet ovat hyvin erilaisia. ”Johtajat eivät tiedä, mitä asiakkaat toiminnalta toivovat.” Olisikin hyvä, että oma osaaminen ja perinne otettaisiin kehityksen lähtökohdaksi, eikä toteutettaisi esimerkiksi vain aasialaista kylpyläfilosofiaa. Suomessa voidaan kehittää omaa perinnettämme ja tehdä esimerkiksi Naantalista vielä vetovoimaisempi kylpyläkaupunki. Siihen ovat kaikki elementit jo olemassa, Susanna Saari visioi. • matkailusilmä | 19
Page 1 and 2: HELSINKI MAALTA JA MERELTÄ MITÄ L
Page 3 and 4: Hyvä palvelukokemus Laatu luo luja
Page 5 and 6: 1 xKIRJA The Rough Guide to Finland
Page 7 and 8: tta ja hulluutta Saaren ja Hynnisen
Page 9 and 10: Royal Ravintolat haluaa tarjota el
Page 11 and 12: Nyberg toteaa, että venäläiset p
Page 13 and 14: A Foreigner’s Perspective of Finl
Page 15 and 16: Kiertoajeluita maalla, merellä ja
Page 17: mosen kahdeksikon muotoinen reitti
Page 21 and 22: Finnairin lento Tokioon on lähdös
Page 23 and 24: MEKin kuulumisia Liisa Renfors Edus

Lue lehti (pdf) - MEK

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?