toimintalain soveltaminen yrityksissä Työsuhteen päättämis

profiili..
siitä yli puolet teknologiateollisuudesta.
– Teknologiateollisuus on nyt isojen
käänteiden edessä. Näen kuitenkin,
että alueen vahvuuksissa on pitoa, kun
jatkossa on kehitettävä uusia tuotteita
ja toimintamalleja. Vääjäämättä tuotantoa
siirtyy täältä lähemmäksi markkinoita,
mutta kovin nopeisiin isoihin
muutoksiin en usko.
Tampereen seudun erityinen vahvuus
on Anja Taskisen mukaan se, että
kasvukeskus tarjoaa osaavaa työvoimaa
kaikilta koulutustasoilta. Teollisuus sekä
koulutus- ja tutkimusyksiköt ovat
myös tottuneet toimimaan vankasti yhteistyössä
ja yritykset pitkälle verkottuneella
toimintamallilla.
Anja Taskinen tuntee hyvin Pirkanmaan
yrityskentän. Hän on työskennellyt
Tampereen kauppakamarissa
kaksikymmentä vuotta asiamiehenä ja
apulaisjohtajana.
Hänen tietokoneellaan on kauppakamarin
”kuuma linjakin”, joka tarvittaessa
kertoo mitä yritykset ajattelevat
ja miten niillä menee. Kuuma linja tarkoittaa
kauppakamarin toteuttamia yrityskyselyjä.
– Kysymme aiheista, joiden tuloksista
yritykset aina hyötyvät ainakin
epäsuorasti. Olemme tehokkaita emmekä
pyytele anteeksi kiinnostustamme,
sillä olemme yritysten asialla. Ehkä
siksi yritykset myös vastaavat meille
hyvin.
Verkostojen hyöty
korostuu nyt
Kun Anja Taskinen tuli 1989 kauppakamariin,
työntekijöitä oli neljä. Nyt
heitä on yksitoista. Samassa suhteessa
kauppakamari on kasvanut toiminnallisesti
ja kasvattanut painoarvoaan elinkeinoelämän
etujen ajajana. Pirkanmaalla
jäsenmäärä on kasvussa, jäseniä
on tällä hetkellä runsaat 1300.
– Yleinen mielikuva on ollut, että
kauppakamari on herraklubi ja isojen
yritysten edunvalvoja. Pikkuhiljaa
tästä käsityksestä ollaan pääsemässä
eroon, sillä työ erilaisten yritysten ja
koko elinkeinoelämän puolesta puhuu
puolestaan. Pienet yritykset hyötyvät
jäsenyydestä jopa isoja enemmän esimerkiksi
siksi, että niiden omat asian-
16 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
tuntijaresurssit ovat rajalliset ja ne tarvitsevat
enemmän ulkopuolista asiantuntemusta.
Kauppakamarin jäsenkunnan mukaan
yritykset arvostavat erityisesti
kauppakamarin koulutus-, sparraus-
ja verkostoitumismahdollisuuksia. Juuri
nyt tiukka taloustilanne näkyy muun
muassa siinä, millaiselle koulutukselle
on kysyntää. Mikään yleinen ei vedä,
sen sijaan tiukat ajankohtaisteemat esimerkiksi
taloudesta tai lainsäädännöstä
kylläkin. Koulutuksen välttämättömyys
ja hyöty on nähtävä selvästi.
– Myös kauppakamarin verkostojen
hyödyllisyys korostuu, niissä oikeasti
keskustellaan ja kuullaan toisten
näkemyksiä. Mahdollisuuksia tällaiseen
vuorovaikutukseen ei ole helppo
löytää.
Työ on tehtävä
– ja tehtävä huolella
Viime aikojen eläkeikäkeskustelua Anja
Taskinen on kuunnellut erityisellä
korvalla. Hän on ollut työelämässä runsaat
neljäkymmentä vuotta. Eläkeasiantuntijoiden
mukaan se on hyvinkin
riittävä määrä. Ja niin on Taskisenkin
mielestä. Hän jää eläkkeelle 63-vuotiaana
alkuvuodesta 2010.
Ei niin, etteikö työ maittaisi, eikä
kunnossakaan ole valittamista.
– Voisin jatkaakin, mutta lopetan
mieluummin kertaheitolla, kun kaikki
on hyvin.
Osa-aikaiseksi jäähdyttelijäksi tai
hiljaisen tiedon siirtelijäksi hänestä ei
ole.
– Tietotyössä vuosien saatossa kertynyttä
asiantuntijuutta ja osaamista
on vaikea siirtää. Ja paljonko nuorempi
polvi sitä haluaakaan? Jokainen ikäluokka
tietää asiat omasta mielestään
paremmin kuin edellinen. Se on luonnollista,
eikä edistystä tapahtuisi, jos
nojattaisiin vain entiseen.
Anja Taskinen toteaa aina olleensa
varsin työkeskeinen. Varsinkin sen
jälkeen kun lapset kasvoivat kotoa, mikään
ei ole rajoittanut paneutumista
työasioihin. Tahtia on ruokkinut sekin,
että eteen on tullut innostavia ja mielenkiintoisia
asioita.
– Työ on tärkeä ja se on tehtävä
huolella – näin olen oppinut toimi-
maan ja odottanut myös muiden tekevän
niin. Olen ollut huono delegoimaan
– niin että joskushan sen on sitten
loputtava.
Yleistä eläkeikää koskeva päätöksenteko
häntä ihmetyttää. Muutama
vuosi sitten ikähaarukaksi päätettiin
63–68 vuotta. Nyt alarajaa halutaan
nostaa, kun on huomattu, ettei kansakunta
kestä nykyistä hyvinvointia eikä
selviä jatkossa eläkevelvoitteistaan.
– Kumman nykivää päätöksentekoa.
Väestöennusteet ja tilastot olivat
varmasti ennakointiasiantuntijoiden
tiedossa jo silloin, kun eläkeikää edellisen
kerran muutettiin. Mutta todellisen
eläkeiän nostamiseenhan tässä varmasti
tähdätäänkin.
Tämä todellinen eläkkeellejäänti-ikä
on tällä hetkellä 59,5 vuotta, ja
laman vuoksi se tulee siitä vielä laskemaan.
– Mikä on oikea aika jäädä eläkkeelle?
Se on tietysti hyvin yksilöllistä.
Työiän pidentämiselle on perusteet,
olemmehan parempikuntoisia kuin
koskaan, ainakin periaatteessa. Mutta
realistikin on oltava.
Tällä Anja Taskinen viittaa esimerkiksi
nykytilanteeseen. Jos yrityksen
henkilöstömäärää on vähennettävä,
on tarkoituksenmukaista, että ensin
lähtevät ne, joilla on mahdollisuus saada
jonkinlainen eläke-etuus.
– Nuorten on päästävä töihin kiinni.
90-luvun lamassa nähtiin, mitä tapahtuu,
jos he pitkän työttömyyden
vuoksi vieraantuvat työelämästä. Siitä
ei hyvä seuraa.
Hän itse aikoo siirtää työkuviot sivuun
omalla tyylillään: tehokkaasti.
Rukkaset eivät jouda naulaan, sillä
hanslankarille ja polttopuuvastaavalle
riittää tehtävää omakotitalossa Tampereella
ja Orivedelle valmistuneessa vapaa-ajantalossa.
Molemmat rakennukset
Anja Taskinen on muun muassa itse
ulkomaalannut.
– Nuorempana joskus huimasi,
mutta ei enää nykyisin, hän tiivistää
näkymät niin maalaustelineiltä kuin
työelämästäkin.l